LIBER 2021 Online -muistiinpanoja | Notes about LIBER 2021 Online

(Please, scroll down to read in English.)

Viideskymmenes LIBER-konferenssi järjestettiin maksuttomana verkossa 23.-25.6.2021. Juhlavuoden tapahtuman organisoijana oli LIBERin (Ligue des Bibliothèques Européennes de Recherche – Association of European Research Libraries) lisäksi Belgradin yliopiston kirjasto. Vain yksi meistä osallistui konferenssin kolmanteen päivään, joka osui juhannusaatolle.

Ohjelmassa, joka kattoi avoimen tieteen teemoja monesta näkökulmasta, oli monentyyppisiä esityksiä, joista osa oli kaikille yhteisiä (plenary) ja osa rinnakkaisia (parallel).

Avaussession moderoi Astrid Verheusen (LIBERin toiminnanjohtaja) ja konferenssin avasi Danijela Vanusic (kulttuuriperinnön ja digitalisoinnin apulaisministeri, Serbian kulttuuri- ja mediaministeriö). Avajaisissa puhuivat Julien Roche (Lillen yliopiston kirjaston ja oppimiskeskuksen johtaja) ja LIBERin puheenjohtaja Jeannette Frey (kirjastonjohtaja, BCU Lausanne). Avajaisessioon kuului myös entisten LIBER-presidenttien videotervehdys.

Päivä 1 – Poimintoja

Ensimmäinen keynote-puhuja pohti digitaalisten kirjastojen tulevaisuutta (Toma Tasovac – Digital Libraries: The Next Frontier) peilaten klassista käsitystä kirjastosta nykyiseen kehitykseen, jossa perinteinen teksti ja kuva eivät enää muodostakaan staatista kokonaisuutta vaan toimivat palveluina ja vuorovaikutteisina menetelminä. Esitys käsitteli digitaalisia kirjastoja työkalujen ja ominaisuuksien joukkona, jota käytetään tekstiresurssien paikantamiseen, hakemiseen ja hyödyntämiseen – erityisesti pohdittiin, mitä tekstiresurssien hyödyntäminen tarkoittaa digitaalisten humanististen tieteenalojen näkökulmasta katsottuna. Erityisenä arvona nähtiin, että digitaalisten kirjastojen on mahdollista tuottaa palveluita, joihin voidaan yhdistää muita palveluita tai tuottaa niiden avulla kokonaan uusia dynaamisia sisältöjä tietoja rikastamalla. Digitaalinen tieteellinen työ tapahtuu muuallakin kuin kirjastossa ja digitaaliset tutkimustuotokset ovat muutakin kuin lehtiartikkeleita tai tieteellisiä monografioita. Tämä voi mullistaa myös viittauskulttuuria, koska pelkät pysyvät tunnisteet eivät välttämättä enää riitä dynaamisiin kokonaisuuksiin viittaamiseksi tai niiden täytyy kehittyä hienojakoisempaan tarpeeseen.

Ohjelmistot ja data (Sessio #3)

Ohjelmistojen ja datan kanssa työskentelyä käsittelevä sessio (Working with Software & Data) keskittyi kolmessa esityksessään hahmottelemaan tutkijoiden ja kirjastojen mahdollisuuksiin käyttää FAIR-tietoa ja avointa tietoa. Barbara McGillivray, Nicolas Larrousse ja Daan Broeder keskustelivat siitä, millainen rooli dataviittauksilla ja datan julkaisemisella voisi olla toisaalta tutkijoiden ja kirjastojen synergiassa ja toisaalta yhteiskuntatieteiden ja humanististen tieteiden uusien tutkimustapojen muotoilussa. Lisäksi keskusteltiin siitä, miten kirjastot voisivat saada datan ja datajulkaisut helposti saataville, miten kirjaston henkilökunta voisi toimia opiskelijoiden ja tutkijoiden kouluttajana parhaiden käytäntöjen suhteen sekä miten datakokoelmat saataisiin parhaiten kuratoitua vastaamaan yhteiskuntatieteiden ja humanististen tieteiden tarpeita.

Session toisessa esityksessä Katie Wilson esitteli Curtin Open Knowledge Initiative (COKI) -hanketta, joka tutkii ja jakaa julkisesti saatavilla olevaa tietoa, analyyseja, oivalluksia ja ohjelmistokoodia lisätäkseen ymmärrystä institutionaalisen tutkimustyön tuloksellisuudesta ja edistymisestä kohti avoimen osaamisen instituutioita. Projektin esittelyn lisäksi kerrottiin erityisesti siitä, miten yhteistyö kirjastojen kanssa voi parantaa institutionaalista ymmärrystä avoimen tutkimuksen tuotannosta, suorituskyvystä ja vaihtoehdoista avoimen tietämyksen oppilaitosten toteuttamiseksi.

Kolmannessa esityksessä Neil Philippe Chue Hong käsitteli ohjelmistojen merkityksen tunnistamista sekä sitä, miten kirjastot voisivat auttaa tutkijoita ohjelmistoviittausten omaksumisessa. Esillä oli ajatus, kuinka tutkimuskirjastot voisivat tehdä yhteistyötä oman talon ohjelmistotuotannon ja tietojenkäsittelyn tutkimusryhmien kanssa ja näin tarjota nykyistä laajempaa tukea avoimelle tutkimukselle, FAIR-tutkimukselle, toistettavuudelle sekä ohjelmistojen säilymiselle.

Avoin saatavuus – monimuotoisuus ja inkluusio (Sessio #4)

Avointa saatavuutta monimuotoisuuden ja sisällyttämisen näkökulmista käsitelleessä sessiossa (Open Access: a Case for Diversity and Inclusion) oli kolme esitystä. Henk van den Hoogen ja Timon Oefelein kertoivat Alankomaissa yliopistojen yhdistyksen (VSNU), tiedekirjastojen ja Springer Naturen yhteishankkeen kyselytuloksista liittyen kestävän kehityksen tavoitteisiin kytkeytyvään tutkimukseen sekä avointen ja ei-avointen julkaisujen käyttöön. Otsikon “Societal impact and open research: results of a joint partner investigation” alla he puhuivat 1) julkaisujen yhteiskunnallisesta vaikuttavuudesta ja siitä miten sitä voi seurata, 2) miten avointen ja ei-avointen julkaisujen vaikuttavuus eroavat ja mikä on vaikuttavuus akatemian ulkopuolella ja 3) mitä työkaluja voi suositella tutkijoille heidän yhteiskunnallisen vaikuttavuutensa maksimoimiseksi. Avoimuus, kuten olettaa saattaa, todellakin vaikuttaa julkaisujen käyttämiseen ja niiden saamaan huomioon, ja hyödyttää etenkin, luonnollisesti, akatemian ulkopuolisia, joilla ei ole pääsyä yliopistojen ja muiden tilaajien maksamiin lehtiin. Hankkeessa on tehty Best practice societal impact -työkalupakkipilotti. Vaikka akateeminen vaikuttavuus on tärkeintä, tulee tutkijoita tukea yhteiskunnallisen vaikuttavuuden lisäämisessä. Puhujat painottivat, että tutkijoita tulee palkita avoimesta julkaisemisesta. Heidän mukaansa nuorempi tutkijasukupolvi kokee yhteiskunnallisen vaikuttavuuden moraalisena velvollisuutena. Muun muassa erilaiset altmetriikka- ja verkostoitumispalvelut tukevat velvoitetta, koska niiden kautta tutkimus huomataan muuallakin kuin akatemian sisällä.

Jos Westerbeke ja Peter Gietz kertovat Federated Identity Managementista (FIM4L; yksi Liberin työryhmistä). Kirjastolaiset ovat nostaneet esiin palveluihin tunnistautumisen ja sen mahdollisen uhkan tutkimuksen vapaudelle. Kirjasto nähdään luotettavana paikkana ja oletus on, että kirjasto tarjoaa luotettavan paikan jopa verkossa ja kirjaston tulee suojella asiakkaitaan. Taustalla huoleen on se, että kustantajat ovat luopuneet IP-pohjaisista tunnistuspalveluista ja haluavat hyödyntää kertakirjautumista tai muita kirjautumistapoja tarjotakseen lisäpalveluita. Elisa Herrmann, Stefanie Paß ja Jana Rumler (Museum für Naturkunde Berlin) puhuivat avoimuuden toteutuksesta ja edistämisestä pienessä organisaatiossa ja siitä, miten luoda rakenteita, jotka auttavat pieniä kirjastoja edistämään avointa tiedettä. Haasteena nousivat esiin kysymykset teknisestä osaamisesta, henkilöstö- ja talousresursseista sekä johdon sitoutumisesta. Parhaina käytäntöinä esiin nousivat erilaiset digitaaliset alustat tiedon tuottamiseen ja jakamiseen.

Dynaamiset digitaaliset kokoelmat (Sessio #1)

Dynaamisia digitaalisia kokoelmia käsittelevässä sessiossa (Dynamic Digital Collections) pohdittiin digitaalisia kirjastokokoelmia kolmen eri tutkimuskirjaston näkökulmasta.

Liisa Maria Näpärä Kansalliskirjastosta kertoi Digitaalinen avoin muisti (DAM) -hankkeesta. Hankkeen tavoitteena on vahvistaa tutkijoiden tietämystä digitaalisten kokoelmien sisällöstä ja niiden tekijänoikeuksista ja Kansalliskirjaston mahdollisuuksia tarjota kokoelmia ja tukea tutkijoille. Tietopohjaisten tutkimuspalvelujen ja käyttäjälähtöisen tiedonkeruun pohjalta DAM-hankkeessa määritellään uudelleen Kansalliskirjaston rooli tutkimustoiminnassa ja kehitetään tutkijoiden ja kirjastojen välistä viestintää ja yhteistyötä.

Constance Rinaldo ja Jane Smith Lontoon luonnonhistoriallisesta museosta kertoivat Biodiversity Heritage Library (BHL) -virtuaalikirjastosta, joka on toiminut verkossa perustamisestaan vuonna 2007 lähtien. Korona-poikkeustila toi esiin virtuaalikirjaston mahdollistamia vahvuuksia, kuten virtuaalista yhteistyötä ja tieteen avoimuutta. Samalla korostui tarve tunnistaa kokoelman puutteita ja tehdä teknisiä parannuksia, jotta aineisto saadaan yhdenvertaisesti kaikkien tiedontarvitsijoiden käyttöön.

