Tutkimuskirjastojen arvot uudelleenarvioinnissa | Reassessing research library values

LIBERin 52. konferenssi: Open and Trusted: Reassessing Research Library Values | The 52nd LIBER conferenceOpen and Trusted: Reassessing Research Library Values

(Please, scroll down to read a summary in English.)

Eurooppalaiset tutkimuskirjastot kokoontuivat 5.-7.7.2023 Budapestiin LIBERin vuotuisessa konferenssiin pohtimaan avoimuuteen ja luotettavuuteen kiteytyviä kirjastojen perusarvoja. Paikalla oli noin 400 konferenssivierasta. UEFin kirjastoa edustivat Tomi Rosti ja Manna Satama, joka oli myös mukana järjestämässä työpajaa tutkimusdatanhallinnasta LIBERin yhden työryhmän jäsenenä.

Päivien aikaan paneuduttiin muun muassa avoimen saatavuuden timanttimalliin, tekijänoikeuksien säilyttämiseen, tutkimusetiikkaan, tutkimusaineistonhallintaan ja European Open Science Cloudiin (EOSC). Näitä sisältöjä ja esityksiä voi tarkastella Zenodosta LIBER 2023 -kanavalta, ja koko ohjelma on luettavissa tästä.

Avoimia ja yhteentoimivia aineistoja ja niiden hallintaa

Konferenssissa jaettiin kolme LIBER 2023 Award for Library Innovation -palkintoa esityksille, jotka käsittelivät konferenssin teemaa omaperäisesti, ajankohtaisesti ja uutta luovalla otteella. Palkitut esitykset linkittyivät kukin omalla tavallaan aineistoihin tai dataan, miten nyt aineiston tai datan haluaakaan tulkita, ja niissä kaikissa avoimuuden edistäminen näkyi hankkeiden ja kokeilujen tavoitteena.

Alankomaiden kansalliskirjastossa (KB National Library of The Netherlands) on kokeiltu kokoelmien avaamista uusille, ei-akateemisille luovien alojen käyttäjille. Lisätäkseen ymmärrystä siitä, miten ei-akateemiset käyttäjät hahmottavat kirjaston aineistot ja niiden perinteisen esitystavan hakutoimintoineen, kirjasto järjesti kolme projektia. Eri luovien alojen edustajat saivat tutustua kokoelmiin tai yksittäisiin käsikirjoituksiin ja luoda niistä taideteoksia, esityksiä tai tapoja käyttää kirjastoa ja sen aineistoja.

FAIR-periaatteiden toteuttamista kulttuuriperintöaineistossa on tarkasteltu WorldFAIR projektissa, jota Irlannin Digital Repositoryn edustaja esitteli. Projektin lähtökohtana on huomio, että digitaalinen kulttuuriperintöaineisto on sekä tutkimuksen pohja-aineistoa että tutkimustuotosta. Muistiorganisaatiot eivät kuitenkaan suhtaudu digitaaliseen aineistoonsa tutkimusdatana, mikä rajoittaa esimerkiksi aineistojen hyödyntämisen mahdollisuuksia eri tutkimusaloilla. WorldFAIR-projektissa onkin pohdittu erityisesti yhtä FAIR-periaatetta eli yhteentoimivuutta (Interoperability).

Datanhallinnan ammattilaisuus on vahvasti pinnalla sekä meillä kansallisesti että kansainvälisesti. Millaista osaamista datanhallinnan eri osa-alueilla pitäisi olla ja miten tuota osaamista saadaan lisättyä? Wienin yliopistossa on tartuttu tähän kysymykseen. Yliopiston kirjasto koordinoi vuonna 2022 käynnistettyä kansainvälistä koulutuspakettia, jonka tavoitteena on pätevöittää datanhallinnan ammattilaisia yhä kasvavaan tarpeeseen.

Strategian päivitystä: avointa, korkeatasoista ja yhteistä

LIBER on eurooppalaisten tutkimuskirjastojen yhdistys (Ligue des Bibliothèques Européennes de Recherche – Association of European Research Libraries), joka on perustamisvuodestaan 1971 alkaen toiminut tieteellisen julkaisemisen ja kirjastojen hyväksi yhdistäen toimijoita monin tavoin. Vuosittain pidettävä laajempi konferenssi kokoaa runsaasti väkeä eri puolilta Eurooppaa ja muistakin maanosista keskustelemaan ajankohtaisista teemoista ja siitä, miten kirjastolaisina ja kirjastoina niihin vastataan.

Vaikka strategiat ja linjaukset saattavat kalskahtaa hallinnolliselta ylätason jargonilta, ne ohjaavat kuitenkin käytännön toimintaa. LIBERin strategia on juuri päivitetty, ja siksipä olikin asianmukaista, että LIBERin puheenjohtaja Julien Roche aloitti konferenssin varsinaisen ohjelman strategian esittelyllä.

Strategian taustalle tunnistettiin kolme liikkeellepanevaa voimaa: avoimuus, uudet digitekniikat sekä arvojen ja oikeuksien ylläpito. Näihin strategiassa halutaan vastata eri näkökulmat ja käyttäjäryhmät huomioiden. Strategian ensimmäisenä kohtana mainitaankin, että tutkimuskirjastojen tulee olla sitoutuneita ja luotettavia käyttäjäyhteisöjen solmukohtia, jotka tekevät laajasti yhteistyötä paikallisten, kansallisten ja kansainvälisten sidosryhmien kanssa. Tutkimuskirjastojen rooli nähdään tässä erityisesti muutosagentteina tai -fasilitaattoreina.

Tutkimuskirjastojen tarjoamien palveluiden pitää tavoitella teknistä ajanmukaisuutta ja hyvää laatua, mikä tarkoittaa myös sitä, että kehittämisessä on ennakoitava tulevaisuuden tarpeet. Strategiassa mainitaan erityisesti tietojen ja metatietojen julkaiseminen ja kuratointi (eli hoivaaminen) sekä näistä muodostuvien kokoelmien huolehtiminen.

Avoimen tieteen edistämisessä tavoitteet on syytä asettaa aiempaa kunnianhimoisimmiksi. Avointa tiedettä tukevia infrastruktuureita, toimintatapoja ja helppokäyttöisiä palveluita kehitetään ja pidetään yllä. Tätä tehdään yhdessä tutkijoiden ja tutkimuskirjastojen kanssa laajalla rintamalla.

Tutkimuskirjastojen keskeiset arvot nojautuvat hyvään tieteelliseen käytäntöön, monimuotoisuuteen ja osallisuuteen. Näitä on pidettävä yllä sekä tutkimusyhteisössä että sen ulkopuolella.

