Tiedonhaun oppimispolku | Learning path of information retrieval

(Please, scroll down to read in English.)

Tiedonhaun opetus kirjastoissa on ikiaikaista. Itse olen osallistunut 1980-luvun lopulla opetukseen, jossa käytiin läpi painettuja bibliografioita ja tutustuttiin tieteellisiin lehtiin. Opettajana olen vetänyt niin atk-passia kuin erilaisia tiedonhaun verkko- tai lähikursseja 2000-luvun alusta alkaen. Sisällöt ja opetusmuodotkin ovat olleet vuosien varrella myllerryksessä, mutta tiedonhaun opetuksen tärkeys on kirjastossa ollut tunnustettu läpi vuosikymmenten. Tämä perustavanlaatuinen tuki ja opetukseen resursoiminen on ollut keskeinen edellytys tiedonhaun opetuksen jatkuvaksi kehittämiseksi.

Pikkuhiljaa tiedonhaun opetuksesta onkin rakentunut kokonaisuus, joka läpäisee opiskelijan koko opintopolun: tavoitteena on tarjota oikea-aikaisesti taitoja ja välineitä, joita tarvitaan opiskelun, oppimistehtävien ja opinnäytteiden vaatiman tieteellisen tiedon, erityisesti lähdekirjallisuuden, hankkimiseksi.

Tämä oppimispolku on nyt nähtävillä kirjaston verkkosivuilla. Sivulla kuvataan lyhyesti opetuksen tarkoitus ja sisällöt, jotta opiskelijat voivat hahmottaa tiedonhakuun liittyvän oppimiskokonaisuuden ja vaikkapa opettajat olla selvillä siitä, millaisia taitoja kirjasto opiskelijoille opettaa.

Kaaviokuva tiedonhaun opetuksesta opiskelujen eri vaiheissa.
Tiedonhaun oppimispolku tiivistettynä.

Oppimispolun rungon muodostavat tiedonhaun kurssit, jotka ovat tarjolla sekä perus- että jatko-opiskelijoille. Tiedonhaun opintojaksot on Itä-Suomen yliopiston kirjastossa linkitetty vahvasti opiskelijan omaan tekemiseen sekä osittain oppiainekohtaisesti räätälöidyn sisällön että oppimistehtävien kautta. Opiskelija pääsee tekemään tiedonhaun harjoituksia johonkin omaan, todelliseen tiedontarpeeseen liittyen ja saa myös henkilökohtaista palautetta tekemisestään.

Tiedonhaun kurssit opettavatkin ensisijaisesti laajempaa tiedonhakua, kun tarvitaan kattavaa kuvaa tiettyyn aiheeseen liittyvästä tieteellisestä kirjallisuudesta: kirjoista ja artikkeleista. Näin järeää tietopakettia ei tarvita eikä siten ole tarkoituksenmukaista tarjotakaan kaikissa tilanteissa, esimerkiksi ihan opiskelujen alkuun riittää vaikkapa tieto siitä, kuinka löytää kurssikirjan, verkosta tai painettuna.

Toisaalta monet esimerkiksi tiedonhaun tekniikkaan liittyvät pienet mutta tärkeät asiat unohtuvat herkästi, jos ja kun laajaa, syvällistä tiedonhakua ei ole koko ajan tarpeen tehdä. Siksi oppimispolkua täydentävät erimuotoiset muut opetukset, joissa sekä kerrataan jo aiemmin opittua että tuodaan rinnalle uusia taitoja ja tietoja.

Varsinaisen opetuksen rinnalla on aina kulkenut myös ajatus erilaisista oppaista, joihin tukeutumalla voi kukin tiedontarvitsija milloin vain saada selville, kuinka käyttää yliopistokirjastoa ja hankkia tietoa erilaisiin tarpeisiin. Oppaita onkin kertynyt melkoinen määrä, eikä varmaksi voi luvata, etteikö lisääkin vielä tulisi. Ongelma on, kuten aina, löytävätkö käyttäjät nämä tiedot juuri silloin kun tarve on. Kirjaston oppaisiin on linkki kirjaston etusivuilla ja googlaamallakin niitä voi löytää. Myös kirjastobotti Uffe linkittyy kirjaston verkkosivujen oppaisiin ja ohjeisiin. Tiedonhaun ohjaus, henkilökohtainen tai ryhmässä tapahtuva, täydentää varsinaista opetusta ja itseopiskelua.

