UEFin julkaisutoiminta vuonna 2019 | UEF’s publishing activities in 2019

Itä-Suomen yliopiston julkaisutoiminta on vakiintunut hyvälle ja laadukkaalle tasolle. UEFissa kirjoitetaan vuosittain noin 3500 julkaisua, joista tieteellisten julkaisujen osuus viime vuonna oli hieman alle 2400. Julkaisuista suurin osa on avoimesti saatavilla.

Avoimuuteen panostava toimintakulttuuri näyttää toimivan, sillä avoimen julkaisemisen suhteellinen osuus on edelleen noussut maltillista 10 % vuositahtia. Tällä hetkellä noin 64 % kaikista UEFissa julkaistuista vertaisarvioiduista tieteellisistä artikkeleista on avoimesti luettavissa. Suuntaus on ollut myönteinen viimeisten neljän vuoden ajan, ja tavoite täyteen avoimuuteen lähenee vuosittain.

Myös rinnakkaistallennettujen artikkelien määrä on jatkanut tasaista kasvuaan. Vuonna 2019 UEF-eRepoon tallennettiin 411 sellaista artikkelia, jotka eivät ilman rinnakkaistallentamista olisi avoimesti verkossa (RT+-artikkelit). Luku oli 18 % prosenttia enemmän kuin viime vuonna (347 vuonna 2018).

Tämän lisäksi kirjastossa tehtiin myös takautuvaa rinnakkaistallennusta ja sen ansiosta esimerkiksi vuodelle 2018 lisäystä tuli lähes sata RT+ artikkelia. Takautuvalla tallennuksella on merkitystä, sillä korkeakoulujen rahoitusmalli vuodesta 2021 lähtien huomioi lisäkertoimella 1,2 kaikki avoimesti saatavilla olevat vertaisarvioidut artikkelit vuosilta 2017-2020.

Avoimuus näkyy myös opinnäytetöissä. Niiden avoimuusprosentti lähentelee jo kuuttakymmentä (59,7 %). Kaikki tiedekunnat saivat ensimmäistä kertaa vuonna 2019 yli puolet opinnäytteistään avoimesti verkkoon. Kirjaston ja tiedekuntien yhteistyö tässä kasvussa oli merkittävä tekijä. Lukumäärällisestikin opinnäytetöitä tehtiin UEFissa viime vuonna ennätysmäärä, yli 1500 kappaletta.

Avoimuutta kannustamaan on UEFissa perustettu myös kirjoittajamaksuhuojennuksia.

Yliopiston omien julkaisusarjojen toimitustyössä keskeisenä tehtävänä oli valmistautuminen saavutettavuusvaatimusten mukaiseen julkaisemiseen. Taittopohjien valmistelu aloitettiin vuonna 2019 ja ne otetaan käyttöön vuoden 2020 aikana.

Itä-Suomen yliopiston julkaisutoiminnan viime vuosi oli lukujen puolesta hyvä ja vakaa, ja sen avoimuuden kehitys jatkui myönteisenä kohti täyttä avoimuutta.

Open access prosenttien kehitys diagrammina, jossa vuosilukupylväät 2016, 2017, 2018 ja 2019, ja niiden arvot yli 30, yli 40, yli 50 ja yli 60 prosenttia.
Itä-Suomen yliopiston julkaisujen avoimuuden kehittyminen | Development of the openness of the publications of UEF
Eri avoimuustyyppien kehitys | Development of different types of openness

The publishing activities of the University of Eastern Finland have normalised at a good level with high quality. About 3,500 publications are written at the UEF each year, and the number of scientific publications among them was slightly under 2,400 last year. Most of the publications are available as open-access materials.

The operating culture based on open access seems to be effective: the relative proportion of open-access publications has continued to grow at a moderate rate of 10% a year. At the moment, about 64% of the peer-reviewed scientific articles published by the UEF are available as open-access materials. The trend has been positive in the past four years, and the target of open access to all publications is closer each year.

The number of parallel-published articles is also growing steadily. In 2019, a total of 411 articles were saved in the UEF eRepo that would not be available as open-access materials online without parallel publishing (RT+ articles) This was 18% higher than the year before (347 articles in 2018).

In addition, parallel publishing was also done retrospectively at the library, resulting in nearly a hundred new RT+ articles for 2018. Retrospective publishing is important, because in the funding model for universities that will come into force in 2021, all openly published peer-reviewed articles from 2017–2020 are given an additional 1.2 multiplier.

Open access is also visible in theses: Nearly sixty per cent (59.7%) of theses are published as open-access materials. In 2019, all faculties were able to publish more than half of their theses online as open-access materials. This was largely thanks to the collaboration between the library and the faculties. Last year, the number of theses at the UEF was also record high, over 1,500.

UEF has also implemented reduced article processing charges to promote open access.

A central goal in the editorial work on the university’s own publication series was the preparation for publication in compliance with requirements for open access. The preparation of layout templates was started in 2019, and the templates will be taken into use in 2020.

The numbers show that last year was a good and stable one for the University of Eastern Finland in terms of its publication activities, and it maintained a positive trend towards the open access of all publications.

Jarmo Saarti, kirjaston johtaja | Library Director

Jukka Kananen, palvelupäällikkö | Head of Services
Antti Laurila, tietojärjestelmäasiantuntija | IT Systems Specialist
Laura Hämäläinen, tietopalveluneuvoja | Information Services Advisor
Taina Sahlman, ma. tietoasiantuntija | Information Specialist, fixed-term
Verkko- ja julkaisupalvelut | Library IT and Publishing Services

Jaa tämä / Share this
Share

Avoimen tieteen uutisia 2/2020 | Open Science News 2/2020

(Please, scroll down to read in English.)

Luonnos Oppimisen ja oppimateriaalien avoimuuden linjauksen periaatteista ja oppimateriaalien avoimen saatavuuden osalinjauksesta on avoimella kommentointikierroksella 26.6.2020 saakka

Luonnos on ensimmäinen osa korkeakoulu- ja tutkimusyhteisön Oppimisen ja oppimateriaalien avoimuuden linjauksesta, joka täsmentää Avoimen tieteen ja tutkimuksen julistuksessa 2020-2025 mainittua Oppimisen ja oppimateriaalien avoimuuden kansallista päämäärää. Myöhemmin linjausta täydentämään luonnostellaan osalinjaus Avoimista oppimis- ja opetuskäytännöistä.

Ohje tieteellisille julkaisukanaville vastuullisen aineisto- ja datapolitiikan laatimiseksi

Tieteellisille julkaisukanaville suunnattu ohje vastuullisen aineisto- ja datapolitiikan laatimiseksi on julkaistu 17.3.2020. Tiedelehdissä julkaistuihin artikkeleihin ei yleensä ole mahdollista liittää tutkimuksessa käytettyjä aineistoja tai dataa, mutta niiden jakaminen on hyödyllistä monella tavalla. Tieteellisten julkaisukanavien olisi hyvä kiinnittää huomiota siinä julkaistujen tutkimusten aineistojen ja datan saatavuuteen ja saavutettavuuteen sekä ohjeistaa kirjoittajiaan huomioimaan näihin liittyvät seikat.