Edellä luetellut asiat eivät tapahdu itsestään, ja strategiassa onkin nostettu esiin tutkimuskirjastojen henkilökunnan osaaminen. On varmistettava, että kirjastolaisten taidot ja osaaminen vastaavat niihin vaatimuksiin, joita tieteellisten kirjastojen palvelut nyt ja tulevaisuudessa asettavat.

Pronssinen veistos, taustalla raitiovaunu ja kaupunkia. | A bronze statue, a tram on the background.
Lászlo Mortonin Pikku prinsessa (Kiskirálylány) | The Little Princess (Kiskirálylány) by Lászlo Morton. Kuva | Photo: Manna Satama (CC-0)

Vaikuttavat tutkimuskirjastot

Budapest ja avoin julkaiseminen kuuluvat tiiviisti yhteen Budapest Open Access Initiative -julkilausuman myötä. Pari vuosikymmentä sitten julkilausuma asetti kunnianhimoisen tavoitteen: Vertaisarvioitu tutkimusjulkaisu on maailmanlaajuisesti sähköisesti jaettavissa ja sen piiriin pääse rajoittamattomasti ja ilmaisesti.  

Tavoitteen saavuttaminen on ollut epätasaista ja tuskallisen hidasta, totesi MIT (Massachusetts Institute of Technology) kirjastojen johtaja Chris Bourg kutsupuheenvuoronsa alkuun.

MIT kirjastojen strategiassa ja periaatteellisissa linjauksissa nämä kunnianhimoiset tavoitteet ovat vahvasti mukana, kuten strategian sitaatti osoittaa:

”We are relentless in our pursuit of a more open and equitable scholarly landscape that prioritizes inclusion and reduces the marginalization of scholars and scholarship from disadvantaged communities.”

Kirjastot ovat ottaneet johtavan aseman tieteellisten julkaisujen avaamisessa, mikä ei ole tapahtunut itsestään ja ongelmitta. Tieteellisen viestinnän muutokset, rahan asettamat raamit ja konsortioiden muodostaminen ovat tuoneet mukanaan omat hankaluutensa. Kirjastot eivät ole halunneet ikään kuin häiritä tutkijoita kaikilla ongelmilla, jotka liittyvät julkaisujen avaamiseen, mutta tutkimuskirjastoilla ei ole lopulta valtaa tehdä muutosta yksin. Tavoitteena on kuitenkin avoimempi ja oikeudenmukaisempi tiedeyhteisö, joka asettaa etusijalle osallisuuden ja vähentää heikommassa asemassa olevien tutkijoiden syrjäytymistä. Tähän päästään vain yhteistyöllä ja avoimella keskustelulla.

MIT:ssä avointa julkaisemista on edistetty tiedekuntakohtaisilla avoimen saatavuuden toimintaperiaatteilla. Opinnäytteet ja väitöskirjat ovat lähtökohtaisesti avoimia, ja tavoitteena on saada 60 % artikkeleista avoimeksi. Uutena toimintamuotona otettiin käyttöön avoimen datan palkinnot ja avointen monografioiden rahoitus. Lisäksi perustettiin erillinen yksikkö kirjaston tutkijoista, vierailevista asiantuntijoista, tutkijoista ja opiskelijoista hoitamaan tasa-arvoista ja avointa tiedettä. Yksikön tehtävien ytimessä ovat avoimen tieteen kannusteet, ongelmien tunnistaminen ja ratkaisujen etsiminen, vaikuttavuus ja talousmallit.

Neuvottelupöydissä kustantamojättien kanssa

MIT:ssä irrottauduttiin kustantamojätti Elsevierin sopimuksista kolme vuotta sitten Elsevierin kanssa käytyjen sopimusneuvottelujen tuloksena. MIT halusi uudistaa julkaisemiskäytäntöjä ja lisätä avoimuutta ja läpinäkyvyyttä. Julkaisuoikeuksien säilyttäminen ja julkaisujen automaattinen tallentaminen yliopiston julkaisuarkistoon olivat MIT:n julkaisujen avoimen saatavuuden linjauksissa vahvasti esillä.

Elsevierin kanssa käydyissä neuvotteluissa MIT:n alkuperäinen tavoite oli painostaa kustantajia, mutta neuvotteluiden edetessä tavoite muuttui uudeksi: ei käytetä rahaa sellaiseen, mitä ei tarvita, vaan hyödynnetään raha paremmin. Tätä samaa keskustelua käydään suomalaisessa kentässä erityisesti kalliiden sopimusneuvotteluiden aikaan.

MIT:n kohdalla uusi malli oli kustannuksiltaan noin 10 % koko Elsevier-sopimuksen suuruudesta. Käytännössä tämä mahdollisti kokoelmabudjetin uudelleen kohdentamisen ja taloudellisen vallan käyttämisen sopimusneuvotteluissa sekä täyttämään rahoittajien vaatimukset.

Bourg totesi, että kirjastoilla ei ehkä aina ole ollut ihan loppuun asti mietittyä neuvottelusuunnitelmaa kustantamojen kanssa. Sen sijaan että istutaan neuvottelupöydässä niin kauan, että sopimus syntyy – vaikka sitten huonommilla ehdoilla kuin mitä kirjastot haluaisivat – pitäisikin muistaa, että kirjastoilla on taloudellista valtaa. “Jos et halua kävellä pois neuvotteluista, niin silloin et neuvottele aidosti”, on hyvä huoneentaulu.

Bourg herätteli siis puheenvuorossaan keskustelua siitä, miten julkaisemisesta tulevaisuudessa maksetaan. Nyt pitäisikin pohtia yhdessä, miten yhteistyön esteet voitetaan? Mitä tarvitaan, että kirjastoina saamme muiden sidosryhmien hyväksynnän toimillemme? Mitä tekisimme, jos olisi valtaa ja rahaa? Millaisia keinoja meillä on jo nyt käytettävissämme?

Kirjastoyhteisö ja avoimuuden pelikentät

Vaikka Budapest on toiminut avoimen julkaisemisen edelläkävijänä, avoimuus ja avarakatseisuus yhteiskunnassa ja tieteellisen tiedon arvostaminen eivät sovi kovinkaan hyvin nyky-Unkarin nostattamiin ajatuksiin. Konferenssin pitopaikka on tästä konkreettinen esimerkki: Central European University (CEU) on siirtänyt opetuksensa Wieniin ja Budapestissa ovat tavallaan jäljellä vain CEU:n kuoret.

