tiedonhaku Archives | UEF Library

2023-09-112023-09-08

Tervetuloa tiedonhaun pariin, uudet ja konkarit! | Welcome to information retrieval, both newcomers and old hands!

(Please, scroll down to read in English.)

Olitpa sitten uusi tulokas, vakiintunut kulkija tai vanha konkari, on tavallista, että etsit oppikirjoja, artikkeleita ja muita julkaisuja juuri silloin, kun se itsellesi sopii ja tiedolle on jokin tarve. Usein jo opintojen alussa on osattava erottaa luotettava tieteellinen tieto ja julkaisutapa populaarikulttuurin kerronnasta. Tätä varten tarvitset tiedonhakutaitoja!

Tiedonhakijan oppaassa on paljon sisältöä — miten opasta kannattaa lukea?

Tiedonhakijan oppaassa on runsaasti tiedonhakutaitoja tukevaa materiaalia tiedonhaun aihepiireistä. Laajan tietopaketin hyödyntäminen voi kuitenkin tuntua uuvuttavalta, etenkin jos tarvitset tietoa ja osaamista nopeasti.

Tiedonhakijan opasta ei onneksi ole pakko lukea alusta loppuun saakka. Jos tarvitset tietoa jostain tietystä aihepiiristä tai haluat vain kerrata tiedonhaun perustaitoja, siirry suoraan hyödylliseen sisältöön oikean yläkulman valikosta tai juttelemalla Uffe-chattibotin kanssa.

Kuvankaappaus Tiedonhakijan oppaan menuvalikosta. — Tiedonhakijan oppaan sisältö avautuu oikean yläkulman valikosta. Isompia kokonaisuuksia ovat Johdanto, Tiedonlähteet ja arviointi, Hakuaihe ja asiasanat, Hakutekniikka ja hakutavat, Lähteiden ja kirjallisuuden käyttö, Hakuesimerkkejä ja Kirjastosanasto. Esimerkiksi tiedonlähteet ja arviointi -kokonaisuus pitää sisällään kuusi osiota: Mikä on tieteellinen julkaisu?, Open access eli avoin julkaiseminen, Tieteelliset julkaisut eri aloilla, Hakukoneita ja tietokantoja, Julkaisun luotettavuuden ja tieteellisen tason arviointi sekä Tutkimusaineistonhallinta.

Oppaasta ei opiskella ihan kaikkea myöskään kirjaston tieteenalakohtaisilla opintojaksoilla, vaan kukin opettaja poimii oppaasta käyttöönsä opintojaksolle sopivat aiheet ja sisällöt. Keräsimme alle vinkkejä kolmelta kirjaston tiedonhaun opettajalta siitä, miten Tiedonhaun oppaan sisällöt ovat mukana heidän opintojaksoillaan. Ehkä keksit samalla, miten voisit soveltaa oppaan sisältöjä omiin tiedonhakuihisi ja löydät yleisimpiin tiedonhaun tarpeisiin parhaiten sopivat linkkivinkit.

Jussin opintojaksoilla Tiedonhakijan oppaan avulla opitaan tiedonhaun perusteet

Tiedonhakijan oppaaseen kannattaa tutustua jo opintojen alussa: pakollisten tenttikirjojen ja oppimateriaalien lisäksi on hyvä etsiä tietoa juuri itseä kiehtovista asioista ja kysymyksistä, joiden pohjalta voi myöhemmin edetä kandin- ja maisterintutkielmaan. Itse tiedonhaun opintojakso tukeekin jo kandiseminaaria, jossa harjoitellaan tieteellisen tutkielman kirjoittamista omasta aiheesta.

Teologian ja suomen kielen tiedonhaun opintojaksoni koostuvat lähiopetuksesta sekä itsenäisestä tutustumisesta Tiedonhakijan oppaan sisältämään materiaaliin, jonka jälkeen opiskelija tekee oppimistehtävän omasta aiheesta. Oppimistehtävään kuuluu hakusuunnitelman tekeminen, sen toteuttaminen ja arviointi.

Tiedonhakijan opas sopii hyvin oppimateriaaliksi tiedonhaun perusteiden omaksumiseen yleisellä tasolla:

Jotta käsiteltävästä ilmiöstä löytäisi aiempaa tutkimusta, on saatava selville, millä käsitteillä ilmiötä on nimetty ja kuvattu. Tieteenalan terminologian tuntemus auttaa tässä, mutta sen lisäksi on tärkeä oppia käyttämään asiasanastoja, kuten YSOa, joka auttaa ideoimaan aihepiiriä kartoittavia hakusanoja sekä suomeksi että englanniksi.
Tiedonhakijan opas: Aiheesta hakukysymykseksi
Tiedonhakijan opas: Asiasanat ja asiasanastot

Hakusanoja yhdistellessä voi hyödyntää Tiedonhakijan oppaan ohjeita katkaisumerkkien, operaattorien, lainausmerkkien ja sulkujen käytöstä.
Tiedonhakijan opas: Fraasihaku, sanankatkaisu ja korvausmerkit

Opas auttaa myös tieteellisten julkaisujen tunnistamisessa. Jos vaikkapa arvostettu teologian tutkija on kirjoittanut Vuorisaarna-aiheesta, on tärkeä ottaa huomioon, onko kyseessä hartauskirjoitus tai saarna, aikakauslehteen annettu haastattelu, yleistajuinen raamatunselitysteos vai vertaisarvioidussa tieteellisessä lehdessä julkaistu artikkeli.
Tiedonhakijan opas: Mikä on tieteellinen julkaisu?
Tiedonhakijan opas: Tieteelliset julkaisut eri aloilla

Tiedonhaun opintojakson aikana harjaannutaan myös kartoittamaan sekä kotimaista että kansainvälistä tutkimusta eri tietokantoja apuna käyttäen. Alakohtaisia tiedonlähteitä ja tieteenalan erityispiirteitä käyn läpi tiedonhaun harjoituksissa sekä Moodleen sijoittamissani oppimateriaaleissa. Alakohtaisia hakuesimerkkejä sisältyy tosin Tiedonhakijan oppaaseenkin, ja lisää on tulossa.
Tiedonhakijan opas: Hakuesimerkkejä

Myös julkaisun viitetietojen tunnistaminen ja oikeanlainen viittaaminen lähteeseen on tärkeä oppia hallitsemaan. Näiden taitojen varassa edetään sitten maisterivaiheeseen ja graduun, ja niistä tulee olemaan hyötyä myös myöhemmin työelämässä – ja Tiedonhakijan opashan on vapaasti luettavissa myös valmistumisen jälkeen.

