Avoimen tieteen teemaviikolla palkitaan vuosittain yliopiston taho, joka työllään edistää tieteen avoimuutta. Järjestyksessään kahdeksas avoimen tieteen edistäjän kunniakirja luovutettiin SmartSleep Labille Kuopion kampuksella 24.10.2023. Kunniakirjan ottivat vastaan yliopistotutkija, projektipäällikkö Samu Kainulainen ja laboratorioinsinööri Teemu Laitinen.
Kirjastonjohtaja Ari Muhonen ja tietoasiantuntija Kaisa Hartikainen luovuttivat kunniakirjan Samu Kainulaiselle ja Teemu Laitiselle. | Kuva | Photo: Raija Törrönen
SmartSleep Lab on avoimen tieteen periaatteisiin perustuva tutkimuslaboratorio, joka tarjoaa unitutkimukselle ainutlaatuiset puitteet ja mahdollistaa terveysteknologiatoimijoille monipuolisen testausympäristön. Tutkimus-, kehitys-, innovaatio- ja opetustoimintaan kehitetty avoimen datan unitutkimuslaboratorio on unen, vireystilan ja fysiologisten toimintojen mittaamiseen keskittyvä laboratoriokokonaisuus. SmartSleep Lab on esimerkki sairaalan, yliopiston, ammattikorkeakoulun ja yritysten tiiviistä yhteistyöstä.
Unitutkimuslaboratorion avulla tuotetaan anonymisoitua vapaaehtoisilta kerättyä tietoa avoimen tieteen periaattein julkaistavaan unidatapankkiin. Ennestään avointa tietoa terveestä unesta on saatavilla vähän. Avoimia uniaineistoja voidaan hyödyntää lukuisiin suomalaisiin ja kansainvälisiin tutkimuksiin sekä diagnostisia menetelmiä ja terveysteknologisia laitteita kehittävien yritysten käyttöön.
UEF-kirjasto arpoo vuosittain 100 euron stipendin edeltävien 12 kuukauden aikana pro gradu -tutkielmansa tai syventävien opintojen opinnäytteensä avoimesti julkaisseiden UEFin opiskelijoiden kesken. Tämän vuoden stipendin arvontaan osallistui 49 opiskelijaa ja onni suosi Visa Pyytä (laskentatoimi ja yritysjuridiikka). Onnittelut voittajalle!
Vinkki nykyisille tutkielmantekijöille: Arvontalomakkeelle pääsee kirjaston muistilistalta tai Kamun Opinnäytteet -sivulta. Seuraava arvonta on vuoden 2024 OA-viikon yhteydessä.
Open Science Award
Each year, during the Open Science Week a UEFian (person or unit) is awarded as the contributor for open science and open access. The award was now given for the eighth time and handed over to SmartSleep Lab, represented by senior researcher, project manager Samu Kainulainen. and laboratory engineer Teemu Laitinen.
SmartSleep Lab is a research laboratory based on the principles of open science, which offers unique facilities and opportunities for sleep research and enables health technology actors to have a versatile testing environment. The open data sleep research laboratory, developed for research, development, innovation, and teaching activities, is a laboratory complex focused on measuring sleep, alertness, and physiological functions. SmartSleep Lab is an example of close collaboration between the hospital, university, university of applied sciences and companies.
The sleep research laboratory allows the production of anonymised data collected from volunteers to be published in an open sleep data bank according to the principles of open science. Previously, there has been little open information available on healthy sleep. Open sleep datasets can be used for numerous Finnish and international studies as well as for the use of companies developing diagnostic methods and health technology devices.
Iloiset palkitut | Happy awardees. Kuva | Photo: Raija Törrönen
Open thesis raffle winner
Every year, UEF Library raffles off a grant worth EUR 100 among UEF students who published their master’s thesis open access during the preceding 12 months. This time 49 students signed up for the raffle and the Fortune smiled on Visa Pyy (Faculty of Social Sciences and Business, Department of Business, accounting and business law). Congratulations!