Tiedon digitalisoituminen 90-luvulta alkaen oli valtavan suuri murros tiedonhankinnan maailmassa. Tuleeko tekoälyn uusimmasta kehitysharppauksesta yhtä iso muutos? Se jää nähtäväksi, mutta täällä sitä edelleenkin ollaan, kirjastolla valmiina tallaamaan tiedonhaun polkua uusille urille.

Kulkija vehreän metsän polulla. A walker in a path of a green forest.
Kuva | Photo: Laura Parikka.

The teaching of information retrieval is a long-time activity in libraries. In the late 1980s, as a student, I participated in a teaching that went through printed bibliographies and became familiar with scientific journals. As a teacher, I have been instructing in various online or classroom courses in information retrieval since year 2001. Contents and forms of teaching have changed over the years, but the importance of teaching information retrieval has been recognized in the library throughout the decades. This fundamental support and resourcing for teaching has been a key prerequisite for the continuous development of information retrieval teaching.

Gradually, the teaching of information retrieval has become an entity that spans over a student’s entire study path: the goal is to provide in a timely manner the skills and tools needed to acquire the scientific information, especially literature sources, required for studying, learning assignments and theses.

This learning path is now available on the library’s website. The page briefly describes the teaching so that students can discover purpose, contents and timing related to information retrieval, and teachers, for example, are aware of the kinds of skills the library teaches students.

A graph of information retrieval teaching in different stages of studies.
Information retrieval learning path in UEF Library.

The core of the learning path consists of information retrieval courses, which are available to both undergraduate and postgraduate students. The information retrieval courses at the UEF Library are strongly linked to students’ own work through partially subject-specific tailored content and learning assignments. Students will be able to do information retrieval exercises related to their own topics of interest and will also receive personal feedback on their work.

Information retrieval courses primarily teach extensive information retrieval skills when a comprehensive picture of the scientific literature related to a particular topic is needed. Such an exhaustive information package is not needed and it is not appropriate to offer in all situations, for example in the beginning of studies, when just an ability to find a course book, online or in print, is quite enough.

Alongside the actual teaching, there is the idea of online guides, on which each customer can at any time find out how to use the university library and search information for different needs. Indeed, quite a number of guides have been published, and even more might appear. The problem is, as always, whether users can find this information exactly when the need arises. There is a link to the library’s guides on the library’s front page and even by googling they can be found. The library bot Uffe also relies on guides and instructions from the library’s website. Information retrieval guidance, personal or in a group, supplements the actual teaching and self-studying.

The digitalisation of information since the 1990s was a huge transformation in the world of information supply. Will the latest development leap in AI become just as big a change? It remains to be seen, but here we are still, in the library ready to tread the path of information retrieval onto new trails.

Laura Parikka, tietoasiantuntija | Information specialist
Opetus- ja tietopalvelut | Training and information services

Tervetuloa tiedonhaun pariin, uudet ja konkarit! | Welcome to information retrieval, both newcomers and old hands!

(Please, scroll down to read in English.)

Olitpa sitten uusi tulokas, vakiintunut kulkija tai vanha konkari, on tavallista, että etsit oppikirjoja, artikkeleita ja muita julkaisuja juuri silloin, kun se itsellesi sopii ja tiedolle on jokin tarve. Usein jo opintojen alussa on osattava erottaa luotettava tieteellinen tieto ja julkaisutapa populaarikulttuurin kerronnasta. Tätä varten tarvitset tiedonhakutaitoja!

Tiedonhakijan oppaassa on paljon sisältöä — miten opasta kannattaa lukea?

Tiedonhakijan oppaassa on runsaasti tiedonhakutaitoja tukevaa materiaalia tiedonhaun aihepiireistä. Laajan tietopaketin hyödyntäminen voi kuitenkin tuntua uuvuttavalta, etenkin jos tarvitset tietoa ja osaamista nopeasti.

Tiedonhakijan opasta ei onneksi ole pakko lukea alusta loppuun saakka. Jos tarvitset tietoa jostain tietystä aihepiiristä tai haluat vain kerrata tiedonhaun perustaitoja, siirry suoraan hyödylliseen sisältöön oikean yläkulman valikosta tai juttelemalla Uffe-chattibotin kanssa.