Bruno Forment kertoi Belgian Gentissä sijaitsevan Orpheus-Instituutin Ton Koopman -kokoelman muuttamisesta avoimeksi, digitaaliseksi aineistoksi. Kokoelma sisältää lähes 5 000 varhaista painosta ja 400 käsikirjoitusta vuoden 1486 ja 1900-luvun alun väliltä, sekä yli 11 000 uudempaa kirjaa ja partituuria. Forment kertoi keinoista, joilla Koopmanin yksityiskokoelma on kuluneen puolentoista vuoden aikana muutettu (puoli)julkiseksi tutkimuskirjastoksi palvelemaan musiikin taiteellista tutkimusta.

Puhetta herättävä diamond open access

Sessio “Powering sustainable open publishing platforms” käsitteli diamond open access -julkaisumallia, eli avointa julkaisemista missä kustantaja ei peri julkaisumaksuja kuten gold open access -mallissa. Julkaisumalli on ollut olemassa jo pitkään, mutta aihe on herättänyt laajempaa keskustelua vasta viime aikoina  ja kumpuaa nykyisen julkaisukulttuurin kalleudesta ja kestämättömyydestä.

Vanessa Proudman, SPARC Europe, esitteli diamond open access -julkaisumallista tehdyn laajan tutkimuksen tulokset sekä sen pohjalta tehdyt suositukset. Tuloksista kävi ilmi muun muassa se, että 41 % diamond open access -lehdistä oli yliopistojen rahoittamia ja ylläpitämiä. Lisää tutkimuksen tuloksista ja suosituksista voi lukea täältä.

Lisäksi sessiossa esiteltiin kaksi toimintansa aloittelevaa diamond open access -ratkaisua. Natalia Grygierczyk, Radboud University, esitteli yliopiston perustamaa tiedekustantamoa, joka alkaa julkaista vertaisarvioituja tieteellisiä lehtiä. Rebecca Wojturska, University of Edinburgh, esitteli yliopistonsa pian lanseerattavaa diamond open access -julkaisualustaa, joka mahdollistaa tiedelehtien ja kirjojen verkkojulkaisemisen. Erona edeltävään on se, että Edinburghissa toimitustyö kuuluu lehdelle itselleen, he vain tarjoavat julkaisualustan. Palvelun ansiosta yliopiston henkilöstö pystyy julkaisemaan esimerkiksi kurssikirjansa avoimesti ja ilman APC-maksuja niin halutessaan. Yhteistä näille on tavoite tarjota laadukkaita ja taloudellisesti kestäviä ratkaisuja tiedejulkaisemiselle.

Päivä 2 – Poimintoja

Hauskasti otsikoidussa “Open knowledge?… darling, we need to talk (again)!” -esityksessään yksi pääpuhujista professori Eva Méndez tarkasteli kirjastojen haasteita ja sitä, mitä kaikkea niiltä odotetaan avoimen tiedon instituutioiden luomisessa eli kun siirrytään avoimesta tieteestä eteenpäin kohti jaettuun tietoon perustuvaa tutkimusjärjestelmää vuoteen 2030 mennessä. Muutos on alkamassa, koska keskustelu on jälleen alkanut. Samoin kävi siirryttäessä avoimeen tieteeseen. Tässä tilanteessa se tarkoittaa, että ensimmäisessä vaiheessa tehty muutos ei ole ollut kylliksi suuri. Méndez kuvasi avointa tiedettä erilaisten sateenvarjojen avulla ja päätyi lopulta monitoimityökaluun, jonka eri osia täytyy käyttää avoimuuden saavuttamiseksi. Méndez yhdisti Unescon avoimen tieteen suositukset omaan esitykseensä luontevasti ja erityisesti nousi esiin kirjastojen haasteet alati muuttuvassa ympäristössä, jossa kirjastolaisten tulee auttaa tutkijoita, vaikka vastauksia ei välttämättä olekaan tarjolla. Muutos ei tapahdu itsestään, vaan tutkijoita täytyy motivoida ja tämä työ on vielä alkuvaiheessa. Viestinä kuulijakunnalle Méndez halusi nostaa esiin kiireellisemmät muutokset: tieteellinen viestintä (julkaisut), tieteellinen arviointi (vaikuttavuuskertoimet) ja tapa antaa tunnustusta (tekijänoikeus). Esimerkkinä muutoksista oli Horizon Europen hakemusten arviointimalli, joka kattaa koko tutkimusprosessin aiemman julkaisujen ja datan sijaan. Méndezin mukaan yhtenä suurimmista pullonkauloista tutkimuskirjastojen kohdalla ovat palkkiot ja kannustimet, jotka ovat yksi osa esityksessä esille tuoduista haasteita:

    1. Esteiden poistaminen ja kannustimien luominen (vaihtoehtoinen / seuraavan sukupolven metriikka, tutkimuksen tinkimättömyys, tekstin ja datan louhinta)
    2. Avoimen tieteen infrastruktuurin kehittäminen (esim. European Open Science Cloud, EOSC)
    3. Avoimen tieteen juurruttaminen yhteiskuntaan (kansalaistiede, julkinen sitouttaminen jne. = tietoyhteistyö yhteiskunnallisiin haasteisiin vastaamiseksi)

Erityisesti tutkijoiden motivaattoreina voisi toimia perinteisen rahan ja maineen ohella avoimen tieteen houkuttelevuus, jota voisi lisätä mm. seuraavin keinoin:

    • Tehdään avoin tiede hyvin helpoksi
    • Tarjotaan apua
    • Annetaan tunnustusta
    • Annetaan tutkijoiden nauttia ja uskoa avoimeen tieteeseen

Loppukaneettina Méndez toteaa, että koulutus on paras tapa edistää avointa tiedettä!

Sveitsin armeijan linkkuveitsi kirjastonhoitajille. Veitsi sisältää useita avoimen tieteen työkaluja: avoin laitteisto, avoin hallinto, avoin pääsy, avoin yritys, avoin pilvi, avoin sisältö, avoin data, avoin tutkimus, avoin tieto, avoin koulutus, avoin terveys, avoin innovaatio, avoin musiikki, avoin tila ja avoimet standardit.
Sveitsin armeijan linkkuveitsi kirjastonhoitajille.

Taitojen kehittämistä, lehtiarkistoja  ja wikialustoja

Elisa Rodenburg, Vrije Universiteit Amsterdam, esitteli Data Horror -pakohuonepeliä avoimen tieteen taitojen opetuksessa. Aluksi Rodenburg kävi läpi hiukan pelillistämisen teoriaa opetuksessa ja sen jälkeen itse käytännön toteutusta Zoom-sovelluksella. Anne Calvert Barnhart, University of West Georgia, kertoi siirtymisestä etäopetukseen ja opetuskokonaisuuden rakentamisesta sekä pikaisesta palveluiden muutoksesta pandemian vuoksi. He olivat käyttäneet hyödyksi opiskelijatestaajia ja osaamistavoitteita oli aluksi kirjoitettu kirjastonäkökulmasta, joten niitä oli tarpeen muotoilla siten, että puhutaan yhteistä kieltä tiedekuntien kanssa. Rebecca Bryant, OCLC, esitteli sosiaalisen yhteentoimivuuden kehittämistä LIBERin ja OCLC:n yhteistyönä. Taustalla oli LIBERin avoimen tieteen tiekartta ja sen pohjalta toteutetut työpajat ja haastattelut. Lopuksi Irena Vipavc Brvar, Slovenian Social Science Data Archives, esitteli Research Data Alliance Slovenian Noden palveluita ja 23 tapaa, kuinka kirjastoammattilaiset voivat tukea tutkimusdatan hallintaa.

RetroNews-tietoiskussa kerrottiin Ranskan kansalliskirjaston digitaalisesta lehtiarkistosta, joka sisältää yli 1 500 ranskalaista sanoma- ja aikauslehteä vuosilta 1631-1950. RetroNews tarjoaa arkistoaineiston tutkimiseen laajat hakuominaisuudet mahdollistaen mm. tiedonlouhinnan.

Päivän päätteeksi oli tarjolla paneelikeskustelu Wikidatan hyödyntämisestä. Aluksi esiteltiin keskeisiä palveluita: Wikipedia, Wikidata.org, Wikimedia Commons, MediaWiki ja Wikibase. Esityksissä tuotiin esille, millaisilla palvelukokonaisuuksilla uusia palveluita oli toteutettu ja mitä hyötyjä Wikidatan käyttöönotolla organisaatioissa on ollut.

Päivä 3

Avoimen julkaisemisen esteet

Viimeisenä konferenssipäivänä Massimo Köster esitteli sessiossa “Rocky Road opportunities & challenges in open publishing” mielenkiintoisia tutkimustuloksiaan avoimen julkaisemisen haasteista käyttäytymistieteen näkökulmasta. Kösterin mukaan suuret muutokset vaativat käyttäytymisen ja toimintakulttuurin muutosta. Hän esitti neljä havainnoimaansa käyttäytymisen haastetta avoimen julkaisemisen suhteen:

1. palkitsevuus: useat tieteidenalojen arvostetut lehdet joilla on korkea vaikuttavuuskerroin eivät ole avoimia, mutta tieteen palkitsevuus on usein sidoksissa esimerkiksi bibliometrisiin mittareihin
2. tieteen saavuttamattomuuden vaikutuksen aliarviointi tai ymmärtämättömyys
3. ei tarpeeksi tietoa avoimen julkaisemisen mahdollisuuksista ja vaihtoehdoista
4. avoimen julkaisemisen hyötyjen epäily

Avoimen julkaisemisen edistämiseksi on tärkeää ymmärtää mahdolliset ongelmakohdat, jotta niiden ratkaisemiseksi voidaan tehdä tarvittavia muutoksia. Vaikka tehtävää aiheen saralla riittää, on avoin julkaisemisen prosenttiosuus jatkuvassa nousussa.

Posterit

Virtuaaliset posterit olivat esillä hyvissä ajoin ennen konferenssia ja ne esiteltiin myös suullisesti torstai-iltapäivän Q&A-sessiossa. Postereita oli kaikkiaan vain kahdeksan, kaikki esillä pdf-tiedostoina ja osa myös muutaman minuutin videoina, ikään kuin tekijät olisivat posterinäyttelyssä kertomassa niistä. Kaikki posterit ovat nähtävillä Zenodossa.

