Eurooppa-foorumi 2022 | Europe Forum 2022

(Please, scroll down to read a summary in English.)

Yleiskuvaa Eurooppa-foorumista vuonna 2022. Ihmisiä, foorumin nimi ja paikka.

Eurooppa-foorumi järjestettiin Turussa 24.-26.8. nyt jo viidettä kertaa, ja se on vakiinnuttanut asemansa Suomen poliittisen keskustelun syksyn avaajana. Esiintyjien joukossa ovat säännöllisesti johtavat poliitikot ja virkamiehet sekä televisioistakin tutut asiantuntijat.

Koronapandemiasta tuli ainakin se hyöty, että yhä useammat tapahtumat ja konferenssit ovat kokonaan seurattavissa verkon kautta. Vaikka kotona tietokoneen ääressä ei pääsekään osalliseksi esimerkiksi hyödyllisistä käytäväkeskusteluista ja verkostoitumisesta kollegoiden kanssa, niin monesti itse esitykset ja paneelikeskustelut ovat etänä huomattavasti helpommin seurattavissa kuin paikan päällä. Eurooppa-foorumissa oli parhaillaan kiinnostavia tapahtumia ainakin kolmessa eri paikassa yhtä aikaa, joten fyysinen siirtyminen nopeasti esityspaikasta toiseen olisi voinut olla hankalaa. Lisäksi surullisen turvaton nykyaikamme on aiheuttanut sen, että huippupoliitikkojen esiintyessä tapahtumaan pitää ilmoittautua etukäteen, paikkoja on vain rajatusti saatavilla ja paikalle pitää myös saapua hyvissä ajoin ennen kuin ovet suljetaan. Lisäetuna konferenssien etäseuraamisesta on sekin, että kun ymmärtämätön ulkomaailma välillä aiheuttaa häiriöitä, voi yrittää kiriä keskeytettyä YouTube-esitystä kiinni katsomalla sitä 1,25- tai jopa 1,5-kertaisella nopeudella.

Tätä kirjoittaessa Eurooppa-foorumin eri esityksiä voi katsoa päiväkohtaisina striimeinä, mutta ne tullaan piakkoin toimittamaan tapahtumakohtaisiksi videoiksi. Uutuutena tänä vuonna käytössä oli myös simultaanitulkkaus suomesta englanniksi ja päinvastoin. Lisätietoja (ja luultavasti myöhemmin suorat linkit eri tapahtumiin) löytyy foorumin ohjelmasivulta.

Jo perinteiseen tapaan foorumi oli jaettu eri teemapäiviin. Keskiviikko 24.8. oli tiedepäivä. Aluksi seurasin esityksiä Radisson Blu Marina Palace -hotellin Meri-lavalta. Päivän avauksessa (tallenteessa kohdasta 18:05 alkaen) Eurooppa-foorumin avasivat Turun yliopiston ja Åbo Akademin rehtorit ja heidän jälkeensä foorumin ensimmäinen keynote-puhuja, pitkäaikainen EU-tuomioistuimen tuomari Allan Rosas. Hän esitelmöi voimankäytön ja laillisuusperiaatteen kamppailusta maailmanpolitiikassa. Tärkeitä merkkipaaluja sotien vastustamisessa olivat ensimmäisen maailmansodan jälkeen Kansainliiton perustaminen ja Kellogg-Briand-sopimus, joka kielsi sodankäynnin politiikan välineenä. Tämän jälkeen on käyty hyvin vähän rehellisiä valloitussotia, vaan niille on yritetty keksiä edes jonkinlaista näennäistä oikeutusta. Erityisesti itäinen naapurimme on hyvin herkästi turvautunut voimapolitiikkaan vuosikymmenestä toiseen.

Foorumi jatkui (kohdassa 1.17:06) mielenkiintoisella paneelikeskustelulla merituulivoiman rakentamisesta Itämerelle. Me itäsuomalaiset olemme olleet käärmeissämme siitä, että puolustusvoimat kieltävät meiltä tuulipuistojen rakentamisen kun taas Länsi-Suomen kunnat saavat nauttia niiden verotuotoista. Piakkoin tuulipuistojen rakentamisen painopiste siirtynee kuitenkin maalta avomerelle. Merellä tuulipuistot eivät häiritse asutusta ja tuuli on voimakkaampaa ja tasaisempaa. Rakentaminen ja jääolot vaativat kuitenkin vielä tekniikan kehittämistä, luontoa on suojeltava ja lupaprosesseja nopeutettava.

Seuraavana (kohdassa 2:47:55) oli vuorossa keskustelu siitä, tarvitaanko Suomessa omaa lääkekehitystä ja lääkevalmistusta, vai pitääkö EU tarpeistamme huolen. Suurin osa Suomen omista lääkkeistä onkin Turun seudulla kehitettyjä. Ilman pitkäaikaista lääketutkimusta uusia lääkkeitä ei saada. Eurooppa ei voi jäädä lääkekehityksessä Aasian ja USA:n varaan, mutta toisaalta täällä ei kannata valmistaa halpoja rinnakkaislääkkeitä. Lääkkeiden raaka-aineiden valmistus on vaarallisesti keskittynyt, sillä esimerkiksi koko maailman penisilliinin tuotannossa tarvittavaa väliainetta valmistetaan vain muutamassa tehtaassa Kiinassa. Kaikkein tärkeimpien lääkkeiden valmistusketjun vaiheita pitäisi tuoda meitä lähemmäksi, ja EU:ssa tarvitaan työnjakoa lääketurvallisuuden takaamiseksi kriisiaikoina.