Marikan opintojaksoilla Tiedonhakijan oppaasta korostuvat hakusanat ja hakutekniikka

Lähes kaikessa antamassani opetuksessa ja ohjauksessa korostuu tiedonhakijan tarve löytää omaa hakuaihetta parhaiten kuvaavat hakusanat, sopivin hakulause sekä oikea paikka etsiä tietoa (usein jokin kansainvälinen tietokanta).

Osa kursseistani toteutetaan ”flipattuna” eli käänteisen opetuksen periaatteiden mukaisesti. Tällöin ennen kutakin harjoituskertaa tulee opiskelijan ottaa haltuun muun muassa seuraavia aihepiirejä Tiedonhakijan oppaasta: tieteellinen julkaiseminen, hakusanat ja hakutekniikka. Opintojakson jälkeen opiskelijan tulisi olla kokonaiskuva oppaan sisällöstä sekä taito käyttää opasta kurssin jälkeen.

Tiedonhakijan oppaan sisällöstä korostuvat logopedian sekä maantieteen ja ympäristöpolitiikan tiedonhaun opetuksessa erityisesti hakusanoihin ja hakutekniikkaan liittyvä sisältö. Koska opiskelija on ottanut haltuun ennakkotehtävissä Tiedonhakijan oppaan avulla yleisellä tasolla tiedonhakuun liittyviä asioita, jää opetuksessa enemmän tilaa alakohtaisen tietämyksen kartuttamiselle ja soveltamiselle.
Tiedonhakijan opas: Miten löydän toimivat hakusanat?
Tiedonhakijan opas: Hakusanojen yhdistäminen hakulauseeksi
Tiedonhakijan opas: Hakukentät

Mistä keksiä ja löytää hakusanoja? -aihe on yksi Marikan mainitsemista tiedonhaun opetuksen ja ohjauksen teemoista.

Alakohtaisten tiedonhaun taitojen opettelu tapahtuu erityisesti Moodle-ympäristön tehtävien avulla, mutta myös hyödyntäen kirjaston avoimia oppimateriaaleja (erityisesti Research information retrieval and management –kurssimateriaali) sekä muita kirjaston oppaita. Moodlen tehtävissä tiedonhaussa keskitytään erityisesti alakohtaisen tietämyksen kasvattamiseen hyödyntämällä opiskelijalla jo olevaa tietämystä omasta alastaan.

Jaakon opintojaksolla Tiedonhakijan opas auttaa maisterivaiheen opiskelijoita kertaamaan ja syventämään tiedonhakutaitoja

Tiedonhakijan opas on otettu käyttöön myös Tutkielmantekijän informaatiotaidot -opintojaksolla. Opintojakso on tarkoitettu niille maisterivaiheen opiskelijoille, jotka haluavat syventää mutta toisaalta myös kerrata tutkielman tekemisessä vaadittuja taitoja.

Opintojaksolla käydään läpi esimerkiksi eri julkaisutyyppien tunnistamista, tiedonhakua, viitteidenhallintaa, lähteiden luotettavuuden arviointia, tutkimusaineistonhallintaa, julkaisun kuvailua sekä perehdytään avoimen tieteen perusteisiin. Opintojakson oppimateriaalina käytettävä Tiedonhakijan opas toimii hyvin yleisenä oppimateriaalina kurssin sisältöihin ja keskeiset aihepiirit löytyvät oppaasta.
Tiedonhakijan opas: Julkaisun luotettavuuden ja tieteellisen tason arviointi
Tiedonhakijan opas: Open access eli avoin julkaiseminen
Tiedonhakijan opas: Tutkimusaineistonhallinta
Tiedonhakijan opas: Lähteiden ja kirjallisuuden käyttö

Tutkielmantekijän informaatiotaidot -opintojakson sisältöjä ei ole sidottu mihinkään tiettyyn oppiaineeseen, vaan kurssille voivat tulla kaikki tieteenalasta riippumatta. Opintojakso on myös pääsääntöisesti itsenäisesti suoritettava, joten oppimateriaalin tulisi soveltua myös tähän tarkoitukseen. Oppimateriaalille tämä on haaste. Opittuja taitoja voidaan kuitenkin syventää opintojakson tehtävissä ja tehtävien yhteydessä annetussa palautteessa. Opiskelijat voivat esimerkiksi opiskella keskeiset sisällöt oppaasta ennakkotehtäviä varten ja muokata vastauksiaan opettajien antaman palautteen perusteella. Tarpeen mukaan asioita syvennetään myös lisämateriaaleilla.

Jussi ja Jaakko mainitsivat hakuesimerkit. Hakuesimerkeissä on mukana erilaisia tietokantoja, tiedonhaun aiheita ja hakulauseita.

Tieteenalakohtaisuutta on otettu Tiedonhakijan oppaassa huomioon etenkin eri tietokantojen ja niissä tehtyjen hakuesimerkkien kohdalla. Hakuesimerkit laadittiin oppaassa kuitenkin siten, että esimerkkejä voisi soveltaa mahdollisimman monella alalla. Perusteiden ja yleisen tiedon löytyminen oppaasta on tärkeää etenkin, jos opiskelija on vaikkapa palannut opintojen pariin pidemmän tauon jälkeen. Opas on myös avoin kaikille sitä tarvitseville, eikä sitä ole sisällytetty esimerkiksi johonkin suljettuun oppimisympäristöön. Tiedonhakijan oppaaseen voi palata aina halutessaan myös opintojen jo päätyttyä.

