Tiedejulkaisemisen päivät 2022: Tiedejulkaisemisen vaikuttavuus, vastuullisuus ja avoimuus | Research Publishing Days 2022: Impact, responsibility and transparency in scientific publishing

(Please, scroll down to read in English.)

Vuosittain järjestettävillä Tiedejulkaisemisen päivillä keskustellaan useista ajankohtaisista tiedejulkaisemiseen liittyvistä aiheista, kuten kustannustoiminnasta, avoimesta julkaisemisesta, sekä erityisesti tänä vuonna tiedon vaikuttavuudesta. Tiedejulkaisemisen päivät järjestettiin tällä kertaa Joensuussa Itä-Suomen yliopistossa 3.-4.10.2022. Tilaisuus järjestettiin hybridinä ja paikalle saapui kuutisenkymmentä osallistujaa. Verkossa tilaisuutta seurasi molempina päivinä yli 200 katsojaa.

Tilaisuuden järjestivät Tieteellisten seurain valtuuskunta (TSV), Tiedonjulkistamisen neuvottelukunta (TJNK), Suomen tiedekustantajien liitto, Kansalliskirjasto ja Itä-Suomen yliopisto (UEF).

Maanantai 3.10.

Tilaisuuden avasi Itä-Suomen yliopiston kirjaston johtaja ja Suomen yliopistokirjastojen neuvoston puheenjohtaja Ari Muhonen verkkoympäristön kehittymistä käsittelevällä puheellaan. Tätä seurasi TSV:n Sami Syrjämäen puheenvuoro avoimen tieteen julistuksista ja niiden toteutumisesta. Pääpaino oli Budapest Open Access Initiativessa, joka täytti juuri 20 vuotta. Julistuksen keskeinen sanoma on, että tieteen tulisi tuottaa yhteistä hyvää kaikille. Tällä hetkellä keskeisenä tavoitteena on muuttaa tiedejulkaisemisen rakenteita siirtymällä yhä enenevissä määrin kaupallisesta kustantamisesta tiedeyhteisön ja nonprofit-organisaatioiden ylläpitämien julkaisukanavien käyttöön.

Seuraavissa kommenttipuheenvuoroissa Avoimen tieteen ja tutkimuksen kansallisen koordinaation sihteeristöön kuuluva Hanna Lahdenperä, Helsinki University Pressin (HUP) kustannusjohtaja Leena Kaakinen ja Historiallisen aikakauskirjan päätoimittaja Anu Lahtinen käsittelivät avointa julkaisemista kotimaisten kustantajien näkökulmasta. Lahdenperän puheenvuorossa pohdittiin kotimaisten avoimen tieteen linjausten suhdetta kansainvälisiin linjauksiin. Kaakinen taas nosti esiin sen, että on oleellista miettiä miten tehtyjen linjausten toimeenpano todellisuudessa rahoitetaan ja myös muistutti, että globaalin oikeudenmukaisuuden kannalta APC-maksut (article processing charge) vain siirtävät maksumuurin muualle. Anu Lahtinen toi esiin puheenvuorossaan, että eri CC-lisenssien (Creative Commons) laajan käytön salliminen on tärkeää, jotta kaupalliset toimijat eivät pääse hyötymään tutkijoiden työstä ilman erillistä korvausta.

Päivä jatkui UEFin hoitotieteen professori Katri Vehviläinen-Julkusen pitämällä 10-vuotiasta DORA-julistusta (San Francisco Declaration on Research Assessment) käsittelevällä puheenvuorolla. Lähtökohtana julistuksella oli tutkimuksen arvioinnin monipuolisuus. Arviointi onkin vuosien varrella kehittynyt pelkästä metriikasta kohti laajempaa tutkimustuotosten arviointia ja muun muassa narratiivisen CV:n hyödyntämistä kohti.

Seuraavan keskusteluosion teemaksi oli nostettu vastuullisesti vaikuttava tiedonjulkistaminen. Keskustelun aloitti UEFin englannin kielen ja kulttuurin professori Jopi Nyman, joka käsitteli esityksessään Jufon vaikutusta ja tulevaisuutta. Jufo eli Julkaisufoorumi ja sen sisältämä kansallinen julkaisukanavien tasoluokitus on muokannut suomalaista tiedekenttää sekä rahoitusmallin että tutkimuksen arvioinnin kautta. Julkaisukulttuuri on Jufon käyttöönoton myötä muuttunut, monografiajulkaisemisesta on siirrytty kohti artikkelijulkaisemista ja luokitusta on vastoin alkuperäistä tarkoitusta alettu käyttää myös yksittäisten tutkijoiden arviointiin.

Vastuullinen toimitustyö oli keskiössä Turun yliopiston suunnittelija Annastiina Mäkilän puheenvuorossa. Hän käsitteli toimittajan roolia ja suhteita niin vertaisarvioijien ja kirjoittajien kanssa, kuin myös laajemmin toimittajan vastuuta lehteä, sen lukijoita ja laajemmin koko tiedeyhteisöä kohtaan. Tutkijatohtori Mona Mannevuo taas käsitteli omassa puheenvuorossaan tieteen viestinnällistymistä ja vaikuttavuutta. Käsiteltävinä teemoina esiin nousivat tiedepohjainen politiikka ja strateginen tutkimus, vaikuttavan tutkimuksen mielikuvastot sekä tutkijan rooli huomiotaloudessa.

