Tag: konferenssit

Posted on

Kirjaston henkilökunnan luennot, esitelmät, konferenssiosallistumiset ja asiantuntijatehtävät 2022 | Library staff’s lectures, presentations, conference participation and expert activities in 2022

(Please, scroll down to read in English)

Luennot ja esitelmät

Itä-Suomen yliopiston kirjastolaiset luennoivat ja esitelmöivät vuonna 2022 pääasiassa ammatillissa konferensseissa ja seminaareissa. Esitelmiä pidettiin sekä kansallisissa että kansainvälisissä tapahtumissa.

 

Kansainväliset konferenssit ja muut tapahtumat

Pandemiarajoitusten lievennyttyä konferensseihin pystyttiin matkustamaan paikan päälle, mutta moniin osallistuttiin myös etäyhteydellä.

  • National Policies relevant to EOSC deployment Status, gaps, and steps towards harmonisation, 1.5. 2022, etäyhteys. Osallistuja: Tomi Rosti
  • YUFERING (YUFE Transforming Research and Innovation through Europe-wide KNowledGe Transfer) Annual Progress Meeting 9.–10.5. 2022, Nicosia, Cyprus. Osallistuja: Katri Rintamäki
  • EAHIL 2022 (European Association for Health Information and Libaries) Conference “Broaden the horizons – diversity, partnership and innovation with a human touch” 1.–3.6. 2022, Rotterdam, The Netherlands. Osallistuja: Tuulevi Ovaska Raportti
  • LIBER (Ligue des Bibliothèques Européennes de Recherche) annual conference 6.–8.7. 2022, Odense, Denmark. Osallistujat: Heta Mikkonen ja Tomi Rosti Raportti
  • Tutkimuspalvelupäivät, 15.–17.8., Oulu. Osallistujat: Niina Nurmi ja Manna Satama Raportti
  • Eurooppa-foorumi 24.–26.8.2022, Turku. Osallistuja: Tapani Toivanen Raportti
  • CHER 2022 (Consortium for Higher Education Researchers) Conference 1.-2.9.  2022, etäyhteys. Osallistuja: Katri Rintamäki
  • Universidad Carlos III de Madrid (Erasmus staff exchange) 5.–6. 9. 2022, Madrid, Spain. Osallistuja: Katri Rintamäki
  • STI 2022 (International Conference on Science, Technology and Innovation Indicators) 7.–9. 9. 2022, Granada, Spain. Osallistuja: Katri Rintamäki
  • BETH (Bibliothèques Européennes de Théologie) annual conference 10.–14. 9. 2022, Kerkrade, The Netherlands. Osallistuja: Jussi Hyvärinen Raportti
  • IGeLU 2022 (The International Group of Ex Libris Users) Hybrid Conference and Developers’ Day 12.–15.9. 2022. Osallistuja: Marja Kuittinen
  • NWB 2022 (Nordic Workshop on Bibliometrics and Research Policy) 21.–23. 9. 2022, Turku, Finland. Osallistujat: Marja Kuittinen ja Katri Rintamäki
  • Science Europe Conference on Open Science, 18.–19. 10. 2022, etäyhteys. Osallistuja: Tomi Rosti
  • EARMA Early Stage Research Administrator Masterclass, 25.–27. 10. 2022, Prague, Czech Republic. Osallistujat: Niina Nurmi ja Manna Satama Raportti
  • The EOSC-Nordic Final Event, 5.10. 2022, Tallinn, Estonia. Osallistuja: Tomi Rosti
  • Where Do We Meet? Perspectives from Software Developers and Subject Specialists on Creating Machine Learning Projects 9.11. 2022, etäyhteys. Osallistuja: Tarja Turunen
  • Training seminar for European Documentation Centres, 16.–17.11. 2022, Brussels, Belgium. Osallistuja: Marika Mahlavuori Raportti
  • The DIOSI MODEL for Early Career Researchers Final Event at Universidad Carlos III de Madrid, 29.–30.11. 2022, Madrid, Spain. Osallistuja: Tomi Rosti

 

Asiantuntijatehtävät

Monet kirjastolaiset toimivat aktiivisesti yliopiston erilaisissa kehittämisryhmissä, koordinointiryhmissä ja työryhmissä sekä toimikunnissa ja verkostoissa. Kirjaston henkilökuntaa kuuluu myös kansallisiin kirjastoalan, tutkimuksen tuen ja avoimen tieteen asiantuntija- ja työryhmiin. Kirjaston henkilökunnassa on myös luottamusmiehiä sekä ammattiliittojen ja yhdistysten johtokuntien ja hallitusten puheenjohtajia ja jäseniä. Lisäksi kirjaston henkilöstöä toimii kansainvälisissä organisaatioissa ja konferenssien kansainvälisissä ohjelmakomiteoissa sekä tieteellisten ja ammatillisten julkaisujen vertaisarvioijina ja toimituskuntien jäseninä.