Suomesta Helsingin yliopiston kirjasto esitteli Open Access Hub -projektiaan, muun muassa sitä, millaisia haasteita Plan S asettaa yliopistolle julkaisijana. Alankomaiden kansalliskirjaston posterin aiheena oli digitaalisten historiallisten kokoelmien rikastaminen muun muassa visualisaatioiden ja meemien avulla. EPFL:n (École Polytechnique Fédérale de Lausanne) kirjaston posterissa aiheena oli kirjastoammattilaisten datalukutaito. INOS-projektin posteri käsitteli kansalaisten sekä korkeakoulujen henkilökunnan ja opiskelijoiden yhteistyön edistämistä avoimen tiedon ja avointen innovaatioiden avualla. Recreating Europe -hankkeen posteri tekijänoikeuslainsäädännön ja avoimuuslinjausten vaikutuksia arkisto-, kirjasto- ja museoalojen digitointikäytäntöihin. Uppsalan yliopiston kirjaston posterissa evaluoitiin julkaisusopimuksia ja Tanskan kuninkaallisen kirjaston posteriaiheena olivat avoimen datan mahdollisuudet. SSHOC:n ( Social Sciences and Humanities Open Cloud) posterin otsikko oli vapaasti kääntäen “Toiveena parviasiantuntijuus – SSH Open Marketplace ja LIBER”. 

Vaikka kaipaamme oikeiden ihmisten tapaamista todellisissa paikoissa, on myönnettävä, että virtuaalisiin konferensseihin on helppo osallistua ja ne ovat edullisia ja yhtä lailla ajatuksia herättäviä kuin perinteiset konferenssit.

 

 

Konferenssin logo. Conference logo.

The 50th LIBER Conference was held free online from 23 to 25 June 2021, co-hosted by LIBER (Ligue des Bibliothèques Européennes de Recherche — Association of European Research Libraries) and the University of Belgrade Library. Most of us participated only on 23 and 24 June as Midsummer Eve is a public holiday in Finland.

The programme consisted of many different types of plenary and parallel sessions. The opening session was moderated by Astrid Verheusen (Executive Director, LIBER). The conference was opened by Danijela Vanusic (Assistant Minister for Cultural Heritage and Digitization, Ministry of Culture and Media, Republic of Serbia). The speakers of the session were Julien Roche (University of Lille, Director of the libraries and learning centre) and the President of LIBER Jeannette Frey (Director of the Bibliothèque Cantonale et Universitaire, BCU). The opening session also included former LIBER presidents’ video greeting.

Day 1 – Highlights

The first keynote speaker pondered the future of digital libraries (Toma Tasovac – Digital Libraries: The Next Frontier), mirroring the classic notion of the library to current developments, where traditional text and image no longer form a static entity but an interactive method. The presentation looked at digital libraries as a set of tools and features used to locate, retrieve and exploit text resources – in particular, what the exploitation of text resources means from the perspective of digital humanities. Digital libraries have the potential to produce services that can be combined with other services or to produce entirely new dynamic content by enriching information. Digital scholarly work takes place outside the library and digital research outputs are more than just journal articles or scientific monographs. Permanent identifiers alone may no longer be enough to refer to dynamic entities or these identifiers need to evolve into a more fine-grained.

Working with Software & Data (Session #3)

In three presentations, the Working with Software & Data session focused on outlining the opportunities for researchers and libraries to use FAIR and open data. Barbara McGillivray, Nicolas Larrousse and Daan Broeder discussed the role that data citations and data publication could play in synergies between researchers and libraries on the one hand, and in shaping new ways of researching the social sciences and humanities on the other. They also discussed how libraries could make data and data publications readily available, how library staff could act as educators for students and researchers on best practices, and how data collections could best be curated to meet the needs of the social sciences and humanities.

In the second presentation of the session, Katie Wilson presented Curtin Open Knowledge Initiative (COKI), a project that explores and shares publicly available information, analysis, insights, and software code to increase understanding of institutional research performance and progress toward open knowledge institutions. In addition to the presentation of the project, it was specifically discussed how cooperation with libraries can improve the institutional understanding of open research production, performance, and options for implementing open knowledge institutions.

In the third presentation, Neil Philippe Chue Hong discussed recognizing the importance of software and how libraries could help researchers in embracing software references. The idea was how research libraries could collaborate with in-house software production and computing research teams to provide broader support for open research, FAIR research, reproducibility, and software survival.

Open Access: a Case for Diversity and Inclusion (session #4)

In the parallel session “Open Access: a Case for Diversity and Inclusion” Henk van den Hoogen (program manager RDM support, University Library Maastricht) and Timon Oefelein (Senior Manager Strategic Partnerships, Springer Nature) presented the results of the Open Science initiative by the Association of Universities in the Netherlands (VSNU), Springer Nature and some academic libraries in the Netherlands. Their presentation “Societal impact and open research: results of a joint partner investigation” provided the background, the rationale and the objectives of the initiative, and summarised its key results. Open access does indeed affect the use of publications and access to them, particularly benefiting, obviously, non-academics who do not have access to journals subscribed by universities and other subscribers. The initiative has created a Best practice societal impact toolkit. While academic impact is most important for researchers the need support regarding the societal impact of their work. Presenters stated that researchers should be rewarded for open publication. They said that younger researchers see societal impact as their moral duty. Various altmetric indicators and networking services support this duty as they help getting noticed outside the academy.

Jos Westerbeke and Peter Gietz talked about Federated Identity Management (FIM4L; one of LIBER’s working groups). Librarians have highlighted authorization with services and its potential threat to the freedom of research. The library has been seen as a trusted place and the assumption is that the library provides a private place even online and the library should also protect its patrons. Underlying the concern is that publishers have given up IP-based authentication services and want to take advantage of single sign-on or other sign-in methods in order to provide additional services. Elisa Herrmann, Stefanie Paß and Jana Rumler (Museum für Naturkunde Berlin) spoke about the implementation and promotion of openness in a small organization and how to create structures that help small libraries to promote open science. The challenge was the technical issues, human and financial resources, and commitment of management. Various digital platforms for producing and sharing information emerged as best practices.

Dynamic Digital Collections (session #1)

A parallel session “Dynamic Digital Collections” centred on digital library collections from the perspective of three different research libraries.

Liisa Maria Näpärä of the National Library of Finland told about the Digital Open Memory (DOM) project. The project aims to strengthen researchers’ knowledge of the content of digital collections and their copyrights, and the ability of the National Library to provide collections and support to researchers. Based on data-driven research services and user-driven information collection, the DOM project serves to redefine the role of the National Library in the national research field and develops communication and collaboration between researchers and libraries.

Constance Rinaldo and Jane Smith, from the Natural History Museum in London, told about the Biodiversity Heritage Library (BHL), a virtual library that has been operating online since its founding in 2007. The covid pandemic highlighted the strengths enabled by the virtual library, such as virtual collaboration and opening up science. It also highlighted, however, a need to identify collection gaps and develop technical improvements to address inequalities for content access.

Bruno Forment recounted the transformation of the Ton Koopman collection of the Orpheus Institute in Ghent, Belgium, into open, digital library. The collection contains nearly 5,000 early printed editions and 400 manuscripts between 1486 and the early 1900s, in addition to well over 11,000 modern books and scores. Forment descripted the steps that have been taken in the past one and a half years to transform Koopman’s private collection into a (semi-)public research library to serve the artistic research of music.

Interest attracting diamond open access

Diamond open access publishing model which has been around for quite sometime already but only lately it has been discussed more widely in academic community.

In session “Powering sustainable open publishing platform” Vanessa Proudman, SPARC Europe, presented the results of “The Diamond Open Access Study”, a wide international research about diamond open access journals. Read more about the results from here. Natalia Grygierczyk from Radboud University and Rebecca Wojturska from Edinburgh University
presented their universities’ soon to be launched diamond open access solutions.

Day 2 – Highlights

In her funnily titled presentation “Open knowledge?… darling, we need to talk (again)!”, Professor Eva Méndez, one of the keynote speakers, examined the challenges of libraries and what is expected of them in creating open knowledge institutions, i.e. moving from open science forward towards a shared knowledge research system by 2030. The debate about the change to research ecosystem for open has begun again. The same thing happened with the transition to open science. In this situation, it means that the change made in the first phase has not been wide enough. Méndez described open science with the help of various umbrellas and ended up with a multifunctional tool, the different parts of which must be used to achieve openness. Méndez naturally combined the UNESCO’s open science recommendations with his own presentation, and in particular the challenges of libraries in an ever-changing environment where librarians need to help researchers although answers may not be available yet. Change does not happen by itself, but researchers need to be motivated and this work is still in its infancy. In a message to the audience, Méndez wanted to highlight the more urgent changes: scientific communication (publications), scientific evaluation (impact factors) and the way credit is given (copyright). An example of the changes was Horizon Europe’s application evaluation model, which covers the entire research process instead of previous publications and data. According to Méndez, one of the biggest bottlenecks for research libraries are fees and incentives, which are one part of the challenges highlighted in the presentation:

    1. Removing barriers and creating incentives (alternative/ next-generation metric, the intransigence of research, text extraction, data mining)
    2. Development of open science infrastructure (e.g. European Open Science Cloud, EOSC)
    3. Instilling open science in society (civic science, public engagement, etc. = knowledge cooperation to address societal challenges)

In particular, researchers could serve as motivators, along with traditional money and fame, the attractiveness of open science, which could be increased by means such as:

    1. Making open science very easy
    2. Offered help
    3. Recognition
    4. Let scientists enjoy and believe in open science

In conclusion, Méndez states that education is the best way to promote open science!

Swiss knife as a take away for librarians. The knife includes several tools for open science: open hardware, open government, open access, open business, open cloud, open content, open data, open research, open knowledge, open education, open health, open innovation, open music, open space, and open standards.
Swiss knife as a take away for librarians.

Building skills, press archives, and Wiki platforms

Elisa Rodenburg, Vrije Universiteit Amsterdam, presented the Data Horror escape room game in teaching open science skills. Initially, Rodenburg told something about game-based learning and then a practical implementation with the Zoom application. Anne Calvert Barnhart, of the University of West Georgia, spoke about the transition to remote teaching and the construction of the curriculum, as well as the rapid change in services due to the pandemic. They had taken advantage of student testers and the learning outcomes had initially been written from a library perspective, so it was necessary to formulate them in such a way as to speak a common language with the faculties. Rebecca Bryant, OCLC, presented the development of social interoperability as a collaboration between LIBER and OCLC. The background was LIBER’s open science roadmap, the workshops and interviews conducted on its basis. Finally, Irena Vipavc Brvar, Slovenian Social Science Data Archives, presented the services of the Research Data Alliance Slovenian Node and 23 issues of how librarians can support research data management.

A database demonstration told about RetroNews, the Press Archive of Bibliothèque nationale de France (BnF) that provides access to over 1,500 French newspapers, journals and magazines published between 1631-1950. It provides advanced features and search tools i.e. for data mining to search through the archival content.

At the end of the day, there was a panel discussion on the exploits of Wikidata. Initially, key services were introduced: Wikipedia, Wikidata.org, Wikimedia Commons, MediaWiki, and Wikibase. The presentations highlighted the types of services that the new services had been implemented and highlighted the benefits of implementing Wikidata in organisations.