Kaisa Hartikainen, tietoasiantuntija | Information specialist Tuulevi Ovaska, erityistietoasiantuntija | Senior information specialist Opetus- ja tietopalvelut | Training and information services Tomi Rosti, tietoasiantuntija | Information specialist Avoin tiede | Open science
Tänä vuonna kansainvälisen avoimen tieteen viikon (23.–29.10.2023) teemana on Yhteisö ennen kaupallistamista (Community over Commercialization). Olen se tyyppi, joka tulee aina hieman jälkijunassa tekniikan kehityksen suhteen, joten rohkaisen nyt mieleni ja kysyn tekoälyltä (ChatGPT), mitä se tietää aiheesta. Tiivistäen vastaus on tämä:
Community over Commercialization -ilmaisu viittaa siihen, että yhteisön hyvinvointi ja tarpeet asetetaan etusijalle ennen kaupallisia tarkoitusperiä. Tämä periaate voi korostua esimerkiksi seuraavissa yhteyksissä:
Tutkimuksen avoimuus: Tieteellinen tutkimus perustuu avoimuuteen ja tietojen jakamiseen yhteisössä. “Yhteisö ennen kaupallistamista” voi ilmetä avoimen tieteen periaatteena, jossa tutkijat jakavat tuloksiaan, tietojaan ja menetelmiään avoimesti muiden tutkijoiden ja yhteisön käyttöön.
Avoin julkaiseminen: Tieteellisen tiedon avoin julkaiseminen kaikkien saataville ilman rajoituksia mahdollistaa laajemman yleisön pääsyn tieteelliseen tietoon.
Tutkimuseettisyys: Tutkijat noudattavat eettisiä periaatteita ja käytäntöjä, ja arvioivat tutkimuksensa vaikutuksia yhteisöihin ennen kaupallisia intressejä.
Kansainvälinen yhteistyö: Tieteellinen yhteisö perustuu usein kansainväliseen yhteistyöhön ja tiedonvaihtoon. Esimerkiksi yhteistyön mahdollistavat verkkoympäristöt edistävät tutkijoiden ja tiedeyhteisön välistä yhteistyötä ja tiedon jakamista.
Kansalaistiede (citizen science): Kansalaistiede rohkaisee yhteisön jäseniä osallistumaan tieteelliseen tutkimukseen ja edistämään yhteisönsä hyvinvointia tiedon avulla.
Avoin lähdekoodi (Open Source): Ohjelmistoja kehitetään ja ylläpidetään yhteisöjen ja vapaaehtoisten voimin avoimena lähdekoodina, sen sijaan että ne suljettaisiin kaupallisiin ympäristöihin.
Koulutus: Opetus ja oppiminen keskittyvät ensisijaisesti oppijoiden ja yhteisöjen tarpeisiin ja hyvinvointiin kaupallisten etujen tavoittelun sijaan. Esimerkkinä avoimesta oppimisesta ovat MOOC (Massive Open Online Courses) -kurssit.
Ympäristönsuojelu ja kestävä kehitys: Ympäristön ja paikallisten yhteisöjen hyvinvointi on asetettava etusijalle ennen taloudellista voittoa. Esimerkiksi vastustetaan kaupallisia hankkeita, jotka saattaisivat vahingoittaa ympäristöä tai yhteisöjä.
Yhteisöpohjainen kehitys: Kehitystyössä painotetaan yhteisöjen osallistumista ja päätöksentekoa omista tarpeistaan ja kehityksestään, sen sijaan että ulkopuoliset kaupalliset tahot sanelevat kehityshankkeita.
Kansalaisosallistuminen: Yhteisöjen osallistuminen päätöksentekoon ja vaikuttamiseen omassa elinympäristössään voi tarkoittaa esimerkiksi paikallisia kuulemisia ja päätöksenteon avoimuutta.
Sosiaalinen oikeudenmukaisuus: Kaikki yhteiskunnan jäsenet hyötyvät tasapuolisesti resursseista ja mahdollisuuksista.
Paikallinen elinkeinotoiminta: Painotetaan paikallisia työpaikkoja ja palveluita yhteisöjen hyvinvoinnin edistämiseksi.
