(Please, scroll down to read a summary in English.)
UEFissa julkaistiin enemmän kuin koskaan 2021
Itä-Suomen yliopiston julkaisutoiminta on vakiintunut hyvälle kansalliselle tasolle. UEFilaiset olivat mukana tekemässä viime vuonna noin 3800 julkaisua, mikä on kaikkien aikojen ennätys. Kasvua on noin 8,8 % edellisestä vuodesta. Tieteellisten julkaisujen osuus on hieman yli 2400 kappaletta. Samalla yliopiston kansainvälisten julkaisujen määrä kasvoi hieman.
Vuoden 2021 tieteellisistä vertaisarvioiduista julkaisuista valtaosa on avoimesti saatavilla, kaikkiaan noin 75 %. Jos tarkastellaan vain alkuperäis- ja katsausartikkeleita, on avoimuuden osuus ylittänyt jo 80 % rajan. Kokoomateosartikkelien sekä kokonaisten kirjojen avoin julkaiseminen on osoittautunut haasteellisemmaksi johtuen mm. kustantajien asettamista vaatimuksista.
Tasapaino eri open access -julkaisumallien välillä on viime vuosina ollut muutoksessa. Hybridijulkaiseminen on tilastojen valossa vienyt tilaa maksumuurin takana olevien artikkelien rinnakkaistallentamiselta(rt+). Syynä tähän voisi olla esimerkiksi se, että koronapandemia ja etätyöskentely ovat lisänneet tarvetta saada julkaisut välittömästi avoimeksi. Myös yliopiston maksama julkaisumaksutuki ohjaa tutkijoita julkaisemaan OA- ja hybridilehdissä.
Opinnäytteet
Opinnäytteiden avoimuudessa on vuonna 2021 ylitetty 90 %:n avoimuuden taso peräti kahdella laitoksella. Tähän hienoon tavoitteeseen yllettiin sekä sovelletun fysiikan että historia- ja maantieteiden laitoksilla. Yleisellä tasolla avoimuus jatkaa rauhallista kehitystään, vuosittainen avoimuuden nousu on keskimäärin 3–4 prosenttiyksikköä.
Väitöskirjoja julkaistiin vuonna 2021 155 kappaletta, joista 139 yliopiston omissa väitöskirjasarjoissa. Vuoden 2021 väitöskirjoista 92 % julkaistiin avoimesti verkossa.
More publications than ever before
A record number of publications were published by UEFians in the year 2021. The number of publications increased by 8,8 percentage points compared to last year, the total of publications being about 3800 publications. Of this 3800, the share of scientific publications was a little over 2400 publications.
The most (75%) of the peer-reviewed publications published in the year 2021 are available as open access publications. If you look only at scientific journal articles and reviews, the open access percentage reaches 80%. The overall percentage of open access publications is lower for example because the publishers pose very strict conditions or simply forbid self-archiving articles in books or articles in compiled works.
The balance between the different ways of achieving open access has been changing lately. Seems that as the self-archiving is in a steady decline, the publishing in hybrid journals is increasing at the same rate. This may be due to the covid-19 pandemic and remote work, which have created a need to have immediate open access to articles instead of various embargo periods. The changes in hybrid publishing may also be a result of the open access support provided by the UEF.
Theses
Two departments had the openness level of more than 90%. This achievement was reached at the department of applied physics and at the department of geographical and historical studies. As previous years, the openness of theses continues to increase at the steady rate of 3-4 percentage points per year.
155 dissertations were published in 2021, 139 of these in the UEF publishing series. 92% of dissertations were published as OA publications.
Jukka Kananen, palvelupäällikkö | Head of Services
Laura Hämäläinen, tietopalveluneuvoja | Information Services Advisor
Antti Laurila, tietojärjestelmäasiantuntija | IT Systems Specialist
Mari Niemi, tietoasiantuntija | Information specialist
Verkko- ja julkaisupalvelut | Library IT and publishing services
Tässä blogikirjoituksessa käsitellään avointa julkaisemista Itä-Suomen yliopistossa kirjoittajamaksujen näkökulmasta. Tarkastelussa on mitä avaamisesta maksetaan, miten maksut jakaantuvat yliopiston sisällä ja millaisia eroja kustantajien väliltä löytyy. Yhteenveto kirjoittajamaksukuluista ja niiden jakautumisesta käsittää vain maksut artikkeleista. Blogin loppuosassa käsitellään myös laajemmin avoimen julkaisemisen kustannuksia osana perinteistä aineistohankintaa.
