Vuoden 2021 alusta on solmittu uusia sopimuksia artikkelien kirjoittajamaksueduista uefilaisille. Kokonaan uusina kustantajina mukaan tulevat Oxford University Press ja De Gruyter. Kummankin kustantajan lehdissä voi julkaista artikkeleita avoimina ilman kirjoittajamaksuja. Muutamien muiden kustantajien kanssa on uusittu vuoden vaihteessa umpeutuneita sopimuksia. Nyt artikkelien avoin julkaiseminen sujuu maksutta Elsevierin lehdissä aiemmin saadun 50 %:n kirjoittajamaksualennuksen sijasta. Springer Naturen, American Chemical Societyn ja Emeraldin lehdissä artikkelien avoin julkaiseminen säilyy maksuttomana edelleen. Tutustu tarkemmin kustantajakohtaisiin ohjeisiin ja lehtivalikoimiin edellä olevista kustantajalinkeistä.
Sopimusneuvottelut jatkuvat edelleen IEEE:n kanssa. Sen osalta kirjoittajamaksuohjeet päivitetään UEFin kirjoittajamaksuetujen sivulle kun neuvottelut on saatu loppuun. Samalta sivulta löytyvät tiedot myös niiden kustantajien kirjoittajamaksueduista, joiden sopimuskausi on jatkunut yli vuodenvaihteen.
New agreements concerning benefits for article/author processing charges for UEF researchers have been made since the beginning of 2021. New agreements have been signed with Oxford University Press and De Gruyter. Journals by both publishers publish articles openly without article processing charges. Some agreements that expired at the New Year have been renewed with other publishers. Publishing articles is now free of charge in Elsevier journals instead of the previous 50% discount. OA publishing in Springer Nature, American Chemical Society and Emerald journals is free of charge as used to. Learn more about publisher-specific instructions and journal collections by clicking the publisher links above.
We are continuing our negotiations with IEEE. The article processing charge instructions concerning IEEE will be updated on the UEF APC pages when negotiations are finalised. The same page contains information on the APC benefits by the publishers whose agreement period has continued past the end of the year.
(Please, scrolldown to read a summary in English.)
Itä-Suomen yliopiston kirjasto aloitti vuoden 2019 alusta yliopiston kautta maksettujen kirjoittajamaksujen seurannan yhdessä talouspalveluiden kanssa (ks. Kirjoittajamaksut Itä-Suomen yliopistossa vuonna 2019 12.2.2020). Seurannalla pyritään kartoittamaan avoimen julkaisemisen kustannuksia yliopistossamme kustantajille maksettujen kirjoittajamaksujen osalta. Seurantaa on jatkettu viime ja kuluvana vuonna ja nyt on aika luoda katsaus viime vuoden kuluihin.
Vuoden 2019 tietojen tapaan viime vuoden kirjoittajamaksudata on viety myös Bielefeldin yliopiston hallinnoimaan OpenAPC-palveluun. Palvelussa olevat luvut eroavat jonkin verran tässä esitellyistä luvuista, johtuen muun muassa OpenAPC:n rajoituksista. OpenAPC:hen viedyt tiedot perustuvat kirjaston omaan artikkelikohtaiseen seurantataulukkoon, mutta tässä esitellyt luvut pohjaavat taloushallinnon toimittamaan toteutuneeseen kirjanpitoon.
Tulokset 2020
Kirjoittajamaksuja maksettiin Itä-Suomen yliopistossa vuonna 2020 yhteensä 379 385 eurolla. Kulut kasvoivat edelliseen vuoteen verrattuna 29,5 %, absoluuttisesti kasvua oli siis 82 302 euroa. Vuoden 2020 kuluista 62 % (235 781 €) maksettiin täydentävästä rahoituksesta ja 38 % (143 604 €) perusrahoituksesta. Täydentävän rahoituksen osuus nousi edelliseen vuoteen verrattuna kolme prosenttiyksikköä.
Kirjoittajamaksuista 58 % (218 597 €) maksettiin Gold OA -julkaisuille ja 42 % (160 787 €) hybridijulkaisuille (ks. Avoimen julkaisemisen vaihtoehdot). Suhteelliset osuudet pysyivät jotakuinkin edellisen vuoden tasoilla, Gold OA -julkaisukanavien osuus laski yhdellä prosenttiyksiköllä. Kirjoittajamaksuja maksettiin yhteensä 215 artikkelista, joten artikkelin avaamisen keskihinnaksi tuli noin 1 765 euroa. Keskihinta nousi 3,9 % vuoteen 2019 verrattuna.
Kaaviossa 1 esitellään kirjoittajamaksujen jakautuminen tiedekunnittain vuonna 2020. Eniten maksuja maksettiin edelleen terveystieteiden tiedekunnassa, yhteensä 166 925 eurolla. Luonnontieteiden ja metsätieteiden tiedekunta kasvatti suhteellista osuuttaan viisi prosenttiyksikköä edelliseen vuoteen verrattuna, kun vuonna 2020 kirjoittajamaksuja maksettiin tiedekunnassa 152 342 eurolla. Yhteiskunta- ja kauppatieteiden tiedekunnan suhteellinen osuus säilyi jokseenkin samana 49 943 eurolla. Filosofisen tiedekunnan kirjoittajamaksukulut laskivat vuoteen 2019 verrattuna 46 prosentilla 10 175 euroon.
Kaavio 1. Itä-Suomen yliopistossa maksettujen kirjoittajamaksujen jakautuminen tiedekunnittain 2020 (%). | Diagram 1. APC distribution among faculties in 2020 (%).
Kaaviossa 2 on havainnollistettu kirjoittajamaksukulujen kehitystä tiedekunnittain vuosien 2019 ja 2020 välillä. Kulujen kasvu on jakautunut suhteellisen tasaisesti tiedekuntien kesken, poikkeuksena jo mainittu filosofisen tiedekunnan kulujen lasku. Filosofisen tiedekunnan osuus kirjoittajamaksukuluista on kuitenkin sen verran pieni, ettei laskun vaikutus kokonaisuuteen ole merkittävä.