Entäpä sitten se tekoäly? Omat ajatukset viikon teemaan painottuivat tieteen näkökulmaan, mutta liittyihän siihen paljon muutakin. Tekoälyn käytöstä jäi kokemus, että se voi toimia hyvänä apuna ideoinnissa. Toisaalta on pakko myöntää, että olo on vähän vilpillinen, kun ”ajatukset” tulevat valmiina ja itselle jäi tehtäväksi vain sisällön muokkaaminen. Luomisen tuska jäi siis vähälle. Myös kääntäminen sujui näppärästi. Parhaimmillaan tekoäly rikastaa ja tehostaa työskentelyä tai oppimista, mutta tiedon tuottamisen prosessi ottaa aikamoisia oikoteitä, mikä ei välttämättä aina ole hyvä asia.
Mutta palataan itse aiheeseen: Miten sinä voisit edistää tieteen yhteisöllisyyttä ja saavutettavuutta?
Suunnittelu | Design by: Kim Henze. CC BY.
This year, during International Open Access Week (October 23-29, 2023), the theme is “Community over Commercialization.” I’m the type of person who always lags a bit behind in keeping up with technological advancements, so I’m now mustering the courage to ask artificial intelligence (ChatGPT) what it knows about the topic. In summary, the answer is this:
The expression “Community over Commercialization” refers to prioritizing the well-being and needs of the community over commercial purposes. This principle can be emphasized in the following contexts, for example:
Research Openness: Scientific research is built on openness and sharing data within the community. “Community over Commercialization” can manifest as a principle of open science, where researchers openly share their findings, data, and methods for the benefit of other researchers and the community.
Open Access Publishing: Making scientific knowledge openly accessible to everyone without restrictions enables a broader audience to access scientific information.
Research Ethics: Researchers adhere to ethical principles and practices, evaluating the impact of their research on communities before commercial interests.
International Collaboration: The scientific community often relies on international collaboration and knowledge exchange. For example, online platforms that facilitate collaboration promote cooperation among researchers and the sharing of knowledge.
Citizen Science: Citizen science encourages community members to participate in scientific research and promote the well-being of their community through the use of information.
Open Source: Software is developed and maintained by communities and volunteers as open-source, rather than being confined to commercial environments.
Education: Teaching and learning prioritize the needs and well-being of learners and communities over pursuing commercial interests. Massive Open Online Courses (MOOCs) represent one example of open learning.
Environmental Conservation and Sustainable Development: The well-being of the environment and local communities takes precedence over economic gain. For instance, opposition to commercial projects that could harm the environment or communities.
Community-Based Development: Development work emphasizes community participation and decision-making in addressing their own needs and progress, rather than external commercial entities dictating development projects.
Civic Engagement: Community involvement in decision-making and influencing their own living environment may involve local consultations and transparent decision-making.
Social Justice: All members of society benefit equitably from resources and opportunities.
Local Business: Emphasis is placed on local jobs and services to promote community well-being.
Regarding artificial intelligence, my own thoughts on the theme of the week focused on the scientific perspective, but there’s much more to it. I got the impression from the use of artificial intelligence that it can serve as a valuable tool in brainstorming. On the other hand, I must admit that I feel a bit deceptive when the “thoughts” come ready-made, leaving me with the task of merely editing the content. The agony of creation was therefore minimal. The translation went smoothly as well. At its best, artificial intelligence enriches and enhances work or learning, but the process of generating knowledge takes some significant shortcuts, which may not always be a good thing.
But let’s get back to the topic: How could you promote the community and accessibility of science?
Kaisa Hartikainen, tietoasiantuntija | Information Specialist Opetus- ja tietopalvelut | Training and information services
LIBERin 52. konferenssi: Open and Trusted: Reassessing Research Library Values | The 52nd LIBER conferenceOpen and Trusted: Reassessing Research Library Values
(Please, scroll down to read a summary in English.)
Eurooppalaiset tutkimuskirjastot kokoontuivat 5.-7.7.2023 Budapestiin LIBERin vuotuisessa konferenssiin pohtimaan avoimuuteen ja luotettavuuteen kiteytyviä kirjastojen perusarvoja. Paikalla oli noin 400 konferenssivierasta. UEFin kirjastoa edustivat Tomi Rosti ja Manna Satama, joka oli myös mukana järjestämässä työpajaa tutkimusdatanhallinnasta LIBERin yhden työryhmän jäsenenä.
Päivien aikaan paneuduttiin muun muassa avoimen saatavuuden timanttimalliin, tekijänoikeuksien säilyttämiseen, tutkimusetiikkaan, tutkimusaineistonhallintaan ja European Open Science Cloudiin (EOSC). Näitä sisältöjä ja esityksiä voi tarkastella Zenodosta LIBER 2023 -kanavalta, ja koko ohjelma on luettavissa tästä.