Unkari saattoikin herättää konferenssiosallistujissa epämukavuutta ja ristiriitaisia tunteita ja merkitä jopa henkilökohtaista riskinottoa. Matkustuspäätös ei siis ollut monellekaan yksinkertainen tai itsestäänselvä, vaikka itse konferenssin sisältö oli tärkeä, ajankohtainen ja korkeatasoinen.

LIBER ei ole kirjastoyhteisönä näiden asioiden kanssa yksin: IFLAn (International Federation of Library Associations) konferenssi järjestetään kesällä 2024 Dubaissa, jonne mm. Suomen kirjastoseura ei aio osallistua.

On varmasti tarpeen punnita tarkkaan, missä ja millä järjestäjävaltion ehdoin kollegoita tavataan yhteisten sisältöasioiden äärellä. Tämäkin kertoo arvovalinnoista ja vaikuttamisen mahdollisuuksista.

Avattu kirja, sivut auki, taustalla taivas. | A book opened, pages open, sky on the background.
Kuva | Photo: Krancih 17, Pixabay (lisenssi | license)

European research libraries gathered in Budapest to reflect on the fundamental values of libraries at the LIBER annual conference on 5-7 July 2023.  Tomi Rosti and Manna Satama from the UEF Library were among 400 conference guests.

During the conference, the focus was on the diamond model of open access, copyright preservation, research ethics, research data, and the European Open Science Cloud (EOSC). For the contents, presentations and program, see LIBER 2023-channel in Zenodo and the conference website.

Three presentations received a 2023 Award for Library Innovation for innovative and originality of handling the conference main theme: Opening up library collections for creative reuse; Sharing Cultural Heritage Images as Data: Supporting Open Science through Interoperability; Teaching Data Stewardship: Insights from the Certificate Course “Data Steward” of the University of Vienna.

Updating the LIBER strategy

LIBER, the Association of European Research Libraries, has been working for scientific publishing and libraries since 1971. The annual conference gathers the library community to discuss current themes and how the community will respond to those issues. The strategy of the Association guides the everyday work at the academic libraries. It was, thus, well-founded to open the conference with an overview of the LIBER strategy 2023–2027 presented by Julien Roche, the LIBER President.

In the strategy, five central components were formulated responding to three driving forces, i.e., the drive for openness, new technologies, and upkeeping rights and values. The components state that research libraries

  • are engaged and trusted hubs of their user communities
  • provide state-of-the-art services for collections, publishing, and curation of information and (meta-)data
  • advance Open Science to the next level
  • upskill the library staff to take on the organizational and technological changes
  • embody and uphold values of integrity, diversity, and inclusion.

Research libraries having an impact

Budapest and open access are closely linked by the Budapest Open Access Initiative. A couple of decades ago, the Budapest Open Access Initiative set an ambitious goal: Peer-reviewed research publication can be distributed electronically worldwide and can be accessed unlimited and free of charge. The road has been painfully uneven and slow, as Chris Bourg, the Director of the Libraries at Massachusetts Institute of Technology (MIT) stated in her keynote speech.

These goals are, however, strongly visible in the strategies and policies of the MIT Libraries: ”We are relentless in our pursuit of a more open and equitable scholarly landscape that prioritizes inclusion and reduces the marginalization of scholars and scholarship from disadvantaged communities.”

Bourg described the steps taken in the MIT Libraries towards more open practices. For example, scholarly theses are open by default, Open Data Awards have been introduced and open monographs funded. The goal is to make 60 % for articles open. In addition, a separate unit involving different groups was established to take care of equal and open science.

The MIT Libraries exited publishing giant Elsevier’s contracts three years ago because the costs would have too high for things that were not needed. Instead, the MIT Libraries decided to use the money better. Similar debate is taking place in the Finnish library field, especially at a time of expensive contract negotiations.

Bourg reminded the audience that libraries have financial power. This can be compacted in one sentence: If you are not ready to walk away from negotiations, then you don’t really negotiate.

We should, therefore, come together to discuss how to pay for publishing in the future. How to overcome the obstacles to cooperation? What is needed for us, as libraries, to gain the approval of other stakeholders for our actions? What would we do if we had the power and the money? What means do we already have at our disposal?

The Library Community and the playing fields of openness

Although Budapest has been a pioneer in open publishing, openness and open-mindedness in society and the appreciation of scientific knowledge do not fit very well with the ideas raised by today’s Hungary. The conference venue is a concrete example of this: Central European University (CEU) has moved its teaching to Vienna and, in a way, only the shells of CEU remain in Budapest.

Indeed, Hungary could evoke discomfort and conflicting feelings among conference participants, even implying personal risk-taking. For many, therefore, the decision of travelling was not simple or self-evident, although the content of the conference itself was important, timely and of a high standard.

LIBER is not alone as a library community with these issues: The IFLA (International Federation of Library Associations) conference 2024 will be held in Dubai, where, e.g., the Finnish Library Society will not participate.

It is certainly necessary to weigh carefully where and under what conditions colleagues meet to discuss common themes. This, too, tells us about value choices and possibilities to influence.

Manna Satama, tietoasiantuntija | Information Specialist
Opetus- ja tietopalvelut | Training and information services
Tomi Rosti, tietoasiantuntija | Information Specialist


Eurooppa-foorumi 2023 | Europe Forum 2023

(Please, scroll down to read a brief summary in English.)

Eurooppa-foorumi järjestettiin Turussa jo kuudetta kertaa 30.8.–1.9. Puhujina oli tuttuun tapaan maamme johtavia politikkoja, asiantuntijoita ja virkamiehiä. Foorumi on vakiinnuttanut paikkansa Suomen poliittisen syksyn avauksena, ja sinne hakeutuu säännöllisesti poliitikkojen, virkamiesten ja tutkijoiden kärkipää. Mukana olivat esimerkiksi melkein kaikki tulevat presidenttiehdokkaat. Käsitys presidenttiehdokkaista tarkentui kuuntelemalla heidän pohdintojaan ja jo tästä syystä kannattaa vilkaista tallenteita Eurooppa-foorumista.

Tänä vuonna Itä-Suomen yliopiston kirjastosta edustusta oli peräti kahden silmäparin verran, sillä tietoasiantuntija Tapani Toivanen osallistui tapahtumaan etäyhteydellä ja tietoasiantuntija Marika Mahlavuori Turussa paikan päällä. Tälläkin kertaa tapahtumaa oli tarjolla kolmella eri foorumilla Turun akatemian ja konservatorion tiloissa sekä lisäksi kauppatorilla Speakers’ Corner. Tästä johtuen edustajia olisi voinut olla vaikka kolme ja nämä huomiomme ovat vain valikoimia koko tarjonnasta. Turussa oli edustajia kaikista Suomen EU-tallekirjastoista ja keskiviikkoiltapäivä meni nopeasti asiapitoisen oman ohjelman parissa.

