UEFin julkaisutoiminta: määrää ja laatua | UEF publishing: quantity and quality

(Please, scroll down to read in English.)

Itä-Suomen yliopiston tutkijoiden julkaisujen määrä on vakiintunut noin 3500 vuosittaiseen julkaisuun. Tämä luku kuvaa hyvin sitä tieteellisen julkaisemisen perussääntöä, että yksi tutkija tuottaa keskimäärin pari julkaisua vuodessa. Tosin jos tarkastellaan yksittäisiä tutkijoita, hajonta on yliopistossammekin suurta: ahkerimmat julkaisevat kymmeniä julkaisuja vuodessa.

Julkaisufoorumiluokituksia tarkasteltaessa voidaan havaita selkeä siirtymä kohti korkeamman julkaisufoorumiluokituksen julkaisuja monografioissa. Sen sijaan lehtien ja sarjojen julkaiseminen on säilynyt samankaltaisena viime vuosina. Näyttäisi myös siltä, että konferenssijulkaiseminen on alkanut hiipua viime vuosina.

Avoin julkaiseminen on myös edennyt hyvin yliopistossamme. Olemme jo saavuttaneet 40 %:n avoimuuden asteen ja tavoitteena oleva 50 % parin seuraavan vuoden aikana näyttää siten olevan mahdollista saavuttaa.

The number of publications by researchers from the University of Eastern Finland has stabilized around to 3500 annual publications. This is according to the basic rule of scientific publishing that one researcher produces on average a couple of publications per year. However, if we look at individual scientists, scattering is great: the most active publish dozens of publications a year.

When reviewing the Publication forum ratings, there is a clear transition towards higher publication forums in monographs. Instead, publication in journals and series has remained similar in recent years. It seems also that conference publishing has begun to decline.

The open access publishing has also developed well in our university. We are about to approach the degree of openness of 40% and the target of 50% in the next couple of years seems to be achievable.

Jarmo Saarti, kirjaston johtaja | Library director
Jukka Kananen, palvelupäällikkö | Head of services
Verkko- ja julkaisupalvelut | Library IT and Publishing services

Jaa tämä / Share this
Share

Elinkeinorakenne ja työssäkäynti -tilastotietokannalla uusi ohjelmaversio

Tilastokeskuksen Elinkeinorakenne ja työssäkäynti –tilastotietokanta on päivitetty uuteen PX-Web-versioon. Samalla Palvelun osoite on myös muuttunut, joten mahdolliset vanhat pikalinkit selaimissa eivät enää toimi. Uusi palveluosoite on päivitetty UEF-Finnaan. Voit siirtyä suoraan palveluun myös alla olevasta linkistä.

Uusi PX-Web-käyttöliittymä poikkeaa ulkonäöltään jonkin verran vanhasta ja siinä on uusia ominaisuuksia. Uusi versio on jo aikaisemmin otettu käyttöön maksuttomassa StatFin –tietokannassa. Käyttöliittymän käyttöohje löytyy täältä.

Alkuvaiheessa uudessa ohjelmaversiossa on käytettävissä vain kaksi viimeisintä aineistovuotta. Aikataulua vanhempien vuosien lisäämisestä uuteen versioon ei Tilastokeskuksella vielä ole.

Lisätietoja muutoksesta antaa Tilastokeskuksessa Nicola Brun (nicola.brun@stat.fi tai erityispalvelut@stat.fi).

Siirry Elinkeinorakenne ja työssäkäynti –tietokantaan

Kaarina Meriläinen
Tietoasiantuntija
Tietoaineistopalvelut

Jaa tämä / Share this
Share

Digitaalinen kirjasto kehittyy — kirjaston palvelut vuoden 2016 tilastojen mukaan

Kun tarkastelen yliopistomme kirjaston toimintaa ja sen kehittymistä vuoden 2016 tilastojen mukaan, voin niiden perusteella tehdä ainakin seuraavia huomioita. Ensinnäkin tietoaineiston käytön digitaalistuminen etenee edelleen, vaikka käyttöluvut ovat jo tähän asti olleet suuria. Verkkolehtien artikkelilatausten määrä ylitti viime vuonna 900 000 rajan. Tästä voi karkeasti laskea yhden artikkelilatauksen hinnan, joka on näillä käyttöluvuilla 2–3 euroa. Verrattuna kaupallisiin hintoihin nämä ovat hyvin alhaisia.

