Tiedonhakua flipaten | Flipped information skills courses

(Please, scroll down to read a summary in English.)

Oletko joskus istunut luennolla ja huomannut, että et ole rekisteröinyt mitään viimeiseen puoleen tuntiin? Tai oletko kenties pudonnut kärryiltä etkä kehdannut pyytää luennoitsijaa kertaamaan juuri kerrottua asiaa? Tai ehkä olet ollut flunssassa sängyn pohjalla juuri silloin, kun kanssaopiskelijat ovat istuneet luentosalissa imemässä itseensä tietoa ja taitoja?

Minä olen, kaikkia näitä. Olen myös opettanut luentosalissa, jossa osa kuulijoista nuokkuu, osa pitkästyy, osa osallistuu ja kyselee. Olen pähkäillyt ennen luentoa tuntitolkulla sitä, mitä tulevat kuulijat mahdollisesti jo osaavat ja mitä asioita pitäisi korostaa ja kerrata. Olen vastannut lukuisiin hätääntyneisiin sähköpostiviestihin, joissa opiskelija kertoo sairastuneensa / olevansa töissä / matkalla / muualla, eikä pääse paikalle juuri tiettynä päivänä tiettyyn kellonaikaan. Olen myös väsynyt harrastamaani opettajan yksinpuheluun. Kaikkien näiden syiden seurauksena alkoi päässäni kyteä ajatus Muutoksesta. Miten opintojakson voisi rakentaa niin, että opiskelijalla olisi mahdollisuus valita aikataulunsa ja opiskelutahtinsa vapaammin? Miten saisin kurssille mukaan enemmän käytännön harjoittelua ja yhdessä tekemistä? Yhdeksi ratkaisuksi löysin flipped classroomin eli käänteisen luokkahuoneen metodin.

Käänteisen opetuksen idea pähkinänkuoressa. Kuva: Riitta Holopainen

Flipped classroom eli flippaus kääntää perinteisen luento-opetuksen päälaelleen. Sen sijaan, että opiskelija kuuntelisi opettajaa luennolla, hän opiskelee esimerkiksi tiedonhaun teoriaosuuden itsenäisesti. Ennakkomateriaali voi olla vaikkapa videoita ja niihin liittyviä pohdintatehtäviä. Tämän opiskeluosuuden voi tehdä haluamanaan aikana, kertarysäyksellä tai pienissä pätkissä – video kun on helppo pysäyttää. Jos asia on jo tuttua, voi videota kelata – jos asia taas kaipaa enemmän aikaa ja kertausta, voi materiaaliin palata uudelleen. Kun teoria on hallussa, alkaa käytännön harjoittelu. Tiedonhaun kurssilla se tarkoittaa oman tutkimusaiheen (vaikkapa kandiseminaariaiheen) sanoittamista ja lähdeaineiston etsimistä oman alan tietokannoista. Tämä on se osio, joka tehdään yhdessä ja livenä, ja jossa opettaja on apuna ja tukena.

Flipattuja tiedonhaun kursseja löytyy tällä hetkellä kaksi, kulttuuritieteiden tiedonhaku ja englannin kielen tiedonhaku. Flipatun tiedonhaun kurssin on suorittanut jo lähes parisataa opiskelijaa, ja palaute on ollut rohkaisevaa ja positiivista. Oletko koskaan ajatellut, sopisiko flippaus sinun tapaasi opiskella? Hieman erilainen opiskelumetodi vaatii myös uutta asennetta opiskelijalta. Opiskelijan ohjeita flipatun kurssin suorittamiseen löytyy yliopistomme flippausmanuaalista.

BRIEFLY IN ENGLISH:

Have you ever forgotten to listen during the lecture? Have you ever wanted to ask something from the professor, but did not dare to? I have, many times. I have also been a teacher, who has got tired listening to her own voice, and wanted to do something differently in the information skills courses. That is why I feel lucky to find the method called the flipped classroom.

Flipped classroom in a nutshell. Picture: Riitta Holopainen

In flipped classroom courses, students learn the basics of the course by themselves. In my flipped information skills courses, this means videos and pre-exercises. After the theory part, we gather together to train information seeking in a computer classroom. In my opinion, the flipped classroom method gives students more freedom to schedule their own learning, and allows them to learn more efficiently.

Got interested? Watch and listen  the animated video “The Flipped Classroom Model” in Youtube.

Riitta Holopainen, tietoasiantuntija | information specialist
Opetus- ja tietopalvelut | Training and information services

 

Jaa tämä / Share this
Share

Tieto hukassa? | Missing information?

(Please, scroll down to read briefly in English.)

