Apposen auki – tietoa avoimesti yhdessä – Itä-Suomen kirjastopäivät 11.6.2021 | Widly open – information shared openly together – seminar 11.6.2021

(Please, scroll down to read a summary in English.)

Itä-Suomen aluehallintovirasto järjesti yhteistyössä Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun kirjastopalveluiden, Kansalliskirjaston Mikkelin toimipisteen, Mikkelin seutukirjaston ja Mikkelin yliopistokeskuksen kirjaston kanssa perinteeksi muodostuneet Itä-Suomen kirjastopäivät, joiden tavoitteena on tuoda yhteen itäsuomalaiset kirjastoammattilaiset kaikilta kirjastosektoreilta. Päivän teemana oli tiedon avoimuus, jota lähestyttiin avoimen tieteen, kansalaistieteen ja tiedon saavutettavuuden näkökulmista. Yhtenä pohdittavana kokonaisuutena nousi esiin se, miten kirjastot voivat tukea osallisuutta tiedon tuottamiseen ja millainen rooli kirjastoilla on tiedon jakelussa. Seminaaripäivä oli osa tutkitun tiedon teemavuotta 2021, jossa kotimaiset toimijat tuovat yhdessä tutkittua tietoa meille kaikille.

Tutkitun tiedon teemavuosi logo kolmella kielellä

Aloituspuheenvuorossa Helsingin yliopiston professori Pirjo Hiidenmaa kävi laajasti läpi perusteluja avoimen tieteen tekemiseen. Tieteen perusperiaate on avoimuus. Ymmärrys maailmasta rakentuu yhteisymmärryksessä, joten maailmaa koskevan tiedon on oltava yhteistä koska maailman kriisit ja ongelmat ovat yhteisiä, jolloin kenelläkään ei voi olla monopolia tutkittuun tietoon. Tieteen yhtenä avoimuutta lisäävänä tekijänä Hiidenmaa mainitsee aineistot. Tieteiden erilaisilla tutkimusperinteellä on vaikutusta avoimiin aineistoihin, ja avoimuuden keskustelu on paljolti pyörinyt julkaisuiden ympärillä, mutta nykyään se on laajentunut aineistoihin ja muuhun tutkimuksen tekemisen tapoihin. Luonnontieteissä on suuria ja keskitettyjä aineiston tallentamispaikkoja kuten Biopankit. Toisaalta humanistisessa tutkimuksessa voi tutkimusaineisto olla yksittäisen tutkijan hallussa. Lisäksi Hiidenmaa totesi, että toimintakulttuuri vaikuttaa avoimuuden kehittymiseen ja nosti esille osallistavan tutkimuskulttuurin ja kansalaistieteen.

Aamupäivän paneelikeskustelussa käsiteltiin avointa tiedettä ja julkaisemista tieteellisten ja yleisten kirjastojen, tutkijoiden sekä kustantajien näkökulmasta. Keskeisiä esille nousseita teemoja olivat muun muassa tietovarantojen saattaminen laajemman yleisön saataville ja avoimeen julkaisemiseen liittyvät kustannukset. Avointen aineistojen ja erilaisten kirjastojen kokoelmien suhde herätti keskustelua useammasta näkökulmasta. Paneelissa ja chatissa pohdittiin muun muassa tieteellisten artikkelien käyttöarvoa ja -mahdollisuuksia yleisissä kirjastoissa, mutta toisaalta nostettiin esiin myös kirjastojen rooli varmasti luotettavan tiedon tarjoajina, jota Mikkelin yliopistokeskuksen pääsihteeri Matti Malinen omalta osaltaan sivusi avauspuheenvuorossaan. Haasteetonta pelkästään luotettavan tiedon tarjoaminen ei kuitenkaan ole, joten myös kirjastojen tarjoama neuvonta ja asiakkaiden informaatiolukutaito nousevat arvoonsa myös kirjastojen kokoelmiin liitettyjen avointen aineistojen kohdalla.

Never stop learning teksti tietokoneen näytöllä

Lounaan jälkeen Kansalliskirjaston tutkimuskirjaston palvelujohtaja Johanna Lilja esitteli Kansalliskirjaston digitoituja kokoelmia ja erityisesti digitointiohjelmaa 2021-2024. Vuosittain Kansalliskirjasto digitoi noin 2 miljoona sivua erilaisia aineistoja uusista sanomalehdistä vanhempiin aineistoihin. Liljan esitys elävöitti mainiosti digitoinnin vaatimaa työmäärää ja siihen liittyviä kustannuksia. Tekijänoikeuksien vuoksi kaikkea digitoitua aineistoa ei voida vielä avata vapaaseen käyttöön, mutta aineistoihin on pääsy kaikissa vapaakappalekirjastoissa, kuten meillä. Suur-Savon sukututkimusyhdistyksen puheenjohtaja Veikko Hokkanen muistutti kommenttipuheenvuorossaan Kansalliskirjaston digitoitujen aineistojen, joista sanomalehdet ovat sukututkijoiden käytetyin aineisto, olevan myös sukututkijoille tärkeä aarreaitta, jonne tutkijan on luontevaa jatkaa kirkonkirjojen selvittelyn jälkeen.