Aho,  Marja
Informaatioalan akateemiset (INA) ry, johtokunnan varajäsen 2022–
Itä-Suomen yliopiston kollegio, jäsen 2022–
Hartikainen, Kaisa
Tieteellisten seurain valtuuskunta, avoimen tieteen asiantuntijaryhmä: data, jäsen 2020–
Hirvonen, Helena
Itä-Suomen yliopiston työsuojeluvaltuutettu 2022
Itä-Suomen yliopiston yhteistoimintaneuvottelukunnan jäsen 2013–2022
Itä-Suomen yliopistoyhteisön henkilöstöyhdistys, varsinainen luottamusmies 1.7.2019–2022
Holopainen, Riitta
Itä-Suomen yliopisto, tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustoimikunta, jäsen 2021–Suomen tieteellinen kirjastoseura, informaatiolukutaitotyöryhmä, jäsen 2020–
Hyvärinen, Jussi
BETH (Bibliothèques Européennes de Théologie), board member 2022–Informaatioalan akateemiset (INA) ry, johtokunnan jäsen 2019–, puheenjohtaja 2022–
Suomen kirjastoseura, Minerva-ryhmä, jäsen 2022–
Tieteentekijöiden liitto ry, hallituksen jäsen 2022–
Tieteentekijöiden liitto ry, Informaatioalan ja avoimen tieteen työryhmä, puheenjohtaja 2022
Hyvärinen, Katja
Kuvailevan metatiedon asiantuntijaryhmän (Kumea) jäsen 2018–, puheenjohtaja 2020–
Jussila, Juho
Tieteellisten seurain valtuuskunta, avoimen tieteen asiantuntijaryhmä: julkaisemisen avoimuus, jäsen 2020–
Jäntti, Helena
Tieteellisten seurain valtuuskunta, avoimen tieteen asiantuntijaryhmä: avoimet oppimateriaalit, jäsen 2021–
Suomen vesiyhdistys, Limnologian alajaosto: hallituksen jäsen 2015– (aiemmin Suomen limnologinen yhdistys)
Kananen, Jukka
Tieteentekijöiden liitto ry. Informaatioalan ja avoimen tieteen työryhmän jäsen 2020–2022
Karhapää, Anne
Tieteellisten seurain valtuuskunta, avoimen tieteen asiantuntijaryhmä: data, jäsen 2018–
Kuittinen, Marja
Itä-Suomen yliopiston opetusalan alueyhdistys ry, hallituksen jäsen 2008–
Itä-Suomen yliopiston opetusalan alueyhdistys ry, taloudenhoitaja 2010–
Finn-ARMA-verkosto, julkaisumetriikkatyöryhmä, jäsen 2019–
Laurila, Antti
Tieteellisten seurain valtuuskunta, avoimen tieteen asiantuntijaryhmä julkaisujen avoimuus, jäsen 2018–
Mahlavuori, Marika
Itä-Suomen yliopiston ohjauksen koordinointi- ja kehittämisryhmä
(OKKE), jäsen 2022
Meriläinen, Kaarina
FinELib, Full OA –projekti, jäsen 2020–
Tieteellisten seurain valtuuskunta, avoimen tieteen asiantuntijaryhmä julkaisemisen avoimuus, jäsen 2018–
Mikkonen, Heta
Suomen tieteellinen kirjastoseura (STKS), Tutkijapalveluiden työryhmä 2021–
Muhonen, Ari
Ilmavoimamuseon säätiö, hallituksen jäsen 2020–
Kokooma- ja yksittäisteosten avoimen saatavuuden osalinjauksen työryhmä, jäsen 2021–2022
Sanastokeskus ry, hallituksen puheenjohtaja 2003–
Suomen yliopistokirjastojen verkosto, FUN, puheenjohtaja 2021–
Tieteellisten kirjastojen tilastointiryhmä, puheenjohtaja 1.4.2021–Varastokirjasto, johtokunnan puheenjohtaja 2019–
Nurmi, Niina
Tieteellisten seurain valtuuskunta, avoimen tieteen asiantuntijaryhmä, datanhallinnan asiantuntijan ammatillisen pätevöitymisen tiekartta, jäsen 2022–
Tieteellisten seurain valtuuskunta, avoimen tieteen työryhmä, vuorovaikutus päätöksentekijöihin ja avoin hallinto, puheenjohtaja 2022–
Ovaska, Tuulevi
ASIS&T Annual Meeting, peer reviewer, 2015–2022
Signum, toimitusverkosto, jäsen, 2020–
EAHIL 2023 workshop, international programme committee, jäsen, 2021– 2023
UEF, Työyhteisöviestintä -ryhmä 2022–
UEF, Opiskelijaviestinnän koordinaatio -ryhmä 2022–
Tiedejulkaisemisen päivät 2022, työryhmä 2022
Parikka, Laura
Itä-Suomen yliopiston oppimisympäristötyöryhmä, jäsen 2019–
Parviainen, Harri
Hansel, kausijulkaisujen välityspalveluiden asiakastyöryhmä, jäsen 2019–Piirainen, Elli
Itä-Suomen yliopisto, Joensuun kampus, 2. varatyösuojeluvaltuutettu 2022–Porkka, Riitta
Itä-Suomen yliopisto, Koulutuksen kehittämisen toimikunta, FILO, jäsen 2022–Itä-Suomen yliopisto, Koulutuksen kehittämisen toimikunta, LUMET, jäsen 2022–
Itä-Suomen yliopisto, Koulutuksen kehittämisen toimikunta, YHKA, jäsen 2022–
YUFE libraries working group, jäsen 2021–
Putous, Maarit
Itä-Suomen yliopisto. Muun henkilöstön arviointiryhmä, varajäsen 2012–
Itä-Suomen yliopiston kollegio, jäsen 2014–
Itä-Suomen yliopiston ohjauksen koordinointi- ja kehittämisryhmä, varajäsen 2014–
Rintamäki, Katri
