Avoimen tieteen edistäjä 2021 & Avoin gradu -arvonnan voittaja 2021 | Contributor for open science 2021 & Open master’s thesis raffle winner 2021

(Please, scroll down to read in English.)

Avoimen tieteen edistäjä

Avoimen tieteen teemaviikolla palkitaan vuosittain yliopiston taho, joka työllään edistää tieteen avoimuutta. Järjestyksessään viides avoimen tieteen edistäjän kunniakirja luovutettiin Vaikuttavuuden talolle keskiviikkona 27.10.2021. Kunniakirjan otti vastaan tutkimusjohtaja Tomi Mäki-Opas.

Vaikuttavuuden talo on aidosti avoin ja monitieteinen hyvinvointiin ja terveyteen liittyvän vaikuttavuuden tutkimuksen ja koulutuksen yhteistyöverkosto sekä keskustelu- ja kohtaamisfoorumi, joka edistää alan yhteistyötä ja verkostoitumista kansallisesti ja kansainvälisesti. Vaikuttavuuden talo järjestää vuosittain Vaikuttavuuden tutkimukset päivät, opettaa kaikille avoimella MOOC-verkkokurssilla vaikuttavuustiedon avainkäsitteitä ja käyttötarkoituksia, tarjoaa mentorointiverkostonsa kautta erityisesti tutkijanuransa alkuvaiheessa oleville opiskelijoille ja tutkijoille monitieteisen vertaistuen kanavan, ja julkaisee paitsi tutkimusartikkeleita ja muita tutkimusjulkaisuja myös uutiskirjettä, joka sisältää ajankohtaista tietoa vaikuttavuuden tutkimuksesta ja koulutuksesta sekä alan tutkijoiden esittelyitä.

Aiemmin palkitut

Mies, jolla käsissä kukkakimppu ja kunniakirja. Man holding a buquet of flowers and certificate of award.
Tutkimusjohtaja Tomi Mäki-Opas. Kuva: Raija Törrönen | Research Director Tomi Mäki-Opas. Photo: Raija Törrönen

Avoin gradu -arvonnan voittaja

UEF-kirjasto arpoo vuosittain 100 euron stipendin edeltävien 12 kuukauden aikana pro gradu -tutkielmansa tai syventävien opintojen opinnäytteensä avoimesti julkaisseiden UEFin opiskelijoiden kesken. Tämän vuoden stipendin arvontaan osallistui 55 opiskelijaa ja onnetar suosi Jenni Blomia (uskonnonpedagogiikka ). Onnittelut voittajalle!

Jenni Blomin pro gradu: Islam yläkoulun evankelisluterilaisen uskonnon oppikirjoissa

Jenni Blom

Open Science Award

Each year, during the Open Science Week a UEFian (person or unit) is awarded as the contributor for open science and open access. The award was now given for the fifth time and handed over to the House of Effectiveness, represented by Research Director Tomi Mäki-Opas.

The House of Effectiveness is a genuinely open and multidisciplinary collaborative network of well-being and health-related impact research and education, as well as a discussion forum that promotes collaboration and networking in the field both nationally and internationally. The House of Influence organizes the annual Conference of Effectiveness Research, offers through its Mentoring Network of Effectiveness Research (MENER) a multidisciplinary peer support channel, and publishes not only research, but also a newsletter containing current information on impact research and education, and introduces researchers in the field.

Previously awarded

Kolme iloista ihmistä lavalla. Three happy people on a stage.
Onnittelijoina palvelupäällikkö Katri Rintamäki ja tietoasiantuntija Tuula Rissanen. Kuva: Raija Törrönen | Head of services Katri Rintamäki and Information specialist Tuula Rissanen congratulated the Contributor or open science and open access.

Open thesis raffle winner

Every year, UEF Library raffles off a grant worth EUR 100 among UEF students who published their master’s thesis open access during the preceding 12 months. This year 55 students signed up for the raffle and the Fortune smiled on Jenni Blom (religious education). Congratulations!

Jenni Blom’s Master thesis (in Finnish with English abstract) Islam in upper comprehensive schools Textbooks of Evangelical-Lutheran Religious Education

 

Tuulevi Ovaska, erityistietoasiantuntija | Senior Information Specialist

Share

Avoimista tieteellisistä artikkeleista kohti avoimia tieteellisiä teoksia | From Open Academic Articles to Open Academic books

Tieteellisiin artikkeleihin, jotka on rahoitettu cOAlition S -rahoittajien rahoituksella, on entistä enemmän ryhdytty soveltamaan Plan S:n vaatimuksia. Seuraavaksi on jo suunnattu katse kohti tieteellisiä teoksia, kuten esimerkiksi monografioita, kirjojen kappaleita ja erillisteoksia. cOAlition S on ottanut kantaa tieteellisten teosten avoimen saatavuuden edistämisestä.