Avoimia ja yhteentoimivia aineistoja ja niiden hallintaa
Konferenssissa jaettiin kolme LIBER 2023 Award for Library Innovation -palkintoa esityksille, jotka käsittelivät konferenssin teemaa omaperäisesti, ajankohtaisesti ja uutta luovalla otteella. Palkitut esitykset linkittyivät kukin omalla tavallaan aineistoihin tai dataan, miten nyt aineiston tai datan haluaakaan tulkita, ja niissä kaikissa avoimuuden edistäminen näkyi hankkeiden ja kokeilujen tavoitteena.
Alankomaiden kansalliskirjastossa (KB National Library of The Netherlands) on kokeiltu kokoelmien avaamista uusille, ei-akateemisille luovien alojen käyttäjille. Lisätäkseen ymmärrystä siitä, miten ei-akateemiset käyttäjät hahmottavat kirjaston aineistot ja niiden perinteisen esitystavan hakutoimintoineen, kirjasto järjesti kolme projektia. Eri luovien alojen edustajat saivat tutustua kokoelmiin tai yksittäisiin käsikirjoituksiin ja luoda niistä taideteoksia, esityksiä tai tapoja käyttää kirjastoa ja sen aineistoja.
FAIR-periaatteiden toteuttamista kulttuuriperintöaineistossa on tarkasteltu WorldFAIR projektissa, jota Irlannin Digital Repositoryn edustaja esitteli. Projektin lähtökohtana on huomio, että digitaalinen kulttuuriperintöaineisto on sekä tutkimuksen pohja-aineistoa että tutkimustuotosta. Muistiorganisaatiot eivät kuitenkaan suhtaudu digitaaliseen aineistoonsa tutkimusdatana, mikä rajoittaa esimerkiksi aineistojen hyödyntämisen mahdollisuuksia eri tutkimusaloilla. WorldFAIR-projektissa onkin pohdittu erityisesti yhtä FAIR-periaatetta eli yhteentoimivuutta (Interoperability).
Datanhallinnan ammattilaisuus on vahvasti pinnalla sekä meillä kansallisesti että kansainvälisesti. Millaista osaamista datanhallinnan eri osa-alueilla pitäisi olla ja miten tuota osaamista saadaan lisättyä? Wienin yliopistossa on tartuttu tähän kysymykseen. Yliopiston kirjasto koordinoi vuonna 2022 käynnistettyä kansainvälistä koulutuspakettia, jonka tavoitteena on pätevöittää datanhallinnan ammattilaisia yhä kasvavaan tarpeeseen.
Strategian päivitystä: avointa, korkeatasoista ja yhteistä
LIBER on eurooppalaisten tutkimuskirjastojen yhdistys (Ligue des Bibliothèques Européennes de Recherche – Association of European Research Libraries), joka on perustamisvuodestaan 1971 alkaen toiminut tieteellisen julkaisemisen ja kirjastojen hyväksi yhdistäen toimijoita monin tavoin. Vuosittain pidettävä laajempi konferenssi kokoaa runsaasti väkeä eri puolilta Eurooppaa ja muistakin maanosista keskustelemaan ajankohtaisista teemoista ja siitä, miten kirjastolaisina ja kirjastoina niihin vastataan.
Vaikka strategiat ja linjaukset saattavat kalskahtaa hallinnolliselta ylätason jargonilta, ne ohjaavat kuitenkin käytännön toimintaa. LIBERin strategia on juuri päivitetty, ja siksipä olikin asianmukaista, että LIBERin puheenjohtaja Julien Roche aloitti konferenssin varsinaisen ohjelman strategian esittelyllä.
Strategian taustalle tunnistettiin kolme liikkeellepanevaa voimaa: avoimuus, uudet digitekniikat sekä arvojen ja oikeuksien ylläpito. Näihin strategiassa halutaan vastata eri näkökulmat ja käyttäjäryhmät huomioiden. Strategian ensimmäisenä kohtana mainitaankin, että tutkimuskirjastojen tulee olla sitoutuneita ja luotettavia käyttäjäyhteisöjen solmukohtia, jotka tekevät laajasti yhteistyötä paikallisten, kansallisten ja kansainvälisten sidosryhmien kanssa. Tutkimuskirjastojen rooli nähdään tässä erityisesti muutosagentteina tai -fasilitaattoreina.