Mitä Tiedonhakijan oppaan käytöstä on hyvä muistaa?

Pääset Tiedonhakijan oppaan avulla itsenäisessä tiedonhaussa mukavasti alkuun tieteenalastasi tai osaamisestasi riippumatta. Oppaassa käydään läpi tiedonhakua perusteista alkaen, joten et tarvitse aiempaa osaamista tiedonhausta. Opas sopii usein monitieteisen tiedonhaun tueksi, ja voit käyttää opasta myös opintojakson jälkeen.

Jussin, Marikan ja Jaakon Tiedonhakijan oppaaseen liittyvien vinkkien ja linkkien avulla pääset nopeasti tavallisimpien tiedonhakutaitojen pariin. Tiedonhaun opintojaksoilla keskitytään näiden perustaitojen lisäksi tarkemman alakohtaisen osaamisen kartuttamiseen sekä omien tiedonhakutarpeiden syventämiseen yhdessä muiden kanssa, opettajan antaman opetuksen, oppimistehtävien ja palautteen avulla.

Lue lisää:
Kysyvä ei tieltä eksy – Tiedonhakijan opas auttaa
Tiedonhakijan opas -oppimateriaalin kehittäminen

…

Whether you are a novice, an experienced hand, or a proven expert, it is normal for you to look for textbooks, articles, and other publications at a suitable time whenever you need information. Already at the beginning of studies it is often important to distinguish reliable scientific information and its publication methods from popular culture narratives. This is where information retrieval skills come in handy!

The Guide to Information Retrieval has plenty of content — how should I read the guide?

The Guide to Information Retrieval contains a wealth of material to support your information retrieval skills. However, using an extensive information pack may seem exhausting, especially if your need for knowledge and skills is urgent.

Fortunately, there is no need to read the Guide to Information Retrieval from beginning to end. If you need information about a particular subject, or if you merely wish to review the basic skills of seeking information, you can go directly to the useful content from the menu in the top right corner or with the help of Library Bot Uffe.

A screenshot from the menu of the Guide to Information Retrieval web-page. — The contents of the Guide to Information Retrieval will open from the menu in the upper right corner. The guide is divided into parts: Introduction, Information Sources and Evaluation, Search Terms and Index Terms, Search Technique and Methods, Using Sources and Literature, Search Examples and Library Terminology. For example, the Search Technique and Methods part has six sections: Phrase Search, Truncation, and Wildcards, Combining Search Terms into a Search Query, Search Fields, Search Methods, and Was the Information Retrieval Successful?

Not everything in the guide is studied in the library’s discipline-specific courses. Instead, each teacher selects the topics and content that are appropriate for the course. Below you can read on tips from three teachers of information retrieval at the library on how the content of the Guide to Information Retrieval is present in their courses. Perhaps you will also figure out how to apply the content of the guide to your own searches along with useful links that best correspond to your information retrieval needs.

In Jussi’s courses, the Guide to Information Retrieval helps students learn the foundations of information seeking

Students would do well to acquaint themselves with the Guide to Information Retrieval right at the beginning of their studies: in addition to mandatory textbooks and study materials, it is recommendable for the students to seek information specifically on matters and questions that they find to be of special interest, from which they can later proceed to write a bachelor’s or master’s thesis about. The information retrieval course itself supports the bachelor’s seminar, which involves practising the writing of a scientific study on the student’s own topic.

My courses on information retrieval in theology and the Finnish language involve both classroom study and independent learning about the material contained in the Guide to Information Retrieval, after which the student completes an assignment about their own topic. The assignment includes drawing up an application plan, its implementation, and evaluation.

Jussi mentions it is important to do referencing correctly. How do I cite Properly? is one part of the Guide to Information Retrieval.

The Guide to Information Retrieval is suitable material for absorbing the basics of information retrieval on a general level:

To find prior research on the phenomenon in question, it is necessary to learn what concepts have been used to name and describe the phenomenon. Familiarity with the terminology of the specific field helps, but it is also important to learn how to use glossaries, such as YSO, which make it easier to come up with search words that map out the topic both in Finnish and English.
Guide to Information Retrieval: From a Topic into a Search Query
Guide to Information Retrieval: Index Terms and Glossaries

When combining search words, you can make use of the Guide to Information Retrieval’s lessons on wild cards, operators, quotation marks, and brackets.
Guide to Information Retrieval: Phrase Search, Truncation, and Wildcards

The guide also helps in the identification of scientific publications. If, for example, a respected researcher of theology has written on the topic of the Sermon on the Mount, it is important to consider if it is a devotional text or sermon, a magazine interview, an easily comprehended of biblical exegesis, or an article published in a peer-reviewed scientific journal.
Guide to Information Retrieval: What is a Scientific Publication?
Guide to Information Retrieval: Scientific Publications in Different Fields

The information retrieval course also hones students’ skills in surveying both domestic and international research while making use of different databases. I go through currently relevant information resources as well as the special features of my field through the material I have constructed in Moodle. Discipline-specific examples can also be found in the Guide to Information Retrieval, and there are more to come.
Guide to Information Retrieval: Search Examples

It is also important to learn how to identify the publication’s reference information and how to cite a source correctly. Mastery of these skills makes it possible to proceed to the master’s degree phase and the master’s thesis itself, and the skills will continue to be useful later in the working life. The Guide to Information Retrieval too will be freely available after graduation.

Marika’s course emphasises the search terms and search technique sections of the guide

The information seeker’s need to find the search terms that best describe their search topic, the most suitable search query, and the right place to search for information (often an international database) is emphasized in almost all the teaching and guidance I give.

Some of my courses follow the principles of flipped learning. What this means is that before each lesson, the student should get accustomed with, i.e., the following topics in the Guide to Information Retrieval: scientific publishing, search terms, and search techniques. After the course, the student should have an overview of the content of the guide and be able to use it after the course.

