Tutkijoiden viesti: Lisää tukea, osaamista ja suunnitelmallisuutta tutkimusdatan hallintaan! | Message from the researchers: More support, skills and planning for research data management, please!

(Please, scroll down to read in English.)

Tutkimusaineistoihin liittyy mitä moninaisempaa tietämystä, osaamista ja toimenpidettä. Jossain kohdin törmää yleensä siihen, että omat taidot eivät riitä tai että asiat olisivat sujuneet paremmin, jos olisi tiennyt, mistä apu on löydettävissä. Tästä aihepiiristä UEFin tutkijat ja kirjaston datatuen väki jakoivat ajatuksiaan ja kokemuksiaan 27.10.2021 pidetyssä työpajassa, jonka otsikkona oli “Tutkijoiden dataosaaminen ja -tarpeet esiin”. Teemaa on sivuttu taannoisessa blogkirjoituksessa, jossa pohdimme tutkimusaineistojen asiantuntijoiden rikasta kenttää. Työpajan teema osui selvästi ajankohtaiseen aiheeseen, sillä samalle päivälle sattuneessa Yhteiskunta- ja kauppatieteiden tiedekunnan strategiapäivässäkin avoin tiede tutkimusaineistoineen keräsi mittavan osallistujajoukon ja herätti vilkasta keskustelua.

Tutkimuksen ja tutkimusaineiston elinkaaret

Tutkimusaineistoa tai -dataa voidaan jäsentää suhteessa tutkimukseen, jonka raaka-aineena se toimii. Tutkimuksen edetessä raakadatasta muokkautuu usein valikoidumpia datasettejä, jotka ovat voineet käydä läpi erilaisia prosesseja ja muokkauksia. Aineistonhallinnan keskustelussa puhutaan usein tutkimuksen ja tutkimusaineistojen elinkaarista. Tutkimuksen elinkaari hahmotetaan kolmeen vaiheeseen: ennen tutkimusta, tutkimuksen aikana ja sen jälkeen. Tutkimusaineistojen elinkaari ulottuu usein tutkimuksen elinkaarta pidemmälle, kun aineistoja hyödynnetään uudelleen.

Työpajassa tunnistettiin tutkimusaineistoihin liittyviä toimenpiteitä ja tietotaitoa erityisesti tutkimuksen aikana. Tällaisina mainittiin vaikkapa datan analysointi, dokumentointi, ohjelmointi, tietokantaosaaminen, sensitiivisen aineiston käsittely ja datan jakaminen tietoturvallisesti yhteistyökumppaninen välillä. Työ on kuitenkin alkanut jo tutkimusta ennen aineiston keruun ja yleisemmin aineistonhallinnan suunnitteluna. Tutkimuksen jälkeen täytyy aineistollekin tehdä jotain: jokin osa aineistosta säilytetään, jokin tuhotaan, ja aineistoa myös avataan tai julkaistaan. Ihannetapauksessa aineisto on uudelleenkäytettävissä jonkin muun tutkimuksen raaka-aineena, jolloin aineiston elinkaari konkretisoi mainiosti asiakirjahallinnan ja arkistotoimen keskustelussa esiintyvää jatkumomallia.

Tutkimusaineiston käsittely edellyttää tutkijoilta usein teknisten taitojen lisäksi yleisiä aineistonhallinnan taitoja vaikkapa terminologian ymmärtämiseen tai tiedon etsimiseen omaan tilanteeseen ja tarkoitukseen sopivista toimenpiteistä ja ratkaisuista. Kaiken pohjana ovat kuitenkin tutkijan perustaidot eli tutkittavan aiheen perustavanlaatuinen tunteminen ja ymmärrys, tutkimusetiikka ja sen käytäntöjen hallinta.

Lisää osaamista ja tukea, kiitos!