Viimeisessä puheenvuorossa kansanedustaja Anu Vehviläinen avasi ajatuksiaan siitä, miten hän haluaisi tulla vaikutetuksi tutkitulla tiedolla. Hän nosti esiin, että kansanedustajat valitaan yleensä rooliinsa arvojen, ei asiantuntijuuden vuoksi ja että politiikassa mielipiteen vaihtaminen tulkitaan usein ”takin kääntämiseksi”. Tänä päivänä vallalla oleva identiteettipolitiikka vahvistaa arvo- ja ryhmäsidonnaisuutta, eikä analysoiva moniulotteinen tarkastelu välttämättä sovi tuohon kuvioon.

Ensimmäisen päivän päätti Jyväskylän yliopiston (JY) Avoimen tiedon keskuksen johtaja Pekka Olsbo käsittelemällä tekeillä olevaa tieteellisten kirjojen avoimen julkaisemisen suositusta. Hän pohti puheenvuorossaan sitä, miksi avoimuuslinjauksiin liittyvän rahoituksen saaminen on Suomessa niin hankalaa, vaikka kirjojen julkaisumäärät ovat suhteellisen pieniä. Olsbo toi esiin, että monissa Euroopan maissa rahoitus on saatu järjestymään koska avoimen julkaisemisen tukeminen on sisäänrakennettu rahoitusmalleihin.

Iltaohjelmassa julkistettiin Suomen tiedekustantajien liiton palkinnot.  Liiton kannustuspalkinto jaettiin kolmelle lehdelle: Nordic Review of International Studies, Tutkimus ja kritiikki sekä Lähihistoria. Palkinnon perusteluissa pidettiin tärkeänä, että uusia suomalaisia tiedelehtiä perustetaan vaikeasta tilanteesta huolimatta.

Vuoden 2022 tiedelehtenä palkittiin Alue ja ympäristö. Lehteä kustantaa Alue- ja ympäristötutkimuksen seura.

luentosali jossa istuu Tiedejulkaisemisen päivien osallistujia kuuntelemassa. lecture hall, speakers, listeners
Maanantain ensimmäiset kommenttipuheenvuorot olivat aiheeltaan Avoimuuden julistukset 20 vuotta: Kuva: Taina Sahlman

Tiistai 4.10.

Tiistain avauksessa kuultiin avointen tieteellisten kirjojen kustantamiseen liittyen kansainvälisiä ja kansallisia kokemuksia. Kommenttipuheenvuorot pitivät TSV:n julkaisupäällikkö Sami Syrjämäki, JY:n Avoimen tiedon keskuksen johtaja Pekka Olsbo, Suomalaisen kirjallisuuden seuran (SKS) kustannusjohtaja Kirsi Keravuori, sekä Gaudeamusta ja HUP:ia edustava kustannusjohtaja Leena Kaakinen.

Kaakinen avasi keskustelun, ja kertoi Edition.fi -portaalista, joka on TSV:n ylläpitämä kotimaisten avointen kokooma- ja monografiateosten palvelu. Lisäksi hän esitteli HUP:n, myös Helsingin yliopiston ulkopuolisille julkaisuille tarkoitetun avoimen kustantamon, jota ylläpitävät Helsingin yliopiston kirjasto ja Gaudeamus. Vaikka HUP helpottaa osaltaan tutkijoille joskus hankalaakin monografioiden julkaisua, eivät rahoitusasiat ole tasa-arvoisia.  

Avoimen tieteen koordinaation osana onkin laadittu kirjojen avoimuuden linjausta, jossa on alusta asti ollut keskeistä rahoituksen selvittäminen. Kirsi Keravuoren esittelemä SKS mahdollistaa timanttimallin mukaisen open access-julkaisemisen, sillä TSV tukee taustarahoitettua julkaisua. Tästä huolimatta Kerovuonkin mukaan on merkitystä sillä, mihin suuntaan uudet laadittavat linjaukset osoittavat, sillä nämä määrittävät koko suomalaisen tiedekustantamisen kenttää.

Tällä hetkellä olemassa oleva kotimainen rahoitus kohdistuu kirjoja useammin lehtiartikkeleihin. Toisin on esimerkiksi Itävallassa, Alankomaissa ja Isossa-Britanniassa, jossa rahoitusta saa myös monografian julkaisemiseen. Pekka Olsbo totesikin, että kirja on keskeinen sivistyksen ja tiedonvälityksen väline. Voisiko siis julkaista rinnakkain sekä kaikille avointa että ostettavaa teosta, kuten Ranskassa jo tehdäänkin? Siellä kustantaja lupaa pitää myös painettua kirjaa saatavilla, koska myös sillä on kysyntää.

Rahoitukseen liittyen myös kirjastojen kokoelmiin ottaminen ja teosten esillä pitäminen maksaa – kustantamisen, taiton, ynnä muiden valmistuskustannusten lisäksi. Rinnakkaistallennusta toki suositellaan, mutta tutkija haluaisi kenties julki sen version, joka on lopullinen, kun taas rinnakkaistallenne saattaa olla käsikirjoituksen näköinen versio rivinumerointeineen. Kokoelma-artikkeleiden kohdalla kokonaisuus saattaa myös hajota rinnakkaistallennettaessa artikkeleita erikseen, sillä tekstit muodostavat kokonaisuuden, totesivat lopuksi sekä Syrjämäki että Olsbo.