Regarding information retrieval teaching on the fields of logopaedics, geography and environmental policy, the content of the guide related to search terms and technique is emphasised. As the student has in the advance assignments acquired a general knowledge of information retrieval through the Guide to Information Retrieval, more room is left in the teaching for the accumulation and application of discipline-specific knowledge.
Guide to Information Retrieval: How Can I Find Useful Search Terms?
Guide to Information Retrieval: Combining Search Terms into a Search Query
Guide to Information Retrieval: Search Fields

The teaching of discipline-specific information retrieval skills will be carried out in particular through Moodle assignments, but also by using the library’s open study materials (in particular the Research information retrieval and management course material) and other guides of the library. The Moodle assignments on information retrieval primarily focus on increasing the students’ discipline-specific knowledge by utilising their existing knowledge of their field.

In Jaakko’s course, the Guide to Information Retrieval helps students in their master’s degree phase to review and deepen their information retrieval skills

The Guide to Information Retrieval has also been introduced in the course on information skills for thesis writers. The course is aimed at students working on their master’s degree who want to both deepen and revise the skills they need to write a thesis.

The topics of the course include matters such as identifying different types of publications, information retrieval, reference management, evaluating the reliability of sources, management of research material, description of a publication, and learning about the fundamentals of open science. The Guide to Information Retrieval that is used on the course functions well as a general study material for the course content as the key topics can be found in the guide.
Guide to Information Retrieval: Evaluating the Reliability and Scientific Status of a Publication
Guide to Information Retrieval: Open Access Publishing
Guide to Information Retrieval: Managing Research Material
Guide to Information Retrieval: Using Sources and Literature

The content of the course on information skills for thesis writers has not been tied down to any specific subject: the course is open to all, regardless of their scientific field. Completing the course primarily involves independent work, and the study material should also be applicable to this purpose. This poses a challenge for the study material. However, the skills that are learned can be enhanced through course assignments and the resulting feedback. For example, students can study the key content from the guide for the advance assignments and modify their answers according to feedback from the teachers. If necessary, additional material will also be used to expand on the topics.

In Jaakko’s courses students study for example evaluating the reliability and scientific status of a publication.

Discipline-specific content has been considered in the Guide to Information Retrieval in particular with the various databases and related search examples. However, the examples in the guide were drafted so that they may be applied in as many fields as possible. Finding fundamentals and general information in the guide is important especially if a student has, for example, resumed studies after a couple of longer breaks. The guide is also open to all who need it, and it has not been strictly included in closed learning environments, for example. Thus, the Guide to Information Retrieval will remain available even after graduation.

What should be remembered when using the Guide to Information Retrieval?

The Guide to Information Retrieval will give you a good start to independent information retrieval regardless of your branch of science or your skills. The guide examines information retrieval starting from the basics, so you will not need prior skills in information retrieval. The guide can also be used as support for multidisciplinary information retrieval, and you can continue using it after the course.

Jussi, Marika, and Jaakko’s tips and links to the Guide to Information Retrieval will help you to quickly attain the most common information retrieval skills. The information retrieval courses focus on these fundamentals, in addition to amassing more detailed disciplinary-specific skills and the deepening of the student’s own needs for information retrieval together with others, with the help of instructions, assignments, and feedback.

Anni Tarkiainen, tietoasiantuntija | information specialist
Jussi Hyvärinen, tietoasiantuntija | information specialist
Marika Mahlavuori, tietoasiantuntija | information specialist
Jaakko Nyrönen, tietoasiantuntija | information specialist
Opetus- ja tietopalvelut | Training and information services

Thank You Niko Niskanen for helping us with the translation!

2023-08-232023-08-22

Tieteellisissä kirjastoissa työskentelee muutosmyönteisiä agentteja! | There are some radical positive change agents working in the academic and medical libraries!

(Please, scroll down to read in English.)

Osallistuin kesäkuussa 2023 Norjan Trondheimissa EAHILin (European Association for Health Information and Libraries) työpajaan/kongressiin, jossa terveys- ja lääketieteellisten kirjastojen työntekijät tapaavat toisiaan vuosittain. Eikä pelkästään Euroopan vaan maailmanlaajuisesti, koska paikalla oli osallistujia Yhdysvalloista, Kanadasta ja jopa Australiasta saakka. Jännitystä oli ilmassa, kun tämä EAHIL-ensikertalainen saapui Trondheimiin.

Työskentelen sekä yliopiston kirjastossa että siihen kuuluvassa Kuopion yliopistollisen sairaalan tieteellisessä kirjastossa. Työnkuvaani kuuluu mm. terveystieteen opiskelijoiden tiedonhaun opetus ja ohjaus, mutta myös tutkijoiden tukipalvelut, eritoten tutkimusdatanhallinnan parissa. Kuvittelin EAHIL-workshopin käsittelevän ainoastaan tiedonhaun puolta, mutta olin onneksi väärässä. Kuinka monia ja hienoja puheita kuulinkaan myös tutkimusdatanhallinnan puolelta, kun kirjastojen asiantuntijat esittelivät kehitystyötään datanhallinnan työkalujen parissa. Lisäksi minäkin pidin esitykseni siitä, kuinka tutkimusdatanhallintaan saisi integroitua perustutkinto-opetukseen mukaan.

Tieteellisten kirjastojen työntekijät ovat todellakin muutosmyönteisiä agentteja, kuten EAHIL-teemakin tänä vuonna kertoo. Tieteellisten kirjastojen työnkuva on kokenut suuria muutoksia menneinä vuosina; tutkimusdatanhallinnan tukipalvelut ovat kiinteä osa tämän päivän kirjastojen osaamista. Muutoksia tapahtuu myös tiedonhaun puolella, kun tekoäly (AI) saapuu näkyvämmin mukaan prosessiin. Muutosmyönteiset agentit tekevät töitä tutustuessaan eri AI-työkaluihin ja näkevät ne ennemminkin mahdollisuutena kuin uhkana. Lisäksi Professori David Lankes Yhdysvaltojen Teksasista piti huikean keynote-puheen (ks. keynote-tallenteet), jossa hän korosti meidän kirjastolaisten roolia nykyaikana siinä, että vastuullamme on tarjota luotettavaa ja tasa-arvoa kunnioittavaa materiaalia ja aineistoa kaikelle kansalle. Teemme tärkeää työtä!