 

Ilmastofoorumi Eurooppa-Foorumissa 2022. Kolme ihmistä.
Iltapäivällä siirryin seuraamaan Kaupunginteatterin lämpiössä pidettyä Turun ilmastofoorumia (kohdassa 3:17:05). Turku on kuunnostautunut ilmastotyössä ja on saanut siitä kansainvälistä tunnustustakin. Se tavoittelee ilmastopositiivisuutta ensimmäisenä suomalaisena kaupunkina. Yleensäkin kaupungit ovat olleet edelläkävijöinä ilmastonsuojelussa jopa niissäkin maissa, joissa asian tärkeyttä ei muuten ole tiedostettu. Tämä onkin hyvä, koska kaupungeissa ja niiden liepeillä tuotetaan yli 70 % kasvihuonepäästöistä ja arviolta 70 % maailman väestöstä tulee asumaan kaupungeissa vuoteen 2050 mennessä. Turun seudulla vaikuttavat yritykset kertoivat esimerkkejä ilmastoteoistaan. Paneelikeskustelussa kysyttiin, onko nyt ilmastohätätila? Eräs keskustelija vastasi, että jos Iso-Britanniassakin piti alkaa peittää sillan rakenteita foliolla että ne eivät murtuisi, ei hätätilan olemassaolosta enää voi olla epäilystä. Keskusteluissa annettiin myös erimerkkejä siitä millaisia ilmastotekoja arjessa ja työpaikoilla voi tehdä.

Seuraavana vuorossa (kohdassa 5:17:30) oli esityksiä Itämerellisestä yhteistyöstä ja Euroopasta. EU:n Itämeri-strategian kuvailu meni syvälle sopimusten ja politiikka-alojen syövereihin, eikä suoraan sanottuna antanut kovin paljoa näiden suhteen maallikolle. Sitäkin antoisampi oli (kohdasta 6:18:14) päivän viimeinen esitys eurooppalaisista yliopistoalliansseista ja EU:n yliopistostrategiasta. Varmastikin lähes kaikki UEFin henkilökunnan jäsenet ja toivon mukaan suurin osa opiskelijoistakin tietää, että yliopistomme kuuluu yhdeksän muun yliopiston ohella yhteenliittymään YUFE eli Young Universities for the Future of Europe. Tämän verran minäkin kyllä tiesin, mutta se onkin vain yksi 44 allianssista, joihin kuuluu jo yli 340 eurooppalaista oppilaitosta. Vuoteen 2024 mennessä alliansseja pitäisi olla jo 60 ja niissä yli 500 korkeakoulua. Kaiken takana on Euroopan unionin Eurooppalaiset yliopistot -hanke  ja houkuttimena konsulteista paras ja tehokkain eli raha. Kukin yliopisto voi kuulua varsinaisena jäsenenä vain yhteen allianssiin ja siksi niitä tarvitaan niin paljon. Allianssien pitää laatia työsuunnitelma, jota EU rahoittaa. Tavoitteena on edistää eurooppalaisten yliopistojen uudistumista ja sitä kautta lisätä kilpailukykyämme.

 

Torstain 25.8. teemana oli ”Eurooppa maailmassa”. Aloitin Kaupunginteatterin lämpiössä  järjestetyllä paneelikeskustelulla (kohdasta 1:02:18) Euroopasta muuttuvassa geopoliittisessa ympäristössä. Iso-Britannian suurlähetystön järjestämän paneelikeskustelun yhtenä osallistujana oli oikea brittilordi, eli eläköidyttyään ylähuoneeseen korotettu paroni Ricketts. Häntä pidetään Iso-Britannian diplomaattipiireissä elävänä legendana. Lordi Rickettsin mukaan olemme tietyssä mielessä menossa uuteen kylmän sodan ajanjaksoon, joskin edelliseen verrattuna on myös eroja. Nyt maailma on moninapainen, ja pitkässä juoksussa Kiina voi olla Euroopalle Venäjää suurempi uhka. Eurooppa on nyt taloudellisesti ja poliittisesti valmiimpi kuin edellisen kylmän sodan aikana. Ikävä kyllä Venäjä ei haasta meitä taloudellisesti vaan sotilaallisesti. Vaikka Iso-Britannia Brexitin jälkeen korostaa eroaan EU:hun nähden, se pitää itseään edelleen eurooppalaisena valtiona. Euroopan ja USAn edut Kiinan suhteen voivat olla joskus erilaisia, mutta tiukan paikan tullen (esim. Kiinan hyökkäys Taiwaniin) meidän olisi pakko asettua USAn puolelle. Iso-Britannian tuleva uusi pääministeri ennättää keskittyä ulkopolitiikkaan (kuten Pohjois-Irlannin EU-rajakysymykseen) vasta joskus ensi vuoden puolella.

