UEF eRepo avoimien aineistojen palvelu laajeni myös tutkimusdataan | UEF eRepo, the open access materials service, has now been extended to include research data

UEF eRepository on Itä-Suomen yliopiston avoimien tutkimusaineistojen palvelu, joka sisältää rinnakkaistallennettuja tieteellisiä artikkeleita ja tutkimusaineistojen metatietoja. Keväällä 2018 julkaistiin eRepon uutena aineistotyyppinä tutkimusdataosio, joka kokoaa yhteen tiedot UEFin tutkijoiden tuottamasta tutkimusdatasta. UEF eRepo ei sisällä itse tutkimusdataa, vaan se kerää kuvailevaa tietoa eli metadataa tutkimusdatasta. Avoimiin aineistoihin löytyy eReposta linkki, jonka kautta myös avattu data on saatavissa.

UEF eRepository https://erepo.uef.fi/

 

UEF eRepo tutkimusdata edistää avointa tiedettä lisäämällä tutkimusaineistojen näkyvyyttä ja saatavuutta.  eRepo haravoi tietoja tutkimusdatasta useasta data-arkistosta, ja kokoaa yhteen eri palveluissa olevaa tietoa, mikä helpottaa tutkijaa ja yliopistoa, kun kaikki tiedot voidaan koota yhteen paikkaan saataville.  Tällä hetkellä haravoitavia datapalveluita ovat Etsin, Zenodo ja EUDAT.

UEF eRepo haravoi tietoja tutkimusdatasta useasta eri palvelusta, ja uusia UEF tutkijoiden käyttämiä palveluja on mahdollista lisätä haravointiin.

Tutkimusdatan tallentamiseen on käytettävissä useita luotettavia kansallisia ja kansainvälisiä tutkijoille maksuttomia palveluita. Tutkija valitsee omalle tutkimusdatalle ja tieteenalalle sopivan data-arkiston, jonne tallentaa tutkimusdatan avoimesti saataville. Tutkimusaineistojen hakupalvelu Etsintä suositellaan kaikissa tapauksissa metadatan tallentamiseen. Etsin on opetus- ja kulttuuriministeriön tarjoama palvelu suomalaisen tutkimusjärjestelmän toimijoille. Palveluun voi tallentaa metatietoja myös aineistoista, joita ei voida suoraan avata jatkokäyttöön juridisista tai eettisitä syistä johtuen. Aineiston julkiset kuvailutiedot lisäävät tietoa olemassa olevista aineistoista, ja voivat poikia esimerkiksi uusia yhteistyömahdollisuuksia tutkijoille, vaikka itse aineistoa ei voida avata.

Esimerkiksi Tietoarkiston Aila ja Kielipankki ovat tutkimusdatapalveluja, jonne tutkija voi tallentaa tutkimusaineistoja, ja avata niitä jatkokäyttöä varten. Palveluista saa myös asiantuntija-apua aineiston avaamiseen liittyviin kysymyksiin, kuten anonymisointiin. Tietoarkistoon ja Kielipankkiin tallennetuista UEF tutkijoiden aineistoista tiedot siirtyvät automaattisesti Etsimeen, ja sieltä eRepoon. Kansainvälisistä data-arkistoista UEF eRepoon haravoidaan Zenodossa ja Eudatissa sijaitsevat UEF tutkijoiden aineistot. Tietojen automaattisen siirron onnistumiseksi on tärkeää, että Itä-Suomen yliopisto mainitaan metatiedoissa. Affiliaation kirjaamiseen suosittelemme käytettävän ”University of Eastern Finland”. Lisää datapalveluja löytyy Open UEF -sivustolta.

