Kustantajat haluavat avoimuutta | Publishers want transparency

Please, scroll down to read a summary in English

10th Conference on Open Access Scholarly Publishing (COASP)

Avoin tiede ja tutkimusjulkaisujen avoin saatavuus ravistelevat tiedekustantamisen vakiintunutta tilaa. Aiheesta on esitetty lukuisia julkilausumia, tiekarttoja ja tavoitteita. Näitä ovat esittäneet Euroopan komissio, kirjastot, tiederahoittajat, yliopistoverkostot ja itse kustantajatkin. Kehityksen lopputuloksena ei ole selkeä paradigman muutos, vaan sekava monihybridinen tila, jossa vanhat käytännöt säilyvät, vaikka uudet julkaisumuodot saavatkin elintilaa.
Open Access Scholarly Publishers -yhdistys (OASPA) on perustettu 2008 edustamaan avointen (OA) kustantajien etuja maailmanlaajuisesti kaikilla tieteellisillä ja teknisillä aloilla. OASPA järjestää vuosittain konferenssin, joka kokoaa yhteen päätöksentekijöitä, rahoittajia, kirjaston asiantuntijoita ja avointen julkaisuyhteisöjen avainhenkilöitä. Tapahtuma tarjoaa foorumin verkostoitumiselle, ideoiden vaihdolle ja tiedon jakamiselle, ja esittelee alan parhaita käytäntöjä ja innovaatioita.

Kuluvana syksynä (17.-19.9.) Wienin yliopistolla järjestettiin OASPAn juhlaseminaari toiminnan täytettyä 10 vuotta. Mukana olivat lähes kaikki merkittävät kansainväliset OA-kustantajat. Seminaarissa keskusteltiin avoimen julkaisemisen historiasta ja toiminnan edistymisestä. Käsittelyssä oli aiheita myös monografioiden avoimeksi saattamisesta, rahoituksen kehittämisestä sekä kirjastojen ja kustantajien yhteistyöstä. Myös uudet kannanotot kuten tiederahoittajien Plan S herättivät keskusteluja.

Avoin julkaiseminen on kehittynyt viimeisen kymmenen vuoden aikana, mutta muutosvauhti on edelleenkin hidasta. Halukkuutta kyllä löytyy, mutta kokonaiskuva puuttuu. Osapuolet syyttävät helposti toisiaan: rahoittajat tutkijoita, kirjastot kustantajia ja kustantajat kirjastoja ja tutkijakuntaa jämähtäneistä asenteista. Tosiasia on, että kaupallinen kustannustoiminta ei enää hyödytä itse tutkimusta tieteellisten seurojen kautta kuten joskus ennen. Kustannustoiminta on keskittynyttä, ja suuret toimijat taklaavat pienemmät paikalliset toimijat pois pelistä. Kaupalliset kustantajat ovat pysyvästi mukana tieteellisessä julkaisutoiminnassa, vaikka ei-kaupalliset instituutiot ja yliopistot sinänsä ovatkin merkittäviä OA-kustantajia.

Kustantajat ovat itsekin alan kehityksestä huolissaan. Impact factoreiden ja muiden julkaisuluokitusten käyttö tieteellisen laadun arvioinnissa estää tehokkaasti uusien lehtien nousun korkeammalle arvostuksen tasolle. Myös hybridilehtiä pidetään ongelmallisina: pienemmät kustantajat suhtautuvatkin varauksellisen positiivisesti tiederahoittajien Plan S -suunnitelmaan, jossa hybridilehdissä julkaisemista ei pidettäisi enää hyväksyttävänä avoimen saatavuuden muotona.

Pelikenttää sotkevat myös muutokset julkaisukentän käytänteissä. Kyse ei ole pelkästään uusista liiketoimintamalleista tai ansaintalogiikasta. Preprinttien julkaiseminen jo käsikirjoituksina, avoin vertaisarviointi sekä kustannustoiminnan kustannusten, käyttötilastojen ja julkaisudatan avoimeksi saattaminen tukevat välillisesti julkaisujen täyttä avointa saatavuutta. Digitaalinen viestintä on muuttanut täysin tiedejulkaisemisen ja oppineiden kommunikaation. Onkin hyvä kysymys, halutaanko tiedejulkaisemisen olevan tiedottamista vaiko viestintää?

