Tag: avoin julkaiseminen

Tieteellisten julkaisujen avoimuus vuonna 2017 | UEF Open Access statistics 2017

Leave a comment

(Please, scroll down to read a summary in English.)

Itä-Suomen yliopiston vuoden 2017 julkaisuluvut alkavat olla likipitäen valmiina ja on aika katsoa yliopistomme avoimuuden edistystä tilastolukujen avulla. Pääpaino on vertaisarvioitujen artikkeleiden avoimuuden kehittymisessä, mutta vilkaisemme myös opinnäytetöiden avoimuutta.

Hyvät uutiset alkuun: avoimuuden osuus on kasvanut mukavaa tahtia — vauhti jopa kiihtyy. Avoimesti julkaistujen tieteellisten artikkelien määrä on noussut vuoden aikana 8 %. Tilastojen valossa voi sanoa, että kehitys on ollut kirjaston tarjoaman rinnakkaistallennuspalvelun ansiota — rinnakkaistallennuksen avulla avoimeksi saatettujen artikkelien osuus on samassa ajassa kasvanut 6,5 %, kun taas Open Access ja hybrid -julkaisukanavissa julkaistujen artikkelien osuus on pysynyt miltei samana.


Kaaviossa RT tarkoittaa kaikkia rinnakkaistallenteita, RT+ tarkoittaa rinnakkaistallenteita joiden avulla on oikeasti saatu avattua aineistoa, jota ei muutoin olisi avoimesti verkossa luettavissa. RT-kategorian tallenteet ovat siis jo valmiiksi avoimesti saatavilla eikä tällä edistetä avoimuutta.

Rinnakkaistallennustyyppi Julkaistu OA-lehdessä tai avoimena artikkelina hybrid-lehdessä Rinnakkaistallennettu
RT X X/-
RT+ – X

Avoimien aineistojen rinnakkaistallennusta tehdään kuitenkin lisenssien sen salliessa, sillä sen avulla julkaisujen näkyvyys paranee sekä pystymme paremmin takaamaan artikkelien saatavuuden pitkällä aikavälillä. RT+ kategoriassa tapahtuva muutos on kuitenkin se, jossa eniten toivomme tapahtuvan kasvua. Seuraavassa kaaviossa listataan tarkemmin Itä-Suomen yliopiston julkaisuarkisto eRepoon rinnakkaistallennettujen artikkelien
RT/RT+ suhdelukuja tiedekunnittain.

Kaaviosta nähdään kuinka terveystieteissä sekä luonnontieteissä rinnakkaistallentaminen edistyy myös RT+ kategoriassa hyvää vauhtia. Yhteiskuntatieteissä ja humanistisella alalla kehitys on maltillisempaa, taustasyynä tähän tieteenalakohtaiset erot julkaisukulttuurissa ja lehtien käytänteissä. Varsinkin kotimaisten lehtien suhtautumisessa rinnakkaistallentamiseen on vielä haasteita, mutta asiaa pyritään kehittämään kansallisen Kotilava-hankkeen avulla.

Verrattaessa OA-lukuja toisiin korkeakouluihin selviää, että luvuissamme olisi vielä parantamisen varaa. Asetumme kansallisessa vertailussa tukevasti puolivälin tienoille, mutta jo 10 % korotus lukuihimme veisi UEF:n lyhyen aikavälin tavoitteeseemme, jossa puolet artikkeleistamme olisi avoimesti saatavilla. Tämän tavoitteen saavuttaminen ei edellyttäisi kuin reilun 200 rinnakkaistallennuksen lisäystä vuositasolla (RT+) UEFin tutkijoilta.