Kolme kirjastolaista Eurooppa-foorumi standin vieressä. | Three librarians next to the Europe Forum stand.
Vasemmalta oikealle: Kirjastoväkeä Eduskunnasta, Itä-Suomen yliopistosta ja Turun yliopistosta. | From left to right: Library people from Finnish Parliament, University of Eastern Finland and University of Turku.

Aikaisempien vuosien tapaan eri tilaisuudet ilmestyvät myöhemmin Eurooppa-foorumin sivuille ja YouTubeen yksittäisinä videotiedostoina. Vielä tätä kirjoitettaessa kunkin päivän koko ohjelma löytyy kolmena erillisenä yhtenäisenä videosyötteenä esitysareenoittain (Sigyn, Crichton, Köysiteatteri), ja olemme ilmoittaneet kunkin tilaisuuden alkamisajan kyseisessä videotiedostoissa.

Keskiviikkona 30.8. Foorumin avauksessa (Sigyn kohdasta 3:35) kulttuuri- ja tiedeministeri Sari Multala korosti korkeakoulujen merkitystä tulevaisuuden kehittämisessä. Horisontti Eurooppa –puiteohjelman mukaisesti tavoitellaan tutkimus- ja kehitystyöhön satsauksia aina neljään prosenttiin saakka bruttokansantuotteesta. Ulkomailta investointeina saatava tutkimusrahoitus pyritään kaksinkertaistamaan nykyisestä. Ministerin puheenvuoroa seuranneessa ajankohtaiskeskustelussa esitettiin, että Suomen pitäisi keskittyä tiettyihin kärkihankkeisiin eikä yrittää tutkia kaikkea mahdollista. Kansainväliset tiedesuhteet eivät tietenkään rajoitu vain EU:n sisälle, mutta maailmanpoliittinen tilanne pakosti luo blokkeja tiedemaailmaankin.

Keskustelussa Mikä merkitys EU-yhteistyöllä on kunnille ja alueille? – esimerkkejä Turusta ja Varsinais-Suomesta (Sigyn kohdasta 1:02:27) kerrottiin Turun ja Varsinais-Suomen Brysselissä 25 vuotta vaikuttaneen toimiston tuloksista. Viime vuonna alueen hankkeisiin saatiin tukea reilut 38 miljoonaa euroa, suurin osa tästä EU:n erillisohjelmista. Vuodesta 2016 lähtien esimerkiksi yksin Turun kaupunki on saanut yhteensä noin 40 miljoonaa euroa. 80 prosenttia Varsinais-Suomen alueen saamasta rahoituksesta menee yliopistojen ja yritysten hankkeisiin.

EU:n Itämeri-strategia Ukrainan tukena –tilaisuudessa (Crichton kohdasta 2:15:20) kerrottiin, miten EU:n makroaluestrategioita voidaan hyödyntää Ukrainan tukemisessa. Itse asiassa Ukrainan eräs kolkka sijaitsee jopa Itämeren valuma-alueella, mutta käytännössä tietysti ennen pitkää täytyy perustaa oma makroaluestrategia tähän tarkoitukseen.

Meitä yliopistolaisia kiinnostanee erityisesti Eurooppalaiset huippuyliopistot ja -allianssit: Uusien rajojen ylittäminen yhdessä Pohjois-Amerikan kanssa –keskustelu (Sigyn kohdasta 4:02:57). Suomalaiset korkeakoulut ovat mukana jo 19 allianssissa. Itä-Suomen yliopiston allianssihan on nimeltään YUFE 2030 (Young Universities for the Future of Europe Alliance). Alliansseja on tällä hetkellä 44 , ja vuoteen 2024 mennessä niitä pitäisi olla jo 60. Mutta tämänkin jälkeen monet eurooppalaiset yliopistot tulevat vielä jäämään allianssien ulkopuolelle. Toiveena on, että allianssit alkaisivat houkutella myös USA:n huippuyliopistoja yhteistyöhön. Fulbright-vaihto-ohjelma tulee tässäkin näyttelemään tärkeää osaa.

From farm to fork: A change of the food systems is necessary but how to ensure food security and fair play for farmers as well –paneelissa (Sigyn kohdasta 5:10:51) kommentoitiin kitkerästi komission taannoisia suunnitelmia rajoittaa Suomen metsänkäyttöä merkittävästi. Maatalouskomissaari Janusz Wojciechowski ei sinänsä halunnut kommentoida toisen komissaarin vastuulla ollutta asiaa, mutta totesi että asia on jo edennyt pois komissiolta kolmikantaneuvotteluihin. Keskustelussa todettiin, että maatilakato ei koske ainoastaan Suomea. Viimeisen vuosikymmenen aikana eurooppalaisten maatilojen määrä on vähentynyt 12 miljoonasta 9 miljoonaan. Maailmanpoliittinen tilanne on korostanut ruokaturvallisuuden merkitystä. Ukrainaa pyritään tukemaan ennen kaikkea viljakuljetuksissa EU:n ulkopuolelle, koska monet Euroopan maat pelkäävät oman viljatuotantonsa kannattavuutta halvemman ukrainalaisen viljan rinnalla.

Eurooppalaisten teknologiayritysten kilpailukyky: Visio vuodelle 2030 –paneelissa (Sigyn 7:02:20) todettiin, että nykyinen komissio on toimikaudellaan aikaansaanut suoranaisen säätelytsunamin. On ollut pelkoja siitä, että tämä haittaa eurooppalaisten teknologiayritysten kilpailukykyä muuhun maailmaan verrattuna. Päivän lopuksi Politiikkaa politiikan ulkopuolella – euroamerikkalaisia nykyvirtauksia –keskustelussa (Crichton kohdasta 6:15:12 kohdasta pohdittiin sitä, kuinka politiikan teko on siirtynyt populaarikulttuurin ja verkkopalveluiden alustoille. Esimerkiksi identiteettipolitiikka ja “julkkispolitiikka” ovat alkaneet muovata poliittista kulttuuria.