Tutkijan ja tutkimuksen arviointi kehittyy vastuullisempaan suuntaan

Avoimen tieteen koordinaatio järjesti maaliskuun puolessa välissä vastuullisen arvioinnin seminaarin, jossa julkistettiin neljä toisiaan täydentävää ohjetta ja suositusta suomalaisen tutkimusyhteisön uusiksi arviointikäytännöiksi: vastuullisen tutkijanarvioinnin kansallinen suositus, TENKin päivitetty Tutkijan ansioluettelomalli, julkaisufoorumin (JUFO) käyttöohje sekä Tutkimuksen tuen ja hallinnon verkoston (TUHA) Vastuullisen metriikan suositus. Tutkijan ja tutkimuksen arvioinnin yhdenmukaistamisesta keskustellaan myös Euroopan Unionin tasolla.

Avoimen tieteen ja tutkimuksen julistus 2020-2025 on julkaistu

Suomalainen tutkimusyhteisö on yhteistyössä laatinut itselleen avoimen tieteen ja tutkimuksen julistuksen. Julistus antaa tutkimusyhteisön kehittymiselle yhteisen suunnan. Julistuksessa avoimen tieteen ja tutkimuksen visiona nähdään avoimuus saumattomana osana tutkijan arkea. Yhteisenä missiona on edistää avoimuutta tieteen perusarvona, vahvistaa tutkitun tiedon merkitystä yhteiskunnassa ja lisätä tutkitun tiedon liikkuvuutta ja vaikuttavuutta.

Kestävä ja FAIR-periaatteiden mukainen aineiston jakaminen humanistisissa tieteissä

ALLEA-raportti sisältää keskeisiä suosituksia humanististen tieteiden digitaalisen aineiston tuottamiseksi luotettavasti, saavutettavasti, yhteentoimivasti ja uudelleenkäytettävästi, eli FAIR-periaatteiden mukaisesti. Asiakirja on suunniteltu käytännölliseksi oppaaksi tutkijoille.

Avoimuuden seurantajärjestelmää kehitetään

Opetus- ja kulttuuriministeriön avoimen tieteen kypsyystasoselvitysten tekeminen päättyy ja seurantavastuu siirtyy tiedeyhteisölle itselleen. Tämän johdosta tutkimusyhteisöä pyydetään mukaan uuden seurantamekanismin luomiseen. Tavoitteena on, että organisaatioille ei tulisi valtavaa arviointityötä, vaan hyödynnettäisiin jo olemassa olevia rakenteita, kuten tutkimustietovarantoa. Uuden seurantajärjestelmän näkökulmana on organisaatioiden kehittäminen ja arvioinnin jatkuvuus. Olemassa olevia seurattavia asioita on vähän ja ne rakentuvat pala kerrallaan.

Avoimen tieteen juridiset kysymykset selvitettäväksi

Avoimen tieteen koordinaatio on todennut, että kaikkialla kotimaisissa tutkimusorganisaatioissa painitaan yhteisten kysymysten äärellä, joten näitä kysymyksiä yritetään tunnistaa. Tunnistettuja kysymyksiä ryhdytään ratkaisemaan yhdessä tutkimusyhteisön kanssa, jotta saadaan kansallisesti yhteiset näkemykset, kuinka näiden asioiden kanssa voidaan edetä.

Vastaa kyselyyn: Scoping the OA & OS Infrastructure Landscape in Europe

SPARC Europe:n järjestämässä kyselyssä kartoitetaan, millaisia avoimen tieteen infrastruktuureja Euroopassa on jo olemassa.
Kyselyyn voi vastata 5.6.2020 asti ja sen tulokset julkistetaan loppukesästä tai alkusyksystä 2020. Linkki kyselyyn.

Preprintit julki – missä ja miksi?

Niin sanottuja preprinttejä ​eli tieteellisen artikkelin kustantajille lähetettyjä käsikirjoitusversioita, joita ei ole vielä vertaisarvioitu, saataville tarjoavat palvelut ovat nyt nousseet suosioon tieteellisessä julkaisutoiminnassa. Preprinttien julkaiseminen on yksi avoimen julkaisemisen muodoista.Lisää aiheesta kirjaston blogissa.

UEF mukana kansainvälisessä konsortiossa tukemassa avointa julkaisemista

Itä-Suomen yliopisto on liittynyt OA-kustantaja Open Library of Humanities’in (OLH) konsortioon. OLH on voittoa tavoittelematon akateeminen julkaisija, joka kustantaa 27 täysin avointa OA-lehteä. OLH ei veloita lainkaan kirjoittajamaksuja, vaan kustannustoiminta katetaan jäsenyysmaksuin. Toiminnallaan Open Library of Humanities edistää nimenomaan humanististen tieteiden avointa julkaisemista. Konsortiossa on mukana yli 300 yliopistoa. Itä-Suomen yliopistossa jäsenyyttä koordinoi kirjasto. Lue Open Library of Humanities’n tiedote asiasta.

Itä-Suomen yliopisto Open Book Publishersin jäseneksi

UEF on liittynyt OA-kustantaja Open Book Publishersin jäseneksi. Yliopistoyhteisömme jäsenet saavat jäsenyytemme perusteella mm. seuraavat edut: alennuksia painettujen kirjojen tilauksista, räätälöityjä painoksia, kirjojen kaikki e-versiot maksutta käyttöön ja kirjoja ladattaessa ei tule esille lahjoituspyyntöikkunaa. Edut ovat voimassa niin yliopiston verkossa kuin etäkäytössäkin. Kustantajan kirjat löytyvät nimekkeittäin UEF-Primosta. Etujen hyödyntämiseksi kirjat tulee avata UEF-Primon kirjalinkeistä tai avata palvelu yliopiston kirjautumistunnuksin tästä linkistä.

 

Kuva | Photo: Pixabay

Draft of the principles of the Policy on Open education and educational resources and of the Policy component on Open access to educational resources is open for comments until 26th of June, 2020

Draft is the first part in the national Policy of open education and educational resources for Finnish higher education and research community, which specifies the national Objective for open education and educational resources in Finnish Declaration of Open Science and Research 2020-2025. Later the policy is completed by a Policy component on Open educational practices.

More responsible direction with the evaluation of research and researcher

The open scholarship coordination organized the seminar of responsible research evaluation in mid-March. In the seminar published four complementary guidelines and recommendations for the new evaluation practices of the Finnish research community : Recommendations for the responsible evaluation of a researcher in Finland, Template for researcher’s curriculum vitae, User guide for the Publication Forum classification  and National recommendation on the Responsible use of Metrics (only in Finnish).

Declaration for open science and research 2020-2025 is published

The Finnish research community has jointly created a Declaration for Open Science and Research. The declaration provides a common direction for the development of the research community. The declaration outlines a vision, where open science and research are seamlessly integrated in researchers’ everyday work. The joint mission is to promote openness as a fundamental value of science, to strengthen the relevance of research in society and to increase the mobility and impact of research.

Sustainable and FAIR Data Sharing in the Humanities

The ALLEA report “Sustainable and FAIR Data Sharing in the Humanities” provides key recommendations to make digital data in the humanities “Findable, Accessible, Interoperable and Reusable”, in line with the FAIR principles. The document is designed as a practical guide to help scholars, research funders, professionals and policymakers navigate the shift towards a sustainable data sharing culture.

The Open Science monitoring system is being developed

The Ministry of Education and Culture’s open science maturity evaluation will end and the responsibility for monitoring will be transferred to the scientific community itself. The Finnish research community is involved in setting up a new monitoring mechanism. The aim is not to give organizations a huge amount of evaluation work, but to make use of existing structures, such as the research information hub. The perspective of the new monitoring system is the development of organizations and the continuity of evaluation work. There are few things to monitor and these are built piece by piece.