Yliopisto OA:n osuus RT+ artikkelien lkm
Jyväskylän yliopisto 62,8 753
Hanken 57,9 73
Turun yliopisto 49,8 472
Lapin yliopisto 45,7 5
Tampereen yliopisto 45,7 244
Itä-Suomen yliopisto 40,4 225
Taideyliopisto 40 4
Kaikki yliopistot 39,9 2556
Helsingin yliopisto 39,7 463
Oulun yliopisto 39,4 309
Tampereen tekn. yliopisto 38,4 212
Lappeenrannan tekn. yliopisto 37,2 4
Åbo akademi 32,6 21
Aalto yliopisto 30,6 277
Vaasan yliopisto 21,9 9

Taulukon tiedot Jyrki Ilvan keräämästä aineistosta, OA-julkaisujen osuus korkeakoulujen vuoden 2017 vertaisarvioiduista artikkeleista (A1-A4), Jyrki Ilva, Tiedot kerätty Juulista 26.3.2018

Rinnakkaistallenteiden lisäämiseksi kirjasto on tehostamassa viestintäänsä tutkijoiden suuntaan. Tavoitteenamme on lähettää muistutusviesti kaikille niille tutkijoille, joilta emme ole saaneet rinnakkaistallennettavaa artikkelia joko SoleCris-julkaisutietolomakkeella tai eRepo-sähköpostilla (erepo at uef.fi). Tutkijoilta saadun palautteen mukaan he kaipaavat muistuttelua rinnakkaistallentamisesta ja tähän huutoon pyrimme nyt vastaamaan. Muistutusviestien lisäksi tulemme jatkamaan laitoksilla vierailua joko avoimen kutsun perusteella tai kirjaston koulutustarjottimelta räätälöidyn tilauksen mukaisesti.

Gradut avoimempaan suuntaan

Vuodesta 2018 näyttäisi tulevan hyvä vuosi gradujen avoimuudelle. Neljännes vuodesta on takana ja yli puolet UEFin graduista on saatu avoimesti verkkoon. Toki vuoden 2018 OA-luku on vielä hyvin altis muutoksille, mutta tällä hetkellä kehitys näyttää todella positiiviselta. Taustalla avoimuuden positiiviseen kehitykseen uskomme ainakin osittain olevan uusitun gradujen tarkastukseenjättölomakkeen, jonka avulla opiskelijan on helpompi antaa lupa avoimeen julkaisemiseen. Myös opiskelijoille tiedottamista on lisätty, ja ohjaajatkin ovat ryhtyneet suosittelemaan töiden avaamista yhä enemmän, eikä näin ollen voikaan sanoa, että avoimuuden kehitys olisi saavutettavissa vain teknisin keinoin, tai että se olisi ylipäätään helppoa.

Briefly in English: The number of open access publications in UEF has increased 8% in one year, mainly because of self-archiving (UEF eRepository) . In national comparison UEF is midway. Feedback from the researchers is that they need reminders, so the library aims to contact all those researchers who have not submitted an article for self-archiving either via the SoleCris form or by email to erepo[at]uef.fi. In addition, we will continue visiting units either by an open invitation or based on a booking through the library’s training menu.

Antti Laurila, tietojärjestelmäasiantuntija | IT Systems Specialist
Laura Hämäläinen, tietopalveluneuvoja | Information Services Advisor
Verkko- ja julkaisupalvelut | Library IT and Publishing services

Jaa tämä / Share this
Share

Avoimen tieteen edistäjä valittu vuodelle 2017 | Open Science Award 2017 winner chosen

Leave a comment

Please, scroll down to read in English

Kirjasto on muodostanut perinteen palkita vuosittain yliopistosta taho, joka on työllään ajanut tieteen avoimuuden asiaa eteenpäin. Järjestyksessään toinen avoimen tieteen edistäjän kunniakirja myönnettiin Yhteiskunta- ja kauppatieteiden tiedekunnan hallintosihteeri Tuula Honkaselle.

Tuula on aktiivisella toiminnallaan edistänyt opinnäytteiden avoimuutta vuosien 2016-2017 aikana. Pro gradu-töiden tarkastusprosessin kehittäminen on helpottanut opinnäytteiden avoimeksi saattamista opiskelijan näkökulmasta ja täten edistänyt tieteen avoimuutta yliopistossamme. Tuula on myös osoittanut sinnikkyyttä ja kauaskatseisuutta viemällä opinnäytetöihin liittyvää digitalisaatiota yhä pidemmälle koko yliopiston tasolla.