Kannanoton taustalla cOAlition S:n toimintaa koordinoivan Science Europen julkilausuma tieteellisten kirjojen avoimesta saatavuudesta, jossa on toisaalta nostettu esiin niitä haasteita, joita tieteellisten kirjojen julkaiseminen on kohdannut ja toisaalta on esitetty suosituksia tieteellisen julkaisutoiminnan eri toimijoille. Lisäksi äskettäin on esitetty tutkimustuloksia, joissa avoin julkaiseminen edistää näihin teoksiin viittaamista (SpringerNature). Jotkin cOAlition S -rahoittajat ovat jo laatineet omia avoimen saatavuuden linjauksia tieteellisille teoksille.

Nyt julkistettuun cOAlition S:n lausuntoon sisältyy viisi suositusta:

  1. Kaikki alkuperäistutkimukseen perustuvat akateemiset teokset, joita tuetaan cOAlition S -organisaatioiden rahoituksella, olisi julkaistava avoimen saatavuuden periaatteella.
  2. Tekijöillä tai heidän organisaatioillaan olisi säilytettävä riittävät immateriaalioikeudet saattaakseen julkaisut avoimesti saataville ja salliakseen uudelleenkäyttämisen.
  3. Tieteelliset teokset tulisi julkaista avoimen saatavuuden periaatteella hyödyntäen Creative Commons -lisenssejä.
  4. Viivästetyn julkaisemisen kaudet, eli embargo-ajat, pitäisi olla niin lyhyitä kuin mahdollista ja eivät koskaan saisi ylittää 12 kuukautta.
  5. cOAlition S -rahoittajien pitäisi taloudellisesti tukea tieteellisten teosten avointa saatavuutta rahoitusmallien kautta ja avoimen julkaisemisen liiketoimintamalleja erityisjärjestelyin.

Nämä periaatteet tullevat vaikuttamaan myös kansalliseen politiikkatyöhön. Tällä hetkellä kirjoitetaan luonnosta Kokooma- ja yksittäisteosten avoimuuden osalinjaukseksi, joka on osa tutkimusjulkaisujen avoimen saatavuuden linjaustyötä. Kokoomateoksen linjausten taustalla tulee olemaan periaatteita, joissa otetaan kantaa niin rahoitukseen, julkaisujen laadun arviointiin, kuten julkaisemiseen yleensä.

Tieteellisten teosten avoimen saatavuuden linjausta määriteltäessä joudutaan laajasti pohtimaan julkaisemisen bibliodiversiteettiä. On huomioitava kuinka maantieteelliset alueet, kielialueet ja tieteenalat vaikuttavat julkaisukäytänteisiin sekä luonnollisesti julkaisuprosessin erilaisuus liiketoimintamallina. Tyypillisesti tieteellisellä teoksella voi olla pidempi vaikutusaika kuin yksittäisellä lehtiartikkelilla, toki niistäkin löytyy poikkeuksia.

Suunnitelmien toteuttamiselle on annettu enemmän aikaa, koska on nähty, että toimintakulttuurin muuttaminen voi olla haastavaa. Toiveena on, että tekniset ratkaisut vastaisivat niitä samoja vaatimuksia, joita on asetettu avoimen saatavuuden lehdille ja arkistoille.

Samassa yhteydessä on tunnustettu teknisen infrastruktuurin tarpeet myös avoimen saatavuuden kirjoille laajassa merkityksessä. Näitäkin palveluita on jo olemassa ja ne ovat vakiinnuttaneet paikkansa. Tavoitteena on löytää toimintamalli, jossa rahoittajat ja toimijat saadaan yhdessä kehittämään tulevaa toimintakulttuuria.

Käsitteitä:

  • cOAlition S = tiederahoittajien yhteenliittymä, joka on sitoutunut toteuttamaan Plan S:n toimenpiteitä
  • Plan S = suunnitelma tieteellisen julkaisemisen avoimuuden edistämiseksi
  • Science Europe = eurooppalaisten tutkimusrahoittajien yhteistyöelin

Lamppuja lautaseinällä keskellä muistikirja, jossa tekstit 1) Dream 2) Set goal 3) Action ja kolme viivaa sekä kynä näiden viivojen alla

The requirements of Plan S have increasingly been applied to the academic articles published in the funding of cOAlition S funders. Next, the focus is already in academic books, such as monographs, book chapters and other long format works. cOAlition S has taken a position on promoting open access to academic books.