Torstain 31.8. päivän avauksessa Suomi, EU & vihreä siirtymä – mihin olemme menossa? (Sigyn kohdasta 12:55) Keynote-puheenvuoron piti kansainvälisistä kumppanuuksista vastaava EU-komissaarimme Jutta Urpilainen. Hän jakoi puheensa kolmeen osa-alueeseen eli 1) EU:n kehitys arvoyhteisönä, 2) talous ja 3) turvallisuus. Perinteiset länsimaiset arvot ja ihmiskäsitys eivät olekaan enää itsestäänselvyyksiä. Niitä haastamaan on ilmestynyt autoritaarisuutta ja pyrkimyksiä rajoittaa oikeuslaitoksen riippumattomuutta ja lehdistön vapautta. Tällaista kehitystä on ollut jopa eräissä jäsenmaissa, muusta maailmasta puhumattakaan. Vaihtoehtoina ovat joko kansainvälinen yhteistyö ja toimintakykyinen EU, tai sitten käpertyminen sisäänpäin. Jälkimmäinen vaihtoehto ei ole oikeasti realistinen.

Jutta Urpilainen pitämässä puhettaan. | Jutta Urpilainen giving her speech.
Jutta Urpilainen osallistui useampaan sessioon Eurooppa-foorumissa. | Jutta Urpilainen participated in several sessions at the European Forum.

Talouden suhteen hiilineutraalius vuoteen 2050 mennessä tulee tuottamaan EU:lle etulyöntiaseman. Keskeinen uusi tavoite on strateginen autonomia meille elintärkeillä aloilla. Global Gateway –strategialla tuetaan EU:n ulkopuolisten kumppanuusmaiden haasteita. Turvallisuuden suhteen Venäjän hyökkäys Ukrainaan tuomittiin jyrkästi EU:n taholta ja Ukrainaa on tuettu jo yli 50 miljardilla eurolla. EU ja Nato tulevat tiivistämään yhteistyötään.

Lopuksi komissaari Urpilainen ehdotti vielä, että uusi hallitus kutsuisi koolle kansallisen EU-tahtotilaseminaarin. Siinä yli puoluerajojen sovittaisiin omat kansalliset prioriteettimme ja kärkiteemamme ensi vuoden loppupuolella aloittavan uuden komission toimikautta ajatellen.

Seuranneissa puheenvuoroissa ja keskusteluissa kävi muun muassa ilmi, että USA:n ajatushautomoiden teollisuuspolitiikkapapereissa Eurooppaa ei edes mainita minkäänlaisena merkittävänä teollisuusmahtina. Valitettavan usein Euroopassa keksityt uudet innovaatiot kaupallistetaan muualla maailmassa.

Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikka kahtiajaon / uuden kylmän sodan maailmassa -keskustelu (Köysiteatteri kohdassa 17:30) olivat läsnä muun muassa Suomen Pankin pääjohtaja Olli Rehn ja kansanedustaja Pekka Haavisto. Asiantuntevan kokonaissetin puheenaiheista jäi erityisesti mieleen Haaviston havainto Euroopan unionin terästäytymisestä, joka ilmenee esimerkiksi aseellisen tuen antamisena Ukrainalle. Haavisto toi esille myös Suomen vahvan tieto-osaamisen Venäjästä, myös tutkimuksellisesti. Rehnin mukaan Euroopan unioni on tärkeä arvoyhteisö ja sen turvallisuusjärjestys on muotoutumassa uudenlaiseksi. Hän tähdensi, että ero Euroopan unionista olisi ainoastaan huono ratkaisu Suomelle. Yhdysvaltojen tuleva presidentinvaalien lopputulos pohditutti puhujia erityisesti Naton kannalta.

Eurooppa-foorumin sinisen kodikkaalla lavalla puitiin politiikkaa neljän puhujan toimesta. | Politics was discussed by four speakers on the blue and cozy stage of the Europe Forum.
Ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa puimassa muun muassa Pekka Haavisto, Olli Rehn ja Turun yliopiston kansainvälisen liiketoiminnan professori Kari Liuhto. Keskustelun moderaattorina oli emeritus professori Paavo Okko. | Pekka Haavisto, Olli Rehn and Professor of International Business at the University of Turku Kari Liuhto spoke about foreign and security policy. The discussion was moderated by professor emeritus Paavo Okko.

Euroopan menestymisen rakennuspalikat -sessiossa (Crichton kohdassa 18:42) oli keskustelemassa jälleen muiden muassa Jutta Urpilainen. Keskustelussa pohdittiin sitä, miten tulevalla parlamenttikaudella rakennetaan kestävää taloutta, parannetaan kilpailukykyä ja luodaan hyviä työpaikkoja. Urpilainen näkee Euroopan unionissa vihreän siirtymän kasvuohjelmana, jossa ekologisesti ja taloudellisesti kestävä tulevaisuus halutaan yhdistää. Keskustelussa vilahti myös idea siitä, että vihreän siirtymä voisi olla sosiaalinen ohjelma. Polarisaation kasvu herätti myös huolta keskustelussa. Urpilainen näkee Euroopan unionin mahdollisuutena etsiä yhdistäviä tekijöitä.

Päivän seuraavana kuuntelukohteena oli muun muassa Suomen pankin entisen pääjohtajan tähdittämä Erkki Liikasen Suomen Pankin Esko Antola -luento: Euroopan arvo ja arvot kriisien jakamassa maailmassa (Sigyn kohdassa 2.45:40), joka jatkoi aiemmissa sessioissa sivuttua arvokeskustelua. Syväluotaavan historiaesityksen jälkeen hän käsitteli Euroopan arvoa ja arvoja useasta näkökulmasta. Ukrainan sodan aikana Euroopan unioni on kyennyt tekemään tukipaketteja, joiden läpivienti on vaatinut joko määräenemmistö- tai yksimielisyyspäätökset. Euroopan unioni rakennettiin alun perin arvoyhteisöksi, jonka keskiössä oli rauhan vaaliminen ja taloudellisilla arvoilla oli lähinnä välinearvo sen tukemiseksi.

EU: yhtenäisyyttä etsimässä -paneelissa (Sigyn kohdassa 4.10:10) olivat mukana keskustelemassa komissaari Jutta Urpilainen, Eurooppa- ja omistajaohjausministeri Anders Adlercreutz sekä professori Alexander Stubb. Paneelin toteutus oli yksi Eurooppa-foorumin parhaista ja tunnelma oli katossa. Niin paikalla olleita ja etänä osallistuvia osallistettiin erinomaisesti kysymyksillä, joiden vastaukset kerättiin päivittyvään pilveen suurelle valkokankaalle. Mitkä ovat EU:n tämän hetken vahvuudet? -kysymyksen vastauksista keskustelijoista puhuttelivat erityisesti yhtenäisyys ja arvot. Stubb näkee Euroopan geopoliittisena toimijana. Tämä ilmenee esimerkiksi siinä, että jopa sodaninstrumentteinakin käytetyt ruoka, informaatio, sanktiot, energia ja valuutan käyttö ovat Euroopan unionin vaikutusvallan piirissä. Urpilainen peräänkuulutti sitä, ovatko kaikki Euroopan unionin maat sitoutuneita unionin arvoihin. Hän myös kannattaa Euroopan unionin päätöksenteon muuttamista yksimielisyyspäätöksenteosta määräenemmistöpäätöksiin. Stubbin loppukevennys ”cha cha chaa!” Urpilaisen ja ohjelman vetäjän toimittaja Baba Lybeckin käärijänvihreistä vaatteista jäi elävästi mieleen.