Legal issues of open science to be cleared

The Finnish national coordination of open science has stated that all domestic research organizations are pushing for common issues. These issues will be identified and these will be addressed together with the Finnish research community to reach nationally common views.

Participate in the survey: Scoping the OA & OS Infrastructure Landscape in Europe

You are invited to participate in a survey of Open Access (OA)/Open Science/Scholarship (OS) services/infrastructure in Europe commissioned by SPARC Europe.
We look forward to reporting results in the coming months in close collaboration with OPERAS.
The survey deadline is 5 June 2020 and its results will be published in late summer or early autumn 2020. Link to the survey.

Preprint archives – what and why?

Services providing access to Preprints or Submitted Versions under Review, i.e. manuscripts of scientific articles, sent to publishers but not yet peer-reviewed, have recently become popular in scientific publishing. Preprints are a form of open access publishing. Fore more information, please refer to the library blog.

UEF supports OA publishing as a member of an international consortium

The University of Eastern Finland has joined the consortium of an OA publisher Open Library of Humanities (OLH). The Open Library of Humanities is an academic-led, gold open-access publisher, and it publishes 27 fully Open Access journals. It is a non-profit organisation, and it does not charge the APC fees (Article Processing Charge) at all. The publishing costs are covered by membership fees. With its publishing work, the Open Library of Humanities promotes Open Access publishing in the humanities. At the moment, there are more than 300 universities in the consortium. The OLH membership of the University of Eastern Finland is coordinated by the library. Read the press release of the Open Library of Humanities.

The University of Eastern Finland is a member Open Book Publisher

The UEF become a member of an OA publisher ‘Open Book Publishers’. Due to university membership, the members of the university have benefits as follows: discounts on printed editions of the titles, possibility to download all kind of digital versions available for free, customised editions and no donation prompts when downloading a book. Benefits available on the university network as well as remotely. All Open Book Publishers titles can be found on the UEF Primo. In order to take an advantage of the benefits, please, open the ebooks from UEF Primo’s ebook links or open the homepage of the publisher with your university username and password here.

 

More information on open science issues is available from Research Support at the UEF library, Open UEF and OpenUEF Yammer.

Tomi Rosti, tietoasiantuntija | Information Specialist
Tutkimuksen tuki | Research support
Opetus- ja tietopalvelut | Training and Information Services

Jaa tämä / Share this
Share

Avoimen tieteen uutisia 1/2020 | Open Science News 1/2020

(Please, scroll down to read in English.)

Kiinnostavatko kirjoittajamaksut?

UEFin kirjoittajamaksutiedot (article processing charges, APC) vuodelta 2019 löytyvät nyt OpenAPC:sta.  OpenAPC:n (Bielefeldin yliopiston kirjasto) avulla kerätään tietoa kustantajille maksetuista APC-maksuista maailmanlaajuisesti. Vuoden 2019 tiedot eivät vastaa täysin omaa seurantaamme OpenAPC:n rajoituksista johtuen, mutta palvelu tarjoaa hyvän kokonaiskuvan maksetuista summista ja maksujen jakautumisesta kustantajittain. Lisää aiheesta kirjaston blogissa.

Cabells Blacklist on käytössä UEF-Primossa

Cabells Blacklistille kerätään tietoa lehdistä, jotka luokitellaan “saalistajiksi” (predators) tai joiden julkaisuprosesseissa ja tiedoissa on parannettavaa.

Tutkijoille koulutusta tutkimusaineistojen hallintaan

UEFin tutkijoille suunnattu koulutus tutkimusaineistojen hallintaan on alkanut tammikuussa ja jatkuu maaliskuulle 2020. Koulutussarja sisältää useita lyhyitä osiota, joihin voit osallistua verkossa tai katsoa tallenteena jälkikäteen. Tarkempaa tietoa sisällöstä ja osallistumislinkin Skype-koulutuksiin löydät koulutusesitteestä. Koulutuksen tallenteet ja esitysmateriaalit tulevat saataville henkilöstökoulutusten materiaalipankkiin.

Uusittu ohje tutkimusaineistojen hallinnan suunnitteluun

Kansallinen aineistonhallinnansuunnittelun ohje vuodelle 2020 on päivitetty. Hyödynnä tätä yleisohjetta aineistonhallinnan suunnittelussasi huomioiden myös organisaation ja rahoittajan mahdolliset vaatimukset. Kaikki ajantasaiset ohjeet löydät DMPTuulista. Lisätietoa kirjaston tutkimuksen tuen sivuilta.

Avoimen tieteen kypsyystasoselvitys 2019

Selvityksen tulokset julkaistiin tammikuussa. UEF pääsi OKM:n kanssa tehdyssä tulossopimuksessa edellytetylle tasolle. Yliopiston toiminnoissa avoin tiede on strategisella tasolla huomioitu, mutta käytännön toiminnoissa on vielä kehitettävää. Yliopiston ohjeistukset ovat pääsääntöisesti toimivia ja kehitettävää on lähinnä sopimustoiminnassa ja laatujärjestelmän avoimuudessa. Avoimen julkaisemisen ja tutkijanäkyvyyden seuraaminen toimivat ja tutkimusdatan seuraamista tulisi kehittää. Tutkimusaineistojen elinkaaren hallinta, uudelleen käyttö ja löydettävyys toimivat. Avoimen tieteen osaamistason kohottamisessa tarvitaan toimenpiteitä. Raportissa on tunnistettu haasteita, joita on vielä analysoitu hiukan tarkemmin raportin julkaisemisen jälkeen ja niistä lisätietoja löytyy avoimen tieteen sivuilta.

Unescon suositus avoimista oppimateriaaleista

UNESCOn 25.11.2019 hyväksymä suositus avoimista oppimateriaaleista on kansainvälisesti tärkeimpiä avoimia oppimateriaaleja käsitteleviä linjauksia. Suositus on osoitettu valtioille, mutta siinä ehdotetut toimenpiteet vaikuttavat välillisesti organisaatioihin, yksittäisiin opettajiin ja oppijoihin. Suosituksessa painotetaan viittä eri päämäärää: valmiuksien lisääminen, tukikäytäntöjen kehittäminen, laadun ja yhdenvertaisuuden varmistaminen, taloudellisen kestävyyden edistäminen sekä kansainvälisen yhteistyön vahvistaminen.

Suositus oppimateriaalien avoimesta julkaisemisesta

Suositus tulee täydentämään valmisteilla olevaa osalinjausta oppimateriaalien avoimesta saatavuudesta. Suosituksen yhtenä keskeisenä ajatuksena on, että etenkin yhteistyössä tehtävissä avoimissa oppimateriaaleissa on syytä sopia jo materiaaleja suunniteltaessa niihin liittyvistä käyttöoikeuksista. Lisäksi suosituksessa painotetaan Creative Commons -lisenssejä ensisijaisena menetelmänä, joilla käyttöoikeuksia materiaaleihin voidaan jakaa. Suosituksessa löytyy erikseen avoimen oppimateriaalien tekijän, organisaation ja opiskelijan näkökulmat.

Sorbonnen julistus tutkimusdataoikeuksista allekirjoitettu

Maailman tutkimusintensiivisten yliopistojen verkostot sitoutuvat avaamaan tutkimusdataa, mutta vaativat oikeudellisia raameja ja resursseja. Kansainvälinen Research Data Rights Summit pidettiin Sorbonnen yliopistossa 27.1.2020.  Yliopistot ovat valmiita jakamaan dataa, mutta vaativat jakamiselle selkeää oikeudellista sääntelyä ja keinoja sen toteuttamiseen. Lisätietoja julistuksesta.

