Tag: avoin julkaiseminen

Please, scroll down to read a summary in English.

Tässä blogikirjoituksessa käsitellään avointa julkaisemista Itä-Suomen yliopistossa kirjoittajamaksujen näkökulmasta. Tarkastelussa on mitä avaamisesta maksetaan, miten maksut jakaantuvat yliopiston sisällä ja millaisia eroja kustantajien väliltä löytyy. Yhteenveto kirjoittajamaksukuluista ja niiden jakautumisesta käsittää vain maksut artikkeleista. Blogin loppuosassa käsitellään myös laajemmin avoimen julkaisemisen kustannuksia osana perinteistä aineistohankintaa.

Itä-Suomen yliopiston kirjasto aloitti vuoden 2019 alusta yliopiston kautta maksettujen kirjoittajamaksujen seurannan yhdessä talouspalveluiden kanssa (ks. Kirjoittajamaksut Itä-Suomen yliopistossa vuonna 2019 12.2.2020 ja Kirjoittajamaksut 2020 5.3.2021).  Aiempien vuosien tietojen tapaan myös viime vuoden kirjoittajamaksudata on viety Bielefeldin yliopiston hallinnoimaan OpenAPC-palveluun.

Rinnakkaistallentamista avoimena julkaisemisena käsitellään kirjaston myöhemmässä blogissa keväällä.

Mitä vuonna 2021 maksettiin ja kenelle?

Kirjoittajamaksuja maksettiin Itä-Suomen yliopistossa vuonna 2021 yhteensä 398 775 eurolla. Kulut kasvoivat edelliseen vuoteen verrattuna 5,1 %, absoluuttisesti kasvua oli 19 390 euroa. Kasvu oli maltillisempaa verrattuna vuosien 2019 ja 2020 eroon, jolloin kulut kasvoivat lähes 30 %. Vuoden 2021 kuluista 46 % (182 103 €) maksettiin täydentävästä rahoituksesta ja 54 % (216 672 €) perusrahoituksesta. Täydentävän rahoituksen osuus laski vuoteen 2020 verrattuna 16 prosenttiyksikköä.

Kirjoittajamaksuista 78 % (311 055 €) maksettiin Gold OA -julkaisuille ja 22 % (87 720 €) hybridijulkaisuille (ks. avoimen julkaisemisen vaihtoehdot). Edelliseen vuoteen verrattuna Gold OA -julkaisukanavien osuus nousi peräti 20 prosenttiyksikköä. Avoimen julkaisemisen maksuja maksettiin yhteensä 231 artikkelista, joten kirjoittajamaksujen keskihinnaksi Itä-Suomen yliopistossa vuonna 2021 tuli noin 1726 euroa. Keskihinta laski 2,3 % vuoteen 2020 verrattuna.

Kaaviossa 1 esitellään kirjoittajamaksujen jakautuminen tiedekunnittain vuonna 2021. Eniten maksuja maksettiin edelleen terveystieteiden tiedekunnassa, yhteensä 166 925 eurolla. Luonnontieteiden ja metsätieteiden tiedekunnan suhteellinen osuus kirjoittajamaksuista laski kolmella prosenttiyksiköllä edelliseen vuoteen verrattuna, vuonna 2020 kirjoittajamaksuja maksettiin tiedekunnassa 148 164 eurolla. Yhteiskunta- ja kauppatieteiden tiedekunnassa maksuja maksettiin 36 471 eurolla. Summa pieneni edelliseen vuoteen verrattuna reilut 13 000 euroa. Filosofisen tiedekunnan kirjoittajamaksukulut nousivat vuoteen 2020 verrattuna 80 prosentilla 18 350 euroon.

Kaaviossa 2 on havainnollistettu kirjoittajamaksukulujen kehitystä tiedekunnittain vuosien 2019 ja 2021 välillä. Kulujen kasvu on jatkunut terveystieteiden tiedekunnassa ja yliopistossa kokonaisuudessaan, mutta taittunut hienoiseen laskuun luonnontieteiden ja metsätieteiden sekä yhteiskunta- ja kauppatieteiden tiedekunnissa. Filosofisen tiedekunnan kirjoittajamaksukulujen hurjalta kuulostava prosentuaalinen kasvu näkyy tässä taulukossa paremmin kontekstissaan – summa palasi reilun 8000 euron nousulla vuoden 2019 tasolle.