Kaavio 2. Kirjoittajamaksukulujen kehitys tiedekunnittain 2020 (%). | Diagram 2. Development of paid APCs by faculties in 2020 (%).
Kaaviossa 3 vertaillaan täydentävästä rahoituksesta ja perusrahoituksesta maksettujen kirjoittajamaksujen määrää tiedekunnittain. Vuoden 2019 lukuihin verrattuna merkittävin muutos on tapahtunut terveystieteiden tiedekunnan kohdalla: vuonna 2020 täydentävästä rahoituksesta maksettujen kirjoittajamaksujen osuus on noin 75 %, kun edellisenä vuonna osuus oli alle 50 %. Luonnontieteiden ja metsätieteiden tiedekunnassa perusrahoituksesta maksettujen kirjoittajamaksujen osuus taas oli noussut 45 prosenttiin vuoden 2019 noin 36 prosentista. Samoin perusrahasta maksettujen maksujen osuus oli noussut yhteiskunta- ja kauppatieteiden tiedekunnassa 29 prosentista 53 prosenttiin. Myös filosofisessa tiedekunnassa reilusti yli puolet kirjoittajamaksuista maksettiin perusrahoituksesta vuonna 2020, kun edellisenä vuonna tilanne oli päinvastainen.
Kaavio 3. Perusrahoituksesta ja täydentävästä rahoituksesta maksetut kirjoittajamaksut tiedekunnittain 2020 (€). | Diagram 3. APCs paid from basic and external funding by faculties in 2020 (€).
Vuoden 2020 kirjoittajamaksujen jakautuminen kustantajittain on nähtävissä kaaviossa 4. Springer Nature ja Elsevier säilyivät edelleen suurimpina laskuttajina, joskin Springerin osuus laski edelliseen vuoteen verrattuna viisi prosenttiyksikköä. Eniten osuuttaan kasvatti MDPI nousten 7,5 prosentista miltei 15 prosenttiin. Frontiers Media ja Taylor & Francis putosivat kuuden suurimman kustantajan joukosta vuonna 2020 tehden tilaa Copernicukselle ja Oxford University Pressille. Taylor & Francisin putoamisen listalta selittää pitkälti kesäkuussa 2020 voimaan tullut kirjoittajamaksuetu.
Kaavio 4. Maksetut kirjoittajamaksut kustantajittain 2020 (%). | Diagram 4. Distribution of the APCs with the six largest publishers and the rest of the publishers in 2020 (%).
Seurannassa näkymättömät kulut
Kustantajille artikkelikohtaisesti maksetut kirjoittajamaksut ovat vain osa avoimen julkaisemisen kustannuksia. Yhä suurempi osa avoimen julkaisemisen kustannuksista koostuu niin sanotuista transformatiivisista sopimuksista. Näissä sopimuksissa kustantajalle maksetaan perinteisen aineistolisenssin ohella myös organisaatiokohtaisista kirjoittajamaksueduista. Etu on yleensä alennus kirjoittajamaksusta tai mahdollisuus artikkelin avoimeen julkaisemiseen ilman erillistä kirjoittajamaksua. Vertailukelpoista tietoa näiden sopimusten kautta maksettavista kirjoittajamaksuista ei voi tällä hetkellä saada, koska sopimuskäytännöt vaihtelevat kustantajittain. UEF:in käytössä olevat kirjoittajamaksuedut löytyvät yliopiston avoimen julkaisemisen sivuilta. Varsinkin uusimmista eduista voit lukea lisää myös ensi viikolla kirjaston blogissa.
Avoimien artikkelien lisäksi kirjoittajamaksuja maksettiin vuonna 2020 myös muutamasta avoimena julkaistusta kirjan luvusta. Näitä maksuja (BPC, book processing charge) ei ole huomioitu tässä kirjoituksessa. Avoimen julkaisemisen kokonaiskustannuksia arvioitaessa tulisi ottaa huomioon myös muun muassa rinnakkaistallentamisen ja kirjoittajamaksuttomien julkaisukanavien kustannukset, kuten esimerkiksi repositioiden ylläpitokustannukset ja työvoimakustannukset.
Briefly in English
The University of Eastern Finland Library and the university’s Financial Services started monitoring the article processing charges (APCs) paid by the university in 2019 (see Article processing charges in UEF 2019). The monitoring has continued since and it is time to take a look at the 2020 expenses.
The total sum of APCs paid by the UEF in the year 2020 was €379,385. The costs grew by 29.5 % compared with the 2019 expenses. 62 % of last year’s sum was paid from external funding and 38 % from university’s basic funding. 58 % of the charges were paid to Gold Open Access publications and 42 % were paid to hybrid publications. APCs were paid for 215 articles, so the average charge per article was about €1,765. The average charge increased 3.9 % from the previous year.
Diagram 1 (above) shows the APC distribution among faculties. The development of paid APCs can be seen on diagram 2. On diagram 3 one can see the share of APCs paid from basic funding in blue and APCs paid from external funding in orange. The share of basic funding has increased in all faculties except for Health Sciences, where the basic funding’s share dropped from 51 % to 25 % in comparison to the previous year. Diagram 4 shows the distribution of APCs with the six largest publishers and the rest of the publishers. In the diagrams, FILO stands for Philosophical Faculty, LUMET for Faculty of Science and Forestry, TERV for Faculty of Health Sciences and YHKA for Faculty of Social Sciences and Business Studies.
In addition to the charges per article paid to the publishers, the library also pays varying amounts of Open Access fees in licence agreements. These agreements vary so much in their terms and conditions that they cannot be directly compared. The APC benefits for Open Access publishing gained by these agreements can be found at university’s open publishing web page. You can also read more about APC benefits on library’s blog next week.