Day 3

Challenges in open access publishing

On the last conference day, in the session “Rocky Road opportunities & challenges in open publishing”, Massimo Koster presented interesting results of his study about open access publishing challenges from the viewpoint of behavioral science. Although there is still a lot of work to do in the field of open access, it is emerging annually.

Posters

The virtual posters were on display well before the conference and were also presented orally at Thursday afternoon’s Q&A session. There were only eight posters in all, available as pdfs and some also as videos, to kind of imitate the presenters talking them about them in a poster session. All posters are on view at Zenodo.

Helsinki University Library presented the results, challenges and plans of their Open Access Hub Project. The poster of the National Library of the Netherlands was about enriching accessibility of digital heritage collections. EPFL (École Polytechnique Fédérale de Lausanne) prepared a grid to assess the perception of needs and skills related to data literacy among librarians. The poster of the INOS proejct was titled Encouraging collaboration between citizens, higher education and library staff and students through open knowledge and open innovation activities. Recreating Europe’s poster was about the impact of copyright law and ppen policies to digitisation practices in the GLAM Sector. Uppsala University Library evaluated transformative agreements and Royal Danish Library explored open data possibilities. The poster by SSHOC (Social Sciences and Humanities Open Cloud) requested crowd expertise and was about the SSH Open Marketplace and LIBER.

While we miss meeting real people in real places, we agree that virtual conferences are affordable, easy to attend and equally thought-provoking as traditional conferences.

 

Marja Kuittinen, tietoasiantuntija | Information Specialist
Tuulevi Ovaska, erityistietoasiantuntija | Senior Information Specialist
Katri Rintamäki, palvelupäällikkö | Head of Services
Tomi Rosti, tietoasiantuntija | Information Specialist
Opetus- ja tietopalvelut | Training and Information Services

Heta Mikkonen, tietopalveluneuvoja | Information Services Advisor
Verkko- ja julkaisupalvelut | Library IT and Publishing Services

Jaa tämä / Share this
Share

Apposen auki – tietoa avoimesti yhdessä – Itä-Suomen kirjastopäivät 11.6.2021 | Widly open – information shared openly together – seminar 11.6.2021

(Please, scroll down to read a summary in English.)

Itä-Suomen aluehallintovirasto järjesti yhteistyössä Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun kirjastopalveluiden, Kansalliskirjaston Mikkelin toimipisteen, Mikkelin seutukirjaston ja Mikkelin yliopistokeskuksen kirjaston kanssa perinteeksi muodostuneet Itä-Suomen kirjastopäivät, joiden tavoitteena on tuoda yhteen itäsuomalaiset kirjastoammattilaiset kaikilta kirjastosektoreilta. Päivän teemana oli tiedon avoimuus, jota lähestyttiin avoimen tieteen, kansalaistieteen ja tiedon saavutettavuuden näkökulmista. Yhtenä pohdittavana kokonaisuutena nousi esiin se, miten kirjastot voivat tukea osallisuutta tiedon tuottamiseen ja millainen rooli kirjastoilla on tiedon jakelussa. Seminaaripäivä oli osa tutkitun tiedon teemavuotta 2021, jossa kotimaiset toimijat tuovat yhdessä tutkittua tietoa meille kaikille.

Tutkitun tiedon teemavuosi logo kolmella kielellä

Aloituspuheenvuorossa Helsingin yliopiston professori Pirjo Hiidenmaa kävi laajasti läpi perusteluja avoimen tieteen tekemiseen. Tieteen perusperiaate on avoimuus. Ymmärrys maailmasta rakentuu yhteisymmärryksessä, joten maailmaa koskevan tiedon on oltava yhteistä koska maailman kriisit ja ongelmat ovat yhteisiä, jolloin kenelläkään ei voi olla monopolia tutkittuun tietoon. Tieteen yhtenä avoimuutta lisäävänä tekijänä Hiidenmaa mainitsee aineistot. Tieteiden erilaisilla tutkimusperinteellä on vaikutusta avoimiin aineistoihin, ja avoimuuden keskustelu on paljolti pyörinyt julkaisuiden ympärillä, mutta nykyään se on laajentunut aineistoihin ja muuhun tutkimuksen tekemisen tapoihin. Luonnontieteissä on suuria ja keskitettyjä aineiston tallentamispaikkoja kuten Biopankit. Toisaalta humanistisessa tutkimuksessa voi tutkimusaineisto olla yksittäisen tutkijan hallussa. Lisäksi Hiidenmaa totesi, että toimintakulttuuri vaikuttaa avoimuuden kehittymiseen ja nosti esille osallistavan tutkimuskulttuurin ja kansalaistieteen.

Aamupäivän paneelikeskustelussa käsiteltiin avointa tiedettä ja julkaisemista tieteellisten ja yleisten kirjastojen, tutkijoiden sekä kustantajien näkökulmasta. Keskeisiä esille nousseita teemoja olivat muun muassa tietovarantojen saattaminen laajemman yleisön saataville ja avoimeen julkaisemiseen liittyvät kustannukset. Avointen aineistojen ja erilaisten kirjastojen kokoelmien suhde herätti keskustelua useammasta näkökulmasta. Paneelissa ja chatissa pohdittiin muun muassa tieteellisten artikkelien käyttöarvoa ja -mahdollisuuksia yleisissä kirjastoissa, mutta toisaalta nostettiin esiin myös kirjastojen rooli varmasti luotettavan tiedon tarjoajina, jota Mikkelin yliopistokeskuksen pääsihteeri Matti Malinen omalta osaltaan sivusi avauspuheenvuorossaan. Haasteetonta pelkästään luotettavan tiedon tarjoaminen ei kuitenkaan ole, joten myös kirjastojen tarjoama neuvonta ja asiakkaiden informaatiolukutaito nousevat arvoonsa myös kirjastojen kokoelmiin liitettyjen avointen aineistojen kohdalla.

Never stop learning teksti tietokoneen näytöllä

Lounaan jälkeen Kansalliskirjaston tutkimuskirjaston palvelujohtaja Johanna Lilja esitteli Kansalliskirjaston digitoituja kokoelmia ja erityisesti digitointiohjelmaa 2021-2024. Vuosittain Kansalliskirjasto digitoi noin 2 miljoona sivua erilaisia aineistoja uusista sanomalehdistä vanhempiin aineistoihin. Liljan esitys elävöitti mainiosti digitoinnin vaatimaa työmäärää ja siihen liittyviä kustannuksia. Tekijänoikeuksien vuoksi kaikkea digitoitua aineistoa ei voida vielä avata vapaaseen käyttöön, mutta aineistoihin on pääsy kaikissa vapaakappalekirjastoissa, kuten meillä. Suur-Savon sukututkimusyhdistyksen puheenjohtaja Veikko Hokkanen muistutti kommenttipuheenvuorossaan Kansalliskirjaston digitoitujen aineistojen, joista sanomalehdet ovat sukututkijoiden käytetyin aineisto, olevan myös sukututkijoille tärkeä aarreaitta, jonne tutkijan on luontevaa jatkaa kirkonkirjojen selvittelyn jälkeen.

Yleisten kirjastojen e-aineistojen tarjontaa on tähän mennessä vaikeuttanut eri palvelualustojen moninaisuus ja aineistojen saatavuus kustantajilta. Tätä tilannetta korjaamaan on suunniteltu valtakunnallista yhden luukun e-kirjastoa, jonka toteuttamisen selvitystyötä on tehty Yleisten kirjastojen digitaalisen median palvelukonsepti –hankkeessa. Hankkeen projektipäällikkö Suvi Sivulainen esitteli yhteisen e-kirjaston tavoitteita ja haasteita, joissa riittää varmasti vielä työstämistä. Toteutuessaan yhteinen e-kirjasto edistää kuitenkin valtavasti digitaalisten aineistojen tasapuolista saatavuutta yli kuntarajojen.

Päivän toisena tietoiskuna Anna Lindfors, CSC – Tieteen tietotekniikan keskuksesta, esitteli avointen oppimateriaalien kirjastoa. Avoimet oppimateriaalit ovat digitaalisia, maksuttomia ja Creative Commons -lisensoituja opetukseen, oppimiseen ja koulutukseen tehtyjä aineistoja, jotka mahdollistavat opiskelijalle ajasta ja paikasta riippumattoman käytön sekä opettajille materiaaleja ja ideoita opetuksen toteuttamiseen. Palvelusta löytyvät oppimateriaalit voivat olla hyvin moninaisia ja kohdennettuja eri koulutusasteille.

Kirjaselkämysten kuvia tabletin näytössä

Kansalaistiede on tutkimusta, jonka tavalliset ihmiset toteuttavat yhteistyössä tutkijoiden kanssa. Jyväskylän yliopiston Professori Raija Hämäläinen kertoi näkökulmia vastuulliseen kansalaistieteeseen Horizon 2020 –hankkeessa toteutetun kyselyn perusteella. Kansalaistiede lisää osaltaan tieteen avoimuutta ja luo mahdollisuuksia vastuulliseen tutkimus- ja innovaatiotoimintaan. Samalla se on tärkeä osa elinikäistä oppimista sekä kriittisen informaatiolukutaidon ja ajattelun kehittämistä.

Kansalaistieteen keinoja on hyödynnetty luonnontieteissä, kuten biologiassa (esimerkiksi perhostutkimus, pihapiirin lintuhavainnot eli Pihabongaus), ja vaikkapa arkeologiassa. Kansalaisilla on tärkeä rooli esim. aineiston keräämisessä – tutkijoilla ei ole aina resursseja ison tutkimusaineiston keräämiseen. Osallistujat ovat olleet tutkimuksen mukaan hyvin sitoutuneita kansalaistieteen tutkimusprojekteihin. Yleisesti ottaen tieteen kansalaisharrastajat ovat korkeasti koulutettuja ja työelämässä edelleen mukana olevia. Noin neljännes harrastajista on eläkkeellä.

Iltapäivän loppu puolella sisältöjohtaja Pia Puntanen Sodan ja rauhan keskus Muistista kertoi kesäkuun alussa Mikkelissä avatusta humanistis-yhteiskuntatieteellisetä tiedekeskuksesta, johon on yhdistetty 1970-luvulla perustettu Päämajamuseo. Tiedekeskus kannustaa tekemällä oppimiseen, yhdistää historiatietoja ja -taitoja sekä toimii tutkimuksen testausalustana. Muistin näyttelyt ovat vuorovaikutteisia ja tarinalliset näyttelyt mahdollistavat katsojalle samaistumisen sodan kokeneen ihmisen elämään.