Kollegojen tapaaminen ja verkostoituminen on jokaisessa työssä tärkeää ja tunnen olevani etuoikeutettu, kun sain kesäkuussa tavata sekä uusia että kokeneita EAHIl-kävijöitä. En voi kyllin korostaa kuinka arvokasta vertaistukea ja -tietoa sain työpajan aikana. Ja kuinka lämminhenkisiin ihmisiin sain tutustua. Sain paljon innostusta ja inspiraatiota myös omaan arkityöhöni, mikä kantaa pitkälle talven yli ja siihen hetkeen, kunnes tapaamme jälleen Riiassa ensi kesäkuussa!

konferenssi. conference — Tervetuloa! | Welcome!

Excitement, anticipation, enthusiasm, but also a little bit of fear and stress! The roller coaster of feelings that an EAHIL first timer goes through while attending the workshop in Trondheim, Norway. EAHIL stands for European Association for Health Information and Libraries. I have been a member for a year now and this was my first time attending their workshop and meeting all the health information specialists around the world. My workplace is at the University of Eastern Finland Library including Kuopio University Hospital Medical Library. In my work, I teach e.g., medical students in information retrieval but also help researchers with research data management. I thought that this EAHIL event would be all about health information retrieval (which would be fine) but I was glad to be wrong. Guidance of research data management has become more and more of a duty of academic libraries, and this was also heavily shown in EAHIL 2023 workshop. I saw some incredible talks about developing tools for research data management, but I also gave my talk about implementing research data management to the education of the undergraduate students.

Radical positive change agents! That was the theme of this year’s EAHIL workshop. And that is what the academic and health librarians certainly are: radical positive change agents! For example, let’s take a look at the development of research data management in being a big part of our job nowadays. It’ s a big change, but also, what I think, a positive change. My background is in the research and without research data management duties, I would probably not have been hired to the UEF Library. Secondly, some changes are happening around the world nowadays with artificial intelligence (AI) coming part of everything, including information retrieval. It’s our job to make it a positive change and see it as a possibility, not a thread. Finally, we, the librarians in every library around the world, have the responsibility to offer reliable material e.g., books, journals, articles, without misinformation to our clients. This is something that David Lankes highlighted in his keynote talk. (See keynote recordings.)

How about the mixed feelings that I mentioned in the first sentence? How did I get over the fear and the stress in EAHIL? Fortunately, the first timers also feel very welcome because EAHIL organizes an event for the newbies on the first night of the workshop where you can meet not just others in the same situation but also the experienced board members. Amazing how inspirational it can be to hear the stories on what had happened in EAHIL conferences in the past. Not to mention, to get to know all the other first timers and have fruitful discussions with them. We were joking that we shall be able to praise, let’s say in 20 years from now, that we had our first EAHIL in Trondheim, and we had really warm feelings and memories in order to mentor and welcome the newcomers then, wherever the EAHIL will then take place.

What about the feelings afterwards? I feel inspired, satisfied, full of ideas, happy but also physically tired (yet mentally rested). So, turning on the positive side definitely. This workshop brought some positive, radical changes to my work absolutely! How fortunate I am to have this amazing workplace that makes it possible to attend these international events.

kaupunki, taloja, joki. city, houses, river.

Taisa Sallinen, tietoasiantuntija | Information specialist
Opetus- ja tietopalvelut | Training and information services

2023-04-142023-04-14

Kysyvä ei tieltä eksy – Tiedonhakijan opas auttaa | There is no shame in asking – Information Retrieval Guide assists

(Please, scroll down to read in English.)

Tietoa hankitaan ja saadaan monin tavoin. Yksi, ehkäpä tärkein niistä, on kysyminen. Tuskin lapsi on oppinut puhumaan, kun hän jo alkaa kysellä. Puhutaan jopa kyselyiästä, jolloin lapsi tiedonjanossaan hukuttaa vanhempansa kysymyksiin. Äitini muistaa minun kyselyikäni, kun pommitin häntä mitä moninaisimmilla kysymyksillä: ”Mistä sade tulee? Miten radio toimii? Miksi on hyttysiä?” Lopulta äiti tuskastui ja puuskahti, ettei osaa vastata kaikkiin kysymyksiini. Silloin kysyin järkyttyneenä: ”Äiti – etkö sinä olekaan viisas?” ”Ethän sinäkään ole, kun joudut kysymään”, äiti vastasi. ”Niin, mutta minä en olekaan vielä kysynyt kaikkea”, sanoin.

Lapsi pitelee kiikaria ja kyselee kysymyksiä / A child holds binoculars and asks questions. — Kuva/Image: Gerd Altmann / Pixabay

Jos haku ei tuota tuloksia, onko totta että tutkimusta ei ole?

Halu tietää on johdattanut minut lopulta tietoasiantuntijaksi. En edelleenkään tiedä kaikkea, koska en ole kysynyt kaikkea. Mutta olen oppinut hakemaan tietoa ja opastamaan muita siihen. Tätä olen tehnyt jo 15 vuotta, kohdannut erilaisia tiedontarvitsijoita esitelmää tekevästä koululaisesta väitöskirjaansa laativaan tohtorikokelaaseen. Yhteydenottoja opiskelijoilta on tullut erityisesti silloin, kun pro gradu -työhön ei tunnu löytyvän mitään oman tutkielman kannalta merkittävää tutkimusta. Onko silloin johtopäätös, että tutkimusta ei ole? Monesti hakusanoja ja niiden yhdistelmiä hieman muuttamalla sitä onkin alkanut löytyä. Useimmiten siis kyse ei ole siitä, ettei tietoa eli vastauksia kysymyksiin olisi. On vain opittava kysymään oikeita kysymyksiä.