Kuvankaappaus Tiedonhakijan oppaan menuvalikosta.
Tiedonhakijan oppaan sisältö avautuu oikean yläkulman valikosta. Isompia kokonaisuuksia ovat Johdanto, Tiedonlähteet ja arviointi, Hakuaihe ja asiasanat, Hakutekniikka ja hakutavat, Lähteiden ja kirjallisuuden käyttö, Hakuesimerkkejä ja Kirjastosanasto. Esimerkiksi tiedonlähteet ja arviointi -kokonaisuus pitää sisällään kuusi osiota: Mikä on tieteellinen julkaisu?, Open access eli avoin julkaiseminen, Tieteelliset julkaisut eri aloilla, Hakukoneita ja tietokantoja, Julkaisun luotettavuuden ja tieteellisen tason arviointi sekä Tutkimusaineistonhallinta.

Oppaasta ei opiskella ihan kaikkea myöskään kirjaston tieteenalakohtaisilla opintojaksoilla, vaan kukin opettaja poimii oppaasta käyttöönsä opintojaksolle sopivat aiheet ja sisällöt. Keräsimme alle vinkkejä kolmelta kirjaston tiedonhaun opettajalta siitä, miten Tiedonhaun oppaan sisällöt ovat mukana heidän opintojaksoillaan. Ehkä keksit samalla, miten voisit soveltaa oppaan sisältöjä omiin tiedonhakuihisi ja löydät yleisimpiin tiedonhaun tarpeisiin parhaiten sopivat linkkivinkit.

Jussin opintojaksoilla Tiedonhakijan oppaan avulla opitaan tiedonhaun perusteet

Tiedonhakijan oppaaseen kannattaa tutustua jo opintojen alussa: pakollisten tenttikirjojen ja oppimateriaalien lisäksi on hyvä etsiä tietoa juuri itseä kiehtovista asioista ja kysymyksistä, joiden pohjalta voi myöhemmin edetä kandin- ja maisterintutkielmaan. Itse tiedonhaun opintojakso tukeekin jo kandiseminaaria, jossa harjoitellaan tieteellisen tutkielman kirjoittamista omasta aiheesta.

Teologian ja suomen kielen tiedonhaun opintojaksoni koostuvat lähiopetuksesta sekä itsenäisestä tutustumisesta Tiedonhakijan oppaan sisältämään materiaaliin, jonka jälkeen opiskelija tekee oppimistehtävän omasta aiheesta. Oppimistehtävään kuuluu hakusuunnitelman tekeminen, sen toteuttaminen ja arviointi.

Tiedonhakijan opas sopii hyvin oppimateriaaliksi tiedonhaun perusteiden omaksumiseen yleisellä tasolla:

  • Jotta käsiteltävästä ilmiöstä löytäisi aiempaa tutkimusta, on saatava selville, millä käsitteillä ilmiötä on nimetty ja kuvattu. Tieteenalan terminologian tuntemus auttaa tässä, mutta sen lisäksi on tärkeä oppia käyttämään asiasanastoja, kuten YSOa, joka auttaa ideoimaan aihepiiriä kartoittavia hakusanoja sekä suomeksi että englanniksi.
    Tiedonhakijan opas: Aiheesta hakukysymykseksi
    Tiedonhakijan opas: Asiasanat ja asiasanastot

Tiedonhaun opintojakson aikana harjaannutaan myös kartoittamaan sekä kotimaista että kansainvälistä tutkimusta eri tietokantoja apuna käyttäen. Alakohtaisia tiedonlähteitä ja tieteenalan erityispiirteitä käyn läpi tiedonhaun harjoituksissa sekä Moodleen sijoittamissani oppimateriaaleissa. Alakohtaisia hakuesimerkkejä sisältyy tosin Tiedonhakijan oppaaseenkin, ja lisää on tulossa.
Tiedonhakijan opas: Hakuesimerkkejä

Myös julkaisun viitetietojen tunnistaminen ja oikeanlainen viittaaminen lähteeseen on tärkeä oppia hallitsemaan. Näiden taitojen varassa edetään sitten maisterivaiheeseen ja graduun, ja niistä tulee olemaan hyötyä myös myöhemmin työelämässä – ja Tiedonhakijan opashan on vapaasti luettavissa myös valmistumisen jälkeen.

