Avoin tiede – avoin mieli. Kirjaston vuosikertomus 2018 on julkaistu | Open science – open mind. Library’s annual report 2018 has been published

(Please, scroll down to read a summary in English.)

Itä-Suomen yliopiston kirjaston vuosikertomus 2018 Avoin tiede – avoin mieli on julkaistu.

Jarmo Saarti johdattaa aiheeseen otsikolla Kohti avoimempaa ja vaikuttavampaa tiedettä. Tomi Rosti kirjoittaa avoimesta tieteestä monitasoisena toimintana. Tomi Rosti ja Marja Kuittinen tekevät avoimen tieteen tiekarttoja tutuiksi. Tomi Rosti, Tomi Kinnunen, Jarmo Saarti ja Anne Karhapää kirjoittavat tutkimusaineistojen avaamisesta osana avoimen tieteen palveluita. Anne Karhapää ja Antti Laurila kirjoittavat UEF-eRepositorystä ja kirjaston tutkimuksen tuen palveluista tutkimusaineistojen avaamiseen ja hallintaan. Kaisa Hartikainen, Tuula Rissanen ja Helena Silvennoinen-Kuikka kertovat, miten avoin tiede haastaa kirjastoammattilaisten osaamisen.

Savonlinnan kampuskirjaston toiminta päättyi 31.5.2018, joten vuosikertomuksen viimeisessä artikkelissa Marja Maijala, Mikko Meriläinen, Riitta Porkka ja Kirsi Rask käsittelevät kirjaston viimeistä toimintavuotta Savonlinnassa ja Savonlinnan kirjastotoimintojen siirtämistä Joensuuhun sekä luovat katsauksen Savonlinnan kampuksen kirjastojen historiaan.

Vuosikertomuksen liitteissä on tilastotietoa kirjaston toiminnasta sekä listaukset henkilökunnan julkaisuista ja asiantuntijatehtävistä vuonna 2018.

painettu vuosikertomus ja silmälasit

The Annual Report of the University of Eastern Finland Library 2018, called Open Science – Open Mind, has been published. It is in Finnish but includes an abstract in English. The appendix of the annual report contains statistical information regarding the library’s activities, along with a listing of staff member publications and specialist assignments in 2018.

Jarmo Saarti, kirjaston johtaja | library director

Tuulevi Ovaska, erityistietoasiantuntija | information specialist & communications coordinator
Opetus- ja tietopalvelut | Training and information services

Mikko Meriläinen, tietoasiantuntija | information specialist
Tietoaineistopalvelut | Collection services

Jaa tämä / Share this
Share

Julkaisujen avoimuus vuonna 2018 | UEF Open Access statistics 2018

(Please, scroll down to read a summary in English.)

UEFissa julkaistujen tutkimusjulkaisujen avoin saatavuus on tänä keväänä kansallisestikin tarkasteltuna hyvällä tasolla. Suuntaus on toivottava, sillä myös vuoden 2019 alussa hyväksytty, ja vuoden 2021 alusta voimaantuleva, korkeakoulujen rahoitusmalli suosii avointa julkaisemista jatkossa entistä enemmän. Itse julkaisuista saatava rahoitus nousee entisestä kolmestatoista prosentista neljääntoista prosenttiin.

Rinnakkaistallentaen tai muutoin avoimesti saataville saatetut tieteelliset tutkimusjulkaisut tulevat saamaan lisäksi painokertoimen 1,2. Avoimuuteen kannustetaan siis kansallisella linjauksella, ja tähän tarjottuun tukeen kannattaa tarttua. Myös takautuvasti avoimuudella on merkitystä – vaikka rahoitusmalli astuu voimaan vasta miltei parin vuoden päästä, lukuja tarkastellaan vähintään kolme vuotta taaksepäin.