Kuva: Pixabay (CC0)

Useimmissa UEFin oppiaineissa opintoihin sisältyy kirjaston järjestämä tiedonhaun kurssi, tavallisimmin kandidaatinseminaarin yhteydessä. Mutta tiedonlähteet muuttuvat nopeasti, ainakin ulkoasultaan niin, että jo graduvaiheessa voi ihmetyttää, mistä kummasta tarvittavat kirjat ja artikkelit nyt löytää. Työelämässä välillä toimineella opiskelijalla taas voi olla pitkäkin aika siitä, kun on viimeksi tarvinnut kirjaston palveluja, ja osa akateemisen tiedon etsijöistä on ensikertalaisia.

Kirjaston kotisivuilta löytyy vapaasti käytettävissä olevia tiedonhaun kurssimateriaaleja. Aivan ensitutustumiseen sopii  Uuden UEFilaisen kirjasto-opas, johon on linkki myös kirjaston  etusivulta.

Kirjaston tuottamia eri alojen tiedonhaun oppimateriaaleja on vapaasti saatavilla verkossa. Niissä selvitetään, millaisia ovat tieteelliset julkaisut, mistä niitä löytää, ja miten niitä kannattaa hakea. Avoimet oppimateriaalit ovat samoja, joita opiskelijoiden kursseilla käytetään, tehtävät tai tentit vain puuttuvat. Linkit niihin ovat kirjaston Tiedonhaun tuki -sivuilla — ja tässä. Olisiko näiden joukossa sopivaa?

Biologian tiedonhaku
Englannin kielen tiedonhaku
Fysiikan tiedonhaku
Kulttuuritieteiden tiedonhaku
Maantieteen ja ympäristöpolitiikan tiedonhaku
Matematiikan tiedonhaku
Metsätieteen tiedonhaku
Psykologian tiedonhaku
Research Information Retrieval and Management
Varhaiskasvatuksen tiedonhaku
Vieraiden kielten tiedonhaku
Yhteiskuntatieteiden tiedonhaku (sosiologia ja yhteiskuntapolitiikka)

Aineistojen haku aloitetaan UEF-Finnasta, jonka yhteydessä on käyttöohjeita.

Opastusvideoita löytyy myös täältä. Ja tietenkin verkosta löytyvien oppaiden lisäksi kirjastosta saa myös henkilökohtaista opastusta!

Information retrieval support

Have you already noticed the library guide for new UEFians on the library’s home page?

See UEF library’s how-to videos on YouTube.

You can find instructions for information retrieval also in UEF Finna:

Open study materials for information retrieval:

Information skills and sources in Science and Forestry
Research Information Retrieval and Management (UEF Doctoral School studies)

You can find open study materials of other study fields in Moodle. Links to them can be found on the web pages of different departments and faculties. (In Moodle, sign in using your username and password.)

Naturally, personal guidance in information retrieval is also available at the library.

Merja Kauppinen, tietoasiantuntija | information specialist
Opetus- ja tietopalvelut | Training and information services

Jaa tämä / Share this
Share

Big Data, tekoäly, sote, tietosuoja-asetus… BMF:n kevätseminaari 2018

(Please, scroll down to read a short summary in English.)

Tietoasiantuntijan täytyy pysyä ajan tasalla monenlaisista asioista. Lääketieteen ja lähialojen suomalaisten kirjasto- ja tietopalveluammattilaisten yhdistyksen Bibliothecarii Medicinae Fenniae (BMF) ry.:n tämänvuotinen kevätseminaari kokosi yhteen esityksiä monesta ajankohtaisesta aiheesta, jotka vaikuttavat eri alojen tietoasiantuntijoiden ja erityisesti terveystieteiden tietoasiantuntijoiden työhön.

Pääpuhujana oli dosentti Ilkka Kunnamo (Duodecim Oy) aiheenaan tyhjentävästi Big Data. Hän aloitti “big data” -käsitteen kuvailun neljän V:n avulla, jotka viittaavat datan määrään (volume), datan moninaisuuteen (variety), datan syntyvauhtiin (velocity) ja datan totuudenmukaisuuteen (veracity). Mieleenpainuvaa oli, miten datan määrä kasvaa tällä hetkellä kiihtyvästi. Hyvinä esimerkkeinä hän mainitsi esimerkiksi, että vuonna 2012 vuosittain ilmestyvien uusien lääketieteellisten artikkeleiden määrä ylitti yhden miljoonan rajan, tai että yksi genomisekvensoija tuottaa viidessä kuukaudessa noin 650 teratavua dataa. Siinä on haastetta niin tutkijoille kuin tietoasiantuntijoillekin! Kunnamo esitteli myös visioita siitä, miten tulevaisuudessa meistä kerättyä moninaista datamäärää, kuten vaikkapa genomiikka- tai metabolomiikkatason tietoa, voitaisiin hyödyntää tehokkaammin terveydenhuollossa esimerkiksi mietittäessä lääkityksen aloittamisen hyötyjä potilaalle suhteessa siitä mahdollisesti potilaalle aiheutuviin sivuvaikutuksiin ja hänen kokemaansa elämänlaatuun. Kunnamo toi kuitenkin hyvin esille esityksensä lopussa, että vaikka tekoälystä saattaa olla apua esimerkiksi joidenkin sairauksien ennustemallien tuottamisessa, se ei korvaa laadukkaita satunnaistettuja kontrolloituja tutkimuksia (RCT). Kuten ihmistenkin tuottamaan dataan myös tekoälyn tuottamaan tietoon tulee suhtautua tieteellisen tutkimuksen edellyttämällä kriittisyydellä.

