FUN näkyy -seminaari Jyväskylässä 9. marraskuuta 2021 | FUN seminar in Jyväskylä on November 9, 2021

(Please, scroll down to read in English.)

Suomen yliopistokirjastojen verkosto (FUN) on Suomen yliopistojen kirjastopalveluista vastaavien johtajien yhteistyöfoorumi. Kuluvana vuonna FUN on järjestänyt webinaarisarjan, jonka tavoitteena on tehdä 25-vuotiaan FUNin toiminta ja kokeilut näkyviksi.

Jyväskylän yliopistossa pidetty FUN Näkyy -seminaari on sarjan viimeinen, ja varsinainen juhlaseminaari. Seminaarin puheenjohtajana toimi FUNin puheenjohtaja ja Itä-Suomen yliopiston kirjaston johtaja Ari Muhonen.

Unifin puheenjohtaja, Jyväskylän yliopiston rehtori Keijo Hämäläinen käsitteli kirjastoja osana yliopistoa. Hän muistutti siitä, että infrastruktuuri nähdään usein mittalaitteina ja vaikkapa kirjaston kokoelmina, vaikka todellisuudessa keskeistä on ihmiset ja näiden tuomat palvelut ylipistolaisille. Laajasti ottaen avoimen tieteen ja tutkimusdatan avoimuuden merkitys kasvaa. Rehtori Hämäläinen kiitti kirjastoja korona-ajan tietohuollon erinomaisesta toimivuudesta.

Opetus- ja kulttuuriministeriön ylijohtaja Atte Jääskeläinen pohti alustuksessaan “Avoin julkaiseminen avoimen tieteen edistäjänä: Missä olemme – ja mihin pitäisi mennä?” (etäyhteydellä) avoimen julkaisemisen merkitystä avoimen tieteen edistäjänä. Hän kuvasi avoimen tieteen nykytilaa ja tulevaisuutta tiedeyhteisön toimintaympäristön ja tutkimusinfrastruktuurien näkökulmasta nostaen esille mm. tiedejulkaiseminen kustantamiseen ja julkaisemiseen liittyvän rahoituksen uudelleenallokoinnin tarpeen ja avointen tutkimusalustojen mahdollisuudet.

Kirjastonjohtaja emerita Päivi Kytömäki tarkasteli FUNin historiaa otsikolla ”FUN Suomen yliopistokirjastojen verkosto – yhdessä vahvempia ja osaavampia” FUNin edeltäjä Suomen yliopistokirjastojen neuvosto (SYN) perustettiin vuonna 1996 yliopistokirjastojen yhteistyöfoorumiksi, yhteisten palvelujen kehittäjäksi ja yhteiseksi ääneksi.Vuoden 2018 alussa SYN muutti nimensä FUN – Suomen yliopistokirjastojen verkostoksi. Yliopistokirjastojen suurista yhteistyöhankkeista voidaan mainita vuosina 2007–2011 toteutettu Kansallinen digitaalinen kirjasto (KDK)-hanke, jossa rakennettiin Suomen museoiden, kirjastojen ja arkistojen aineistoille yhteinen kansallinen Finna-portaali. 2010-luvulla SYNin toiminnassa nostettiin vahvasti esille tutkimuksen tuen palvelut ja kirjaston rooli tutkimuksen avoimuuden ja näkyvyyden vahvistamisessa mm. rinnakkaistallennuspalvelujen kautta. Koko historiansa ajan yliopistokirjastojen yhteistyö on edistänyt kirjastojen välistä oppimista ja osaamisen jakamista, ja tämä työ jatkuu vahvana.

SYL:n varapuheenjohtaja Aleksi Sandroos pohti opiskelijan puheenvuorossaan “Yliopistokirjasto nyt ja tulevaisuudessa opiskelijan näkökulmasta” kirjaston merkitystä opiskelijalle. Kirjasto on paitsi painetun ja digitaalisen tiedon lähde, myös fyysinen tila itsenäiseen opiskeluun, ryhmätyöskentelyyn ja vapaamuotoiseen oleiluun opiskelutoverien kesken. Kirjastolla fyysisenä tilana on myös laajempia ulottuvuuksia: kirjasto on koko yliopistoyhteisön merkityksellinen, tasa-arvoinen kohtaamispaikka; yliopiston ovi kansalaisiin päin; eri opiskelijasukupolvia yhdistävä yliopiston kokemus; ja yliopiston sivistysihanteen ja sivistysyhteiskunnan ruumiillistuma.