Avoimen julkaisemisen kehitys on ollut myönteistä UEFissa viimeisen kolmen vuoden aikana. Tähän vaikuttavat todennäköisesti yleisesti avoimen tieteen näkyväksi tekeminen yliopistossamme, aktiivinen laitosmarkkinointi rinnakkaistallennusmahdollisuudesta, sekä ehkä hieman yllättäenkin tekniikka, kun puhutaan opinnäytetöiden avoimuudesta. Myös tutkimusrahoittajien vaateet avoimesta julkaisemisesta julkisilla varoilla rahoitettaville hankkeille alkavat vaikuttaa osaltaan tutkijoiden kiinnostukseen avata tutkimusjulkaisujaan.
Vuosi sitten asetetut tavoitteemme ovat nyt täyttyneet vertaisarvioitujen artikkelien avoimuusprosentin suhteen:

”Avoin julkaiseminen on myös edennyt hyvin yliopistossamme. Olemme jo saavuttaneet 40 %:n avoimuuden asteen ja tavoitteena oleva 50 % parin seuraavan vuoden aikana näyttää siten olevan mahdollista saavuttaa.” – UEFLibrary-blogi: Saarti; Kananen (2018)

Vuosivertailu Open access-lehtien, hybridi-lehtien ja rinnakkaistallennuksen kehityksessä vuosina 2016-2018

Avoimuuden kehitys eri open access -kanavissa. Antti Laurila

Avoimien tutkimusartikkelien kasvu vuosina 2016-2018

Open access-prosentin kehitys vuosittain. Antti Laurila

Rinnakkaistallennusrintamalla avoimen julkaisemisen tunnettavuuden kasvu näyttäytyy tutkijoiden lisääntyneinä yhteydenottoina ja oma-aloitteisena kiinnostuksena rinnakkaistallennusta kohtaan. Myös SoleCris-palvelulomakkeella toimitettujen artikkeleiden lopullisten versioiden määrä on kasvussa ja julkaisujen tekijät ovat aiempaa tietoisempia rinnakkaistallennuksen reunaehdoista. Kehitystä on tapahtunut myös kustantajien päässä, sillä yhä useammat kotimaiset kustantajatkin ovat määritelleen kantansa rinnakkaistallentamiseen. Avoimuuden kannalta iloinen uutinen on se, että suurin osa kustantajista tuntuu suhtautuvan rinnakkaistallentamiseen myönteisesti.

Lisää julkaisutoiminnan kehittymisestä on mahdollista lukea Kansalliskirjaston Jyrki Ilvan toteuttamasta selvityksestä (Tietolinja 1/2019), jossa tarkastellaan kattavasti julkaisukentän tilaa kansallisella tasolla. Kansallisessa vertailussa UEF sijoittuu keskiarvon tuntumaan.

Avoimuus yliopistomme opinnäytetöissä näyttää jatkavan kehitystään yhä positiivisempaan suuntaan. Koko yliopiston tasolla nousu avoimuudessa alkaa nopean kasvun jälkeen kuitenkin jo hieman tasaantua.

Toisaalta terveystieteiden tiedekunnassa ryhdyttiin pilotointivaiheen jälkeen käyttämään uusittua sähköistä palautusjärjestelmää, joka näyttäisi tilastojen valossa vaikuttavan opinnäytteiden avoimuuteen positiivisesti.

Filosofinen tiedekunta sekä Yhteiskunta- ja kauppatieteiden tiedekunta ylittivät vuoden 2018 aikana 60 % rajan avoimuudessa, loppuvuodesta näytti jopa siltä, että filosofinen tiedekunta yltäisi 70 % prosentin avoimuuteen. Tämä rajapyykki jäi kuitenkin vielä toistaiseksi tavoittamatta.

Yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunnassa näyttäisi vuoden 2019 alkupuoliskolla tapahtuneen valitettavaa laskua avoimuuden asteessa, mutta muissa tiedekunnissa suunta on parempaan päin.

Erityisesti Luonnontieteiden ja metsätieteiden tiedekunnan johdonmukainen noususuunta viimeisen kahden vuoden ajalta on mainitsemisen arvoinen. Toki vuoden 2019 töistä on käsiteltynä vasta noin kolmasosa, joten kuluvan vuoden luvut elävät vielä.

Vertailu opinnäytetöiden avoimuuden kehityksestä vuosina 2015-2019

Pro gradu -töiden avoimuuden kehitys. Antti Laurila

UEF Open Access statistics 2018

The year 2018 turned out to be another successful year for open access articles from the University of Eastern Finland. For the third consecutive year, open access percentage has increased and this time we have more than 50% of our peer-reviewed articles freely available for anyone. The change can be seen in all open access categories (Gold, Hybrid and Green), so it is safe to say that we’re witnessing a wholesome change in how scientists think about publishing and open access.