Viime aikoina on saanut paljon huomiota ChatGPT-keinoälysovellus. Sille voi esittää kysymyksiä mistä tahansa aiheesta, ja se vastaa niihin sujuvalla suomen tai englannin kielellä. Eri asia on, mitä se löytää – tästä on hiljan ilmestynyt kollegoideni Maaritin ja Kirsin oivallinen blogaus. Mutta kun esitämme kysymyksen UEF-Primolle, Scopukselle tai Web of Sciencelle, voi kysymys yllättäen jäädäkin vaille vastausta. Tämä johtuu siitä, että vaikka tietäisi tarkalleen, mitä haluaa kysyä, pitäisi myös tietää, miten kysyä. Kysymys on muotoiltava järjestelmän omalle kielelle, joka voi ensin näyttää konstikkaammalta kuin luonnollinen kieli. Sen etuja ovat kuitenkin täsmällisyys, yksiselitteisyys ja aukoton loogisuus.

Yliopiston kirjasto tarjoaa käyttäjälleen yllin kyllin tutkittua ja tieteellisissä julkaisuissa julkaistua tietoa. On vain tiedettävä, mitä etsii ja mistä. Tähän tarpeeseen UEFin kirjasto on julkaissut Tiedonhakijan oppaan, jossa pääpaino on julkaistun tieteellisen tiedon hakemisessa. Paitsi oppaana, sitä voi käyttää myös tiedonhaun opetuksen oppimateriaalina. Sitä voi hyödyntää niin tutkielmaan tai esseeseen taustakirjallisuutta etsittäessä kuin satunnaisempaan tiedontarpeeseen liittyvissä hauissa. Oppaan syntyprosessista voit lukea tarkemmin aiemmin ilmestyneestä blogipostauksesta.

Opasta voi lukea läpi systemaattisesti alusta loppuun, osio osiolta. Tämä sopii asian perusteelliseen opiskeluun, mutta ison kokonaisuuden läpikäyminen vie aikaa ja vaatii sulattelua. Akuutimpaan tarpeeseen sopiva tapa onkin lähestyä oppaan käsittelemiä asioita kysymysten kautta. Uffe-chattibotti vastaa nimittäin myös tiedonhakua koskeviin kysymyksiin. Siltä kannattaa hakea neuvoa, jos haluaa päästä alkuun tiedonhankinnassa.

Miten pääsen alkuun

Alku aina hankalaa. Päähän ja paperilla on hahmottunut kurssityön, esseen tai tutkielman aihe ja sitä tarkentavia näkökulmia, mutta mistä päästä itse tutkimukseen käsiksi? Miten löytää julkaistua tieteellistä tietoa omasta aiheesta? Annetaan Uffen vastata.

Kysymys: Miten teen tiedonhaun, miten aloitan?

Vastaus: Voit aloittaa tiedonhaun valitsemalla sopivan hakukoneen tai tietokannan. Mieti aiheeseesi liittyviä hakusanoja ja muodosta niistä hakulauseita. Arvioi saamiasi hakutuloksia ja muuta hakua tarpeen mukaan!

Pääset alkuun tiedonhaussa esimerkiksi tutustumalla UEF-Primoon ja oppaisiimme. UEF-Primo on kirjaston oma hakupalvelu, josta löytyvät kaikki kirjaston hankkimat aineistot, sekä painetut että verkossa olevat, näppärästi yhdestä paikasta.

Tämä oli Uffen ytimekäs vastaus. Ensin kannattaa siis tutustua Primoon ja sen ominaisuuksiin. Se on helppokäyttöinen, kunhan on tarkkana, mihin hakunsa kohdistaa. Jos valitsee hakukohteeksi oman kirjaston kokoelmat, Primo antaa aiheen mukaisen listauksen kirjaston kokoelmissa olevista kirjoista ja e-kirjoista, mutta ei yksittäisistä lehtiartikkeleista. Siinä pitää vaihtaa hakukohteeksi kansainväliset artikkelit. (Kotimaisia artikkeleita voi etsiä finna.fi-palvelun artikkelihausta.)

Uffe neuvoo myös tien kirjaston oppaisiin, joista Tiedonhakijan opas vastaa samaan kysymykseen laajemmin kertoen, mistä on kyse tiedonhaun prosessissa ja miten tiedonhakua on hyvä lähteä suunnittelemaan. Tässä auttaa oppaasta löytyvä ympyräkaavio tiedonhaun prosessista, josta voit myös nähdä, missä kohden milloinkin olet menossa. Se puhuu tiedonhausta polkuna, jonka päämäärä on tarvittavan tiedon löytäminen.

Tiedontarpeesta riippuen kannattaa valita kulloiseenkin tilanteeseen kätevimmin sopiva hakutapa. Mutta millaisia vaihtoehtoja siinä on? Kysytään taas Uffelta.

Kysymys: Millaisia hakutapoja on olemassa?

Ja Uffe vastaa:

Tiedonhakuja voi lähestyä eri tavoin ja siksi hakutapojakin on monenlaisia. Hakutapoja ovat esimerkiksi pikahaku, suppeasta laajempaan -haku, jäljityshaku ja systemaattinen haku. Tiedonhakijan oppaasta taas saat tarkempia ohjeita ja esimerkkejä.

Tiedonhakijan oppaasta löytyykin osio Hakutekniikka ja hakutavat , josta voi tarkentaa osioon Hakutavat. Sieltä löydät esimerkkejä selailevasta ja helmenkasvatushausta systemaattiseen tiedonhakuun.