Jyväskylän yliopiston Suomen historian professori Petri Karonen käsitteli alustuksessaan “Historiantutkimuksen tulevaisuus” digitalisaation tuomia uusia mahdollisuuksia historiantutkimukselle. Digitalisaatio mahdollistaa valtavien tutkimusaineistojen käyttämisen, pitkän aikavälin analyysit ja monitieteisen tutkimuksen. Teknisen helppouden myötä vaarana on tiedon pinnallistuminen, liian nopea tutkimustulosten julkaiseminen ja tutkimuskysymysten erikoistumisen aiheuttama kokonaisuuden hallinnan heikentyminen. Tekniikka aikaansaa myös uusia tai kasvavia vaatimuksia: tarvitaan tutkimusmenetelmien ja tekniikan asiantuntemusta, korkealuokkaista dataa, dataa kuvailevia metatietoja, koneluvun virheitä korjaavaa käsityötä ja tutkimustyön kriittistä arviointia: painottuuko tutkimus oikeisiin asioihin. Avoin julkaiseminen mahdollistaa tutkimuksen yhteiskunnallisen vaikuttavuuden, jota tulee tukea myös kielellisesti: suomalaisen yhteiskunnan kuvaamiseen englanninkielinen julkaiseminen ei riitä, vaan tarvitaan suomen- ja ruotsinkielistä Suomen historian tutkimusta.

Europarlamentaarikko Mauri Pekkarinen korosti puheenvuorossaan ”Tieteen merkitys ja tulevaisuus” (etäyhteydellä) tutkitun tiedon merkitystä innovaatioiden kehittämisessä, koronapandemian ja ilmastonmuutoksen kaltaisten suurten globaalien ongelmien ratkaisemisessa ja maailmankuvamme rakentamisessa. Vuoden 2000 Lissabonin strategian tarkoituksena oli kehittää EU:sta maailman kilpailukykyisin talousalue vuoteen 2015 mennessä mm. nostamalla EU:n TKI-panostus 3 prosenttiin EU:n bruttokansantuotteesta. Lissabonin strategian tavoitteet eivät ole toteutuneet, päinvastoin EU:n kilpailukyky, tuottavuus, julkinen ja yksityinen TKI-rahoitus ja tieteellisten julkaisujen määrä ovat vähentyneet. EU jatkaa kuitenkin työtä kilpailukykynsä vahvistamiseksi, kilpailun rajoitusten purkamiseksi, yksityisen tutkimusrahoituksen lisäämiseksi, 3 %:n TKI-tavoitteen saavuttamiseksi ja TKI-toiminnan parantamiseksi, mukaan lukien tutkimuksen laadun, avoimuuden ja vaikuttavuuden edistäminen.

Seminaariin osallistujana oli ilo olla kuulemassa mielenkiintoisia, laadukkaita ja monipuolisia alustuksia sekä alustuksista noussutta keskustelua. Paikkana oli Jyväskylän yliopiston juhlava juhlasali, ei Teams tai Zoom. Pitkästä aikaa tapasimme kirjastoihmisiä kauempaakin. Hyvä mieli jäi kotiin vietäväksi kiinnostavasta ja innostavasta seminaarista. Seminaarin päätyttyä oli lunta maassa ja kotimatka Jyväskylästä sujui marraskuisessa lumituiskussa.

Petri Karonen, Suomen historian professori, Jyväskylän ylipisto. Puhujapönttö, rullajuliste, mies. | Professor of Finnish history, University of Jyväskylä.
Kuva: Jyväskylän yliopiston Suomen historian professori Petri Karonen |  Foto: Professor of Finnish history Petri Karonen, University of Jyväskylä

The Finnish University Libraries Network (FUN) is collaborative forum for the library directors in Finnish universities. This year, FUN has organized a webinar series aimed at making 25-year-old FUN’s activities and experiments visible.

The seminar “FUN näkyy” at University of Jyväskylä was the last seminar of series, and the actual celebratory seminar. The seminar was chaired by Ari Muhonen, the chairman of FUN and the director of the University of Eastern Finland Library.

Keijo Hämäläinen, the Chairman of Unifi (Universities Finland) and the Rector of the University of Jyväskylä, addressed the topic how libraries are the part of the universities at his speech “Tiedon lähteellä – kirjastot osana yliopistoa”. He recalled that infrastructure is often seen as measuring instruments and even as library collections, while the most important things should be the people and the services they bring to the university community. Broadly speaking the importance of transparency in open science and research data is growing. Rector Hämäläinen thanked libraries for the excellent functionality of information management during the covid-19 pandemic.