Marikan opintojaksoilla Tiedonhakijan oppaasta korostuvat hakusanat ja hakutekniikka

Lähes kaikessa antamassani opetuksessa ja ohjauksessa korostuu tiedonhakijan tarve löytää omaa hakuaihetta parhaiten kuvaavat hakusanat, sopivin hakulause sekä oikea paikka etsiä tietoa (usein jokin kansainvälinen tietokanta).

Osa kursseistani toteutetaan ”flipattuna” eli käänteisen opetuksen periaatteiden mukaisesti. Tällöin ennen kutakin harjoituskertaa tulee opiskelijan ottaa haltuun muun muassa seuraavia aihepiirejä Tiedonhakijan oppaasta: tieteellinen julkaiseminen, hakusanat ja hakutekniikka. Opintojakson jälkeen opiskelijan tulisi olla kokonaiskuva oppaan sisällöstä sekä taito käyttää opasta kurssin jälkeen.

Tiedonhakijan oppaan sisällöstä korostuvat logopedian sekä maantieteen ja ympäristöpolitiikan tiedonhaun opetuksessa erityisesti hakusanoihin ja hakutekniikkaan liittyvä sisältö. Koska opiskelija on ottanut haltuun ennakkotehtävissä Tiedonhakijan oppaan avulla yleisellä tasolla tiedonhakuun liittyviä asioita, jää opetuksessa enemmän tilaa alakohtaisen tietämyksen kartuttamiselle ja soveltamiselle.
Tiedonhakijan opas: Miten löydän toimivat hakusanat?
Tiedonhakijan opas: Hakusanojen yhdistäminen hakulauseeksi
Tiedonhakijan opas: Hakukentät

Mistä keksiä ja löytää hakusanoja? -aihe on yksi Marikan mainitsemista tiedonhaun opetuksen ja ohjauksen teemoista.

Alakohtaisten tiedonhaun taitojen opettelu tapahtuu erityisesti Moodle-ympäristön tehtävien avulla, mutta myös hyödyntäen kirjaston avoimia oppimateriaaleja (erityisesti Research information retrieval and management –kurssimateriaali) sekä muita kirjaston oppaita. Moodlen tehtävissä tiedonhaussa keskitytään erityisesti alakohtaisen tietämyksen kasvattamiseen hyödyntämällä opiskelijalla jo olevaa tietämystä omasta alastaan.

Jaakon opintojaksolla Tiedonhakijan opas auttaa maisterivaiheen opiskelijoita kertaamaan ja syventämään tiedonhakutaitoja

Tiedonhakijan opas on otettu käyttöön myös Tutkielmantekijän informaatiotaidot -opintojaksolla. Opintojakso on tarkoitettu niille maisterivaiheen opiskelijoille, jotka haluavat syventää mutta toisaalta myös kerrata tutkielman tekemisessä vaadittuja taitoja.

Opintojaksolla käydään läpi esimerkiksi eri julkaisutyyppien tunnistamista, tiedonhakua, viitteidenhallintaa, lähteiden luotettavuuden arviointia, tutkimusaineistonhallintaa, julkaisun kuvailua sekä perehdytään avoimen tieteen perusteisiin. Opintojakson oppimateriaalina käytettävä Tiedonhakijan opas toimii hyvin yleisenä oppimateriaalina kurssin sisältöihin ja keskeiset aihepiirit löytyvät oppaasta.
Tiedonhakijan opas: Julkaisun luotettavuuden ja tieteellisen tason arviointi
Tiedonhakijan opas: Open access eli avoin julkaiseminen
Tiedonhakijan opas: Tutkimusaineistonhallinta
Tiedonhakijan opas: Lähteiden ja kirjallisuuden käyttö

Tutkielmantekijän informaatiotaidot -opintojakson sisältöjä ei ole sidottu mihinkään tiettyyn oppiaineeseen, vaan kurssille voivat tulla kaikki tieteenalasta riippumatta. Opintojakso on myös pääsääntöisesti itsenäisesti suoritettava, joten oppimateriaalin tulisi soveltua myös tähän tarkoitukseen. Oppimateriaalille tämä on haaste. Opittuja taitoja voidaan kuitenkin syventää opintojakson tehtävissä ja tehtävien yhteydessä annetussa palautteessa. Opiskelijat voivat esimerkiksi opiskella keskeiset sisällöt oppaasta ennakkotehtäviä varten ja muokata vastauksiaan opettajien antaman palautteen perusteella. Tarpeen mukaan asioita syvennetään myös lisämateriaaleilla.