Paneelikeskusteluun kotimaisten tiedelehtien vaikuttavuudesta Juho Pesosen (Matkailututkimus) johdolla osallistuivat Olga Hannonen (Matkailututkimus), Juha Hämäläinen (Sosiaalipedagoginen aikakauskirja), Maarit Sireni (Terra) ja Juhana Venäläinen (Kulttuurintutkimus ja Tiede ja edistys). Vanhat kotimaiset tiedelehdet, kuten esimerkiksi jo 1800-luvun puolella perustettu Terra, ovat olleet rakentamassa suomalaista identiteettiä sekä kehittämässä suomea tiedekieleksi. Oman ajattelukielen hyöty oppimiseen, sekä ammatti-identiteetti korostuivat puheissa. Terrassa esimerkiksi on asiaa maantieteen opiskelijoille ja aineenopettajille, ja lisäksi kansallinen julkaisu tavoittaa muitakin kuin tutkijan. Nykymaailmassa on voitava luottaa tutkittuun tietoon, jonka pääpaino ei ole se, että kuka pitää eniten melua omasta mielipiteestään, vaan se, että kirjoitukset ovat luotettavasti tieteellisiä, vaikka käsittelisivätkin joskus kansantajuisemmin kansallisiin ilmiöihin liittyviä aiheita. Kansainvälisissä julkaisuissa suomalaiset ilmiöt eivät korostu tai näy, joten meidän on itse pidettävä näistä kiinni.

Tekijänoikeus ja lisenssisasioista käsittelevässä esitelmässään lakiasiainjohtaja Kirsi Salmela Kopiostosta pohti, voisiko cc-lisensseille olla vaihtoehtoja. Hän esitteli c-info –kuvakkeen, jota klikkaamalla saa tekijänoikeustiedot helposti näkyville. Hän kertoi, että tekijänoikeuslakia ollaan parhaillaan uudistamassa, mutta asia on kesken. Kansalliskirjaston palvelujohtajan Johanna Liljan esitys käsitteli muun muassa Kansalliskirjaston palveluita, ja yhtenä esimerkkinä hän nosti esiin Journal.fi -palvelun, joka tarjoaa pääsyn useisiin avoimiin julkaisuihin.

Päivän loppupuolella TJNK:N pääsihteeri Reetta Kettunen sekä Julkaisufoorumin suunnittelupäällikkö Janne Pölönen esittelivät Monikielisen tiedeviestinnän Helsinki-aloitetta, jonka tarkoituksena on edistää  tiedeviestinnän monikielisyyttä. Heidän mukaansa tiedeyhteisölähtöinen julkaiseminen saisi saada enemmän rahoitusta erityisesti omilla kotikielillä tuotettuna.

Tiedejulkaisemisen päivien loppupuheenvuorossa UEFin yhteiskuntapolitiikan professori Eeva Jokinen pohti, mitä esillä olleista teemoista hän toivoisi kaikille kotiin viemisiksi. Keskusteluun nousseet teemat ovat tänä vuonna koskeneet erityisesti rahoitusta, hänkin koosti puheenvuorossaan. Onko niin, että avoimen tieteen mahdollisuudet ovat jo selkeästi tunnistettavia ja hyödyt selvillä, mutta todellinen tahtotila käytännön työn rahoittamiseen vielä hakee uomiaan? Tämän ongelman ratkaisemiseen tarvittaisiin konkreettisia toimia ylimmiltä päätöksentekijöiltä. Toisaalta Jokinen toteaa, että myös yksilötasolla pystytään tekemään asioita avoimen tieteen puolesta – jo pelkkä ystävällisyys ja yhteisvastuullisuus kantaa pitkälle, tiedejulkaisemisessakin.

Tilaisuuden tallenteet ovat nähtävillä Vimeossa 14.10.2022 saakka:
Ensimmäisen päivän tallenne (avautuu uuteen välilehteen)
Toisen päivän tallenne (avautuu uuteen välilehteen)

opastekyltti missä lukee Tiedejulkaisemisen päivät ohjasivat osallistujia Metria-rakennukselle. Guidance to the venue.
Tiedejulkaisemisen päivät järjestettiin Joensuussa Itä-Suomen yliopiston Metria-rakennuksessa 3.-4.10.2022. Kuva: Taina Sahlman

Research Publishing Days 2022: Impact, responsibility and transparency in research publishing  

The annual Research Publishing Days discuss a wide range of topics related to research publishing, including open access publishing, peer-reviewing, marketing, editorial processes, as well as science policy. This year the Research Publishing Days were held at the Joensuu campus of the University of Eastern Finland on the 3rd and 4th of October. The event was organised in Finnish and in hybrid model, with about sixty participants present in person. More than 200 spectators followed the event online.

The event was organised by the Federation of Finnish Learned Societies (TSV), the Committee for Public Information (TJNK), the Finnish Association for Scholarly Publishing, the National Library of Finland, and the University of Eastern Finland (UEF).

Monday 3.10.