In addition to increased visibility and impact, open access articles will receive a financial advantage over normal subscription-based articles in 2021. Even though the new funding models are not in effect at the moment, it is already steering us to a more open access -positive attitude as the articles will be noted in three year time span. So even though the funders have started to demand the open access model for publishing, we are starting to see financial rewards from the ministry for supporting the open route of publishing. And as the funders usually cover the costs for the apc-payments, this results to a rare win-win situation.

Antti Laurila, tietojärjestelmäasiantuntija | IT Systems Specialist
Taina Sahlman, tietopalveluneuvoja | Information Services Advisor
Laura Hämäläinen, tietopalveluneuvoja | Information Services Advisor
Jukka Kananen, palvelupäällikkö | Head of services

Verkko- ja julkaisupalvelut | Library IT and Publishing services
Jarmo Saarti, kirjaston johtaja | Library director

 

Jaa tämä / Share this
Share

Avoimen tieteen kevätpäivät 2019

Avoimen tieteen kevätpäiviä vietettiin tällä kertaa Tampereella 14.-15.5.2019. Päivien teemana olivat datan juridiset ja eettiset kysymykset. Itä-Suomen yliopistolta osallistuttiin tapahtumaan useamman henkilön voimin. Päivät sisälsivät useita kiinnostavia esityksiä, joista tässä muutamia poimintoja. Kaikki esitysmateriaali verkossa.

auditorio jossa ihmisiä ja etualalla pehmolelu

Kuva: Antti Laurila

Henriikka Mustajoki (TSV) kertoi avoimen tieteen koordinaation uutisia. Tulevista tapahtumista mainittakoon avoimen tieteen asiantuntijatyöryhmien workshop 1.10.2019 Helsingissä, avoimen tieteen “superviikko” 21.-25.10.2019, jolloin Helsingissä on useita tapahtumia, sekä avoimen tieteen syyspäivät 25.-26.11.2019 Hankenilla.

Yksi päivän mielenkiintoisista esityksistä oli paneelikeskustelu aiheesta Some-datan käyttö tutkimuksessa. Paneeliin osallistuivat Taina Meriluoto (TAU), Salla-Maaria Laaksonen (HY), Helena Eronen (UEF) sekä Marko Ahteensuu (TAU). Puheenjohtajana toiminut Henriikka Mustajoki esitti panelisteille kolme kysymystä, joista jokaisesta syntyi vilkasta keskustelua. Panelistit pääsivät pohtimaan some-tutkimusta lähdekritiikin, vapaaehtoisen tietoon perustuvan suostumuksen, aineiston käytön luvanvaraisuuden, anonymiteettin ja tietosuojan sekä tutkittavien kunnioituksen ja vahingoittamisen välttämisen teemojen ja niihin liittyvien haasteiden kautta. Yhteinen näkemys panelisteilla oli se, että tutkittavaa on aina kunnioitettava ja vahingoittamista vältettävä. Sosiaalisen median aineistoissa tutkittavan suostumuksen saaminen on todettu hyvin haasteelliseksi, ja joskus jopa mahdottomaksi. Keskustelua syntyi myös siitä, miten voi välttää tutkittavien vahingoittamista, milloin yhteiskunnan etu voi ajaa yksilön edun ohi, miten huolehditaan tutkijan turvallisuudesta ja millainen on opettajan ohjausvastuu suhteessa opiskelijoihin, kuten kuka päättää, mitä tutkitaan. Keskustelussa oli esillä myös tekijänoikeudelliset, tietosuoja- ja sopimusoikeudelliset asiat. Todellisena uhkana nähtiin mahdollisuus tutkittavien profilointiin. Panelistit ehdottivat sometutkimuksen haasteiden ratkaisemiseksi mm. sitä, että tutkija olisi yhteydessä oman organisaation tietosuojavastaavaan jo ennen tutkimuksen aloittamista tai ryhtyisi etnografiksi, jotta hän ymmärtäisi tutkittavan tilanteen ja kontekstin paremmin. Myös eettinen ennakkoarviointi auttaa hahmottamaan someaineistoon liittyviä haasteita.