Atte Jääskeläinen, the Director General of the Ministry of Education and Culture, pondered the importance of open publishing as a promoter of open science in his speech “Avoin julkaiseminen avoimen tieteen edistäjänä: Missä olemme ja mihin pitäisi mennä?” (remotely). He described the current state and future of open science from the perspective of the scientific community’s operating environment and research infrastructures, raising issues such as the need for the reallocation of funding on scientific publishing and the possibilities of open research platforms.

Päivi Kytömäki, Library Director (emerita), reviewed the history of FUN under the title “FUN Suomen yliopistokirjastojen verkosto – yhdessä vahvempia ja osaavampia”. FUN’s predecessor Council of University Libraries (SYN) was established in 1996 as a cooperation forum, a developer of common services, and a common voice for the Finnish university libraries. In 2018, SYN changed its name to FUN – Finnish University Libraries Network. Among the major collaborative projects of the university libraries was the National Digital Library (KDK) project in 2007-2011, that built the national Finna portal, the common user interface to the materials of museums, libraries, and archives in Finland. In the 2010s, FUN made visible the university libraries’ research support services and the role of libraries in making research open and visible e.g. by developing self-archiving services. Throughout its history, collaboration between university libraries has contributed to interlibrary learning and knowledge sharing, and this work continues strong.

Aleksi Sandroos, Vice President of National Union of University Students in Finland, discussed in his student’s speech titled “Yliopistokirjasto nyt ja tulevaisuudessa opiskelijan näkökulmasta” on the importance of the library to students. The library is not only a source of printed and digital information, but also physical space for independent study, teamwork, and hangout with fellow students. The library as a physical space also has wider dimensions: the library is a meaningful, egalitarian meeting place for the entire university community; the door to the university for citizens; a university experience uniting different university student generations; and the epitome of university’s academic ideal and educational society.

Petri Karonen, Professor of Finnish history at University of Jyväskylä, reflected in his speech “Historiantutkimuksen tulevaisuus” on new opportunities that digitalization brings for historical research. Digitalization allows the use of huge research data, long-term analysis, and interdisciplinary research. With technical easiness, the risk is the superficiality of information, the hastened publishing of research results, and the degradation of overall research management caused by the specialization of research questions. Technology also provides new or growing demands: expertise in research methods and technology, high quality data, metadata describing the research data, craftsmanship correcting the machine reading errors, and critical evaluation of research: whether the research is focused on the right things. Open publishing allows the social impact of research, which should also be supported linguistically: publishing in English is not enough to describe Finnish society, but Finnish history should be written in Finnish and in Swedish.

Mauri Pekkarinen, member of the European Parliament, stressed in his speech “Tieteen merkitys ja tulevaisuus” (remotely) the importance of research-based knowledge in developing innovation, in solving major global problems such as covid-19 pandemic and climate change, and in building our world-view. The 2000 Lisbon Strategy aimed to develop the EU into the most competitive economic area in the world by 2015, i.a. by increasing the EU’s RDI (Research, Development, and Innovation) contribution to 3 % of EU GDP (gross domestic product). The objectives of the Lisbon Strategy have not been realized; on the contrary, the EU’s competitiveness, productivity, public and private RDI funding, and the number of scientific publications has decreased. However, the EU will continue to work to strengthen its competitiveness, break competition restrictions, increase private research funding, achieve the 3 % RDI target and improve the RDI, including the quality, transparency, and efficiency of research.

As a participant in the seminar, it was a pleasure to hear interesting, high-quality and varied speeches and discussion. The venue was the festive ballroom of University of Jyväskylä, not Teams or Zoom. After a long time, we met library people farther away. After an interesting and inspiring seminar, we embarked a trip home with good minds. In the evening, there was snow on the ground and the home journey from Jyväskylä went through a snow stroke in November.

Katri Rintamäki, palvelupäällikkö | Head of services
Tomi Rosti, tietoasiantuntija | Information specialist
Opetus- ja tietopalvelut | Training and information services

Jukka Kananen, palvelupäällikkö | Head of services
Verkko- ja julkaisupalvelut | Library IT and publishing services

Marja Maijala, palvelupäällikkö |  Head of services
Sisäiset palvelut | Internal services

Share

Seminaari- ja verkostoitumismatkalla ensimmäistä kertaa sitten koronakevään | Seminar and networking trip for the first time since spring 2020

(Please, scroll down to read a summary in English.)