The event was started by Ari Muhonen, Director of the UEF Library and Chair of the Finnish University Libraries’ Network (FUN), with a speech on the development of online environments. This was followed by a speech by Sami Syrjämäki, Head of Publications at TSV, on the declarations of open science and their implementation. The current key objective is to change the structures of scientific/scholarly publishing by moving from commercial publishing channels into ones that are maintained by the research community and non-profit organisations.

Next up were the commentaries on open access publishing from the perspective of domestic publishers, given by Hanna Lahdenperä from the Secretariat for the National Open Science and Research Coordination, Leena Kaakinen, Executive editor of the Helsinki University Press (HUP), and Anu Lahtinen, Editor-in-Chief for Historiallinen Aikakauskirja [Historical Journal]. Lahdenperä’s speech discussed the relationships between Finnish and international open science policies. Kaakinen pointed out that it is essential to think about how the implementation of the policies is financed, also mentioning that from the perspective of global equality, article processing charges (APCs) serve only to move the paywall’s location instead of removing it entirely. Anu Lahtinen, on the other hand, stated that it is important to allow the extensive use of CC licences so that commercial operators cannot benefit from the work of researchers without paying separate compensation.

The day continued with a speech by Katri Vehviläinen-Julkunen, Professor of Nursing Science at the University of Eastern Finland. Vehviläinen-Julkunen discussed the 10-year-old San Francisco Declaration on Research Assessment (DORA). The starting point for the declaration was the versatility of research evaluation.

Responsibly impactful release of information was the topic of the next discussion. The discussion was started by Jopi Nyman, Professor of English Language and Culture at the UEF, whose presentation discussed the impact and future of JUFO. JUFO, aka Publication Forum, as well as the classification of publication channels it includes have transformed the Finnish field of science both from the perspective of financing models and research evaluation.

Responsible editorial work was at the centre of the speech by Annastiina Mäkilä, a coordinator at the University of Turku. Mäkilä discussed the role and relationships that a journalist has with peer-reviewers and writers, as well as the responsibility towards the journal, its readers and the research community. Postdoctoral researcher Mona Mannevuo discussed the impact of science, as well as its communicative dimensions. The themes included science-based politics and strategic research, imagery of impactful research, and the role of a researcher in the attention economy.

The last speech was given by Anu Vehviläinen, a Member of Parliament, who shared her thoughts on how she would like to be influenced by research information.

The first day was concluded by Pekka Olsbo, Director of the Open Science Centre (OSC) at the University of Jyväskylä, who discussed the ongoing recommendation for open access publishing of scientific and scholarly books. In his speech, he reflected on why it is so difficult to find funding for openness-related guidelines in Finland despite the relatively low number of book publications.

The evening programme included the announcing of the awards by the Finnish Association for Scholarly Publishing. The inducement award by the  Association was granted to three journals: Nordic Review of International Studies, Tutkimus ja kritiikki [Research and Critique] and Lähihistoria [Recent History]. In the justification for the award, it was considered important that new Finnish scientific and scholarly journals are established despite the difficult situation.

Alue ja ympäristö [Region and Environment] was awarded the journal of the year 2022. The journal is published by the Society for Regional and Environmental Studies (AYS).

Tuesday 4.10.

International and national experiences related to the publishing of open scientific and scholarly books were the topic of Tuesday’s opening. The commentaries were given by Sami Syrjämäki, Head of Publications at the TSV Pekka Olsbo, Director of the OSC at the University of Jyväskylä, Kirsi Keravuori, Director of Scholarly Publishing at Finnish Literature Society, and Leena Kaakinen, Publishing Director representing Gaudeamus and HUP.

Kaakinen opened the discussion by talking about the Edition.fi portal, which is a service for domestic open access compendiums and monographs provided by the TSV. Kaakinen also introduced HUP, a publishing house maintained by Helsinki University Library and Gaudeamus that is also open for publications outside the University of Helsinki.

At the moment, the existing domestic funding favours articles over books. Pekka Olsbo emphasized that the book is a key tool for education and information disclosure. The discussion begged the question: is it possible to publish both a work open to all and available for purchase in parallel?

In terms of funding, including works in library collections has its own costs in addition to publishing, layout, etc. Parallel recording is naturally recommended, but while a parallel recording may appear like a manuscript, the researcher themself might prefer to publish the actual final draft.

Juho Pesonen, Olga Hannonen (Finnish Journal of Tourism Research), Juha Hämäläinen (Sosiaalipedagoginen aikakauskirja [Journal of Social Pedagogy]), Maarit Sireni (Terra), and Juhana Venäläinen (Kulttuurintutkimus [Cultural Studies] and Tiede & edistys [Science & Progress]) participated in the panel discussion on the impact of Finnish journals. Finnish journals have been involved in the construction of the Finnish identity and development of Finnish into a scientific/scholarly language. The benefits of using one’s native language for learning, as well as professional identities were emphasized in the speeches.

In her presentation on copyright and licensing issues, chief legal officer Kirsi Salmela from Kopiosto wondered about possible alternatives to the CC licenses. Salmela introduced the c-info icon, which makes it possible to reveal copyright information with a simple. She continued by stating that the copyright law is currently under reform. Johanna Lilja, Director of Services at the National Library of Finland, discussed, among other things, the services of the National Library of Finland.

Towards the end of the day, Reetta Kettunen, Secretary General of the TJNK, and Janne Pölönen, Secretary General of Jufo, introduced the Helsinki Initiative for multilingual science communication.