Yleisö nimesi Euroopan unionin tämänhetkisiksi vahvuuksiksi esimerkiksi yhtenäisyyden ja arvot. | The public named unity and values as the current strengths of the European Union.
Eurooppa-foorumissa pohdittiin Euroopan unionin vahvuuksia. | In the Europe forum, the strengths of the European Union were discussed.

Valta vaihtuu – Näkeekö EU metsän puilta? -paneelissa (Crichton kohdasta 2:48:25) esitettiin biopohjaiset materiaalit yhtenä Suomen tulevaisuuden taloudellisena mahdollisuutena. Mineraalit, strateginen autonomia ja Suomen asema eurooppalaisessa työnjaossa -paneelissa (Köysiteatteri kohdasta 4:41:14) taas pohdittiin EU:n omavaraisuuden lisäämistä kriittisten raaka-aineiden osalta ja Suomen roolia tässä. Innovaatiot ja vihreä siirtymä – Euroopan ja Suomen kasvun avaimet (Sigyn kohdasta 5.10:35) -keskustelusta jäi päällimmäisenä mieleen luvitusasioiden selkiyttämisen tärkeys innovaatioprosessien jouduttamiseksi.

Torstaipäivän loppupuoliskolla oli kaksi nuorten näkökulmaan keskittyvää mielenkiintoista paneelia. Näistä ensimmäisessä Maanosa myllerryksessä – Kuinka saada nuoret luottamaan EU:n tulevaisuuteen? (Köysiteatteri kohdasta 5.41:27) oli keskustelemassa kansanedustaja Li Andersson sekä lukuisia nuoria nousevia nimiä, kuten esimerkiksi europarlamentaarikko Alviina Alametsä. Anderssonin mielestä on ensiarvoisen tärkeää tavoittaa nuoret Euroopan unionia koskevassa viestinnässä. Suomalaisten nuorten äänestysprosentti oli viime eurovaaleissa äärimmäisen pieni (10 % alle 25 vuotiaista). Äänestysaktiivisuuden lisäämiseksi on tärkeää muun muassa lisätä tietoisuutta Euroopan unionista.

Nuorisonäkökulmaa jatkoi Kenen ehdoilla EU:n tulevaisuus rakennetaan eurovaalien jälkeen? (Köysiteatteri kohdasta 6.43:13) -keskustelu, jossa oli muun muassa kaksi Europarlamentin jäsentä Elsi Katainen ja Henna Virkkunen. Pohdinnat äänestysaktiivisuuden lisäämisestä jatkuivat tässäkin keskustelussa. Alkuvuoden presidentinvaalien toivotaan lisäävän äänestysinnokkuutta, mutta toisaalta spekuloitiin voivatko ne aiheuttaa äänestäjiä passivoivaa vaaliähkyä. Mielenkiintoiseksi jää seurata ensi keväänä millaiseksi näiden vaalien äänestysaktiivisuus kehkeytyy. Esille nousi vaalikeskustelun lisäksi Erasmus+ -opiskelijavaihto, joka on mahdollistanut Eurooppaan tutustumisen monelle nuorelle.

Keskustelussa Euroopan energiamarkkinat – mikä on Euroopan suunta tulevaisuudessa? (Sigyn kohdasta 6:10:45) käsiteltiin Venäjän aloittaman hyökkäyssodan aiheuttamaa energiakriisiä. Se on korostanut tarvetta tarkastella Euroopan energiamarkkinoiden tulevaisuutta menneen talven lisäksi myös pidemmällä aikavälillä. Kaiken kaikkiaan EU:n sähköinfrastruktuuri osoitti olevansa maailman luotettavin kriisin aikanakin, koska missään ei peloista huolimatta jouduttu turvautumaan suunniteltuihin sähkökatkoihin.

Päivän päätteeksi keskusteltiin vielä teemalla Paikallinen sopiminen: myytinmurtajaiset (Sigyn kohdasta 7:11.47) työ- ja elinkeinoministeriön johdatuksella. Pääjohtaja Irene Wennemo (Medlingsinstitutet, Ruotsi) kuvaili sikäläistä järjestelmää, ja sen sovellettavuutta Suomeen pohdittiin.

Perjantain 1.9. ohjelma alkoi pääministeri Petteri Orpon puheella (Sigyn kohdasta 19:30), jossa hän loi kokonaistilannekatsauksen Suomeen. Puheensa alussa Orpo tähdensi, että rasismi ei kuulu Suomeen ja aihepiiristä käytävä avoin keskustelu on tärkeää. Toinen hänen painottamansa asia oli Ukrainalle annettava runsas ja pitkäkestoinen tuki, joka antaa vahvan viestin sekä Venäjälle että Ukrainalle. Euroopan Unionin geopoliittinen tilanne vaikuttaa muuttuvan tulevaisuudessa, kun Itä-Euroopan maista esimerkiksi Ukrainan ja Länsi-Balkanin maiden jäsenyys näyttää olevan entistä ajankohtaisempaa. Orpo toi esille myös huolensa suomalaisten määrän vähenemisestä EU-viroissa. Nyt onkin oivallinen hetki harkita EU-uraa.

Petteri Orpo pitämässä puhettaan. | Petteri Orpo giving his speech.
Petteri Orpon puhe keräsi suuren yleisön saliin. | Petteri Orpo’s speech gathered a large audience in the hall.