Ilkka Kunnamo puhui Big datasta.

Toinen kutsuttuja puhuja, johtava tietoasiantuntija (Helsingin yliopisto, Terkko Health Hub, kirjasto) Jukka Englund kertoi Iris.AI:sta, joka on tekoälypohjainen tiedonhaun assistentti. Yksinkertaistettuna esittelet tiedonhaun aiheesi ja tutkimuskysymyksesi  Iris.AI:lle lyhyellä englanninkielisellä  abstraktilla, jonka jälkeen Iris.AI tekee erilaisia “viitekarttoja” aiheestasi. Kun annat palautetta Iris.AI:lle sen tekemän haun hyvistä puolista ja kerrot, mikä meni huonommin, Iris.AI oppii aiheestasi enemmän ja pystyy tekemään sinulle osuvamman haun. Aivan automaattiseksi tiedonhaku ei kuitenkaan ole muuttumassa, sillä ihmistä tarvitaan aina antamaan palautetta ja opettamaan konetta; tekoäly ei päihitä ihmisälyä! Muun muassa Itä-Suomen kirjastopäivillä on tarjolla lisätietoa tästä aiheesta.

Jukka Englund kertoi Iris.AI:sta.

Kolmannen pidemmän esityksen aihe oli huippuajankohtainen EU:n tietosuoja-asetus, josta puhui kehittämispäällikkö Ulla Ahlblad-Bordi Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta (THL). Uuden EU:n tietosuoja-asetuksen (General Data Protection Regulation, GDPR) päätavoitteina on vahvistaa yksilön henkilötietojen suojaa ja yksilön oikeuksia mutta myös edistää tietojen liikkumista jäsenvaltioiden välillä.  Yksilön henkilötietojen suoja ei suinkaan ole uusi asia, mutta uusi EU tietosuoja-asetus ja uusi kansallinen tietosuojalaki tuovat joitakin uusia periaatteita mm. henkilötietojen käsittelyyn. Esimerkiksi tutkimustiedon kerääminen, tiedon käyttö ja sen tuhoaminen tai arkistointi on suunniteltava entistä tarkemmin, ja tietosuojaan liittyvät riskit on otettava huomioon jo tutkimuksen suunnitteluvaiheessa. Yhä enemmän painotetaan sitä, että tutkittavilta tulee kerätä vain ne henkilötiedot, jotka ovat tarpeen tutkimuksen tekemisen kannalta. Tutkittavalla saattaa olla oikeus tarkastaa hänestä kerätty tieto, ja etukäteen on mietittävä, miten tämä käytännössä toteutetaan. Uutena periaatteena on ns. tutkijan osoitusvelvollisuus eli on pystyttävä osoittamaan, että tietosuoja-asetuksen periaatteita on noudatettu.  Myös oikeus tulla unohdetuksi, jatkuva päivitysvelvollisuus ja mahdollisuus siirtää tiedot järjestelmästä toiseen ovat uusia määräyksiä. EU-tason tietosuoja-asetusta täydennetään ja täsmennetään kansallisella lainsäädännöllä, jonka on tarkoitus tulla voimaan samaan aikaan eli 25.5.2018, kun tietosuoja-asetusta aletaan soveltaa kaikissa jäsenmaissa.

Tuulevi Ovaska piti esityksen sote-uudistusta sivuavasta aiheesta.

Lyhyitä, 10-15 minuutin puheenvuoroja oli ohjelmassa jäsenistölle tehdyn kutsun pohjalta saatu mukaan neljä, joista kaksi UEFin kirjastosta. Erikoissuunnittelija Mari Mäkinen (THL) kertoi palvelujen kokeilevasta kehittämisestä otsikolla Tietoaineistot tehokäyttöön ja informaatikko Arja Kunnela (Jyväskylän ammattikorkeakoulu) otsikon JAMK – local global library in Finland! alla muun muassa monimuoto-opiskelun ja etätyön sekä koulutusmyynnin ja kansainvälisten hankkeiden kirjaston palveluille asettamista haasteista.