Tutkija on paras, ja usein ainut keräämänsä aineiston asiantuntija, joten on tärkeää, että tutkija itse tuottaa aineistosta kuvailutietoa koko tutkimusprosessin ajan. Kirjaston asiantuntijoilta saa tukea ja koulutusta tutkimusdatan hallintaan, avaamiseen, kuvailuun sekä metadatan tuottamiseen. Voit lähettää kaikki tutkimusdatan hallintaan, kuten aineiston avaamiseen tai aineistonhallintasuunnitelman kirjoittamiseen liittyvät kysymykset osoitteeseen opendata(at) uef.fi. Kirjaston Tutkimuksen tuen sivuilta löytyy lisää tietoa tutkimusdatan hallinnasta.

In English

UEF eRepository, the open access materials repository of the University of Eastern Finland, contains self-archived versions of academic articles and metadata of research data made available by our researchers. In spring 2018 research data as a new resource type was added to UEF eRepo. It gathers the metadata of the research data of UEF researchers. The datasets are not deposited into UEF eRepo because it contains only the metadata, the description of the research datasets. In case the data is openly accessible in some data repository, there is a link to it in UEF eRepo.

The metadata of research data in UEF eRepo research data promotes open science by increasing the visibility and accessibility of research data. UEF eRepo harvests the scattered metadata of research data from several different data services. It benefits the researcher and university when all that metadata can be found in one place. At the moment, automatic transfer into UEF eRepo is possible from Etsin, Zenodo and EUDAT.

There are several reliable national and international data repositories that researchers can use to deposit their research data for free. The researcher can choose the repository that best suits the data and the discipline. It is recommended that the metadata is always deposited at least into Etsin, the research data finder. Etsin is a service provided by the Ministry of Education and Culture to actors in the Finnish research system. In Etsin, researchers can publish metadata also from data that cannot be opened due to the juridical or ethical reasons. Open metadata increases the awareness of the existing data and can lead, for example, to new collaboration possibilities for researchers, even if the data cannot be opened.

FSD Aila and the Language Bank of Finland are national data services where the researcher can deposit and open datasets. In addition, they provide expert guidance on questions related to opening research data such as data anonymisation. From FSD Aila and the Language Bank of Finland, the metadata of UEF researcher’s data will automatically be transffered into Etsin and from there into UEF eRepo.  From Zenodo and EUDAT, of the international data repositories, the metadata of UEF researcher’s data is automatically transferred into UEF eRepo. In order that the automatic information transfer succeeds, it is important that the university is mentioned in the metadata correctly. It is recommended to use “University of Eastern Finland” for affiliation. You can find more information about different data services information about the data services from Open UEF web pages.

The researcher is the best and often the only expert of the collected research data. Therefore, it is important that the reseachers themselves describe the data throughout the research process. UEF Library’s information specialists give guidance and training to research data management, opening the data, describing and producing the metadata of research data. If you have any questions about research data management such as how to open the data or write data management plan, you can send them to opendata (at) uef.fi. You can find more information on research data management from UEF Library’s Research support webpages.

Anne Karhapää tietoasiantuntija | information specialist
Opetus- ja tietopalvelut | Training and information services

Jaa tämä / Share this
Share

Tieteellisten julkaisujen avoimuus vuonna 2017 | UEF Open Access statistics 2017

(Please, scroll down to read a summary in English.)

Itä-Suomen yliopiston vuoden 2017 julkaisuluvut alkavat olla likipitäen valmiina ja on aika katsoa yliopistomme avoimuuden edistystä tilastolukujen avulla. Pääpaino on vertaisarvioitujen artikkeleiden avoimuuden kehittymisessä, mutta vilkaisemme myös opinnäytetöiden avoimuutta.

Hyvät uutiset alkuun: avoimuuden osuus on kasvanut mukavaa tahtia — vauhti jopa kiihtyy. Avoimesti julkaistujen tieteellisten artikkelien määrä on noussut vuoden aikana 8 prosenttiyksikköä. Tilastojen valossa voi sanoa, että kehitys on ollut kirjaston tarjoaman rinnakkaistallennuspalvelun ansiota — rinnakkaistallennuksen avulla avoimeksi saatettujen artikkelien osuus on samassa ajassa kasvanut 6,5 prosenttiyksikköä, kun taas Open Access ja hybrid -julkaisukanavissa julkaistujen artikkelien osuus on pysynyt miltei samana.