UEFin datatuen kehittämisen yksi kulmakivi on yhden luukun palvelun parantaminen, jolloin tutkija pääsisi datasupport@-osoitteen kautta monen eri alan asiantuntijan avulla tuotetun kattavan tuen ja tiedon äärelle. Työpajassa tutkijat saivat vapaat kädet ideoida ja toivoa, mitä palvelua datatuen yhdestä luukusta pitäisi saada ja millainen tuki heitä olisi auttanut eteen tulleissa ongelmatilanteissa ja osaamisen puutteissa. Osa toiveista kohdistui sellaisiin tukipalveluihin, joita on jo nyt tarjolla, mutta joiden olemassaolo ei ole vielä tavoittanut tutkijoita. Esimerkiksi aineistonhallintasuunnitelman (DMP) tukea on saatavilla kommentointipalveluna ja koulutuksina, ja myös kohdennettuna tiettyihin rahoituksiin.

Neuvoja, ohjausta ja koulutusta kaivataan myös datan säilyttämiseen tutkimuksen aikana ja sen jälkeen, datan anonymisointiin, tietokantoihin ja vaikkapa datan käyttämiseen kahden yliopiston yhteisessä hankkeessa eri yliopistojen tunnuksilla. Datanhallinnan ratkaisuihin ja toimintatapoihin toivottiin suunnitelmallisuutta sekä jaettua ymmärrystä ja osaamista vähintäänkin tutkimushankkeiden sisällä. Kokonaisuuden hallinta ei saisi jäädä vain yhden ihmisen varaan.

Yleisemmän aineistonhallinnan tuen rinnalle tunnistettiin tarve aineisto- tai alakohtaisille asiantuntijoille sekä tiedekunnan tasolla oleville tukihenkilöille. Aineistonhallinnan vastuiden konkretian tasot on kuitenkin muistettava: Tukitoimet keskittyvät ohjeistuksiin, koulutuksiin ja neuvoihin, mutta ne eivät pysty vastaamaan varsinaiseen aineistonhallintaan, sillä se on tutkijoiden omalla vastuulla.

Vertaistuesta datatukeen

Vertaistuki on tutkijankin työssä ja aineistonhallinnan asioissa kullan arvoista. Vaikka epäviralliset, usein sattumanvaraiset keskustelut kollegoiden kesken ovat tiedon jakamisen tärkeä kanava, tarvetta on organisoidummalle kollegiaaliselle tuelle. Koulutukset, webinaarit ja oppimisyhteisöt mainittiin hyvinä keinoina jakaa ja saada tietoa. Osastoilla ja laitoksilla voisi olla myös tieteenalakohtaisia datanhallinnan mentoreita, jolloin vertaistukea olisi saatavilla järjestäytyneemmin.

Mikä sitten motivoisi tutkijaa tarjoamaan omaa osaamistaan? Tähänkin kaivataan kannustimia aivan kuten moniin avoimen tieteen käytännön toimiin ylipäätään. Työpajassa mainittiin esimerkkinä koulutuksiin osallistuminen, joka pitäisi pystyä kirjaamaan työraportointeihin. Datanhallinnan taitojen tulisi ylipäätään näkyä selkeämmin tutkijan meritoitumisessa. Tämä antaisi kaivattua nostetta osaamisen kehittämiselle ja lisäisi panostusta tiedekuntien datanhallintaan.

Eräänlaisena yleisenä ohjenuorana ja työpajan kiteytyksenä on suunnitelmallisuus, joka tuli keskustelussa esiin monessa kohdin. Käytännön esimerkkinä mainittiin tutkimushankkeet, joissa datanhallinnan käytänteet pitäisi dokumentoida kunnolla ja joissa niistä pitäisi huolehtia siten, että käytänteet välittyvät myös hankkeisiin tuleville uusille tutkijoille. Tämä saattaa kuulostaa itsestään selvältä, mutta tutkimuksen arjessa ideaalit eivät välttämättä toteudu. Aineistonhallinnan suunnittelun olisi löydettävä paikkansa tutkimussuunnitelman kiistattomana osana. Tässä kohdin tiedekuntien vertaistuki ja yliopiston yleinen datatuki voivat täydentää toisiaan luontevasti ja kaikkien erityisasiantuntemusta tehokkaasti hyödyntäen.