The UEF’s APC data is also available at the OpenAPC service though it doesn’t completely match with the university’s own monitoring. This is due to the restrictions of the OpenAPC’s data schema and the fact that the data in OpenAPC is based on library’s monitoring, when the numbers on this blog are based on Financial Services’ accounts.
Juho Jussila
Tietoasiantuntija | Information Specialist
Tietoaineistopalvelut | Collection Services
Tutkija! Koetko epävarmuutta etsiessäsi luotettavaa tiedelehteä artikkelillesi? Pelkäätkö lankeavasi saalistajan pauloihin? Haluatko varmistusta lehtivalinnallesi? Jos kyllä, lue tämä blogikirjoituksemme.
Uusia ja uudistettuja etuja artikkelien kirjoittajamaksuihin (APC)
Vuoden 2021 alusta on solmittu uusia sopimuksia artikkelien kirjoittajamaksueduista uefilaisille. Kokonaan uusina kustantajina mukaan tulevat Oxford University Press ja De Gruyter. Kummankin kustantajan lehdissä voi julkaista artikkeleita avoimina ilman kirjoittajamaksuja. Muutamien muiden kustantajien kanssa on uusittu vuoden vaihteessa umpeutuneita sopimuksia. Nyt artikkelien avoin julkaiseminen sujuu maksutta Elsevierin lehdissä aiemmin saadun 50 %:n kirjoittajamaksualennuksen sijasta. Springer Naturen ja Emeraldin lehdissä artikkelien avoin julkaiseminen säilyy maksuttomana edelleen. Tutustu tarkemmin kustantajakohtaisiin ohjeisiin ja lehtivalikoimiin edellä olevista kustantajalinkeistä.
Sopimusneuvottelut jatkuvat edelleen American Chemical Societyn ja IEEE:n kanssa. Näiden kustantajien kirjoittajamaksuohjeet päivitetään UEFin kirjoittajamaksuetujen sivulle sitä mukaa kun neuvottelut on saatu loppuun. Samalta sivuilta löytyvät tiedot myös niiden kustantajien kirjoittajamaksueduista, joiden sopimuskausi on jatkunut yli vuodenvaihteen. Lisätietoja: kirjoittajamaksut@uef.fi
Itä-Suomen yliopiston kirjoittajamaksutiedot vuodelta 2020 löytyvät nyt OpenAPC-palvelusta
OpenAPC:ssa näkyvät tiedot eivät ole täysin kattavat johtuen palvelun rajoituksista, mutta antavat hyvän kokonaiskuvan vuoden 2020 kuluista. Lisätietoja viime vuoden kirjoittajamaksuista on luettavissa lähiaikoina kirjaston blogissa.
Työkalu lehtien Plan S -yhteensopivuuden tarkistamiseen
Journal Checker Tool : Plan S Compliance Validator -työkalun avulla tutkijat voivat tarkistaa onko lehden julkaisupolitiikka yhteensopiva Plan S -tavoitteiden kanssa. Työkaluun syötetään tiedot lehdestä, tutkimuksen rahoittajasta ja tutkijan affiliaatiosta. Plan S:n tavoitteena on julkisella ja yksityisellä rahoituksella tuotettujen artikkeleiden välitön ja täysi avoimuus vertaisarvioidussa tieteellisessä lehdessä.
Datatuen kehittäminen UEFissa
Kirjasto on saanut rahoitusta datatuen kehittämiseen ja hankkeeseen on palkattu kaksi datahallinnan projektisuunnittelijaa, Manna Satama ja Niina Nurmi. Tavoitteena on kehittää yliopiston datatuen palveluita toimivammaksi palvelukokonaisuudeksi. Hankkeessa palveluprosesseja tullaan testaamaan pilottikohteilla. Hanke kestää yhden vuoden.
Tutkitun tiedon teemavuosi ja avoimuus
Tutkitun tiedon teemavuoden 2021 aikana käydään keskustelua tieteestä ja tutkimuksesta, johon avoimuuden näkökulmasta nostetaan esiin avoimuuden hinta. Teemavuosi on opetus- ja kulttuuriministeriön, Suomen Akatemian ja Tieteellisten seurain valtuuskunnan yhteinen hanke.
Opetus- ja kulttuuriministeriö (OKM), Suomen akatemia (AKA), Tieteellisten seurain valtuuskunta (TSV) ja CSC – Tieteen tietotekniikan keskus Oy lanseerasivat 25.1.2021 kansallisen EOSC-foorumin, joka on tarkoitettu EOSC:n eli eurooppalaisen tiedepilven (European Open Science Cloud) suomalaisille sidosryhmille. Suomen EOSC-foorumin englanninkielinen nimi on the EOSC Finnish Forum (EOSC-FF) ja ilmoittautuminen jäseneksi on nyt auki. Lue lisää kansallisesta EOSC-foorumista.
Open Research Europe (ORE)
Euroopan komission käynnistämä uusi julkaisualusta tarjoaa Horisontti 2020 -puiteohjelman tuensaajille ja heidän yhteistyökumppaneilleen helpon ja laadukkaan väylän julkaista Horisontti 2020 -puiteohjelman rahoittamaa tutkimusta ilman kustannuksia ja noudattaen komission avointa saatavuutta koskevia toimintaperiaatteita.
SSHOC: An Open Cloud for Social Sciences and Humanities
SSHOC:n tavoitteena on luoda yhteiskuntatieteille ja humanistisille tieteille avoin eurooppalainen pilviekosysteemi.
INOS: Integrating Open and Citizen Science Into Active Learning Approaches in Higher Education
Euroopan unionin Erasmus+ -ohjelmasta rahoitetun INOS-hankkeen tavoitteena on nykyaikaistaa korkeakoulujen opetussuunnitelmia kansalaistoiminnan avulla.
Linjaukset ja tutkijan työ
Tieteellisten seurain valtuuskunnan kehittämispäällikkö Henriikka Mustajoki pohtii avoimen tieteen kansallisen linjaustyön suhdetta käytännön tutkimukseen. Lue juttu Avoin tiede -sivustolta.
