Somettaako, tutkija? / How about networking?

(To read in English please scroll down)

Akateemiset verkkoyhteisöpalvelut eli tutkijoiden omat ”facebookit” helpottavat työn ja yksityiselämän erottamista somessa. Näiden sivustojen, joista tunnetuimmat ovat Academia.edu ja ResearchGate, tarkoitus on edistää tutkijoiden verkottumista, ajatustenvaihtoa ja julkaisujen jakamista tiedeyhteisölle. Molemmissa voi myös seurata omaa näkyvyyttään tiedeyhteisössä: kuinka paljon profiilia/artikkeleita katsotaan tai ladataan.

Kaikki palvelut ovat alkaneet yksittäisten tutkijoiden innoituksesta jakaa asioita ja tehdä tutkimusta näkyväksi verkossa. Ja aivan kuten esikuvansa, Facebook, nämäkin palvelut ovat nyttemmin muuttuneet kaupallisiksi tuotteiksi (huolimatta hämäävistä verkko-osoitteista .net ja .edu). Kysymys onkin, missä niiden ansaintalogiikka piilee, nyt ja tulevaisuudessa. Tällä hetkellä kaikki ovat yksittäisille tutkijoille ilmaisia käyttää.

Vaikka julkaisujen lataaminen palveluun ja jakelu kiinnostuneille onkin keskeinen toiminto, eivät yhteisöpalvelut ole sellaisia virallisia julkaisuarkistoja, joita esim. Suomen Akatemian tutkimusrahoituksessa edellytetään. Silti artikkelien vieminen muiden nähtäville lisää kiistatta niiden käyttöä. PLOS One lehdessä hiljattain julkaistun tutkimuksen mukaan artikkelin lataaminen Academia.eduun toi sille 69 % lisää siteerauksia viiden vuoden ajanjaksolla verrattuna artikkeliin, joka on pelkästään maksumuurien takana. Verkostopalveluihin tallennetut artikkelit löytyvät helposti hakukoneilla kuten Google. Sen lisäksi palvelun sisällä artikkeleita tarjotaan aktiivisesti muille samoista aiheista kiinnostuneille.

Artikkelien ja muiden julkaisujen tekijänoikeudet ovat iso kysymysmerkki. Voiko tutkija laittaa ja missä aikataulussa näkyville oman artikkelinsa, joka on julkaistu lehdessä, jonka käyttö edellyttää maksullista tilausta? Omat julkaisusopimuksensa on syytä tutkia nuukaan. Verkostopalvelut siirtävät vastuun tekijänoikeuksista mieluusti tutkijalle itselleen. Joitakin kahnauksia on jo ollut: tapaus Elsevier–kustantamo vastaan Adacemia.edu. Lisäpontimena lienee ollut se, että Elsevier on hankkinut omistukseensa kolmannen merkittävistä SNS-palveluista: Mendeleyn.

Kaikissa verkostopalveluissa palveluissa tutkija voi

  • luoda oman profiilin
  • ladata ja jakaa artikkeleita sekä seurata, kuinka paljon
  • artikkeleita katsotaan/ladataan
  •  seurata toisten tutkijoiden postauksia ja tulla itse seuratuksi
  •  keskustella, kysyä, kommentoida

Palveluiden erityispiirteitä:
Academia.edu

  • yli 43 miljoonaa jäsentä
  • erityisesti humanistit suosivat tätä palvelua
  • helppo löytää tietyn organisaation jäseniä alaosoitteilla, esim. uef.academia.edu

ResearchGate

  • yli 10 miljoonaa käyttäjää, joista monet aktiivisia
  • luonnontieteilijöistä monet ovat täällä
  • mahdollista perustaa projektityöalusta yhdessä muiden kanssa

Mendeley

  • yhdistää verkkoyhteisöpalvelun sekä viitteidenhallinnan samaan pakettiin

 

Academic social networks services (SNS), researchers’ own “Facebooks”, facilitate the separation of work and private life in social media. These sites, of which the best known are Academia.edu, Research Gate and Mendeley, are founded to promote networking, exchange of ideas and sharing of publications to the scientific community of researchers.

All of these services have been started by an inspiration of individual researchers to share expertise and make research available online for free. In the course of time these services have become commercial products, just like Facebook itself (dispute their domain names .net and .edu). The question is where their revenue model lies now and in the future. At the moment all are free to use by a researcher.

