Somettaako, tutkija? / How about networking?

(To read in English please scroll down)

Akateemiset verkkoyhteisöpalvelut eli tutkijoiden omat ”facebookit” helpottavat työn ja yksityiselämän erottamista somessa. Näiden sivustojen, joista tunnetuimmat ovat Academia.edu ja ResearchGate, tarkoitus on edistää tutkijoiden verkottumista, ajatustenvaihtoa ja julkaisujen jakamista tiedeyhteisölle. Molemmissa voi myös seurata omaa näkyvyyttään tiedeyhteisössä: kuinka paljon profiilia/artikkeleita katsotaan tai ladataan.

Kaikki palvelut ovat alkaneet yksittäisten tutkijoiden innoituksesta jakaa asioita ja tehdä tutkimusta näkyväksi verkossa. Ja aivan kuten esikuvansa, Facebook, nämäkin palvelut ovat nyttemmin muuttuneet kaupallisiksi tuotteiksi (huolimatta hämäävistä verkko-osoitteista .net ja .edu). Kysymys onkin, missä niiden ansaintalogiikka piilee, nyt ja tulevaisuudessa. Tällä hetkellä kaikki ovat yksittäisille tutkijoille ilmaisia käyttää.

Vaikka julkaisujen lataaminen palveluun ja jakelu kiinnostuneille onkin keskeinen toiminto, eivät yhteisöpalvelut ole sellaisia virallisia julkaisuarkistoja, joita esim. Suomen Akatemian tutkimusrahoituksessa edellytetään. Silti artikkelien vieminen muiden nähtäville lisää kiistatta niiden käyttöä. PLOS One lehdessä hiljattain julkaistun tutkimuksen mukaan artikkelin lataaminen Academia.eduun toi sille 69 % lisää siteerauksia viiden vuoden ajanjaksolla verrattuna artikkeliin, joka on pelkästään maksumuurien takana. Verkostopalveluihin tallennetut artikkelit löytyvät helposti hakukoneilla kuten Google. Sen lisäksi palvelun sisällä artikkeleita tarjotaan aktiivisesti muille samoista aiheista kiinnostuneille.

Artikkelien ja muiden julkaisujen tekijänoikeudet ovat iso kysymysmerkki. Voiko tutkija laittaa ja missä aikataulussa näkyville oman artikkelinsa, joka on julkaistu lehdessä, jonka käyttö edellyttää maksullista tilausta? Omat julkaisusopimuksensa on syytä tutkia nuukaan. Verkostopalvelut siirtävät vastuun tekijänoikeuksista mieluusti tutkijalle itselleen. Joitakin kahnauksia on jo ollut: tapaus Elsevier–kustantamo vastaan Adacemia.edu. Lisäpontimena lienee ollut se, että Elsevier on hankkinut omistukseensa kolmannen merkittävistä SNS-palveluista: Mendeleyn.

Kaikissa verkostopalveluissa palveluissa tutkija voi

  • luoda oman profiilin
  • ladata ja jakaa artikkeleita sekä seurata, kuinka paljon
  • artikkeleita katsotaan/ladataan
  •  seurata toisten tutkijoiden postauksia ja tulla itse seuratuksi
  •  keskustella, kysyä, kommentoida

Palveluiden erityispiirteitä:
Academia.edu

  • yli 43 miljoonaa jäsentä
  • erityisesti humanistit suosivat tätä palvelua
  • helppo löytää tietyn organisaation jäseniä alaosoitteilla, esim. uef.academia.edu

ResearchGate

  • yli 10 miljoonaa käyttäjää, joista monet aktiivisia
  • luonnontieteilijöistä monet ovat täällä
  • mahdollista perustaa projektityöalusta yhdessä muiden kanssa

Mendeley

  • yhdistää verkkoyhteisöpalvelun sekä viitteidenhallinnan samaan pakettiin

 

Academic social networks services (SNS), researchers’ own “Facebooks”, facilitate the separation of work and private life in social media. These sites, of which the best known are Academia.edu, Research Gate and Mendeley, are founded to promote networking, exchange of ideas and sharing of publications to the scientific community of researchers.

All of these services have been started by an inspiration of individual researchers to share expertise and make research available online for free. In the course of time these services have become commercial products, just like Facebook itself (dispute their domain names .net and .edu). The question is where their revenue model lies now and in the future. At the moment all are free to use by a researcher.

Although the possibility to upload the publications and share them with others is a key feature of these services, they are not official open access repositories, required by research funding institutions like Academy of Finland. Yet free access through and within the SNS service clearly contributes the use of the publications. A study recently published in PLOS ONE found that papers uploaded to Academia receive a 69% boost in citations over 5 years.

Intellectual property rights of the publications are a big question mark. Can a researcher give a free access to an article originally published in a journal requiring a paid subscription? Hence it’s worthwhile checking publishing contracts carefully. Network Services transfer responsibility for copyright issues preferably to a researcher him/herself.

Basic functionalities:

  • create your own profile
  • upload and share articles, monitor their impact
  • connect with other researchers: follow and be followed
  • comment, debate, ask

Special features:
Academia.edu

  • over 43 million registered users
  • preferred by humanities
  • handy subdomains for institutions, like uef.academia.edu

ResearchGate

  • over 10 million users, most of them active
  • preferred by sciences
  • an area of collaboration on projects

Mendeley

  • combined social networking site and reference manager program

Laura Parikka, tietoasiantuntija / information specialist
Opetus- ja tietopalvelut