Vertaisarvioinnin laatu on viime kädessä kriittinen tekijä, kun halutaan erottaa toisistaan tiukasti tieteelliset julkaisut ja hölynpöly. Vertaisarvioinnin standardisointi, avoimeksi ja julkiseksi tekeminen tukevat laajasti tieteen vaikuttavuuden kehittämistä ja brändäystä. Lukijalle pitää kertoa mitä kaikkea onkaan tehty etukäteen, jotta hän voi avata ja lukea tieteellisen artikkelin tai kirjan.

Ongelmia riittää, ja niiden ratkaisukeinoksi tarjotaan helposti uusia toiminta-alustoja, mittareita, julkilausumia ja kannanottoja. Todellisuudessa avoin saatavuus toteutuu vain rahoittajien, tutkijoiden, tutkimusinstituutioiden ja kustantajien yhteistyöllä, ei omia kantoja kiristämällä. Lisäksi avoimuus ja yhteistyö tukevat yhteiskunnallisestikin yhä tärkeämmäksi nousevaa jakamistaloutta ja vaikuttavuutta.

Kuva: Kirjastolainen väistää kevyesti saalistaja-kustantajan tarjouksen | Librarian avoids predator publisher’s temptation easily

Konferenssin vastaanotto pidettiin Wienin Luonnontieteellisessä museossa, jossa pääsimme katselemaan fossiileita ja dinosauruksia. Loppupuheenvuorossaan Mark Patterson (eLife) kiteyttikin: toivottavasti Plan S on kuin asteroidi joka tuhoaa dinosaurukset: maksumuurit, hybridijulkaisut ja epämääräiset lehtien paremmuusjärjestykset.

The 10th anniversary of our annual conference, the Conference on Open Access Scholarly Publishing (OASPA), took place in September 17th-19th, 2018, at the University of Vienna, Austria.

In its 10th anniversary year, COASP is a major annual scholarly publishing conference that brings the open access community together to discuss new developments and innovations in scholarly publishing, and unite in our shared goal to enable research around the world to be openly accessible. In this important celebratory year for COASP, we discussed the history of the movement and the great progress in open access publishing that has been made since COASP held its first conference in 2008, and reflect on where open access publishing is heading today.
Panel topics this year were: F.A.I.R. Research Outputs; Open Access Monographs; Transformative Agreements; and New Models in Open Access Publishing. Broad ranges of interdisciplinary global perspectives on other panels and in keynotes were hosted, and a large number of networking opportunities for further discussion and collaboration between attendees offered. Delegates from a wide range of backgrounds at all stages of their careers who are working in publishing, librarianship, government, higher education, funding agencies, non-profits, and other affiliated industries were participated.

Jukka Kananen, palvelupäällikkö | head of services
Verkko- ja julkaisupalvelut | Library IT and publishing services

Jaa tämä / Share this
Share

Vastaavatko kirjaston lehtikokoelmat tutkijan tarpeisiin? | Filling a reseacher’s needs – are the library’s journal resources enough?

(Please, scroll down to read briefly in English.)

Itä-Suomen yliopiston kirjasto hankkii vuosittain kolmella miljoonalla eurolla tietoaineistoja yliopistoyhteisön käyttöön. Käytännössä tämä tarkoittaa esimerkiksi yli 32 000 tilattua ja maksettua e-lehteä eri tieteenaloilta, puhumattakaan muista lukuisista painetuista ja sähköisistä tietoaineistoista. Nämä kaikki aineistot löytyvät UEF-Finnasta.

Aineistohankinnan tärkein lähtökohta ovat käyttäjät, se että hankitut tietoaineistot vastaavat tarpeita. Yksi keino asian tarkastelemiseksi on tehdä bibliometrista tutkimusta, lähdeanalyysia. Lähdeanalyysissa aineisto kootaan julkaisujen lähdeluettelosta. Tässä tapauksessa tehdään varsin kevyttä lähdeanalyysia ja kartoitetaan lähinnä, mitä julkaisuja tekijä on julkaisussaan käyttänyt lähteinä ja mitkä näistä julkaisuista löytyvät ns. oman kirjaston kokoelmista. Lähdeanalyysia voidaan käyttää myös muihin tarkoituksiin, kuten mm. selvittämään eri tieteenalojen julkaisukäytäntöjä tai tieteellisen tiedon leviämistä tieteenalalta toiselle.

Kokoelmien relevanttiuden mittaamisen ja tarkastelun taustalla on paitsi aito halu varmistua käyttäjien ja aineistojen kohtaamisesta, myös kirjaston toimenpideohjelman kirjaus: “kirjaston tutkimusaineistot tukevat yliopiston valitsemia strategisia tutkimusalueita.