Rinnakkaistallentamista avoimena julkaisemisena käsitellään kirjaston myöhemmässä blogissa keväällä.
Mitä vuonna 2021 maksettiin ja kenelle?
Kirjoittajamaksuja maksettiin Itä-Suomen yliopistossa vuonna 2021 yhteensä 398 775 eurolla. Kulut kasvoivat edelliseen vuoteen verrattuna 5,1 %, absoluuttisesti kasvua oli 19 390 euroa. Kasvu oli maltillisempaa verrattuna vuosien 2019 ja 2020 eroon, jolloin kulut kasvoivat lähes 30 %. Vuoden 2021 kuluista 46 % (182 103 €) maksettiin täydentävästä rahoituksesta ja 54 % (216 672 €) perusrahoituksesta. Täydentävän rahoituksen osuus laski vuoteen 2020 verrattuna 16 prosenttiyksikköä.
Kirjoittajamaksuista 78 % (311 055 €) maksettiin Gold OA -julkaisuille ja 22 % (87 720 €) hybridijulkaisuille (ks. avoimen julkaisemisen vaihtoehdot). Edelliseen vuoteen verrattuna Gold OA -julkaisukanavien osuus nousi peräti 20 prosenttiyksikköä. Avoimen julkaisemisen maksuja maksettiin yhteensä 231 artikkelista, joten kirjoittajamaksujen keskihinnaksi Itä-Suomen yliopistossa vuonna 2021 tuli noin 1726 euroa. Keskihinta laski 2,3 % vuoteen 2020 verrattuna.
Kaaviossa 1 esitellään kirjoittajamaksujen jakautuminen tiedekunnittain vuonna 2021. Eniten maksuja maksettiin edelleen terveystieteiden tiedekunnassa, yhteensä 166 925 eurolla. Luonnontieteiden ja metsätieteiden tiedekunnan suhteellinen osuus kirjoittajamaksuista laski kolmella prosenttiyksiköllä edelliseen vuoteen verrattuna, vuonna 2020 kirjoittajamaksuja maksettiin tiedekunnassa 148 164 eurolla. Yhteiskunta- ja kauppatieteiden tiedekunnassa maksuja maksettiin 36 471 eurolla. Summa pieneni edelliseen vuoteen verrattuna reilut 13 000 euroa. Filosofisen tiedekunnan kirjoittajamaksukulut nousivat vuoteen 2020 verrattuna 80 prosentilla 18 350 euroon.
Kaavio 1. Itä-Suomen yliopistossa maksettujen kirjoittajamaksujen jakautuminen tiedekunnittain 2021 (%). | Diagram 1. APC distribution among faculties in 2021 (%).
Kaaviossa 2 on havainnollistettu kirjoittajamaksukulujen kehitystä tiedekunnittain vuosien 2019 ja 2021 välillä. Kulujen kasvu on jatkunut terveystieteiden tiedekunnassa ja yliopistossa kokonaisuudessaan, mutta taittunut hienoiseen laskuun luonnontieteiden ja metsätieteiden sekä yhteiskunta- ja kauppatieteiden tiedekunnissa. Filosofisen tiedekunnan kirjoittajamaksukulujen hurjalta kuulostava prosentuaalinen kasvu näkyy tässä taulukossa paremmin kontekstissaan – summa palasi reilun 8000 euron nousulla vuoden 2019 tasolle.
Kaavio 2. Kirjoittajamaksukulujen kehitys tiedekunnittain 2019–2021 (€). | Diagram 2. Development of paid APCs by faculties between 2019–2021 (€).
Kaaviossa 3 vertaillaan täydentävästä rahoituksesta ja perusrahoituksesta maksettujen kirjoittajamaksujen määrää tiedekunnittain. Edellisen vuoden lukuihin verrattuna perusrahoituksesta maksettujen kirjoittajamaksujen osuus on kasvanut jokaisessa tiedekunnassa. Täydentävästä rahoituksesta maksettujen maksujen osuus on yli puolet (54 %) vain terveystieteiden tiedekunnassa. Luonnontieteiden ja metsätieteiden tiedekunnassa perusrahoituksesta maksettujen kirjoittajamaksujen osuus oli noussut kymmenen prosenttiyksikköä 55 prosenttiin. Samoin perusrahasta maksettujen maksujen osuus oli noussut yhteiskunta- ja kauppatieteiden tiedekunnassa 53 prosentista 71 prosenttiin. Filosofisessa tiedekunnassa kaikki vuoden 2021 kirjoittajamaksut maksettiin perusrahoituksesta.