Avoimuuden edistyminen näkyy konkreettisimmin tiedekuntatason open access –prosentissa, joka on vuoden aikana noussut 23 %. Jokseenkin näkymättömissä oleva avoimen tieteen kulttuurimuutos on tapahtunut opiskelijoiden ohjauksessa, koska uskomme, ettei avoimuus ole ainoastaan opinnäytteen tekijän mielenkiinnosta riippuvaa — se miten tieteen avoimuudesta puhutaan koko opintojen aikana, vaikuttaa opiskelijan näkemykseen tulevissakin valinnoissa.

Monelle tieteen parissa työskentelevälle pro gradu –työ on ensimmäinen teksti, jonka kohdalla ryhdytään miettimään julkaisemiseen liittyviä seikkoja. Kun tässä vaiheessa saadaan opiskelija miettimään avoimen tieteen etuja, jäävät nämä mahdollisen tulevan tutkijan mieleen normaaleina toimintatapoina. Ja vaikka opiskelijalla ei olisikaan mielessä ura tieteen parissa, on hän avoimen opinnäytteen kanssa varmasti paremmassa asemassa työnhakutilanteissa kuin opinnäytteen, josta on näytettävissä ainoastaan arvosana.

Pro gradu-töiden avoimuutta on mahdollisuus seurata osoitteesta http://libapps.uef.fi/thesisOA/.

Hallintosihteeri Tuula Honkanen. Kuva: Antti Laurila

Open Science Award 2017 winner chosen

The UEF Library has founded a tradition of awarding someone in our university for pro open science work. The second Open Science Award was awarded to Tuula Honkanen from the Faculty of Social Sciences and Business Studies.

Tuula’s active take on developing the digital approval and publishing workflow of master’s theses, has facilitated open access publishing and more importantly, created a change within the faculty on how people feel about open access. As a result, the open access publishing of master’s theses has increased by 23% in a year in the Faculty of Social Sciences and Business Studies. By guiding students to explore the possibilities of open access, we are raising a generation of open access scientists.

You can follow the development of the Open Access percentage of master’s theses at: http://libapps.uef.fi/thesisOA/.

Antti Laurila, tietojärjestelmäasiantuntija | IT Systems Specialist
Verkko- ja julkaisupalvelut | Library IT and Publishing services

Jaa tämä / Share this
Share

Piipahdus Tromssassa: Munin Conference on Scholarly Publishing | Visiting Tromsø: Munin Conference on Scholarly Publishing

Leave a comment

(Please, scroll down to read in English.)

Missä oltiin? Mitä tehtiin? Mitä jäi mieleen? Kaisan ja Tuulan matkakertomus Kuopio-Helsinki-Oslo-Tromssa-Oslo-Helsinki-Kuopio

Pohjolan talvi pääsi yllättämään matkalaiset lumituiskulla. Menomatka Oslon kautta kesti 24 tuntia suunnitellun 10 tunnin sijaan. Helsingistä Osloon lähtevä lento oli neljä tuntia myöhässä, minkä seurauksena myöhästyimme Tromssan lennolta. Oslossa ennätimme nukkua neljän tunnin yöunet, minkä jälkeen suuntasimme takaisin lentokentälle ja Tromssan koneeseen. Virkeinä siis aamupäivällä perillä konferenssissa, kolme tuntia konferenssin alusta myöhässä tosin.

Tromssan kaupungin keskusta | The city of Tromsø

Vuosittaisen pohjoismaisen konferenssin ydinteemoina ovat tieteellinen julkaiseminen, viestintä ja avoin tiede. Osallistuimme konferenssiin posteriesityksellämme ”Case Open UEF – To do together”. <Näkökulmanamme oli avoimen tieteen toteuttaminen UEFissa yhteistyössä yliopiston eri palveluiden kanssa.