Kaaviossa RT tarkoittaa kaikkia rinnakkaistallenteita, RT+ tarkoittaa rinnakkaistallenteita joiden avulla on oikeasti saatu avattua aineistoa, jota ei muutoin olisi avoimesti verkossa luettavissa. RT-kategorian tallenteet ovat siis jo valmiiksi avoimesti saatavilla eikä tällä edistetä avoimuutta.

Rinnakkaistallennustyyppi Julkaistu OA-lehdessä tai avoimena artikkelina hybrid-lehdessä Rinnakkaistallennettu
RT X X/-
RT+ X

Avoimien aineistojen rinnakkaistallennusta tehdään kuitenkin lisenssien sen salliessa, sillä sen avulla julkaisujen näkyvyys paranee sekä pystymme paremmin takaamaan artikkelien saatavuuden pitkällä aikavälillä. RT+ kategoriassa tapahtuva muutos on kuitenkin se, jossa eniten toivomme tapahtuvan kasvua. Seuraavassa kaaviossa listataan tarkemmin Itä-Suomen yliopiston julkaisuarkisto eRepoon rinnakkaistallennettujen artikkelien
RT/RT+ suhdelukuja tiedekunnittain.

Kaaviosta nähdään kuinka terveystieteissä sekä luonnontieteissä rinnakkaistallentaminen edistyy myös RT+ kategoriassa hyvää vauhtia. Yhteiskuntatieteissä ja humanistisella alalla kehitys on maltillisempaa, taustasyynä tähän tieteenalakohtaiset erot julkaisukulttuurissa ja lehtien käytänteissä. Varsinkin kotimaisten lehtien suhtautumisessa rinnakkaistallentamiseen on vielä haasteita, mutta asiaa pyritään kehittämään kansallisen Kotilava-hankkeen avulla.

Verrattaessa OA-lukuja toisiin korkeakouluihin selviää, että luvuissamme olisi vielä parantamisen varaa. Asetumme kansallisessa vertailussa tukevasti puolivälin tienoille, mutta jo 10 % korotus lukuihimme veisi UEF:n lyhyen aikavälin tavoitteeseemme, jossa puolet artikkeleistamme olisi avoimesti saatavilla. Tämän tavoitteen saavuttaminen ei edellyttäisi kuin reilun 200 rinnakkaistallennuksen lisäystä vuositasolla (RT+) UEFin tutkijoilta.

Yliopisto OA:n osuus RT+ artikkelien lkm
Jyväskylän yliopisto 62,8 753
Hanken 57,9 73
Turun yliopisto 49,8 472
Lapin yliopisto 45,7 5
Tampereen yliopisto 45,7 244
Itä-Suomen yliopisto 40,4 225
Taideyliopisto 40 4
Kaikki yliopistot 39,9 2556
Helsingin yliopisto 39,7 463
Oulun yliopisto 39,4 309
Tampereen tekn. yliopisto 38,4 212
Lappeenrannan tekn. yliopisto 37,2 4
Åbo akademi 32,6 21
Aalto yliopisto 30,6 277
Vaasan yliopisto 21,9 9

Taulukon tiedot Jyrki Ilvan keräämästä aineistosta, OA-julkaisujen osuus korkeakoulujen vuoden 2017 vertaisarvioiduista artikkeleista (A1-A4), Jyrki Ilva, Tiedot kerätty Juulista 26.3.2018

Rinnakkaistallenteiden lisäämiseksi kirjasto on tehostamassa viestintäänsä tutkijoiden suuntaan. Tavoitteenamme on lähettää muistutusviesti kaikille niille tutkijoille, joilta emme ole saaneet rinnakkaistallennettavaa artikkelia joko SoleCris-julkaisutietolomakkeella tai eRepo-sähköpostilla (erepo at uef.fi). Tutkijoilta saadun palautteen mukaan he kaipaavat muistuttelua rinnakkaistallentamisesta ja tähän huutoon pyrimme nyt vastaamaan. Muistutusviestien lisäksi tulemme jatkamaan laitoksilla vierailua joko avoimen kutsun perusteella tai kirjaston koulutustarjottimelta räätälöidyn tilauksen mukaisesti.