Jussi ja Jaakko mainitsivat hakuesimerkit. Hakuesimerkeissä on mukana erilaisia tietokantoja, tiedonhaun aiheita ja hakulauseita.

Tieteenalakohtaisuutta on otettu Tiedonhakijan oppaassa huomioon etenkin eri tietokantojen ja niissä tehtyjen hakuesimerkkien kohdalla. Hakuesimerkit laadittiin oppaassa kuitenkin siten, että esimerkkejä voisi soveltaa mahdollisimman monella alalla. Perusteiden ja yleisen tiedon löytyminen oppaasta on tärkeää etenkin, jos opiskelija on vaikkapa palannut opintojen pariin pidemmän tauon jälkeen. Opas on myös avoin kaikille sitä tarvitseville, eikä sitä ole sisällytetty esimerkiksi johonkin suljettuun oppimisympäristöön. Tiedonhakijan oppaaseen voi palata aina halutessaan myös opintojen jo päätyttyä.

Mitä Tiedonhakijan oppaan käytöstä on hyvä muistaa?

Pääset Tiedonhakijan oppaan avulla itsenäisessä tiedonhaussa mukavasti alkuun tieteenalastasi tai osaamisestasi riippumatta. Oppaassa käydään läpi tiedonhakua perusteista alkaen, joten et tarvitse aiempaa osaamista tiedonhausta. Opas sopii usein monitieteisen tiedonhaun tueksi, ja voit käyttää opasta myös opintojakson jälkeen.

Jussin, Marikan ja Jaakon Tiedonhakijan oppaaseen liittyvien vinkkien ja linkkien avulla pääset nopeasti tavallisimpien tiedonhakutaitojen pariin. Tiedonhaun opintojaksoilla keskitytään näiden perustaitojen lisäksi tarkemman alakohtaisen osaamisen kartuttamiseen sekä omien tiedonhakutarpeiden syventämiseen yhdessä muiden kanssa, opettajan antaman opetuksen, oppimistehtävien ja palautteen avulla.

Lue lisää:
Kysyvä ei tieltä eksy – Tiedonhakijan opas auttaa
Tiedonhakijan opas -oppimateriaalin kehittäminen

Whether you are a novice, an experienced hand, or a proven expert, it is normal for you to look for textbooks, articles, and other publications at a suitable time whenever you need information. Already at the beginning of studies it is often important to distinguish reliable scientific information and its publication methods from popular culture narratives. This is where information retrieval skills come in handy!

The Guide to Information Retrieval has plenty of content — how should I read the guide?

The Guide to Information Retrieval contains a wealth of material to support your information retrieval skills. However, using an extensive information pack may seem exhausting, especially if your need for knowledge and skills is urgent.

Fortunately, there is no need to read the Guide to Information Retrieval from beginning to end. If you need information about a particular subject, or if you merely wish to review the basic skills of seeking information, you can go directly to the useful content from the menu in the top right corner or with the help of Library Bot Uffe.

A screenshot from the menu of the Guide to Information Retrieval web-page.
The contents of the Guide to Information Retrieval will open from the menu in the upper right corner. The guide is divided into parts: Introduction, Information Sources and Evaluation, Search Terms and Index Terms, Search Technique and Methods, Using Sources and Literature, Search Examples and Library Terminology. For example, the Search Technique and Methods part has six sections: Phrase Search, Truncation, and Wildcards, Combining Search Terms into a Search Query, Search Fields, Search Methods, and Was the Information Retrieval Successful?

Not everything in the guide is studied in the library’s discipline-specific courses. Instead, each teacher selects the topics and content that are appropriate for the course. Below you can read on tips from three teachers of information retrieval at the library on how the content of the Guide to Information Retrieval is present in their courses. Perhaps you will also figure out how to apply the content of the guide to your own searches along with useful links that best correspond to your information retrieval needs.