Lyhyet uutiset osiossa Anne Karhapää (UEF) kertoi ytimekkäästi, miten UEF-eRepository edistää tutkimusaineistojen avoimuutta ja hyödyntää jo olemassa olevia kansallisia ja kansainvälisiä palveluja tutkimusdatan avaamiseen. Iltapäivän ohjelmassa oli aiheena Datan omistajuus ja lisensointi, josta olivat puhumassa datan omistajuus ja lisensointi -työryhmästä Mari-Elisa Kuusniemi (HY) sekä Maria Rehbinder (Aalto). Työryhmän loppuraportti on luettavissa Zenodossa. Mari-Elisa Kuusniemi esitteli työryhmän loppuraportin tuloksia. Datan omistajuus ja lisensointi tulevat usein puheeksi kovin myöhään, vasta tutkimuksen julkaisuhetkellä, vaikka asian tulisi olla esillä heti tutkimuksen aloitusvaiheessa. Datan omistajuuteen liittyy monenlaisia haasteita, ja on tarvetta kehittää tukipalvelua sekä lisätä tutkijoiden tietoisuutta aiheesta. Maria Rehbinder puolestaan keskittyi asian juridiseen puoleen: erityisesti siihen, millä lisenssillä ja missä julkaistaan. Creative commons -lisenssit ovat hyvä tapa kertoa tutkimusdatan avoimuudesta ja käyttöehdoista.

Tutkimusdatapalveluista olivat kertomassa Jessica Parland-von Essen (CSC) FAIRDATA-palvelukokonaisuudesta sekä Hannele Keckman-Koivuniemi (FSD) Tietoarkistosta.  Kaksikkoa täydensi vielä Kimmo Koivunen (CSC), joka kertoi tutkimusdatan pitkäaikaissäilytyksestä (PAS).

Toisena päivänä oli vuorossa asiantuntijatyöryhmien kokoontumiset. Ryhmiä on neljä: julkaiseminen, data, tiedeyhteisö ja oppiminen. Ryhmissä on useita alatyöryhmiä, jotka työstävät eri aiheita. Osa syyspäivillä 2018 perustetuista alatyöryhmistä jatkaa toimintaansa, osa päätti työnsä, kuten edellä mainittu datan omistajuus ja lisensointi työryhmä ja sensitiivisen datan työryhmä, joka tuotti täydentävän ohjeen arkaluonteisia ja luottamuksellisia tietoja sisältävän datan hallinnan suunnitteluun. Myös uusia työryhmiä perustettiin työstämään esiin nousseita ajankohtaisia teemoja. Työryhmiin ilmoittautumiset on avattu uudelleen, joten kaikki teemoista kiinnostuneet voivat ilmoittautua työryhmän työhön mukaan. Tietoa työryhmistä ja niihin ilmoittautumisesta Avointiede.fi-sivustolla.

Tervetuloa mukaan edistämään avointa tiedettä!

(This post is a report of the “Open Science Spring Days” that took place in Tampere (and online) 14 – 15 May 2019. All the presentations were in Finnish. Read more about Open Science Coordination in Finland.)

Anne Karhapää, tietoasiantuntija

Marja Kuittinen, tietoasiantuntija

Opetus- ja tietopalvelut

Jaa tämä / Share this
Share

Avoimen tieteen syyspäivät | Open science autumn days

(Please, scroll down to read briefly in English.)

Itä-Suomen yliopistossa innostuimme lähtemään useamman ihmisen voimin kohti Helsinkiä ja Tieteellisten seurain valtuuskunnan (TSV) järjestämiä Avoimen tieteen syyspäiviä. TSV sai vuoden alusta kansallisen vetovastuun tieteen avoimuuden edistämisessä, eli tehtävän, joka aiemmin kuului Opetus- ja kulttuuriministeriölle. Avoimen tieteen edistäminen ei onnistu keneltäkään yksin, joten syyspäivien tarkoitus olikin perustaa työryhmät asian edistämiseksi.

Avoimen tieteen uudet kansalliset asiatuntijaryhmät ovat datan, julkaisemisen, oppimisen sekä tiedeyhteisön avoimuuden asiantuntijaryhmät. Nämä jakaantuvat kukin teemaryhmiin, joita on kolmesta viiteen kussakin ryhmässä. Jakauduimme kukin yhteen ryhmään, jolloin saimme kattavan kuvan ajankohtaisista avoimen tieteen asioista, ja toisaalta pääsemme tätä kautta itse vaikuttamaan kansallisen tason päätöksentekoon. Asiantuntijaryhmiin on lisäksemme UEFin kirjastosta ilmoittautunut myös kaksi palvelupäällikköä.