Itä-Suomen yliopisto. Opintoasioista vastaavien työryhmä, jäsen 2021–
Itä-Suomen yliopisto. Osaamisen kehittämisen työryhmä, jäsen 2021–
Itä-Suomen yliopisto. Pedajohtajaverkosto, jäsen 2022–
Itä-Suomen yliopisto, Koulutuksen kehittämisen toimikunta, FILO, varajäsen 2022–
Itä-Suomen yliopisto, Koulutuksen kehittämisen toimikunta, LUMET, varajäsen 2022–
Itä-Suomen yliopisto, Koulutuksen kehittämisen toimikunta, YHKA, varajäsen 2022–
Tieteellisten seurain valtuuskunta, avoimen tieteen asiantuntijaryhmä, Vastuullinen arviointi ja kannustimet, jäsen 2022–
YERUN Open Science ad hoc group, jäsen 2021–
YUFE libraries working group, varajäsen 2021–
YUFERING WP5 working group, jäsen 2021–
Rosti, Tomi
Ammattiliitto Pro, aluejohtokunta, jäsen 2019–
Ammattiliitto Pro, yliopistojen neuvottelukunta, jäsen 2019–
DMP-konsortio, ohjausryhmä, jäsen, varapuheenjohtaja, 2022–
Finn-ARMA-verkosto, julkaisumetriikkatyöryhmä, jäsen 2014–
Finn-ARMA-verkosto, tutkimuksen arviointiryhmä, jäsen 2014–
Finn-ARMA-verkosto, tutkimushallinnon tietomallityöryhmä, jäsen 2014–
Finn-ARMA-verkosto, tutkimushallinnon tietomallityöryhmä, puheenjohtaja 2022–
Itä-Suomen yliopisto, avoimen tieteen työryhmä, jäsen 2022–
Itä-Suomen yliopiston hallitus, jäsen 2014–
Itä-Suomen yliopiston muun henkilöstön arviointiryhmä, jäsen 2010–
Itä-Suomen yliopistoyhteisön henkilöstöyhdistys ry (ISYHY), puheenjohtaja 2009–
Itä-Suomen yliopistoyhteisön henkilöstöyhdistys ry (ISYHY), varapääluottamusmies 2010–
Opetus- ja kulttuuriministeriö, Tutkimushallinnon tietovirtojen ja tutkimustietovarannon ohjausryhmä, jäsen 2021–
Pohjois-Karjalan Nuorisotyön Tuki -säätiö, varapuheenjohtaja, 2019–
Pohjois-Karjalan maakuntaliitto, Pohjois-Karjalan maakuntaohjelman POKAT koulutusryhmä, jäsen 2022–2025
Tieteellisten seurain valtuuskunta, avoimen tieteen asiantuntijaryhmä: julkaisujen avoimuus, jäsen 2018–
Tieteellisten seurain valtuuskunta, avoimen tieteen asiantuntijaryhmä: julkaisujen avoimuus: Opinnäytetöiden avoimuuden osalinjaus -työryhmä, puheenjohtaja 2022–
Tieteellisten seurain valtuuskunta, avoimen tieteen asiantuntijaryhmä: tutkimusaineistojen avoimuus, jäsen 2018–
Tieteellisten seurain valtuuskunta, avoimen tieteen asiantuntijaryhmä: toimintakulttuurin avoimuus, jäsen 2018–
Työttömyyskassa Pro, hallituksen 2. varajäsen, 2020–
YERUN Open Science ad hoc group, jäsen 2021–
Yliopistojen ja tutkimusalan henkilöstöliitto YHL ry, hallituksen jäsen 2009–Yliopistojen ja tutkimusalan henkilöstöliitto YHL ry, työvaliokunnan jäsen 2009–
Yliopistojen ja tutkimusalan henkilöstöliitto YHL ry, varapuheenjohtaja 2009–
Sahlman, Taina
Tieteellisten seurain valtuuskunta, avoimen tieteen asiantuntijaryhmä julkaisemisen avoimuus, jäsen 2018–
Tieteellisten seurain valtuuskunta, avoimen tieteen asiantuntijaryhmä: Opinnäytetöiden avoimuuden osalinjaus (yhteistyössä julkaisemisen avoimuuden asiantuntijaryhmän kanssa), jäsen 2022–
Sallinen, Taisa
Tieteellisten seurain valtuuskunta, avoimen tieteen asiantuntijaryhmä, tutkijan datapalveluiden markkinointi, jäsen 2020–2022
Finn-ARMA, avoimen tieteen asiantuntijaryhmä, datakoulutukset (alatyöryhmä/osaamistavoitteet), jäsen 2021–
Finn-ARMA, avoimen tieteen asiantuntijaryhmä, Arkaluonteisten tutkimusaineistojen hallinnan ohjepäivitys -työryhmä, sihteeri 2022–
Satama, Manna
Tieteellisten seurain valtuuskunta, avoimen tieteen asiantuntijaryhmä, tutkijan datapalveluiden markkinointi, jäsen 2021–2022
Tieteellisten seurain valtuuskunta, avoimen tieteen asiantuntijaryhmä, datakoulutukset, jäsen 2021–2022
Tieteellisten seurain valtuuskunta, avoimen tieteen asiantuntijaryhmä, datanhallinnan asiantuntijan ammatillisen pätevöitymisen tiekartta, jäsen 2022–
Tieteellisten seurain valtuuskunta, avoimen tieteen asiantuntijaryhmä, avoimen tieteen termit, jäsen 2022–
Bysantin tutkimuksen seura, hallituksen jäsen 2010–2022
Tiihonen, Jari
TyKe-henkilö/Kirjasto (TyKe = työhyvinvoinnin kehittäjä), Itä-Suomen yliopiston työhyvinvoinnin kehittäjä -verkoston jäsen 2017–
Tolvanen, Suvi
TyKe-henkilö/Kirjasto (TyKe = työhyvinvoinnin kehittäjä), Itä-Suomen yliopiston työhyvinvoinnin kehittäjä -verkoston jäsen 2021–
Turunen, Tarja
Sisällönkuvailun asiantuntijaryhmä, jäsen 2020–