Although the possibility to upload the publications and share them with others is a key feature of these services, they are not official open access repositories, required by research funding institutions like Academy of Finland. Yet free access through and within the SNS service clearly contributes the use of the publications. A study recently published in PLOS ONE found that papers uploaded to Academia receive a 69% boost in citations over 5 years.

Intellectual property rights of the publications are a big question mark. Can a researcher give a free access to an article originally published in a journal requiring a paid subscription? Hence it’s worthwhile checking publishing contracts carefully. Network Services transfer responsibility for copyright issues preferably to a researcher him/herself.

Basic functionalities:

  • create your own profile
  • upload and share articles, monitor their impact
  • connect with other researchers: follow and be followed
  • comment, debate, ask

Special features:
Academia.edu

  • over 43 million registered users
  • preferred by humanities
  • handy subdomains for institutions, like uef.academia.edu

ResearchGate

  • over 10 million users, most of them active
  • preferred by sciences
  • an area of collaboration on projects

Mendeley

  • combined social networking site and reference manager program

Laura Parikka, tietoasiantuntija / information specialist
Opetus- ja tietopalvelut

Tee avoimuuden tietotesti ja lue verkkolehti Porttia!

Open in action — kansainvälinen open access -viikko 24.-30.10.2016

oa

Tee avoimuuden tietotesti!

  • Avoimuuden tietotestin tavoitteena on toimia avoimen tieteen osaamisen arvioinnin ja kehittämistarpeiden tunnistamisen työkaluna.

Lue verkkolehti Porttia!

Briefly in English: The Ministry of Education and Culture of Finland promotes research information availability and open science through the Open Science and Research Initiative (ATT). Openscience.fi portal is a communication channel and a gateway to services of open science and research.

 

Lisää näkyvyyttä tutkijoille ja tutkimukselle / More research and researcher visibility

Altmetriikkatyökaluja ja -palveluita tutkijoille ja organisaatioille / Altmetrics tools and services for researchers and institutions

(To read in English, please, scroll down.)

Altmetriikan avulla pyritään löytämään julkaisujen digitaalisia jälkiä muualta verkosta kuin tiedeyhteisön perinteisistä viittauksista ja niihin liittyvästä metriikasta. Halutaan tietää, missä ja kuka jakaa ja kommentoi julkaisuja sekä jäljittää tutkimuksen yhteiskunnallista vaikuttavuutta. Välineinä käytetään julkaisujen käyttö-/latausmääriä, näkyvyyttä sosiaalisessa mediassa sekä jakamisia, suosituksia ja tallennuksia eri palveluissa.  Tutkijoiden omia keinoja parantaa julkaisujensa löytyvyyttä ja näkyvyyttä ovat esimerkiksi ORCID-tutkijatunnisteen käyttö ja avoin julkaiseminen. Tässä esitellään muutama altmetriikkaväline.

Altmetric

  • Kuka puhuu/kirjoittaa tutkimuksestasi verkossa? Sitä on Lontoossa majaansa pitävä Altmetric seurannut vuodesta 2012 hyödyntäen kolmea asiaa eli tuotosta (artikkeli, kirja, esitys, raportti jne.), tunnistetta (esim. arXiv ID, DOI, PubMedID, URN) ja mainintaa jossakin seuratuista lähteistä..
  • Altmetric-donitsi näyttää, missä palveluissa tutkimus on saanut huomiota ja miten paljon. Dataa kerätään monenlaisista dokumenteista ja palveluista kuten mediasta, blogeista ja yhteisöpalveluista.
  • Altmetric-donitsiin voi törmätä kustantajien artikkelisivuilla, organisaatioiden julkaisutietokannoissa ja myös yksittäisten tutkijoiden sivuilla. Donitsia voi klikata nähdäkseen yksityiskohtaisempia tietoja maininnoista ja viittauksista, jotka ovat vaikuttaneet huomioarvoon.
  • Maksullisia Altmetric-tuotteita ovat Explorer for Publishers, Explorer for Institutions, Explorer for Funders, Altmetric Badges ja Altmetric API.
  • Maksutta voi käyttää
    • Altmetric Bookmarkletia: 1) Lisää sovelluskirjamerkki (bookmarklet) selaimesi työkaluriville. 2) Khttps://erepo.uef.fi/atso julkaisua verkossa.  3) Klikkaa nähdäksesi artikkelitason metriikka.
    • Julkaisuarkistomerkkejä. Tähän julkaisuarkiston ylläpitäjä tarvitsee vain lyhyen pätkän koodia. Käytössä myös UEF eRepositoryssa.
    • Yksittäisen tutkijan omia merkkejä, joita tutkija voi lisätä omalle verkkosivulleen tai CV:een.
    • Myös API for Researchia voi käyttää vapaasti tietyillä tasoilla