Kaavio 3. Perusrahoituksesta ja täydentävästä rahoituksesta maksetut kirjoittajamaksut tiedekunnittain 2021 (€). | Diagram 3. APCs paid from basic and external funding by faculties in 2021 (€).
Vuoden 2021 kirjoittajamaksujen jakautuminen kustantajittain on nähtävissä kaaviossa 4. Eniten Itä-Suomen yliopistosta kirjoittajamaksuja keränneeksi kustantajaksi nousi MDPI lähes neljänneksen osuudellaan. Kasvu oli huomattavaa vuoden 2020 alle 15 % osuudesta. Sekä Springer Naturen että Elsevierin osuudet laskivat muutamalla prosenttiyksiköllä. Kuuden kärkeen laskuttajista kiilasivat myös Frontiers, Copernicus ja Wiley-Blackwell. Kuudesta eniten laskuttaneista kustantajista Copernicus, Frontiers ja MDPI julkaisevat ainoastaan kokonaan avoimia Full OA -lehtiä. Myös kaikki Springer Naturelle maksetut kirjoittajamaksut kohdistuivat Full OA -lehtiin.
Kaavio 4. Maksetut kirjoittajamaksut kustantajittain 2021 (%). | Diagram 4. Distribution of the APCs with the six largest publishers and the rest of the publishers in 2021 (%).
On syytä korostaa, että maksetut kirjoittajamaksut eivät anna koko kuvaa avoimen julkaisemisen kustannuksista tai niiden jakautumisesta kustantajittain. Suuressa roolissa ovat myös avoimen julkaisemisen sopimukset, joiden nojalla kirjoittajamaksuista voidaan saada alennus, tai artikkelit voidaan julkaista avoimina ilman erillistä kirjoittajamaksua. Esimerkiksi Elsevierin kohdalla laskuun on vaikuttanut hybridilehtien kirjoittajamaksuedun vaihtuminen 50 % alennuksesta maksuttomaan avoimeen julkaisemiseen vuoden 2021 alusta. Myös Springer Naturen ja Wiley-Blackwellin osuuksiin suorista kirjoittajamaksukuluista vaikuttavat kustantajien kanssa solmitut sopimukset. Lisäksi edellisenä vuonna viidennellä sijalla ollut Oxford University Press tippui listalta vuoden 2021 kirjoittajamaksuedun tultua voimaan.
Seurannassa näkymättömät kulut
Kustantajille artikkelikohtaisesti maksetut kirjoittajamaksut ovat vain osa avoimen julkaisemisen tuen kustannuksia. Yhä suurempi osa avoimen julkaisemisen kustannuksista koostuu FinElibin kustantajien kanssa solmimista transformatiivisista sopimuksista. Näissä sopimuksissa kustantajalle maksetaan perinteisen aineistolisenssin eli lukuoikeuden ohella myös julkaisemisesta. Etu on yleensä alennus kirjoittajamaksusta tai mahdollisuus artikkelin avoimeen julkaisemiseen ilman erillistä kirjoittajamaksua. Vertailukelpoista tietoa näiden sopimusten kautta maksettavista kirjoittajamaksuista ei voi saada, koska kaikissa sopimuksissa ei eritellä sitä, mikä on julkaisemisen osuus kokonaishinnasta. Niissä sopimuksissa, missä lukemisen ja julkaisemisen kustannukset on ilmoitettu eriteltynä, on julkaisemisen osuus yhteensä noin 64 % kokonaishinnasta. Huomion arvoista myös on, että näiden transformatiivisten sopimusten kautta julkaistiin avoimena yli 400 artikkelia, kun kirjoittajamaksuja maksettiin viime vuonna 231 artikkelista. UEFin käytössä olevat kirjoittajamaksuedut löytyvät yliopiston avoimen julkaisemisen sivuilta.