Henkilö pitää esitelmää auditoriossa. | A person giving a presentation in an auditorium.
EAHIL-konferenssi kesäkuussa 2022 | EAHIL conference in June 2022. Kuva | Photo: Tuulevi Ovaska.

Lectures and presentations

Library staff lectured and presented mainly at professional conferences and other events. Presentations were held at both national and international level.

 

International conferences and events

The reduction of the Covid-19 pandemic restrictions enabled library staff to participate international conferences on-site, but some of them were also attended online.

  • National Policies relevant to EOSC deployment Status, gaps, and steps towards harmonisation, 4 May 2022, online. Attendee: Tomi Rosti
  • YUFERING (YUFE Transforming Research and Innovation through Europe-wide KNowledGe Transfer) Annual Progress Meeting 9–10 May 2022, Nicosia, Cyprus. Attendee: Katri Rintamäki
  • EAHIL 2022 (European Association for Health Information and Libaries) Conference “Broaden the horizons – diversity, partnership and innovation with a human touch” 1–3 June 2022, Rotterdam, The Netherlands. Attendee: Tuulevi Ovaska Report
  • LIBER (Ligue des Bibliothèques Européennes de Recherche) annual conference 6–8 July 2022, Odense, Denmark. Attendee: Heta Mikkonen ja Tomi Rosti Report
  • Tutkimuspalvelupäivät, 15–17 August 2022, Oulu. Attendees: Niina Nurmi ja Manna Satama Report
  • Eurooppa-foorumi 24–26 August 2022, Turku. Attendee: Tapani Toivanen Report
  • CHER 2022 (Consortium for Higher Education Researchers) Conference 1–2 September 2022, online. Attendee: Katri Rintamäki
  • Universidad Carlos III de Madrid (Erasmus staff exchange) 5–6 September 2022, Madrid, Spain. Attendee: Katri Rintamäki
  • STI 2022 (International Conference on Science, Technology and Innovation Indicators) 7–9 September 2022, Granada, Spain. Attendee: Katri Rintamäki
  • BETH (Bibliothèques Européennes de Théologie) annual conference 10–14 September 2022, Kerkrade, The Netherlands. Attendee: Jussi Hyvärinen Report
  • IGeLU 2022 (The International Group of Ex Libris Users) Hybrid Conference and Developers’ Day 12–15 September 2022. Attendee: Marja Kuittinen
  • NWB 2022 (Nordic Workshop on Bibliometrics and Research Policy) 21–23 September 2022, Turku, Finland. Attendees: Marja Kuittinen and Katri Rintamäki
  • Science Europe Conference on Open Science, 18 and 19 October 2022, online. Attendee: Tomi Rosti
  • EARMA Early Stage Research Administrator Masterclass, 25–27 October 2022, Prague, Czech Republic. Attendees: Niina Nurmi and Manna Satama Report
  • The EOSC-Nordic Final Event, 5 October 2022, Tallinn, Estonia. Attendee: Tomi Rosti
  • Where Do We Meet? Perspectives from Software Developers and Subject Specialists on Creating Machine Learning Projects 9 November 2022, online. Attendee: Tarja Turunen
  • Training seminar for European Documentation Centres, 16–17 November 2022, Brussels, Belgium. Attendee: Marika Mahlavuori Report
  • The DIOSI MODEL for Early Career Researchers Final Event at Universidad Carlos III de Madrid, 29–30 November 2022, Madrid, Spain. Attendee: Tomi Rosti

 

Expert activities

Many library staff members are active in the university’s various development, coordination and working groups, committees and networks. The library staff also participates in many expert and working groups related to the library field, to research support and to open science on national level. There are library staff members who are employees’ representatives, chairpersons and board members of trade unions and associations. Some staff members are also active in international organizations and members of the international programme committees of conferences as well peer reviewers for scientific and professional publications, and members of editorial boards. (See the list of these expert activities above the picture.)

Jussi Hyvärinen, tietoasiantuntija | Information specialist
Tuulevi Ovaska, erityistietoasiantuntija | Senior information specialist
Opetus- ja tietopalvelut | Training and information services
Mikko Meriläinen, tietoasiantuntija | Information specialist
Tietoaineistopalvelut | Collection services

Share
Posted on

EU-tallekirjastojen tuoreita tuulahduksia Brysselistä | Hear the latest about European Documentation Centres from Brussels

(Please, scroll down to read in English.)

Aluksi

Reilun puolentoista päivän mittainen ”European Documentation Centres’ Training Seminar” pidettiin 16.–17. marraskuuta 2022 Brysselissä. Reippaasti yli satapäinen EU-tallekirjastojen edustajajoukko kokoontui tähän Euroopan komission Viestinnän pääosaston organisoimaan tapahtumaan, jonka viisi pääteemaa olivat akateemisten yhteisöjen osallistaminen, EU-tietokantakoulutukset, sosiaalinen media, vuoden 2024 europarlamenttivaalit ja työpajat EU-tallekirjastojen roolista. Koulutuspäivien ohjelma oli tiivis ja asiapitoinen. Tarkempi linkkilistaus koulutuspäivien materiaaleihin löytyy blogitekstin lopusta.

“European Documentations Centres’ Training Seminar” -koulutustapahtuman esitystekstit heijastettuna valkokankaalle. | Presentation texts of the “European Documentation Centres’ Training Seminar” displayed on the screen.
Tervetuloa. | Welcome. Kuva | Photo: Marika Mahlavuori

Ensimmäinen päivä

Jo ennen ensimmäisen puheenvuoron alkua yleisöstä oli aistittavissa avoin, innostunut, ja oppimisen janoinen ilmapiiri. Ehkä koronavuosien myötä yleistyneiden etäkokousten jälkeen kaikki olivat erityisen ilahtuneita tapaamaan vanhoja ja uusia kollegoita kasvotusten. Uutena EU-tallekirjastolaisena oli varsin helppoa ja luontevaa sujahtaa joukon jatkoksi verkostoitumaan ja kuuntelemaan mielenkiintoisia esityksiä.

Richard Kühnel (Euroopan komissiosta) kertoi avajaispuheessaan ensimmäisen EU-tallekirjaston perustamisvuoden olleen 1963. Veikkaan tiedon saaneen monen kuulijan pohtimaan kuinka tätä voidaan huomioida ja kenties juhlistaa omassa työyhteisössä ensi vuonna.

EU-tallekirjastojen roolia käsiteltiin monesta näkökulmasta koulutuspäivien aikana. Ensimmäisenä Gaetane Ricard-Nihoul ja Alessandro Giordani (molemmat Euroopan komissiosta) valottivat paneelikeskustelussa muun muassa EU-tallekirjastojen mahdollisuuksia osallistaa akateemista maailmaa mukaan aktiiviseen keskusteluun Euroopan tulevaisuudesta. Yhdeksi keinoksi mainittiin kansalaispaneelit, joita tullaan järjestämään tulevaisuudessa. EU-tallekirjastojen rooliteeman pohdiskelua jatkettiin neljässä rinnakkaisessa työpajassa. Jokainen osallistuja sai valita kaksi itselleen mieluista työpajaa.