Gradut avoimempaan suuntaan

Vuodesta 2018 näyttäisi tulevan hyvä vuosi gradujen avoimuudelle. Neljännes vuodesta on takana ja yli puolet UEFin graduista on saatu avoimesti verkkoon. Toki vuoden 2018 OA-luku on vielä hyvin altis muutoksille, mutta tällä hetkellä kehitys näyttää todella positiiviselta. Taustalla avoimuuden positiiviseen kehitykseen uskomme ainakin osittain olevan uusitun gradujen tarkastukseenjättölomakkeen, jonka avulla opiskelijan on helpompi antaa lupa avoimeen julkaisemiseen. Myös opiskelijoille tiedottamista on lisätty, ja ohjaajatkin ovat ryhtyneet suosittelemaan töiden avaamista yhä enemmän, eikä näin ollen voikaan sanoa, että avoimuuden kehitys olisi saavutettavissa vain teknisin keinoin, tai että se olisi ylipäätään helppoa.

Briefly in English: The number of open access publications in UEF has increased 8% in one year, mainly because of self-archiving (UEF eRepository) . In national comparison UEF is midway. Feedback from the researchers is that they need reminders, so the library aims to contact all those researchers who have not submitted an article for self-archiving either via the SoleCris form or by email to erepo[at]uef.fi. In addition, we will continue visiting units either by an open invitation or based on a booking through the library’s training menu.

Antti Laurila, tietojärjestelmäasiantuntija | IT Systems Specialist
Laura Hämäläinen, tietopalveluneuvoja | Information Services Advisor
Verkko- ja julkaisupalvelut | Library IT and Publishing services

Jaa tämä / Share this
Share

Kirjoittajamaksuedut UEF-tutkijalle – tarjolla rahanarvoisia etuja | Article Processing Charge (APC) benefits for UEF researchers – benefits of monetary value available

(Please, scroll down to read in English.)

Oletko harkinnut tutkimusartikkelisi julkaisemista avoimena? Todennäköisesti se lisäisi artikkelisi saamia viittauksia ja tutkimuksesi tunnettavuutta tiedemaailmassa. Vaihtoehtoja avoimeen julkaisemiseen sinulla on useita:

  • julkaise artikkelisi kultaisen tien kautta (artikkeli OA-lehteen, jonka kaikki artikkelit ovat luettavissa vapaasti ilman tilausmaksuja),
  • vihreän tien kautta (artikkelin tallentaminen lehdessä ilmestymisen jälkeen avoimeen julkaisuarkistoon; ns. rinnakkaistallentaminen) tai
  • hybridilehdessä (tilausmaksullinen lehti, jonka yksittäiset artikkelit ovat lukijalle avoimia).

Artikkelin julkaiseminen avoimena sekä OA- että hybridilehdessä edellyttää kirjoittajamaksun (APC-maksu) maksamista lehden kustantajalle. Rinnakkaistallentaminen julkaisuarkistoon merkitsee yleensä viivettä artikkelin saamisessa avoimeksi, mutta kuluja siitä ei sinulle synny. Se on hyvä tehdä joka tapauksessa, vaikka julkaisisitkin artikkelisi OA- tai hybridilehdessä. Tämä tapahtuu kätevästi samalla lomakkeella, jolla ilmoitat julkaisusi kirjastolle SoleCrisiin tallennettavaksi.