OpenAIRE – 10 vuotta avoimen tieteen asialla

OpenAIRE-hanke täytti 10 vuotta joulukuussa 2019. Hanke edistää tieteen tulosten avointa saatavuutta Euroopassa. Merkkipäivää juhlistavat video ja aikajana.

Tulevia tapahtumia

Lisää avoimen tieteen asioita kirjaston tutkimuksen tuki -sivuilla ja Open UEF -sivuilla sekä OpenUEF Yammerissa.

Kuva | Photo: Pixabay

Interested in article processing charges?

The UEF article processing charges (APC) for 2019 are now available at the OpenAPC.  The OpenAPC (Bielefeld University Library) helps collect data on APCs paid to publishers worldwide. Due to the restrictions in the OpenAPC, the data for 2019 does not correspond to our data fully, but the service offers a good overview of the amounts paid and the distribution of the charges between publishers. Fore more information, please refer to the library blog.

Cabell’s Blacklist available at the UEF Primo

The Cabell’s Blacklist contains information on journals classified as “predators” and those whose publishing processes or information are lacking in some respect.

Training in research data management for researchers

Research data management training for researchers at the UEF started in January and will continue until March 2020. The training is divided into short units that you can attend online, or you can watch the recordings later. For more information on the content of the training and the link to attend the training sessions via Skype, please refer to the training brochure. The recorded sessions and presentation materials will be available in the staff training material bank.

Revised guidance for research data management planning

The General Finnish DMP guidance for 2020 has been updated. Refer to this guidance when planning your data management while also paying attention to the requirements your organisation and funder may have. You will find up-to-date guidance at DMPTuuli. For more information, please refer to the library’s research data management page.

Open science maturity evaluation 2019

The survey results were published in January. The UEF achieved the level required in the performance agreement with the Ministry of Education and Culture. Open science is acknowledged at a strategic level in the operations of the university, however, there is still room for improvement in the operations at a practical level. The guidance at the university is mostly functional, and there is room for improvement mostly in the operations regarding agreements and in the transparency of the quality system. The monitoring of open publishing and visibility of researchers works well while the monitoring of research data requires improvement. The life-cycle management, reuse and findability of research data are at a good level, whereas measures should be taken to improve the level of competence regarding open science. Challenges were identified in the report that have been further analysed since the publication of the report. More information can be found on the open science pages.

The UNESCO Recommendation on Open Educational Resources

The UNESCO Recommendation on Open Educational Resources,  approved on 25 November 2019, is one of the most important international policies on educational materials. The recommendation is aimed at governments, but the measures it proposes have an indirect impact on organisations, individual teachers and students as well. The recommendation highlights five different objectives: capacity-building, developing supportive policies, ensuring quality and equitable access to materials, promoting financial sustainability and strengthening international cooperation.

Recommendation on open publishing of teaching materials

The recommendation (in Finnish) will amend the policy on open accessibility to teaching materials that is being drafted. One of the leading principles in the recommendation is that, particularly when preparing openly accessible learning materials, the access rights applicable to the materials should be agreed upon as early as the preparation phase. In addition, the recommendation highlights Creative Commons licensing as the primary method of granting access to the materials. The recommendation addresses the learning material producer’s, organisation’s and student’s perspectives separately.

Sorbonne declaration on research data rights signed

The networks of research-intensive universities around the world commit to opening access to their research data, but they also require the legal frameworks and resources for it. The international Research Data Rights Summit was held at the Sorbonne University on 27 January 2020.  Universities are ready to share their data, but they demand clear legal regulations to govern it and means to implement the regulation. More information on the declaration.

OpenAIRE – 10 years of promoting open science

The OpenAIRE project celebrated its 10th anniversary in December 2019. The project promotes open access to scientific results in Europe. Click the links here for a video and a timeline that celebrate the anniversary.

Upcoming events

More information on open science issues is available from Research Support at the UEF library, Open UEF and OpenUEF Yammer.

Tomi Rosti, tietoasiantuntija | Information Specialist
Tutkimuksen tuki | Research support
Opetus- ja tietopalvelut | Training and Information Services

Jaa tämä / Share this
Share

Kirjoittajamaksut Itä-Suomen yliopistossa vuonna 2019 | Article processing charges in UEF 2019

(Please, scroll down to read a summary in English.)

Avoimen julkaisemisen kehitys (ks. esim. kirjaston blogi 5.6.2019) ja keskitettyyn tukeen oikeutettujen kirjoittajamaksujen maksaminen tiedekunnan tai yksiköiden varoista ovat nostaneet esille tarpeen kirjoittajamaksumenojen seuraamisesta yliopistossamme. Vuoden 2019 alusta Itä-Suomen yliopiston kirjasto ja talouspalvelut ryhtyivät yhteisvoimin seuraamaan yliopiston kautta maksettuja kirjoittajamaksuja. Seurannalla pyritään saamaan selville paitsi keskitetyn tuen mukanaan tuomat kustannukset, myös arvioimaan paremmin julkaisumaksuvirtojen määrää ja kohdentumista esimerkiksi kustantajakohtaisesti. Seurannasta saatuja tietoja voidaan käyttää apuna mm. neuvoteltaessa lisenssisopimuksia kustantajien kanssa. Pidemmällä tähtäimellä avoin julkaiseminen ja kirjoittajamaksut vaikuttavat myös kirjaston kulurakenteeseen: aineistonhankintakustannukset siirtyvät kohti julkaisukustannuksia, kun yhä enemmän aineistoa tulee avoimesti saataville.

Tulokset vuodelta 2019

Seurannan mukaan kirjoittajamaksuja maksettiin Itä-Suomen yliopistossa vuonna 2019 yhteensä 297 083 euroa. Kokonaissummasta 59 % maksettiin täydentävästä rahoituksesta ja 41 % perusrahoituksesta. Kaikista kirjoittajamaksuista 59 % maksettiin Gold OA -julkaisuille ja 41 % hybridijulkaisuille (ks. avoimen julkaisemisen vaihtoehdot). Kirjoittajamaksuja maksettiin yhteensä 175 artikkelista, joten maksettu keskihinta artikkelin saamiseksi avoimesti julkaistuksi oli noin 1 698 €.

Kaaviossa 1 havainnollistetaan Itä-Suomen yliopistossa maksettujen kirjoittajamaksujen jakautumista tiedekunnittain vuonna 2019. Eniten kirjoittajamaksuja vuonna 2019 maksettiin terveystieteiden tiedekunnassa, yhteensä 132 441 € (45 % kaikista kirjoittajamaksuista). Luonnontieteiden ja metsätieteiden tiedekunta kulutti kirjoittajamaksuihin 104 241 € (35 %), yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunta 41 605 € (14 %) ja filosofinen tiedekunta 18 797 € (6 %).

Kaaviossa esitetään Itä-Suomen yliopistossa maksettujen kirjoittajamaksujen jakautuminen tiedekunnittain 2019. FILO: 6 %, LUMET 35 %, TERV 45 %, YHKA 14 %.
Kaavio 1. Itä-Suomen yliopistossa maksettujen kirjoittajamaksujen jakautuminen tiedekunnittain 2019 (%). | Diagram 1. APC distribution among faculties in 2019 (%).