In Jussi’s courses, the Guide to Information Retrieval helps students learn the foundations of information seeking

Students would do well to acquaint themselves with the Guide to Information Retrieval right at the beginning of their studies: in addition to mandatory textbooks and study materials, it is recommendable for the students to seek information specifically on matters and questions that they find to be of special interest, from which they can later proceed to write a bachelor’s or master’s thesis about. The information retrieval course itself supports the bachelor’s seminar, which involves practising the writing of a scientific study on the student’s own topic.

My courses on information retrieval in theology and the Finnish language involve both classroom study and independent learning about the material contained in the Guide to Information Retrieval, after which the student completes an assignment about their own topic. The assignment includes drawing up an application plan, its implementation, and evaluation.

Jussi mentions it is important to do referencing correctly. How do I cite Properly? is one part of the Guide to Information Retrieval.

The Guide to Information Retrieval is suitable material for absorbing the basics of information retrieval on a general level:

The information retrieval course also hones students’ skills in surveying both domestic and international research while making use of different databases. I go through currently relevant information resources as well as the special features of my field through the material I have constructed in Moodle. Discipline-specific examples can also be found in the Guide to Information Retrieval, and there are more to come.
Guide to Information Retrieval: Search Examples

It is also important to learn how to identify the publication’s reference information and how to cite a source correctly. Mastery of these skills makes it possible to proceed to the master’s degree phase and the master’s thesis itself, and the skills will continue to be useful later in the working life. The Guide to Information Retrieval too will be freely available after graduation.

Marika’s course emphasises the search terms and search technique sections of the guide

The information seeker’s need to find the search terms that best describe their search topic, the most suitable search query, and the right place to search for information (often an international database) is emphasized in almost all the teaching and guidance I give.

Some of my courses follow the principles of flipped learning. What this means is that before each lesson, the student should get accustomed with, i.e., the following topics in the Guide to Information Retrieval: scientific publishing, search terms, and search techniques. After the course, the student should have an overview of the content of the guide and be able to use it after the course.

Regarding information retrieval teaching on the fields of logopaedics, geography and environmental policy, the content of the guide related to search terms and technique is emphasised. As the student has in the advance assignments acquired a general knowledge of information retrieval through the Guide to Information Retrieval, more room is left in the teaching for the accumulation and application of discipline-specific knowledge.
Guide to Information Retrieval: How Can I Find Useful Search Terms?
Guide to Information Retrieval: Combining Search Terms into a Search Query
Guide to Information Retrieval: Search Fields

The teaching of discipline-specific information retrieval skills will be carried out in particular through Moodle assignments, but also by using the library’s open study materials (in particular the Research information retrieval and management course material) and other guides of the library. The Moodle assignments on information retrieval primarily focus on increasing the students’ discipline-specific knowledge by utilising their existing knowledge of their field.

In Jaakko’s course, the Guide to Information Retrieval helps students in their master’s degree phase to review and deepen their information retrieval skills

The Guide to Information Retrieval has also been introduced in the course on information skills for thesis writers. The course is aimed at students working on their master’s degree who want to both deepen and revise the skills they need to write a thesis.

The topics of the course include matters such as identifying different types of publications, information retrieval, reference management, evaluating the reliability of sources, management of research material, description of a publication, and learning about the fundamentals of open science. The Guide to Information Retrieval that is used on the course functions well as a general study material for the course content as the key topics can be found in the guide.
Guide to Information Retrieval: Evaluating the Reliability and Scientific Status of a Publication
Guide to Information Retrieval: Open Access Publishing
Guide to Information Retrieval: Managing Research Material
Guide to Information Retrieval: Using Sources and Literature

The content of the course on information skills for thesis writers has not been tied down to any specific subject: the course is open to all, regardless of their scientific field. Completing the course primarily involves independent work, and the study material should also be applicable to this purpose. This poses a challenge for the study material. However, the skills that are learned can be enhanced through course assignments and the resulting feedback. For example, students can study the key content from the guide for the advance assignments and modify their answers according to feedback from the teachers. If necessary, additional material will also be used to expand on the topics.

In Jaakko’s courses students study for example evaluating the reliability and scientific status of a publication.

Discipline-specific content has been considered in the Guide to Information Retrieval in particular with the various databases and related search examples. However, the examples in the guide were drafted so that they may be applied in as many fields as possible. Finding fundamentals and general information in the guide is important especially if a student has, for example, resumed studies after a couple of longer breaks. The guide is also open to all who need it, and it has not been strictly included in closed learning environments, for example. Thus, the Guide to Information Retrieval will remain available even after graduation.