Lähdeanalyysin kohteeksi valittiin neurotieteet ja sieltä yhden tutkijan vuosina 2013-2017 julkaistut artikkelit. Tutkijan julkaisutiedot kerättiin SoleCRIS-tutkimustietokannasta ja mukaan valittiin kymmenen julkaisuvuoden perusteella uusinta tieteellistä aikakauslehtiartikkelia, joissa tekijä mainittiin ensimmäisenä tekijänä.

Mitä lähdeanalyysi näyttää? Onko kirjaston lehtikokoelma ollut riittävä huipputason tutkimusalueella yhden tutkijan julkaisujen näkökulmasta? Onko tutkija saanut tarvitsemansa julkaisut kirjaston kokoelmista? Mitä “kirjaston kokoelmissa” sitten tarkoittaa? Käytännössä sitä, että käyttäjä pääsee lukemaan lehden artikkeleita, ja varsinkin kaikkein uusimpia, ilman minkäänlaista viivettä.

Lähdeanalyysin aineisto koostui kymmenestä artikkelista, joissa oli yhteensä 426 lähdeviitettä. Lehtiartikkeliviitteitä oli 421, kolme kirjaviitettä ja kaksi nettiviitettä. Lehtiartikkeliviitteet olivat 165 eri lehdestä, joista oman kirjastomme kokoelmiin on tilattu 129 lehteä. Täysin avoimia, Open Access (OA) -lehtiä oli 19 ja ei-tilattuja lehtiä 17. Mainittakoon myös, että kolmesta kirjasta kaksi oli OA-julkaisua.

 

Lähdeartikkeleiden (n 421) julkaisuvuodet

Viimeisellä periodilla tarkasteltuna lähdeartikkeliviitteistä eniten oli julkaistu vuosina 2012 (n 44) sekä 2014 (n 44). Kaikkiaan 358 lähdeartikkelia löytyi kirjaston kokoelmiin tilattujen 129 lehtinimikkeen joukosta. Tämän perusteella voisi sanoa, että kirjaston lehtikokoelmat vastaavat tutkijan tarpeisiin.

Pika-analyysin perusteella tuon 421 artikkelin joukosta noin 36 % oli avoimesti verkossa. Näistä valtaosa, yli 100 artikkelia oli luettavissa PubMed Centralin kautta, muut yksittäisinä artikkeleina. Osa artikkeleista oli ns.  Final draft -versioita. Tällainen rinnakkaistallennettu artikkeli ei ole vielä lopullisessa muodossaan, vaan on kirjoittajan kustantajalle lähettämä vertaisarvioinnin läpikäynyt korjattu versio, jossa kustantajan lopullinen taittotyö ei näy. Tähän verkossa  saatavilla olevaan artikkelijoukkoon tulevat lisäksi OA-julkaisuissa olleet 44 artikkelia.

Mitä jäi sitten löytymättä joko kirjaston kokoelmista tai verkosta? Käytännössä yksi painettu kirja sekä 17 artikkelia, jotka olivat 11:sta eri lehtinimikkeestä. Tosin näistä 17 artikkelista 13 oli tilattavissa maksutta Varastokirjastosta. Täten ainoastaan 4 artikkelia oli sellaisia, joita ei saa maksutta luettavaksi. Kaiken kaikkiaan ei-tilattuja lehtinimikkeitä oli 17, tästä joukosta kokoteksti oli saatavilla verkosta silti 14:ssa tapauksessa.

Lopuksi vielä TOP 3 tämän lähdeanalyysin lehteä:

  • Selkeästi viitatuin lehti, kokoelmiimme tilattu vahva voittaja oli Nature Genetics
  • hopeaa kokoelmiimme tilattu Journal of Alzheimer’s Disease
  • pronssia OA-julkaisu PLoS One.

Aivan hopean ja pronssin tuntumassa oli monta julkaisua miltei rinta rinnan hyvin pienillä eroilla.

Briefly in English:

University of Eastern Finland Library acquires information resources for the university community annual by EUR 3 million which mean access to more than 32,000 subscribed e-journals. The most important thing in acquiring the material is that the material meets the information needs. How do we know this? One way to find out this is to do a source analysis.