Päivän viimeinen puhuja oli Osmo Kimmo, joka kertoi vapaaehtoistyönä toteutetusta sotapolku.fi -verkkopalvelusta, joka avautui Suomen itsenäisyyspäivänä 6.12.2016. Sotapolku.fi -verkkopalvelu on avoimesti käytettävissä oleva palvelu, joka valtakunnallinen matrikkeli vuosien 1939-1945 sodissamme palvelleista sotilaista ja lotista. Hankkeessa kuvataan joukko-osastojen sotapolut digitaalisen karttapohjaan. Digitaaliselle kartalle tallennettuihin karttapisteisiin tallennetaan ajankohta ja kuvaukset tapahtumista. Tietoja täydennetään linkeillä sotapäiväkirjoihin ja valokuviin. Tietojen koostaminen on hankalaa, koska digitaalista materiaalia on vähän ja lähteissä olevat tiedot ovat puutteellisia. Lisäksi tarvitaan paljon tietojen yhdistelyä. Palvelu päivittyy jatkuvasti.

Briefly in English

The Eastern Finland Regional Administrative Agency organised the library days of eastern Finland, formed as a tradition, with the aim of bringing together library professionals from all the library sectors in eastern Finland. The theme of the day was the openness of knowledge, approached from the perspectives of open science, citizen science, and the accessibility of information. One of the issues to be considered was how libraries can support inclusion in the production of information and what role libraries play in the distribution of information. The seminar day was part of the 2021 Year of Research-based Knowledge, where domestic actors bring together studied information to us all.

In a day there was a debate about open science, what it means and why it is being done. The day included a panel discussion on open science and publishing and what they mean for scientific and public libraries. The panel discussion included the perspective of scientific libraries, the perspective of general libraries, the perspective of the researcher, and the perspective of the publisher. The afternoon focused on the availability and accessibility of digital materials, where issues were addressed from a digitization perspective. The day included two briefings in library projects related the national digital library and open learning materials. At the end of the day, we were still acquainted with citizen science, Memory — Science Center and military historical web service sotapolku.fi.

Tomi Rosti, tietoasiantuntija | Information Specialist
Tutkimuksen tutki | Research support
Opetus- ja tietopalvelut | Training and information services

Juho Jussila, tietoasiantuntija | Information Specialist
Marjut Perälä, tietopalveluneuvoja | Information Services Advisor
Tarja Turunen tietoasiantuntija | Information Specialist
Tietoaineistopalvelut | Collection Services

Jukka Kananen, palvelupäällikkö | Head of Services
Verkko- ja julkaisupalvelut | Library IT and Publishing Services

Jaa tämä / Share this
Share

Datatuen kehittämishanke kesän kynnyksellä | Data support project on the verge of summer

(Please, scroll down to read in English)

Tiivis kevät on takana. Nyt on hyvä hetki koota tähän asti karttunutta tietoa ja ymmärrystä UEFin tutkimusdatatuen kehittämisestä ja itsellekin muistutella, mitä kaikkea on jo keretty tekemään ja mitä on edessä.

Vaikka fyysisesti olemme enemmän tai vähemmän jämähtäneet etätyöpisteisiimme, virtuaalisesti olemme liikkuneet ahkerasti yliopiston kampuksilla osastoilta ja laitoksilta toisiin ja tutustuneet aikamoiseen asiantuntijajoukkoon. Nimet ja usein myös naamat alkavat olla etenkin kirjastolla tuttuja. Eri asia on, miten hyvin nimet ja naamat sitten yhdistyvät, kun syksyn tullessa siirrytään fyysisestikin Careliaan.

Tiivistimme edellisessä blogitekstissämme hankkeen tavoitteeksi kehittää perusta toimivalle, moniammattilaista osaamista tarvitsevalle ja hyödyntävälle tutkijalähtöiselle datatuelle. Totesimme myös, että hankkeen aikana uudelleen muotoillut datatuen palvelut käynnistetään, niitä testataan ja niistä viestitään. Tavoitteet ovat pysyneet samoina, ja niiden tärkeys on muutaman kuukauden aikana vain vahvistunut. Samalla on todettava, että vaikka tavoite on selkeästi ilmaistu ja ytimekäs, sen vaativuus on tullut selvääkin selvemmäksi.

Kokouksia ja webinaareja

Arjen työvälineet lukuisine tietokanavineen eivät enää aiheuta kovin suurta hämmennystä. Teams ja vähintäänkin oman hankkeen kansiorakenne on siis alkanut tuntua tutulta ja Heimosta osaa jo kaivaa yhtä ja toista tärkeää tietoa. Erityiskiitos kuuluu myös avointa toimintakulttuuria hienosti kunnioittaville kirjaston verkkosivuille. Ne palvelevat sekä henkilökuntaa että UEFin ulkopuolisia.

Hankkeen ohjausryhmä on kokoontunut säännöllisesti kuukausittain ja laajempi datatuen verkosto sekin kerran kuussa. Välillä on jo kerennyt tulla ihmetys, joko nyt taas kokouskutsua ja asialistaa olisi laitettava menemään. Tiivis kokoustaminen on kuitenkin pitänyt meidät itsemmekin hyvin ajan tasalla, mitä on tullut tehtyä ja mihin seuraavaksi pitäisi katse kiinnittää.

Suunnittelijan tehtävänkuva on avannut mahdollisuuksia osallistua henkilöstökoulutukseen ja vilkkaana käyvään keskusteluun tutkimusaineistojen hallinnan ympärillä. Olemme käyneet virtuaalisesti esimerkiksi Kansalliskirjaston, Tietoarkiston, CSC:n ja TSV:n järjestämissä tilaisuuksissa ja perehtyneet aineistojen kuvailun, vastuullisen tieteen, aineistojen uudelleenkäytön ja tieteenalakohtaisten data-asiantuntijoiden työnkuvan kysymyksiin.

Haastatteluja ja työpajoja

UEFin eri yksiköihin kuuluvien ja eri tieteenaloja edustavien henkilöiden haastattelut ovat olleet äärettömän mielenkiintoisia. Parikymmentä tapaamista takanamme voimme sanoa, että olemme saaneet monipuolisen kattauksen tutkimuksen, opetuksen ja hallinnon tutkimusdata-asioiden arkeen. Pakollinen etätyö on luultavasti madaltanut kynnystä haastattelujen järjestämiseen, sillä niihin käytettävä aika on ollut suhteellisen helppo sovittaa töiden lomaan eikä haastateltavien ole tarvinnut valmistautua tapaamisiin ennakolta. Pääsääntöisesti kaikki, joita olemme kysyneet haastateltaviksi, ovat siihen suostuneet ja tapaamisissa on ollut myönteinen ja kiinnostunut vire. Suuret kiitokset tätäkin kautta!

Kevään aikana hankkeen painopiste on ollut datatuen verkoston toimijoissa. Työpajoissa on pohdittu toimijoiden rooleja ja hallinnollisten yksiköiden tehtäviä ja toimintatapoja, jotka liittyvät tutkimusaineistojen hallintaan tutkimuksen eri vaiheissa. Keskustelua on käyty datatuen palvelun näkökulmasta esimerkiksi tutkimusdatan omistajuuden määrittymisestä ja omistajuudesta seuraavista vastuista. Aineiston säilyttäminen tutkimuksen aikana ja sen jälkeen, sekä tähän liittyvä arvonmäärittely, ovat myös herättäneet keskustelua. Aiheet ovat kummunneet datatuen palveluihin tulleista tutkijoiden, ohjaajien ja joskus myös opiskelijoiden kysymyksistä. Työpajat ovat osoittaneet, että datatuen palveluissa tarvitaan yhteisen toiminnan hiomista edelleen ja entistä selkeämpää koordinaatiota. Vaihtelevat palvelupyynnöt määrittävät osaltaan, keiden asiantuntemusta missäkin tapauksessa tarvitaan.

Kevään haastattelukierros valotti datatuessa työskentelevien näkökulmaa. Datatuen tehtävien osuus vaihtelee suuresti työnkuvasta toiseen. Osuudesta riippumatta kunkin erityisosaaminen on välttämätöntä, jotta saadaan tuotettua kattava, vaatimukset täyttävä ja käyttäjien tarpeita vastaava tukipalvelu. Syksyllä mietitään tutkijoiden kanssa, miten heidän aineistonhallinnan osaamistaan saadaan mukaan tukipalveluista tuottavaan verkostoon entistä enemmän. Olemme jo hieman pohjustaneet syksyn toimintaa haastattelemalla eri tiedekuntien ja tieteenalojen tutkimus- ja opetushenkilökuntaa. Osalle kirjaston rooli datatuessa ja aineistonhallinnan kysymyksissä ei ole ennen haastattelua ollut tiedossa. Haastattelut ovat siten toimineet jo itsessään datatuen viestinnän välineenä, vaikkakin satunnaisesti ja pienimuotoisesti. Tutkimusaineistojen hallinnan tukipalveluja ei ylipäätään löydetä kovin helposti – ”Heimosta ei löydy” ja “Tieto hukkuu Yammeriin” -lauseet kaikuivat keskusteluissa. Monet viittasivat myös tutkimusaineistojen hallinnan vaikeisiin käsitteisiin ja hankaliin ohjeistuksiin. Kaivataan selkokielisyyttä, termien avaamista ja yhtä selkeää paikkaa, josta tutkijat löytävät ohjeet kattavasti.

Katse lukukauden vaihtumiseen

Haastattelut, työpajat, kokoukset ja tapaamiset ovat kirkastaneet muutamia asioita. Koordinoivalle työlle on entistäkin suurempi tarve. Tämä työ tulee lisääntymään lähivuosina, mihin vaikuttaa hankkeen tavoitteisiinkin kuuluva tiedekuntien ja laitosten kytkeminen vahvemmin mukaan datatuen palveluverkostoon. Tutkimuksen ytimessä syntyvä tieteenala- ja aineistokohtainen osaaminen kasvattaa yhteistä ymmärrystä datatuen tarpeista ja ratkaisuista puolin ja toisin. Syksyllä pääsemme
tähän teemaan käsiksi toden teolla.

Kevään aikana saimme kuulla, että kirjaston johdossa tapahtuu iso muutos Jarmo Saartin lähtiessä eläkkeelle. Meille hankesuunnittelijoille tämä tuli pienoisena järkytyksenä, sillä aloitimme projektissa Jarmon vetämän ohjausryhmän suojissa. Nyt olemme toipuneet järkytyksestä. Kiitämme Jarmoa lämpimästi näistä yhteisistä kuukausista ja toivotamme yhtä lämpimästi kirjaston uuden johtajan, Ari Muhosen, mukaan jännittävälle hankematkalle.

The spring term was busy and tightly scheduled for us in the research data support project. We have learnt a lot and gained understanding of data support and its development at the UEF. Now is a good time to look back on what we have achieved and what lies ahead.