 

Arrows depicting the research data cycle from data collection to analysis and to disseminating results
Työpaja oli osa kirjaston OA-viikon ohjelmaa ja liittyi kirjaston koordinoimaan datatuen kehittämishankkeeseen, jonka kuulumisia on esitelty kirjaston blogissa. Työpajaan osallistui tutkijoita kaikista neljästä tiedekunnista. | The workshop was part of the Library’s OA Week program as well as of the data support project coordinated by the Library (see our project update from an earlier blog article). All four faculties were represented in the workshop. Image by: Patrick Hochstenbach (CC-BY)

Working with research data involves a wide variety of know-how. At some point, you may notice that your skills aren’t enough, or that things would have worked out better if you had known where help was to be found. Researchers and the library’s data support staff shared their thoughts and experiences on this theme in a workshop held on 27 October 2021, with the title “Uncovering the data skills and needs of the researchers”. We handled the same theme in our recent blog, reflecting on the wide variety of expertise in research data.

The life cycles of research and research data

Research data may be perceived in relation to the research for which it serves as the raw material. As research progresses, raw data is often modified to select data sets, which may have gone through various processes. In the context of research data management, the life cycle of both the research and the research data are common concepts. Research life cycle is often divided into three phases: before, during and after the research. The life cycle of research data typically extends beyond the life cycle of research when the data may be reutilized.

In the workshop, we identified measures and know-how related to research data particularly during the research, such as analysing and documenting data, programming and database skills, handling sensitive data and safe data sharing with research partners. The work, however, starts even before the research when data collection and managing data are planned. After the research, the data calls for some actions as well: something will be stored, something destroyed, and some data may be opened or published. Ideally, the data can be reused as raw data for new research. In this case, the life cycle of the data concretizes, in a nice way, the continuum model used in records management.

In addition to technical know-how, data handling requires skills and knowledge of a more general kind, for example, understanding the terminology or finding solutions best suited for one’s needs. However, the basic skills of the researcher, namely fundamental knowledge and understanding of the subject matter, research ethics and its practices, are the basis of everything.

More skills and support – yes, please!

Improving the one-stop-shop for data management support services at UEF is one of the cornerstones of the development project: researchers will be able to access extensive support and information through the datasupport@ service channel produced by different professionals coming together from different fields of expertise. Researchers were able to pitch their ideas and make wishes for the kinds of services the one-stop-shop for data management support should offer and what type of support would have helped them during past problems and lack of skills. Portion of the hopes matched services that had already been implemented but that the researchers were not familiar with yet. As an example of existing services, support for writing a research data management plan (DMP) is already in place in the form of a DMP commenting service and various trainings, including targeted training for specific funding instruments.

Advice, guidance, and training are also needed for storing data during and after research, anonymization of data, research data bases, and using data in a collaborative project between two different universities. Researchers also called for well-planned solutions and procedures for data management, including shared understanding and skills at least within individual research projects as a minimum level.

Managing the big picture should not be left on the shoulders of one person. The importance of experts specific to datatypes and disciplines along with support personnel embedded in faculties was recognized in supplementing general research data management support services. One must bear in mind the concrete levels of data management responsibilities though: support measures focus on guidance, training and advice, while they cannot meet the actual management of research data which remains the responsibility of researchers.

From collegial support to datasupport

Collegial support is valuable not only in matters of data management but more generally in the everyday work of a researcher. Although unofficial, often random conversations with colleagues are important channels of information sharing, there is a recognized need for more organized collegial support. Trainings, webinars and learning communities were mentioned during the workshop as good means of sharing and receiving information. Faculties and departments could also have embedded discipline-specific data management mentors, to make peer support more systematically available.