Yleisten kirjastojen e-aineistojen tarjontaa on tähän mennessä vaikeuttanut eri palvelualustojen moninaisuus ja aineistojen saatavuus kustantajilta. Tätä tilannetta korjaamaan on suunniteltu valtakunnallista yhden luukun e-kirjastoa, jonka toteuttamisen selvitystyötä on tehty Yleisten kirjastojen digitaalisen median palvelukonsepti –hankkeessa. Hankkeen projektipäällikkö Suvi Sivulainen esitteli yhteisen e-kirjaston tavoitteita ja haasteita, joissa riittää varmasti vielä työstämistä. Toteutuessaan yhteinen e-kirjasto edistää kuitenkin valtavasti digitaalisten aineistojen tasapuolista saatavuutta yli kuntarajojen.

Päivän toisena tietoiskuna Anna Lindfors, CSC – Tieteen tietotekniikan keskuksesta, esitteli avointen oppimateriaalien kirjastoa. Avoimet oppimateriaalit ovat digitaalisia, maksuttomia ja Creative Commons -lisensoituja opetukseen, oppimiseen ja koulutukseen tehtyjä aineistoja, jotka mahdollistavat opiskelijalle ajasta ja paikasta riippumattoman käytön sekä opettajille materiaaleja ja ideoita opetuksen toteuttamiseen. Palvelusta löytyvät oppimateriaalit voivat olla hyvin moninaisia ja kohdennettuja eri koulutusasteille.

Kirjaselkämysten kuvia tabletin näytössä

Kansalaistiede on tutkimusta, jonka tavalliset ihmiset toteuttavat yhteistyössä tutkijoiden kanssa. Jyväskylän yliopiston Professori Raija Hämäläinen kertoi näkökulmia vastuulliseen kansalaistieteeseen Horizon 2020 –hankkeessa toteutetun kyselyn perusteella. Kansalaistiede lisää osaltaan tieteen avoimuutta ja luo mahdollisuuksia vastuulliseen tutkimus- ja innovaatiotoimintaan. Samalla se on tärkeä osa elinikäistä oppimista sekä kriittisen informaatiolukutaidon ja ajattelun kehittämistä.

Kansalaistieteen keinoja on hyödynnetty luonnontieteissä, kuten biologiassa (esimerkiksi perhostutkimus, pihapiirin lintuhavainnot eli Pihabongaus), ja vaikkapa arkeologiassa. Kansalaisilla on tärkeä rooli esim. aineiston keräämisessä – tutkijoilla ei ole aina resursseja ison tutkimusaineiston keräämiseen. Osallistujat ovat olleet tutkimuksen mukaan hyvin sitoutuneita kansalaistieteen tutkimusprojekteihin. Yleisesti ottaen tieteen kansalaisharrastajat ovat korkeasti koulutettuja ja työelämässä edelleen mukana olevia. Noin neljännes harrastajista on eläkkeellä.

Iltapäivän loppu puolella sisältöjohtaja Pia Puntanen Sodan ja rauhan keskus Muistista kertoi kesäkuun alussa Mikkelissä avatusta humanistis-yhteiskuntatieteellisetä tiedekeskuksesta, johon on yhdistetty 1970-luvulla perustettu Päämajamuseo. Tiedekeskus kannustaa tekemällä oppimiseen, yhdistää historiatietoja ja -taitoja sekä toimii tutkimuksen testausalustana. Muistin näyttelyt ovat vuorovaikutteisia ja tarinalliset näyttelyt mahdollistavat katsojalle samaistumisen sodan kokeneen ihmisen elämään.

Päivän viimeinen puhuja oli Osmo Kimmo, joka kertoi vapaaehtoistyönä toteutetusta sotapolku.fi -verkkopalvelusta, joka avautui Suomen itsenäisyyspäivänä 6.12.2016. Sotapolku.fi -verkkopalvelu on avoimesti käytettävissä oleva palvelu, joka valtakunnallinen matrikkeli vuosien 1939-1945 sodissamme palvelleista sotilaista ja lotista. Hankkeessa kuvataan joukko-osastojen sotapolut digitaalisen karttapohjaan. Digitaaliselle kartalle tallennettuihin karttapisteisiin tallennetaan ajankohta ja kuvaukset tapahtumista. Tietoja täydennetään linkeillä sotapäiväkirjoihin ja valokuviin. Tietojen koostaminen on hankalaa, koska digitaalista materiaalia on vähän ja lähteissä olevat tiedot ovat puutteellisia. Lisäksi tarvitaan paljon tietojen yhdistelyä. Palvelu päivittyy jatkuvasti.