 

Ministeri Tytti Tuppurainen Eurooppa-foorumissa. Nainen puhujapöntössä.
Hyppäsin sitten välillä Radisson Blu Marina Palace -hotellin Meri-lavan puolelle kuuntelemaan (kohdassa 2:14:11) Eurooppa- ja omistajaohjausministeri Tytti Tuppuraisen keynote-puhetta Suomen hallituksen EU-politiikasta pandemian ja Ukrainan sodan ajassa. EU ei hajonnut pandemiaan eikä myöskään Venäjän hyökkäykseen Ukrainaan, vaan päinvastoin yhdisti voimansa tiukan paikan tullen. Uusia ehdokkaita EU:n jäsenmaiksi on tulossa jonoksi asti. Pyrkijöiden ja myös nykyisten jäsenmaiden on sitouduttava oikeusvaltioperiaatteeseen. Toisaalta vaihtoehtona ei ole myöskään olemassa minkäänlaista autoritääristen valtioiden luotettavaa liittoa. Ukrainan on ehdottomasti voitettava sota, jossa se puolustaa myös yhteisiä eurooppalaisia arvoja. Suomen ja Ruotsin liittyminen Natoon selkiyttää Euroopan turvallisuuspoliittista tilannetta. Venäjä tahtomattaan nopeutti Euroopan vihreää siirtymää fossiilisista polttoaineista uusiutuviin, mutta uuden energiainfran rakentaminen tulee olemaan pitkä ja kallis prosessi. Suomen etu on vahva ja yhtenäinen EU, joka on myös uskottava globaali toimija.

Tämän jälkeen palasin kaupunginteatterin lämpiön videostriimiin ja Suomen Pankin perinteiseen Esko Antola -luentoon (kohdassa 2:27:40), jonka piti Suomen Pankin johtokunnan jäsen Tuomas Välimäki otsikkonaan ”Talous ja rahapolitiikka uuden edessä”. Euroopan väestö ikääntyy ja vanhemmilla ihmisillä on luonnostaan taipumusta säästää. Tämän vuoksi talouden luonnollinen korkotaso laskee ja se vähentää keskuspankkien mahdollisuuksia inflaation säätelemiseen 2 % tuntumaan. Kaikille yllätyksenä inflaatio on nyt hypännyt yli 8 prosenttiin, mutta pitkällä tähtäimellä sen odotetaan palaavan halutulle tasolle. Ainoa toivo tilanteen pysyvämmäksi korjaamiseksi on talouskasvu. Seuranneessa paneelikeskustelussa tuotiin esille, että vakavan taantuman mahdollisuus ei ole täysin poissuljettu. 1030-luvun lamasta opittiin ainakin se, että rahapolitiikkaa kannattaa kriiseissä mieluummin tehdä liikaa kuin liian vähän. Kiinan tilalle huolestuttaa, sillä se aikoo noudattaa tiukkaa koronasulkua jopa vuoteen 2025 asti ja vanhemman väestön massarokotuksista ei ole mitään merkkejä.

Siirryin sitten taas Radisson Blu Marina Palace -hotellin Meri-lavan puolelle kuuntelemaan esitystä EU:n vihreästä siirtymästä (kohdassa 4:42:25). Keskustelussa kävi ilmi, että EU on talouden muutoksen suhteen kaukana edellä kilpailijoistaan. Esimerkiksi energiatehokkuusdirektiivi on pakottanut ulkopuoliset suuret valmistajat tekemään kaikki tuotteensa meidän vaatimuksiamme vastaaviksi, ja näin koko maailman energiatehokkuus parantuu. EU on tarpeeksi suuri markkina-alue pystyäkseen toteuttamaan tehokasta säätelyä: kun me määräämme, niin Kiinankin on pakko valmistaa kolme vuotta käyttöä kestäviä kännyköitä.

Seuraavaksi hyppäsin Radisson Blu Marina Palace -hotellin Virta-lavan videosyötteeseen seuraamaan tilaisuutta ”Energiansäästö NYT” (kohdassa 4:37:13). Tilaisuuden avasi etäyhteydellä elinkeinoministeri Mika Lintilä. Hänen mukaansa vanhoihin energian hintoihin ei ole enää paluuta. Suomi ei ole suljettu talous ja Keski-Euroopan nousseet hinnat heijastuvat meillekin. Monissa EU-maissa maakaasua käytetään laajalti kotitalouksissa, ja sillä tuotetaan myös kalliisti sähköä. Lintilä kutsuu pian kaikki yhteiskunnan sektorit mukaan pyöreän pöydän neuvotteluihin energian säästämiseksi niin, että tulevasta talvesta selvitään.

Johtaja Heikki Väisänen Energiavirastosta varoitti, että monet halkokauppiaat tarjoavat jo ”ei oota” tai toimitusta vasta ensi vuoden maaliskuulle. Lämmitysöljyn hinta on noussut 80 prosentilla viimevuotisesta. Mahdolliset ajoitetut sähkökatkokset tulisivat iskemään erityisen kovasti niihin, jotka pystyvät asumaan kotonaan vain sähköisten lääkinnällisten apuvälineiden turvin. Kaikki mahdolliset toimenpiteet on siis tehtävä sähköpulan välttämiseksi. Meillä tilanne on poikkeuksellinen, mutta monissa muissa Euroopan maissa se on karmea.

Tilaisuudessa annettiin myös maistiaisia 10.10. lanseerattavasta energiansäästökampanjasta, jonka sanomana on ”Astetta alemmas”. Lyhyellä aikavälillä pyritään siihen että 75 % suomalaisista alkaisi säästää energiaa, mutta lopullisena tavoitteena on pysyvästi alempi energiankulutus ja sähkön tehohuippujen madaltaminen. Kampanja alkaa siis lokakuussa Energiansäästöviikolla, mutta säästämisen saa aloittaa jo tänään!