Avoimen tieteen palkinnonsaajat 2020 haastattelussa
Avointiede.fi -sivustolla julkaistaan vuoden 2020 avoimen tieteen palkinnonsaajien haastatteluja. Sarjassa on ilmestynyt kansallisen avoimen tieteen palkinnon 2020 saaneen yliopistonlehtori Jari Larun (Oulun yliopisto) haastattelu Ei guru, vaan Laru.
Ehdota suomalaisia avoimen oppimisen edistäjiä
Oppimisen avoimuuden asiantuntijaryhmä etsii ehdotuksia, ketkä tai mitkä suomalaisen korkeakoulu- ja tutkimusyhteisön henkilöt tai projektit ansaitsisivat kansainvälisen Open Education Award for Excellence -palkinnon. Ehdotuksia voi lähettää 19.3.2021 asti.
Keväällä 2021 Tiederadiossa lanseerataan uusi Avoimesti tieteestä -podcast ja julkaistaan uusia jaksoja Tiedekirjan ja Tiedeklubien podcastsarjoista. Kevään podcastien aiheita ovat muun muassa avoimet tutkimusaineistot, kalastus kivikaudella ja tietokirjallisuuden uudet tuulet.
Tieteellisten seurain valtuuskunnan (TSV) podcastit löytyvät Tiederadio-kanavalta SoundCloudista. Tulevaisuudessa Tiederadio laajenee myös muille podcastalustoille. TSV on julkaissut Tieteen päivien podcasteja vuodesta 2017 ja Tiedeklubipodcasteja vuodesta 2019. Viime vuoden lopulla lanseerattiin Tiedekirjan podcastsarja ja pian päästään kuulemaan podcasteja myös avoimesta tieteestä.
Koulutuksia, webinaareja, verkkotapahtumia ja työpajoja
Iris.ai – valjasta tekoäly käyttöön Open Access -tutkimuksen kartoittamiseen, työpaja 3.3.
Iris.ai tarjoaa uudenlaisen tavan tieteellisen tiedon löytämiseen. Voit kokeilla tiedonhakua esim. hyvän artikkelin DOI-linkillä tai tiivistelmätekstillä, voit myös itse määritellä tutkimusongelman 300-500 sanalla. Iris.AI auttaa jäsentämään tietoa tutkimusongelman ympärillä ja rakentaa tutkimuskartan yli 100 miljoonan tutkimusartikkelin joukosta. Artikkelit jäsentyvät aihealueittain. Aiheen tarkennusta jatketaan Premium-versiossa. Iris.ai koostuu kahdesta työkalusta: Exploration-työkalu etsii tieteellistä tietoa ja patentteja ja Focus-työkalu organisoi löydettyjä artikkeleita ja luo tarkkoja lukulistoja. Iris.ai hyödyntää tiedonhaussa avoimia tutkimusartikkeleita sisältävää Core-tietokantaa, PatentsView-patenttitietokantaa sekä PubMed-tietokannan sisältöä. Perusversio on kaikille avoin, Premium-version käyttö vaatii palveluun rekisteröitymisen uef.fi, student.uef.fi tai kuh.fi -sähköpostiosoitteella.
Osallistu maksuttomaan englanninkieliseen koulutukseen: Online-työpaja ke 3.3. klo 11-13 työkalua jo käyttäneille. Vaikket pääsisi paikalle, kannattaa ilmoittautua mukaan, sillä työpaja tallennetaan ja saat tallenteen myöhemmin sähköpostiisi. Iris.ai-työkalujen käyttöön voi tutustua myös kuukausittain järjestettävissä avoimissa työpajoissa ja Iris.ai Q&A monthly session -tapahtumissa.
CSC:n järjestämässä webinaarissa kerrotaan, miten IDA-säilytyspalvelu, Qvain-kuvailutyökalu ja Etsin-hakupalvelu tekevät aineistostasi löydettävän, saavutettavan, yhteentoimivan ja uudelleenkäytettävän. Webinaarissa opastetaan myös tarkemmin Fairdata-palveluiden käyttöä. Webinaarin Zoom-linkki
Etiikan päivä 2021, webinaari ja striimaus 16.3.
Etiikan päivän 2021 teemana ovat tutkittavan oikeudet. Keskusteluissa käsitellään sekä tutkittavan oikeutta tulla tutkituksi että myös ihmisen oikeutta päättää itse siitä, mitä tietoja haluaa itsestään antaa. Webinaarin järjestää Tutkimuseettinen neuvottelukunta (TENK) yhteistyössä kansallisten eettisten neuvottelukuntien kanssa. Webinaari järjestetään Zoom-yhteydellä. Ilmoittaudu Etiikan päivään tällä lomakkeella viimeistään 12.3. Zoom-linkki toimitetaan ilmoittautuneille sähköpostitse päivää ennen seminaaria. Seminaaria on myös mahdollista seurata striiminä Tiede-tv-kanavalla (YouTube). Ohjelma striimataan vain ajalta klo 12-14.20 eikä striimin kautta ole mahdollista osallistua keskusteluun. Striimiin seuraaminen ei vaadi ilmoittautumista. Videotallenne jää katsottavaksi 14 vuorokauden ajaksi.
Tietoarkisto ja CESSDAn palvelut, webinaari 17.3.
Mistä löydät eurooppalaisia yhteiskuntatieteellisiä tutkimusaineistoja? Mitä aputyökaluja CESSDA tarjoaa metadatan tekemiseen? Miten tutkimusaineisto tulisi kuvailla? Maksuton suomenkielinen tilaisuus Tietoarkiston kirjastoyhdyshenkilöille, avoimen tieteen ja tutkimuksen datapalveluverkostolle ja kaikille tutkimusaineistojen tuottajille, hallinnoijille ja säilyttäjille. Lisätietoja, ohjelma ja ilmoittautuminen.
Avoimen tieteen kevättyöpaja 18.3.