Although we’ve been stuck more or less at our remote desks, we’ve moved around virtually at the university campuses and departments and got to know quite a lot of experts of different fields. Names and faces at the library are already rather familiar. But let’s see how we manage to connect them when returning to Carelia after the summer.

In our first blog, the goal of the project was condensed into developing the foundations for a functional, researcher-friendly data support service which relies on, and takes advantage of, multiprofessional competence. We also stated that during the project the newly designed data support services will be initiated and tested, and they will be communicated effectively. These goals remain and all the more their importance has strengthened during these past months. At the same time, the degree of complexity of the aim – no matter how concisely and clearly put – has become crystal clear.

Meetings and webinars

The daily working tools, with numerous information channels and platforms, no longer cause too much confusion. Teams and the file structure of at least our own project is rather familiar, and we manage to dig information out from Heimo. A special mention goes to the UEF library home pages, which foster the culture of open access. These pages serve both the personnel of UEF and the external users and visitors.

The project steering group holds monthly meetings. Similarly, the network of stakeholders working in the background to provide services and know-how to data support gathers regularly during monthly meetings. Sometimes the meeting schedule takes us by surprise: “Is it already time to prepare agendas and other documents needed?” The tight schedule has, however, kept us on track of what we have accomplished and what to do next.

Our working position as project planners has opened possibilities to attend personnel training and engage in the intensive and diverse discussions on research data management. We’ve attended webinars organized by, for example, National Library, Finnish Social Science Data Archive, CSC and Finnish Federation of Learned Societies, covering topics ranging from documentation and metadata to research integrity, re-use of research data and the job requirements of data specialists.

Interviews and workshops

Conducting interviews with people who belong to different units of UEF, and represent different academic disciplines, has been very interesting. Having completed 20 virtual meetings, we have garnered a versatile set of viewpoints into the everyday matters of research, teaching and managing research data. The enforced remote work-mode has most likely lowered the threshold to arrange interviews, because the time allocated for them has been relatively easy to fit among other tasks. Moreover, the interviewees were not asked to prepare in advance for the meetings. Notwithstanding a few exceptions, everyone we have requested to interview have agreed and the meetings have had a positive and interested atmosphere. Many thanks (to our participants) via this blog, too!

During the spring, the project focus has been on the people working in the data support network. Operational roles and the tasks as well as best practices linked to research data management in relevant administrative units have been the central themes of workshops. Moreover, we structured the workshops with the aim to cover different stages of the research data lifecycle. The conversations, from the perspective of data support services, have revolved around themes such as defining the ownership of research data and the various responsibilities following data ownership. Storing data during, and after, research, including defining the value of data destined for long term storage, have also been points of conversation. The topics stem
from questions sent to data support services by researchers, tutors, and occasionally by students. The workshops have demonstrated the need for refining the processes of working together to find solutions, and clearer coordination of operations. A wide variety of service requests determines and provides context, whose expertise is needed at different stages and cases.

The round of interviews this spring has shed light on the perspectives of those who work in data support services. The proportion of work tasks relevant directly to research data management vary from specialist to specialist depending on the unit and role. Despite this variation, the expertise of each specialist is crucial for providing a comprehensive support service, which matches policy requirements and needs of its users.

This coming autumn, we will brainstorm with the researchers how to better integrate their expertise as part of the wider network of producing data support services. We have already done some groundwork for the themes of this fall by interviewing research and teaching personnel at different faculties and representing various academic disciplines. The role of the library as a provider of data support and a source of guidance in matters of research data management was not obvious or known to some of our interviewees. In this sense, the interviews also function to spread awareness of the data support services, even if on the grassroot level. The research data support services are not always found easily – “I could not find it in Heimo” and “The information gets lost in Yammer” were some of the comments expressed during the interviews. There were also references to difficult concepts and challenging guides. The need for clearly worded guidance and demystification of terms is obvious, along with a central place for all relevant information, where researchers can easily find and access it.

Setting the stage for the fall term

Interviews, workshops and meetings have made some things crystal clear. The need for coordination is ever greater. This will grow in the near future and is tightly connected with the aim of getting the faculties and departments involved even more in the network of data support services. The know-how of managing research data accumulates during the research process and is shaped by discipline specific challenges. This knowledge boosts the shared understanding of the needs and solutions of data support and serves thus both ways. In the fall term, we’ll deal with this theme more properly.

During the spring we heard of a major change in the management of the library as Jarmo Saarti retires. This came as a bit of a shock to us, the project planners, as our work had started under the steering group lead by him. Now we’ve somewhat got over the news. We thank Jarmo warmly for these past months working together, and welcome the new director of the library, Ari Muhonen, equally warmly to the exciting project journey!

 

Manna Satama, datanhallinnan projektisuunnittelija | Data management project planner
Niina Nurmi, datanhallinnan projektisuunnittelija | Data management project planner
Tutkimuksen tuki | Research support
Opetus- ja tietopalvelut | Training and information services

Jaa tämä / Share this
Share

Avoimen tieteen uutisia 2/2021 | Open Science News 2/2021

(Please, scroll down to read in English.)

Allekirjoita avoimen tieteen julistus

Avoimen tieteen koordinaatio kutsui tutkimusyhteisön organisaatioita allekirjoittamaan julistuksen. Kaikki yliopistot, ammattikorkeakoulut ja tutkimuslaitokset ovat ilmaisseet tukensa. Nyt mahdollisuus julistuksen allekirjoittamiseen on avoinna kaikille tutkimusyhteisön jäsenille. Itä-Suomen yliopisto on allekirjoittanut julistuksen.

DMP arviointi ja uudistunut UEF DMP prosessi

Kansallinen DMP-arviointiohje on julkaistu Zenodossa. Jatkossa ohjetta tullaan päivittämään samalla vuotuisella päivityskierroksella, kun päivitetään kansallista DMP-ohjetta. UEF-datatuki soveltaa tätä ohjetta kommentoidessaan UEF tutkijoiden aineistonhallintasuunnitelmia. Suomen Akatemian hankkeiden aineistonhallintasuunnitelmat tulee lähettää datatuen (datasupport@uef.fi) kommentoitavaksi ennen rahoittajalle lähettämistä. Lue lisää tästä uudesta käytännöstä .

Tutkimusdatan avoimen saatavuuden osalinjaus julkaistu

Tutkimusaineistojen ja -menetelmien avoimuuden ensimmäinen
osalinjaus julkaistiin Avoimen tieteen kevätpäivillä 2021. Osalinjaus tutkimusdatan avoimesta saatavuudesta on suomalaisen tutkimusyhteisön yhteinen suunnannäyttäjä, joka määrittelee tavoitteet ja periaatteet datan avoimen saatavuuden tavoittelulle. Osalinjauksen yhteydessä hyväksyttiin myös kokonaislinjauksen johdanto ja kolme periaatetta. Vuonna 2022 linjausta täydennetään tutkimusmenetelmien avoimuutta käsittelevällä osalinjauksella.

Lokerikko, jossa on vihreitä, keltaisia, punaisia ja sinisiä paperipinoja omissa lokeroissaan.

Kommentoi ratkaisumalleja kotimaisten tieteellisten kausijulkaisujen avoimen saatavuuden mahdollistamiseksi

Ratkaisumallit kotimaisten tieteellisten kausijulkaisujen avoimen saatavuuden mahdollistamiseksi ovat kommentoitavana 24.6.2021 asti . Kommentointi on avoinna koko tutkimusyhteisölle, ja kommentteja voi jättää joko organisaationa tai henkilökohtaisesti. Avoimen tieteen hengessä kaikki saadut nimelliset kommentit kootaan ja jaetaan julkisella alustalla.

Aineistonhallinnanpalvelut – millä tasolla niistä maksetaan?

Aineistonhallintaan liittyviä palveluita tarjotaan monella eri tasolla, ja niitä yhdistää jatkuvuuden tarve. “Miten turvaamme avoimen ja ilmaisen infrastruktuurin Euroopassa?” kysyi tieteellisten kirjastojen kansainvälisen koalition Sparc Europen johtaja Vanessa Proudman puheenvuorossaan Avoimen tieteen kevätpäivillä 2021.

Kotimaiset avoimet tiedelehdet edistävät tutkimusta, oppimista ja monikielistä tiedeviestintää

Opiskelijat ovat suurin kotimaisten avointen tieteellisten lehtien käyttäjäryhmä, mutta myös muut ryhmät lukevat lehtiä laajasti. Asia käy ilmi Tieteellisten seurain valtuuskunnan (TSV) tekemästä tutkimuksesta, jossa selvitettiin missä roolissa Journal.fi-portaalissa julkaistuja tiedelehtiä ja artikkeleita tarkastellaan.

Journal.fi-palvelun mustavalkoinen logo. Tekstin journal.fi taustalla avoimia julkaisuja.

EOSC Co-Creation -hankkeen loppuraportti Zenodossa

Syyskuun 2020 alussa Tieteellisten seurain valtuuskunnassa (TSV) alkanut EOSC Co-Creation -hanke selvitti, mikä on tutkijoiden arviointiin käytettävien tietojen nykytila suhteessa FAIR-dataan ja loi selvityksen pohjalta tulevaisuuden vision FAIR-datan käytöstä tutkijoiden arvioinnissa. Loppuraportti on luettavissa Zenodossa.

Ilmoittaudu Avoimen tieteen asiantuntija- ja työryhmiin

Uutena työryhmänä Avoimen tieteen kevätpäivillä 2021 perustettiin Tutkimusmenetelmien avoimen saatavuuden osalinjausta luonnosteleva työryhmä. Ilmoittautuminen uuteen sekä työtään jatkaviin työryhmiin syyskaudeksi 2021 on avattu ja jatkuu 24.6.2021 asti.

Avoimesti tieteestä! -podcastin toinen tuotantokausi

Avoimesti tieteestä! -podcastin toinen tuotantokausi alkoi 27.5. Uusissa jaksoissa pureudutaan erityisesti tutkimusaineistojen avaamiseen tutkijoiden näkökulmasta. Avoimesti tieteestä! -podcast-sarja on osa Tutkitun tiedon teemavuotta 2021.

Avoimen tieteen postauksia toukokuussa 2021 UEF Library -blogissa

Koulutuksia, webinaareja, verkkotapahtumia ja työpajoja

  • UEF: Avoimen tieteen koulutusta Suomen Akatemian rahoitushakuun valmistautuville tutkijoille 24.8.2021 klo 14.15-15.45

Koulutuksessa esitellään avoimen tieteen perusteita ja miten huomioida avoin tiede tutkimusrahoitusta hakiessa, avoimen julkaisemisen ja aineistonhallinnan perusteita sekä Suomen Akatemian linjauksia. Koulutus on suunnattu Suomen Akatemian hakuun valmistautuville tutkijoille, mutta kaikki aiheesta kiinnostuneet ovat tervetulleita mukaan. Koulutus toteutetaan verkossa, linkki lähetetään ilmoittautuneille ilmoittautumisajan päätyttyä. Ilmoittautuminen.