ImpactStory

  • ImpactStory on avoimen lähdekoodin altmetriikkatyökalu, jolla tutkija voi mitata ja jakaa julkaisujensa, blogikirjoitustensa, tiedostojensa ja ohjelmistojensa vaikutuksia. Tarjotun metriikan avulla tutkija voi nähdä, kuinka monta kertaa heidän työnsä on ladattu tai jaettu, ja rahoittaja voi selvittää panostuksensa vaikutuksia muillakin keinoilla kuin perinteisellä bibliometriikalla. ImpactStory on voittoa tuottamaton säätiörahoitteinen organisaatio.
  • ImpactStorylla on kytkös ORCID-tutkijatunnisteeseen ja se näyttää julkaisuille mm. Mendeley-tallennukset ja twiitit, kertoo niiden OA-tilanteen, kertoo miten monessa maassa niitä on luettu ja jaettu, kertoo mikä niistä on suosituin yms. Palvelun näkyvyyskategoriat ovat pörinä (buzz), sitoutuminen (engagement), avoimuus (openness) ja huvi (fun).
  • Rekisteröityminen on ilmaista ja melko yksinkertaista, mutta ORCID-tunnus ja Twitter-tili kannattaa olla jo valmiina. (Sen jälkeen voi twiitata vaikka näin: Check out the online impact of my research on @Impactstory: https://twitter.com/TuuleviUEFlib/status/786548391404646400. )

Kudos

  • Kudos on verkkopohjainen palvelu, jolla voi pyrkiä maksimoimaan julkaistujen artikkeleiden näkyvyyttä ja vaikuttavuutta. Kudos-palvelussa voi muokata ja lisätä informaatiota julkaisuihin, jotta ne löytyisivät paremmin, että niitä voisi jakaa helpommin ja että näiden toimien vaikutusten mittaaminen ja seuraaminen olisi mahdollista.
  • Palvelu on tarkoitettu tutkijoille, jotka haluavat lisätä julkaisujensa käyttö- ja viittauslukuja sekä instituutioille ja rahoittajille, jotka haluavat lisätä rahoittamansa tutkimuksen vaikutusta sekä kustantajille, jotka haluavat kehittää tiiviimpää yhteistyötä tutkijoiden kanssa ja lisätä julkaisujen saavutettavuutta. Kudos ei toimi itsestään tai automaattisesti, vaan vaatii tutkijalta tai muulta toimijalta käsityötä erilaisen metatiedon lisäämiseksi julkaisujen tietoihin.

PlumX

  • PlumX on altmetriikkavälineistö, jota UEF:lla ei ainakaan toistaiseksi ole käytössä. Sen sijaan UEF:lla käytössä tutkimuksen arvioinnin tietokanta SciVal, jossa vaikuttavuutta mitataan perinteisen metriikan eli viittausten avulla lähteenään SCOPUS-tietokannan tiedot. PlumX tarjoaa ajantasaista metriikkaa tutkimuksen vaikuttavuuden arviointiin.
  • Mittareina käytetään perinteisiä menetelmiä, kuten artikkeleiden latauksia ja viittausmääriä, mutta myös uudempia mittareita, kuten julkaisujen lisäämisiä suosikeiksi tai kirjanmerkeiksi sekä blogeissa tai muualla sosiaalisessa mediassa saatuja viittauksia. PlumX:n eri työkalujen avulla on mahdollista seurata organisaation julkaisujen saamaa näkyvyyttä ja yhteiskunnallista vaikuttavuutta. Tätä voidaan tehdä yliopisto-, tiedekunta- ja tutkijatasolla.
  • Suomalaisista yliopistoista PlumX on käytössä ainakin Helsingin yliopistossa ja Tampereen teknillisessä yliopistossa.
  • Kansainvälisesti on huomattu, että esimerkiksi lääke- ja terveystieteet menestyvät altmetriikassa paremmin kuin vaikkapa humanistiset tieteet. Tämän vuoksi eri tieteenalojen vertailu keskenään ei ole suositeltavaa. Menetelmät perustuvat aina käytettävissä olevaan dataan, joka viedään PlumX:ään valituista tietolähteistä (kansainväliset viitetietokannat, julkaisurekisterit). Ohjelmaa hyödyntävät myös tutkimuksen rahoittajat.