Työpajapäivän tarkoituksena on vastata avoimen tieteen asiantuntijaryhmien ja työryhmien tarpeeseen työstää asioita yhdessä. Asiantuntija- ja työryhmien omissa osuuksissa keskitytään käytännön tekemiseen.
Mitä tutkimusaineiston avaaminen vaatii? webinaari 25.3.
Helsingin yliopiston datatuki järjestää avoimen webinaarin, jossa neljä suomalaista datapalvelua esittelevät data-arkistojaan ja tarkastelevat tutkimusdatan avaamiseen liittyviä kysymyksiä. Webinaari järjestetään 25.3.2021 klo 13-15 Zoomissa. Päivän ohjelma.
Avoimeen oppimiseen ja opetukseen – työkaluja ja hyviä käytäntöjä avointen oppimateriaalien ja etäopetuksen haltuunottoon, webinaari 14.4.
Miten teet opetuksestasi avoimempaa ja saavutettavampaa? Miten otat haltuun etäopetuksen hyvät käytännöt ja avoimet oppimateriaalit sekä hyödynnät niihin liittyviä palveluita? Entä mitä apua opetustyöhön ja avointen oppimateriaalien tekemiseen saat kansallisesti laadittavista suosituksista ja ohjeista? Oppimisen avoimuuden asiantuntijaryhmän järjestämän verkkotapahtuman kohdeyleisönä ovat opettajat, oppimateriaalien tekijät ja opetuksen tukipalvelut. Ohjelma (alustava) Ilmoittautuminen viimeistään 7.4.
Kuva | Photo: Pixabay
Cabells Blacklist → Predatory Reports
Researcher! Do you feel uncertain when searching for a reliable scientific journal for your article? Are you afraid of falling into the traps of a predator? Do you want confirmation of your journal selection? If yes, read this UEF Library blog post.
New and renewed article processing charge (APC) benefits
New agreements concerning benefits for article/author processing charges for UEF researchers have been made since the beginning of 2021. New agreements have been signed with Oxford University Press and De Gruyter. Journals by both publishers publish articles openly without article processing charges. Some agreements that expired at the New Year have been renewed with other publishers. Publishing articles is now free of charge in Elsevier journals instead of the previous 50% discount. OA publishing in Springer Nature and Emerald journal is free of charge as used to. Learn more about publisher-specific instructions and journal collections by clicking the publisher links above.
We are continuing our negotiations with American Chemical Society and IEEE. The article processing charge instructions concerning these publishers will be updated on the UEF APC pages when negotiations are finalised. The same page contains information on the APC benefits by the publishers whose agreement period has continued past the end of the year. Additional information: apcfees@uef.fi
Information on article processing charges at the University of Eastern Finland in 2020 now available in the OpenAPC service
The information displayed in OpenAPC is not exhaustive due to the service’s limitations, but it does provide a good overall picture of the charges paid in 2020. Additional information on last year’s processing charges will be made available on the library blog in the near future.
Tool for checking Plan S compatibility
Researchers can use the Journal Checker Tool: Plan S Compliance Validator to check whether the publication policy of a journal is compliant with the Plan S principles. Researchers only need to enter information of the journal, research funder and researcher affiliation into the tool. Plan S strives at immediate and complete openness of privately and publicly funded articles in peer-reviewed scientific journals.
Developing data support at UEF
The library has received funding for developing data support services, and the project has been able to hire two data management project planners, Manna Satama and Niina Nurmi. The objective is to improve the UEF data support services and create a more functional service entity. The project will test service processes using pilot targets. The project period is one year.
Openness and the Year of Research-Based Knowledge
The 2021 Year of Research-Based Knowledge will see discussions about science and research highlighting the price of openness from the point of view of openness. The themed year is a joint project by the Ministry of Education and Culture, the Academy of Finland and the Federation of Finnish Learned Societies.
Opening up or anonymising material? Predator publications? Studies into non-fiction books? FAIR, good scientific practice, PlanS, ORCID? Corporate cooperation? Using social media data?
You can find these and countless other themes throughout the life cycle of research in the article collection on the Responsible Research website. The Responsible Research articles are part of the Year of Research-Based Knowledge 2021.
Finland launches its national Forum for the EOSC
Finland’s Ministry for Education and Culture (OKM), Academy of Finland (AKA), the Federation of Finnish Learned Societies (TSV) and CSC – IT Center for Science Ltd. on Monday 25 January 2021 launched the country’s forum for the European Open Science Cloud: the EOSC Finnish Forum (EOSC-FF). Subscriptions to the Forum are now open. Read more about the EOSC Finnish Forum.
Open Research Europe (ORE)
The new publishing platform established by the European Commission, offering parties funded by the Horizon 2020 Framework Programme and their cooperation partners a convenient, high-quality platform to publish research funded by the Horizon 2020 Programme free of charge and in compliance with the open access policies of the Commission.
SSHOC: An Open Cloud for Social Sciences and Humanities
The objective of the SSHOC is to create an open European cloud ecosystem for social sciences and humanities.
INOS: Integrating Open and Citizen Science Into Active Learning Approaches in Higher Education
The objective of the INOS project, funded by the European Union Erasmus+ programme, is to modernise the curricula of institutes of higher education through civic activity.
The 2020 Open Science Award recipients interviewed (only in Finnish)
Interviews of the recipients of the 2020 Open Science Award will be published on the Avointiede.fi website. An interview with university lecturer Jari Laru (University of Oulu), who received the Open Science Award in 2020, “Ei guru, vaan Laru“, has previously been published in the series.
Suggest Finns for the Open Education Award for Excellence
Finnish expert group on open learning is looking for suggestions on individuals or projects in the Finnish higher education and research community for the International Open Education Award for Excellence. Suggestions can be sent until March 19, 2021.
The Federation of Finnish Learned Societies publishes podcasts. The channel called Tiederadio is in Soundcloud. In spring 2021 the topics will include e.g. open research data.