Tutkimuskirjastojen tarjoamien palveluiden pitää tavoitella teknistä ajanmukaisuutta ja hyvää laatua, mikä tarkoittaa myös sitä, että kehittämisessä on ennakoitava tulevaisuuden tarpeet. Strategiassa mainitaan erityisesti tietojen ja metatietojen julkaiseminen ja kuratointi (eli hoivaaminen) sekä näistä muodostuvien kokoelmien huolehtiminen.
Avoimen tieteen edistämisessä tavoitteet on syytä asettaa aiempaa kunnianhimoisimmiksi. Avointa tiedettä tukevia infrastruktuureita, toimintatapoja ja helppokäyttöisiä palveluita kehitetään ja pidetään yllä. Tätä tehdään yhdessä tutkijoiden ja tutkimuskirjastojen kanssa laajalla rintamalla.
Tutkimuskirjastojen keskeiset arvot nojautuvat hyvään tieteelliseen käytäntöön, monimuotoisuuteen ja osallisuuteen. Näitä on pidettävä yllä sekä tutkimusyhteisössä että sen ulkopuolella.
Edellä luetellut asiat eivät tapahdu itsestään, ja strategiassa onkin nostettu esiin tutkimuskirjastojen henkilökunnan osaaminen. On varmistettava, että kirjastolaisten taidot ja osaaminen vastaavat niihin vaatimuksiin, joita tieteellisten kirjastojen palvelut nyt ja tulevaisuudessa asettavat.
Lászlo Mortonin Pikku prinsessa (Kiskirálylány) | The Little Princess (Kiskirálylány) by Lászlo Morton. Kuva | Photo: Manna Satama (CC-0)
Vaikuttavat tutkimuskirjastot
Budapest ja avoin julkaiseminen kuuluvat tiiviisti yhteen Budapest Open Access Initiative -julkilausuman myötä. Pari vuosikymmentä sitten julkilausuma asetti kunnianhimoisen tavoitteen: Vertaisarvioitu tutkimusjulkaisu on maailmanlaajuisesti sähköisesti jaettavissa ja sen piiriin pääse rajoittamattomasti ja ilmaisesti.
Tavoitteen saavuttaminen on ollut epätasaista ja tuskallisen hidasta, totesi MIT (Massachusetts Institute of Technology) kirjastojen johtaja Chris Bourg kutsupuheenvuoronsa alkuun.
MIT kirjastojen strategiassa ja periaatteellisissa linjauksissa nämä kunnianhimoiset tavoitteet ovat vahvasti mukana, kuten strategian sitaatti osoittaa:
”We are relentless in our pursuit of a more open and equitable scholarly landscape that prioritizes inclusion and reduces the marginalization of scholars and scholarship from disadvantaged communities.”
Kirjastot ovat ottaneet johtavan aseman tieteellisten julkaisujen avaamisessa, mikä ei ole tapahtunut itsestään ja ongelmitta. Tieteellisen viestinnän muutokset, rahan asettamat raamit ja konsortioiden muodostaminen ovat tuoneet mukanaan omat hankaluutensa. Kirjastot eivät ole halunneet ikään kuin häiritä tutkijoita kaikilla ongelmilla, jotka liittyvät julkaisujen avaamiseen, mutta tutkimuskirjastoilla ei ole lopulta valtaa tehdä muutosta yksin. Tavoitteena on kuitenkin avoimempi ja oikeudenmukaisempi tiedeyhteisö, joka asettaa etusijalle osallisuuden ja vähentää heikommassa asemassa olevien tutkijoiden syrjäytymistä. Tähän päästään vain yhteistyöllä ja avoimella keskustelulla.