Suuria keltaisia Post-it -lappuja fläppitaululle koottuna. | Big yellow Post-it notes collected on a flip chart.
Rinnakkaisten työpajojen oivalluksia koottiin yhteen. | Insights from parallel workshops were gathered together. Kuva | Photo: Marika Mahlavuori

Osallistuin ensin työpajaan, jossa keskusteltiin keinoista saada opiskelijat ohjattua EU-tietokantojen ja -tietolähteiden äärelle. Toisessa työpajassa hahmoteltiin keinoja saada opiskelijoita osallistumaan muun muassa kansalaistoimintaan napakan johdantoesitelmän pohjalta. Nuorille suunnattua osallistavaa materiaalia on yllättävän paljon valmiiksi luotuna. Lopuksi rinnakkaisista työpajoista koottiin keskeisimmät huomiot ja oivallukset suurille Post it-lapuille seuraaviin kategorioihin luokiteltuina: haasteet, parhaat käytännöt ja suositukset. Koulutuspäivien päätteeksi työpajojen keskeisimmät oivallukset esiteltiin yhteisesti kaikille.

Neljässä tiiviissä ja käytännönläheisessä ”Search Like a Pro” -tietoiskussa tarjoiltiin tietoa neljästä EU-tietolähteestä:

  • EUR-LEX
  • EU Open Data Portal
  • Legislative Observatory
  • EC Library Guides

Jokainen “Search Like a Pro”-tietoisku alkoi lyhyellä tietoiskulla kulloisestakin tietolähteestä ja päättyi kysymys-vastaus-osioon, jossa yleisön kiperiin kysymyksiin vastailtiin syvällä asiantuntemukselle. Tietoiskujen suurin anti oli niiden konkreettiset tiedonhakuesimerkit.

Kolmessa lyhyessä hissipuheessa esiteltiin kolmea eri tietovarantoa:

  • EU Academy
  • Publications Office
  • Learning Corner

Mielenkiintoisina nostoina näistä voi mainita Learning Corner -sivuston yllättävän laajat ja monipuoliset opetusmateriaalit, pelit ja esitysmateriaalit, jotka on jaoteltu ikäryhmittäin. Maininnan arvoisena tutustumiskohteena voi suositella myös EU Academyn aineistojen (muun muassa opetusvideoita sisältäviä) kursseja. Palvelun käyttäminen vaatii rekisteröitymisen. Euroopan unionin julkaisutoimiston sivusto pitää sisällään valtavasti aineistoa esimerkiksi eurooppalaisesta datasta, EU-julkaisuista sekä tutkimuksesta ja innovoinnista.

Ensimmäisen päivän ehtoopuolella Stephen Clarkin (Euroopan parlamentista) taidokkaasti koottua esitystä vuoden 2024 europarlamenttivaaleista oli ilo katsella ja kuunnella. Clarkin taito kiteyttää sanomansa kuvan ja parin ydinsanan avulla on taito, jonka toivon oppivani. Vaikka europarlamenttivaaleihin on yli vuosi aikaa, niihin valmistautuminen aloitetaan hyvissä ajoin Euroopan unionissa.

Ensimmäisen päivän viimeisessä esityksessä paneuduttiin tuhdilla tietopaketilla sosiaalisen median maailmaan. Esityksen valovoimaisin anti oli Belgian Antwerpenin EUROPE DIRECT -pisteen edustajien konkreettiset esimerkit heidän tavoistaan käyttää sosiaalista mediaa (Facebook, Instagram, LinkedIn ja Pinterest). Yleisöstä kyseltiin, miksi heillä ei ole Twitter-tiliä. Syynä oli muun muassa sen päivitystiheyden tarve. Kuulijoille tarjoiltiin myös tietoa sosiaalisen median käytön hyödyistä.

Ensimmäinen päivä päättyi cocktail-tilaisuuteen ja illalliseen.

Toinen päivä

Toinen koulutuspäivä alkoi Jeremy Herryn (Euroopan komissiosta) Euroopan vihreän kehityksen ohjelman esittelyllä. Sen tavoitteena on ilmastoneutraali Eurooppa vuoteen 2050 mennessä. Esityksessä annettiin EU-tallekirjastolaisille vinkkejä, kuinka ilmastosanomaa voidaan viedä eurooppalaisten tietoisuuteen. Valmiiden (englanninkielisten) tietovarantojen avulla, kuten Climate Pact ja Education for Climate Coalition, on helppo järjestää esimerkiksi keskustelutilaisuuksia ilmastonmuutoksesta.

Koulutuspäivien viimeisessä puheessa Alessandro Giordani antoi lähtijöille kotiinviemisiksi tehtäviä, jotka liittyvät muun muassa viestintään omassa työyhteisössä. Koulutuspäivät eivät jää irralliseksi tapahtumaksi, vaan kotitehtävät tuovat jatkuvuutta EU-tallekirjastojen toimintaan Euroopan unionissa. EU-tallekirjastojen toimintaverkoston laajuus hahmottuu parhaiten kurkkaamalla kartasta toimipisteet. Kartasta löytyy myös EU-tallekirjastolaisten yhteystiedot. Ota rohkeasti yhteyttä meihin!

Valkokankaalle heijastettu kartta, josta käy ilmi, että EU-tallekirjastoja on runsaasti erityisesti Manner-Euroopassa. | A map projected on the screen showing how many EDCs there are, especially in continental Europe.
Alessandro Giordanin esityksessä oli EU-tallekirjastojen sijainteja kuvaava kartta. | In his presentation, Alessandro Giordani showed the map of the locations of European Documentation Centres. Kuva | Photo: Marika Mahlavuori

Toisen päivän päätteeksi jäi hieman aikaa pyörähtää Brysselin tunnelmallisessa keskustassa muun muassa Grand-Place-aukiolla. Tuliaisiksi valikoitui kaupoista suklaata ja karkkia, mutta pitsihankinnat jäävät seuraavalle kerralle.