Jos päädyt julkaisemaan artikkelisi avoimena ilman aikaviivettä joko OA-tai hybridilehdessä, sinun kannattaa tarkistaa, kuuluuko valitsemasi lehti kirjoittajamaksuedun piiriin. Kirjoittajamaksuetu tarkoittaa useimmiten joko alennusta kirjoittajamaksuun tai mahdollisuutta julkaista artikkeli avoimena kokonaan ilman kirjoittajamaksua.  Etu sisältyy joihinkin suomalaiselle tiedeyhteisölle e-aineistosopimuksia neuvottelevan FinELib-konsortion kautta solmittuihin lisenssisopimuksiin. Samalla kun FinELib neuvottelee ja sopii kustantajan kanssa e-lehtipaketin tilaushinnasta, sopii se myös kirjoittajamaksueduista konsortioon osallistuvien organisaatioiden tutkijoille. Kirjoittajamaksuedun sisältäviä sopimuksia on solmittu jo muutamien kustantajien kanssa, ja niiden määrä on kasvussa.

Kustantajasta riippuen edun piirissä voi olla hybridilehtiä ja/tai OA-lehtiä. Kirjoittajamaksuedut ovat kullakin kustantajalla mukana vain etukäteen määritellyissä lehtinimekkeissä, ja etujen suuruus ja laskentatapa vaihtelee. Myös kustantajien prosessit kirjoittajamaksuetujen saamiseksi vaihtelevat. Käytäntöjen monenkirjavuus johtuu siitä, että etujen sisällyttäminen lisenssisopimuksiin on vielä verraten uusi toimintatapa.

Kirjoittajamaksuetuun ovat oikeutettuja artikkelien vastuukirjoittajat (corresponding authors). Alennetustakin kirjoittajamaksusta vastaa tutkija tai tutkimusryhmä; ei kirjasto tai yliopisto. Itä-Suomen yliopisto on tällä hetkellä mukana Elsevierin ja Sagen kanssa solmituissa kirjoittajamaksuedun sisältävissä lisenssisopimuksissa, ja kirjoittajamaksuetu on jo nyt tarjolla noin 2400 lehteen. Sopimuksia kustantajien kanssa syntynee kevään aikana lisää, jolloin lehtienkin määrä kasvaa. Seuraa siis ainakin Yammerin openUEF-ryhmää, jossa avoimen julkaisemisen ajankohtaisasioista tiedotetaan! Tarkat ohjeet kirjoittajamaksuetujen saamiseksi löytyvät puolestaan yliopiston Open UEF -sivuilta avoimen julkaisemisen osiosta.

Ja jos jotain aiheeseen liittyvää kysyttävää pulpahti mieleesi, älä epäröi ottaa yhteyttä!

Have you considered OA publishing your research article? It would more than likely increase the number of times your article is cited and make your research more renowned in the academic world. You have several open publishing options:

  • you can publish your article choosing the path of gold OA (publishing the article in an OA journal where all the articles are accessible and free of charge to all readers),
  • green OA (storing, i.e. self-archiving the article to an open publication archive or repository after it has been published in a journal) or
  • hybrid publishing (publishing in a subscription-based journal where individual articles are open to all readers).

Open publishing an article in both OA and hybrid journal means that an article processing charge (APC) has to be paid to the publisher of the journal. Self-archiving to a publication archive or repository usually means that there is a delay in getting the article open, i.e. an embargo period but it will not incur costs. It is a good idea to self-archive an article even when it is published in an OA or hybrid journal. You can do it conveniently with the same form you use to send information on a publication to be stored into the SoleCRIS by the library.

If you decide to publish your article open without an embargo period either in an OA or hybrid journal, please remember to check if the journal in question is among the journals that have APC benefits for the UEF researchers. In most cases, the benefit means either a discount on the APC or a possibility to publish the article open without an APC. The benefit is included in some of the e-resource license agreements negotiated by the FinELib consortium for Finnish scientific communities. While negotiating and making contracts with publishers on the subscription rates of e-journal packages, the FinELib also agrees on the APC benefits for the researchers of the consortium’s member organisations. License agreements including the APC benefits have already been signed with some of the publishers and the number of such agreements is increasing.

