October 2014 | UEF Library

2014-10-31

Vertailevaa kehittämistä, osa 1

Benchmarking, josta suomeksi on käytetty myös termiä vertailuanalyysi, tarkoittaa oman toiminnan vertaamista toisten toimintaan, usein parhaaseen vastaavaan. Benchmarkingin perusideana on oppiminen vertaamalla prosessien ja työtapojen tuottavuutta, laatua ja tehokkuutta. Benchmarkingin avulla voidaan tunnistaa oman toiminnan heikkouksia ja laatia kehitysideoita. Benchmarking voi olla strategioiden vertailua, prosessien vertailua ja/tai erilaisten tunnuslukujen vertailua.

KYSin tieteellinen kirjasto aloitti keväällä 2013 benchmarking-hankkeen kahden eurooppalaisen lääke- ja terveystieteellisen kirjaston — Norges teknisk-naturvitenskapelige universitet, Bibliotek for medisin og helse (BMH) ja Université catholique de Louvain, Bibliothèque des sciences de la santé — kanssa. Kerättyämme runsaasti vertailtavaa dataa ja pidettyämme online-palavereja pääsimme tällä syyslukukaudella vierailuvaiheeseen.

Olin Ghislaine Declèven kanssa tämän viikon Karen Busetin vieraana Trondheimissa, Norjassa. Antoisa ja työntäyteinen viikko koostui muun muassa BMH:n upouuteen kirjastotilaan tutustumisesta, useiden avainhenkilöiden, kuten yliopiston kirjaston johtajan, BMH-kirjaston opetustiimin vetäjän ja viestintävastaavan tapaamisista sekä kirjastohenkilökunnan edustajien ja opiskelijoiden haastatteluista.

Kirjasto on kalustettu erilaisin moderneiden kalustein. Tässä avointa lukutilaa.

Karen Buset kertoo, että kirjastossa täytyy olla muutama tietokone myös yliopistosairaalan verkossa.

Lue lisää yhteisestä blogistamme.

Tuulevi Ovaska, palvelupäällikkö, KYSin tieteellinen kirjasto

2014-10-23

Siruja – “kirjastoblogi” neljännesvuosisadan takaa

Toisaalta 95% siitä mikä julkaistaan tänään on digitaalisessa muodossa, mutta vain 5% siitä on käytettävissä tietoverkon kautta, eli informaatiovallankumous on vielä edessäpäin. Internetissä on mukana noin 9000 tiedostoa, mutta verkossa voi olla vaikea löytää sitä, mitä hakee.

Näin kirjoitti pohjoismaisessa teologisten kirjastojen konferenssissa vieraillut kirjastonhoitaja Outi Kontturi vuonna 1993. Foorumina hänellä oli Joensuun yliopiston kirjaston monistettu henkilökuntatiedote nimeltä Siruja. Vuosina 1986–1993 ilmestynyt Siruja oli oman aikansa ”blogi”, olkoonkin että lehtinen oli tarkoitettu vain kirjaston sisäiseen jakeluun. Se sisälsi ajankohtaisia tiedotuksia, katsauksia, raportteja ja matkakertomuksia, toisinaan jonkin kepeämmänkin jutun.

Sirujen aloittaessa kirjasto oli juuri saanut Carelia-rakennuksesta aiempaa hulppeammat, edelleen käytössä olevat tilansa. Henkilöstön ja aineistojen määrä oli tasaisessa kasvussa. Lehtiä selatessa väkevimmin pistää silmään kuitenkin tietotekniikan esiinmarssi. Suuri, kirjaston asiakkaillekin näkyvä muutos oli atk-lainaukseen siirtyminen sekä JoeCatiksi ristityn ”atk-näyttöluettelon” avaaminen.

Edellä lainatussa katkelmassa – joka on Sirujen viimeiseksi jääneestä numerosta – sana Internet esiintyy ensimmäisen kerran. Jo aiemmin oli kerrottu hypertekstistä, jota hyödyntäviä ohjelmia varten kirjastoon oli hankittu Apple MacIntosh -tietokone. ”Opetuksen avuksi tulee hyperteksti-video-opetusjärjestelmät ja tiedontallennuksen avuksi mm. taskukokoiset tietokoneet, jotka pystyvät lukemaan myös käsinkirjoitettua tekstiä”, Siruissa ennustettiin.

Digitaalisessa muodossa luotujen julkaisujen osuus kaikista julkaisuista oli jo 1990-luvun alussa yllättävän korkea. Se mikä viimeisen 20 vuoden aikana on kasvanut räjähdysmäisesti, on Internetiin vietyjen julkaisujen määrä. Yksin Google Scholar -hakukoneen arvioidaan löytävän noin 160 miljoonaa dokumenttia. Siruissa aavisteltu informaatiovallankumous kävi toteen.

Mikko Meriläinen, tietoasiantuntija
Kokoelmapalvelut

2014-10-21

Sosiaalipolitiikan/yhteiskuntapolitiikan lehti- ja tietokantavinkkejä

Sosiaalipolitiikan päiviä vietetään Itä-Suomen yliopiston Joensuun kampuksella 23.-24.10.2014 teemalla sosiaalipolitiikan rajat (Borders in Social Policy, Boundaries of Social Policy). 31.10. järjestetään seminaari: Sosiaalipolitiikan tutkimusta ja opetusta 40 vuotta Kuopiossa , jossa juhlitaan myös Juhani Laurinkarin siirtymistä emeritus-professoriksi.
Näiden kunniaksi vinkkejä muutamiin alan tiedonlähteisiin.

Sosiaalipolitiikan yhdistys julkaisee Janus-lehteä. Artikkelit ilmestyvät verkkoon viiveellä (myös kansainväliseen SocINDEX-tietokantaan). Uusimmat artikkelit saat käsiisi vain painetusta lehdestä, omasta tai kirjaston hyllystä. Lehden artikkeleita seurataan myös kotimaiseen ARTO-tietokantaan, samoin kuin THL:n julkaisemaa Yhteiskuntapolitiikka-lehteä.

Kansainvälisiä tietellisiä lehtiä:
(Jatka GO-painikkeesta. Pääsy yliopiston verkosta sekä opiskelijan/henkilökunnan verkkotunnuksilla etänä)

Lehti kerrallaan omaa aihettaan ei kannata selailla, eikä lista kaikenkattava olekaan.
Tietokannat ovat avuksi tiedonhakuun. Etsi aihettasi kuvaavilla hakusanoilla esim. näistä kansainvälisistä tietokannoista:

Scopus (laaja, monialainen; kattavin yllä oleviin lehtiin)
Socindex

Pääosin yllä olevat sisältävät tieteellisten lehtien artikkelitietoja. Kirja-aineistoa on syytä hakea muualta. Itä-Suomen yliopiston kirjaston kokoelmat, myös elektroniset kirjojen tiedot, löytyvät Joskusta, muiden Suomen yliopisto- ja korkeakoulukirjastojen kokoelmat Melindasta.
Kansainvälisesti voi etsiä esim. verkkokirjakaupoista (esim. Amazon.com) tai WorldCat-luettelosta.
Jos kokoelmissamme puutteita, tee hankintaesitys. Voit toivoa myös tiettyä aihepiiriä.

Saa kysyä ja kommentoida!

Jos tarvitset apua/neuvoja tiedonhakuusi, ota yhteyttä oman alasi tietoasiantuntijaan tai tietopalvelu[at]uef.fi

Maarit Putous
tietoasiantuntija