Yhdysvaltojen ja Euroopan unionin välinen yhteistyö pohjautuu yhteiseen historiaan ja yhteisten demokraattisiin arvoihin. Vuoden 2022 syksyllä Yhdysvallat ilmoitti vihreän teknologian valtiontuista eli inflaatiota alentavasta IRA-laista. Europan unionin kannalta on toisaalta hyvä, että Yhdysvallat panostaa ilmastonmuutokseen. Toisaalta huolta aiheuttaa se, miten nämä tuet vaikuttavat eurooppalaisiin yrityksiin. Näihin näkökohtiin haettiin vastauksia keskustelussa aiheena Transatlanttiset kauppasuhteet myllerryksessä: haaste vai mahdollisuus pohjoismaisille vientiyrityksille? (Crichton kohdasta 20:40). Keskustelussa kävi ilmi, että Yhdysvaltojen markkinat ovat valtavat suuret ja nyt on hyvä hetki pyrkiä markkinoille. ”The best story wins” pätee yhä yhdysvaltalaisilla markkinoilla loistamisessa.

Eurooppa ja EU murroksessa – Miten Pohjoismaiden pitäisi reagoida muutoksiin? -keskustelu (Sigyn kohdasta 1.21.20) käytiin ruotsiksi, kuten tietysti kaksikielisessä Turussa sopiikin. Tämän tallenteen seuraaminen on hyvää kouluruotsin virkistystä. Keskustelussa todettiin jälleen, että demokratian jatkuva eteneminen kaikkialla ei olekaan itsesäänselvyys, ei edes EU:n sisällä.

Keskustelu Etelä-Suomi Euroopassa – Aluekehitys, tuloksia vai tuhlausta? (Crichton kohdasta 1:20:54) sai itäsuomalaisen korvat hieman punottamaan. Viiden Etelä-Suomen maakunnan edustajat olivat kovasti sitä mieltä, että Itä- ja Pohjois-Suomi ovat taitavalla lobbauksella saaneet kohtuuttoman suuren osan EU:n tukirahoista. Koheesiopolitiikka tuottaa tulosta vain sellaisilla alueilla, joissa rakenteet toimivat. Näitä ei panelistien mukaan ruuhka-Suomen ulkopuolella ole muualla kuin yliopistokaupungeissa. Toisaalta korostettiin sitä, että Itä-Suomen elinvoima on myös turvallisuuspoliittinen kysymys.

Seuraavan EU-komission ohjelmaan vaikuttamisen aika on NYT – menestys löytyy luonnosta ja datasta –keskustelussa (Sigyn kohdasta 3:46:50) pohdittiin mitä muita arvoja puulla on kuin sen suoranainen taloudellinen arvo. Lisäksi kuultiin muun muassa vuonna 2026 voimaan tulevasta akkupassiasetuksesta. Jokainen uusi akku yksilöidään ja sen valmistusta, kuljetusta, käyttöä, kierrätystä ja uudelleenkäyttöä voidaan sen jälkeen avoimesti tarkastella esimerkiksi QR-koodin avulla.

Vihreä siirtymä: jatkaako EU tiennäyttämistä? (Sigyn kohdasta 2.17:45) -keskustelu pidettiin kolmen Euroopan parlamentin jäsenen eli Sirpa Pietikäisen, Elsi Kataisen ja Ville Niinistön sekä Euroopan komission Suomen-edustuston tiedotuspäällikkö Ismo Ulvilan voimin. Kataisen havainnon mukaan vihreän siirtymän vastustamisesta on päästy eroon.

Lisää antia torstaiseen nuorisonäkökulmaan tarjosi perjantaina pidetty keskustelu aiheesta Eurooppalainen yhteistyö korkeakoulutuksessa ja kansainvälisten opiskelijoiden rooli yliopistoyhteisössä (Crichton kohdasta 5.21:22). Laskevat opiskelijavaihtomäärät huolestuttavat ja konkreettisia ratkaisuvaihtoehtoja etsittiin monesta eri näkökulmasta korkeakoulujen rahoitusmalleista ylioppilaskuntien vaikutusmahdollisuuksiin. Korkeakoulujen hallintorakenteiden välistä vuorovaikutusta toivotaan lisättävän, mutta tarvitaan myös matalan kynnyksen tahoja, joista voi kysellä käytännön asioista. Yhtä yksiselitteistä helppoa ratkaisua siis ei löytynyt, vaan monikanavainen vaikuttaminen näyttäisi olevan ratkaisu.

Transatlanttinen Suomi ja eurooppalainen geopolitiikka –tilaisuudessa (Sigyn kohdasta 4:49:00) nostettiin lopultakin kissa pöydälle. Ruotsin tulevan Nato-jäsenyyden osalta todettiin, että “Ruotsin pitää oppia puhumaan natoa”. Maassa ei välttämättä ole vielä kovin suurta yleistä ymmärrystä siitä, mikä Nato on ja miten se toimii.

Yhdysvaltain Suomen suurlähettiläs Douglas Hickey totesi, että jossain vaiheessa länsimaiden suhteet Venäjän kanssa vielä rakentuvat uudelleen, mutta tuskin hänen elinaikanaan. Tällä hän luultavasti arveli, että Venäjä on hylkiövaltio vielä ainakin 30-40 vuoden ajan. Kun Hickey oli tulossa Suomeen, häntä neuvottiin kotimaassaan muistamaan vain kolme asiaa: ”Nato, Russia and climate”. Tämä neuvo osoittautui hyvin profeetalliseksi.

Viron suurlähettiläs Sven Sakkov totesi, että jos Venäjä voittaa valloitussotansa, on kolmas maailmansota on lähellä. Se olisi selvä merkki kaikille diktaattoreille, että väkivalta tuottaa tuloksia. Ukrainan suurlähettiläs Olga Dibrova taas ilmoitti, että hänen maansa kannan mukaan Venäjän tekemät sotarikokset on tuomittava, Venäjä on täysin eristettävä muusta maailmasta ja Venäjän valtion ulkopuoliset varat on jäädytettävä sotakorvausten maksamiseksi. Euroopan komission puolustusteollisuuden ja avaruusasioiden pääosaston pääjohtaja Timo Pesonen kuvasi Putinin kolme perustavanlaatuista virhettä: tämä yliarvioi oman sotilasvoimansa, ei ymmärtänyt ukrainalaisten halukkuutta puolustaa maataan ja aliarvioi lännen yhtenäisyyden. Pesonen muisteli myös, kuinka vielä vähän aikaa sitten Suomelle ja Puolalle naureskeltiin diplomaattipiireissä siitä, että ne edelleen ylläpitivät “vanhanaikaisia ja tarpeettomiksi käyneitä puolustusvoimia”. Tulevaisuudessa kuulemma sodat käytäisiin vain kyberavaruudessa. Mutta nämä kaksi maata muistivat, mitä niiden itäpuolella on.

Seuraava Eurooppa-foorumi järjestetään Turussa 28.–30.8.2024. Tapahtumaan kannattaa ilmoittautua jo siksi, että se on ilmainen. Seuraa Eurooppa-foorumin sivustolta päivittyvää tietoa ensi vuoden tapahtumasta.