Depending on the publisher, the journals with the benefit are hybrid and/or OA journals. Each publisher has predefined the journals that contain the APC benefit. The extent of the benefits and how they are calculated varies. In addition, the process of applying for the APC benefit varies with different publishers. The reason for the eclectic practices is that including APC benefits in the license agreements is still a relatively new policy.

The corresponding authors of an article are entitled for the APC benefit. The discounted APC fees, too, are paid by the researcher or research group, not by the library or university. At the moment, the University of Eastern Finland has APC benefits included in the licensing agreements with Elsevier and Sage, which means that the APC benefit is already available in about 2400 journals. It is expected that more agreements including APC benefits will be signed with publishers during the spring. That, of course, means that the number of journals with APC benefits will increase as well. Therefore, please remember to follow at least the openUEF group in Yammer where you can read the latest news in open publishing. Detailed instructions on how to get the APC benefits can be found from the Open publishing section in the university’s Open UEF pages.

If there is anything you would like to ask on the topic, please do not hesitate to contact me!

Kaarina Meriläinen, tietoasiantuntija | Information specialist
Tietoaineistopalvelut | Collection services
e-mail: kaarina.merilainen[at]uef.fi

Käännös | Translation: Suvi Tolvanen

Kuva | Photo: JeongGuHyeok, Pixabay

Jaa tämä / Share this
Share

Avoimen tieteen edistäjä valittu vuodelle 2017 | Open Science Award 2017 winner chosen

Please, scroll down to read in English

Kirjasto on muodostanut perinteen palkita vuosittain yliopistosta taho, joka on työllään ajanut tieteen avoimuuden asiaa eteenpäin. Järjestyksessään toinen avoimen tieteen edistäjän kunniakirja myönnettiin Yhteiskunta- ja kauppatieteiden tiedekunnan hallintosihteeri Tuula Honkaselle.

Tuula on aktiivisella toiminnallaan edistänyt opinnäytteiden avoimuutta vuosien 2016-2017 aikana. Pro gradu-töiden tarkastusprosessin kehittäminen on helpottanut opinnäytteiden avoimeksi saattamista opiskelijan näkökulmasta ja täten edistänyt tieteen avoimuutta yliopistossamme. Tuula on myös osoittanut sinnikkyyttä ja kauaskatseisuutta viemällä opinnäytetöihin liittyvää digitalisaatiota yhä pidemmälle koko yliopiston tasolla.

Avoimuuden edistyminen näkyy konkreettisimmin tiedekuntatason open access –prosentissa, joka on vuoden aikana noussut 23 %. Jokseenkin näkymättömissä oleva avoimen tieteen kulttuurimuutos on tapahtunut opiskelijoiden ohjauksessa, koska uskomme, ettei avoimuus ole ainoastaan opinnäytteen tekijän mielenkiinnosta riippuvaa — se miten tieteen avoimuudesta puhutaan koko opintojen aikana, vaikuttaa opiskelijan näkemykseen tulevissakin valinnoissa.

Monelle tieteen parissa työskentelevälle pro gradu –työ on ensimmäinen teksti, jonka kohdalla ryhdytään miettimään julkaisemiseen liittyviä seikkoja. Kun tässä vaiheessa saadaan opiskelija miettimään avoimen tieteen etuja, jäävät nämä mahdollisen tulevan tutkijan mieleen normaaleina toimintatapoina. Ja vaikka opiskelijalla ei olisikaan mielessä ura tieteen parissa, on hän avoimen opinnäytteen kanssa varmasti paremmassa asemassa työnhakutilanteissa kuin opinnäytteen, josta on näytettävissä ainoastaan arvosana.

Pro gradu-töiden avoimuutta on mahdollisuus seurata osoitteesta http://libapps.uef.fi/thesisOA/.

Hallintosihteeri Tuula Honkanen. Kuva: Antti Laurila

Open Science Award 2017 winner chosen

The UEF Library has founded a tradition of awarding someone in our university for pro open science work. The second Open Science Award was awarded to Tuula Honkanen from the Faculty of Social Sciences and Business Studies.