Kaaviossa 2 vertaillaan täydentävästä rahoituksesta ja perusrahoituksesta maksettujen kirjoittajamaksujen määrää tiedekunnittain. Terveystieteiden tiedekunta on maksanut suhteessa jokseenkin saman verran kirjoittajamaksuja perusrahoituksesta ja täydentävästä rahoituksesta. Muiden tiedekuntien kohdalla täydentävän rahoituksen osuus kaikista kirjoittajamaksuista on kuitenkin suhteessa suurempi: filosofisen tiedekunnan osalta 72 %, yhteiskunta- ja kauppatieteiden tiedekunnassa 71 % ja luonnon- ja metsätieteiden kohdalla 64 %.

Kustantajittain suurimmat rahareiät löytyvät kaaviosta 3. Eniten kirjoittajamaksuja on maksettu Springer Naturelle, yhteensä 74 140 € (25 % kaikista maksetuista kirjoittajamaksuista). Elsevier on laskuttanut yhteensä 43 918 € (15 %) ja yli 20 000 € summia on maksettu myös Frontiers Medialle, MDPI:lle, Taylor & Francisille ja Wiley-Blackwellille. Kuvaavaa on, että yhteensä 71 % maksuista on mennyt näille kuudelle kustantajalle. Kirjoittajamaksuosuuksien vertailua kustantajittain vaikeuttaa kuitenkin eri kustantajien ja kirjaston väliset aineistolisenssisopimukset, joihin voi kuulua myös avoimen julkaisemisen kustannuksia. Näiden myötä esimerkiksi merkittävä osa Itä-Suomen yliopiston Elsevierin lehdissä julkaistuista avoimista artikkeleista on saatu julkaistua 50 % alennuksella listahinnasta.

Kaaviossa kuvataan maksetut kirjoittajamaksut kustantajittain vuonna 2019. Elsevier 14,8 %, Frontiers Media 9,1 %, MDPI 7,5 %, Springer Nature 25 %, Taylor & Francis 7,6 %, Wiley-Blackwell 7 %, muut 29 %.
Kaavio 3. Maksetut kirjoittajamaksut kustantajittain (%). | Diagram 3. Distribution of the APCs with the six largest publishers and the rest of the publishers (%).

Seurannassa näkymättömät kulut

Kirjoittajamaksuseuranta ei siis kuitenkaan kerro koko totuutta avoimen julkaisemisen kustannuksista. Kuten mainittua, kirjoittajamaksuja maksetaan joidenkin kustantajien kohdalla myös aineistojen lisenssimaksujen yhteydessä – tällöin sopimus kustantajan kanssa voi kattaa lehtitilauksen lisäksi esimerkiksi tietyn määrän avoimesti julkaistavia artikkeleita tai alennuksia kirjoittajamaksuihin. Vertailukelpoista tietoa näiden sopimusten kautta maksettavista kirjoittajamaksuista ei voi tällä hetkellä saada, koska sopimuskäytännöt vaihtelevat kustantajittain. UEF:in käytössä olevat kirjoittajamaksuedut on listattu Open UEF -sivustolle.

OpenAPC

Itä-Suomen yliopiston kirjoittajamaksutiedot on soveltuvin osin viety myös OpenAPC-tietokantaan. OpenAPC on Bielefeldin yliopiston kirjaston ja INTACT -projektin hallinnoima kansainvälinen hanke, jonka tarkoituksena on koota yhteen eri tutkimusorganisaatioiden maksamia kirjoittajamaksuja. Tätä kirjoittaessa OpenAPC:hen on osallistunut 259 organisaatiota ympäri maailman. Suomesta tietoja palveluun ovat vieneet Itä-Suomen yliopiston ohella myös Turun, Tampereen ja Jyväskylän yliopistot sekä Laurea ammattikorkeakoulu ja Hanken Svenska handelshögskolan. OpenAPC:hen viedyt tiedot eivät täysin vastaa omaa kirjoittajamaksuseurantaamme OpenAPC:n rajoitusten vuoksi.

Briefly in English

The University of Eastern Finland Library and the university’s Financial Services have started to monitor the article processing charges (APCs) paid by the university from the beginning of 2019. By monitoring the expenses, we are hoping to gain not just an overview of the costs of the UEF’s centralised support, but also to estimate the total expenditure of APCs and to whom the charges are being paid to. This information can be used, for example, when negotiating new licence agreements with publishers. In the long run the costs of Open Access publishing will also affect the library’s cost structure: the more literature is available Open Access, the less money is needed to buy licensed material.

The total sum of APCs paid by the UEF in the year 2019 was €297,083. 59 % of this sum was paid from external funding and 41 % from university’s basic funding. 59 % of the charges were paid to Gold Open Access publications and 41 % were paid to hybrid publications. APCs were paid for 175 articles, so the average charge per article was about €1,698. The UEF’s APC data is also available at the OpenAPC service though it doesn’t completely match with the university’s own monitoring due to the restrictions of the OpenAPC’s data schema.

Diagram 1 (above) shows the APC distribution among faculties. On diagram 2 one can see the share of APCs paid from basic funding in blue and APCs paid from external funding in orange. Diagram 3 shows the distribution of APCs with the six largest publishers and the rest of the publishers. In the diagrams, FILO stands for Philosophical Faculty, LUMET for Faculty of Science and Forestry, TERV for Faculty of Health Sciences and YHKA for Faculty of Social Sciences and Business Studies.

In addition to the charges per article paid to the publishers, the library also pays varying amounts of Open Access fees in licence agreements. These agreements vary so much in their terms and conditions that they cannot be directly compared. The support methods for Open Access publishing gained by these agreements can be found at Open UEF web page.

Juho Jussila
Tietoasiantuntija | Information Specialist
Tietoaineistopalvelut | Collection Services

Jaa tämä / Share this
Share

6:AM ei alkanut aamukuudelta – kuudes Altmetrics-konferenssi | 6:AM did not start at six in the morning – the 6th Altmetrics Conference

(Please, scroll down to read in English.)

Altmetriikka

Altmetriikka (altmetrics) tulee sanoista alternative ja metrics. Bibliometriikan eräänlaisena täydentäjänä myös altmetriikka liittyy tieteen ja tieteellisen julkaisemisen näkyvyyden mittaamiseen. Altmetriikka mittaa nimenomaan verkkojulkaisemista, esimerkiksi tutkimuksen näkyvyyttä verkossa klikkausten, latausten, blogikirjoitusten, kirjanmerkkien, tykkäysten ja twiittien määrinä. Se ei kuitenkaan ole vaikuttavuusmittari, vaan osa tieteellisen informaation suodattamista. Oikeastaan se ei edes ole vaihtoehtoista metriikkaa, vaan lisäke, jota tarvitaan verkkojulkaisemisen ja datan uudenlaisen saatavuuden aikana.

6:AM

Osallistuin lokakuun toisella viikolla kuudenteen Altmetrics-konferenssiin, joka pidettiin tällä kertaa Stirlingin yliopistossa Skotlannissa. 6:AM-konferenssi oli kaksipäiväinen 9.-10.10. ja osallistuin pelkästään siihen, mutta konferenssia edelsi yksipäiväinen ”epäkonfrenssi” (do-a-thon) ja seurasi työpajapäivä (workshop). Myös konferenssissa oli epäkonferenssimaisuutta. Emme istuneet riveissä, vaan pyöreissä kahdeksan ihmisen pöydissä, joissa keskustelu ja tutustuminen käy(nee) muita muotoja helpommin.