Lopuksi

Koulutuspäivien tuhtiin sisältöön voi tutustua kätevästi vaikkapa nauhoitteiden tai esitysmateriaalien avulla (katso alta linkkilistaus). Toivottavasti vastaavanlaista koulutusta järjestetään tulevaisuudessa lähitapaamisformaatilla, vaikka etäkoulutuksilla on oma tärkeä paikkansa nykymaailmassa. Lähitapaamisissa innostava ilmapiiri on lähes käsinkosketeltavaa ja verkostoituminen kansainvälisestikin käy kädenkäänteessä kahvitauolla.

Linkit

Koulutuspäivien

Koulutuspäivässä jaossa ja näytillä ollut uudehko julkaisu nimeltä: ”Tools and Resources to Manage a European Documentation Centre”. | The relatively new publication “Tools and Resources to Manage a European Documentation Centre” distributed and displayed during the training days.
Tuore ohjekirjanen. | A new instruction manual. Kuva | Photo: Marika Mahlavuori

Introduction

The “European Documentation Centres’ Training Seminar”, lasting about a day and a half, was held in Brussels on 16–17 November 2022. This event, organised by the European Commission’s Directorate-General for Communication, brought together an audience of well over 100 representatives from most European Documentation Centres (EDC). The five main themes of the seminar were: engagement with the academic community, EU database training, social media, the European Elections 2024, and workshops on the role of EDCs. The programme of the training days was concise and informative. You can find a more detailed list of links to the materials of the training days at the end of the blog post.

Day one

Even before the first speech was held, one could sense that the audience was on an open and enthusiastic mood, and had a thirst for learning. Perhaps after remote meetings that became a commonplace during the COVID-19 years, everyone was particularly pleased to meet old and new colleagues face to face. As a new employee of the European Documentation Centre, it was fairly easy and natural to blend in with others, and network and listen to interesting presentations.

In his opening speech, Richard Kühnel (from the European Commission) said that the first European Documentation Centre was established in 1963. I bet that hearing this piece of information made many of the listeners consider how they could take this into account and perhaps celebrate it in their own work community next year.

The role of EDCs was discussed from many perspectives during the training days. First, Gaetane Ricard-Nihoul and Alessandro Giordani (both from the European Commission) shed light on the possibilities of EDCs, among others, to involve the academic community in an active debate on the future of Europe. One of the means mentioned was the European citizens’ panels, which will be organised in the future. The reflection on the theme concerning the role of EDCs continued in four parallel workshops. Each participant could choose two workshops of their preference.

I first took part in a workshop that discussed how to guide students to EU databases and sources of information. The second workshop outlined ways by which to attract students to participate in, for example, civic life with the help of compact introductory presentations. There is already a surprisingly large amount of ready-made participatory materials intended for young people available. Finally, the main observations made and insights found in the parallel workshops were collected on big Post-it notes and divided into the following categories: challenges, best practices and recommendations. At the end of the training days, the key insights of the workshops were shared with everyone.

Four concise and practical “Search Like a Pro” information spots provided knowledge on four sources of EU information:

  • EUR-LEX
  • EU Open Data Portal
  • Legislative Observatory
  • EC Library Guides

Each “Search Like a Pro” spot started with a short bulletin on the source of information in focus and ended with a Q & A session where experts with in-depth knowledge of the subject answered the tough questions from the audience. The biggest benefit the information spots gave me were the concrete examples of information searches.

Three short elevator pitches were held to present three different information resources:

  • EU Academy
  • Publications Office
  • Learning Corner

As an interesting highlight of these, I could mention the surprisingly extensive and versatile educational materials, games and presentation materials on the Learning Corner website, divided by age group. Another resource I could recommend as worth exploring are the courses found in the EU Academy materials (including educational videos). Using the service requires registration. The website of the Publications Office of the EU contains a huge amount of material on European data, EU publications, research and innovation, etc.

Towards the end the first day, it was a pleasure to see and listen to Stephen Clark’s (from the European Parliament) skilfully compiled presentation of the European Elections 2024. Clark’s ability to crystallise his message with the help of an image and a few key words is the kind skill I hope to learn. Even though the European Parliament elections are still more than a year away, the European Union is starting to prepare for them well in advance.

Stephen Clarkin esityksen diakuva, jossa Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi kättelee naista. | A slide from Stephen Clark's presentation in which the President of Ukraine, Volodymyr Zelenskyi, is shaking hands with a woman.
Stephen Clarkin esityksessä kuvat olivat merkittävässä roolissa viestinnässä. | In Stephen Clark’s presentation, images played an important role in communications. Kuva | Photo: Marika Mahlavuori

The last presentation of the first day focused on the world of social media in the form of a very generous information package. The most illuminative part of the presentation were the concrete examples given by the representatives of the EUROPE DIRECT service point in Antwerp, Belgium, of how they use social media (Facebook, Instagram, LinkedIn and Pinterest). The audience asked them why they do not have a Twitter account. One of the reasons was that it would need to be updated very frequently. The listeners were also informed about the benefits of using social media.

The first day ended with a cocktail reception and dinner.

Day two

The second day of training began with the presentation by Jeremy Herry (from the European Commission) on the European Green Deal, aimed at a climate-neutral Europe by 2050. The presentation gave tips to EDC employees on how they could bring the climate message to the attention of Europeans. Ready-made data resources (in English), such as Climate Pact and Education for Climate Coalition, make it easy to organise discussion events on climate change, for example.

In the last speech of the training days, Alessandro Giordani gave as homework for the delegates tasks related, among other things, to communications in their own work community. The training days will not remain a separate event, but the homework given brings continuity to the activities of EDCs within the European Union. The best way to fathom the scope of the operating network of EDCs is to take a look at the locations of the EDC service points on a map. You can also find the contact details of EDC employees on the map. Do not hesitate to contact us!