MIT:ssä avointa julkaisemista on edistetty tiedekuntakohtaisilla avoimen saatavuuden toimintaperiaatteilla. Opinnäytteet ja väitöskirjat ovat lähtökohtaisesti avoimia, ja tavoitteena on saada 60 % artikkeleista avoimeksi. Uutena toimintamuotona otettiin käyttöön avoimen datan palkinnot ja avointen monografioiden rahoitus. Lisäksi perustettiin erillinen yksikkö kirjaston tutkijoista, vierailevista asiantuntijoista, tutkijoista ja opiskelijoista hoitamaan tasa-arvoista ja avointa tiedettä. Yksikön tehtävien ytimessä ovat avoimen tieteen kannusteet, ongelmien tunnistaminen ja ratkaisujen etsiminen, vaikuttavuus ja talousmallit.
Neuvottelupöydissä kustantamojättien kanssa
MIT:ssä irrottauduttiin kustantamojätti Elsevierin sopimuksista kolme vuotta sitten Elsevierin kanssa käytyjen sopimusneuvottelujen tuloksena. MIT halusi uudistaa julkaisemiskäytäntöjä ja lisätä avoimuutta ja läpinäkyvyyttä. Julkaisuoikeuksien säilyttäminen ja julkaisujen automaattinen tallentaminen yliopiston julkaisuarkistoon olivat MIT:n julkaisujen avoimen saatavuuden linjauksissa vahvasti esillä.
Elsevierin kanssa käydyissä neuvotteluissa MIT:n alkuperäinen tavoite oli painostaa kustantajia, mutta neuvotteluiden edetessä tavoite muuttui uudeksi: ei käytetä rahaa sellaiseen, mitä ei tarvita, vaan hyödynnetään raha paremmin. Tätä samaa keskustelua käydään suomalaisessa kentässä erityisesti kalliiden sopimusneuvotteluiden aikaan.
MIT:n kohdalla uusi malli oli kustannuksiltaan noin 10 % koko Elsevier-sopimuksen suuruudesta. Käytännössä tämä mahdollisti kokoelmabudjetin uudelleen kohdentamisen ja taloudellisen vallan käyttämisen sopimusneuvotteluissa sekä täyttämään rahoittajien vaatimukset.
Bourg totesi, että kirjastoilla ei ehkä aina ole ollut ihan loppuun asti mietittyä neuvottelusuunnitelmaa kustantamojen kanssa. Sen sijaan että istutaan neuvottelupöydässä niin kauan, että sopimus syntyy – vaikka sitten huonommilla ehdoilla kuin mitä kirjastot haluaisivat – pitäisikin muistaa, että kirjastoilla on taloudellista valtaa. “Jos et halua kävellä pois neuvotteluista, niin silloin et neuvottele aidosti”, on hyvä huoneentaulu.
Bourg herätteli siis puheenvuorossaan keskustelua siitä, miten julkaisemisesta tulevaisuudessa maksetaan. Nyt pitäisikin pohtia yhdessä, miten yhteistyön esteet voitetaan? Mitä tarvitaan, että kirjastoina saamme muiden sidosryhmien hyväksynnän toimillemme? Mitä tekisimme, jos olisi valtaa ja rahaa? Millaisia keinoja meillä on jo nyt käytettävissämme?
Kirjastoyhteisö ja avoimuuden pelikentät
Vaikka Budapest on toiminut avoimen julkaisemisen edelläkävijänä, avoimuus ja avarakatseisuus yhteiskunnassa ja tieteellisen tiedon arvostaminen eivät sovi kovinkaan hyvin nyky-Unkarin nostattamiin ajatuksiin. Konferenssin pitopaikka on tästä konkreettinen esimerkki: Central European University (CEU) on siirtänyt opetuksensa Wieniin ja Budapestissa ovat tavallaan jäljellä vain CEU:n kuoret.
Unkari saattoikin herättää konferenssiosallistujissa epämukavuutta ja ristiriitaisia tunteita ja merkitä jopa henkilökohtaista riskinottoa. Matkustuspäätös ei siis ollut monellekaan yksinkertainen tai itsestäänselvä, vaikka itse konferenssin sisältö oli tärkeä, ajankohtainen ja korkeatasoinen.
LIBER ei ole kirjastoyhteisönä näiden asioiden kanssa yksin: IFLAn (International Federation of Library Associations) konferenssi järjestetään kesällä 2024 Dubaissa, jonne mm. Suomen kirjastoseura ei aio osallistua.
On varmasti tarpeen punnita tarkkaan, missä ja millä järjestäjävaltion ehdoin kollegoita tavataan yhteisten sisältöasioiden äärellä. Tämäkin kertoo arvovalinnoista ja vaikuttamisen mahdollisuuksista.