In the closing speech, Eeva Jokinen, Professor of Social and Public Policy  at UEF, reflected on the themes of the discussions and what she would like the participants to remember. Funding has been one of the most discussed themes of the year. Is it true that the possibilities of open science are all clearly identified along with the benefits, but the actual motivation for its funding is still lacking? Concrete action from high level decision-makers would be required to solve this problem. On the other hand, Jokinen notes that it is also possible support open science at the individual level – kindness and solidarity go a long way, even in science publishing.

Jukka Kananen, palvelupäällikkö | Head of Services
Laura Hämäläinen, tietopalveluneuvoja | Information Services Advisor
Heta Mikkonen, tietopalveluneuvoja | Information services advisor
Taina Sahlman, tietopalveluneuvoja | Information Services Advisor
Niko Niskanen, tietopalveluneuvoja | Information Services Advisor (englanninkielinen käännös)
Verkko- ja julkaisupalvelut | Library IT and Publishing Services

FUN näkyy -seminaari Jyväskylässä 9. marraskuuta 2021 | FUN seminar in Jyväskylä on November 9, 2021

(Please, scroll down to read in English.)

Suomen yliopistokirjastojen verkosto (FUN) on Suomen yliopistojen kirjastopalveluista vastaavien johtajien yhteistyöfoorumi. Kuluvana vuonna FUN on järjestänyt webinaarisarjan, jonka tavoitteena on tehdä 25-vuotiaan FUNin toiminta ja kokeilut näkyviksi.

Jyväskylän yliopistossa pidetty FUN Näkyy -seminaari on sarjan viimeinen, ja varsinainen juhlaseminaari. Seminaarin puheenjohtajana toimi FUNin puheenjohtaja ja Itä-Suomen yliopiston kirjaston johtaja Ari Muhonen.

Unifin puheenjohtaja, Jyväskylän yliopiston rehtori Keijo Hämäläinen käsitteli kirjastoja osana yliopistoa. Hän muistutti siitä, että infrastruktuuri nähdään usein mittalaitteina ja vaikkapa kirjaston kokoelmina, vaikka todellisuudessa keskeistä on ihmiset ja näiden tuomat palvelut ylipistolaisille. Laajasti ottaen avoimen tieteen ja tutkimusdatan avoimuuden merkitys kasvaa. Rehtori Hämäläinen kiitti kirjastoja korona-ajan tietohuollon erinomaisesta toimivuudesta.

Opetus- ja kulttuuriministeriön ylijohtaja Atte Jääskeläinen pohti alustuksessaan “Avoin julkaiseminen avoimen tieteen edistäjänä: Missä olemme – ja mihin pitäisi mennä?” (etäyhteydellä) avoimen julkaisemisen merkitystä avoimen tieteen edistäjänä. Hän kuvasi avoimen tieteen nykytilaa ja tulevaisuutta tiedeyhteisön toimintaympäristön ja tutkimusinfrastruktuurien näkökulmasta nostaen esille mm. tiedejulkaiseminen kustantamiseen ja julkaisemiseen liittyvän rahoituksen uudelleenallokoinnin tarpeen ja avointen tutkimusalustojen mahdollisuudet.

Kirjastonjohtaja emerita Päivi Kytömäki tarkasteli FUNin historiaa otsikolla ”FUN Suomen yliopistokirjastojen verkosto – yhdessä vahvempia ja osaavampia” FUNin edeltäjä Suomen yliopistokirjastojen neuvosto (SYN) perustettiin vuonna 1996 yliopistokirjastojen yhteistyöfoorumiksi, yhteisten palvelujen kehittäjäksi ja yhteiseksi ääneksi.Vuoden 2018 alussa SYN muutti nimensä FUN – Suomen yliopistokirjastojen verkostoksi. Yliopistokirjastojen suurista yhteistyöhankkeista voidaan mainita vuosina 2007–2011 toteutettu Kansallinen digitaalinen kirjasto (KDK)-hanke, jossa rakennettiin Suomen museoiden, kirjastojen ja arkistojen aineistoille yhteinen kansallinen Finna-portaali. 2010-luvulla SYNin toiminnassa nostettiin vahvasti esille tutkimuksen tuen palvelut ja kirjaston rooli tutkimuksen avoimuuden ja näkyvyyden vahvistamisessa mm. rinnakkaistallennuspalvelujen kautta. Koko historiansa ajan yliopistokirjastojen yhteistyö on edistänyt kirjastojen välistä oppimista ja osaamisen jakamista, ja tämä työ jatkuu vahvana.

SYL:n varapuheenjohtaja Aleksi Sandroos pohti opiskelijan puheenvuorossaan “Yliopistokirjasto nyt ja tulevaisuudessa opiskelijan näkökulmasta” kirjaston merkitystä opiskelijalle. Kirjasto on paitsi painetun ja digitaalisen tiedon lähde, myös fyysinen tila itsenäiseen opiskeluun, ryhmätyöskentelyyn ja vapaamuotoiseen oleiluun opiskelutoverien kesken. Kirjastolla fyysisenä tilana on myös laajempia ulottuvuuksia: kirjasto on koko yliopistoyhteisön merkityksellinen, tasa-arvoinen kohtaamispaikka; yliopiston ovi kansalaisiin päin; eri opiskelijasukupolvia yhdistävä yliopiston kokemus; ja yliopiston sivistysihanteen ja sivistysyhteiskunnan ruumiillistuma.