Monografioiden ja kokoomateosten BPC-maksatus (book processing charge) on vielä vähäistä artikkeleiden kirjoittajamaksuihin verrattuna. Vuonna 2021 niitä maksettiin talousseurannan kautta noin 22 000 eurolla. Lisäksi UEF on jäsenenä tai maksaa tukimaksuja avoimen julkaisemisen kustantajille ja yhteisöille (mm. PLOS, Open Book Publishers, DOAJ, DOAB). Näitä maksuja kertyi yhteensä noin 13 000 euroa. Myös näistä jäsenyyksistä löytyy lisätietoja kirjaston avoimen julkaisemisen sivuilta.
UEF siis panostaa avoimeen tieteeseen ja julkaisemiseen osana perinteistä aineistohankintaa jo varsin paljon. FinELibin transformatiivisten sopimusten tavoitteena on, että sopimuksissa siirrytään kokonaan lukemisen maksamisesta julkaisemisen maksamiseen. Tätä työtä tehdään suurien kansainvälisten, kaupallisten tiedekustantajien kanssa. Melko varmaa on, että kaupalliset kustantajat eivät tule luopumaan niistä taloudellisista voitoista, joita he ovat voineet saada perinteisessä tieteellisessä kustantamisessa, ja tämä tulee näkymään korkeina kirjoittajamaksuina. Mihin suuntaan avoin julkaiseminen tulee kehittymään, laajeneeko esimerkiksi rinnakkaistallentaminen ja kasvavatko tiedeyhteisöjen piirissä syntyneet avoimen julkaisemisen yhteisöt ja kustantamot todellisiksi vaihtoehdoiksi ja väyliksi tieteellisessä julkaisemisessa? Tämän ratkaisee pitkälti se, mihin suuntaan tieteellinen meritoituminen tulee kehittymään.
Briefly in English
How much did UEF spend on article processing charges (APCs) in 2021? How are the APC costs distributed among the faculties or publishers? This blog answers these questions and a few more. The blog will also address the issue of Open Access publishing costs as a part of the traditional library material acquisition costs.
The University of Eastern Finland Library and the university’s Financial Services started monitoring the article processing charges (APCs) paid by the university in 2019 (see Article processing charges in UEF 2019 and Article processing charges 2020). The monitoring has continued since and it is time to take a look at the 2021 expenses.
The UEF’s APC data is also available at the OpenAPC service though it doesn’t completely match with the university’s own monitoring. This is due to the restrictions of the OpenAPC’s data schema and the fact that the data in OpenAPC is based on library’s monitoring, when the numbers on this blog are based on Financial Services’ accounts.
The total sum of APCs paid by the UEF in the year 2021 was €398,775. The costs grew by 5.1 % compared with the 2020 expenses. 46 % of last year’s sum was paid from external funding and 54 % from university’s basic funding. 78 % of the charges were paid to Gold Open Access publications and 22 % were paid to hybrid publications. APCs were paid for 231 articles, so the average charge per article was about €1,726. The average charge decreased 2.3 % from the previous year.
Diagram 1 (above) shows the APC distribution among faculties. The development of paid APCs can be seen on diagram 2. On diagram 3 one can see the share of APCs paid from basic funding in blue and APCs paid from external funding in orange. The share of basic funding has increased in all faculties. Diagram 4 shows the distribution of APCs with the six largest publishers and the rest of the publishers. In the diagrams, FILO stands for Philosophical Faculty, LUMET for Faculty of Science and Forestry, TERV for Faculty of Health Sciences and YHKA for Faculty of Social Sciences and Business Studies.
In addition to the charges per article paid to the publishers, the library also pays varying amounts of Open Access fees in licence agreements. These agreements vary so much in their terms and conditions that they cannot be directly compared. What can be said is that in the agreements that distinguish between the costs of reading and publishing, the publishing costs are roughly 64 % of the total sum. It is also worth noting that the effect of these agreements on UEF’s open publishing is not insignificant. For example, APCs were paid for 231 articles in 2021, but over 400 articles were published in Open Access via these agreements. This naturally has an effect also on the distribution of APCs with the publishers. For example, UEF has an Open Access agreement with three (Elsevier, Springer Nature and Wiley-Blackwell) of the six publishers in diagram 4. If we didn’t have the agreements with these publishers, the distribution of the costs would certainly look very different. The APC benefits for Open Access publishing gained by these agreements can be found at university’s open publishing web page.