The statement is based on the briefing paper by Science Europe, which coordinates cOAlition S. The briefing paper on open access to academic books highlights the challenges faced by the publication of academic books and on the other hand, recommendations have been given to various actors in the field of academic publishing. In addition, research findings have recently been presented: open access books have more citations than non-open access books on average (SpringerNature). Some cOAlition S funders have developed their own open access policies for academic books.

The cOAlition S statement on open access to academic books contains five recommendations:

  1. All academic books based on original research that was directly supported with funding from cOAlition S organisations should be made available open access on publication.
  2. Authors or their institutions should retain sufficient intellectual property rights to make their academic books available OA and to allow for re-use.
  3. Academic books should be published open access under a Creative Commons licence.
  4. Any embargo periods on academic books should be as short as possible and never exceed 12 months.
  5. cOAlitions S funders should financially support Open Access of academic books via their funding schemes and open access publishing business models via dedicated arrangements.

These recommendations will also influence the national policy work in Finland. A draft policy of the open access of scholarly monographs and compiled works will currently be written. This is a part of the national policy of Open access to scholarly publications in Finland. The policy on the open access of scholarly monographs and compiled works will be based on principles that take a stand on both funding and the evaluation of the quality of publications, as well as publishing in general.

In defining the policy of open access to scholarly books, the bibliodiversity of publication must be considered extensively. Consideration must be given to how geographical areas, language areas and disciplines influence publishing practices and, of course, the diversity of the publishing process as a business model. Typically, an academic book may have a longer duration of impact than a single research article, and of course there are also exceptions.

More time has been given to implement the plans, as it has been seen that changing the operating culture can be challenging. It is hoped that the technical solutions will meet the same requirements what are used in open access journals and archives. In the same context, the need for a technical infrastructure for open access books and other works has also been recognized. These services already exist and have established themselves. The aim is to find an operating model where funders and other actors are brought together to develop a future operating culture.

Concepts:

  • cOAlitions S = a consortium of national research agencies and funders
  • Plan S = a plan to promote open access in scientific publishing
  • Science Europe = a collaboration body of European research funders

Tomi Rosti | tietoasiantuntija | information specialist
Opetus- ja tietopalvelut | Training and information services

Share

Apposen auki – tietoa avoimesti yhdessä – Itä-Suomen kirjastopäivät 11.6.2021 | Widly open – information shared openly together – seminar 11.6.2021

(Please, scroll down to read a summary in English.)

Itä-Suomen aluehallintovirasto järjesti yhteistyössä Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun kirjastopalveluiden, Kansalliskirjaston Mikkelin toimipisteen, Mikkelin seutukirjaston ja Mikkelin yliopistokeskuksen kirjaston kanssa perinteeksi muodostuneet Itä-Suomen kirjastopäivät, joiden tavoitteena on tuoda yhteen itäsuomalaiset kirjastoammattilaiset kaikilta kirjastosektoreilta. Päivän teemana oli tiedon avoimuus, jota lähestyttiin avoimen tieteen, kansalaistieteen ja tiedon saavutettavuuden näkökulmista. Yhtenä pohdittavana kokonaisuutena nousi esiin se, miten kirjastot voivat tukea osallisuutta tiedon tuottamiseen ja millainen rooli kirjastoilla on tiedon jakelussa. Seminaaripäivä oli osa tutkitun tiedon teemavuotta 2021, jossa kotimaiset toimijat tuovat yhdessä tutkittua tietoa meille kaikille.

Tutkitun tiedon teemavuosi logo kolmella kielellä

Aloituspuheenvuorossa Helsingin yliopiston professori Pirjo Hiidenmaa kävi laajasti läpi perusteluja avoimen tieteen tekemiseen. Tieteen perusperiaate on avoimuus. Ymmärrys maailmasta rakentuu yhteisymmärryksessä, joten maailmaa koskevan tiedon on oltava yhteistä koska maailman kriisit ja ongelmat ovat yhteisiä, jolloin kenelläkään ei voi olla monopolia tutkittuun tietoon. Tieteen yhtenä avoimuutta lisäävänä tekijänä Hiidenmaa mainitsee aineistot. Tieteiden erilaisilla tutkimusperinteellä on vaikutusta avoimiin aineistoihin, ja avoimuuden keskustelu on paljolti pyörinyt julkaisuiden ympärillä, mutta nykyään se on laajentunut aineistoihin ja muuhun tutkimuksen tekemisen tapoihin. Luonnontieteissä on suuria ja keskitettyjä aineiston tallentamispaikkoja kuten Biopankit. Toisaalta humanistisessa tutkimuksessa voi tutkimusaineisto olla yksittäisen tutkijan hallussa. Lisäksi Hiidenmaa totesi, että toimintakulttuuri vaikuttaa avoimuuden kehittymiseen ja nosti esille osallistavan tutkimuskulttuurin ja kansalaistieteen.