Briefly in English

The Eastern Finland Regional Administrative Agency organised the library days of eastern Finland, formed as a tradition, with the aim of bringing together library professionals from all the library sectors in eastern Finland. The theme of the day was the openness of knowledge, approached from the perspectives of open science, citizen science, and the accessibility of information. One of the issues to be considered was how libraries can support inclusion in the production of information and what role libraries play in the distribution of information. The seminar day was part of the 2021 Year of Research-based Knowledge, where domestic actors bring together studied information to us all.

In a day there was a debate about open science, what it means and why it is being done. The day included a panel discussion on open science and publishing and what they mean for scientific and public libraries. The panel discussion included the perspective of scientific libraries, the perspective of general libraries, the perspective of the researcher, and the perspective of the publisher. The afternoon focused on the availability and accessibility of digital materials, where issues were addressed from a digitization perspective. The day included two briefings in library projects related the national digital library and open learning materials. At the end of the day, we were still acquainted with citizen science, Memory — Science Center and military historical web service sotapolku.fi.

Tomi Rosti, tietoasiantuntija | Information Specialist
Tutkimuksen tutki | Research support
Opetus- ja tietopalvelut | Training and information services

Juho Jussila, tietoasiantuntija | Information Specialist
Marjut Perälä, tietopalveluneuvoja | Information Services Advisor
Tarja Turunen tietoasiantuntija | Information Specialist
Tietoaineistopalvelut | Collection Services

Jukka Kananen, palvelupäällikkö | Head of Services
Verkko- ja julkaisupalvelut | Library IT and Publishing Services

Jaa tämä / Share this
Share

UEFin julkaisutoiminta vuonna 2020 | UEF’s publishing activities in 2020

(Please, scroll down to read a summary in English.)

Avoimuusaste on noussut vuosien 2018-2020 aikana 12,3 prosenttiyksikköä, ollen vuonna 2020 71,9 prosenttia.
Kaavio avoimuuden kehityksestä kokonaisuutena sekä eroteltuna eri avoimuustapojen mukaan.

Itä-Suomen yliopiston julkaisutoiminta on vakiintunut hyvälle ja laadukkaalle tasolle. UEFissa kirjoitetaan vuosittain noin 3500 julkaisua, joista tieteellisten julkaisujen osuus viime vuonna oli hieman yli 2400. Vuoden 2020 julkaisuista valtaosa on avoimesti saatavilla. Samalla yliopiston kansainvälisten julkaisujen määrä kasvoi hieman.

Avointen tieteellisten julkaisujen osuus kasvoi jo yli 70 %:n. Avoimen julkaisemisen osuus on edelleen noussut noin 6 prosenttiyksikön vuositahtia. Nousu selittyy pääosin maksullisen OA-julkaisemisen, siis Golden OA-julkaisemisen ja hybridijulkaisemisen kasvulla. Maksumuurin takana olevien artikkelin rinnakkaistallennusten määrät ovat sen sijaan ovat pysyneet suunnilleen samalla tasolla viime vuoteen verrattuna, hieman yli 400 artikkelissa. Lisäksi on tehty takautuvaa tallennusta, joka on nostanut esimerkiksi vuoden 2019 rinnakkaistallennuslukuja 16 prosenttia vuoden takaisesta lukemasta.

Opinnäytteet

Avoimuus näkyy myös opinnäytetöissä. Niiden avoimuusprosentti nousee rauhallisemmin, vuoden 2019 (59,7 %) ja vuoden 2020 (63,6 %) välinen nousu on 3,6 prosenttiyksikköä.

Pro gradujen avoimuusaste on noussut vuosina 2018-2020 6,6 prosenttiyksikköä, ollen vuonna 2020 63,3 prosenttia.
Kaavio pro gradu -tasoisten opinnäytetöiden avoimuuden kehityksestä vuosina 2018-2020.

Väitöskirjoja julkaistiin vuonna 2020 170 kappaletta, joista 152 kappaletta yliopiston omissa väitöskirjasarjoissa. Väitöskirjojen avoin saatavuus on hyvien julkaisukäytänteiden sekä prosessien myötä edellisvuosien tapaan varsin kattavaa toimintaa: vuonna 2020 94 % väitöskirjoista julkaistaan avoimesti verkossa.

UEFin avoimia sarjajulkaisuja ja opinnäytteitä tarjonnut UEF Electronic Publications -verkkopalvelu lakkautettiin ja aineistot siirrettiin osaksi UEF eRepoa. Siirrolla saatiin julkaisuille modernimpi käyttöympäristö parempine hakuominaisuuksineen sekä teknisine ominaisuuksineen.

Briefly in English

The publishing activities of the University of Eastern Finland are on a good level. Like the previous years, about 3,500 publications are written at the UEF, and the number of scientific publications among them was slightly above 2,400 last year. Most of the publications are available as open-access materials.

Open access percent has risen from 59.6 percent to 71.9 percent during 2018-2020.
Open access development as a whole and separated by different open access routes.

Open access continues to increase at a steady rate of about 6 percentage points per year. Last year pushed the open access percentage above 70%. This is mostly due to increases in Golden OA and hybrid-model publications. The level of self-archived publications remains at the same levels as previous years, about 400 articles that otherwise would have been behind a paywall, were opened.