At the end of the second day, there was some time left to visit the atmospheric centre of Brussels, including the central square La Grand-Place. As my homecoming gifts from the local shops, I chose chocolate and candy – I’ll need to come back to buy the Brussels lace later.

Vanha rakennus Grand-Place-aukiolla. | An old building in La Grand-Place.
Grand-Place on Brysselin keskusaukio. | La Grand-Place is the central square of Brussels. Kuva | Photo: Marika Mahlavuori

Conclusion

You can easily get acquainted with the generous content of the training days, for example, through recordings or presentation materials (see list of links below). Hopefully, similar training events will be arranged in the future in the form of face-to-face meetings, even though remote training also has its own important role in the modern world. When meeting in person, the atmosphere is so inspiring that you can almost touch it, and even international networking can happen in no time at all during a coffee break.

Links

Training days’

Marika Mahlavuori, tietoasiantuntija | information specialist
Opetus- ja tietopalvelut | Training and information services

Share
Posted on

Kurkkaus informaatiotutkimuksen kulisseihin: Informaatiotutkimuksen päivät 2022 | A peek behind the curtain of information studies: Information Studies Day 2022

(Please, scroll down to read in English.)

Informaatiotutkimuksen päivät, jotka tunnetaan myös nimellä i-päivät, on joka toinen vuosi järjestettävä tapahtuma, jossa käsitellään informaatioalan ilmiöitä eri näkökulmista. Vuoden 2022 Informaatiotutkimuksen päivät olivat järjestykseltään seitsemännet ja järjestettiin 3.–4.11. Tampereen yliopistolla. Tämä oli toinen kerta, kun osallistuminen sopi aikatauluihini, ja junamatka Tampereelle alkoi. Ennakkoon saatu ohjelma antoi osviittaa päivien monipuolisesta ja mielenkiintoisesta sisällöstä, ja odottelinkin innolla tapahtumaa.

Torstai

Päivien avajaissanat lausui Informaatiotutkimuksen yhdistys – ITY ry:n puheenjohtaja Ari Haasio esitellen päivien ohjelmaa ja toivottaen kuulijat tervetulleeksi. Avajaissanojen jälkeen oli vuorossa professori Tuomas Harviaisen mielenkiintoinen keynote-esitys aiheesta “Tiedon jakamisen tutkimus osana tietokäytäntöjen tutkimusta”. Torstain sessioiden aiheita olivat Keho ja ruumiillisuus informaatiotutkimuksessa ja Informaatiovuorovaikutus ja vuorovaikutteinen tiedonhaku, Terveystieto ja -viestintä sekä Nousevat i-tähdet: Informaatiotutkimuksen opinnäytteet ja väitöstutkimussuunnitelmat.

Keho ja ruumiillisuus informaatiotutkimuksessa & Informaatiovuorovaikutus ja vuorovaikutteinen tiedonhaku oli alun perin kaksi erillistä sessiota, jotka oli ohjelmamuutosten myötä yhdistetty. Ensimmäisessä esityksessä käsiteltiin tutkimusta, jonka aiheena oli kehollisuuden merkitys suomalaisjuoksijoiden teknologian ei-käytölle. Tämän jälkeen kuultiin avoimen kuvakokoelman kuvamateriaalin hyödyntämisestä tutkimusdatana.

Lounaan jälkeisen session aiheena oli terveystieto ja -viestintä. Esityksissä nostettiin esille erilaisten ryhmien, kuten turvapaikanhakijoiden, tyypin 1 diabetesta sairastavien sekä ikääntyneiden terveystietoon liittyviä tiedontarpeita ja käytäntöjä. Session viimeisessä esityksessä käsiteltiin Suomi24-keskustelufoorumin masennusaiheisiin keskusteluihin toteutettua tunneanalyysiä, jolla pyrittiin tunnistamaan viestien sisällön tunnetilojen ajoittaisia vaihteluita ja muutoksia.

Päivän päätti Nousevat i-tähdet: Informaatiotutkimuksen opinnäytteet ja väitöstutkimussuunnitelmat -posterisessio, jossa opinnäytetöiden ja väitöskirjojen tekijät saivat aluksi pitää minuutin mittaisen esityksen, jonka avulla he herättelivät kuulijoiden kiinnostuksen. Kahvittelun ohella kuulijat pääsivät sitten tutustumaan postereihin ja jututtamaan tekijöitä tarkemmin. Opinnäytteitä ja väitöskirjoja olikin syntynyt ja syntymässä useista eri aiheista, ja niiden tekemiseen oli hyödynnetty erilaisia menetelmiä, kuten haastatteluja, kuvailevaa kirjallisuuskatsausta ja semanttista hakua.

Perjantai

Perjantain ohjelma oli jaettu kahteen eri tilaan ja haasteena olikin valita, kumpaako milloinkin kuuntelisi, sillä esitykset vaikuttivat kaikissa sessioissa erittäin mielenkiintoisilta. Päädyin aamupäivällä kuuntelemaan esityksiä avoimen tieteen teemaan liittyen ja iltapäivällä aiheesta Informaatio vähemmistöjen ja erityisryhmien kontekstissa. Toisessa tilassa teemoina olivat Lukutaidon monet muodot ja Knowledge Management. Onneksi päivien esitysten abstraktit on julkaistu Informaatiotutkimus-lehden numerossa 2-3/2022, joten niihin pääsee tutustumaan myös jälkikäteen.

Avoin tiede -sessio koostui kuudesta esityksestä. Ensimmäisessä esityksessä verrattiin Altmetric.com- ja Overton-viittausten kattavuutta ja päällekkäisyyttä. Lisäksi kuultiin erilaisia näkökulmia avoimen tieteen kannalta muun muassa tutkimustietojärjestelmistä, korkeakouluyhteisöjen avoimuudesta, kaupunkisuunnittelun työprosesseista ja FAIR-periaatteista. Session viimeisessä esityksessä esiteltiin, millaista avoimuutta tieteellisten lehtien lukijat toivovat kansainvälisiltä ja kotimaisilta lehdiltä. Kyselyyn vastanneet toivoivat erityisesti, että julkisilla varoilla tehdyn tutkimuksen tulosten tulisi olla maksutta kaikkien saatavilla.