Brief summary

Europe Forum at the former Finnish capital Turku is an annual discussion forum about Finland and its role in European politics. All the talks can be found later on YouTube and before that as live streams. Most of the talks were in Finnish, but in they were also interpreted into English.

Tapani Toivanen, tietoasiantuntija | information specialist
Marika Mahlavuori, tietoasiantuntija| information specialist
Opetus- ja tietopalvelut | Training and information services

Tieteellisissä kirjastoissa työskentelee muutosmyönteisiä agentteja! | There are some radical positive change agents working in the academic and medical libraries!

(Please, scroll down to read in English.)

Osallistuin kesäkuussa 2023 Norjan Trondheimissa EAHILin (European Association for Health Information and Libraries) työpajaan/kongressiin, jossa terveys- ja lääketieteellisten kirjastojen työntekijät tapaavat toisiaan vuosittain. Eikä pelkästään Euroopan vaan maailmanlaajuisesti, koska paikalla oli osallistujia Yhdysvalloista, Kanadasta ja jopa Australiasta saakka. Jännitystä oli ilmassa, kun tämä EAHIL-ensikertalainen saapui Trondheimiin.

Työskentelen sekä yliopiston kirjastossa että siihen kuuluvassa Kuopion yliopistollisen sairaalan tieteellisessä kirjastossa. Työnkuvaani kuuluu mm. terveystieteen opiskelijoiden tiedonhaun opetus ja ohjaus, mutta myös tutkijoiden tukipalvelut, eritoten tutkimusdatanhallinnan parissa. Kuvittelin EAHIL-workshopin käsittelevän ainoastaan tiedonhaun puolta, mutta olin onneksi väärässä. Kuinka monia ja hienoja puheita kuulinkaan myös tutkimusdatanhallinnan puolelta, kun kirjastojen asiantuntijat esittelivät kehitystyötään datanhallinnan työkalujen parissa. Lisäksi minäkin pidin esitykseni siitä, kuinka tutkimusdatanhallintaan saisi integroitua perustutkinto-opetukseen mukaan.

Tieteellisten kirjastojen työntekijät ovat todellakin muutosmyönteisiä agentteja, kuten EAHIL-teemakin tänä vuonna kertoo. Tieteellisten kirjastojen työnkuva on kokenut suuria muutoksia menneinä vuosina; tutkimusdatanhallinnan tukipalvelut ovat kiinteä osa tämän päivän kirjastojen osaamista. Muutoksia tapahtuu myös tiedonhaun puolella, kun tekoäly (AI) saapuu näkyvämmin mukaan prosessiin. Muutosmyönteiset agentit tekevät töitä tutustuessaan eri AI-työkaluihin ja näkevät ne ennemminkin mahdollisuutena kuin uhkana. Lisäksi Professori David Lankes Yhdysvaltojen Teksasista piti huikean keynote-puheen (ks. keynote-tallenteet), jossa hän korosti meidän kirjastolaisten roolia nykyaikana siinä, että vastuullamme on tarjota luotettavaa ja tasa-arvoa kunnioittavaa materiaalia ja aineistoa kaikelle kansalle. Teemme tärkeää työtä!

Kollegojen tapaaminen ja verkostoituminen on jokaisessa työssä tärkeää ja tunnen olevani etuoikeutettu, kun sain kesäkuussa tavata sekä uusia että kokeneita EAHIl-kävijöitä. En voi kyllin korostaa kuinka arvokasta vertaistukea ja -tietoa sain työpajan aikana. Ja kuinka lämminhenkisiin ihmisiin sain tutustua. Sain paljon innostusta ja inspiraatiota myös omaan arkityöhöni, mikä kantaa pitkälle talven yli ja siihen hetkeen, kunnes tapaamme jälleen Riiassa ensi kesäkuussa!

konferenssi. conference
Tervetuloa! | Welcome!

Excitement, anticipation, enthusiasm, but also a little bit of fear and stress! The roller coaster of feelings that an EAHIL first timer goes through while attending the workshop in Trondheim, Norway. EAHIL stands for European Association for Health Information and Libraries. I have been a member for a year now and this was my first time attending their workshop and meeting all the health information specialists around the world. My workplace is at the University of Eastern Finland Library including Kuopio University Hospital Medical Library. In my work, I teach e.g., medical students in information retrieval but also help researchers with research data management. I thought that this EAHIL event would be all about health information retrieval (which would be fine) but I was glad to be wrong. Guidance of research data management has become more and more of a duty of academic libraries, and this was also heavily shown in EAHIL 2023 workshop. I saw some incredible talks about developing tools for research data management, but I also gave my talk about implementing research data management to the education of the undergraduate students.

Radical positive change agents! That was the theme of this year’s EAHIL workshop. And that is what the academic and health librarians certainly are: radical positive change agents! For example, let’s take a look at the development of research data management in being a big part of our job nowadays. It’ s a big change, but also, what I think, a positive change. My background is in the research and without research data management duties, I would probably not have been hired to the UEF Library. Secondly, some changes are happening around the world nowadays with artificial intelligence (AI) coming part of everything, including information retrieval. It’s our job to make it a positive change and see it as a possibility, not a thread. Finally, we, the librarians in every library around the world, have the responsibility to offer reliable material e.g., books, journals, articles, without misinformation to our clients. This is something that David Lankes highlighted in his keynote talk. (See keynote recordings.)

How about the mixed feelings that I mentioned in the first sentence? How did I get over the fear and the stress in EAHIL? Fortunately, the first timers also feel very welcome because EAHIL organizes an event for the newbies on the first night of the workshop where you can meet not just others in the same situation but also the experienced board members. Amazing how inspirational it can be to hear the stories on what had happened in EAHIL conferences in the past. Not to mention, to get to know all the other first timers and have fruitful discussions with them. We were joking that we shall be able to praise, let’s say in 20 years from now, that we had our first EAHIL in Trondheim, and we had really warm feelings and memories in order to mentor and welcome the newcomers then, wherever the EAHIL will then take place.

What about the feelings afterwards? I feel inspired, satisfied, full of ideas, happy but also physically tired (yet mentally rested). So, turning on the positive side definitely. This workshop brought some positive, radical changes to my work absolutely! How fortunate I am to have this amazing workplace that makes it possible to attend these international events.

kaupunki, taloja, joki. city, houses, river.

Taisa Sallinen, tietoasiantuntija | Information specialist
Opetus- ja tietopalvelut | Training and information services