Theses

Thesis open access has risen from 56.7 percent to 63.3 percent.
Open access development of masters’ theses during 2018-2020.

Also masters theses show a moderate increase in the openness percentages.

170 dissertations were published in 2020, 152 of these in the UEF publishing series. Well crafted policies and processes made it possible that open access dissertations are a normal procedure, 94% of the dissertations are published as OA publications.

Also, the online repository UEF Electronic Publications was shut down and the contained material was transferred to UEF eRepo. With this change, the university theses are now published in a modern repository with better search possibilities and technical capabilities.

 

Jarmo Saarti, kirjaston johtaja | Library Director

Jukka Kananen, palvelupäällikkö | Head of Services
Laura Hämäläinen, tietopalveluneuvoja | Information Services Advisor
Antti Laurila, tietojärjestelmäasiantuntija | IT Systems Specialist
Heta Mikkonen, tietopalveluneuvoja | Information services advisor
Mari Niemi, tietoasiantuntija | Information specialist
Verkko- ja julkaisupalvelut | Library IT and publishing services

 

Jaa tämä / Share this
Share

Kerro, kerro luokitus, mik’ on näistä parahin? | Level, level on the wall, which is the fairest of them all?

(Please, scroll down to read a in English.)

Julkaisufoorumi (JUFO) on Tieteellisten seurain valtuuskunnan hallinnoima tieteellisen julkaisemisen luokitusjärjestelmä. Luokituksia tekevät 23 tieteenalakohtaista JUFO-paneelia, joissa on mukana tieteen- ja tutkimusalan/tutkimus- ja julkaisutyön asiantuntijoita. JUFO:ssa julkaisukanavat luokitellaan kolmeen eri luokkaan (tasot 1, 2 ja 3) perustuen asiantuntijapaneeleiden arviointiin julkaisukanavan laadusta. Taso 0 kertoo, ettei julkaisukanava vielä täytä jotakin tason 1 kriteereistä, eikä siten ole mikään erityinen status.

Julkaisufoorumiluokitus on tarkoitettu suurten julkaisumäärien keskimääräisen laadun arviointiin, eikä sitä tule käyttää yksikkö- tai tutkijantason arviointiin tutkimusmetriikan vastuullisen käytön ohjeistuksen mukaisesti.

Tässä muutamia yleisimpiä kirjastosta kysyttyjä kysymyksiä ja vastauksia JUFO-luokituksesta:

Mitä JUFO sisältää?

JUFO:ssa on listattuna ja luokiteltuna tieteellisiä julkaisukanavia, joissa suomalaiset korkeakoulut ovat julkaisseet. Julkaisukanava voi olla lehti tai sarja, kustantaja tai konferenssi.

Tieteellisellä julkaisukanavalla tulee olla toimituskunta sekä vertaisarviointipolitiikka, ja julkaisukanavan tulee olla erikoistunut tieteellisten tutkimustulosten julkaisemiseen.

Kuinka JUFO-tasot määritellään?

Tasojen 1-3 julkaisujen tulee olla vertaisarvioituja ja tieteellisiä julkaisukanavia. Taso 1 on tieteellisen julkaisemisen “perustaso”, johon suurin osa julkaisukanavista sijoittuu. Tasot 2 ja 3 panelistit ovat arvioineet keskimääräistä korkeatasoisemmiksi ja vaikuttavammiksi. Näillä tasoilla on tietyt kiintiöt perustuen julkaisuvolyymiin.

Taso 0 sisältää julkaisukanavia, jotka eivät täytä tasojen 1-3 kriteereitä sekä uusia julkaisukanavia, joita ei ole vielä arvioitu. Lisää ja tarkemmin luokitusten perusteista löydät täältä.

Mihin JUFO-tasoja Itä-Suomen yliopistossa käytetään?

Itä-Suomen yliopiston julkaisut rekisteröidään SoleCRIS-tietokantaan ja raportoidaan vuosittain opetus- ja kulttuuriministeriölle. Jokainen julkaisu saa JUFO-tason julkaisukanavansa eli joko lehden, kirjakustantajan tai konferenssin mukaan. Yliopiston valtiolta saama rahoitus perustuu osittain julkaisujen määrään ja julkaisujen JUFO-tasoihin. Kukin julkaisu saa JUFO-tasonsa julkaisuraportoinnin yhteydessä automaattisesti rajapintojen avulla, eli niitä ei manuaalisesti julkaisuille tallenneta.

Miten JUFO vaikuttaa julkaisumaksujen tukemiseen?

Itä-Suomen yliopisto tukee Open Access –julkaisumaksujen (APC-maksut) korvaamista, mikäli tutkimuksen rahoittaja ei hyväksy julkaisumaksuja hankkeen kustannuksiksi. Tuki koskee JUFO-luokkiin 2 ja 3 kuuluvien julkaisukanavien kustannuksia. Tuki ei koske Open Access –julkaisumaksuja tilausmaksullisiin julkaisukanaviin, joissa julkaisu saatetaan avoimeksi erillisellä maksulla (ns. Hybridi-julkaiseminen). Tiedekunnilla voi olla näistä poikkeavia ohjeistuksia, löydät lisää tietoa täältä.