Osallistuimme BMF ry:n (Bibliothecarii Medicinae Fenniae) syysseminaariin 12.11. Terkossa eli Helsingin yliopiston Meilahden kampuskirjastossa. Olimme jo melkein unohtaneet, millaista on työmatkailla. Se on sellaista, että istutaan paljon junassa, käytetään perillä kaikki aika tehokkaasti, osallistutaan aktiivisesti seminaariin ja verkostoidutaan innokkaasti.

Ennen seminaaria helsinkiläiskollegat esittelevät meille kirjaston ja Terkko Health Hubin tiloja ja toimintaa. Health Hub on startup-yhteisö, yhteistyötila sekä terveys- ja biotieteisiin keskittyvä tapahtumapaikka, jossa edistetään uudenlaista yhteistyötä yrittäjyyden, tutkimuksen ja terveydenhuollon välillä. Oli todella inspiroivaa nähdä kuinka Terkossa on huomioitu asiakkaiden eri tarpeet etenkin ympäristön viihtyvyyteen panostamalla.

Seminaarin otsikkona oli “Korona vie ja työelämä vikisee?” Syysseminaarin ohjelma oli hienosti ammattiimme sidottu ja toisaalta todella käytännönläheinen. Pääesityksiä oli kaksi: pedagoginen yliopistonlehtori Saara Repo totesi otsikon “Joustavasti lähi- ja etäopetusta – opetus koronan jälkeen” alla, ettei paluuta koronaa edeltävään aikaan ole. Korona-aika on muuttanut opetustamme lähiopetuksesta etäopetukseen, ja onkin hyvä miettiä kuinka saamme opetuksen pysymään pedagogiesti laadukkaana menetelmistä huolimatta. On ilahduttavaa huomata kuinka myös akateemisissa kirjastoissa panostetaan opetusten laatuun ja mietitään tarkasti kuinka opetukset vastaavat oppimistavoitteisiin.

Esityksessään “Tietotyöläisen työhyvinvointi” psykologi Liisa Puskala puhui aivoergonomiasta eli kognitiivisesta ergonomiasta. Hän painotti, miten tärkeää on suojella keskittynyttä työaikaa, ja huomautti, että oman työn johtaminen on joukkuelaji. Hän antoi myös hyviä vinkkejä tietotyöläisen hyvinvointiin. Aivojakin on hyvä lepuuttaa silloin tällöin.

Kahdesta lyhyemmästä esityksestä eli tapauksesta toinen oli meiltä: “Open access viikko 2021 Itä-Suomen yliopiston kirjastossa”, josta puhui Tuulevi, ja toinen Terkosta: “Uuden työvälineen haltuunotto etäaikana: case RedCap”, josta puhui informaatikko Katri Larmo. REDCap (Research Electronic Data Capture) on datanhallintajärjestelmä, joka onkin UEFissa jo käytössä. UEFissa RedCapin ylläpitämisestä vastaa Bioinformatiikkakeskus.

Esitysmateriaalit on linkitetty BMF:n sivulle. Mukana on myös linkki ohjelmasta poisjääneen esityksen lähteeseen eli Ina Antellin opinnäytetyöhön “BMF ry:n jäsenten työnkuvankartoitus : osaaminen ja tulevaisuus”.

Kokonaisuudessaan seminaari oli todella onnistunut ja tunnelma siellä lämmin terveystieteiden tietotyöläisten välillä. Sekä ammatillinen että sosiaalinen verkostoituminen onnistui yli odotusten. Seminaarin yhteydessä oli helppoa verkostoitua ja tutustua uusiin alan kollegoihin, sillä sekä seminaarissa että sen tauoilla oli varattu hyvin aikaa keskustelulle. Keskustelu olikin vilkasta ja saimme kotiin viemisiksi paljon kollegiaalista vertaistukea sekä käytänteiden jakoa.

Matkalla konkarilla ja keltanokalla oli myös aikaa tutustua toisiinsa, mikä on valitettavasti korona-aikana jäänyt melko pinnalliseksi. Mutta nyt saimme tutustua toisiimme paremmin, mikä ilman muuta oli tämän työmatkan parasta antia.

Seuraava BMF-tapahtuma onkin opintomatka tänne meille, Kuopion kampuksen molempiin kirjastoihin ja Savonia-ammattikorkeakoulun kirjastoon, huhtikuussa 2022. Pääsemme siis tapaamaan kollegoita jälleen.