Jyväskylän yliopiston Suomen historian professori Petri Karonen käsitteli alustuksessaan “Historiantutkimuksen tulevaisuus” digitalisaation tuomia uusia mahdollisuuksia historiantutkimukselle. Digitalisaatio mahdollistaa valtavien tutkimusaineistojen käyttämisen, pitkän aikavälin analyysit ja monitieteisen tutkimuksen. Teknisen helppouden myötä vaarana on tiedon pinnallistuminen, liian nopea tutkimustulosten julkaiseminen ja tutkimuskysymysten erikoistumisen aiheuttama kokonaisuuden hallinnan heikentyminen. Tekniikka aikaansaa myös uusia tai kasvavia vaatimuksia: tarvitaan tutkimusmenetelmien ja tekniikan asiantuntemusta, korkealuokkaista dataa, dataa kuvailevia metatietoja, koneluvun virheitä korjaavaa käsityötä ja tutkimustyön kriittistä arviointia: painottuuko tutkimus oikeisiin asioihin. Avoin julkaiseminen mahdollistaa tutkimuksen yhteiskunnallisen vaikuttavuuden, jota tulee tukea myös kielellisesti: suomalaisen yhteiskunnan kuvaamiseen englanninkielinen julkaiseminen ei riitä, vaan tarvitaan suomen- ja ruotsinkielistä Suomen historian tutkimusta.

Europarlamentaarikko Mauri Pekkarinen korosti puheenvuorossaan ”Tieteen merkitys ja tulevaisuus” (etäyhteydellä) tutkitun tiedon merkitystä innovaatioiden kehittämisessä, koronapandemian ja ilmastonmuutoksen kaltaisten suurten globaalien ongelmien ratkaisemisessa ja maailmankuvamme rakentamisessa. Vuoden 2000 Lissabonin strategian tarkoituksena oli kehittää EU:sta maailman kilpailukykyisin talousalue vuoteen 2015 mennessä mm. nostamalla EU:n TKI-panostus 3 prosenttiin EU:n bruttokansantuotteesta. Lissabonin strategian tavoitteet eivät ole toteutuneet, päinvastoin EU:n kilpailukyky, tuottavuus, julkinen ja yksityinen TKI-rahoitus ja tieteellisten julkaisujen määrä ovat vähentyneet. EU jatkaa kuitenkin työtä kilpailukykynsä vahvistamiseksi, kilpailun rajoitusten purkamiseksi, yksityisen tutkimusrahoituksen lisäämiseksi, 3 %:n TKI-tavoitteen saavuttamiseksi ja TKI-toiminnan parantamiseksi, mukaan lukien tutkimuksen laadun, avoimuuden ja vaikuttavuuden edistäminen.

Seminaariin osallistujana oli ilo olla kuulemassa mielenkiintoisia, laadukkaita ja monipuolisia alustuksia sekä alustuksista noussutta keskustelua. Paikkana oli Jyväskylän yliopiston juhlava juhlasali, ei Teams tai Zoom. Pitkästä aikaa tapasimme kirjastoihmisiä kauempaakin. Hyvä mieli jäi kotiin vietäväksi kiinnostavasta ja innostavasta seminaarista. Seminaarin päätyttyä oli lunta maassa ja kotimatka Jyväskylästä sujui marraskuisessa lumituiskussa.

Petri Karonen, Suomen historian professori, Jyväskylän ylipisto. Puhujapönttö, rullajuliste, mies. | Professor of Finnish history, University of Jyväskylä.
Kuva: Jyväskylän yliopiston Suomen historian professori Petri Karonen |  Foto: Professor of Finnish history Petri Karonen, University of Jyväskylä

The Finnish University Libraries Network (FUN) is collaborative forum for the library directors in Finnish universities. This year, FUN has organized a webinar series aimed at making 25-year-old FUN’s activities and experiments visible.

The seminar “FUN näkyy” at University of Jyväskylä was the last seminar of series, and the actual celebratory seminar. The seminar was chaired by Ari Muhonen, the chairman of FUN and the director of the University of Eastern Finland Library.

Keijo Hämäläinen, the Chairman of Unifi (Universities Finland) and the Rector of the University of Jyväskylä, addressed the topic how libraries are the part of the universities at his speech “Tiedon lähteellä – kirjastot osana yliopistoa”. He recalled that infrastructure is often seen as measuring instruments and even as library collections, while the most important things should be the people and the services they bring to the university community. Broadly speaking the importance of transparency in open science and research data is growing. Rector Hämäläinen thanked libraries for the excellent functionality of information management during the covid-19 pandemic.

Atte Jääskeläinen, the Director General of the Ministry of Education and Culture, pondered the importance of open publishing as a promoter of open science in his speech “Avoin julkaiseminen avoimen tieteen edistäjänä: Missä olemme ja mihin pitäisi mennä?” (remotely). He described the current state and future of open science from the perspective of the scientific community’s operating environment and research infrastructures, raising issues such as the need for the reallocation of funding on scientific publishing and the possibilities of open research platforms.