Aamupäivän paneelikeskustelussa käsiteltiin avointa tiedettä ja julkaisemista tieteellisten ja yleisten kirjastojen, tutkijoiden sekä kustantajien näkökulmasta. Keskeisiä esille nousseita teemoja olivat muun muassa tietovarantojen saattaminen laajemman yleisön saataville ja avoimeen julkaisemiseen liittyvät kustannukset. Avointen aineistojen ja erilaisten kirjastojen kokoelmien suhde herätti keskustelua useammasta näkökulmasta. Paneelissa ja chatissa pohdittiin muun muassa tieteellisten artikkelien käyttöarvoa ja -mahdollisuuksia yleisissä kirjastoissa, mutta toisaalta nostettiin esiin myös kirjastojen rooli varmasti luotettavan tiedon tarjoajina, jota Mikkelin yliopistokeskuksen pääsihteeri Matti Malinen omalta osaltaan sivusi avauspuheenvuorossaan. Haasteetonta pelkästään luotettavan tiedon tarjoaminen ei kuitenkaan ole, joten myös kirjastojen tarjoama neuvonta ja asiakkaiden informaatiolukutaito nousevat arvoonsa myös kirjastojen kokoelmiin liitettyjen avointen aineistojen kohdalla.

Never stop learning teksti tietokoneen näytöllä

Lounaan jälkeen Kansalliskirjaston tutkimuskirjaston palvelujohtaja Johanna Lilja esitteli Kansalliskirjaston digitoituja kokoelmia ja erityisesti digitointiohjelmaa 2021-2024. Vuosittain Kansalliskirjasto digitoi noin 2 miljoona sivua erilaisia aineistoja uusista sanomalehdistä vanhempiin aineistoihin. Liljan esitys elävöitti mainiosti digitoinnin vaatimaa työmäärää ja siihen liittyviä kustannuksia. Tekijänoikeuksien vuoksi kaikkea digitoitua aineistoa ei voida vielä avata vapaaseen käyttöön, mutta aineistoihin on pääsy kaikissa vapaakappalekirjastoissa, kuten meillä. Suur-Savon sukututkimusyhdistyksen puheenjohtaja Veikko Hokkanen muistutti kommenttipuheenvuorossaan Kansalliskirjaston digitoitujen aineistojen, joista sanomalehdet ovat sukututkijoiden käytetyin aineisto, olevan myös sukututkijoille tärkeä aarreaitta, jonne tutkijan on luontevaa jatkaa kirkonkirjojen selvittelyn jälkeen.

Yleisten kirjastojen e-aineistojen tarjontaa on tähän mennessä vaikeuttanut eri palvelualustojen moninaisuus ja aineistojen saatavuus kustantajilta. Tätä tilannetta korjaamaan on suunniteltu valtakunnallista yhden luukun e-kirjastoa, jonka toteuttamisen selvitystyötä on tehty Yleisten kirjastojen digitaalisen median palvelukonsepti –hankkeessa. Hankkeen projektipäällikkö Suvi Sivulainen esitteli yhteisen e-kirjaston tavoitteita ja haasteita, joissa riittää varmasti vielä työstämistä. Toteutuessaan yhteinen e-kirjasto edistää kuitenkin valtavasti digitaalisten aineistojen tasapuolista saatavuutta yli kuntarajojen.

Päivän toisena tietoiskuna Anna Lindfors, CSC – Tieteen tietotekniikan keskuksesta, esitteli avointen oppimateriaalien kirjastoa. Avoimet oppimateriaalit ovat digitaalisia, maksuttomia ja Creative Commons -lisensoituja opetukseen, oppimiseen ja koulutukseen tehtyjä aineistoja, jotka mahdollistavat opiskelijalle ajasta ja paikasta riippumattoman käytön sekä opettajille materiaaleja ja ideoita opetuksen toteuttamiseen. Palvelusta löytyvät oppimateriaalit voivat olla hyvin moninaisia ja kohdennettuja eri koulutusasteille.