Lopuksi palasin vielä kaupunginteatterin lämpiön videostriimiin ja esitykseen Ukrainan sodan vaikutuksista EU:n globaaliin rooliin (kohdassa 6:19:00) Tällä hetkellä vain tietyillä kansainvälisillä toimijoilla (kuten Kanainvälinen Punainen Risti ja IAEA) on jonkinlainen keskusteluyhteys sodan molempiin osapuoliin. Kun YK äänesti Venäjän hyökkäyssodan tuomitsemista, niin huomio kiinnittyi siihen kuinka suuri osa Afrikan maista pidättäytyi äänestyksestä. Näille kriisi saattaa näyttäytyä kovin kaukaisena omien ongelmien rinnalla ja myös kulttuuriset siteet entiseen Neuvostoliittoon vaikuttavat. YK:n ongelmana on turvallisuusneuvosto, monesti se toimii kriiseissä parhaiten kenttätasolla. Yhtenä tavoitteena voisi olla edes pysyvä (esim. YK:n valvoma) tulitauko kuten Golanilla, vaikka ei saataisi edes rauhansopimustakaan.

 

Jutta Urpilainen ja Anders Blom Eurooppa-foorumissa 2022. Kaksi hymyilevää ihmistä lavalla.Perjantai 26.8. oli Euroopa-foorumissa nimetty ”Suomi Euroopassa” -päiväksi. Radisson Blu Marina Palace -hotellin Meri-lavalla päivän aloitti (kohdassa 20:17) komissaari Jutta Urpilainen keynote-puheenvuorollaan. Hän totesi että EU on monesti kokenut muutoksia murrosaikoina. Ennen pandemiaa terveyspolitiikka ei ollut uuden komission keskiössä. Kuitenkin tilanteen muututtua onnistuttiin EU:nkin avulla kehittämään rokote 10 kuukaudessa tavanomaisten 10 vuoden sijaan. Lisäksi organisoitiin yhteishankinnat, jotka turvasivat kaikille jäsenmaille asukaslukuihin suhteutetut rokotemäärät. Vihreä siirtymä on edelleen komission kärkihanke, ja pyrkimys eroon Venäjän fossiilisesta energiasta on entisestään korostanut sen tärkeyttä. EU on sopinut seitsemästä painavasta pakotekokonaisuudesta Venäjää vastaan ja vahvistaa myös omaa puolustus- ja turvallisuusyhteistyötään. Suomen ja EU:n etu on kaksinapaisen maailman sijaan moninapainen maailma. EU haluaa vahvistaa kansainvälisiä kumppanuuksia eikä jakaa maailmaa blokkeihin.

 

Jyrki Katainen Eurooppa-foorumissa 2022. Mies puhujapöntössä.
Samassa salissa jatkettiin (kohdassa 52:41) reilusta datataloudesta Euroopassa. Sitran yliasiamies (ja entinen komissaari) Jyrki Katainen totesi, että seuraavan kahden vuoden aikana jo olemassa olevan datan määrä yli 40-kertaistuu. Jo saatavissa olevalla terveysdatalla voitaisiin esim. ennakoida tulevia terveysongelmia. Tällä hetkellä pelataan edelläkävijäyritysten itse luomilla säännöillä, jotka eivät ole reiluja. Jos EU onnistuu datatalouden säätelyssä, siitä voi hyvin tulla maailmanlaajuinen standardi. Europarlamentaarikko Miapetra Kumpula-Natri ehdotti matkapuhelinten roamingin kaltaista terveysdata-avaruutta, jossa espanjalainen lääkäri näkisi tarvittaessa suomalaisen potilaan terveys- ja reseptitiedot omalla äidinkielellään.

Samalla areenalla (kohdassa 1:50:07) keskusteltiin seuraavaksi EU:n puolustuksen työkalupakista. Komissio on jo pitkään tehnyt puolustuspoliittisia ehdotuksia, mutta tähän asti ne ovat edenneet nihkeästi jäsenmaissa. Nyt näkemykset uhista ovat lähentyneet toisiaan, mutta yksimielisyysperiaate hidastaa päätöksentekoa. Sitä kierretään perustamalla hankkeita, joihin jokainen halukas jäsenmaa voi tulla mukaan. Nyt näitä hankkeita on noin 60, ja niiden pohjalta kehittynee vähitellen virallisempaa yhteistyötä. Siirtymistä puolustusasioissa enemmistöpäätösten suuntaan pitäisi harkita.

Seuraavaksi (kohdassa 2:51:28) alkoi ennalta paljon odotettu EU-poliittinen pääministeritentti, jossa neljän suurimman puolueen puheenjohtajat ottivat yhteen. Tämä näytettiin suorana monissa Suomen (verkko)tiedotusvälineissä. Omalta kannaltani katsottuna se muistutti lähinnä ensi huhtikuun eduskuntavaalien tv-puheenjohtajaväittelyä etuajassa, joten siitä ei sen enempää.

Tämän jälkeen hyppäsin kaupunginteatterin lämpiön videosyötteeseen (kohdassa 3:19:00), jossa keskustelitiin siitä mitä tulee Suomen perinteisen Venäjä-politiikan tilalle. Euroopan perinteiset turvallisuusrakenteet ovat luhistuneet ja Venäjän tulevaisuutta on vaikea ennustaa. Putin läksi sotaan kuuntelematta omia talousasiantuntijoitaan. Jos Venäjän valtajärjestelmä alkaa luhistua, seurauksena voi olla sisäistä verenvuodatusta. Edessä ovat vaikeat ja epävarmat ajat, mutta onneksi Suomi on tehnyt suuria turvallisuuspoliittisia ratkaisuja.