Altmetrics aims to find the digital traces of publications from elsewhere at the Internet than the traditional references and bibliometrics. There is a need to know where and by whom the publications are shared and commented, as well as trace the impact of the research. For example, the tools calculate  visibility in different social media, downloads and views, bookmarkingat, sharings and endorsements in different services. Researchers can boost the accessibility and visibility of their publications e.g. by creating a researcher ID (ORCID) and by open access publishing. Four tools are introduced here.

Altmetric

  • Thousands of conversations about scholarly content happen online every day. Altmetric tracks a range of sources to capture and collate this activity, helping you to monitor and report on the attention surrounding the work you care about.
  • The Altmetric donut visualizes in which services your research has been noted and noticed and how much. Data is collected from different documents and services from policy documents to Pinterest and from news services to Twitter.
  • Explorer for Publishers, Explorer for Institutions, Explorer for Funders, Altmetric Badges, and Altmetric API are chargeable products but there also free tools.
  • The Altmetric bookmarklet enables you to instantly see Altmetric data for any published research output with a DOI. It’s quick, free and easy to install in just 3 simple steps.
  • Institutional Repository badges are free embeddable badges for repositories within academic institutions. They can be installed with just a few lines of code, and you can choose the style of badge you’d like to display. Used in UEF eRepository.

ImpactStory

  • ImpactStory is an open source altmetrics tool that researchers can use to measure and share the impact of their publications, blog posts, datasets, and software. The metrics can be used by researchers to see how many times their work has been downloaded or shared, and by funders to know more than only the information from the traditional journal citation metrics about the impact of the research the fund. ImpactStory is a nonprofit organization funded by two foundations.
  • ImpactStory connects to  ORCID and it shows for example Mendeley saves and Tweets of your publications, reveals the open access status of them and in which countries they have been read and shared, and which one is the most popular. The categories of visibility are buzz, engagement, openness and fun.
  • The registration process is free and pretty straightforward but it is advisable to have your ORCID ID and Twitter handle at hand. (After that, you can tweet like this: Check out the online impact of my research on @Impactstory: https://twitter.com/TuuleviUEFlib/status/786548391404646400.)

Kudos

  • Kudos asks researchers to open up their research so new audiences can find and understand it. With Kudos it is possible to track the most effective networks for getting your work read, discussed and cited. It is a tool for improving the metrics by which you are evaluated. Kudos is a web-based service that helps researchers and their institutions and funders to maximize the visibility and impact of their published articles. Kudos provides a platform for assembling and creating information to help search filtering, for sharing information to drive discovery, and for measuring and monitoring the effect of these activities.
  • Kudos is for researchers who want assistance with increasing usage of and citations to their publications. Kudos is also for institutions and funders looking to increase the impact of the research that they fund, and for publishers wanting to develop closer relationships with their author communities and increase publication performance.

PlumX

  • PlumX is an altmetric tool, which for the time being is not in use at UEF. Instead, UEF has a comparable database, SciVal, available. PlumX offers up-to-date metrics to measure the visibility and social impact of publications at the university, faculty or researcher level.
  • These indicators include more traditional methods, such as counts of downloads and citations, but also novel methods, such as the number of publication likes and shares as well as bookmarking and favouring artifacts e.g. in blog posts and other social media, are used.
  • In Finland, at least Helsinki University and Tampere University of Technology are using PlumX.
  • Internationally, it has been noticed that e.g. medicine and health sciences perform better in altmetrics than social sciences. Therefore, different fields of research should not be compared. Methods of PlumX are always based on available data imported to PlumX from the selected sources (international databases, publication registers). PlumX is utilized also by different funders.

 

tietoasiantuntijat / information specialists
Kaisa Hartikainen & Tuulevi Ovaska
Kuopion kampuskirjasto & KYSin tieteellinen kirjasto