Taisa Sallinen, tietoasiantuntija
Tuulevi Ovaska, erityistietoasiantuntija
Opetus- ja tietopalvelut | Training and information services

 

Seminaarissa: ihmisiä, pöytiä joilla kahvikuppeja muistiinpanovälineitä, lasiseinä.| In the seminar: participants, tables, glass wall.
Keskusteleva seminaari. Kuva: Tiina Heino | Conversational seminar. Photo: Tiina Heino

Briefly in English

We attended the autumn seminar of the Bibliothecarii Medicinae Fenniae (BMF, a professional association for medical and health librarians and information professionals in Finland) in Helsinki on the 12th of November. We had already almost forgotten what it is like to travel for work purposes. It means sitting hours on the train, using the time efficiently, actively participating in the seminar and networking enthusiastically.

Before the seminar, we had a short guided tour at Terkko Health Hub. It was really inspiring to see how the different needs of customers have been taken in account, especially by investing in the comfort of the environment.

The seminar program was nicely tied to our profession and, on the other hand, really pragmatic. There were two main presentations: pedagogical university lecturer Saara Repo stated that there is no return to the times before Covid-19. Psychologist Liisa Puskala spoke about cognitive ergonomics.

One of the two shorter case presentations was from us, as Tuulevi spoke about the Open access week 2021 at UEF. RedCap was the topic of information specialist Katri Larmo from Terkko. REDCap (Research Electronic Data Capture) is a browser-based, metadata-driven software solution and workflow methodology for designing clinical and translational research databases. It is also in use at UEF and here the Bioinformatics Centre is responsible for it.

Presentation materials (in Finnish) are available at the BMF webpage. There is also a link to the source of the presentation left out of the programme, Ina Antelli’s Bachelor’s thesis.

Both professional and social networking succeeded beyond expectations. It was easy to network and get to know new colleagues in the field, since both the seminar and its breaks allotted time for discussion.

During the trip, the old hand and newbie also had time to get to know each other, which, unfortunately, has remained quite superficial during the pandemic. Now we got a chance to get to know each other better.

The next BMF event will be a study trip to Kuopio, to visit UEF’s both libraries in Kuopio and the library of Savonia university of applied sciences, in April 2022. We are already looking forward to meeting colleagues again.

Taisa Sallinen, tietoasiantuntija | Information specialist
Tuulevi Ovaska, erityistietoasiantuntija | Senior information specialist
Opetus- ja tietopalvelut | Training and information services

Share

Eurooppa-foorumi Turussa | Europe Forum in Turku

(Please, scroll down to the last paragraph to read a short introduction, with links, in English.)

Yleiskuva Turun Eurooppa-foorumista elokuussa 2021: puhuja, yleisöä. Speaker, audience at Europe Forum.Osallistuin nyt neljättä kertaa järjestettyyn Turun Eurooppa-foorumiin  25.-27.2021. Se on vakiintunut Suomen tärkeimmäksi (ja ainoaksi) kansalaisten ja päättäjien väliseksi Eurooppaa koskevan yhteiskunnallisen keskustelun areenaksi. Eurooppa-foorumissa pohditaan Suomen tämänhetkistä ja tulevaa roolia Euroopassa ja Euroopan unionissa pidemmän aikavälin perspektiivistä. Eri näkemyksiä edustavat terävimmän kärjen poliittiset päättäjät ja asiantuntijat, kansalaisjärjestöt, elinkeinoelämä, työmarkkinajärjestöt sekä myös tavalliset kansalaiset. Foorumi koostuu seminaareista, paneelikeskusteluista, kyselytunneista ja kansalaiskeskusteluista.

Euroopan komission Suomen-edustusto olisi kustantanut tiedotuspisteisiinsä  kuuluvien Suomen EU-tallekirjastojen hoitajien matkat ja majoituksen Turussa, mutta pahentuneen koronatilanteen vuoksi suurin osa meistä osallistui (viime vuoden tapaan) tapahtumiin etäyhteyden välityksellä. Sen sijaan suurin osa Europe Direct -tiedotuspisteiden hoitajista taisi olla paikan päällä. Sain kyllä kuulla, että käytännössä hekin joutuivat seuraamaan tapahtumia monesti hotellihuoneistaan verkon välityksellä. Koronavaaran vuoksi tilaisuuksiin otettiin näet sisään liveosallistujia vain rajoitetusti. Mutta kaikki sekä Turussa että muualla Suomessa pääsivät siis seuraamaan foorumia verkon välityksellä, ja tapahtumat ovat tallessa mm. YouTubessa  Eurooppa-foorumin omalla kanavalla, tai ehkä vielä helpommin tällä sivulla. Koska foorumin tapahtumia järjestettiin yhtä aikaa kahdessa tai jopa kolmessa paikassa, en luonnollisestikaan voinut osallistua kuin vain osaan niistä. Esittelemieni tilaisuuksien lisäksi Eurooppa-foorumin muuhun tarjontaan voi tutustua esimerkiksi päivien ohjelman  avulla.