What would, then, motivate researchers to offer their know-how to others? Incentives may be needed for willingness to mentor others, and this is also recognized more widely in relation to many practical measures in open science. The possibility to record attendance on data management training sessions to work reports was mentioned as one suggestion. Overall, research data management skills should be made more visible in meriting researchers. This would give a much-needed lift to developing skills and add investment by faculties on managing research data.

The importance of planning ahead was raised several times during the conversation and hence it can be summarized here as a kind of general guideline and a take-home message from our workshop. There were practical examples from research projects, where research data management practices should be documented well and thoroughly to make sure that they will be available to new researchers entering the project. Although this may sound self-evident, such ideals do not necessarily actualize during everyday research. Data management planning should find its rightful place as an undisputable part of a research proposal. Moreover, it is one of the many avenues, where collegial support of the departments can complement general data support services, making best use of everyone’s expertise most efficiently.

Manna Satama, datanhallinnan projektisuunnittelija | Data management project planner
Niina Nurmi, datanhallinnan projektisuunnittelija | Data management project planner
Tutkimuksen tuki | Research support
Opetus- ja tietopalvelut | Training and information services

Share

Avoimen tieteen edistäjä 2021 & Avoin gradu -arvonnan voittaja 2021 | Contributor for open science 2021 & Open master’s thesis raffle winner 2021

(Please, scroll down to read in English.)

Avoimen tieteen edistäjä

Avoimen tieteen teemaviikolla palkitaan vuosittain yliopiston taho, joka työllään edistää tieteen avoimuutta. Järjestyksessään viides avoimen tieteen edistäjän kunniakirja luovutettiin Vaikuttavuuden talolle keskiviikkona 27.10.2021. Kunniakirjan otti vastaan tutkimusjohtaja Tomi Mäki-Opas.

Vaikuttavuuden talo on aidosti avoin ja monitieteinen hyvinvointiin ja terveyteen liittyvän vaikuttavuuden tutkimuksen ja koulutuksen yhteistyöverkosto sekä keskustelu- ja kohtaamisfoorumi, joka edistää alan yhteistyötä ja verkostoitumista kansallisesti ja kansainvälisesti. Vaikuttavuuden talo järjestää vuosittain Vaikuttavuuden tutkimukset päivät, opettaa kaikille avoimella MOOC-verkkokurssilla vaikuttavuustiedon avainkäsitteitä ja käyttötarkoituksia, tarjoaa mentorointiverkostonsa kautta erityisesti tutkijanuransa alkuvaiheessa oleville opiskelijoille ja tutkijoille monitieteisen vertaistuen kanavan, ja julkaisee paitsi tutkimusartikkeleita ja muita tutkimusjulkaisuja myös uutiskirjettä, joka sisältää ajankohtaista tietoa vaikuttavuuden tutkimuksesta ja koulutuksesta sekä alan tutkijoiden esittelyitä.

Aiemmin palkitut

Mies, jolla käsissä kukkakimppu ja kunniakirja. Man holding a buquet of flowers and certificate of award.
Tutkimusjohtaja Tomi Mäki-Opas. Kuva: Raija Törrönen | Research Director Tomi Mäki-Opas. Photo: Raija Törrönen

Avoin gradu -arvonnan voittaja

UEF-kirjasto arpoo vuosittain 100 euron stipendin edeltävien 12 kuukauden aikana pro gradu -tutkielmansa tai syventävien opintojen opinnäytteensä avoimesti julkaisseiden UEFin opiskelijoiden kesken. Tämän vuoden stipendin arvontaan osallistui 55 opiskelijaa ja onnetar suosi Jenni Blomia (uskonnonpedagogiikka ). Onnittelut voittajalle!

Jenni Blomin pro gradu: Islam yläkoulun evankelisluterilaisen uskonnon oppikirjoissa

Jenni Blom

Open Science Award

Each year, during the Open Science Week a UEFian (person or unit) is awarded as the contributor for open science and open access. The award was now given for the fifth time and handed over to the House of Effectiveness, represented by Research Director Tomi Mäki-Opas.