Työryhmien luonne on sillä tavalla erityinen, että niillä ei ole ylhäältä johdettua rakennetta, eikä kenenkään mandaattia. Lupa toimimiseen syntyy jokaisen jäsenen omasta asiantuntijuudesta, sekä kiinnostuksesta avoimen tieteen aiheita kohtaan. Tarkoituksena on saattaa yhteen asian parissa oikeasti työskentelevät ja jättää ajatus viran puolesta toimimisesta pois. Ajatus on ennen kokeilematon tässä mittakaavassa Suomessa, joten olemme kaikki innoissamme uudenlaisesta lähestymistavasta.

Avoimen tieteen syyspäivät järjestettiin Helsingissä Tieteiden talolla | Kuva:  Taina Sahlman

Päivien sisällöt ovat vapaasti luettavissa ja kuunneltavissa Avoin tiede -sivustolla.  Myös ilmoittautuminen asiantuntijaryhmiin ja niiden alaisiin teemaryhmiin on kaikille avointa ja toivottavaa. Erityisesti oppimisen avoimuuden ja julkaisemisen avoimuuden työryhmiin kaivataan substanssiosaamista ja -asiantuntijoita mukaan, vaikka totta kai erityisesti tutkimuksen tukipalvelut ovat tällä kentällä keskeisessä roolissa. Kaiken kaikkiaan nyt on aika saada eri toimijoiden asiantuntijuudet kohtaamaan, rahoittajista opettajiin ja tukipalveluista tutkijoihin.

 

Open Science autumn days

The Federation of Finnish Learned Societies organized a two-day workshop on the topic of national collaboration in open science. The aim of the workshop was to kick-start the operation of four expert groups, each focusing on different aspects of open science: open data, open publishing, open learning and open scientific community. These groups are for anyone with the necessary expertise and the desire to create national practices, the diversity of specialists is what makes this type of operation special. The groups are open for researchers, teachers, policy makers, funders, librarians etc. Eventhough the work has already started, you can still act and join.

Antti Laurila, tietojärjestelmäasiantuntija | IT Systems Specialist
Verkko- ja julkaisupalvelut | Library IT- and publishing services
Taina Sahlman, tietopalveluneuvoja | information services advisor
Verkko- ja julkaisupalvelut | Library IT- and publishing services
Anne Karhapää, tietoasiantuntija | information specialist

Opetus- ja tietopalvelut | Training and information services
Tomi Rosti, tietoasiantuntija | information specialist
Opetus- ja tietopalvelut | Training and information services

Jaa tämä / Share this
Share

Avoimen tieteen edistäjä 2018 | Open Science Award 2018 winner

(Please, scroll down to read in English.)

Kirjasto myönsi järjestyksessään kolmannen avoimen tieteen edistäjän kunniakirjan tietojenkäsittelytieteen laitoksen apulaisprofessori Tomi Kinnuselle. Hänen puheteknologiaan, erityisesti puhujantunnistukseen keskittyvä tutkimustyönsä tuottaa dataa, jonka avaamisessa Kinnunen on erityisen ansioitunut.

Tomi Kinnunen arvelee oman alansa tutkijoiden olevan melko kiitollisia avatuista tutkimusaineistoista, eikä valtavaa vastarintaa ole ilmennyt – pikemminkin päinvastoin: puheteknologiassa suurten data-aineistojen rooli on aina ollut avainasemassa. Yhteisten datajoukkojen käyttö paitsi mahdollistaa menetelmäkehityksen tuo myös alan tutkijat lähemmäksi toisiaan. Myös Kinnusen lähijohtaja, tietojenkäsittelytieteen laitosjohtaja ja professori Markku Hauta-Kasari arvelee suhtautumisen avoimeen tieteeseen olevan mutkatonta. Onhan tietojenkäsittelytieteen tutkimusalalla perinteisesti usein avoin lähdekoodi ja dokumentointi keskeisessä roolissa.