Ja miten niitä hakulauseita rakennetaan…

Google-hakuun tottuneelle tietokantahaku voi vaikuttaa ensin hankalalta. Googleen voi syöttää kysymyksiä luonnollisella kielellä, esimerkiksi: ”Mitkä asiat vaikuttavat vastavalmistuneiden insinöörien työviihtyvyyteen”. Google löytää useampiakin osumia, mutta UEF-Primossa vastaava haku tuottaa nollatuloksen. Google myös ehdottelee, ajattelee tiedonhakijan puolesta ja järjestelee tuloksia aiempien hakujen mukaan. Kuitenkin Primo ja muut tietokannat antavat useimmiten täsmällisemmän ja paremmin analysoitavissa olevan hakutuloksen, kunhan hakulause on laadittu oikein periaattein. Mutta miten se tehdään? Kysytäänpä taas Uffelta.

Kysymys: Miten löydän toimivat hakusanat, miten teen hakulauseen?

Vastaus: Hakusanoja on mahdollista määritellä eri tavoilla. Voit käyttää omia sanoja (vapaat hakusanat), tietokannan käyttämiä asiasanoja tai niiden yhdistelmiä. Käytä hakusanoina yksittäisiä sanoja, synonyymeja tai sanaliittoja (fraaseja). Älä käytä kokonaisia luonnollisen kielen lauseita!

Hakulause sisältää hakusanat ja mahdolliset operaattorit. Joskus tiedonhakuun riittää lyhyt, täsmällinen hakusana ja toisinaan on tarpeen kirjoittaa pidempi hakulause. Kun hakulauseesi alkaa muotoutua, voit kokeilla erilaisia hakutapoja ja arvioida tiedonhaun onnistumista.

Eli hakusanat voivat siis olla vapaita hakusanoja eli mitä tahansa mieleen tulevia ja tarkoitukseen soveltuvia, tai sitten asiasanoja. Mutta mikä on asiasana? Tiedonhakijan oppaasta löytyvä sanasto-osio vastaa: ”Asiasanastoon eli tesaurukseen kuuluva sana tai fraasi, jota käytetään aineistojen sisällönkuvailussa ja tiedonhaussa. Yksi asiasana vastaa aina yhtä käsitettä.” Asiasanoja voi siis poimia asiasanastoista.

Kun sopivat hakusanat ovat löytyneet, niitä voi yhdistellä hakulauseiksi, jotka, kuten aiemmin todettu, eivät ole niitä luonnollisen kielen lauseita. Ei siis ”miten verotus vaikuttaa talouskasvuun?” eikä edes ”verotuksen vaikutus talouskasvuun”, vaan: verotus AND talouskasvu. Mutta miksi pitää olla tuo AND, eikö ”verotus ja talouskasvu” olisi parempi? Tästä kertoo enemmän osio Hakusanojen yhdistäminen hakulauseeksi .

Tuloksen arviointi

Kun hakuja on tehty, päästään tarkastelemaan, mitä kaikenlaista haaviin on tarttunut. Google-haun tuloslistasta voi löytyä vaikkapa kirjoja, artikkeleita, kotisivuja, opinnäytetöitä ja erilaisten instituutioiden julkaisuja, eli vain osa on tutkittua tietoa. UEF-Primon kirjahaussakin mukaan voi osua varsinaisen tutkimuskirjallisuuden ohella myös kaunokirjallisuutta, pamfletteja ja muita ei-tieteellisiä julkaisuja. Tulosjoukkoa on siis syytä arvioida siitä näkökulmasta, mitkä löytyneistä julkaisuista ovat tieteellisesti luotettavia.

Siitä päästäänkin seuraavaan kysymykseen.

Kysymys: Mistä tiedän, onko julkaisija tai julkaisu luotettava?

Vastaus: Tiedonhaun pikaoppaasta saat nopean ensiavun julkaisun tieteellisyyden arviointiin. Tiedonhakijan oppaan kanssa perehdyt aiheeseen tarkemmin verkkolähteiden, lehtien ja kirjojen luotettavuuden osalta.

Tiedonhakijan oppaasta löytyy siis neuvoja tähänkin. Osio Julkaisun luotettavuuden ja tieteellisen tason arviointi kertoo, miten arvioida julkaisua tekijöiden, kustantajan ja julkaisutyypin perusteella sekä myös kertoo, mihin viittaa mystinen merkintä ”vertaisarvioitu” .

Antoisia hetkiä tiedonhaun ja Tiedonhakijan oppaan parissa!

Matemaatikko George Boolen muotokuva / Mathematician George Boole's portrait. — Hakusanoja yhdistellään George Boolen (1815-1864) kehittämän logiikan avulla. | You can combine search terms using the logic developed by George Boole (1815-1864). Kuva/picture: Wikimedia Commons

There are several ways to both access and receive information. Perhaps the most central thing to do is to ask questions. Children have barely learnt to talk when they begin to ask questions. The time period when children, hungry for information, flood their parents with questions is referred to as the inquisitive age. My own mother recalls my inquisitive age, when I used to bombard her with a myriad of questions: “Where does rain come from? How does the radio operate? Why are there mosquitoes?” Eventually, mom snapped at me that she does not know how to answer all my questions, and I was taken aback: “Mum – are you not as wise as I thought?” “Well neither are you, since you need to ask,” mom retorted. “True, but I’m not done asking questions yet,” I said.

If a search query provides no results, does it indicate that no research exists?

Eventually, the urge to gather information led me to become an information specialist. Still, I do not know everything, since I have not asked questions about everything. However, what I have learnt is how to search for information, as well as, to guide others to do so. During the fifteen years I have been doing this, I have come across countless information seekers, ranging from students arranging school presentations to doctorate candidates preparing their doctoral dissertations. Students have contacted me particularly often when they have issues with finding relevant research for their master’s thesis. In that type of situation, should we settle with a conclusion that no such research exists? Nevertheless, this is not the case, as by tweaking the search terms and their combinations the information has often been found. Therefore, lack of information is usually not the issue. We just need to learn to ask the right questions.