Tuulevin lyhyt esitys Uutishuoneesta, hyvää päivää! kertoi kirjaston viestinnän uudelleen organisoitumisen tarinan, joka on pian luettavissa kirjaston vuosikertomuksesta. Toisen esityksen — Sote-uudistusta odotellessa — aiheesta on julkaistu artikkeli Arja Halkoaho, Kirsi Luoto, Tuulevi Ovaska, Jarmo Saarti, Tuomas Selander: Supporting the medical research and daily work at the hospital – analysing the library and information services at the Kuopio University Hospital.  Journal of the European Association for Health Information and Libraries 2018;14:9-14, ja puheenvuoro Kirsi Luoto, Tuulevi Ovaska, Jarmo Saarti: Yliopistosairaaloiden kirjasto- ja tietopalveluita ei tule unohtaa sote-uudistuksessa. Sosiaalilääketieteellinen aikakauslehti 2018;55:172–174.

BMF:n seminaarit ovat ajankohtaisen tietoannin lisäksi aina myös erinomaisia verkostoitumistilanteita ja -tapaamisia, joissa sekä kohtaa uudelleen että tutustuu uusiin alan kollegoihin koko maasta.

Esitysten materiaalit ovat saatavilla BMF:n sivuilla.

Briefly in English: Bibliothecarii Medicinae Fenniae (BMF) is a professional association for medical and health librarians and information professionals in Finland. BMF’s spring seminar 2018 included presentations about Big Data, Articificial Intelligence in information retrieval, EU’s General Data Protection Regulation (GDPR), service development, libraries as both local and global services, library communications reorganisation and university hospital library services in the context of the health and social services reform.

Virpi Lindi, tietoasiantuntija | information specialist
Tuulevi Ovaska, erityistietoasiantuntija | information specialist & communications coordinator
Opetus- ja tietopalvelut | Training and information services

Kuvakollaasit | Photo collages: Katri Larmo | BMF

Jaa tämä / Share this
Share

Tarvitsetko kansainvälisiä tutkimuksia? Kirjaston monipuolisia, eri tieteenalojen tietokantojen koulutuksia verkossa. Tervetuloa! | Library trainings

(Please, scroll down to read briefly in English.)

Kirjaston maksuttomat koulutukset suomeksi eri tieteenalojen tietokannoista UEFin opiskelijoille, henkilökunnalle ja kaikille kiinnostuneille alkoivat tammikuussa ja jatkuvat huhtikuulle saakka.

Kevään 2018 koulutuksia:

  • 30.1.2018 Kansallisen Finnan peruskäyttö.  Katso tallenne YouTubessa
  • 13.2. 2018 klo 9-10 PubMed/MEDLINE-tietokanta
  • 6.3.2018 klo 9-10 SocINDEX (Ebsco) & Social Science Premium Collection (ProQuest)
  • 22.3. 2018 klo 9-10 Scopus & Web of Science
  • 17.4.2018 klo 9-10 CAB & MathScinet-tietokannat

Ilmoittautuminen UEF-henkilökunnalle HRM-kalenterin kautta ja muille e-lomakkeella. Koulutukset ovat verkossa Skype for business -yhteydellä. Tiedotamme koulutuksista lähempänä. Nauhoitamme koulutukset ja tallenteet löytyvät koulutuksen jälkeen YouTubesta UEFLibrary-kanavalta.

Jatkamme tietokantakoulutuksia myös ensi syksynä. Voit esitää meille toiveita: tietopalvelu[at]uef.fi!

Kirjaston koulutustarjottimelta löydät myös muita ajankohtaisia koulutuksiamme. Kutsu tietoasiantuntija maksutta laitoksellesi kouluttamaan kokoamaasi ryhmää tai tutkimusryhmäsi tapaamiseen tai laitoskokoukseen. Koulutukset on mahdollista järjestää myös Skype for Business –yhteydellä. Voimme myös räätälöidä koulutuksen tarpeidenne mukaan.

Valitse koulutustarjottimen tarjonnasta sopiva kokonaisuus ja ota yhteyttä: tietopalvelu[at]uef.fi.

Tervetuloa!

Briefly in English

Check out our topical training possibilities and update your expertise by utilising our versatile training menu. Invite us to a research group meeting or a department conference. Training sessions can be organised also via a Skype for Business connection. We can tailor the training according to your needs. It is free of charge — just pick a suitable training package from the menu and contact us: information.services[at]uef.fi.

Kaisa Hartikainen, tietoasiantuntija | information specialist
Tuula Rissanen, tietoasiantuntija | information specialist
Opetus- ja tietopalvelut | Training and information services

 

Jaa tämä / Share this
Share