Munin-konferenssi pidettiin 22.-23.11. Tromssassa UiT the Arctic University of Norwayssa. | The Munin conference took place 22–23 Nov 2017 at the Tromsø campus of UiT The Arctic University of Norway.

Kahden päivän ohjelma oli tiivis, mutta mahdollisti ammatillisen verkostoitumisen ja ajatustenvaihdon pohjoismaisten kollegoiden kanssa. Avoin tiede nähdään yleisesti tärkeänä, mutta Pohjoismaissakin osalle maista avoin julkaiseminen on jo arkipäivää, kun taas osa vasta perehtyy aiheeseen. Käytännön toteutuksen toimintatapoja monin paikoin vielä haetaan.

Konferenssin kohokohdat:

  • Maat suosivat avoimessa julkaisemisessa eri malleja. Esimerkiksi Norja ja Ruotsi panostavat OA-lehtiin (kultainen reitti). Näin julkaisut saadaan avoimiksi heti ja embargoilta vältytään. Meillä UEFissa suositaan ensisijaisesti rinnakkaistallentamista (vihreä reitti).
  • Norjassa OA-prosentti on jo 70 % (UEF noin 38 %).
  • Ruotsin OA-mallia ollaan vasta rakentamassa. Suunnittelua toteuttavat yhteistyönä Ruotsin kansalliskirjasto ja Vetenskapsrådet eli Swedish Research Council. Tavoitteena, että vuoteen 2026 mennessä kaikki julkisella rahoituksella tuotetut tieteelliset julkaisut avataan julkaisuhetkellä. Avaaminen koskee myös tutkimusdatoja. Pohdinnassa on vielä, miten toiminta saadaan tuotua käytännön tasolle.
  • Posterikeskusteluissa nousi esiin etenkin UEFin datanhallinta ja jatkokoulutettavien kurssi, joka on avoimesti verkossa ja sisältää tutkimusdatan hallintaa. Tutkimusdatan hallinta tuntuu kaikilla olevan vielä niin sanotusti hakusessa.
  • Henkilökunnalle suunnattu koulutustarjotin herätti kiinnostusta.
  • Meille esitetyt kysymykset liikkuivat kuitenkin osittain myös hyvin perustasolla: Mitä OA-julkaisemisen vaihtoehdot ovat? Mistä OA-lehtiä löytää?

Mendeleyllä on tutkijoille ilmaisia palveluja datanhallintaan. Tutustutaan tähän palveluun ja selvitetään olisiko käyttökelpoinen UEFissa.

Lähde | Source: http://septentrio.uit.no/index.php/SCS/article/view/4257/395 Federica Rosetta, Elsevier.Yhteenveto: Yhdessä oli mukava matkustaa haasteista huolimatta. Tromssasta näimme lentokentän, hotellin ja konferenssin luentosalin. Valaita tai revontulia ei näkynyt. Pimeää oli (sininen Mørketid). Ensi kerralla vähän löysemmällä aikataululla. Ja kohti etelää.

So, where were we? And doing what? What’s to share? Kuopio-Helsinki-Oslo-Tromsø-Oslo-Helsinki-Kuopio travelogue by Kaisa and Tuula.

The Nordic winter surprised the travellers with a blizzard. The trip via Oslo took 24 hours instead of the planned ten hours. The flight from Helsinki to Oslo was four hours late, due to which we were late from our Tromsø flight. We spent our short four-hour night in Oslo. Bright and lively as we were, we arrived at the conference, although three hours late from the opening.

The core themes of this annual Nordic conference (22nd–23rd November, 2017) are scientific publishing, communications and open science. We participated in the conference by presenting our poster “Case Open UEF – To do together” . Our viewpoint focused around how open science is put into practise in the UEF in collaboration with other university services

Our two-day schedule was rather tight, but made professional networking and discussion with our Nordic colleagues possible. Open science is generally considered as an important factor. Still, in the Nordic countries, open publishing is commonplace for some, while the others are still getting to know the subject. Many are still looking for suitable practical methods of open publishing.