Päivi Kytömäki, Library Director (emerita), reviewed the history of FUN under the title “FUN Suomen yliopistokirjastojen verkosto – yhdessä vahvempia ja osaavampia”. FUN’s predecessor Council of University Libraries (SYN) was established in 1996 as a cooperation forum, a developer of common services, and a common voice for the Finnish university libraries. In 2018, SYN changed its name to FUN – Finnish University Libraries Network. Among the major collaborative projects of the university libraries was the National Digital Library (KDK) project in 2007-2011, that built the national Finna portal, the common user interface to the materials of museums, libraries, and archives in Finland. In the 2010s, FUN made visible the university libraries’ research support services and the role of libraries in making research open and visible e.g. by developing self-archiving services. Throughout its history, collaboration between university libraries has contributed to interlibrary learning and knowledge sharing, and this work continues strong.

Aleksi Sandroos, Vice President of National Union of University Students in Finland, discussed in his student’s speech titled “Yliopistokirjasto nyt ja tulevaisuudessa opiskelijan näkökulmasta” on the importance of the library to students. The library is not only a source of printed and digital information, but also physical space for independent study, teamwork, and hangout with fellow students. The library as a physical space also has wider dimensions: the library is a meaningful, egalitarian meeting place for the entire university community; the door to the university for citizens; a university experience uniting different university student generations; and the epitome of university’s academic ideal and educational society.

Petri Karonen, Professor of Finnish history at University of Jyväskylä, reflected in his speech “Historiantutkimuksen tulevaisuus” on new opportunities that digitalization brings for historical research. Digitalization allows the use of huge research data, long-term analysis, and interdisciplinary research. With technical easiness, the risk is the superficiality of information, the hastened publishing of research results, and the degradation of overall research management caused by the specialization of research questions. Technology also provides new or growing demands: expertise in research methods and technology, high quality data, metadata describing the research data, craftsmanship correcting the machine reading errors, and critical evaluation of research: whether the research is focused on the right things. Open publishing allows the social impact of research, which should also be supported linguistically: publishing in English is not enough to describe Finnish society, but Finnish history should be written in Finnish and in Swedish.

Mauri Pekkarinen, member of the European Parliament, stressed in his speech “Tieteen merkitys ja tulevaisuus” (remotely) the importance of research-based knowledge in developing innovation, in solving major global problems such as covid-19 pandemic and climate change, and in building our world-view. The 2000 Lisbon Strategy aimed to develop the EU into the most competitive economic area in the world by 2015, i.a. by increasing the EU’s RDI (Research, Development, and Innovation) contribution to 3 % of EU GDP (gross domestic product). The objectives of the Lisbon Strategy have not been realized; on the contrary, the EU’s competitiveness, productivity, public and private RDI funding, and the number of scientific publications has decreased. However, the EU will continue to work to strengthen its competitiveness, break competition restrictions, increase private research funding, achieve the 3 % RDI target and improve the RDI, including the quality, transparency, and efficiency of research.

As a participant in the seminar, it was a pleasure to hear interesting, high-quality and varied speeches and discussion. The venue was the festive ballroom of University of Jyväskylä, not Teams or Zoom. After a long time, we met library people farther away. After an interesting and inspiring seminar, we embarked a trip home with good minds. In the evening, there was snow on the ground and the home journey from Jyväskylä went through a snow stroke in November.

Katri Rintamäki, palvelupäällikkö | Head of services
Tomi Rosti, tietoasiantuntija | Information specialist
Opetus- ja tietopalvelut | Training and information services

Jukka Kananen, palvelupäällikkö | Head of services
Verkko- ja julkaisupalvelut | Library IT and publishing services

Marja Maijala, palvelupäällikkö |  Head of services
Sisäiset palvelut | Internal services

Seminaari- ja verkostoitumismatkalla ensimmäistä kertaa sitten koronakevään | Seminar and networking trip for the first time since spring 2020

(Please, scroll down to read a summary in English.)

Osallistuimme BMF ry:n (Bibliothecarii Medicinae Fenniae) syysseminaariin 12.11. Terkossa eli Helsingin yliopiston Meilahden kampuskirjastossa. Olimme jo melkein unohtaneet, millaista on työmatkailla. Se on sellaista, että istutaan paljon junassa, käytetään perillä kaikki aika tehokkaasti, osallistutaan aktiivisesti seminaariin ja verkostoidutaan innokkaasti.

Ennen seminaaria helsinkiläiskollegat esittelevät meille kirjaston ja Terkko Health Hubin tiloja ja toimintaa. Health Hub on startup-yhteisö, yhteistyötila sekä terveys- ja biotieteisiin keskittyvä tapahtumapaikka, jossa edistetään uudenlaista yhteistyötä yrittäjyyden, tutkimuksen ja terveydenhuollon välillä. Oli todella inspiroivaa nähdä kuinka Terkossa on huomioitu asiakkaiden eri tarpeet etenkin ympäristön viihtyvyyteen panostamalla.

Seminaarin otsikkona oli “Korona vie ja työelämä vikisee?” Syysseminaarin ohjelma oli hienosti ammattiimme sidottu ja toisaalta todella käytännönläheinen. Pääesityksiä oli kaksi: pedagoginen yliopistonlehtori Saara Repo totesi otsikon “Joustavasti lähi- ja etäopetusta – opetus koronan jälkeen” alla, ettei paluuta koronaa edeltävään aikaan ole. Korona-aika on muuttanut opetustamme lähiopetuksesta etäopetukseen, ja onkin hyvä miettiä kuinka saamme opetuksen pysymään pedagogiesti laadukkaana menetelmistä huolimatta. On ilahduttavaa huomata kuinka myös akateemisissa kirjastoissa panostetaan opetusten laatuun ja mietitään tarkasti kuinka opetukset vastaavat oppimistavoitteisiin.