Verkkokirjojen latauksissa aletaan lähestyä jo puolentoista miljoonan verkkokatselukerran rajaa (1,44 miljoonaa). Painettujen kirjojen kohdalla ei tällaiseen käyttöön ylletä — lainaukset noin 150 000 kappaletta ja uusinnat noin puoli miljoonaa kertaa — vaikka käyttötavat ovat tietysti erilaisia. Kun tämän vielä suhteuttaa siihen, että painettujen kirjojen ja digitaalisten kirjojen lukumäärä on samansuuruinen ja digitaalisten kirjojen nimekemäärä (531 000) alkaa jo mennä ohi painetuista, voidaan väittää, että digitaalisten aineistojen käyttö muodostaa nykyään selvästi suurimman osan kirjaston käytöstä.

Trendejä katsoessa digitaalisten kirjojen käytön ja määrän nopea kasvu Itä-Suomen yliopiston aikana onkin merkittävin tapahtunut muutos.  Korostan vielä: Painettujen kirjojen käyttö ei ole hävinnyt minnekään, vaikka siinä on havaittavissa selkeä laskeva trendi. Kirjaston tiloja tarvitaan myös edelleen; niiden käyttömäärä on alkanut taas nousta, mikä kertonee kirjaston tilojen onnistuneista uudistamisista, joita jatketaan tänäkin vuonna.

Toinen merkittävä trendi on kirjaston antaman opetuksen nopea kasvu. Sekä osallistujien että suoritettujen opintopisteiden määrä on kasvanut 30 40 % UEFin aikana. Tämä on ollut tietoinen valinta tietoympäristön ja siinä tarvittavien taitojen nopean muutoksen vuoksi. Vuosittain noin joka toinen opiskelija käy jonkinlaisella kirjaston antamalla kurssilla.

Kun samalla kirjaston taloutta on sopeutettu tietoaineistojen nopeaan hinnannousuun ja yliopistorahoituksen leikkaukseen, voidaan väittää, että olemme yksi tehokkaimmista yliopistokirjastoista Suomessa. Jos laskemme yhteen henkilöstön ja sekä perus- että avoimen opiskelijat, saa kukin heistä kirjaston tarjoamat palvelut noin 250 euron suuruisella panoksella, jonka yliopisto rahoittaa keskitetysti. Tällä rahalla voi ostaa 5–10 tieteellistä kirjaa tai ladata saman verran tieteellisiä artikkeleita omaan käyttöönsä!

Tilastoista kiinnostuneet voivat tarkastella lukuja tarkemmin täältä.

Jarmo Saarti
kirjaston johtaja

Jaa tämä / Share this
Share

Tehokkuutta ja digitaalisia aineistoja – UEF kirjasto vuoden 2015 tilastojen mukaan

Kansallinen tieteellisten kirjastojen tilasto (https://yhteistilasto.lib.helsinki.fi/) on valmistunut vuodelta 2015 ja sen pohjalta on hyvä tehdä katsaus viime vuoteen: mikä muuttui ja mikä säilyi ennallaan kirjastossamme.

Painettujen aineistojen kokoelma pieneni jonkin verran kappalemääräisesti, mutta ei juurikaan nimekemääräisesti. Suurin muutos kokoelmassamme oli digitaalisten kirjojen nimekkeiden määrän merkittävä kasvu. Edellisen vuoden reilusta 400.000 nimekkeestä päästiin jo yli puolen miljoonan e-kirjan kokoelmaan. E-kirjojen käyttö kasvoi samassa suhteessa ja ylittää jo reilusti painettujen aineistojen lainauksen.

Vastaavasti pystyimme kasvattamaan digitaalisten lehtien kokoelmaamme parilla tuhannella nimekkeellä. Kokoelmamme käsittää jo melkein 32 000 tieteellistä lehtinimekettä. Näitäkin aineistoja käytettiin enemmän kuin edellisenä vuonna: latausten suuruusluokka on noin miljoona kappaletta.

Kirjaston tiloja käytetään myös runsaasti, reilu puoli miljoonaa käyntiä vuodessa. Fyysisten tilojen käyttö on myös hieman kasvanut, joten kirjasto on panostanut viime vuosina tilojen uusimiseen ja remontointiin kaikilla kampuksilla. Kirjasto onkin merkittävä osa sekä digitaalista että fyysistä oppimisympäristöämme yliopistolla. Tilojen kehittämisessä on pyritty mahdollisuuksien mukaan lisäämään asiakkaiden työtiloja ja samalla vähennetty painettujen aineistojen varastotiloja kokoelmien kehittyessä digitaaliseen suuntaan.