The House of Effectiveness is a genuinely open and multidisciplinary collaborative network of well-being and health-related impact research and education, as well as a discussion forum that promotes collaboration and networking in the field both nationally and internationally. The House of Influence organizes the annual Conference of Effectiveness Research, offers through its Mentoring Network of Effectiveness Research (MENER) a multidisciplinary peer support channel, and publishes not only research, but also a newsletter containing current information on impact research and education, and introduces researchers in the field.

Previously awarded

Kolme iloista ihmistä lavalla. Three happy people on a stage.
Onnittelijoina palvelupäällikkö Katri Rintamäki ja tietoasiantuntija Tuula Rissanen. Kuva: Raija Törrönen | Head of services Katri Rintamäki and Information specialist Tuula Rissanen congratulated the Contributor or open science and open access.

Open thesis raffle winner

Every year, UEF Library raffles off a grant worth EUR 100 among UEF students who published their master’s thesis open access during the preceding 12 months. This year 55 students signed up for the raffle and the Fortune smiled on Jenni Blom (religious education). Congratulations!

Jenni Blom’s Master thesis (in Finnish with English abstract) Islam in upper comprehensive schools Textbooks of Evangelical-Lutheran Religious Education

 

Tuulevi Ovaska, erityistietoasiantuntija | Senior Information Specialist

Share

Avoimen yhteistyön edistäminen kansalaistieteen keinoin | Promoting Open Cooperation through Citizen Science

(Please, scroll down to read in English.)

Horisontti Eurooppa -ohjelmassa halutaan edistää avoimen tieteen sisällyttämistä kaikkien tutkijoiden toimintatavaksi. Yhtenä ohjelmassa huomioitavana kohteena on avoin yhteistyö, jota voidaan toteuttaa hyödyntämällä kansalaistiedettä. Ajatuksena on, että avoin yhteistyö mahdollistaa kaikkien osaajien huomioimisen tutkimus- ja innovaatioprosesseissa.

Kansalaistieteen keskeisimpiin päämääriin kuuluu kansalaisten osallistaminen uutta tietoa tuottavaan tieteelliseen toimintaan, josta hyötyvät sekä tutkijat että kansalaiset. Kansalaisten osallistuminen kansalaistiedehankkeisiin ei rajoitu vain aineiston keruuseen tai tutkimuksen kohteeksi, vaan he voivat olla mukana useammassa tutkimusprosessin vaiheissa tai koko hankkeen ajan suunnittelusta raportointiin ja viestintään. Kansalaistiede on kuten muutkin tutkimusmenetelmät, joihin sisältyy erilaisia rajoituksia ja oletuksia, jotka tulee huomioida ja hallita tutkimusta tehtäessä. Kansalaistiedehankkeisiin osallistuneille kansalaisille annetaan samalla tavalla palautetta ja tunnustusta kuin ammattitutkijoillekin ja huomioidaan vastaavasti myös tutkimuseettiset näkökulmat.

Kansalaistieteen ajatuksena on kansalaisten osallistaminen tieteen tekemiseen ja tieteestä raportoimiseen. Siihen on erityisesti johtanut kiinnostus omasta elinympäristöstä ja sen kehittämisestä. Erityisesti vuorovaikutus tutkijoiden ja kansalaisten välillä on omiaan vähentämään valeuutisten ja virheellisen informaation määrää. Erityisesti tämä korostuu siinä, että tutkimustuloksista raportoidaan riittävän yleistajuisesti.

Onko tämä kansalaistiedettä?

Tuohon kysymykseen voi olla hankala antaa yksinkertaista vastausta. Yleisimmin kansalaistiedehankkeet näkyvät perinteisellä tasolla, eli hyödynnetään joukkoistamista tutkimusaineiston keruussa, kuten erilaisia havaintoja keräämällä (esimerkiksi lajihavainnot, muurahaiset, hiekkalaskeumat). Kansalaistiedettä voidaan kuitenkin tehdä tulkitsemalla tietoa, niin sanotun joukkoälykkyyden keinoin (erilaiset haastekilpailut) tai osallistamalla kansalaisia ongelmien määrittelyyn ja aineiston keruuseen.