The AI chatbot ChatGPT has received a great deal of attention lately. It can be proposed questions about any conceivable topic, and it will answer in fluent Finnish or English. However, what the answer will contain is another question – my colleagues Maarit and Kirsi have recently published an excellent blog post regarding the subject. Yet, when we present the same question to UEF Primo, Scopus, or Web of Science, we may, unexpectedly, be faced with no answer. The issue is that even though we would know exactly what we want to ask, we should also know how to ask. The question needs to be formatted in a language which the program understands, which may initially seem trickier to use than natural language. However, precision, unambiguity and solid logic are what makes it worth the effort.

The university library offers its customers an endless amount of research information and publications. We just need to know what to look for and where from. To answer this specific need the UEF library has published an Information Retrieval Guide, which is mainly focused on assisting the process of retrieving published scientific information. Not only as a guide, it can be utilized as teaching material for information retrieval education. It can be applied both in the process of searching source material for an essay or a thesis, as well as in more regular searches that serve more arbitrary information needs. For more information about the process behind creating the guide, see here.

The guide can be systematically read through section by section from the beginning to the end. This approach is suitable for a thorough dive into the topic, however, to go through and process a large unit of information takes time. For a more acute need a more feasible method would be to approach the subject matter through proposing questions. Library Bot Uffe has replies for questions regarding information retrieval among other topics. If you need to get started with the information retrieval process, get in touch with Uffe.

How to get started

The beginning is always difficult. The topic of a course assignment, essay or thesis has been formatted and outlined on paper, but how to get started with research? How to find published scientific information about the chosen topic? Let’s allow Uffe to answer.

Question: How do I search for information? How do I get started?

Answer: You can begin the information retrieval process by choosing a suitable search engine or database. Think of search words related to your topic and organise them into search queries. Evaluate the search results and develop the search according to your needs!

You can begin the information retrieval process by familiarising yourself with UEF Primo and our guides. UEF Primo is the library’s own search service, through which you can find all the materials acquired by the library, be they printed or electronic.

This is a concise answer from Uffe. Getting to know Primo and the features it offers is a good place to start. The database is easy to use as far as the search is directed accordingly. If the search is modified to show results from the library catalogue, Primo will offer a listing of books and e-books in the library collections that match the research topic. However, it will not show separate journal publications. In order to access these, the search needs to be modified to show results within international articles. (Domestic articles can be accessed through finna.fi database article search.)

Uffe will also offer access to the library guide books, out of which the Information Retrieval Guide will answer the same question more thoroughly by explaining the information retrieval process, as well as by demonstrating how to plan your information search. Found within the guide is a diagram presenting the information retrieval process, which can aid with the planning. The diagram is also easy to refer to in order to find out in which phase of the process you are currently at. It refers to the process of information retrieval as a path which leads to a point where the information is found.

The most suitable search method for the situation should be chosen according to the information need. What kinds of options exist? Again, let’s ask Uffe.

Question: What kinds of search methods are there?

Answer: Just as there are many ways to approach information retrieval itself, there is also a variety of search methods. These include the ‘quick search’, ‘from broad to narrow search’, ‘tracking search’, and the ‘systematic search’. The Guide to Information Retrieval will provide you with detailed instructions and examples.

In the Information Retrieval Guide a section focusing on Search Technique and Methods can be found, within which there is a subsection on Search Methods. In there you are able to find examples ranging from browsing search and pearl growing to systematic search.

And how to format search phrases…

For someone used to Google-search, database search may appear tricky at first. In Google the questions can be typed in natural language, for instance: “What affects the job satisfaction of recently graduated engineers”. Google will find several matches, however, on UEF Primo an identical search will result in zero matches. In addition to this, Google makes suggestions, thinks for the information seeker, and arranges results in accordance with previous queries. However, other databases, such as Primo, will often present a more precise and easier to analyze search result, as far as the search phrase has been formatted following proper methods. But how should it be done? Let’s ask Uffe.

Question: How do I find suitable search words? How do I formulate a search query?

Answer: Search words can be set in various ways. You can use your own words (natural language words), words used by a database (index terms or subject headings), or combinations of the two. You should use single words, synonyms and phrases for search words. Do not use entire sentences comprised of natural language words!

A search query includes search words and possible operators. While it is sometimes enough to use a short, precise search term, at other times you may need to use a longer search query. Once your search query begins to form, you can try different search methods and evaluate their success.

Therefore, search terms can be either free search terms, that is, anything that comes to mind and suits the purpose, or index terms. But what is an index term? The dictionary found in the Information Retrieval Guide offers an explanation: “A word or a phrase in a controlled vocabulary (thesaurus) that is used in content description (indexing) and retrieval of documents. One index term always stands for a single concept.” Therefore, index terms can be picked from index term lists or glossaries.

When suitable search terms have been found, these can be connected to form search phrases. Search phrases, as mentioned above, are not phrases in natural language. Thus, “how taxation affects the economic growth” or even “the effect of taxation on economic growth” should not be used, but instead: taxation AND economic growth. But why do we need an AND, and wouldn’t “taxation and economic growth” be better? For more information about this, have a look at the section on Combining Search Terms into a Search Query.

Reviewing the results

When search queries have been done, it is time to review the results. In the results of a Google search can be found, for instance, books, articles, websites, theses, and publications by various kinds of institutions, and therefore, only a fraction will be researched information. Even in the book search on UEF Primo, in addition to research literature, among the results there may be literary fiction, pamphlets and other non-academic publications. Therefore, the query results should be assessed by considering which of the results are scientifically reliable. This leads us to the next question.

Question: How do I know if a publication or its publisher are credible?

Answer: The quick guide for information searching provides you with a quick briefing on evaluating the quality of a publication. For further insight, the Guide to Information Retrieval covers the credibility of online resources, journals and books. Move to the guides through the buttons below.

Again, advice regarding this can be found in the Information Retrieval Guide. The section on Evaluating the Reliability and Scientific Status of a Publication offers advice on how to review a publication according to the authors, publisher, and type of publication. It will also clarify the meaning behind the mysterious term “peer reviewed”.

Have fun with information retrieval and the Information Retrieval Guide!

Jussi Hyvärinen
Tietoasiantuntija | Information specialist
Opetus- ja tietopalvelut | Training and Information Services