Myös kirjaston antama opetus ja sen osallistujamäärät kasvoivat hieman edelliseen vuoteen verrattuna. Opetuksen ja ohjauksen merkitys korostuu näinä aikoina, jolloin uusia aineistoja ja verkkopalveluita hankitaan ja otetaan jatkuvasti käyttöön.

Kiristyvä talous näkyy siinä, että entistä suurempi osuus kirjaston määrärahoista kuluu kirjastoaineistojen hankintaan. Tähän osasyynä on aineistojen jatkuva hinnannousu.

Kaiken kaikkiaan viime vuosi näyttäytyi digitaalisen kirjaston kasvamisena. Painettujen aineistojen käyttö pysyi ennallaan. Kirjaston toiminnan tehokkuus näyttää siis kasvavan eniten digitalisoitumisen myötä, joka avaa käyttäjillemme laajemmat kokoelmat käyttöön silloin kun he itse haluavat niitä käyttää.

Jarmo Saarti

kirjaston johtaja

Jaa tämä / Share this
Share

Finnan käyttäjäkyselyn tuloksia ja käyttötilastoja

Finna-hakupalvelun asiakkaiden kokemuksia kartoitettiin käyttäjäkyselyllä marras- joulukuussa 2015. Myös UEF-Finnan käyttäjät olivat aktiivisia ja iloksemme saimme vastauksia noin 240. Vastaajista suurin osa oli opiskelijoita, noin 77 %. Valtakunnallisesti vastauksia tuli yli 12 000. Vastanneiden kesken arvottiin Samsungin tabletti, jonka voitti tamperelainen Finnan käyttäjä.

Kokemuksia UEF-Finnasta:

Lähes 40 % vastaajista oli kuullut Finnasta ensimmäisen kerran kirjaston toimipisteestä ja noin 20 % verkkoartikkelista tai –uutisesta. Vastaajista noin 30 % käyttää Finnaa vähintään kerran viikossa.

Yli puolet käyttäjistä etsi Finnasta tiettyä aineistoa ja noin 20 % etsi kiinnostavaan aiheeseen liittyvää tietoa. Noin 8 % vastaajista varasi tai uusi kirjastoaineistoa. Aineistoa etsittiin eniten opiskeluun (48,3 %) ja akateemiseen tutkimukseen (29,2 %) ja etsitty aineisto oli löytynyt noin 77 %:lla käyttäjistä. 5 % käyttäjistä ei ollut löytänyt etsimäänsä aineistoa. Lähes 60 % vastaajista oli löytänyt Finnasta jotakin muuta kiinnostavaa. Eniten asiakkaita kiinnostavat suoraan verkossa saatavilla olevat aineistot esim. kuvat, kirjat, lehdet ja artikkelit sekä opinnäytteet.

Suurin osa UEF-Finnan käyttäjistä koki sen helppokäyttöiseksi ja hyödylliseksi ja se saikin keskiarvon 7,8 arvosanaksi asteikolla 0-10.

keskiarvo

Noin 95,3 % vastaajista suosittelisi UEF-Finnaa muille.

UEF-Finna otettiin käyttöön elokuun lopussa 2015 ja sitä on jo testailtu kohta puoli vuotta. Verrattaessa syyskuun ja tammikuun tilastoja huomataan, että käyntien määrä on lisääntynyt noin 2000:sta noin 3000:een kuukaudessa. Myös hakutyypeissä on tapahtunut muutosta. Perushakuja on tehty syyskuussa 73 % ja tammikuussa 52 % kaikista hauista. Kansainvälisistä aineistoista (PCI) tehtyjen hakujen määrä on kasvanut 14 %:sta 36 %:iin.

Finna tilastoja 2016

 

Viiden kuukauden aikana UEF-Finnassa on ollut yli 12000 käyntiä, keskimääräisen käynnin kesto on ollut 7,5 minuuttia ja toimintoja on suoritettu yhteensä 98571 kpl.

helminauhaa  

Finnaa kehitetään jatkuvasti ja arkistojen, kirjastojen ja museoiden aineistoja yhteen kokoavan Finna.fi-palvelun avoin rajapinta api.finna.fi julkaistiin helmikuussa 2016. Tänä keväänä odotellaan uutta entisestään paranneltua ohjelmistoversiota, joka tuo tulleessaan muutoksia myös UEF-Finnan ulkoasuun ja hakutoimintoihin.

 

Anu Eskelinen
Tietoasiantuntija
Verkkoresurssipalvelut

 

 

 

Jaa tämä / Share this
Share