Mistä löydän julkaisukanavien JUFO-tasot?

JUFO-portaalista

Haka-tunnuksella kirjautumalla saa tarkempia tietoja.

Olen julkaissut samassa lehdessä useamman kerran, mutta julkaisuilla on eri JUFO-tasot. Miksi?

Täydennysarviointeja tehdään jatkuvasti. Niissä tason 1 julkaisuja voidaan laskea tasolle 0 tai nostaa 0-tason lehtiä 1-tasolle. Niissä mukaan voidaan ottaa myös kokonaan uusia julkaisukanavia. Tasoja 2 ja 3 panelistit arvioivat vain neljän vuoden välein tehtävissä kaikkia julkaisukanavia koskevassa laajassa uudelleenarvioinnissa. Julkaisun JUFO-taso määräytyy siis julkaisuvuoden perusteella ja virallistuu, kun OKM:n vuosittainen julkaisutiedonkeruu vahvistetaan loppukeväästä.

Miksi jokin lehti ei ole JUFO:ssa?

Ks. edellinen vastaus. Saattaa olla, ettei kukaan ole vielä ehdottanut lehteä lisättäväksi Julkaisufoorumiin ja/tai siinä ei ole vielä ilmestynyt suomalaisten tutkijoiden julkaisuja, jotta lehti olisi päätynyt JUFO-arviointiin. Tyhjä JUFO-taso kertoo, että julkaisukanava on arvioitavana.

Mihin tutkija voi käyttää JUFO-luokitusta?

JUFO:n avulla voi etsiä tieteellisiä julkaisukanavia, jotka ovat tieteenalan asiantuntijoiden arvioimia. JUFO-tasoa voi käyttää yhtenä kriteerinä julkaisukanavan valinnassa.

logo and text

Publication Forum (JUFO) is a classification system for scientific publications managed by the Federation of Finnish Learned Societies. The classifications are drafted by 23 discipline-specific JUFO panels with experts in publishing and research in the specific scientific and research disciplines. In JUFO, publication channels are classified into three classes (levels 1, 2 and 3) based on a quality rating provided by the expert panels. Level 0 indicates that the publication channel does not yet meet some of the criteria of level 1, meaning that 0 is not a status as such.

The publication forum classification is intended for evaluating the average quality of large volumes of publications. It should not be used for evaluating individual units or researchers in accordance with the instructions concerning the responsible use of research metrics.

Below are some of the most frequently asked questions and answers on the JUFO classification.

What does JUFO contain?

JUFO lists and classifies scientific publication channels with publications by Finnish institutes of higher education. A publication channel may be a journal or series, publisher or conference.

A scientific publication channel must have editorial staff as well as a peer-review practice, and the channel must specialise in publishing scientific research results.

How are JUFO levels determined?

Publications on levels 1–3 must be peer-reviewed and scientific. Level 1 is the basic level of scientific publishing, which most of the channels are on. Panellists have evaluated levels 2 and 3 to be of higher than average quality and have an above-average impact. These levels have certain publication volume quotas.

Level 0 contains publication channels that do not meet the criteria of levels 1–3 as well as new publication channels that have not been classified yet.
For further and more detailed information on classification grounds, please visit Classification criteria.

What are JUFO levels used for at the University of Eastern Finland?

Publications by the University of Eastern Finland are registered in the SoleCRIS database and reported to the Ministry of Education and Culture each year. Each publication is provided with a JUFO level based on its publication channel, i.e. a journal, book publisher or conference. Government funding allocated to the university is in part based on the number of publications and the JUFO levels of the publications. Each publication is assigned its JUFO level automatically in connection with publication reporting with the help of interfaces, meaning that levels are not recorded for publications manually.

How does JUFO influence the payment of article processing charges?

The University of Eastern Finland supports the reimbursement of Open Access article processing charges (APCs) if the funder of the research does not approve processing charges as project costs. The support is applied to costs incurred by publication channels on JUFO levels 2 and 3. The support is not applied to Open Access processing charges for publication channels subject to a subscription fee, in which publications are made open by way of a separate charge (so-called hybrid publication). Faculties may have their own instructions. More information.

Where can I find JUFO levels for publication channels?

In the JUFO portal
You can access more detailed information when signed in using your Haka ID.

I have published in the same journal several times, but the publications are on different JUFO levels. Why is this?

Supplementary evaluation is carried out continually. In it, level 1 publications may be downgraded to level 0, or level 0 journals may be upgraded to level 1. This evaluation process may also include completely new publication channels. Panellists evaluate levels 2 and 3 only every four years in a comprehensive re-evaluation process pertaining to all publication channels. This means that the JUFO level of the publication is determined based on the year of publication and made official when the annual publication data collection of the Ministry of Education and Culture is completed in late spring.