  • Tutkimusetiikan ENRIO-kongressi 27.–29.9.2021 (verkossa)

Eurooppalaisen tutkimusetiikkaverkoston ENRIOn, Tutkimusetiikan neuvottelukunnan (TENK) ja Aalto-yliopiston järjestämän konferenssin ilmoittautuminen on avattu. Konferenssin aiheina muun muassa avoimen tieteen suhde tutkimusetiikkaan. Konferenssin tapahtumasivut.

Auringonkukkapelto

Sign the Declaration for Open Sciences and Research

Open Science Coordination invited other science community organisations to sign the declaration. All universities, universities of applied science and research institutes have expressed their support. Now, the option to sign the declaration is open to all members of the Finnish research community. The University of Eastern Finland has signed the declaration.

DMP evaluation and the renewed UEF DMP process

The national DMP evaluation guide has been published on Zenodo. In the future, these guidelines will be updated during the national DMP instructions annual update process. UEF Data Support will apply these guidelines when commenting on the data management plans of UEF researchers. The data management plans of Academy of Finland projects must be sent in for Data Support’s comments (datasupport@uef.fi) before sending them to the financier. Read more about the new policy.

Sub-policy for the open access to research data published

The first sub-policy of open access to research materials and methods was published at the Open Science Spring Conference 2021. This policy on open access to research data is a signpost for the entire Finnish research community, determining the objectives and principles for achieving open access to data. In connection to this sub-policy, the introduction to the overall policy, as well as three principles, were also approved. In 2022, the policy will be supplemented with a sub-policy pertaining to the openness of research methods.

Comment on the solution models for facilitating open access to Finnish scientific periodicals

The solution models for facilitating open access to Finnish scientific periodicals are available for commenting until 24 June 2021. The commenting is open to the entire scientific community, and both organisation representatives and individuals can leave comments. In the spirit of open science, all non-anonymous comments received will be collected and published on a shared platform.

Data management services – at what level do they need to be paid for?

Services related to data management are offered at many different levels, but they are all connected by the need for continuity. “How can we secure an open and free infrastructure in Europe?” asked the director of Scholarly Publishing and Academic Resources Coalition (Sparc Europe), Vanessa Proudman, in her address at the Open Science Spring Conference.

Open Finnish scientific journals promote research, learning and multilingual scientific communication

Students are the largest user group of open Finnish scientific journals, but they are also widely read by other audiences. This was discovered in a study (in Finnish) by Federation of Finnish Learned Societies (TSV), which reviewed the viewer roles of scientific journals and articles published via the Journal.fi portal.

EOSC Co-Creation project’s final report on Zenodo

The EOSC Co-Creation project, which began at the Federation of Finnish Learned Societies (TSV) at the beginning of September 2020, reviewed the current status of information used to evaluate researches in comparison to FAIR data and, based on this review, it created a future vision of using FAIR data for evaluating researchers. The final report can be read on Zenedo.

Enrol in expert groups and work groups of Open Science

A work group drafting the sub-policy of open access to research methods was established as a new working group during the Open Science Spring Conference 2021. Enrolling in the new work group, as well as other working groups continuing their work for the autumn term 2021, is now open and will remain open until 24 June 2021. Registration form (in Finnish).

Soutuvene jossa yhdeksän soutajaa hämärässä vesillä. Rowing boat with nine rowers afloat at dusk..

Second production season of the Avoimesti tieteestä! podcast

The second production season of the Avoimesti tieteestä! podcast (in Finnish) started on May 27. The new episodes focus on opening the access to research materials from the perspective of researchers, in particular. The podcast series is part of the 2021 Year of Research-Based Knowledge.

Open Science posts in the UEF Library blog in May 2021

Courses, webinars, online events and workshops

    • UEF: Open science training for researchers preparing grant applications for the Academy of Finland 26 August 2021 at 9 am-10:30 am.

The training explains the basics of open science, how to consider open science when applying for funding, the open publication process, some basics of data management and the policies of Academy of Finland. The training is intended for researchers preparing to apply for Academy of Finland funding, but anyone interested in the subject is welcome to join. The training is implemented online, the link will be sent to the registered participants after the registration period has ended. Registration

    • ENRIO Congress of research ethics 27–29 September 2021 (online)

Registration to the conference held by the European Network of Research Integrity Offices ENRIO, the Finnish National Board on Research Integrity TENK and the Aalto University is now open. The conference topics include themes such as the relationship of open science and research ethics. The conference’s event pages.

More information on open science issues is available from Research Support at the UEF library, Open science and OpenUEF Yammer.

Tomi Rosti, tietoasiantuntija | Information Specialist
Tutkimuksen tuki | Research support
Opetus- ja tietopalvelut | Training and Information Services

Jaa tämä / Share this
Share

Avoimeen oppimiseen ja opetukseen -webinaari | Webinar report: Towards open learning and teaching

(Please, scroll down to read a brief summary in English.)

Oppimisen avoimuuden asiantuntijaryhmä järjesti 14.4.2021 Avoimeen oppimiseen ja opetukseen -webinaarin, jonka kohdeyleisönä olivat opettajat, oppimateriaalien tekijät ja opetuksen tukipalvelut. Ohjelma

Pienryhmissä paneuduttiin tekeillä oleviin kansallisiin suosituksiin: Avointen oppimateriaalien laatukriteerit, Avointen oppimateriaalien saavutettavuus, Avoimesta oppimisesta meritoituminen sekä Avointen oppimateriaalien palvelut, työkalut ja käytännöt. Näkökulmana oli opettajan ja oppimateriaalin tekijän rooli.

Luento-osuudessa käsiteltiin etäopetusta. Jari Laru puhui etäopetuksen hyvistä käytännöistä, Taru Kuhalampi esitteli kansallista Finna-hakupalvelua etäopetuksen tukena ja Anna Lindfors Avointen oppimateriaalien kirjastoa.

 

Avoimen tieteen organisaation kaavio. Avoimen tieteen ja tuktimuksen koordinaatiomalli perustuu työryhmien, asiantuntijaryhmien ja ohjausryhmän yhteistyöhön. Ohjausryhmässä on edustajia keskeisistä organisaatioista, ja sen tehtävä on hyväksyä suomalaiset avoimen tieteen ja tutkimuksen linjaukset. Seuraava kehä koostuu asiantuntijarymistä, jotka määrittelevät kärkiteemat ja pohtivat työryhmien jatkoa ja uusien perustamista. Määräaikaiset työryhmät edistävät tiettyjä, määriteltyjä tehtäviä.
Avoimen tieteen koordinaation kokonaisuudessa webinaari keskittyi oppimisen osa-alueeseen.

Millaista on laadukas avoin oppimateriaali?

Avointen oppimateriaalien laatukriteerit -työpajan veti Terhi Kaipainen (XAMK). Työpajassa tarkasteltiin laatukriteereitä ja niiden toimivuutta yhtenä työkaluna arvioida omaa avointa oppimateriaalia.

Ohjeistus määrittelee avointen oppimateriaalien laadulle viisi kriteeriä, joilla lisäksi on tarkempia osatekijöitä. Kriteerit ovat:

  • Sisältö. Laadukas avoin oppimateriaali on sisällöltään luotettavaa.
  • Oppimis- ja opetusmenetelmät. Laadukas avoin oppimateriaali mahdollistaa monenlaisia ja monipuolisia tapoja oppia ja opettaa.
  • Käytettävyys ja saavutettavuus. Laadukas avoin oppimateriaali on kaikille ja kaikissa tilanteissa mahdollisimman helposti käytettävissä.
  • Löydettävyys ja jakaminen. Laadukas avoin oppimateriaali on helposti löydettävissä ja käyttäjä tietää, millä ehdoilla hän voi levittää sitä eteenpäin.
  • Jatkojalostettavuus. Laadukasta avointa oppimateriaalia pidetään yllä ja päivitetään säännöllisesti. Lisäksi materiaalin tekemisessä hyödynnetään muita avoimia materiaaleja ja yhteiskehittämisen käytäntöjä.

Jokaisen kriteerin osatekijät on järjestetty kolmelle tasolle. Ensimmäisellä tasolla laadun osatekijät ovat (avoimen) oppimateriaalin perusominaisuuksia, esim. oppimateriaalin sisältö on ajantasaista ja luotettavaa. Toisen tason osatekijät kuvaavat laadultaan kehittyneempää avointa oppimateriaalia, esim. oppimateriaali on sovellettavissa erilaisiin käyttötilanteisiin, ja kolmas taso edistynyttä avointa oppimateriaalia, esim. oppimateriaalin ohessa on jaettu sen muokkaamiseen tarvittavat tiedostot.

Laatukriteeristöä pidettiin hyvin jäsenneltynä ja monipuolisesti eri näkökulmia huomioivana. Työpajan vilkkaassa keskustelussa ehdotettiin vielä muun muassa sen miettimistä, mitkä asiat menevät millekin tasolle, ja kyseenalaistettiin ajatus oppimistyyleistä, sekä haluttiin lisätä edistyneelle tasolle edellytys interaktiivisista osuuksista, jotka tukevat oppijan itsearviointia.

Haasteellisena pidettiin kriteeriä “Laadukas avoin oppimateriaali on kaikille ja kaikissa tilanteissa mahdollisimman helposti käytettävissä.” Onko tätä mahdollista tietää, saati varmistaa? Mietimme myös laatukriteeristön ja saavutettavuuslinjauksen yhteyttä: Sisältyykö saavutettavuus laatuun vai laatu saavutettavuuteen?

Saavutettavuuden saavuttaminen

Anne Kärjen (SAMK) fasilitoimassa Avointen oppimateriaalien saavutettavuus -työpajassa keskityttiin pohtimaan tekijän näkökulmaa tekeillä olevassa oppaassa. Mietimme muun muassa, onko opas ymmärrettävä ja mitä siihen tulisi vielä lisätä. Oppaan mukaan saavutettavuuden huomioiva oppimateriaalin tekijä tutustuu saavutettavuusohjeistuksiin ja -kriteereihin, käyttää hyödyntämiensä välineiden saavutettavuusominaisuuksia, kuvailee oppimateriaalinsa saavutettavuutta sekä kuuntelee palautetta ja kehittää materiaalia sen perusteella.