Ensimmäisenä päivänä löysinkin itseni Euan Adien (Overton.io) vierestä. Hän on Altmetricin perustajia, jonka artikkelia “The Rise of Altmetrics” (teoksessa: Altmetrics : a practical guide for librarians, researchers and academics) olin lukenut matkalla Skotlantiin. Adie on todennut, että koska informaatiota on aina liikaa, on tärkeää suodattaa laadun näkökulmasta, karsia pois epärelevantti ja huonolaatuinen sisältö. Altmetriikassa tähän voidaan käyttää digitaalista oppineisuutta, jonka työvälineisiin kuuluvat esimerkiksi yhteinen viitteidenhallinta ja jakaminen verkossa, joukkoistaminen, käyttäjien yhdessä tekemä metadata, “post-publication review”. Hänen altmetriikkaohjeistukseensa kuuluu avoimuus: indikaattoria käytettäessä sen takana olevaan dataan pitää olla pääsy, tuon datan pitää olla niin avointa kuin mahdollista ja datan pitää olla relevanttia.

Maisema

Adie piti myös yhden kiinnostavimmista esityksistä “Mapping the Policy Landscape” todeten, että käsite “policy document” – joka voi ilmestyä kirjan muodossa, mutta myös blogipostauksena, tutkimusjulkaisuna, työpaperina, raporttina jne. – on vaikeasti määriteltävä, muuttuva, epäakateeminen, käytännöllinen, poliittinen, mutta aina kirjoitettu muuttamaan toimintatapaa tai käytäntöä. Se voi olla kansainvälinen, kansallinen, alueellinen tai jopa korttelikohtainen. Tämän tyyppisistä julkaisuista kolmannes viittaa muihin vastaaviin dokumentteihin, kolmannes tieteelliseen tutkimukseen, kuudesosa mediaan ja loput lainsäädäntöön ja muuhun vastaavaan. Viittaus voi olla suora, esimerkiksi hoitosuositukseen, mutta voi muodostaa myös ketjun esimerkiksi sanomalehden kautta blogiin, jonka kautta työpaperiin. Ei siis voida mitata yksinkertaisia viittauksia, vaan muodostuu viittausten verkko, joka muodostuu arviolta 10 000 eri lähteestä. Altmetriikan mittarit voivat siis olla todella monimutkaisia verrattuna perinteisiin bibliometriikan mittareihin.

Tervetuloa

Säkkipillin toivotettua meidät tervetulleiksi Skotlantiin ja tutkimus- ja innovaatiopalveluiden johtaja John Rogersin Stirlingin yliopiston kampukselle sekä Catherine Williamsin (Altmetric) avattua konferenssin, piti ensimmäisen keynote-puheen “Beyond Bibliometrics” Martin Kirk (King’s College London, UK). Hänen tehtävänään on huolehtia siitä, että yliopistolla on parhaat välineet ja että sen tutkimuksen näkyvyys on niin hyvä kuin vain voi olla. Hän esitti paljon pohdittavaa siitä, mikä metriikka palvelee milloinkin, ja kenen vastuulla altmetriikka organisaatiossa on. Huomioidaanko se strategiatyössä, onko se tutkimushallinnon hallussa, kuuluuko se tutkijoille, tekeekö sitä kirjasto vai kenties viestintä? Joka tapauksessa altmetriikka kuuluu julkaisustrategisiin työkaluihin. Avoimesti julkaistu saa enemmän viittauksia ja muuta huomioita kuin maksumuurien takana julkaistu – jos ei julkaista avoimesti, näkyvyys ja maine kärsivät.

Kohokohtia

Kaikkiaan kahdessa päivässä pidettiin kaksi keynote-esitelmää, yksi “Highlight Talk”, kaksi paneelikeskustelua ja 26 muuta esitystä.

Altmetrics in Action -session kiinnostavin esitys oli mielestäni Rebecca Welzenbachin (University of Michigan Library, USA) “Beyond the “Cool” Factor: The Challenge of Making Alternative Metrics Indispensable”. Hän kertoi, miten heillä hyödynnetään Altmetric Explorer -työkaluja ja miten altmetriikan avulla selvitettävä näkyvyys ja vaikuttavuus kiinnostaa sekä viestintää että tutkimushallintoa. Welzenbach on “research impact librarian”, jollainen olisi varmasti hyvä olla jokaisessa yliopistossa. Samassa sessiossa otsikolla “Collaborating to Target Doctoral Students and Postdoctoral Staff” puhunut Robyn Price (Imperial College London, UK) korosti laadun ja tunnettuuden merkitystä kertoessaan kiinnostusta herättävästi, miten altmetriikan työkaluja opetetaan osana kurssia nimeltä “Digital academic skills” väitöskirjatutkijoille ja hyödynnetään myös post-docien hakemuksissa.

The Researcher View -sessiossa Mithu Lucraft (Springer Nature) puhui muun muassa siitä, mikä tutkijoita kiinnostaa ja mistä he välittävät, kuten kiinnostaako heitä tutkimuksen vaikuttavuus akateemisen maailman ulkopuolella ja merkitys avoimuudella on juuri siihen. Koska viittauksia on helppo seurata, niitä usein ja monilla aloilla pidetään tärkeimpinä, joten tukea myös muiden seurantavälineiden käyttämiseen ja ymmärtämiseen tarvitaan. Samassa sessiossa Rachel Miles (Virginia Tech, USA) puhui tutkimuksen arvioinnista ja sen vaikutuksesta tutkijoiden palkkaukseen korostaen, että arviointimenetelmien pitää olla avoimia.

Vain yhden session ajaksi osallistujajoukko jakaantui kahtia. Osallistuin otsikon “Rumor Has It: How Exploring Research Engagement through Metrics Transforms Student Learning” alla pidettyyn työpajaan. Rachel Miles ja Amanda MacDonald (Virginia Tech, USA) kertoivat ja demonstroivat käytännössä, miten he opettavat altmetriikkaa 1.-2. vuoden opiskelijoille.

Decoding the Data -sessiossa “Measuring knowledge mobilization for grant-funded research using bibliometric, patent and policy indicators” oli Ben McLeishin (Altmetric) otsikkona. Hän korosti, että näiden aineistojen osalta Altmetric– ja Dimensions-tyyppisten palveluiden avulla voidaan mitata ideoita ja käsitteitä, muttei vaikuttavuutta. Hän puhui myös tutkimuksen tuottavuudesta, jota voidaan vertailla esimerkiksi rahoitusta saaneiden julkaisujen määrällä tutkijaa kohti eri maissa. Maria Levchenko (Europe PMC/EMBL-EBI), jonka kanssa juttelin useammallakin kahvitauolla, kertoi aiheesta “Exploring the Landscape of Curated Publications in Biology”. Biokuraattori kuratoi, kerää, kommentoi ja validoi biologisten ja organismitietokantojen tietoa. Kyse on biotutkimuksen tutkimusdatan laadunvalvonnasta ja kuvailusta. Hän puhui biokuratoinnin (biocuration) arvosta ja kysyi muun muassa, mikä tekee paperista kuratoitavan, korreloiko kuratointi laadun kanssa ja johtaako kuratointi suurempaan viittausmäärään? “Can the Impact of Grey Literature be Assessed?” kysyi Matthew Bickley (University of Wolverhampton, UK) ja perehdytti kuulijoita siis siihen, miten mitata niin sanotun harmaan kirjallisuuden – jota ei siis itse asiassa ole julkaistu – vaikuttavuutta. Andy Miahin puhe käsitteli kansalaistiedettä ja tieteen viestimistä eri kanavilla ja menetelmillä (kuvat, videot, performanssit, virtuaalitodellisuus, festivaalit…) sekä sen tyyppisen toiminnan vaikuttavuuden mittaamista. Hän korosti, että tieteentekijöiden tulee olla ensiksi kansalaisia ja vasta toiseksi tutkijoita.