Why are some journals not featured in JUFO?

See the previous answer. It is possible that no one has suggested the journal to be added to the Publication Forum and/or it has not yet featured publications by Finnish researchers, which is a requirement to be eligible for JUFO evaluation. An empty JUFO level indicates that the channel is under review.

How can researchers use the JUFO classification?

You can use JUFO to search for scientific publication channels that are evaluated by experts in the field. JUFO levels may also be used as a criterion in selecting a publication channel.

 

Heta Mikkonen, tietopalveluneuvoja | Information services advisor
Mari Niemi, tietoasiantuntija | Information specialist
Verkko- ja julkaisupalvelut | Library IT and publishing services

Tomi Rosti, tietoasiantuntija |  Information specialist
Opetus- ja tietopalvelut | Training and information services

Jaa tämä / Share this
Share

Uudet ja uusitut kirjoittajamaksuedut (APC) | New and renewed APC benefits

(Please, scroll down to read in English.)

Vuoden 2021 alusta on solmittu uusia sopimuksia artikkelien kirjoittajamaksueduista uefilaisille. Kokonaan uusina kustantajina mukaan tulevat Oxford University Press ja De Gruyter. Kummankin kustantajan lehdissä voi julkaista artikkeleita avoimina ilman kirjoittajamaksuja. Muutamien muiden kustantajien kanssa on uusittu vuoden vaihteessa umpeutuneita sopimuksia. Nyt artikkelien avoin julkaiseminen sujuu maksutta Elsevierin lehdissä aiemmin saadun 50 %:n kirjoittajamaksualennuksen sijasta. Springer Naturen, American Chemical Societyn ja Emeraldin lehdissä artikkelien avoin julkaiseminen säilyy maksuttomana edelleen. Tutustu tarkemmin kustantajakohtaisiin ohjeisiin ja lehtivalikoimiin edellä olevista kustantajalinkeistä.

Sopimusneuvottelut jatkuvat edelleen IEEE:n kanssa. Sen osalta kirjoittajamaksuohjeet päivitetään UEFin kirjoittajamaksuetujen sivulle kun neuvottelut on saatu loppuun. Samalta sivulta löytyvät tiedot myös niiden kustantajien kirjoittajamaksueduista, joiden sopimuskausi on jatkunut yli vuodenvaihteen.

Lisätietoja: kirjoittajamaksut@uef.fi

Jäätynyt saippuakupla lumella. Frozen soap bubble on snow.
Kuva | Photo: Pixabay

New agreements concerning benefits for article/author processing charges for UEF researchers have been made since the beginning of 2021. New agreements have been signed with Oxford University Press and De Gruyter. Journals by both publishers publish articles openly without article processing charges. Some agreements that expired at the New Year have been renewed with other publishers. Publishing articles is now free of charge in Elsevier journals instead of the previous 50% discount. OA publishing in Springer Nature, American Chemical Society and Emerald journals is free of charge as used to. Learn more about publisher-specific instructions and journal collections by clicking the publisher links above.

We are continuing our negotiations with IEEE. The article processing charge instructions concerning IEEE will be updated on the UEF APC pages when negotiations are finalised. The same page contains information on the APC benefits by the publishers whose agreement period has continued past the end of the year.

Additional information: apcfees@uef.fi

Kaarina Meriläinen, tietoasiantuntija | Information Specialist
Tietoaineistopalvelut | Collection Services

Jaa tämä / Share this
Share

Kirjoittajamaksut 2020 | Article processing charges 2020

(Please, scroll down to read a summary in English.)

Itä-Suomen yliopiston kirjasto aloitti vuoden 2019 alusta yliopiston kautta maksettujen kirjoittajamaksujen seurannan yhdessä talouspalveluiden kanssa (ks. Kirjoittajamaksut Itä-Suomen yliopistossa vuonna 2019 12.2.2020). Seurannalla pyritään kartoittamaan avoimen julkaisemisen kustannuksia yliopistossamme kustantajille maksettujen kirjoittajamaksujen osalta. Seurantaa on jatkettu viime ja kuluvana vuonna ja nyt on aika luoda katsaus viime vuoden kuluihin.

Vuoden 2019 tietojen tapaan viime vuoden kirjoittajamaksudata on viety myös Bielefeldin yliopiston hallinnoimaan OpenAPC-palveluun. Palvelussa olevat luvut eroavat jonkin verran tässä esitellyistä luvuista, johtuen muun muassa OpenAPC:n rajoituksista. OpenAPC:hen viedyt tiedot perustuvat kirjaston omaan artikkelikohtaiseen seurantataulukkoon, mutta tässä esitellyt luvut pohjaavat taloushallinnon toimittamaan toteutuneeseen kirjanpitoon.

