Matilda-ilmiö – julkaisuja (epä)tasa-arvosta tieteessä | Matilda effect – publications about (in)equality in science

(Please, scroll down to read in English.)

Termillä Matilda-ilmiö tai -efekti tarkoitetaan taipumusta kieltää tai häivyttää naisten tieteelliset saavutukset ja antaa kunnia niistä miehille. Tieteenhistorioitsija Margaret W. Rossiter (s. 1944) nimesi ilmiön feministi ja ihmisoikeusaktivisti Matilda Joslyn Gagen (1826–1898) mukaan (1).

Vuonna 2015 YK julisti 11.2. kansainväliseksi ”Naiset ja tytöt tieteessä” -päiväksi, joka innostaa ja kutsuu tyttöjä ja naisia suuntautumaan luonnontieteisiin, vastustaa sukupuoliharhaa ja torjuu naisten ja tyttöjen syrjintää luonnontieteissä, tekniikassa ja matematiikassa.

Kirjallisuutta aiheesta

Muutama e-kirjapoiminta UEF-Primosta

Pari painettua kirjaa

Jokunen avoin artikkeli

Hae lisää UEF-Primosta.

Matilda effect text, male and female symbols, photos of fours female scientists.The term Matilda effect refers to the tendency to deny or hide women’s achievements in science and give the credit to men. Science historian Margaret W. Rossiter (born 1944) named the phenomenon after feminist and human rights activist Matilda Joslyn Gage (1826–1898) (1).

In 2015, the UN’s declared 11 February as The International Day of Women and Girls in Science. It is a day to inspire and engage girls and women in science, to defy gender biases and defeat discrimination that holds women and girls back in the STEM fields (science, technology, engineering, and mathematics).

Literature about the topic

Some ebook picks from UEF Primo

Couple of printed books

Some open access articles

Search UEF Primo for more.

This post was inspired by this UEF Event.

Tuulevi Ovaska, erityistietoasiantuntija | Senior Information Specialist
Opetus- ja tietopalvelut | Training and Information Services

(1)Margaret W. Rossiter. “The Matthew Matilda Effect in Science.” Social Studies of Science, vol. 23, no. 2, Sage Publications, May 1993, pp. 325–41, doi:10.1177/030631293023002004. (sorry, no access)

Siruja – “kirjastoblogi” neljännesvuosisadan takaa

Toisaalta 95% siitä mikä julkaistaan tänään on digitaalisessa muodossa, mutta vain 5% siitä on käytettävissä tietoverkon kautta, eli informaatiovallankumous on vielä edessäpäin. Internetissä on mukana noin 9000 tiedostoa, mutta verkossa voi olla vaikea löytää sitä, mitä hakee.

Näin kirjoitti pohjoismaisessa teologisten kirjastojen konferenssissa vieraillut kirjastonhoitaja Outi Kontturi vuonna 1993. Foorumina hänellä oli Joensuun yliopiston kirjaston monistettu henkilökuntatiedote nimeltä Siruja. Vuosina 1986–1993 ilmestynyt Siruja oli oman aikansa ”blogi”, olkoonkin että lehtinen oli tarkoitettu vain kirjaston sisäiseen jakeluun. Se sisälsi ajankohtaisia tiedotuksia, katsauksia, raportteja ja matkakertomuksia, toisinaan jonkin kepeämmänkin jutun.

IMG_0223Sirujen aloittaessa kirjasto oli juuri saanut Carelia-rakennuksesta aiempaa hulppeammat, edelleen käytössä olevat tilansa. Henkilöstön ja aineistojen määrä oli tasaisessa kasvussa. Lehtiä selatessa väkevimmin pistää silmään kuitenkin tietotekniikan esiinmarssi. Suuri, kirjaston asiakkaillekin näkyvä muutos oli atk-lainaukseen siirtyminen sekä JoeCatiksi ristityn ”atk-näyttöluettelon” avaaminen.

Edellä lainatussa katkelmassa – joka on Sirujen viimeiseksi jääneestä numerosta – sana Internet esiintyy ensimmäisen kerran. Jo aiemmin oli kerrottu hypertekstistä, jota hyödyntäviä ohjelmia varten kirjastoon oli hankittu Apple MacIntosh -tietokone. ”Opetuksen avuksi tulee hyperteksti-video-opetusjärjestelmät ja tiedontallennuksen avuksi mm. taskukokoiset tietokoneet, jotka pystyvät lukemaan myös käsinkirjoitettua tekstiä”, Siruissa ennustettiin.

Digitaalisessa muodossa luotujen julkaisujen osuus kaikista julkaisuista oli jo 1990-luvun alussa yllättävän korkea. Se mikä viimeisen 20 vuoden aikana on kasvanut räjähdysmäisesti, on Internetiin vietyjen julkaisujen määrä. Yksin Google Scholar -hakukoneen arvioidaan löytävän noin 160 miljoonaa dokumenttia. Siruissa aavisteltu informaatiovallankumous kävi toteen.

Mikko Meriläinen, tietoasiantuntija
Kokoelmapalvelut