Tänä vuonna Eurooppa-foorumi oli jaettu kolmeen eri teemapäivään. Keskiviikko 25.8. oli tiedepäivä. Heti päivien avajaisissa  saatiin se mielenkiintoinen tieto, että Turun yliopisto ja Åbo Akademi valmistelevat uutta yhteistä ”Eurooppa ja EU” -maisteriohjelmaa. Sen on tarkoitus kouluttaa uusia suomalaisia asiantuntijoita EU-virkamiesuralle, sillä nykyiset suomalaiset EU-toimijat alkavat hiljalleen eläköityä.

Erkki Tuomioja puhuu lavalla. Yleisöä. Erkki Tuomioja speking on stage. Audience.Eurooppa-foorumin tiedeseminaarin pääpuheenvuoron piti konkaripoliitikko Erkki Tuomioja. Hän puhui informaatiovaikuttamisesta toisaalta osana hybridisodankäyntiä, toisaalta taas tärkeänä osana demokraattista keskustelua. Tuomiojan mukaan Kiinan ja Venäjän lisäksi informaatiovaikuttamiseen turvautuvat kyllä länsimaatkin, joskaan eivät yhtä kärjistetyssä muodossa. Tarkoituksellista disinformaatiota vastaan uudeksi ilmiöksi on noussut ”open source intelligence”  jota voivat harjoittaa sekä yksittäiset ihmiset että ryhmät, kuten tutkivan journalismin sivusto Bellingcat.

Tämän jälkeen seurasin ”Hyvä paha tekoäly”– keskustelua  Siinä todettiin, että tekoälyn säätelyssä ja massadatan keräyksessä maailmalla on valittu kolme eri näkökulmaa: USA haluaa lainsäädännöllään ennen kaikkea järjestää yrityksille mahdollisuuksia datan käyttöön, EU painottaa kansalaisten tietosuojaa, mutta Kiina haluaa käyttää datankeräystä ja tekoälyä ihmisten kontrollointiin. Ei ole itsestään selvää, onko EU valinnut loppujen lopuksi voittavan tien. Kiinaa eivät sido länsimaiset arvot ja monet kiinalaiset jopa edellyttävät hallinnolta, että se pitää kaikki kansalaiset kurissa ja nuhteessa. ”Rokotteet ja infokuplat” -keskustelussa  taas huomautettiin, että sinänsä rokotteita on vastustettu mitä järjettömimmillä perusteilla heti niiden keksimisestä lähtien.

Fit for 55 ei suinkaan tarkoita keski-ikäisten EU-kansalaisten kunnonkohotusohjelmaa, vaan Euroopan vihreän siirtymän suunnitelmaa. Sen tavoitteena on saavuttaa ilmastoneutraalius vuoteen 2050 mennessä, ja välivaiheena EU on sitoutunut vähentämään päästöjä vähintään 55 % vuoden 1990 tasosta vuoteen 2030 mennessä. Tästä keskustelusta opin mm. sen, että tulevaisuudessa biodiesel on pitkälti säästettävä lentokoneille, koska niiden sähköistäminen on kaikkein vaikeinta. Henkilöliikenne pitäisi saada paljolti sähköiseksi, koska jo tavaraliikenne vaatii sähkön lisäksi muutakin. Esimerkiksi laivaliikennettä varten tarvitaan synteettistä ammoniakkia, sen tuottamiseen vetyä ja kaikki tämä vety pitäisi vielä pystyä tekemään uusiutuvalla sähköllä. Päivän päätteeksi seurasin vielä keskusteluja ”EU, nuoret ja some”  sekä ”Onko suomalaisten välinpitämättömyys EU-asioissa median vika? Vai ansio?”.