Perjantain viimeinen sessio Informaatio vähemmistöjen ja erityisryhmien kontekstissa alkoi esityksellä, jossa käsiteltiin turvapaikanhakijataustaisten terveystiedontarpeita ja terveyspalveluiden käyttöä Norjassa. Toisessa esityksessä kuultiin Saamelaiskielten tuki digitaalisissa palveluissa -hankkeesta, jonka tavoitteena rakentaa pohjoissaamen kielen tuki kolmeen Kansalliskirjaston palveluun: Finto-sanasto- ja ontologiapalveluun, Kotoistuspalveluun sekä Finna-hakupalveluun. Viimeisimmässä esityksessä paneuduttiin vielä tutkimukseen, joka käsitteli huumeiden myyntiin liittyvän tiedon jakamista pimeässä verkossa.

Informaatiotutkimuksen päivien ohjelmaa oli jouduttu hieman muokkaamaan alkuperäisestä ja teemoja yhdistelemään, sillä joitakin esityksiä oli peruuntunut, mutta päivien rakenne toimi siitä huolimatta hyvin ja ohjelma oli erittäin kattava. Pelkästään esitysten aihepiireistä voi todeta informaatiotutkimuksen olevan tieteenalana harvinaisen monipuolinen ja ajankohtainen. Esitykset olivat hyvin toteutettuja ja herättivät paljon uutta intoa alan tuoreisiin kysymyksiin. Oli erittäin mukava nähdä sekä tuttuja että uusia alan kasvoja pitkän koronatauon jälkeen.

Käytävä, jonka varrella on lokeroita, tietokoneita ja kirjahyllyjä. A passageway with lockers, computers and bookshelves.
Esitysten välissä oli aikaa vierailla Tampereen yliopiston Linna-kirjastossa. | Between the sessions there was time to visit Tampere University Library Linna. Kuva | Photo: Marjut Perälä

Information Studies Days, also known as i-days, is a biennial event focusing on information studies phenomena from various points of view. The 2022 event was the seventh of its kind and it was held from the 3rd of November to the 11th of November in Tampere University. For me, this was the second time the event fit my calendar, and the train trip to Tampere started. The programme I had reviewed in advance, had showed the diverse and interesting composition of the event, and I was looking forward towards the event.

Thursday

The opening words were given by the chairman of Association for Information Studies Ari Haasio, who presented the programme for the day and welcomed all listeners. After the opening speech professor, Tuomas Harviainen gave a captivating keynote speech on “Researching Information sharing as a part of Information Practices Research”. Thursday’s themes were The Body and Embodiment in Information Studies, Information Interaction and Interactive Information Retrieval, Health Information and Communication and Rising I-stars: Information Studies Theses and Doctoral Dissertations plans.

The themes Body and Embodiment in Information Studies & Information Interaction and Interactive Information Retrieval were originally two separate sessions, but were combined due to changes in the programme. The first presentation examined research that focused on the effect of embodiment to the Finnish runners’ disuse of technology. Afterwards listeners heard about utilisation of materials from open image collections as research data.

After lunch, the theme was Health Information and Communication. The first presentation highlighted the information needs and practices related to health information of different groups, such as refugees, the elderly as well as people who have type 1 diabetes. The last presentation was about a sentiment analysis on Suomi24 discussion forum conversations related to depression, with the aim of recognising the sentimental changes present in the messages.

The day came to an end with Rising I-stars: Information Studies Theses and Doctoral Dissertations plans -poster session, where the thesis and doctoral dissertation researchers got to make a one-minute presentation to pique the interest of those present. While having a cup of coffee the listeners could circle about and familiarise themselves with the posters and chat with their authors. The theses and dissertations turned out to be on a multitude of topics, and various methods had been used in their development, including interviews, descriptive literary reviews, and semantic search.

Friday

On Friday, the programme had been divided into two separate spaces and it was hard to choose which ones to listen to, as every session seemed to have interesting presentations. I ended up listening to presentations on open science in the morning and on Information behaviour and information practices in the context of minorities and special groups in the afternoon. The other themes were Many Forms of Literacy and Knowledge Management. Fortunately, the abstracts of the presentations have been published in issue 2-3/2022 of the journal Informaatiotutkimus, so that one look more closely into them later.

The Open Science session consisted of six presentations. First session cross-examined the coverage and overlap of Altmetric.com and Overton references. In addition, the multiple points of view on open science were brought forward, including views on research information systems, the openness of higher education communities, city planning work process, and the FAIR principles of the National Library, among others. The last presentation of the session presented what kinds of openness the readers of scientific publications had for international and national publications. Participants of the survey especially hoped that publicly funded research would be open to everyone without a fee.

The last session of Friday, Information behaviour and information practices in the context of minorities and special groups, began with a presentation on the information practices and the usage of health services of people with a refugee background in Norway. The second presentation represented Digital Service Support for Sámi People initiative, which aims for the development of support in Northern Sámi for the three services of the National Library: Finto thesaurus and ontology service, Kotoistus service, and Finna search service. The last presentation delved into research, that handled information sharing concerning selling drugs on the dark web.

The programme of Information Studies Days had to be altered from the original and some themes were combined as some presentations had been cancelled.  Nevertheless, the overall structure of the days functioned well, and the programme was extremely comprehensive. The themes of the presentations lead to the conclusion that information studies can be considered a remarkably diverse and topical field of study. The presentations were well executed and kindled a lot of fresh enthusiasm into the recent questions in the field. It was wonderful to see both familiar and new faces in the field after a long break due to Covid-19.

Marjut Perälä, tietopalveluneuvoja | information services advisor
Tietoaineistopalvelut | Collection services

Share