Sitten vielä lopuksi takaisin Radisson Blu Marina Palace -hotellin Meri-lavalle jossa (kohdassa 5:50:00) keskusteltiin Suomen ulko-, turvallisuus- ja puolustuspolitiikan perusteiden murroksesta. Suomi ei esittänyt varaumia etukäteen Nato-jäsenyyden suhteen (kuten esimerkiksi Norja aikoinaan) ja tämä lienee viisasta. Nato on parhaillaan muuttumassa ja tähän Suomikin voi jäsenenä vaikuttaa. Ukrainan kriisin vakauttamisessa pitää varautua käyttämään sekä pehmeää että kovaa voimaa: diplomatiaa ja sotilaallista varustautumista. Eurooppa-foorumin päätössanoissa (kohdassa 7:34:25) kerrottiin että ensi vuonna Eurooppa-foorumi järjestetään 30.8.-1.9.2023 ja silloin aiheena tulevat olemaan transatlanttiset suhteet. Kaikki joukolla sitä seuraamaan, joko Turussa tai netissä!

Yleiskuvaa Eurooppa-foorumista 2022. Ihmisiä, yleisö, kiinnostus.

Europe Forum at the former Finnish capital Turku is an annual discussion forum about Finland and her role in European politics. All the talks can be found later at YouTube and before that from live streams . Most of them were held in Finnish, but for the first time the talks were also interpreted to English when necessary.

Tapani Toivanen, tietoasiantuntija | information specialist
Opetus- ja tietopalvelut | Training and information services

Eurooppa-foorumi Turussa | Europe Forum in Turku

(Please, scroll down to the last paragraph to read a short introduction, with links, in English.)

Yleiskuva Turun Eurooppa-foorumista elokuussa 2021: puhuja, yleisöä. Speaker, audience at Europe Forum.Osallistuin nyt neljättä kertaa järjestettyyn Turun Eurooppa-foorumiin  25.-27.2021. Se on vakiintunut Suomen tärkeimmäksi (ja ainoaksi) kansalaisten ja päättäjien väliseksi Eurooppaa koskevan yhteiskunnallisen keskustelun areenaksi. Eurooppa-foorumissa pohditaan Suomen tämänhetkistä ja tulevaa roolia Euroopassa ja Euroopan unionissa pidemmän aikavälin perspektiivistä. Eri näkemyksiä edustavat terävimmän kärjen poliittiset päättäjät ja asiantuntijat, kansalaisjärjestöt, elinkeinoelämä, työmarkkinajärjestöt sekä myös tavalliset kansalaiset. Foorumi koostuu seminaareista, paneelikeskusteluista, kyselytunneista ja kansalaiskeskusteluista.

Euroopan komission Suomen-edustusto olisi kustantanut tiedotuspisteisiinsä  kuuluvien Suomen EU-tallekirjastojen hoitajien matkat ja majoituksen Turussa, mutta pahentuneen koronatilanteen vuoksi suurin osa meistä osallistui (viime vuoden tapaan) tapahtumiin etäyhteyden välityksellä. Sen sijaan suurin osa Europe Direct -tiedotuspisteiden hoitajista taisi olla paikan päällä. Sain kyllä kuulla, että käytännössä hekin joutuivat seuraamaan tapahtumia monesti hotellihuoneistaan verkon välityksellä. Koronavaaran vuoksi tilaisuuksiin otettiin näet sisään liveosallistujia vain rajoitetusti. Mutta kaikki sekä Turussa että muualla Suomessa pääsivät siis seuraamaan foorumia verkon välityksellä, ja tapahtumat ovat tallessa mm. YouTubessa  Eurooppa-foorumin omalla kanavalla, tai ehkä vielä helpommin tällä sivulla. Koska foorumin tapahtumia järjestettiin yhtä aikaa kahdessa tai jopa kolmessa paikassa, en luonnollisestikaan voinut osallistua kuin vain osaan niistä. Esittelemieni tilaisuuksien lisäksi Eurooppa-foorumin muuhun tarjontaan voi tutustua esimerkiksi päivien ohjelman  avulla.

Tänä vuonna Eurooppa-foorumi oli jaettu kolmeen eri teemapäivään. Keskiviikko 25.8. oli tiedepäivä. Heti päivien avajaisissa  saatiin se mielenkiintoinen tieto, että Turun yliopisto ja Åbo Akademi valmistelevat uutta yhteistä ”Eurooppa ja EU” -maisteriohjelmaa. Sen on tarkoitus kouluttaa uusia suomalaisia asiantuntijoita EU-virkamiesuralle, sillä nykyiset suomalaiset EU-toimijat alkavat hiljalleen eläköityä.