Upcoming courses, webinars, online events and workshops
Iris.AI – an artificial intelligence tool for Open Access papers, online workshop 3 March
Find a new way to search research on your topic. The Iris.ai products are process tools aimed specifically at researchers in the early phase of a new project. Iris.ai’s Explore and Focus tools semi-automate the research landscape mapping – speeding up the literature discovery and review phase of your research process. Iris.ai is connected to an OA aggregator CORE, PubMed and PatentsView. Iris.ai offer basic functionalities for free for individual registered users. Using the uef.fi, student.uef.fi or kuh.fi -email address to access all the Iris.ai premium features.
Join the free workshop on Wednesday 3rd March 2021, from 11:00 am to 13:00 pm if you already used Iris.ai tools and you want to know more. Hear about the latest Iris features that came with the latest version, learn more about the technology behind the tools and of course get answers to all your questions. Don’t worry if you can’t attend — we’ll send the recording to everyone who registers. The use of Iris.ai tools will also be instructed in open online workshops and Iris.ai Q&A monthly sessions.
Using Fairdata services in managing RDI data, webinar 11 March
The webinar organised by CSC will focus on the research data storage service IDA, the research dataset description tool Qvain and research dataset finder Etsin and how they will make your datasets findable, accessible, interoperable and reusable. The webinar will also provide participants with more detailed instructions on using the Fairdata services. Webinar Zoom link.
The services of the Finnish Social Science Data Archive and CESSDA, webinar 17 March (in Finnish)
How to find European sociological research data? Which tools does CESSDA offer for creating metadata? How should the research datasets be described? Free-of-charge event in Finnish for the Finnish Social Science Data Archive library contact people, the open science and research data service network and all research material creators, managers and storers. Additional information, programme and signup.
Spring workshop on open science, online 18 March
The purpose of the workshop day (in Finnish) is to provide open science expert groups and work groups with the long-awaited opportunity to discuss their work together. The expert and work groups‘ own sections focus on practical applications.
What it takes: Open your research data, webinar 25 March
The University of Helsinki Data Support is hosting an open webinar with four Finnish data services presenting their data archives and examining issues concerning opening research data. The webinar will be held on Zoom 1–3 pm on 25 March 2021. Programme.
Towards open learning and teaching – tools and good practices for mastering open educational materials and remote teaching, webinar 14 April (in Finnish)
How to make teaching more open and accessible? How to master the good practices of distance teaching and open learning materials and utilise the related services? And how can national recommendations and instructions drafted for teaching and creating open study materials help you? The target audience of the online event organised by an expert group on the openness of learning includes teachers, learning material authors and teaching support services. Programme (initial) Sign up by 7 April
More information on open science issues is available from Research Support at the UEF library, Open science and OpenUEF Yammer.
Tomi Rosti, tietoasiantuntija | Information Specialist
Tutkimuksen tuki | Research support
Opetus- ja tietopalvelut | Training and Information Services
Tutkija! Koetko epävarmuutta etsiessäsi luotettavaa tiedelehteä artikkelillesi? Pelkäätkö lankeavasi saalistajan pauloihin? Haluatko varmistusta lehtivalinnallesi? Jos vastasit kyllä, niin tämä postaus on sinulle.
Mikä on ongelmana?
Tutkimusjulkaisujen avoimuuden lisääntyessä myös avoimeen julkaisemiseen liittyvä epämääräinen kustannustoiminta on löytänyt tilanteessa markkinaraon. Vakiintuneessa tieteellisen julkaisemisen toimintamallissa artikkelin julkaiseminen avoimena lehdessä edellyttää usein kirjoittajamaksun (APC, Article Processing Charge) maksamista. Tällä maksulla katetaan artikkelin julkaisukulut (mm. vertaisarviointi). Kirjoittajamaksut ovat houkutelleet alalle rikollisia tai vähintäänkin epämääräisiä kustantajia, jotka rahastavat ns. saalistajajulkaisuillaan (predatory journals) avoimen julkaisemisen varjolla. Julkaisu perii tutkijalta kirjoittajamaksun, mutta jättää omat, tieteelliselle lehdelle kuuluvat velvoitteensa tekemättä. Vertaisarviointi voi olla puutteellinen tai sitä ei tehdä ollenkaan, ja saattaapa käsikirjoitus jäädä kokonaan julkaisemattakin.
Mikä ratkaisuksi?
On siis tärkeää tunnistaa ja erottaa epäilyttävät lehdet luotettavista tieteellisistä lehdistä. Esimerkiksi Vastuulliseen tieteen sivustolle on koottu kriteerejä saalistajajulkaisujen tunnistamiseksi. Tunnistustyön apuna voi käyttää myös siihen tarkoitukseen rakennettua palvelua, josta voi lehden tiedoilla tarkistaa, kuuluuko lehti epäilyttävien lehtien joukkoon. Uefilaisten käytössä on jo vuoden verran ollut tällainen palvelu tilattuna Cabellsilta, ja hiljattain palvelu on muuttanut nimensä Blacklistista Predatory Reportsiksi. Palvelun löydät käyttöösi UEF-Primosta.
Kuinka julkaisu päätyy Predatory Reports -listalle?
Cabells Predatory Report Review Board on toimielin, jolla on käytössään kolmitasoinen kriteeristö petollisten julkaisujen tunnistamiseen. Saman kriteeristön avulla myös päätetään, mitkä julkaisut lopulta joutuvat Predatory Reports -listalle. Tasot kertovat arvioitavana olevan julkaisun rikkomusten vakavuudesta: ankara – kohtalainen – vähäinen. Kullakin tasolla on vielä aihepiirejä, joiden puitteissa rikkomuksia arvioidaan. Aihepiirejä ovat esimerkiksi rehellisyys, vertaisarviointi, julkaisukäytännöt, metriikka sekä maksut. Kunkin aihepiirin toiminta pisteytetään rikkomuksen vakavuuden perusteella ja näin kullekin arvioitavana olevalle julkaisulle saadaan kokonaispisteytys. Kriteeristöstä on tällä hetkellä käytössä versio 1.1 ja sitä päivitetään aika ajoin – viimeksi maaliskuussa 2019.