Conference highlights:

  • In theory, principles of open publishing have been acknowledged. Countries tend to favour different models in open publishing. For instance, Norway and Sweden invest in OA journals (gold open access). This helps to get publications open right away and to avoid embargoes. In the UEF, our favoured choice is self-archiving (green open access).
  • In Norway, OA percentage is already at 70% (in UEF approx. 38%).
  • The Swedish OA model is still under construction. The National Library of Sweden and the Swedish Research Council carry out the planning in collaboration. The goal is that by the year 2026, all publicly funded scientific publications are openly published right away when released. This would also concern research data. How this is practically put into action is under speculation.
  • In the poster discussion, especially UEF Data Management and post-graduate training turned out to be topics of interest. It is worth mentioning, that the latter is openly available online and it features research data management, which seems to be an unfamiliar subject for most people.
  • The staff-centred UEF training menu seemed to captivate attention.
  • Questions targeted at us considered also very basic-level matter: What are the options in OA publication? How to find OA journals?
  • Mendeley has free data management services for researchers (see graph above). We are going to get to know this these services and find out if they were useful in the UEF.

Conclusions: Regardless of the mentioned challenges, it was a convenient trip. We got to see the airport, our hotel and the conference hall in Tromsø. We could not spot whales or northern lights. It was very dark (the blue Mørketid). Next time, let’s loosen up the schedule. And let’s head south.

More information:

Program and presentations

Kaisa Hartikainen, tietoasiantuntija | information specialist
Tuula Rissanen, tietoasiantuntija | information specialist
Opetus- ja tietopalvelut | Training and information services
Kuvat  | Photos: Tuula Rissanen

Jaa tämä / Share this
Share

Ilmaista artikkelia ei ole – vai onko? | There’s no such thing as a free article – or is there?

Leave a comment

(Please, scroll down to read in English.)

Istut yliopistolla tietokoneen ääressä, löydät Google-haulla kiinnostavan artikkelin ja pääset lukemaan sen. Tiesitkö, että joku on todennäköisesti maksanut siitä, että teksti avautuu koneellesi?

Tieteellisten artikkelien lukuoikeuden maksaja on usein yliopisto. Kirjaston noin kolmen miljoonan euron tietoaineistobudjetista yli kaksi miljoonaa menee vuosittaisiin kausijulkaisutilauksiin. Lehtien hinta on noussut viidessä vuodessa 25 prosenttia. Kirjasto on hankkinut lisenssin yhteensä noin kolmeenkymmeneen tuhanteen tieteelliseen lehteen.

Mistä sitten voit tietää, milloin artikkelin lukuoikeus on yliopiston maksama? Jos et saa artikkelia auki yliopiston ulkopuolelta kirjautumatta UEF-Finnaan UEF-tunnuksilla tai KYS-tunnuksilla, kirjasto on tilannut lehden yliopistoyhteisön käyttöön.

Joissain palveluissa on tekstejä ja kuvakkeita, jotka ilmaisevat, milloin pääsy on yliopiston maksama.

On olemassa myös avoimesti julkaistuja tieteellisiä lehtiä, joihin kaikki käyttäjät pääsevät ilmaiseksi. Näissäkin tapauksissa usein jotkut tahot, kuten artikkelin kirjoittajat ja tutkimusryhmät, ovat maksaneet siitä, että tekstit tarjotaan lukijoille avoimesti.

Lisäksi on suuri joukko merkittäviä tieteellisiä lehtiä, joiden kustantajat perivät kirjoittajilta maksuja artikkelien avaamiseksi, mutta joihin kirjastojen on silti tehtävä myös vuositilaus, sillä näissä ns. hybridilehdissä kaikki artikkelit eivät tule avoimiksi.

Tilausmaksun taakse lukittu artikkeli voi löytyä myös jonkin tutkimusorganisaation julkaisuarkistosta, mikäli artikkelin rinnakkaisversio on sellaiseen tallennettu.  Itä-Suomen yliopiston rinnakkaistallenteita varten perustettu julkaisuarkisto on nimeltään UEF eRepository.

