Toisaalta 95% siitä mikä julkaistaan tänään on digitaalisessa muodossa, mutta vain 5% siitä on käytettävissä tietoverkon kautta, eli informaatiovallankumous on vielä edessäpäin. Internetissä on mukana noin 9000 tiedostoa, mutta verkossa voi olla vaikea löytää sitä, mitä hakee.
Näin kirjoitti pohjoismaisessa teologisten kirjastojen konferenssissa vieraillut kirjastonhoitaja Outi Kontturi vuonna 1993. Foorumina hänellä oli Joensuun yliopiston kirjaston monistettu henkilökuntatiedote nimeltä Siruja. Vuosina 1986–1993 ilmestynyt Siruja oli oman aikansa ”blogi”, olkoonkin että lehtinen oli tarkoitettu vain kirjaston sisäiseen jakeluun. Se sisälsi ajankohtaisia tiedotuksia, katsauksia, raportteja ja matkakertomuksia, toisinaan jonkin kepeämmänkin jutun.
Sirujen aloittaessa kirjasto oli juuri saanut Carelia-rakennuksesta aiempaa hulppeammat, edelleen käytössä olevat tilansa. Henkilöstön ja aineistojen määrä oli tasaisessa kasvussa. Lehtiä selatessa väkevimmin pistää silmään kuitenkin tietotekniikan esiinmarssi. Suuri, kirjaston asiakkaillekin näkyvä muutos oli atk-lainaukseen siirtyminen sekä JoeCatiksi ristityn ”atk-näyttöluettelon” avaaminen.
Edellä lainatussa katkelmassa – joka on Sirujen viimeiseksi jääneestä numerosta – sana Internet esiintyy ensimmäisen kerran. Jo aiemmin oli kerrottu hypertekstistä, jota hyödyntäviä ohjelmia varten kirjastoon oli hankittu Apple MacIntosh -tietokone. ”Opetuksen avuksi tulee hyperteksti-video-opetusjärjestelmät ja tiedontallennuksen avuksi mm. taskukokoiset tietokoneet, jotka pystyvät lukemaan myös käsinkirjoitettua tekstiä”, Siruissa ennustettiin.
Digitaalisessa muodossa luotujen julkaisujen osuus kaikista julkaisuista oli jo 1990-luvun alussa yllättävän korkea. Se mikä viimeisen 20 vuoden aikana on kasvanut räjähdysmäisesti, on Internetiin vietyjen julkaisujen määrä. Yksin Google Scholar -hakukoneen arvioidaan löytävän noin 160 miljoonaa dokumenttia. Siruissa aavisteltu informaatiovallankumous kävi toteen.
Mikko Meriläinen, tietoasiantuntija
Kokoelmapalvelut