Mitä Predatory Reports -listalta löytyy tällä hetkellä?
Helmikuun 2021 alussa palvelun kautta löytyy kaikkiaan 14 193 tulosta. Sen lisäksi tarjolla ovat listat tutkinnan kohteena olevista kustantajista (543 kpl) ja julkaisuista (1029 kpl). Saalistajaksi todettuja julkaisuja löytyy laajalti sekä eri tieteenaloilta että maantieteellisesti, mm. kaikki maanosat ovat edustettuina julkaisujen kotipaikkoina. Tieteenaloittain hakutulosten viiden kärjen muodostavat lääketiede (medicine; 4693 osumaa), tekniikka (engineering; 2264), kemia (chemistry; 1160), tietojenkäsittelytiede (computer science; 1136) sekä taloustiede (economics; 654). Noin kymmenellä muulla tieteenalalla osumia tulee yli sata ja lähes alalla kuin alalla useita kymmeniä osumia. Kannattaa siis olla todella huolellinen itselleen sopivaa julkaisupaikkaa etsiessään.
Researcher! Do you feel uncertain when searching for a reliable scientific journal for your article? Are you afraid of falling into the traps of a predator? Do you want confirmation of your journal selection? If yes, this post is for you.
What is the problem?
As the openness of research publications increases, so does the vague publishing activity associated with open publishing. In the established scientific publishing approach, publishing an article in an open journal often requires the payment of an Article Processing Charge (APC). This fee covers the costs of publishing the article (e.g., peer review). APCs have attracted criminal or at least vague publishers to the industry – they publish so called predatory journals under the cover of open publishing. The publication charges an APC fee, but neglects to fulfil its own obligations under the scientific journal. Peer review may be incomplete or not carried out at all and the manuscript may not be published at all.
What is the solution?
It is therefore important to identify and distinguish suspicious journals from reliable scientific journals. For example, the Responsible Research website has compiled criteria for identifying predator publications. The identification service can also be assisted by a service built for the purpose, from which the information about the journal can be checked whether the journal belongs to the list of suspicious journals. UEF has offered such a service commissioned from Cabells for a year now, and recently the service has changed its name from Blacklist to Predatory Reports. You can find the service at UEF Primo.
How does a publication end up on the Predatory Reports list?
The Cabells Predatory Report Review Board uses a three-level criterion for identifying fraudulent publications. The same criteria are used also to decide which publications will end up on the Predatory Reports list. The levels indicate the severity of the offences of the publication under assessment: severe – moderate – minor. There are still issues at each level within which offences are assessed. Topics include integrity, peer review, publication practices, metrics, and fees. The activities of each topic are scored on the basis of the severity of the offence, thus obtaining an overall score for each publication under evaluation. Version 1.1 of the criteria is currently in use and will be updated from time to time – most recently in March 2019.
What is currently on the Predatory Reports list?
At the beginning of February 2021, a total of 14,193 results can be found through the service. In addition, there are lists available of publishers (543) and publications (1029) under investigation. Publications identified as predators can be found widely in various disciplines and geographically, e.g., all continents are represented as domiciles of publications. By discipline, the top five search results are medicine (4693 hits), engineering (2264), chemistry (1160), computer science (1136), and economics (654). There are over a hundred hits in about ten other disciplines and several dozen hits in many other disciplines. So you should be really careful when looking for a suitable publishing platform.
UNESCOn suositus avoimesta tieteestä on ollut kommentoitavana äskettäin. Suosituksen päämääränä on tieteellisen tiedon maailmanlaajuinen saatavuus ja sen hyödyntäminen päätöksenteossa. Digitalisaation odotetaan tuovan uudenlaisen mallin tieteelliselle tutkimukselle, jossa vuoropuhelua käydään myös tieteellisen yhteisön ulkopuolisten toimijoiden kanssa. Suosituksessa on käsitelty ehdotuksia sekä yksilöiden että organisaatioiden tasolla, mutta samalla myös kansallisella ja kansainvälisellä tasolla. Tavoitteena on yhteisen ymmärryksen lisääminen, linjausympäristön kehittäminen, infrastruktuureihin panostaminen, tutkimuskulttuurin muuttaminen ja kannustimien sovittaminen avoimen tieteen mukaisiksi, sekä kansainvälisen yhteistyön edistäminen.
Datatuen kehittäminen osana tutkimuksen tukea
Itä-Suomen yliopiston kirjaston koordinoimana käynnistyy datatuen kehittämisen projekti, jonka tavoitteena on kehittää toimiva palvelu sekä varmistaa osaamisen kehittäminen ja asiantuntijaverkosto datatukeen, joka toimii osana tutkimuksen tukea. Palvelukokonaisuutta rakennetaan vastaamaan tutkijan tarpeita hyödyntäen palvelumuotoilun menetelmiä. Hankkeessa tehdään yhteistyötä yliopiston tutkimusinfrastruktuurien kehittämistyön kanssa sekä muiden datapalveluita tuottavien yksiköiden kanssa. Hankkeen tarkoitus on määritellä UEFin tutkimusdatan hallintaan ja avaamiseen liittyvät palvelut ja niiden tarvitsemat resurssit sekä järjestämis- ja toteutustapa. Hankkeelle on ollut haussa kaksi datahallinnan projektisuunnittelijaa, jotka aloittavat työnsä ensi vuoden alkupuolella.