Esityksessään “Tietotyöläisen työhyvinvointi” psykologi Liisa Puskala puhui aivoergonomiasta eli kognitiivisesta ergonomiasta. Hän painotti, miten tärkeää on suojella keskittynyttä työaikaa, ja huomautti, että oman työn johtaminen on joukkuelaji. Hän antoi myös hyviä vinkkejä tietotyöläisen hyvinvointiin. Aivojakin on hyvä lepuuttaa silloin tällöin.

Kahdesta lyhyemmästä esityksestä eli tapauksesta toinen oli meiltä: “Open access viikko 2021 Itä-Suomen yliopiston kirjastossa”, josta puhui Tuulevi, ja toinen Terkosta: “Uuden työvälineen haltuunotto etäaikana: case RedCap”, josta puhui informaatikko Katri Larmo. REDCap (Research Electronic Data Capture) on datanhallintajärjestelmä, joka onkin UEFissa jo käytössä. UEFissa RedCapin ylläpitämisestä vastaa Bioinformatiikkakeskus.

Esitysmateriaalit on linkitetty BMF:n sivulle. Mukana on myös linkki ohjelmasta poisjääneen esityksen lähteeseen eli Ina Antellin opinnäytetyöhön “BMF ry:n jäsenten työnkuvankartoitus : osaaminen ja tulevaisuus”.

Kokonaisuudessaan seminaari oli todella onnistunut ja tunnelma siellä lämmin terveystieteiden tietotyöläisten välillä. Sekä ammatillinen että sosiaalinen verkostoituminen onnistui yli odotusten. Seminaarin yhteydessä oli helppoa verkostoitua ja tutustua uusiin alan kollegoihin, sillä sekä seminaarissa että sen tauoilla oli varattu hyvin aikaa keskustelulle. Keskustelu olikin vilkasta ja saimme kotiin viemisiksi paljon kollegiaalista vertaistukea sekä käytänteiden jakoa.

Matkalla konkarilla ja keltanokalla oli myös aikaa tutustua toisiinsa, mikä on valitettavasti korona-aikana jäänyt melko pinnalliseksi. Mutta nyt saimme tutustua toisiimme paremmin, mikä ilman muuta oli tämän työmatkan parasta antia.

Seuraava BMF-tapahtuma onkin opintomatka tänne meille, Kuopion kampuksen molempiin kirjastoihin ja Savonia-ammattikorkeakoulun kirjastoon, huhtikuussa 2022. Pääsemme siis tapaamaan kollegoita jälleen.

Taisa Sallinen, tietoasiantuntija
Tuulevi Ovaska, erityistietoasiantuntija
Opetus- ja tietopalvelut | Training and information services

 

Seminaarissa: ihmisiä, pöytiä joilla kahvikuppeja muistiinpanovälineitä, lasiseinä.| In the seminar: participants, tables, glass wall.
Keskusteleva seminaari. Kuva: Tiina Heino | Conversational seminar. Photo: Tiina Heino

Briefly in English

We attended the autumn seminar of the Bibliothecarii Medicinae Fenniae (BMF, a professional association for medical and health librarians and information professionals in Finland) in Helsinki on the 12th of November. We had already almost forgotten what it is like to travel for work purposes. It means sitting hours on the train, using the time efficiently, actively participating in the seminar and networking enthusiastically.

Before the seminar, we had a short guided tour at Terkko Health Hub. It was really inspiring to see how the different needs of customers have been taken in account, especially by investing in the comfort of the environment.

The seminar program was nicely tied to our profession and, on the other hand, really pragmatic. There were two main presentations: pedagogical university lecturer Saara Repo stated that there is no return to the times before Covid-19. Psychologist Liisa Puskala spoke about cognitive ergonomics.

One of the two shorter case presentations was from us, as Tuulevi spoke about the Open access week 2021 at UEF. RedCap was the topic of information specialist Katri Larmo from Terkko. REDCap (Research Electronic Data Capture) is a browser-based, metadata-driven software solution and workflow methodology for designing clinical and translational research databases. It is also in use at UEF and here the Bioinformatics Centre is responsible for it.

Presentation materials (in Finnish) are available at the BMF webpage. There is also a link to the source of the presentation left out of the programme, Ina Antelli’s Bachelor’s thesis.

Both professional and social networking succeeded beyond expectations. It was easy to network and get to know new colleagues in the field, since both the seminar and its breaks allotted time for discussion.

During the trip, the old hand and newbie also had time to get to know each other, which, unfortunately, has remained quite superficial during the pandemic. Now we got a chance to get to know each other better.

The next BMF event will be a study trip to Kuopio, to visit UEF’s both libraries in Kuopio and the library of Savonia university of applied sciences, in April 2022. We are already looking forward to meeting colleagues again.

Taisa Sallinen, tietoasiantuntija | Information specialist
Tuulevi Ovaska, erityistietoasiantuntija | Senior information specialist
Opetus- ja tietopalvelut | Training and information services