An exemplary source analysis focuses on Neurosciences and the material consisted of ten articles published by one researcher in 2013-2017. What does source analysis look like? Has the researcher got the necessary publications from the library’s collections? Ten articles contained a total of 426 references, of which 421 were the journal articles. There were 165 different journal titles: 129 subscribed e-journals, 19 open access (OA) -journals and 17 non-subscribed journals. 358 journal articles were found among the 129 subscribed e-journals ordered in the library’s collections. Based on this, it could be said that the library’s collections meet the needs of the researcher.

TOP 3 journals in this source analysis: the most referenced journal, a strong winner was Nature Genetics; Silver, Journal of Alzheimer’s Diseases; Bronze, OA publication PLoS One.

Kirsi Salmi, tietoasiantuntija | information specialist
Tietoaineistopalvelut | Collection services

Käännöksen oikoluku | English language checking: Urho Heinonen

Jaa tämä / Share this
Share

UEFin julkaisutoiminta: määrää ja laatua | UEF publishing: quantity and quality

(Please, scroll down to read in English.)

Itä-Suomen yliopiston tutkijoiden julkaisujen määrä on vakiintunut noin 3500 vuosittaiseen julkaisuun. Tämä luku kuvaa hyvin sitä tieteellisen julkaisemisen perussääntöä, että yksi tutkija tuottaa keskimäärin pari julkaisua vuodessa. Tosin jos tarkastellaan yksittäisiä tutkijoita, hajonta on yliopistossammekin suurta: ahkerimmat julkaisevat kymmeniä julkaisuja vuodessa.

Julkaisufoorumiluokituksia tarkasteltaessa voidaan havaita selkeä siirtymä kohti korkeamman julkaisufoorumiluokituksen julkaisuja monografioissa. Sen sijaan lehtien ja sarjojen julkaiseminen on säilynyt samankaltaisena viime vuosina. Näyttäisi myös siltä, että konferenssijulkaiseminen on alkanut hiipua viime vuosina.

Avoin julkaiseminen on myös edennyt hyvin yliopistossamme. Olemme jo saavuttaneet 40 %:n avoimuuden asteen ja tavoitteena oleva 50 % parin seuraavan vuoden aikana näyttää siten olevan mahdollista saavuttaa.

The number of publications by researchers from the University of Eastern Finland has stabilized around to 3500 annual publications. This is according to the basic rule of scientific publishing that one researcher produces on average a couple of publications per year. However, if we look at individual scientists, scattering is great: the most active publish dozens of publications a year.

When reviewing the Publication forum ratings, there is a clear transition towards higher publication forums in monographs. Instead, publication in journals and series has remained similar in recent years. It seems also that conference publishing has begun to decline.

The open access publishing has also developed well in our university. We are about to approach the degree of openness of 40% and the target of 50% in the next couple of years seems to be achievable.

Jarmo Saarti, kirjaston johtaja | Library director
Jukka Kananen, palvelupäällikkö | Head of services
Verkko- ja julkaisupalvelut | Library IT and Publishing services

Jaa tämä / Share this
Share

Tieteellisten julkaisujen avoimuus vuonna 2017 | UEF Open Access statistics 2017

(Please, scroll down to read a summary in English.)

Itä-Suomen yliopiston vuoden 2017 julkaisuluvut alkavat olla likipitäen valmiina ja on aika katsoa yliopistomme avoimuuden edistystä tilastolukujen avulla. Pääpaino on vertaisarvioitujen artikkeleiden avoimuuden kehittymisessä, mutta vilkaisemme myös opinnäytetöiden avoimuutta.

Hyvät uutiset alkuun: avoimuuden osuus on kasvanut mukavaa tahtia — vauhti jopa kiihtyy. Avoimesti julkaistujen tieteellisten artikkelien määrä on noussut vuoden aikana 8 prosenttiyksikköä. Tilastojen valossa voi sanoa, että kehitys on ollut kirjaston tarjoaman rinnakkaistallennuspalvelun ansiota — rinnakkaistallennuksen avulla avoimeksi saatettujen artikkelien osuus on samassa ajassa kasvanut 6,5 prosenttiyksikköä, kun taas Open Access ja hybrid -julkaisukanavissa julkaistujen artikkelien osuus on pysynyt miltei samana.


Kaaviossa RT tarkoittaa kaikkia rinnakkaistallenteita, RT+ tarkoittaa rinnakkaistallenteita joiden avulla on oikeasti saatu avattua aineistoa, jota ei muutoin olisi avoimesti verkossa luettavissa. RT-kategorian tallenteet ovat siis jo valmiiksi avoimesti saatavilla eikä tällä edistetä avoimuutta.