(In English:)

You are sitting at the university in front of a computer and you find an interesting article on Google and can even read it. Did you know that someone has most likely paid for the article to open up on your computer?

The funder of reading rights for scientific articles is usually the university. Of the library’s information resources budget of three million euros, two million is used annual journal publication orders. The prices for journals have climbed 25 per cent within the last five years. UEF Library has purchased a license for approximately 30,000 scientific journals.

Then how can you tell if the article’s access rights have been provided and paid for by the university? If you cannot open the article outside the campus network without logging in to the UEF Finna with your UEF user ID or KUH login, the library has ordered the journal for the university community’s use.

Some services have text notifications and icons that indicate when the access has been provided by the university.

There are also openly published scientific journals that can all users can access free of charge.  In many of these cases, some agents, such as the article’s authors and the research groups, have paid to get their texts published openly for the readers.

Additionally, there is a large group of significant scientific journals whose publishers charge the authors in order to open their articles but also require an annual subscription. In these so-called hybrid journals, not all articles are published openly.

Articles behind subscription fees can be found in the publication archives of research organisations, if a self-archived version has been stored in such a database. The publication archive for self-archiving in the University of Eastern Finland is called UEF eRepository.

Kaarina Meriläinen, tietoasiantuntija | information specialist
Tietoaineistopalvelut | Collection services

Mikko Meriläinen, tietoasiantuntija | information specialist
Tietoaineistopalvelut | Collection services

Mari Niemi, tietoasiantuntija | information specialist
Verkko- ja julkaisupalvelut | Library IT and publishing services

Harri Parviainen, tietoasiantuntija | information specialist
Tietoaineistopalvelut | Collection services

Jaa tämä / Share this
Share

Tutkimusjulkaisujen avoin saatavuus rinnakkaistallentamisen avulla | Achieving open access by self-archiving scientific publications

Leave a comment

(Please, scroll down to read in English.)

Kirjasto avasi helmikuussa uuden julkaisuarkiston UEF eRepositoryn, jota kutsumme tästedes eRepoksi. Onhan se näin helpompi sanoa ja kirjoittaa, ja kun se tulee meille tutuksi, tiedämme kaikki, mistä puhutaan. Lempinimi, kuten varmasti meillä kaikilla.

Samalla käynnistimme uuden palvelun, rinnakkaistallentamisen, jonka konsepti voikin jo olla tuttu tutkijoillemme: saada tieteelliset julkaisut avoimesti saataville Open Access -periaatteiden mukaisesti. Moni fyysikko on varmasti toimittanut artikkelinsa pre-printin arXiviin, moni lääketieteilijä on huomannut löytävänsä artikkelinsa PubMed Centralista ja kuka tahansa on saattanut kuulla, että joku tutkimusryhmän jäsenistä on ilmoittanut artikkelin rinnakkaistallentamisesta organisaatiokohtaiseen julkaisuarkistoon – vaikka Jyväskylän yliopiston JyXiin.  Kaikki nämä palvelut ovat kenen tahansa vapaasti hyödynnettävissä. Nyt kaikilla UEF-tutkijoilla on mahdollisuus, ja yliopistomme julkaisu- ja datapolitiikan myötä vahva suositus rinnakkaistallentaa omat artikkelinsa UEFin omaan julkaisuarkistoon eRepoon.

Kattavan rinnakkaistallentamisosuuden saavuttaaksemme teimme tallentamisesta mahdollisimman helppoa: tutkijan ei tarvitse kuin toimittaa kirjastoon final draft -versio artikkelista samassa yhteydessä, kun hän ilmoittaa tiedot uudesta julkaisusta SoleCRIS-tallennuslomakkeella. Kirjasto hoitaa loput: selvittää kustantajan linjauksen rinnakkaistallentamiseen sekä tekee tallennuksen noudattaen kustantajan asettamia linjauksia.