Erkki Tuomioja puhuu lavalla. Yleisöä. Erkki Tuomioja speking on stage. Audience.Eurooppa-foorumin tiedeseminaarin pääpuheenvuoron piti konkaripoliitikko Erkki Tuomioja. Hän puhui informaatiovaikuttamisesta toisaalta osana hybridisodankäyntiä, toisaalta taas tärkeänä osana demokraattista keskustelua. Tuomiojan mukaan Kiinan ja Venäjän lisäksi informaatiovaikuttamiseen turvautuvat kyllä länsimaatkin, joskaan eivät yhtä kärjistetyssä muodossa. Tarkoituksellista disinformaatiota vastaan uudeksi ilmiöksi on noussut ”open source intelligence”  jota voivat harjoittaa sekä yksittäiset ihmiset että ryhmät, kuten tutkivan journalismin sivusto Bellingcat.

Tämän jälkeen seurasin ”Hyvä paha tekoäly”– keskustelua  Siinä todettiin, että tekoälyn säätelyssä ja massadatan keräyksessä maailmalla on valittu kolme eri näkökulmaa: USA haluaa lainsäädännöllään ennen kaikkea järjestää yrityksille mahdollisuuksia datan käyttöön, EU painottaa kansalaisten tietosuojaa, mutta Kiina haluaa käyttää datankeräystä ja tekoälyä ihmisten kontrollointiin. Ei ole itsestään selvää, onko EU valinnut loppujen lopuksi voittavan tien. Kiinaa eivät sido länsimaiset arvot ja monet kiinalaiset jopa edellyttävät hallinnolta, että se pitää kaikki kansalaiset kurissa ja nuhteessa. ”Rokotteet ja infokuplat” -keskustelussa  taas huomautettiin, että sinänsä rokotteita on vastustettu mitä järjettömimmillä perusteilla heti niiden keksimisestä lähtien.

Fit for 55 ei suinkaan tarkoita keski-ikäisten EU-kansalaisten kunnonkohotusohjelmaa, vaan Euroopan vihreän siirtymän suunnitelmaa. Sen tavoitteena on saavuttaa ilmastoneutraalius vuoteen 2050 mennessä, ja välivaiheena EU on sitoutunut vähentämään päästöjä vähintään 55 % vuoden 1990 tasosta vuoteen 2030 mennessä. Tästä keskustelusta opin mm. sen, että tulevaisuudessa biodiesel on pitkälti säästettävä lentokoneille, koska niiden sähköistäminen on kaikkein vaikeinta. Henkilöliikenne pitäisi saada paljolti sähköiseksi, koska jo tavaraliikenne vaatii sähkön lisäksi muutakin. Esimerkiksi laivaliikennettä varten tarvitaan synteettistä ammoniakkia, sen tuottamiseen vetyä ja kaikki tämä vety pitäisi vielä pystyä tekemään uusiutuvalla sähköllä. Päivän päätteeksi seurasin vielä keskusteluja ”EU, nuoret ja some”  sekä ”Onko suomalaisten välinpitämättömyys EU-asioissa median vika? Vai ansio?”.

Jutta Urpilainen puhuu. Jutta Urpilainen speaking.Torstai 26.8. oli omistettu taloudelle. Ranskan, Saksan, Slovenian (Euroopan unionin neuvoston puheenjohtajamaa heinäkuun alusta lähtien) ja Suomen eurooppaministerien tervehdyksen  jälkeen EU:n kansainvälisten kumppanuuksien komissaari Jutta Urpilainen piti keynote-puheenvuoron ”Mitä on yhdenvertaisuus pandemian jälkeen: talous, ihminen ja ympäristö sekä demokratia?”.  Vastuualueensa mukaisesti Urpilainen keskittyi mm. Afrikan tilanteeseen. Siellä vasta 4 % väestöstä on saanut yhden ja 2 % kaksi koronarokotetta. Globaalin rokotekattavuuden saavuttaminen on välttämätöntä, jos maailmantalous halutaan saada takaisin raiteilleen. Tulevien katastrofien välttämiseksi EU pyrkii alueellisen rokote- ja lääkevalmistuksen aloittamiseen Afrikassa. Toisaalta reilun talouden periaatteiden mukaisesti Afrikan maiden olisi myös itse osallistuttava hyvinvointinsa kehittämiseen. Nykyään 70 % Afrikan työntekijöistä toimii ”harmaassa taloudessa”, jossa ei makseta veroja.

EU-tuomioistuimen entinen tuomari Allan Rosas piti toisen vuotuisen Esko Antola -luennon. Hänen mukaansa liittovaltiotavoite on ollut EU:ssa sisäänkirjoitettuna heti sen perustamisesta lähtien, ja Iso-Britannian Brexit oli sikäli väistämätön. Englantilaiset (päinvastoin kuin esimerkiksi irlantilaiset ja skotlantilaiset) eivät näet koskaan henkisesti liittyneet EU:hun. Rosas totesi myös, että Suomen eduskunnan perustuslakivaliokunta on EU:n puitteissa suuri poikkeus. Vaikka se on ainakin periaatteessa poliittisesti riippumaton, niin silti olisi vaikea perustella miksi muiden maiden perustuslakituomioistuimet (tuomarin vastuulla toimivine asiantuntijajäsenineen) olisivat meidän järjestelmäämme olennaisesti huonompia perustuslain tulkitsijoita.

