(Please, scroll down to read a summary in English.)
Oletko joskus istunut luennolla ja huomannut, että et ole rekisteröinyt mitään viimeiseen puoleen tuntiin? Tai oletko kenties pudonnut kärryiltä etkä kehdannut pyytää luennoitsijaa kertaamaan juuri kerrottua asiaa? Tai ehkä olet ollut flunssassa sängyn pohjalla juuri silloin, kun kanssaopiskelijat ovat istuneet luentosalissa imemässä itseensä tietoa ja taitoja?
Minä olen, kaikkia näitä. Olen myös opettanut luentosalissa, jossa osa kuulijoista nuokkuu, osa pitkästyy, osa osallistuu ja kyselee. Olen pähkäillyt ennen luentoa tuntitolkulla sitä, mitä tulevat kuulijat mahdollisesti jo osaavat ja mitä asioita pitäisi korostaa ja kerrata. Olen vastannut lukuisiin hätääntyneisiin sähköpostiviestihin, joissa opiskelija kertoo sairastuneensa / olevansa töissä / matkalla / muualla, eikä pääse paikalle juuri tiettynä päivänä tiettyyn kellonaikaan. Olen myös väsynyt harrastamaani opettajan yksinpuheluun. Kaikkien näiden syiden seurauksena alkoi päässäni kyteä ajatus Muutoksesta. Miten opintojakson voisi rakentaa niin, että opiskelijalla olisi mahdollisuus valita aikataulunsa ja opiskelutahtinsa vapaammin? Miten saisin kurssille mukaan enemmän käytännön harjoittelua ja yhdessä tekemistä? Yhdeksi ratkaisuksi löysin flipped classroomin eli käänteisen luokkahuoneen metodin.
Käänteisen opetuksen idea pähkinänkuoressa. Kuva: Riitta Holopainen
Flipped classroom eli flippaus kääntää perinteisen luento-opetuksen päälaelleen. Sen sijaan, että opiskelija kuuntelisi opettajaa luennolla, hän opiskelee esimerkiksi tiedonhaun teoriaosuuden itsenäisesti. Ennakkomateriaali voi olla vaikkapa videoita ja niihin liittyviä pohdintatehtäviä. Tämän opiskeluosuuden voi tehdä haluamanaan aikana, kertarysäyksellä tai pienissä pätkissä – video kun on helppo pysäyttää. Jos asia on jo tuttua, voi videota kelata – jos asia taas kaipaa enemmän aikaa ja kertausta, voi materiaaliin palata uudelleen. Kun teoria on hallussa, alkaa käytännön harjoittelu. Tiedonhaun kurssilla se tarkoittaa oman tutkimusaiheen (vaikkapa kandiseminaariaiheen) sanoittamista ja lähdeaineiston etsimistä oman alan tietokannoista. Tämä on se osio, joka tehdään yhdessä ja livenä, ja jossa opettaja on apuna ja tukena.
Flipattuja tiedonhaun kursseja löytyy tällä hetkellä kaksi, kulttuuritieteiden tiedonhaku ja englannin kielen tiedonhaku. Flipatun tiedonhaun kurssin on suorittanut jo lähes parisataa opiskelijaa, ja palaute on ollut rohkaisevaa ja positiivista. Oletko koskaan ajatellut, sopisiko flippaus sinun tapaasi opiskella? Hieman erilainen opiskelumetodi vaatii myös uutta asennetta opiskelijalta. Opiskelijan ohjeita flipatun kurssin suorittamiseen löytyy yliopistomme flippausmanuaalista.
BRIEFLY IN ENGLISH:
Have you ever forgotten to listen during the lecture? Have you ever wanted to ask something from the professor, but did not dare to? I have, many times. I have also been a teacher, who has got tired listening to her own voice, and wanted to do something differently in the information skills courses. That is why I feel lucky to find the method called the flipped classroom.
Flipped classroom in a nutshell. Picture: Riitta Holopainen
In flipped classroom courses, students learn the basics of the course by themselves. In my flipped information skills courses, this means videos and pre-exercises. After the theory part, we gather together to train information seeking in a computer classroom. In my opinion, the flipped classroom method gives students more freedom to schedule their own learning, and allows them to learn more efficiently.
Got interested? Watch and listen the animated video “The Flipped Classroom Model” in Youtube.
Riitta Holopainen, tietoasiantuntija | information specialist
Opetus- ja tietopalvelut | Training and information services
Esitysten materiaalit ovat 