Muissa konferenssin esityksissä käsiteltiin muun muassa rahoittajien näkökulmia, joidenkin tutkimusalojen vaikuttavuuden todella pitkää aikajännettä, tutkimuksen elinkaarta yleensä, kehitteillä olevia uusia malleja tieteen ja tutkimuksen indikaattoreiksi, tiedepodcasteja, saalistajakustantajia sekä tiedeviestintää ja kansalaistiedettä maissa, joissa on käytössä satoja eri kieliä, esimerkiksi Nigeriassa 529. Vaikka tiede on maailmanlaajuista, on politiikka (yleensä) paikallista, todettiin.

ihmisryhmät, posterit, halli, ikkunat, katto, pöydät. groups of people, posters, hall, windows, ceiling, tables.
Posterisessio | Poster session

Posterit

Konferenssissa oli esillä myös kymmenen posteria, jotka nekin esiteltiin ”poster lightning talks” -sessiossa. Mielenkiintoisin posteri on Syddansk Universitetin kirjaston kuuden henkilön laatima “Coloring the Donut”, jossa he tutkivat, miten hyvin niin sanottua altmetriikkadonitsia (“Altmetric Donut”, katso esimerkiksi kirjaston tutkimuksen tuen sivut) voi manipuloida. Heidän tapaustutkimuksensa mukaan se ei ole helppoa ja lähinnä twiiteillä sekä Wikipedian avulla sitä voi yrittää. Tyylikkäin, mutta myös todella informatiivinen ja runsas, posteri oli Twenten yliopiston Luuk van Ewijkin “Supporting researchers in their usage of Altmetrics Explorer”. Se rakentuu, kuten tutkimuksen tuki, muutenkin, hallinnon, kirjaston, tutkijoiden, viestinnän sekä rahoittajien ja julkaisijoiden tukipilareille, ja siihen tarvitaan avoimen tieteen arvioinnin kehittämistä ja panostusta siihen, asialle omistautuneita avainkäyttäjiä ja konkreettisia päämääriä, integroitumista prosesseihin, tiedonhankintaa ja -välitystä, seurantaa ja jatkuvaa keskustelua.

Osallistujat

Konferenssi oli melko pieni, osallistujia oli alle sata. Olin kansainvälisen konferenssin ainoa suomalainen ja yksi neljästä pohjoismaalaisesta. Suurin osa osallistujista oli ymmärrettävästi Britanniasta. Alankomaalaisia, kanadalaisia ja yhdysvaltalaisia oli myös paljon. Kirjasto- ja tietopalveluammattilaisten lisäksi mukana oli professoreita ja muita tutkijoita, johtajia, toimittajia, analyytikkoja, muotoilijoita, koordinaattoreita, suunnittelijoita ja myös opiskelijoita. Suurin osa tuli yliopistoista, mutta merkittävä osa kustantamoista sekä järjestäjäorganisaatioista (Altmetric, PlumX, Kudos) ja muista sponsoriorganisaatioista (CWTS, Hindawi, Minso Solutions, Springer Nature, Wiley). Koolla oli siis pieni mutta sekalainen joukko altmetriikasta eri näkökulmista kiinnostuneita ihmisiä. Kahvitaukoja oli usein ja niiden, samoin kuin lounaiden, aikana ennätti jutella ja tutustua. Olin ensimmäistä kertaa konferenssissa, jonka osallistujista tunsin ennestään vain yhden, Valeria Scottin (Fondazione IRCCS Policlinico San Matteo of Pavia, Italia), jolla oli konferenssissa posteri “Measure of Scientific Impact: How Altmetrics Can Innovate the Approach in a Multidimensional Model?”

Tuleeko 7:AM?

Loppuyhteenvedossaan Mike Taylor (Digital Science) puhui siltojen rakentamisesta muun muassa tiedeyhteisön ja yhteiskunnan välille, eri maanosien välille, akateemisen maailman eri osa-alueiden välille. Hänen mukaansa nyt on noussut pintaan “curation generation” ja pohti mikä tulee olemaan seuraava. Joka tapauksessa tiedeyhteisön on hänen mielestään sitouduttava tieteestä viestimiseen. Viimeiseen kysymykseen, tarvitaanko 7:AM, saatiin yleisöltä positiivinen vastaus. Moni alusta saakka (järjestelyissä) mukana ollut lienee pohtinut pienempää osallistujamäärä verrattuna vaikkapa viime vuoteen, mutta sijainnilla on vaikutuksensa – Stirling ei ole Lontoo (2014, 2018), Amsterdam (2015), Toronto (2017) eikä edes Bukarest (2016).

Linkit

konnferenssi, ihmiset, hymy, vilkuttaa. conference, people, smile, wave
Jutun kirjoittaja kuvassa keskellä | Blog post writer in the middle of the photo. Kuva | Photo: Mike Taylor

Altmetrics

The term ‘altmetrics’ is derived from the words ‘alternative’ and ‘metrics’. Being complementary to bibliometrics in a way, altmetrics are also related to the measurement of the visibility of science and scientific publications. Altmetrics specifically measure online publications. For example, they can measure the visibility of a particular study through the number of clicks, downloads, blog posts, bookmarks, likes and tweets related to it. However, instead of being indicators of impact, they are a part of the filtering of scientific information. In reality, they do not even constitute alternative metrics but an appendage that is necessary in this modern era of online publishing and new accessibility to data.

6:AM

During the second week of October, I participated in the sixth Altmetrics Conference, which was held at the University of Stirling in Scotland this year. The 6:AM Altmetrics Conference was a two-day event that took place on 9 and 10 October. I only participated in the conference, but it was preceded by a one-day do-a-thon and followed by a workshop day. The conference itself also featured unconference elements. Instead of sitting in rows, we sat around tables that each seated eight people, which makes it easier to talk and get to know people than other types of seating arrangements.

On the first day, I found myself seated next to Euan Adie (Overton.io). He is one of the founders of Altmetric, and I had been reading his article ‘The Rise of Altmetrics’ (in Altmetrics: A practical guide for librarians, researchers and academics) on my way to Scotland. Adie has stated that because there is always too much information available, it is important to filter it from the perspective of quality, weeding out irrelevant and poor-quality content. In altmetrics, this aim can be pursued with the help of digital erudition, the tools of which include shared reference management tools, sharing online, crowdsourcing, metadata created together by the users and post-publication peer review, for example. Openness is part of his altmetrics guidelines: when the indicator is used, the user must have access to the data behind it and the data must be as open as possible and relevant.

Landscape

Adie also gave one of the most interesting presentations, ‘Mapping the Policy Landscape’, where he stated that the concept of ‘policy document’ – which may appear in the form of a book, but also as a blog post, research publication, working paper, report, etc. – is difficult to define, being changing, unacademic, practical and political in nature but always written for the purpose of changing policy or practice. It can be international, national, regional or even neighbourhood-specific. One third of the publications of this type refer to other similar documents, while another third refer to scientific research, one sixth refer to the media and the rest refer to legislation and other similar things. The reference can be direct, such as a reference to a clinical guideline, but it can also form a chain extending from a newspaper via a blog to a working paper, for example. In other words, it is not possible to measure single citations, as the references form a network can comprise roughly 10,000 different citations. Thus, the altmetric indicators can be very complex in comparison with traditional bibliometric indicators.