Jutta Urpilainen puhuu. Jutta Urpilainen speaking.Torstai 26.8. oli omistettu taloudelle. Ranskan, Saksan, Slovenian (Euroopan unionin neuvoston puheenjohtajamaa heinäkuun alusta lähtien) ja Suomen eurooppaministerien tervehdyksen  jälkeen EU:n kansainvälisten kumppanuuksien komissaari Jutta Urpilainen piti keynote-puheenvuoron ”Mitä on yhdenvertaisuus pandemian jälkeen: talous, ihminen ja ympäristö sekä demokratia?”.  Vastuualueensa mukaisesti Urpilainen keskittyi mm. Afrikan tilanteeseen. Siellä vasta 4 % väestöstä on saanut yhden ja 2 % kaksi koronarokotetta. Globaalin rokotekattavuuden saavuttaminen on välttämätöntä, jos maailmantalous halutaan saada takaisin raiteilleen. Tulevien katastrofien välttämiseksi EU pyrkii alueellisen rokote- ja lääkevalmistuksen aloittamiseen Afrikassa. Toisaalta reilun talouden periaatteiden mukaisesti Afrikan maiden olisi myös itse osallistuttava hyvinvointinsa kehittämiseen. Nykyään 70 % Afrikan työntekijöistä toimii ”harmaassa taloudessa”, jossa ei makseta veroja.

EU-tuomioistuimen entinen tuomari Allan Rosas piti toisen vuotuisen Esko Antola -luennon. Hänen mukaansa liittovaltiotavoite on ollut EU:ssa sisäänkirjoitettuna heti sen perustamisesta lähtien, ja Iso-Britannian Brexit oli sikäli väistämätön. Englantilaiset (päinvastoin kuin esimerkiksi irlantilaiset ja skotlantilaiset) eivät näet koskaan henkisesti liittyneet EU:hun. Rosas totesi myös, että Suomen eduskunnan perustuslakivaliokunta on EU:n puitteissa suuri poikkeus. Vaikka se on ainakin periaatteessa poliittisesti riippumaton, niin silti olisi vaikea perustella miksi muiden maiden perustuslakituomioistuimet (tuomarin vastuulla toimivine asiantuntijajäsenineen) olisivat meidän järjestelmäämme olennaisesti huonompia perustuslain tulkitsijoita.

En ennättänyt jäädä seuraamaan luentoa seurannutta varmasti mielenkiintoista paneelikeskustelua, kun jossain välissä oli pakko pitää ruokatauko. Ennen Euroopan komission Suomen-edustuston tiedotusverkostoilleen järjestämää omaa ohjelmaa ennätin vielä seurata Liikennepolitiikan seminaaria, jossa pohdittiin liikennepolitiikan tulevaisuutta  Siellä valiteltiin mm. Rail Baltica -hankkeen  jähmeää etenemistä ja Suomen perin vähäistä panostusta raideliikenteen parantamiseen. EU:ltakaan ei anota tänne liikenteen kehittämisavustuksia juuri lainkaan. Tietysti niillä maksettaisiin vain osa jostain hankkeesta, pääosa rahoituksesta pitäisi löytyä kotimaasta. Turussa kun oltiin, niin Tunnin juna Helsingistä Turkuun tuntui olevan koko Suomen tulevaisuuden kohtalonkysymys. Vain Pohjois-Savon vaalipiirin meppi Elsi Katainen uskalsi tuoda esille myös Itärata-hankkeen.

Loppu iltapäivä meni seuratessa Euroopan parlamentin Suomen-toimiston ja Euroopan komission Suomen-edustuston selontekoja ajankohtaisista EU-aiheista. Näistä ei valitettavasti ole tallenteita, koska ne eivät olleet Eurooppa-foorumin virallista ohjelmaa. Kun koronapandemia viime vuoden maaliskuussa alkoi, suurin piirtein kaikki siirtyivät Brysselissäkin etätyöhön, ja esimerkiksi komission päärakennus Berlaymont oli pari kuukautta lähes tyhjillään. Sen jälkeen komisaarit palasivat sinne, mutta heidän esikuntansa jatkoivat pääasiassa etätöissä. Vasta nyt työskentely alkaa Brysselissäkin normalisoitua. EU on sitoutunut toimittamaan kolmansiin maihin 200 miljoonaa koronarokotetta, mutta niistä on toistaiseksi saatu jakoon vain 12 miljoonaa. Seuraava kokokohta parlamentissa ja koko EU-politiikassa on komission puheenjohtajan Ursula von der Leyenin vuosittainen State of the Union -puhe. Tänä vuonna se pidetään ensi viikon keskiviikkona eli 15.9.