Book processing charges (BPC) that are paid for publishing books or book chapters in Open Access are still relatively minor in comparison with APCs in UEF. BPCs were paid for approximately €22,000 in 2021. In addition to APCs and BPCs UEF also contributed to different Open Access publishing programmes with some €13,000 last year. The list of these programmes can also be found at university’s open publishing web page.
In conclusion, UEF is already investing considerably in Open Science and Open Access publishing through library material acquisition. The transformative Open Access agreements aim for agreements in which organizations pay for publishing, and not for reading. The other parties in these deals are commercial publishers, who naturally aim for financial profit whether it is from read-only and transformative agreements or APCs and BPCs. It will be interesting to see in which direction the Open Access publishing is headed for. Will self-archiving become a more important part of the publishing? Or will the scientific communities’ own publishing platforms and different kinds of diamond/platinum OA journals and platforms take a bigger role? Much depends also on how the scientific merit system develops in the future.
Juho Jussila, tietoasiantuntija | Information Specialist
Riitta Porkka, palvelupäällikkö | Head of Services
Kaarina Meriläinen, tietoasiantuntija | Information Specialist
Tietoaineistopalvelut | Collection Services
Avoimen tieteen teemaviikolla palkitaan vuosittain yliopiston taho, joka työllään edistää tieteen avoimuutta. Järjestyksessään kuudes avoimen tieteen edistäjän kunniakirja luovutettiin Vaikuttavuuden talolle keskiviikkona 27.10.2021. Kunniakirjan otti vastaan tutkimusjohtaja Tomi Mäki-Opas.
Vaikuttavuuden talo on aidosti avoin ja monitieteinen hyvinvointiin ja terveyteen liittyvän vaikuttavuuden tutkimuksen ja koulutuksen yhteistyöverkosto sekä keskustelu- ja kohtaamisfoorumi, joka edistää alan yhteistyötä ja verkostoitumista kansallisesti ja kansainvälisesti. Vaikuttavuuden talo järjestää vuosittain Vaikuttavuuden tutkimukset päivät, opettaa kaikille avoimella MOOC-verkkokurssilla vaikuttavuustiedon avainkäsitteitä ja käyttötarkoituksia, tarjoaa mentorointiverkostonsa kautta erityisesti tutkijanuransa alkuvaiheessa oleville opiskelijoille ja tutkijoille monitieteisen vertaistuen kanavan, ja julkaisee paitsi tutkimusartikkeleita ja muita tutkimusjulkaisuja myös uutiskirjettä, joka sisältää ajankohtaista tietoa vaikuttavuuden tutkimuksesta ja koulutuksesta sekä alan tutkijoiden esittelyitä.
Tutkimusjohtaja Tomi Mäki-Opas. Kuva: Raija Törrönen | Research Director Tomi Mäki-Opas. Photo: Raija Törrönen
Avoin gradu -arvonnan voittaja
UEF-kirjasto arpoo vuosittain 100 euron stipendin edeltävien 12 kuukauden aikana pro gradu -tutkielmansa tai syventävien opintojen opinnäytteensä avoimesti julkaisseiden UEFin opiskelijoiden kesken. Tämän vuoden stipendin arvontaan osallistui 55 opiskelijaa ja onnetar suosi Jenni Blomia (uskonnonpedagogiikka ). Onnittelut voittajalle!
Each year, during the Open Science Week a UEFian (person or unit) is awarded as the contributor for open science and open access. The award was now given for the sixth time and handed over to the House of Effectiveness, represented by Research Director Tomi Mäki-Opas.
The House of Effectiveness is a genuinely open and multidisciplinary collaborative network of well-being and health-related impact research and education, as well as a discussion forum that promotes collaboration and networking in the field both nationally and internationally. The House of Influence organizes the annual Conference of Effectiveness Research, offers through its Mentoring Network of Effectiveness Research (MENER) a multidisciplinary peer support channel, and publishes not only research, but also a newsletter containing current information on impact research and education, and introduces researchers in the field.
Onnittelijoina palvelupäällikkö Katri Rintamäki ja tietoasiantuntija Tuula Rissanen. Kuva: Raija Törrönen | Head of services Katri Rintamäki and Information specialist Tuula Rissanen congratulated the Contributor or open science and open access.
Open thesis raffle winner
Every year, UEF Library raffles off a grant worth EUR 100 among UEF students who published their master’s thesis open access during the preceding 12 months. This year 55 students signed up for the raffle and the Fortune smiled on Jenni Blom (religious education). Congratulations!