Welcome

We were welcomed to Scotland with bagpipe music and to the University of Stirling campus by Executive Director of Research and Innovation Services John Rogers, after which the conference was opened by Catherine Williams (Altmetric) and the first keynote speech, ‘Beyond Bibliometrics’, was given by Martin Kirk (King’s College London, UK). His task is to ensure that the university is equipped with the best equipment and that the university’s research activities have as high visibility as possible. He presented many things to consider regarding which metric serves which purpose, and who is in charge of altmetrics in organisations. Are they taken into account in strategic work, is the research administration in charge of them, are they part of researchers’ work, do libraries or communications units use them? In any case, altmetrics are strategic tools used in publishing. Open access publications receive more citations and other attention than publications behind paywalls – if a publication is not openly accessible, the publisher’s visibility and reputation suffer.

Highlights

Two conference days included two keynote presentations, one ‘Highlight Talk’, two panel discussions and 26 other presentations.

In my opinion, the most interesting presentation of the Altmetrics in Action session was ‘Beyond the “Cool” Factor: The Challenge of Making Alternative Metrics Indispensable’ by Rebecca Welzenbach (University of Michigan Library, USA). She talked about the ways in which her workplace utilises Altmetric Explorer tools and how both communications and the research administration are interested in the visibility and impact determined with the help of altmetrics. Welzenbach is a research impact librarian, a position that every university would benefit from having. Robyn Price (Imperial College London, UK), who gave a presentation titled ‘Collaborating to Target Doctoral Students and Postdoctoral Staff’ during the same session, emphasised the significance of quality and awareness in her rousing speech about the teaching of altmetric tools to PhD students as part of a course called ‘Digital academic skills’ and their utilisation in the applications of postdocs.

In a session called The Researcher View, Mithu Lucraft (Springer Nature) spoke on many topics, including what researchers are interested in and what they care about, such as whether they are interested in the impact of research outside the academic world and what role openness plays in this. Because citations are easy to monitor, they are often considered important in many fields, which is also why support is needed for the use and understanding of other monitoring tools. During the same session, Rachel Miles (Virginia Tech, USA) spoke about research evaluation and its effect on researchers’ salaries, emphasising that the evaluation methods should be open.

The participants only once divided into parallels sessions. I participated in a workshop titled ‘Rumor Has It: How Exploring Research Engagement through Metrics Transforms Student Learning’. Rachel Miles and Amanda MacDonald (Virginia Tech, USA) discussed and gave a practical demonstration of how they teach altmetrics to undergraduate students.

In a session called Decoding the Data, Ben McLeish (Altmetric) held a presentation titled ‘Measuring knowledge mobilization for grant-funded research using bibliometric, patent and policy indicators’. He emphasised that while services similar to Altmetric and Dimensions can be used to measure ideas and concepts with regard to this data, they cannot be used to measure impact. He also spoke about the profitability of research, which can be compared by examining the number of funded publications per researcher in different countries, for example. Maria Levchenko (Europe PMC/EMBL-EBI), with whom I conversed during more than one coffee break, spoke about the topic ‘Exploring the Landscape of Curated Publications in Biology’. A biocurator is a professional scientist who curates, collects, annotates, and validates information that is disseminated by biological and model organism databases. The role encompasses quality control of primary biological research data intended for publication, extracting and organizing data from original scientific literature, and describing the data with standard annotation protocols and vocabularies that enable powerful queries and biological database inter-operability. She spoke about the value of biocuration and posed questions such as what makes a paper curatable, does curation correlate with quality, and does curation lead to a higher citation rate? Matthew Bickley (University of Wolverhampton, UK) asked ‘Can the Impact of Grey Literature be Assessed?’ and introduced how to measure the impact of grey literature, i.e. unpublished literature. Andy Miah’s speech addressed the topics of citizen science, how science is communicated via various channels and with different methods (images, videos, performances, virtual reality, festivals, etc.) and how the impact of this type of outreach is measured. He emphasised that scientists must be citizens first and researchers second.

The other presentations at the conference addressed themes such as the perspectives of funders, the extremely long time span of the impact of certain research fields, the lifecycle of research, new types of indicators under development, science podcasts, predatory publishers, and scientific communication and citizen science in countries in which hundreds of languages are spoken, such as Nigeria with its 529 languages. It was noted that although science is global, politics is (often) local.

ilta, taivas, järvi, rakennus, kuu, valot, pilvet, puut. evening, sky, lake, clouds, building, lights, moon, trees
Stirlingin yliopiston kampus kuunvalossa | University of Stirling campus in moonlight

Posters

The conference also displayed ten posters that were introduced as ‘poster lightning talks. For me, the most interesting poster was ‘Coloring in the Donut’, prepared by six staff members of Syddansk Universitet. In the poster, its creators studied how well the Altmetric donut (see, for example, the library’s research support page) can be manipulated. According to their case study, it is not easy, and it can primarily be attempted with tweets and Wikipedia. In my opinion, the most stylish poster, which was also very informative and rich in content, was ‘Supporting researchers in their usage of Altmetric Explorer’ by Luuk van Ewijk from the University of Twente. Just as research support in general, this is built on the pillars of management, library & IT, researchers, marketing & communications, funders and publishers, and it requires development of and investment in open science and research evaluation, key users dedicated to the matter, concrete targets, integration into processes, information provision and promotion, and ongoing conversation between key users.

Participants

The conference was relatively small, with less than a hundred participants. I was the only Finnish participant and one of the four Nordic participants in this international conference. Understandably, most of the participants were British. There was also a large number of participants from the Netherlands, Canada and the USA. In addition to librarians and other information professionals, the participants included many professors and other researchers, leaders, journalists, analysts, designers, coordinators and students. Most of them came from universities, but a considerable number also represented publishers, the organisations that organised the conference (Altmetric, PlumX, Kudos) and other sponsor organisations (CWTS, Hindawi, Minso Solutions, Springer Nature, Wiley). In other words, the conference was attended by a small but mixed group of people interested in altmetrics from different perspectives. Coffee breaks were held often, and they, together with lunch times, provided time for conversation and for people to get to know each other. This was my first time I attended a conference in which I only knew one other participant in advance and that was Valeria Scotti (Fondazione IRCCS Policlinico San Matteo of Pavia, Italy), who presented a poster called ‘Measure of Scientific Impact: How Altmetrics Can Innovate the Approach in a Multidimensional Model?’.

Will there be a 7:AM?

In his closing remarks, Mike Taylor (Digital Science) spoke about building bridges between the research community and society, between different continents and between different parts of the academic world. According to him, this is the era of the “Curation Generation”, and he wondered what the next one would be. In any case, he thinks that the science community must commit to communicating about science. The final question of whether a 7:AM is needed received a positive response from the audience. Many of those who were involved (in the arrangements) from the beginning perhaps pondered the smaller number of participants compared with last year, for example, but the location matters – Stirling is not London (2014, 2018), Amsterdam (2015), Toronto (2017) or Bucharest (2016).

Links

 

Tuulevi Ovaska
erityistietoasiantuntija | communications coordinator & information specialist
Opetus- ja tietopalvelut | Training & information services

Jaa tämä / Share this
Share