Tuula’s active take on developing the digital approval and publishing workflow of master’s theses, has facilitated open access publishing and more importantly, created a change within the faculty on how people feel about open access. As a result, the open access publishing of master’s theses has increased by 23% in a year in the Faculty of Social Sciences and Business Studies. By guiding students to explore the possibilities of open access, we are raising a generation of open access scientists.

You can follow the development of the Open Access percentage of master’s theses at: http://libapps.uef.fi/thesisOA/.

Antti Laurila, tietojärjestelmäasiantuntija | IT Systems Specialist
Verkko- ja julkaisupalvelut | Library IT and Publishing services

Jaa tämä / Share this
Share

Piipahdus Tromssassa: Munin Conference on Scholarly Publishing | Visiting Tromsø: Munin Conference on Scholarly Publishing

(Please, scroll down to read in English.)

Missä oltiin? Mitä tehtiin? Mitä jäi mieleen? Kaisan ja Tuulan matkakertomus Kuopio-Helsinki-Oslo-Tromssa-Oslo-Helsinki-Kuopio

Pohjolan talvi pääsi yllättämään matkalaiset lumituiskulla. Menomatka Oslon kautta kesti 24 tuntia suunnitellun 10 tunnin sijaan. Helsingistä Osloon lähtevä lento oli neljä tuntia myöhässä, minkä seurauksena myöhästyimme Tromssan lennolta. Oslossa ennätimme nukkua neljän tunnin yöunet, minkä jälkeen suuntasimme takaisin lentokentälle ja Tromssan koneeseen. Virkeinä siis aamupäivällä perillä konferenssissa, kolme tuntia konferenssin alusta myöhässä tosin.

Tromssan kaupungin keskusta | The city of Tromsø

Vuosittaisen pohjoismaisen konferenssin ydinteemoina ovat tieteellinen julkaiseminen, viestintä ja avoin tiede. Osallistuimme konferenssiin posteriesityksellämme ”Case Open UEF – To do together”. <Näkökulmanamme oli avoimen tieteen toteuttaminen UEFissa yhteistyössä yliopiston eri palveluiden kanssa.

Munin-konferenssi pidettiin 22.-23.11. Tromssassa UiT the Arctic University of Norwayssa. | The Munin conference took place 22–23 Nov 2017 at the Tromsø campus of UiT The Arctic University of Norway.

Kahden päivän ohjelma oli tiivis, mutta mahdollisti ammatillisen verkostoitumisen ja ajatustenvaihdon pohjoismaisten kollegoiden kanssa. Avoin tiede nähdään yleisesti tärkeänä, mutta Pohjoismaissakin osalle maista avoin julkaiseminen on jo arkipäivää, kun taas osa vasta perehtyy aiheeseen. Käytännön toteutuksen toimintatapoja monin paikoin vielä haetaan.

Konferenssin kohokohdat:

  • Maat suosivat avoimessa julkaisemisessa eri malleja. Esimerkiksi Norja ja Ruotsi panostavat OA-lehtiin (kultainen reitti). Näin julkaisut saadaan avoimiksi heti ja embargoilta vältytään. Meillä UEFissa suositaan ensisijaisesti rinnakkaistallentamista (vihreä reitti).
  • Norjassa OA-prosentti on jo 70 % (UEF noin 38 %).
  • Ruotsin OA-mallia ollaan vasta rakentamassa. Suunnittelua toteuttavat yhteistyönä Ruotsin kansalliskirjasto ja Vetenskapsrådet eli Swedish Research Council. Tavoitteena, että vuoteen 2026 mennessä kaikki julkisella rahoituksella tuotetut tieteelliset julkaisut avataan julkaisuhetkellä. Avaaminen koskee myös tutkimusdatoja. Pohdinnassa on vielä, miten toiminta saadaan tuotua käytännön tasolle.
  • Posterikeskusteluissa nousi esiin etenkin UEFin datanhallinta ja jatkokoulutettavien kurssi, joka on avoimesti verkossa ja sisältää tutkimusdatan hallintaa. Tutkimusdatan hallinta tuntuu kaikilla olevan vielä niin sanotusti hakusessa.
  • Henkilökunnalle suunnattu koulutustarjotin herätti kiinnostusta.
  • Meille esitetyt kysymykset liikkuivat kuitenkin osittain myös hyvin perustasolla: Mitä OA-julkaisemisen vaihtoehdot ovat? Mistä OA-lehtiä löytää?