Plan S siirtyy käytäntöön
Julkaisujen avoin saatavuus kuuluu osaksi tutkijan vastuulliseen arviointiin esimerkiksi DORA-julistuksessa. Vuodesta 2021 alkaen yliopistojen rahoitusmalli palkitsee julkaisujen avoimesta saatavuudesta. FinELib-sopimuksia on muutettu siirtymäsopimuksiksi, joissa siirrytään avoimeen julkaisemiseen. Suomen Akatemia edellyttää, että vertaisarvioidut artikkelit saatetaan välittömästi avoimiksi avoimissa julkaisuissa, rinnakkaistallennusarkistoissa tai avoimuuden edistämiseen sitoutuneen kustantajan tiedejulkaisuissa. Plan S -mukaiset avoimen saatavuuden kulut katetaan jatkossa välillistä kuluista, joten niitä ei voi enää sisällyttää tutkimuskuluihin. Vertaisarvioidut artikkelit tulee julkaista maksuttoman ja välittömän avoimuuden takaavaa lisenssiä käyttäen. Vertaisarvioitujen tieteellisten artikkeleiden avoimen saatavuuden toteutumista seurataan tutkimusraporteista. Osa muutoksista tulee käytäntöön myöhemmin, kun Suomen tekijänoikeuslainsäädäntöä uudistetaan kevään 2021 aikana. Vuoden 2021 alusta käyttöön tulee työkalu, jonka avulla voidaan tarkastaa, onko tiedelehti tai julkaisualusta Plan S -kelpoinen.
Tutkimusaineistojen ja -menetelmien avoimen saatavuuden linjaus
Tutkimusaineistojen ja -menetelmien avoimen saatavuuden linjauksen ensimmäinen osa oli tiedeyhteisön kommentoitavana alkusyksystä, ja kommentit ovat nyt avoimesti luettavissa. Työryhmä jatkaa siis linjauksen työstämistä kommenttien perusteella, ja linjausta käsitellään myös tutkimusaineistojen avoimuuden asiantuntijaryhmässä Avoimen tieteen syyspäivillä 7.–8.12.2020. Linjauksen ensimmäisen osan kommentit
Tukea vastuullisempaan tieteeseen
Vastuullisen tieteen sivustoperhe tarjoaa yhden luukun periaatteella tietoa ja työkaluja vastuullisemman tieteen ja tutkimuksen tueksi.
Toiminnan yhteinen tavoite on vastuullisen tieteen ja tutkimuksen edistäminen Suomessa. Osoitteessa Vastuullinentiede.fi on tietoa ja työkaluja tiede- ja tutkimusyhteisölle vastuullisuuden tueksi. Sivulta on linkitys jokaisen “perheenjäsenen” omille sivuille. Koko sivuston uutiset ja ajankohtaiset asiat
yhdessä paikassa.
Julkaisufoorumin verkkosivut ovat uudistuneet
Käyttäjät ohjataan JUFO-portaaliin vanhan julkaisukanavahaun sijaan.
Usein kysyttyä -osio löytyy suoraan yläpalkista/ylänavigaatiosta.
Verkkosivujen osioissa Julkaisukanavahaku ja Muutosehdotukset ohjeet julkaisukanavatietojen hakemiseen sekä lisäys- ja muutosehdotusten tekemiseen niin Haka-käyttäjille kuin muillekin käyttäjille
Avoimen tieteen syyspäivät
Avoimen tieteen syyspäivät järjestetään 7.–8.12. verkossa.
The UNESCO Recommendation on Open Science was recently open for comments. The goal of the recommendation is global access to scientific information and its utilisation in decision-making. Digitalisation is expected to produce a new type of model for scientific research, in which researchers will also engage in a dialogue with actors outside the scientific community. The recommendation examines proposals at the level of both individuals and organisations while also examining them nationally and internationally. The objective is to promote a common understanding, develop the policy environment, invest in infrastructures, transform scientific culture and align incentives for open science, as well as promote international cooperation.
Development of data support as part of research support
A data support development project coordinated by the University of Eastern Finland Library is being launched with the objective of developing a functional service as well as ensuring the development of competencies and a network of experts for data support that will function as part of research support. This service will be built to meet the needs of researchers, utilising the methods of service design. The project will cooperate with the development of the university’s research infrastructures as well as other units that provide data services. The purpose of the project is to define the UEF services related to the management and opening of research data as well as the resources required by the services and the method of organising and implementing them. The project has been seeking two data management project coordinators, who will start their work early next year.
Plan S is put into practice
Open access to publications is part of responsible research assessment in the DORA declaration, for example. Starting in 2021, the funding model for universities will reward researchers for open access to publications. FinELib agreements have been converted into transitional agreements for a transition to open access publishing. The Academy of Finland requires peer-reviewed articles to be made open immediately in open access publications, self-archives or the scientific publications of a publisher committed to promoting openness. In the future, the costs of open accessibility in accordance with Plan S will be covered from indirect costs, and they can no longer be incorporated into research costs. Peer-reviewed articles must be published using a licence that guarantees free-of-charge and direct open access. The realisation of open access to peer-reviewed scientific articles will be monitored through research reports. Some of the changes will be put into practice later when the Finnish copyright legislation is renewed in spring 2021. A tool that makes it possible to check whether a scientific journal or publication platform is compliant with Plan S will be introduced at the start of 2021.
Policy on Open Access to Research Materials and Methods
The first part of the Policy on Open Access to Research Materials and Methods was open for comments by the scientific community in early autumn, and the comments are now freely readable. The working group will continue working on the policy based on the comments, and the policy will also be discussed by the expert panel in open data at the Open Science Autumn Conference from 7 to 8 December 2020. Comments on the first part of the policy (in Finnish)
Support for more responsible science
The family of Responsible Science websites offers information and tools to support more responsible science and research based on the one-stop-shop principle.
This family includes
The news and event feed on the home page also includes highlights from the current news of the other Responsible Research bodies.
The website has been revamped to comply with the accessibility requirements. Accessibility statement and feedback form at the bottom of the page.
The Publication channel search and Proposals sections of the website include instructions for both Haka users and other users on searching for information on publication channels as well as proposing additions and amendments.
Open Science Autumn Conference
The Open Science Autumn Conference will be held online from 7 to 8 December.
More information on open science issues is available from Research Support at the UEF library, Open science and OpenUEF Yammer.
Tomi Rosti, tietoasiantuntija | Information Specialist
Tutkimuksen tuki | Research support
Opetus- ja tietopalvelut | Training and Information Services