Kaaviossa 3 vertaillaan täydentävästä rahoituksesta ja perusrahoituksesta maksettujen kirjoittajamaksujen määrää tiedekunnittain. Edellisen vuoden lukuihin verrattuna perusrahoituksesta maksettujen kirjoittajamaksujen osuus on kasvanut jokaisessa tiedekunnassa. Täydentävästä rahoituksesta maksettujen maksujen osuus on yli puolet (54 %) vain terveystieteiden tiedekunnassa. Luonnontieteiden ja metsätieteiden tiedekunnassa perusrahoituksesta maksettujen kirjoittajamaksujen osuus oli noussut kymmenen prosenttiyksikköä 55 prosenttiin. Samoin perusrahasta maksettujen maksujen osuus oli noussut yhteiskunta- ja kauppatieteiden tiedekunnassa 53 prosentista 71 prosenttiin. Filosofisessa tiedekunnassa kaikki vuoden 2021 kirjoittajamaksut maksettiin perusrahoituksesta.

Vuoden 2021 kirjoittajamaksujen jakautuminen kustantajittain on nähtävissä kaaviossa 4. Eniten Itä-Suomen yliopistosta kirjoittajamaksuja keränneeksi kustantajaksi nousi MDPI lähes neljänneksen osuudellaan. Kasvu oli huomattavaa vuoden 2020 alle 15 % osuudesta. Sekä Springer Naturen että Elsevierin osuudet laskivat muutamalla prosenttiyksiköllä. Kuuden kärkeen laskuttajista kiilasivat myös Frontiers, Copernicus ja Wiley-Blackwell. Kuudesta eniten laskuttaneista kustantajista Copernicus, Frontiers ja MDPI julkaisevat ainoastaan kokonaan avoimia Full OA -lehtiä. Myös kaikki Springer Naturelle maksetut kirjoittajamaksut kohdistuivat Full OA -lehtiin.

On syytä korostaa, että maksetut kirjoittajamaksut eivät anna koko kuvaa avoimen julkaisemisen kustannuksista tai niiden jakautumisesta kustantajittain. Suuressa roolissa ovat myös avoimen julkaisemisen sopimukset, joiden nojalla kirjoittajamaksuista voidaan saada alennus, tai artikkelit voidaan julkaista avoimina ilman erillistä kirjoittajamaksua. Esimerkiksi Elsevierin kohdalla laskuun on vaikuttanut hybridilehtien kirjoittajamaksuedun vaihtuminen 50 % alennuksesta maksuttomaan avoimeen julkaisemiseen vuoden 2021 alusta. Myös Springer Naturen ja Wiley-Blackwellin osuuksiin suorista kirjoittajamaksukuluista vaikuttavat kustantajien kanssa solmitut sopimukset. Lisäksi edellisenä vuonna viidennellä sijalla ollut Oxford University Press tippui listalta vuoden 2021 kirjoittajamaksuedun tultua voimaan.

Seurannassa näkymättömät kulut

Kustantajille artikkelikohtaisesti maksetut kirjoittajamaksut ovat vain osa avoimen julkaisemisen tuen kustannuksia. Yhä suurempi osa avoimen julkaisemisen kustannuksista koostuu FinElibin kustantajien kanssa solmimista transformatiivisista sopimuksista. Näissä sopimuksissa kustantajalle maksetaan perinteisen aineistolisenssin eli lukuoikeuden ohella myös julkaisemisesta. Etu on yleensä alennus kirjoittajamaksusta tai mahdollisuus artikkelin avoimeen julkaisemiseen ilman erillistä kirjoittajamaksua. Vertailukelpoista tietoa näiden sopimusten kautta maksettavista kirjoittajamaksuista ei voi saada, koska kaikissa sopimuksissa ei eritellä sitä, mikä on julkaisemisen osuus kokonaishinnasta. Niissä sopimuksissa, missä lukemisen ja julkaisemisen kustannukset on ilmoitettu eriteltynä, on julkaisemisen osuus yhteensä noin 64 % kokonaishinnasta. Huomion arvoista myös on, että näiden transformatiivisten sopimusten kautta julkaistiin avoimena yli 400 artikkelia, kun kirjoittajamaksuja maksettiin viime vuonna 231 artikkelista. UEFin käytössä olevat kirjoittajamaksuedut löytyvät yliopiston avoimen julkaisemisen sivuilta.

Monografioiden ja kokoomateosten BPC-maksatus (book processing charge) on vielä vähäistä artikkeleiden kirjoittajamaksuihin verrattuna. Vuonna 2021 niitä maksettiin talousseurannan kautta noin 22 000 eurolla. Lisäksi UEF on jäsenenä tai maksaa tukimaksuja avoimen julkaisemisen kustantajille ja yhteisöille (mm. PLOS, Open Book Publishers, DOAJ, DOAB). Näitä maksuja kertyi yhteensä noin 13 000 euroa. Myös näistä jäsenyyksistä löytyy lisätietoja kirjaston avoimen julkaisemisen sivuilta.