En ennättänyt jäädä seuraamaan luentoa seurannutta varmasti mielenkiintoista paneelikeskustelua, kun jossain välissä oli pakko pitää ruokatauko. Ennen Euroopan komission Suomen-edustuston tiedotusverkostoilleen järjestämää omaa ohjelmaa ennätin vielä seurata Liikennepolitiikan seminaaria, jossa pohdittiin liikennepolitiikan tulevaisuutta  Siellä valiteltiin mm. Rail Baltica -hankkeen  jähmeää etenemistä ja Suomen perin vähäistä panostusta raideliikenteen parantamiseen. EU:ltakaan ei anota tänne liikenteen kehittämisavustuksia juuri lainkaan. Tietysti niillä maksettaisiin vain osa jostain hankkeesta, pääosa rahoituksesta pitäisi löytyä kotimaasta. Turussa kun oltiin, niin Tunnin juna Helsingistä Turkuun tuntui olevan koko Suomen tulevaisuuden kohtalonkysymys. Vain Pohjois-Savon vaalipiirin meppi Elsi Katainen uskalsi tuoda esille myös Itärata-hankkeen.

Loppu iltapäivä meni seuratessa Euroopan parlamentin Suomen-toimiston ja Euroopan komission Suomen-edustuston selontekoja ajankohtaisista EU-aiheista. Näistä ei valitettavasti ole tallenteita, koska ne eivät olleet Eurooppa-foorumin virallista ohjelmaa. Kun koronapandemia viime vuoden maaliskuussa alkoi, suurin piirtein kaikki siirtyivät Brysselissäkin etätyöhön, ja esimerkiksi komission päärakennus Berlaymont oli pari kuukautta lähes tyhjillään. Sen jälkeen komisaarit palasivat sinne, mutta heidän esikuntansa jatkoivat pääasiassa etätöissä. Vasta nyt työskentely alkaa Brysselissäkin normalisoitua. EU on sitoutunut toimittamaan kolmansiin maihin 200 miljoonaa koronarokotetta, mutta niistä on toistaiseksi saatu jakoon vain 12 miljoonaa. Seuraava kokokohta parlamentissa ja koko EU-politiikassa on komission puheenjohtajan Ursula von der Leyenin vuosittainen State of the Union -puhe. Tänä vuonna se pidetään ensi viikon keskiviikkona eli 15.9.

Perjantai 27.8. oli Eurooppa-foorumin politiikkapäivä. Ennätin kuunnella ministeri Li Anderssonin Minun Eurooppani -luennon nuorille.  Andersson kertoi olevansa sitä sukupolvea, jolle vapaa liikkuvuus ja yhdistyvä Eurooppa olivat itsestään selviä. 2010-luvulla talouskriisin myötä alkanut vastakkainasettelu ja raja-aitojen pystytys tuntuu hänestä siksi hyvin vieraalta.

Sanna Marin puhuu. Sanna Marin speaking.Tämän jälkeen hyppäsin kuuntelemaan kahta puheenvuoroa Euroopasta. Pääministeri Sanna Marin ja puoluejohtaja Petteri Orpo esittivät molemmat näkemyksensä tämän hetken tärkeimmistä Eurooppaan liittyvistä kysymyksistä. Marin korosti sitä, että poliittisten voimasuhteiden vaihtumisesta huolimatta Suomen EU-politiikassa on ollut koko jäsenyyden ajan jatkuvuutta. Orvon mukaan EU:n on nyt kirkastettava poliittista linjaansa muuttuneessa maailmanpoliittisessa tilanteessa. Kiina on nousemassa maailmanmahdiksi, USA on poliittisesti kahtiajakautunut ja Venäjä muuttuu yhä arvaamattomammaksi.

EU:n tuplasiirtymä -paneelin osallistujat. Participants of a panel discussion.Keskustelussa EU:n tuplasiirtymä ja globaali rooli viitattiin pyrkimykseen yhtäaikaisesta digitaalisesta ja vihreästä siirtymästä. EU tavoittelee ei sen vähempää kuin digitaalista johtajuutta maailmassa. Sen onnistuminen olisi vähintään yhtä suuri asia kuin aikoinaan sisämarkkinoiden luominen.
Paneelissa EU ja Venäjä osana uutta maailmanjärjestystä – yhdessä vai erikseen?  Esko Aho totesi, että maailma ei muuttunut lainkaan sellaiseksi, kuin mitä 1990-luvulla uskottiin. Tuolloin yleisesti hämmästeltiin Suomen halua pitäytyä yleisessä asevelvollisuudessa, kun historia oli päättynyt ja maailma oli siirtymässä ikuisen rauhan aikaan. Ikävä tosiasia on se, että Euroopan turvallisuus rakennettiin tuolloin Venäjän väliaikaisen heikkouden varaan.

Keskustelussa Vakautta ja vaurautta: Eurooppa-politiikka osana Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa  pohdittiin sitä, täytyisikö EU:n syventää puolustuksellista yhteistyötään nyt, kun Yhdysvallat vetäytyy yhä enemmän Euroopasta ja keskittyy Kiinaan. Paneelissa Europe and China – A Challenging Relationship taas todettiin, että Eurooppa jäi jälkeen erimerkiksi matkapuhelinten kehityksessä siksi, että se on stagnaattinen ja vanhentuva manner. Kiinan lisääntyviä taloudellisia investointeja Eurooppaan on pelätty, mutta aikaisemmin niiden puuttumista valitettiin.