Tulokset 2020

Kirjoittajamaksuja maksettiin Itä-Suomen yliopistossa vuonna 2020 yhteensä 379 385 eurolla. Kulut kasvoivat edelliseen vuoteen verrattuna 29,5 %, absoluuttisesti kasvua oli siis 82 302 euroa. Vuoden 2020 kuluista 62 % (235 781 €) maksettiin täydentävästä rahoituksesta ja 38 % (143 604 €) perusrahoituksesta. Täydentävän rahoituksen osuus nousi edelliseen vuoteen verrattuna kolme prosenttiyksikköä.

Kirjoittajamaksuista 58 % (218 597 €) maksettiin Gold OA -julkaisuille ja 42 % (160 787 €) hybridijulkaisuille (ks. Avoimen julkaisemisen vaihtoehdot). Suhteelliset osuudet pysyivät jotakuinkin edellisen vuoden tasoilla, Gold OA -julkaisukanavien osuus laski yhdellä prosenttiyksiköllä. Kirjoittajamaksuja maksettiin yhteensä 215 artikkelista, joten artikkelin avaamisen keskihinnaksi tuli noin 1 765 euroa. Keskihinta nousi 3,9 % vuoteen 2019 verrattuna.

Kaaviossa 1 esitellään kirjoittajamaksujen jakautuminen tiedekunnittain vuonna 2020. Eniten maksuja maksettiin edelleen terveystieteiden tiedekunnassa, yhteensä 166 925 eurolla. Luonnontieteiden ja metsätieteiden tiedekunta kasvatti suhteellista osuuttaan viisi prosenttiyksikköä edelliseen vuoteen verrattuna, kun vuonna 2020 kirjoittajamaksuja maksettiin tiedekunnassa 152 342 eurolla. Yhteiskunta- ja kauppatieteiden tiedekunnan suhteellinen osuus säilyi jokseenkin samana 49 943 eurolla. Filosofisen tiedekunnan kirjoittajamaksukulut laskivat vuoteen 2019 verrattuna 46 prosentilla 10 175 euroon.

Kaavio kirjoittajamaksujen jakautumisesta tiedekunnittain 2020. Neljä pylvästä: FILO 3, LUMET 40, TERV 44, YHKA 13. Diagram of APC distribution among faculties in 2020.
Kaavio 1. Itä-Suomen yliopistossa maksettujen kirjoittajamaksujen jakautuminen tiedekunnittain 2020 (%). | Diagram 1. APC distribution among faculties in 2020 (%).

Kaaviossa 2 on havainnollistettu kirjoittajamaksukulujen kehitystä tiedekunnittain vuosien 2019 ja 2020 välillä. Kulujen kasvu on jakautunut suhteellisen tasaisesti tiedekuntien kesken, poikkeuksena jo mainittu filosofisen tiedekunnan kulujen lasku. Filosofisen tiedekunnan osuus kirjoittajamaksukuluista on kuitenkin sen verran pieni, ettei laskun vaikutus kokonaisuuteen ole merkittävä.

Kaavio kirjoittajamaksujen kehityksestä tiedekunnittain 2020. Kaksi pylvästä, vuodet 2019 ja 2020, kutakin tiedekuntaa kohti. Diagram of the development of paid APCs by faculties in 2020.
Kaavio 2. Kirjoittajamaksukulujen kehitys tiedekunnittain 2020 (%). | Diagram 2. Development of paid APCs by faculties in 2020 (%).

Kaaviossa 3 vertaillaan täydentävästä rahoituksesta ja perusrahoituksesta maksettujen kirjoittajamaksujen määrää tiedekunnittain. Vuoden 2019 lukuihin verrattuna merkittävin muutos on tapahtunut terveystieteiden tiedekunnan kohdalla: vuonna 2020 täydentävästä rahoituksesta maksettujen kirjoittajamaksujen osuus on noin 75 %, kun edellisenä vuonna osuus oli alle 50 %. Luonnontieteiden ja metsätieteiden tiedekunnassa perusrahoituksesta maksettujen kirjoittajamaksujen osuus taas oli noussut 45 prosenttiin vuoden 2019 noin 36 prosentista. Samoin perusrahasta maksettujen maksujen osuus oli noussut yhteiskunta- ja kauppatieteiden tiedekunnassa 29 prosentista 53 prosenttiin. Myös filosofisessa tiedekunnassa reilusti yli puolet kirjoittajamaksuista maksettiin perusrahoituksesta vuonna 2020, kun edellisenä vuonna tilanne oli päinvastainen.

Kaavio perusrahoituksesta ja täydentävästä rahoituksesta maksetuista kirjoittajamaksuista tiedekunnittain 2020. Vuosien 2019 ja 2020 pylväät tiedekunnittain. Luvut myös tekstissä. | Diagram of APCs paid from basic and external funding by faculties in 2020.
Kaavio 3. Perusrahoituksesta ja täydentävästä rahoituksesta maksetut kirjoittajamaksut tiedekunnittain 2020 (€). | Diagram 3. APCs paid from basic and external funding by faculties in 2020 (€).