UEF siis panostaa avoimeen tieteeseen ja julkaisemiseen osana perinteistä aineistohankintaa jo varsin paljon. FinELibin transformatiivisten sopimusten tavoitteena on, että sopimuksissa siirrytään kokonaan lukemisen maksamisesta julkaisemisen maksamiseen. Tätä työtä tehdään suurien kansainvälisten, kaupallisten tiedekustantajien kanssa. Melko varmaa on, että kaupalliset kustantajat eivät tule luopumaan niistä taloudellisista voitoista, joita he ovat voineet saada perinteisessä tieteellisessä kustantamisessa, ja tämä tulee näkymään korkeina kirjoittajamaksuina. Mihin suuntaan avoin julkaiseminen tulee kehittymään, laajeneeko esimerkiksi rinnakkaistallentaminen ja kasvavatko tiedeyhteisöjen piirissä syntyneet avoimen julkaisemisen yhteisöt ja kustantamot todellisiksi vaihtoehdoiksi ja väyliksi tieteellisessä julkaisemisessa? Tämän ratkaisee pitkälti se, mihin suuntaan tieteellinen meritoituminen tulee kehittymään.

Briefly in English

How much did UEF spend on article processing charges (APCs) in 2021? How are the APC costs distributed among the faculties or publishers? This blog answers these questions and a few more. The blog will also address the issue of Open Access publishing costs as a part of the traditional library material acquisition costs.

The University of Eastern Finland Library and the university’s Financial Services started monitoring the article processing charges (APCs) paid by the university in 2019 (see Article processing charges in UEF 2019 and Article processing charges 2020). The monitoring has continued since and it is time to take a look at the 2021 expenses.

The UEF’s APC data is also available at the OpenAPC service though it doesn’t completely match with the university’s own monitoring. This is due to the restrictions of the OpenAPC’s data schema and the fact that the data in OpenAPC is based on library’s monitoring, when the numbers on this blog are based on Financial Services’ accounts.

The total sum of APCs paid by the UEF in the year 2021 was €398,775. The costs grew by 5.1 % compared with the 2020 expenses. 46 % of last year’s sum was paid from external funding and 54 % from university’s basic funding. 78 % of the charges were paid to Gold Open Access publications and 22 % were paid to hybrid publications. APCs were paid for 231 articles, so the average charge per article was about €1,726. The average charge decreased 2.3 % from the previous year.

Diagram 1 (above) shows the APC distribution among faculties. The development of paid APCs can be seen on diagram 2. On diagram 3 one can see the share of APCs paid from basic funding in blue and APCs paid from external funding in orange. The share of basic funding has increased in all faculties. Diagram 4 shows the distribution of APCs with the six largest publishers and the rest of the publishers. In the diagrams, FILO stands for Philosophical Faculty, LUMET for Faculty of Science and Forestry, TERV for Faculty of Health Sciences and YHKA for Faculty of Social Sciences and Business Studies.

In addition to the charges per article paid to the publishers, the library also pays varying amounts of Open Access fees in licence agreements. These agreements vary so much in their terms and conditions that they cannot be directly compared. What can be said is that in the agreements that distinguish between the costs of reading and publishing, the publishing costs are roughly 64 % of the total sum. It is also worth noting that the effect of these agreements on UEF’s open publishing is not insignificant. For example, APCs were paid for 231 articles in 2021, but over 400 articles were published in Open Access via these agreements. This naturally has an effect also on the distribution of APCs with the publishers. For example, UEF has an Open Access agreement with three (Elsevier, Springer Nature and Wiley-Blackwell) of the six publishers in diagram 4. If we didn’t have the agreements with these publishers, the distribution of the costs would certainly look very different. The APC benefits for Open Access publishing gained by these agreements can be found at university’s open publishing web page.

Book processing charges (BPC) that are paid for publishing books or book chapters in Open Access are still relatively minor in comparison with APCs in UEF. BPCs were paid for approximately €22,000 in 2021. In addition to APCs and BPCs UEF also contributed to different Open Access publishing programmes with some €13,000 last year. The list of these programmes can also be found at university’s open publishing web page.

In conclusion, UEF is already investing considerably in Open Science and Open Access publishing through library material acquisition. The transformative Open Access agreements aim for agreements in which organizations pay for publishing, and not for reading. The other parties in these deals are commercial publishers, who naturally aim for financial profit whether it is from read-only and transformative agreements or APCs and BPCs. It will be interesting to see in which direction the Open Access publishing is headed for. Will self-archiving become a more important part of the publishing? Or will the scientific communities’ own publishing platforms and different kinds of diamond/platinum OA journals and platforms take a bigger role? Much depends also on how the scientific merit system develops in the future.

Juho Jussila, tietoasiantuntija | Information Specialist
Riitta Porkka, palvelupäällikkö | Head of Services
Kaarina Meriläinen, tietoasiantuntija | Information Specialist
Tietoaineistopalvelut | Collection Services