Final draft -versio on herättänyt paljon kysymyksiä palvelun käynnistysvaiheessa, mm. mikä se on ja mistä sen löytää, jos ei sitä itsellä ole. Joissain tapauksissa tutkija ei ole säästänyt tätä versiota sen jälkeen, kun artikkeli on julkaistu lehdessä. Final draft -versiolla tarkoitetaan viimeisintä kustantajalle lähetettyä versiota, joka on käynyt läpi vertaisarvioinnin ja on hyväksytty julkaistavaksi lehdessä. Tässä versiossa ei kuitenkaan ole vielä kustantajan taittoa, joten esimerkiksi sivunumeroinnit voivat olla erilaiset tai puuttua kokonaan. Proof-vesileimalla olevat versiot eivät ole enää final drafteja. Final draftista käytetään myös termejä AAM (Author’s Accepted Manuscript) ja Post-print.

Sivunumeroinnin puute on myös hämmentänyt: “Miten tähän voi viitata, jos sivunumerot eivät täsmää?” Viittaukset tulee aina tehdä julkaistuun versioon, joten tarjoamme rinnakkaistallenteen yhteydessä oikean viittauksen alkuperäisen lehden tiedoin ja linkin alkuperäiseen artikkeliin. Alkuperäisen artikkelin lukuoikeus onkin toinen kysymys, sillä moni lehti edellyttää, että lukija on lehden tilaaja joko oman tutkimusorganisaation myötä tai on itse lehden tilaaja. Tässä piilee rinnakkaistallentamisen voima: saamme artikkelin kenen tahansa hyödynnettäväksi ilman tilausmaksuja.

Jos artikkeli on kirjoitettu suuren tutkimusryhmän kesken, voi final draft -version käsiin saaminen olla vaikeaa. Tämä versio löytyy varmimmin vastaavalta kirjoittajalta, ja jo artikkelia kirjoittaessa voisi tutkimusryhmän kesken olla mielekästä keskustella rinnakkaistallentamisesta ja final draft -version jakelusta tutkimusryhmän kesken. Jos tämä versio löytyy omasta takaa, laittakaa se liitteeksi samalla, kun ilmoitatte uudesta julkaisusta SoleCRIS-tallennuslomakkeen avulla, haittaa tästä ei ole – hyötyä kaikille.

 

The University of Eastern Finland has a Publishing and Data Policy  which states that all publications should be made openly available when possible. The Library has launched a service to help researchers meet those requirements by self archiving their scientific publications. Self-archiving is essentially providing an open access version of an article which otherwise would be behind a paywall. Self-archiving is a good method to increase the accessibility and impact of your work while still operating within the guidelines of the original publisher of the article. The self-archived articles are stored in the new University publication repository UEF eRepository or eRepo.

Self-archiving has been made easy for the researcher and can be done at the same time you report your new publication into the SoleCRIS publication database with the Publishing information registration form. All the researcher has to do, is to attach the final draft version of the article to the SoleCRIS form. Everything else is done by the Library.

The final draft version has raised some questions, what exactly is this version and how to acquire it if the researcher does not have this version. The final draft means the final version sent to the publisher, that has been peer reviewed and has been accepted for publishing. Even though this version is without the publisher layout and the page numbering may differ from the published version, all this is acceptable – the Library provides the citation to the published version of the article with the self-archived version. If the term final draft does not seem familiar, they are also called Post prints or Authors Accepted Manuscripts (AAM). Versions with the Proof watermark are more finalised versions and cannot be self-archived.

Acquiring the final draft may also prove problematic when the article is written in a larger research group, in these cases the corresponding author is a good place to start. Discussing these matters and open access related issues within the research group before publishing helps spreading the final draft inside the research group.

With the final draft available, please consider self-archiving as it doesn’t harm anyone and helps everyone.

Antti Laurila
tietojärjestelmäasiantuntija | IT Systems Specialist
Verkko- ja julkaisupalvelut | Library IT and Publishing services

Jaa tämä / Share this
Share