European research libraries gathered in Budapest to reflect on the fundamental values of libraries at the LIBER annual conference on 5-7 July 2023. Tomi Rosti and Manna Satama from the UEF Library were among 400 conference guests.
During the conference, the focus was on the diamond model of open access, copyright preservation, research ethics, research data, and the European Open Science Cloud (EOSC). For the contents, presentations and program, see LIBER 2023-channel in Zenodo and the conference website.
Three presentations received a 2023 Award for Library Innovation for innovative and originality of handling the conference main theme: Opening up library collections for creative reuse; Sharing Cultural Heritage Images as Data: Supporting Open Science through Interoperability; Teaching Data Stewardship: Insights from the Certificate Course “Data Steward” of the University of Vienna.
Updating the LIBER strategy
LIBER, the Association of European Research Libraries, has been working for scientific publishing and libraries since 1971. The annual conference gathers the library community to discuss current themes and how the community will respond to those issues. The strategy of the Association guides the everyday work at the academic libraries. It was, thus, well-founded to open the conference with an overview of the LIBER strategy 2023–2027 presented by Julien Roche, the LIBER President.
In the strategy, five central components were formulated responding to three driving forces, i.e., the drive for openness, new technologies, and upkeeping rights and values. The components state that research libraries
are engaged and trusted hubs of their user communities
provide state-of-the-art services for collections, publishing, and curation of information and (meta-)data
advance Open Science to the next level
upskill the library staff to take on the organizational and technological changes
embody and uphold values of integrity, diversity, and inclusion.
Research libraries having an impact
Budapest and open access are closely linked by the Budapest Open Access Initiative. A couple of decades ago, the Budapest Open Access Initiative set an ambitious goal: Peer-reviewed research publication can be distributed electronically worldwide and can be accessed unlimited and free of charge. The road has been painfully uneven and slow, as Chris Bourg, the Director of the Libraries at Massachusetts Institute of Technology (MIT) stated in her keynote speech.
These goals are, however, strongly visible in the strategies and policies of the MIT Libraries: ”We are relentless in our pursuit of a more open and equitable scholarly landscape that prioritizes inclusion and reduces the marginalization of scholars and scholarship from disadvantaged communities.”
Bourg described the steps taken in the MIT Libraries towards more open practices. For example, scholarly theses are open by default, Open Data Awards have been introduced and open monographs funded. The goal is to make 60 % for articles open. In addition, a separate unit involving different groups was established to take care of equal and open science.
The MIT Libraries exited publishing giant Elsevier’s contracts three years ago because the costs would have too high for things that were not needed. Instead, the MIT Libraries decided to use the money better. Similar debate is taking place in the Finnish library field, especially at a time of expensive contract negotiations.
Bourg reminded the audience that libraries have financial power. This can be compacted in one sentence: If you are not ready to walk away from negotiations, then you don’t really negotiate.
We should, therefore, come together to discuss how to pay for publishing in the future. How to overcome the obstacles to cooperation? What is needed for us, as libraries, to gain the approval of other stakeholders for our actions? What would we do if we had the power and the money? What means do we already have at our disposal?
The Library Community and the playing fields of openness
Although Budapest has been a pioneer in open publishing, openness and open-mindedness in society and the appreciation of scientific knowledge do not fit very well with the ideas raised by today’s Hungary. The conference venue is a concrete example of this: Central European University (CEU) has moved its teaching to Vienna and, in a way, only the shells of CEU remain in Budapest.
Indeed, Hungary could evoke discomfort and conflicting feelings among conference participants, even implying personal risk-taking. For many, therefore, the decision of travelling was not simple or self-evident, although the content of the conference itself was important, timely and of a high standard.
LIBER is not alone as a library community with these issues: The IFLA (International Federation of Library Associations) conference 2024 will be held in Dubai, where, e.g., the Finnish Library Society will not participate.
It is certainly necessary to weigh carefully where and under what conditions colleagues meet to discuss common themes. This, too, tells us about value choices and possibilities to influence.
Manna Satama, tietoasiantuntija | Information Specialist Opetus- ja tietopalvelut | Training and information services Tomi Rosti, tietoasiantuntija | Information Specialist