Mendeleyllä on tutkijoille ilmaisia palveluja datanhallintaan. Tutustutaan tähän palveluun ja selvitetään olisiko käyttökelpoinen UEFissa.

Lähde | Source: http://septentrio.uit.no/index.php/SCS/article/view/4257/395 Federica Rosetta, Elsevier.Yhteenveto: Yhdessä oli mukava matkustaa haasteista huolimatta. Tromssasta näimme lentokentän, hotellin ja konferenssin luentosalin. Valaita tai revontulia ei näkynyt. Pimeää oli (sininen Mørketid). Ensi kerralla vähän löysemmällä aikataululla. Ja kohti etelää.

So, where were we? And doing what? What’s to share? Kuopio-Helsinki-Oslo-Tromsø-Oslo-Helsinki-Kuopio travelogue by Kaisa and Tuula.

The Nordic winter surprised the travellers with a blizzard. The trip via Oslo took 24 hours instead of the planned ten hours. The flight from Helsinki to Oslo was four hours late, due to which we were late from our Tromsø flight. We spent our short four-hour night in Oslo. Bright and lively as we were, we arrived at the conference, although three hours late from the opening.

The core themes of this annual Nordic conference (22nd–23rd November, 2017) are scientific publishing, communications and open science. We participated in the conference by presenting our poster “Case Open UEF – To do together” . Our viewpoint focused around how open science is put into practise in the UEF in collaboration with other university services

Our two-day schedule was rather tight, but made professional networking and discussion with our Nordic colleagues possible. Open science is generally considered as an important factor. Still, in the Nordic countries, open publishing is commonplace for some, while the others are still getting to know the subject. Many are still looking for suitable practical methods of open publishing.

Conference highlights:

  • In theory, principles of open publishing have been acknowledged. Countries tend to favour different models in open publishing. For instance, Norway and Sweden invest in OA journals (gold open access). This helps to get publications open right away and to avoid embargoes. In the UEF, our favoured choice is self-archiving (green open access).
  • In Norway, OA percentage is already at 70% (in UEF approx. 38%).
  • The Swedish OA model is still under construction. The National Library of Sweden and the Swedish Research Council carry out the planning in collaboration. The goal is that by the year 2026, all publicly funded scientific publications are openly published right away when released. This would also concern research data. How this is practically put into action is under speculation.
  • In the poster discussion, especially UEF Data Management and post-graduate training turned out to be topics of interest. It is worth mentioning, that the latter is openly available online and it features research data management, which seems to be an unfamiliar subject for most people.
  • The staff-centred UEF training menu seemed to captivate attention.
  • Questions targeted at us considered also very basic-level matter: What are the options in OA publication? How to find OA journals?
  • Mendeley has free data management services for researchers (see graph above). We are going to get to know this these services and find out if they were useful in the UEF.

Conclusions: Regardless of the mentioned challenges, it was a convenient trip. We got to see the airport, our hotel and the conference hall in Tromsø. We could not spot whales or northern lights. It was very dark (the blue Mørketid). Next time, let’s loosen up the schedule. And let’s head south.

More information:

Program and presentations

Kaisa Hartikainen, tietoasiantuntija | information specialist
Tuula Rissanen, tietoasiantuntija | information specialist
Opetus- ja tietopalvelut | Training and information services
Kuvat  | Photos: Tuula Rissanen

Jaa tämä / Share this
Share