Oikeilla tavoilla avattu tutkimusdata on nuorella alalla vakiinnuttanut nopeasti jalansijansa, ja herättää keskustelua esimerkiksi kansainvälisissä konferensseissa. Kinnusen viimeaikainen tutkimus on keskittynyt mm. huijaushyökkäysten (spoofing attack) tunnistamiseen puheesta. Esimerkiksi puhesynteesin laatu paranee vuosi vuodelta ja sillä voidaan jo nyt periaatteessa ”laittaa sanoja toisen suuhun”. Biometrisen tunnistautumisen ja yksityisyysasioiden ollessa vahvasti tapetilla tärkeä tutkimuskohde onkin erotella puhuja toisesta, ja erottaa keinotekoinen puhe oikeasta puheesta – ja tämän tutkimiseksi tarvitaan standardoitua dataa. Kinnusen (yhdessä kansainvälisten partnereiden kanssa) avaamat ASVspoof-aineistot ovat olleet vakiinnuttamassa jalansijaa tälle kasvavalle tutkimusalalle. Laitoksen johtaja Hauta-Kasari painottikin puheteknologian parissa työskentelevien yhteistä innostusta datasta, josta riittää iloa ja hyötyä laajemmallekin yhteisölle. Kun dataa on saatavilla, siitä saadaan paljon irti.

Alalla dokumentointi on isossa roolissa, ja myös Tomi Kinnunen on kuvaillut metatietoja aktiivisesti ja myös puhunut tästä aiheesta eri foorumeilla. Löydettävyys on avainasemassa, kun uudenlaiset dataryppäät valtaavat alaa internetin uumenista. Tähän auttaa vain ja ainoastaan kunnollinen tiedon esittäminen vakiintunein menetelmin. Näin se on löydettävissä ajasta ja maantieteellisestä sijainnista riippumatta. Kinnusen ansioihin onkin luettavissa erityisen kansainvälisen tutkimuksen tekeminen. Hän liikkuu paljon ja verkostoituu aina Euroopasta Aasiaan, ja olikin juuri pidemmällä tutkimusvierailulla Japanissa. Tällä matkalla osittain suunniteltu uusi data-aineisto tullaan avaamaan verkkoon lähiviikkoina.
Kirjaston johtaja Jarmo Saarti totesi, että aitoa avoimen tieteen tekemistä ja siitä kertomista tarvitaan päivittäin. Verkostojen avulla tulevaisuuden haasteetkin ovat voitettavissa. Hän totesikin lopuksi, että vain toiminnan kautta maailma voi asteittain muuttua tietämyksen lisääntyessä alasta riippumatta.

Tomi Kinnusen avoimia tutkimusjulkaisuja listattuna UEF eRepossa
ja avointa tutkimusdataa.

Onnea Tomi!

Markku Hauta-Kasari (laitosjohtaja, professori | Head of the School of Computing, professor), Tomi Kinnunen (apulaisprofessori | Associate professor) & Jarmo Saarti (kirjastonjohtaja | Library director). Kuva | Photo: Taina Sahlman

In English

Library awarded associate professor Tomi Kinnunen from the School of Computing the contributor for open science and open access for this year 2018. This award is now given for the third time in a row.

Associate professor Tomi Kinnunen works with speech technology and speaker recognition, and this field of research produces data which is useful for many.

In speech technology research massive large quantities of speech data are commonly collected and used. Adopting a common data not only gathers the researchers in a specific research problem “to the same table”, but is necessary both in developing new machine learning techniques for next-generation computer systems; and in comparing such techniques on comparable footings. This was by no means self-evident in the early decades of the field when every researcher would collect their self-collected, small and poorly documented datasets. Nowadays, speech technology is one of the most organised fields in its adoption of large and carefully documented public data resources.

In modern computer science and machine learning, open datasets, open source code and detailed documentation are of key importance to the technological progress. Tomi Kinnunen has risen awareness of good practices to document the metadata.  By ensuring that the metadata of the datasets is made widely available enables the interesting datasets to be located from the endless sea of information.

Spending time abroad opens up new forms of co-operation. In Kinnunen’s work the international touch is undeniable and he does remarkably wide international research. Recently he visited in Japan to advance publishing a new large speech dataset that will be released in December 2018.

Library director Jarmo Saarti stated that genuine daily actions of open science and telling about it are important. With networks the challenges of future can be resolved. Only through action the world can gradually change as the knowledge increases regardless of the discipline, Saarti finished.

The open publications of Tomi Kinnunen in UEF eRepository and open research data.

Congratulations Tomi!

Taina Sahlman, tietopalveluneuvoja | information services advisor
Verkko- ja julkaisupalvelut | Library IT- and publishing services

Anne Karhapää, tietoasiantuntija | information specialist
Opetus- ja tietopalvelut | Training and information services

Käännöksessä ja tekstissä mukana apulaisprofessori Tomi Kinnunen | Written and translated in cooperation with associate professor Tomi Kinnunen

 

Jaa tämä / Share this
Share