Rinnakkaistallennustyyppi Julkaistu OA-lehdessä tai avoimena artikkelina hybrid-lehdessä Rinnakkaistallennettu
RT X X/-
RT+ X

Avoimien aineistojen rinnakkaistallennusta tehdään kuitenkin lisenssien sen salliessa, sillä sen avulla julkaisujen näkyvyys paranee sekä pystymme paremmin takaamaan artikkelien saatavuuden pitkällä aikavälillä. RT+ kategoriassa tapahtuva muutos on kuitenkin se, jossa eniten toivomme tapahtuvan kasvua. Seuraavassa kaaviossa listataan tarkemmin Itä-Suomen yliopiston julkaisuarkisto eRepoon rinnakkaistallennettujen artikkelien
RT/RT+ suhdelukuja tiedekunnittain.

Kaaviosta nähdään kuinka terveystieteissä sekä luonnontieteissä rinnakkaistallentaminen edistyy myös RT+ kategoriassa hyvää vauhtia. Yhteiskuntatieteissä ja humanistisella alalla kehitys on maltillisempaa, taustasyynä tähän tieteenalakohtaiset erot julkaisukulttuurissa ja lehtien käytänteissä. Varsinkin kotimaisten lehtien suhtautumisessa rinnakkaistallentamiseen on vielä haasteita, mutta asiaa pyritään kehittämään kansallisen Kotilava-hankkeen avulla.

Verrattaessa OA-lukuja toisiin korkeakouluihin selviää, että luvuissamme olisi vielä parantamisen varaa. Asetumme kansallisessa vertailussa tukevasti puolivälin tienoille, mutta jo 10 % korotus lukuihimme veisi UEF:n lyhyen aikavälin tavoitteeseemme, jossa puolet artikkeleistamme olisi avoimesti saatavilla. Tämän tavoitteen saavuttaminen ei edellyttäisi kuin reilun 200 rinnakkaistallennuksen lisäystä vuositasolla (RT+) UEFin tutkijoilta.

Yliopisto OA:n osuus RT+ artikkelien lkm
Jyväskylän yliopisto 62,8 753
Hanken 57,9 73
Turun yliopisto 49,8 472
Lapin yliopisto 45,7 5
Tampereen yliopisto 45,7 244
Itä-Suomen yliopisto 40,4 225
Taideyliopisto 40 4
Kaikki yliopistot 39,9 2556
Helsingin yliopisto 39,7 463
Oulun yliopisto 39,4 309
Tampereen tekn. yliopisto 38,4 212
Lappeenrannan tekn. yliopisto 37,2 4
Åbo akademi 32,6 21
Aalto yliopisto 30,6 277
Vaasan yliopisto 21,9 9

Taulukon tiedot Jyrki Ilvan keräämästä aineistosta, OA-julkaisujen osuus korkeakoulujen vuoden 2017 vertaisarvioiduista artikkeleista (A1-A4), Jyrki Ilva, Tiedot kerätty Juulista 26.3.2018

Rinnakkaistallenteiden lisäämiseksi kirjasto on tehostamassa viestintäänsä tutkijoiden suuntaan. Tavoitteenamme on lähettää muistutusviesti kaikille niille tutkijoille, joilta emme ole saaneet rinnakkaistallennettavaa artikkelia joko SoleCris-julkaisutietolomakkeella tai eRepo-sähköpostilla (erepo at uef.fi). Tutkijoilta saadun palautteen mukaan he kaipaavat muistuttelua rinnakkaistallentamisesta ja tähän huutoon pyrimme nyt vastaamaan. Muistutusviestien lisäksi tulemme jatkamaan laitoksilla vierailua joko avoimen kutsun perusteella tai kirjaston koulutustarjottimelta räätälöidyn tilauksen mukaisesti.

Gradut avoimempaan suuntaan

Vuodesta 2018 näyttäisi tulevan hyvä vuosi gradujen avoimuudelle. Neljännes vuodesta on takana ja yli puolet UEFin graduista on saatu avoimesti verkkoon. Toki vuoden 2018 OA-luku on vielä hyvin altis muutoksille, mutta tällä hetkellä kehitys näyttää todella positiiviselta. Taustalla avoimuuden positiiviseen kehitykseen uskomme ainakin osittain olevan uusitun gradujen tarkastukseenjättölomakkeen, jonka avulla opiskelijan on helpompi antaa lupa avoimeen julkaisemiseen. Myös opiskelijoille tiedottamista on lisätty, ja ohjaajatkin ovat ryhtyneet suosittelemaan töiden avaamista yhä enemmän, eikä näin ollen voikaan sanoa, että avoimuuden kehitys olisi saavutettavissa vain teknisin keinoin, tai että se olisi ylipäätään helppoa.