Työpajalaisten mielestä kriteeristöön olisi lisättävä enemmän tietoa ns. matalan kynnyksen mahdollisuuksista alkuun pääsemiseksi sekä termien selityksiä. Ehdotettiin myös tasoja samaan tapaan kuin laatusuosituksessa, mikä kuitenkin on hankalaa, koska saavutettavuuskriteerit perustuvat lainsäädäntöön. Jatkokehittämisen kannalta oleellisena pidettiin kysymystä siitä, miten organisaatiot velvoitetaan tukemaan saavutettavuusosaamisen kehittämistä sekä seuraamaan erilaisten apuneuvojen kehittymistä (esim. automaattinen suomenkielinen tekstitys) ja hankkimaan niitä.

Avoimesta oppimisesta meritoituminen

Avoimeen oppimiseen ja opetukseen -verkkotapahtuman ensimmäisen osan toisessa työpajassa tutustuttiin luonnokseen, joka koski suositusta meritoitumiselle oppimisen ja oppimateriaalien avoimuudesta. Luonnokseen kaivattiin kehitysideoita sekä kommentteja ja niitä kerättiin Jamboardin avustuksella pienryhmässä, jota veti Miki Kallio Oulun Yliopistosta. Eniten hämmennystä luonnoksessa aiheutti kohta, jossa meriittejä saisi valikoiduista oppimateriaaleista. Työpajaan osallistuneet kummastelivat mitä valikoitu oppimateriaali pitää sisällään. Toisessa kohtaa luonnosta ehdotettiin, että meriittejä saisi kaikista oppimateriaaleista, mikä saikin kannatusta.

Avoimia kommentteja suollettiin Jamboardiin kiitettävä määrä. Siellä mm. kannustettiin puhumaan meriittien saajien kohdalla myös muista ammattilaisista opettajien ohella. Lisäksi kommenteissa hyvinä asioina nousivat esille mm. lisenssivaihtoehdot sekä pysyvät tunnisteet, jotka oli mainittu luonnoksessa. Haasteena nähtiin mm. oppimateriaalin monimuotoisuus sekä vaikuttavuuden mittaaminen.

Oppimisen ja oppimateriaalien avoimuuden linjauksen neljännessä kohdassa oppimisen ja oppimateriaalien avoimuuden kehittämiseksi tehtyä työtä arvostetaan meritoitumiskriteereissä ja työtehtävien suunnittelussa, joten meritoitumisen linjauksen kehitystyö jatkuu linjauksen päivityksen yhteydessä.

Tukea “härpäkkeiden” käyttöönottoon

Anna Lindfors CSC:stä (Tieteen tietotekniikan keskus Oy) veti työpajan, jossa käsiteltiin vielä kesken olevaa neljättä osalinjausta. Se kuvaa avointen oppimateriaalien palveluita, työkaluja ja käytäntöjä. Suositus keskittyy siis pitkälti tekniseen puoleen. Sen on tarkoitus valmistua ensi vuonna.

Lindfors korosti vahvasti avointen oppimateriaalien käytön olevan vapaaehtoisuuteen perustuvaa. Siihen kannustetaan mm. antamalla tukea ja suosituksia. Osalinjauksessa muotoillaan kansallinen suositus käytännöistä ja työkaluista, joilla taataan, että avoimet oppimateriaalit löytyvät helposti, toimivat erilaisissa ympäristöissä, ovat helposti käytettävissä uudestaan, ja niitä voi sujuvasti kehittää edelleen.

Teknisiä työkaluja ja palveluita eli meikäläisittäin ”härpäkkeitä” on saatavilla todella paljon. Tarkoituksena ei ole kuitenkaan antaa valmiita listauksia niistä, niin mukavalta kuin ajatus tuntuukin. Suositus avaa periaatteita ja kysymyksiä, joita opettajien ja organisaatioiden tulisi ottaa huomioon, kun ne valitsevat työkaluja avointen oppimateriaalien laatimiseen. Suositeltavia käytäntöjä nostetaan esille.

Suosituksen yleiset kategoriat ovat:

  • Lisensointi, tekijänoikeudet ja yksityisyydensuoja
  • Työkalujen tuki sekä hankintatuki järjestelmille
  • Toimituksellinen tuki, saavutettavuus ja julkaisu

Opetusta se on etäopetuskin!

Yliopistonlehtori Jari Laru Oulun yliopiston oppimisen ja koulutusteknologian tutkimusyksiköstä kertoi etäopetuksen hyvistä käytänteistä. Näin korona-aikaan etäopetus on saattanut aiheuttaa monille opettajille harmaita hiuksia ja unettomia öitä: Kuinka tarjota opiskelijoille monipuolisia oppimiskokemuksia verkon välityksellä? Huolimatta siitä, missä oppiminen ja opetus tapahtuu, opettaminen on nykyään ennen kaikkea oppimisen ja oppimisprosessien suunnittelua. Opettajan tärkein tehtävä on auttaa oppijaa oppimaan. Oppimisympäristö puolestaan on oppimisen konteksti: Paikka, jossa oppimista tapahtuu. Tämä paikka voi olla myös verkossa.

Viimeistään pakkoetäopetuksen myötä monien meistä oli tutustuttava digitaalisten välineiden hyödyntämiseen osana opetusta, mutta kyseessä tuskin on ohimenevä ilmiö. Digitaaliset kompetenssit kuuluvat nykyaikaisen opettajan osaamispakkiin. Testaa omat digikompetenssisi.

Laru on varsin ihailtavasti toteuttanut useimpia normiolosuhteissa käyttämiään opetusmenetelmiä myös korona-aikana: muun muassa demonstraatio, peli, ohjattu ryhmäkeskustelu, avoin ryhmäkeskustelu, luento/puhe, kyselevä luento, projekti, tiimityöskentely, seminaari. Tässäpä ideoita itse kullekin oman opetuksen suunnitteluun!

Muutama muu linkkivinkki:

Avoimet oppimateriaalit käyttöön

Webinaarissa esiteltiin kaksi hakupalvelua, joiden kautta voi etsiä kotimaista, avointa oppimateriaalia omaan käyttöönsä. Ensimmäinen on opetus- ja kulttuuriministeriön, Opetushallituksen ja CSC:n kehittämä Avointen oppimateriaalien kirjasto (aoe), joka toimii myös avointen oppimateriaalien kuvailu- ja julkaisualustana. Avointen oppimateriaalien kirjastoon voi tallentaa minkä tahansa oppiasteen digitaalista oppimateriaalia muiden löydettäväksi. Vuoden käytössä olleesta palvelusta löytyy tällä hetkellä noin 1300 erilaista oppimateriaalia. Oppimateriaaleihin valitaan CC- eli Creative Commons-lisenssi, joka kertoo, miten oppimateriaalia saa käyttää ja voiko sitä esimerkiksi muokata omiin tarpeisiin sopivaksi. Monista oppimateriaaleista on tarjolla esikatselunäkymä, joka auttaa hahmottamaan materiaalin sisältöä yhdellä silmäyksellä. Avoimen oppimateriaalin voi ladata omalle koneelleen ja upottaa vaikkapa Moodleen, tai jakaa opiskelijoille linkkinä. Palveluun voi luoda myös erilaisia kokoelmia; aiheeseen sopien kannattaa kurkata vaikkapa Avoin julkaiseminen opetuksessa ja oppimisessa-kokoelma.

CSC:n Anna Lindfors nosti esityksessään esiin avoimen oppimateriaalin käytön monia hyviä puolia: materiaaliin pääsee käsiksi kuka tahansa mistä tahansa, ilman käyttäjätunnuksia. Oppimateriaali jää myös opiskelijoiden käyttöön kurssin sulkeuduttua puhumattakaan siitä, että avoin materiaali tuo näkyvyyttä sen tekijälle. Parhaassa tapauksessa avoin oppimateriaali lisää myös opetusyhteistyötä ja luo verkostoja yli organisaatiorajojen.

Avointen oppimateriaalien kirjastoon kuvaillut ja ladatut oppimateriaalit löytyvät myös kansallisen Finnan kautta, joka oli toinen webinaarissa esitelty hakupalvelu. Kirjasto-, museo- ja arkistoaineistojen hakupalveluna tutuksi tullut Finna on siis paikka, josta voi jatkossa etsiä myös avoimia oppimateriaaleja. Aoe-palveluun tallennettujen avointen oppimateriaalien lisäksi Finna tarjoaa yli 700 000 vapaasti hyödynnettävää aineistoa, joista suurin osa on kuvia. Finnan laajat rajausmahdollisuudet antavat hyvät työkalut aineiston rajaamiseen, oli sitten vailla valmista oppimateriaalia, artikkeleita, kuvia tai audiovisuaalista aineistoa. Avoimia oppimateriaaleja hakiessa rajauksia voi tehdä esimerkiksi koulutusasteen, oppimateriaalin tyypin ja oppiaineen, tutkinnon tai tieteenalan mukaan.

Vapaasti hyödynnettävät aineistot on Finnassakin varustettu CC-lisenssein. Jos CC-lisenssien tulkinta tuntuu vaikealta, saatiin webinaarissa siihenkin hyvä muistisääntö: mitä pidempi CC-lisenssi, sen rajatumpi käyttöoikeus.

Finnasta haettu esimerkkikuva kaupunkipuutarhasta. Kuvan tietue on kuvailtu ja sille on annettu CC-lisenssiksi CC BY 4.0.
Esimerkki hakupalvelu Finnan kautta löytyvästä vapaasti hyödynnettävästä aineistosta kuvailutietoineen ja jatkokäytön mahdollistavine CC-lisensseineen.
  • Tutustu Avointen oppimateriaalien kirjastoon videolla.
  • Tutustu Finnan avointen oppimateriaalien hakuun videolla.

 

Brief summary

On 14 April 2021, the Expert Panel in Open Education organised a webinar on Open Learning and Teaching. It was targeted at teachers, creators of learning materials and teaching support services. The half-day event of lectures and group work was organised in Finnish.

In breakout rooms, the participants discussed the national recommendations that are currently in preparation: Quality Criteria for Open Educational Resources, Accessibility in Open Educational Resources, Open Education and Merits, and Services, Tools and Practices for Open Learning.

Jari Laru gave a lecture about good practices for distance learning. Taru Kuhalampi demonstrated how the Finna search service can support distance education and Anna Lindfors presented the Library of Open Educational Resources.

 

Marja Aho, tietoasiantuntija | Information Specialist
Kaisa Hartikainen, tietoasiantuntija | Information Specialist
Riitta Holopainen, tietoasiantuntija | Information Specialist
Tuulevi Ovaska, erityistietoasiantuntija | Senior Information Specialist
Taisa Sallinen, tietoasiantuntija | Information Specialist
Opetus- ja tietopalvelut | Training and Information Services

Jaa tämä / Share this
Share