Vuoden 2020 kirjoittajamaksujen jakautuminen kustantajittain on nähtävissä kaaviossa 4. Springer Nature ja Elsevier säilyivät edelleen suurimpina laskuttajina, joskin Springerin osuus laski edelliseen vuoteen verrattuna viisi prosenttiyksikköä. Eniten osuuttaan kasvatti MDPI nousten 7,5 prosentista miltei 15 prosenttiin. Frontiers Media ja Taylor & Francis putosivat kuuden suurimman kustantajan joukosta vuonna 2020 tehden tilaa Copernicukselle ja Oxford University Pressille. Taylor & Francisin putoamisen listalta selittää pitkälti kesäkuussa 2020 voimaan tullut kirjoittajamaksuetu.

Kaavio maksetuista kirjoittajamaksuista kustantajittain 2020. Seitsemän pylvästä: Copernicus 4,5 %, Elsevier 15,4 &, MDPI 14,6 %, OUP 6,0 %, Springer 20,0 %, Wiley-Blackwell 7,4 %, Muut 32,1 %. Diagram of distribution of the APCs with the six largest publishers and the rest of the publishers in 2020.
Kaavio 4. Maksetut kirjoittajamaksut kustantajittain 2020 (%). | Diagram 4. Distribution of the APCs with the six largest publishers and the rest of the publishers in 2020 (%).

Seurannassa näkymättömät kulut

Kustantajille artikkelikohtaisesti maksetut kirjoittajamaksut ovat vain osa avoimen julkaisemisen kustannuksia. Yhä suurempi osa avoimen julkaisemisen kustannuksista koostuu niin sanotuista transformatiivisista sopimuksista. Näissä sopimuksissa kustantajalle maksetaan perinteisen aineistolisenssin ohella myös organisaatiokohtaisista kirjoittajamaksueduista. Etu on yleensä alennus kirjoittajamaksusta tai mahdollisuus artikkelin avoimeen julkaisemiseen ilman erillistä kirjoittajamaksua. Vertailukelpoista tietoa näiden sopimusten kautta maksettavista kirjoittajamaksuista ei voi tällä hetkellä saada, koska sopimuskäytännöt vaihtelevat kustantajittain. UEF:in käytössä olevat kirjoittajamaksuedut löytyvät yliopiston avoimen julkaisemisen sivuilta. Varsinkin uusimmista eduista voit lukea lisää myös ensi viikolla kirjaston blogissa.

Avoimien artikkelien lisäksi kirjoittajamaksuja maksettiin vuonna 2020 myös muutamasta avoimena julkaistusta kirjan luvusta. Näitä maksuja (BPC, book processing charge) ei ole huomioitu tässä kirjoituksessa. Avoimen julkaisemisen kokonaiskustannuksia arvioitaessa tulisi ottaa huomioon myös muun muassa rinnakkaistallentamisen ja kirjoittajamaksuttomien julkaisukanavien kustannukset, kuten esimerkiksi repositioiden ylläpitokustannukset ja työvoimakustannukset.

Briefly in English

The University of Eastern Finland Library and the university’s Financial Services started monitoring the article processing charges (APCs) paid by the university in 2019 (see Article processing charges in UEF 2019). The monitoring has continued since and it is time to take a look at the 2020 expenses.

The total sum of APCs paid by the UEF in the year 2020 was €379,385. The costs grew by 29.5 % compared with the 2019 expenses. 62 % of last year’s sum was paid from external funding and 38 % from university’s basic funding. 58 % of the charges were paid to Gold Open Access publications and 42 % were paid to hybrid publications. APCs were paid for 215 articles, so the average charge per article was about €1,765. The average charge increased 3.9 % from the previous year.

Diagram 1 (above) shows the APC distribution among faculties. The development of paid APCs can be seen on diagram 2. On diagram 3 one can see the share of APCs paid from basic funding in blue and APCs paid from external funding in orange. The share of basic funding has increased in all faculties except for Health Sciences, where the basic funding’s share dropped from 51 % to 25 % in comparison to the previous year. Diagram 4 shows the distribution of APCs with the six largest publishers and the rest of the publishers. In the diagrams, FILO stands for Philosophical Faculty, LUMET for Faculty of Science and Forestry, TERV for Faculty of Health Sciences and YHKA for Faculty of Social Sciences and Business Studies.

In addition to the charges per article paid to the publishers, the library also pays varying amounts of Open Access fees in licence agreements. These agreements vary so much in their terms and conditions that they cannot be directly compared. The APC benefits for Open Access publishing gained by these agreements can be found at university’s open publishing web page. You can also read more about APC benefits on library’s blog next week.

The UEF’s APC data is also available at the OpenAPC service though it doesn’t completely match with the university’s own monitoring. This is due to the restrictions of the OpenAPC’s data schema and the fact that the data in OpenAPC is based on library’s monitoring, when the numbers on this blog are based on Financial Services’ accounts.

Juho Jussila
Tietoasiantuntija | Information Specialist
Tietoaineistopalvelut | Collection Services

Jaa tämä / Share this
Share