Kirjaselkämysten kuvia tabletin näytössä

Kansalaistiede on tutkimusta, jonka tavalliset ihmiset toteuttavat yhteistyössä tutkijoiden kanssa. Jyväskylän yliopiston Professori Raija Hämäläinen kertoi näkökulmia vastuulliseen kansalaistieteeseen Horizon 2020 –hankkeessa toteutetun kyselyn perusteella. Kansalaistiede lisää osaltaan tieteen avoimuutta ja luo mahdollisuuksia vastuulliseen tutkimus- ja innovaatiotoimintaan. Samalla se on tärkeä osa elinikäistä oppimista sekä kriittisen informaatiolukutaidon ja ajattelun kehittämistä.

Kansalaistieteen keinoja on hyödynnetty luonnontieteissä, kuten biologiassa (esimerkiksi perhostutkimus, pihapiirin lintuhavainnot eli Pihabongaus), ja vaikkapa arkeologiassa. Kansalaisilla on tärkeä rooli esim. aineiston keräämisessä – tutkijoilla ei ole aina resursseja ison tutkimusaineiston keräämiseen. Osallistujat ovat olleet tutkimuksen mukaan hyvin sitoutuneita kansalaistieteen tutkimusprojekteihin. Yleisesti ottaen tieteen kansalaisharrastajat ovat korkeasti koulutettuja ja työelämässä edelleen mukana olevia. Noin neljännes harrastajista on eläkkeellä.

Iltapäivän loppu puolella sisältöjohtaja Pia Puntanen Sodan ja rauhan keskus Muistista kertoi kesäkuun alussa Mikkelissä avatusta humanistis-yhteiskuntatieteellisetä tiedekeskuksesta, johon on yhdistetty 1970-luvulla perustettu Päämajamuseo. Tiedekeskus kannustaa tekemällä oppimiseen, yhdistää historiatietoja ja -taitoja sekä toimii tutkimuksen testausalustana. Muistin näyttelyt ovat vuorovaikutteisia ja tarinalliset näyttelyt mahdollistavat katsojalle samaistumisen sodan kokeneen ihmisen elämään.

Päivän viimeinen puhuja oli Osmo Kimmo, joka kertoi vapaaehtoistyönä toteutetusta sotapolku.fi -verkkopalvelusta, joka avautui Suomen itsenäisyyspäivänä 6.12.2016. Sotapolku.fi -verkkopalvelu on avoimesti käytettävissä oleva palvelu, joka valtakunnallinen matrikkeli vuosien 1939-1945 sodissamme palvelleista sotilaista ja lotista. Hankkeessa kuvataan joukko-osastojen sotapolut digitaalisen karttapohjaan. Digitaaliselle kartalle tallennettuihin karttapisteisiin tallennetaan ajankohta ja kuvaukset tapahtumista. Tietoja täydennetään linkeillä sotapäiväkirjoihin ja valokuviin. Tietojen koostaminen on hankalaa, koska digitaalista materiaalia on vähän ja lähteissä olevat tiedot ovat puutteellisia. Lisäksi tarvitaan paljon tietojen yhdistelyä. Palvelu päivittyy jatkuvasti.

Briefly in English

The Eastern Finland Regional Administrative Agency organised the library days of eastern Finland, formed as a tradition, with the aim of bringing together library professionals from all the library sectors in eastern Finland. The theme of the day was the openness of knowledge, approached from the perspectives of open science, citizen science, and the accessibility of information. One of the issues to be considered was how libraries can support inclusion in the production of information and what role libraries play in the distribution of information. The seminar day was part of the 2021 Year of Research-based Knowledge, where domestic actors bring together studied information to us all.

In a day there was a debate about open science, what it means and why it is being done. The day included a panel discussion on open science and publishing and what they mean for scientific and public libraries. The panel discussion included the perspective of scientific libraries, the perspective of general libraries, the perspective of the researcher, and the perspective of the publisher. The afternoon focused on the availability and accessibility of digital materials, where issues were addressed from a digitization perspective. The day included two briefings in library projects related the national digital library and open learning materials. At the end of the day, we were still acquainted with citizen science, Memory — Science Center and military historical web service sotapolku.fi.

Tomi Rosti, tietoasiantuntija | Information Specialist
Tutkimuksen tutki | Research support
Opetus- ja tietopalvelut | Training and information services

Juho Jussila, tietoasiantuntija | Information Specialist
Marjut Perälä, tietopalveluneuvoja | Information Services Advisor
Tarja Turunen tietoasiantuntija | Information Specialist
Tietoaineistopalvelut | Collection Services

Jukka Kananen, palvelupäällikkö | Head of Services
Verkko- ja julkaisupalvelut | Library IT and Publishing Services

Share