Laajin kansalaistieteen kokonaisuus on yhteistoiminnallinen toimintatapa, jossa kansalainen on mukana koko hankkeen sen suunnittelusta aina analysointiin ja raportointiin. Kansalaistiedehankkeista voidaan käyttää erilaisia nimityksiä, kuten väestökysely, kansalaiskysely tai sukututkimus. Olennaisinta on, että kansalaistiedehanketta johtaa ammattimainen tutkija. Kansalaistiedettä hyödynnetään siis laajasti, mutta aina siitä ei käytetä tuota outoa nimitystä.

Teknologia palvelee kansalaistiedehankkeita

Uudet tietotekniset palvelut edistävät kansalaisten osallistumista tieteellisiin tutkimushankkeisiin. Kyselyitä voidaan lähettää kustannustehokkaasti verkossa ja avoimen lähdekoodin järjestelmät mahdollistavat aineistoanalyysien toteuttamisen helposti. Toisaalta havaintoja voidaan pyytää erilaisten tietoteknisten palveluiden kautta, jolloin ne saadaan nopeasti sijoitettua esimerkiksi karttapohjalle, jolloin niistä voidaan toteuttaa nopeasti visuaalisia raportteja. Tärkeintä on julkaista kansalaistiedehankkeiden aineistot, aineistojen kuvailutiedot ja tutkimustulokset avoimen saatavuuden periaatteiden mukaisesti.

Lapsi lukee kirjaa, koordinaatiston ja matemaattisten kaavojen ja muotojen takana. The child reads a book, behind the coordinate system and mathematical formulas and shapes

The Horizon Europe program wants to increase open science as a modus operandi. One of the targets to be considered in the program is open cooperation and the citizen science is the one of key element in this case. The idea is that open cooperation enables all experts to be considered in the research and innovation processes.

The main objectives of citizen science include engaging citizens in scientific activities that produce new knowledge, benefiting both scientist and citizens. Citizens’ participation in citizen science projects in not only limited to the collecting of the data or to be subject to the research but may be involved in several stages of the research process or throughout the project, from project planning to project reporting and communication about the outputs of the project. Citizen science is like other research methods, incorporating various limitations and assumptions that should be noted and managed when conducting research. Citizens involved in citizen science projects are given feedback and recognition in the same way as professional scientist, and they must also observe research ethics.

The idea of citizen science is engaging citizens in doing science and reporting on science. The citizen science has been driven by an interest in his/her own habitat and how to develop that. Especially interaction between researchers and citizens is likely to reduce the amount of fake news and disinformation. This is emphasized by the fact that the results of the research are reported in sufficient general terms.

Is this citizen science?

It can be tricky to give a simple answer to that question. Most commonly, citizen science projects are at the traditional level, that is utilizing crowdsourcing in the collection of research data, such as various observations by collecting (for example species observations, ants, sand deposits). However, citizen science can be done by interpreting information by distributed intelligence (various challenge contests), or by engaging citizens in the defining of the problems and collecting data.

The most extensive body of citizen science is a collaborative research process. In this case, the citizen is involved in the entire project, from designing and analysing to reporting the research. Various denominations can be used for citizen science projects, such as population surveys, citizen survey or genealogy. It is the most pertinent that the citizen science project is run by a professional researcher. So, citizen science is widely exploited, but not always using that designation.

Technology Serves Citizen Science Projects

New information technology services contribute to the participation of citizens in the scientific research projects. Online surveys can be sent cost-effectively and open-source software allow data analyses to be implemented easily. On the other hand, observations can be requested through a variety of information technology services and it is easy to create visual reports quickly from the service. The most important thing is to publish the datasets of citizen science projects, metadata, and research outputs in accordance with the principles of open access.

Tomi Rosti | tietoasiantuntija | information specialist
Opetus- ja tietopalvelut | Training and information services

Share