Briefly in English: The number of open access publications in UEF has increased 8% in one year, mainly because of self-archiving (UEF eRepository) . In national comparison UEF is midway. Feedback from the researchers is that they need reminders, so the library aims to contact all those researchers who have not submitted an article for self-archiving either via the SoleCris form or by email to erepo[at]uef.fi. In addition, we will continue visiting units either by an open invitation or based on a booking through the library’s training menu.

Antti Laurila, tietojärjestelmäasiantuntija | IT Systems Specialist
Laura Hämäläinen, tietopalveluneuvoja | Information Services Advisor
Verkko- ja julkaisupalvelut | Library IT and Publishing services

Jaa tämä / Share this
Share

Avoimen tieteen edistäjä valittu vuodelle 2017 | Open Science Award 2017 winner chosen

Please, scroll down to read in English

Kirjasto on muodostanut perinteen palkita vuosittain yliopistosta taho, joka on työllään ajanut tieteen avoimuuden asiaa eteenpäin. Järjestyksessään toinen avoimen tieteen edistäjän kunniakirja myönnettiin Yhteiskunta- ja kauppatieteiden tiedekunnan hallintosihteeri Tuula Honkaselle.

Tuula on aktiivisella toiminnallaan edistänyt opinnäytteiden avoimuutta vuosien 2016-2017 aikana. Pro gradu-töiden tarkastusprosessin kehittäminen on helpottanut opinnäytteiden avoimeksi saattamista opiskelijan näkökulmasta ja täten edistänyt tieteen avoimuutta yliopistossamme. Tuula on myös osoittanut sinnikkyyttä ja kauaskatseisuutta viemällä opinnäytetöihin liittyvää digitalisaatiota yhä pidemmälle koko yliopiston tasolla.

Avoimuuden edistyminen näkyy konkreettisimmin tiedekuntatason open access –prosentissa, joka on vuoden aikana noussut 23 %. Jokseenkin näkymättömissä oleva avoimen tieteen kulttuurimuutos on tapahtunut opiskelijoiden ohjauksessa, koska uskomme, ettei avoimuus ole ainoastaan opinnäytteen tekijän mielenkiinnosta riippuvaa — se miten tieteen avoimuudesta puhutaan koko opintojen aikana, vaikuttaa opiskelijan näkemykseen tulevissakin valinnoissa.

Monelle tieteen parissa työskentelevälle pro gradu –työ on ensimmäinen teksti, jonka kohdalla ryhdytään miettimään julkaisemiseen liittyviä seikkoja. Kun tässä vaiheessa saadaan opiskelija miettimään avoimen tieteen etuja, jäävät nämä mahdollisen tulevan tutkijan mieleen normaaleina toimintatapoina. Ja vaikka opiskelijalla ei olisikaan mielessä ura tieteen parissa, on hän avoimen opinnäytteen kanssa varmasti paremmassa asemassa työnhakutilanteissa kuin opinnäytteen, josta on näytettävissä ainoastaan arvosana.

Pro gradu-töiden avoimuutta on mahdollisuus seurata osoitteesta http://libapps.uef.fi/thesisOA/.

Hallintosihteeri Tuula Honkanen. Kuva: Antti Laurila

Open Science Award 2017 winner chosen

The UEF Library has founded a tradition of awarding someone in our university for pro open science work. The second Open Science Award was awarded to Tuula Honkanen from the Faculty of Social Sciences and Business Studies.

Tuula’s active take on developing the digital approval and publishing workflow of master’s theses, has facilitated open access publishing and more importantly, created a change within the faculty on how people feel about open access. As a result, the open access publishing of master’s theses has increased by 23% in a year in the Faculty of Social Sciences and Business Studies. By guiding students to explore the possibilities of open access, we are raising a generation of open access scientists.

You can follow the development of the Open Access percentage of master’s theses at: http://libapps.uef.fi/thesisOA/.

Antti Laurila, tietojärjestelmäasiantuntija | IT Systems Specialist
Verkko- ja julkaisupalvelut | Library IT and Publishing services

Jaa tämä / Share this
Share