Perjantai 27.8. oli Eurooppa-foorumin politiikkapäivä. Ennätin kuunnella ministeri Li Anderssonin Minun Eurooppani -luennon nuorille.  Andersson kertoi olevansa sitä sukupolvea, jolle vapaa liikkuvuus ja yhdistyvä Eurooppa olivat itsestään selviä. 2010-luvulla talouskriisin myötä alkanut vastakkainasettelu ja raja-aitojen pystytys tuntuu hänestä siksi hyvin vieraalta.

Sanna Marin puhuu. Sanna Marin speaking.Tämän jälkeen hyppäsin kuuntelemaan kahta puheenvuoroa Euroopasta. Pääministeri Sanna Marin ja puoluejohtaja Petteri Orpo esittivät molemmat näkemyksensä tämän hetken tärkeimmistä Eurooppaan liittyvistä kysymyksistä. Marin korosti sitä, että poliittisten voimasuhteiden vaihtumisesta huolimatta Suomen EU-politiikassa on ollut koko jäsenyyden ajan jatkuvuutta. Orvon mukaan EU:n on nyt kirkastettava poliittista linjaansa muuttuneessa maailmanpoliittisessa tilanteessa. Kiina on nousemassa maailmanmahdiksi, USA on poliittisesti kahtiajakautunut ja Venäjä muuttuu yhä arvaamattomammaksi.

EU:n tuplasiirtymä -paneelin osallistujat. Participants of a panel discussion.Keskustelussa EU:n tuplasiirtymä ja globaali rooli viitattiin pyrkimykseen yhtäaikaisesta digitaalisesta ja vihreästä siirtymästä. EU tavoittelee ei sen vähempää kuin digitaalista johtajuutta maailmassa. Sen onnistuminen olisi vähintään yhtä suuri asia kuin aikoinaan sisämarkkinoiden luominen.
Paneelissa EU ja Venäjä osana uutta maailmanjärjestystä – yhdessä vai erikseen?  Esko Aho totesi, että maailma ei muuttunut lainkaan sellaiseksi, kuin mitä 1990-luvulla uskottiin. Tuolloin yleisesti hämmästeltiin Suomen halua pitäytyä yleisessä asevelvollisuudessa, kun historia oli päättynyt ja maailma oli siirtymässä ikuisen rauhan aikaan. Ikävä tosiasia on se, että Euroopan turvallisuus rakennettiin tuolloin Venäjän väliaikaisen heikkouden varaan.

Keskustelussa Vakautta ja vaurautta: Eurooppa-politiikka osana Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa  pohdittiin sitä, täytyisikö EU:n syventää puolustuksellista yhteistyötään nyt, kun Yhdysvallat vetäytyy yhä enemmän Euroopasta ja keskittyy Kiinaan. Paneelissa Europe and China – A Challenging Relationship taas todettiin, että Eurooppa jäi jälkeen erimerkiksi matkapuhelinten kehityksessä siksi, että se on stagnaattinen ja vanhentuva manner. Kiinan lisääntyviä taloudellisia investointeja Eurooppaan on pelätty, mutta aikaisemmin niiden puuttumista valitettiin.

Viimeisenä osiona kuuntelin keskustelua Strategisia tavoitteita vai sattumankauppaa – Euroopan puolustusyhteistyön tulevaisuuden näköalat. Eurooppa ei enää voi laskea puolustuksessaan USA:n varaan, ja EU:n nopean toiminnan joukot osoittautuivat täydeksi pettymykseksi Afganistanin kriisin aikana. Suurin osa EU-maista on Naton jäseniä ja ne tuskin haluavat rakentaa Eurooppaan kahta päällekkäistä turvallisuusjärjestelmää. Samalla Brexit vei EU:n ainoan todellisen sotilasmahdin pois puolustusvahvuudesta. Suomelle optio liittyä tarvittaessa Natoon on edelleen hyvin tärkeä.

Kaiken kaikkiaan Eurooppa-foorumi todisti taas tärkeytensä ja myös kykynsä reagoida nopeasti ajankohtaisiin teemoihin. Monta mielenkiintoista esitelmää ja keskustelua jäi minulta kuulematta, mutta ne kaikki siis löytyvät pysyvästi verkosta, samoin kuin aikaisempienkin vuosien keskustelut.


Europe Forum at the former Finnish capital Turku is an annual discussion forum about Finland and her role in European politics. All the talks can be found at YouTube . Most of them were held in Finnish, but you can find the list of English programmes online.


Tapani Toivanen, tietoasiantuntija | Information Specialist
Opetus- ja tietopalvelut | Training and information services

Share