Viimeisenä osiona kuuntelin keskustelua Strategisia tavoitteita vai sattumankauppaa – Euroopan puolustusyhteistyön tulevaisuuden näköalat. Eurooppa ei enää voi laskea puolustuksessaan USA:n varaan, ja EU:n nopean toiminnan joukot osoittautuivat täydeksi pettymykseksi Afganistanin kriisin aikana. Suurin osa EU-maista on Naton jäseniä ja ne tuskin haluavat rakentaa Eurooppaan kahta päällekkäistä turvallisuusjärjestelmää. Samalla Brexit vei EU:n ainoan todellisen sotilasmahdin pois puolustusvahvuudesta. Suomelle optio liittyä tarvittaessa Natoon on edelleen hyvin tärkeä.

Kaiken kaikkiaan Eurooppa-foorumi todisti taas tärkeytensä ja myös kykynsä reagoida nopeasti ajankohtaisiin teemoihin. Monta mielenkiintoista esitelmää ja keskustelua jäi minulta kuulematta, mutta ne kaikki siis löytyvät pysyvästi verkosta, samoin kuin aikaisempienkin vuosien keskustelut.


Europe Forum at the former Finnish capital Turku is an annual discussion forum about Finland and her role in European politics. All the talks can be found at YouTube . Most of them were held in Finnish, but you can find the list of English programmes online.


Tapani Toivanen, tietoasiantuntija | Information Specialist
Opetus- ja tietopalvelut | Training and information services

Ilmaisia artikkeleita laillisesti | Free articles legally

(Please, scroll down to read in English.)

Päivitetty 22.1.2024

Itä-Suomen yliopistossa on käytettävissä noin 44 000 tilattua e-lehteä ja noin 44 000 Open access -lehteä UEF-Primon kautta. Mikä avuksi, jos tästä kokoelmasta ei löydy haluttua artikkelia? Ennen turvautumista maksulliseen kaukopalvelutilaukseen kannattaa kokeilla muutamia uusia artikkelien saantitapoja. Ne perustuvat avoimiin julkaisuarkistoihin, joiden määrä lisääntyy jatkuvasti. Arkistoja ylläpitävät ennen kaikkea yliopistot ja muut tutkimusorganisaatiot. Artikkelit arkistoihin tulevat tekijänoikeuksien näkökulmasta laillisesti, kuten esimerkiksi rinnakkaistallennuksen kautta.

Ongelmana on vain löytää arkisto, josta halutun artikkelin voi mahdollisesti poimia. Yleiset Internetin hakukoneet eivät välttämättä ulotu tällaiseen aineistoon. CORE on tietokanta, johon haravoidaan artikkelit yli 11 000 avoimesta arkistosta maailmanlaajuisesti. DOAJ puolestaan sisältää artikkeleita yli 20 000 open access -lehdestä.

Viime aikoina on myös kehitetty Internet-selaimeen asennettavia lisäosia (extensions), jotka etsivät avoimia artikkeleita automaattisesti.

Unpaywall toimii vain Firefox- ja Google Chrome -selaimissa. Etsi aluksi artikkelin tiedot lehden kustantajan sivulta. Selainikkunan oikeaan reunaan ilmestyy vihreä Unpaywall-kuvake, jos artikkeli löytyy jostain avoimesta arkistosta. Kuvaketta klikkaamalla artikkeli avautuu.

Unpaywall-pikaohje (video, 2:27)

Open Access Button toimii parhaimmin Google Chromessa. Etsi artikkelin tiedot lehden kustantajan sivulta ja klikkaa lisäosan kuvaketta selaimen oikeassa yläkulmassa. Tästä avautuu uusi ikkuna, johon mahdollisen avoimen artikkelin saatavuustieto ilmestyy. Open Access Button -palveluun kirjautumalla voit myös pyytää artikkelia suoraan kirjoittajilta.

Google Scholar Button toimii vain Google Chromessa samaan tapaan kuin Open Access Button. Lisäosa ei kuitenkaan avaa artikkelia suoraan, vaan näyttää viitteen Google Scholar -ikkunassa. Tästä pääset etsimään avointa artikkelia.

**************************************************************

Updated in January 22, 2024

We have access to about 44,000 subscribed e-journals and about 44,000 Open access journals in the University of Eastern Finland via UEF Primo. Despite this volume of journals, you may not always find the article you are looking for. Traditional method for getting non-subscribed article is placing an interlibrary order, but this is subject to charges. Today there are alternative, free access paths worth trying. They are based on open access article repositories maintained by universities and other research organizations. These repositories comply with legal aspects, such as copyright.

How can you locate the article in these repositories? General Internet search engines do not necessarily find this kind of material. CORE is a database comprising articles from over 11,000 open access repositories worldwide. DOAJ contains articles from over 20,000 open access journals.

The most recent innovations are browser extensions for finding open articles automatically.

Unpaywall is compatible with Firefox and Google Chrome. To use it, open the article page in journal publisher’s website first. Green Unpaywall icon appears on the right side of browser window if the article is available from a repository. Clicking the icon opens the article.

How to install and use Unpaywall (video, 2:27)

Open Access Button works best in Google Chrome. Find the article page on the journal publisher’s website and click extension icon in the browser window’s top right corner. This opens a small window showing the article availability. If you login to Open Access Button on their homepage, you may also send an article request directly to authors.

Google Scholar Button is intended for Google Chrome only. Otherwise, it works like Open Access Button. However, instead of opening the article directly, it displays the reference in a Google Scholar window. You can search for the possible open access version here.


Heikki Laitinen, tietoasiantuntija | Information specialist

Opetus- ja tietopalvelut | Training and information services
e-mail: heikki.laitinen[at]uef.fi

Käännöksen oikoluku | English language checking: Urho Heinonen