What should be remembered when using the Guide to Information Retrieval?

The Guide to Information Retrieval will give you a good start to independent information retrieval regardless of your branch of science or your skills. The guide examines information retrieval starting from the basics, so you will not need prior skills in information retrieval. The guide can also be used as support for multidisciplinary information retrieval, and you can continue using it after the course.

Jussi, Marika, and Jaakko’s tips and links to the Guide to Information Retrieval will help you to quickly attain the most common information retrieval skills. The information retrieval courses focus on these fundamentals, in addition to amassing more detailed disciplinary-specific skills and the deepening of the student’s own needs for information retrieval together with others, with the help of instructions, assignments, and feedback.

Read more:
There is no shame in asking – Information Retrieval Guide assists
Developing learning material Guide to Information Retrieval

Anni Tarkiainen, tietoasiantuntija | information specialist
Jussi Hyvärinen, tietoasiantuntija | information specialist
Marika Mahlavuori, tietoasiantuntija | information specialist
Jaakko Nyrönen, tietoasiantuntija | information specialist
Opetus- ja tietopalvelut | Training and information services

Thank You Niko Niskanen for helping us with the translation!

Tieteellisissä kirjastoissa työskentelee muutosmyönteisiä agentteja! | There are some radical positive change agents working in the academic and medical libraries!

(Please, scroll down to read in English.)

Osallistuin kesäkuussa 2023 Norjan Trondheimissa EAHILin (European Association for Health Information and Libraries) työpajaan/kongressiin, jossa terveys- ja lääketieteellisten kirjastojen työntekijät tapaavat toisiaan vuosittain. Eikä pelkästään Euroopan vaan maailmanlaajuisesti, koska paikalla oli osallistujia Yhdysvalloista, Kanadasta ja jopa Australiasta saakka. Jännitystä oli ilmassa, kun tämä EAHIL-ensikertalainen saapui Trondheimiin.

Työskentelen sekä yliopiston kirjastossa että siihen kuuluvassa Kuopion yliopistollisen sairaalan tieteellisessä kirjastossa. Työnkuvaani kuuluu mm. terveystieteen opiskelijoiden tiedonhaun opetus ja ohjaus, mutta myös tutkijoiden tukipalvelut, eritoten tutkimusdatanhallinnan parissa. Kuvittelin EAHIL-workshopin käsittelevän ainoastaan tiedonhaun puolta, mutta olin onneksi väärässä. Kuinka monia ja hienoja puheita kuulinkaan myös tutkimusdatanhallinnan puolelta, kun kirjastojen asiantuntijat esittelivät kehitystyötään datanhallinnan työkalujen parissa. Lisäksi minäkin pidin esitykseni siitä, kuinka tutkimusdatanhallintaan saisi integroitua perustutkinto-opetukseen mukaan.

Tieteellisten kirjastojen työntekijät ovat todellakin muutosmyönteisiä agentteja, kuten EAHIL-teemakin tänä vuonna kertoo. Tieteellisten kirjastojen työnkuva on kokenut suuria muutoksia menneinä vuosina; tutkimusdatanhallinnan tukipalvelut ovat kiinteä osa tämän päivän kirjastojen osaamista. Muutoksia tapahtuu myös tiedonhaun puolella, kun tekoäly (AI) saapuu näkyvämmin mukaan prosessiin. Muutosmyönteiset agentit tekevät töitä tutustuessaan eri AI-työkaluihin ja näkevät ne ennemminkin mahdollisuutena kuin uhkana. Lisäksi Professori David Lankes Yhdysvaltojen Teksasista piti huikean keynote-puheen (ks. keynote-tallenteet), jossa hän korosti meidän kirjastolaisten roolia nykyaikana siinä, että vastuullamme on tarjota luotettavaa ja tasa-arvoa kunnioittavaa materiaalia ja aineistoa kaikelle kansalle. Teemme tärkeää työtä!

Kollegojen tapaaminen ja verkostoituminen on jokaisessa työssä tärkeää ja tunnen olevani etuoikeutettu, kun sain kesäkuussa tavata sekä uusia että kokeneita EAHIl-kävijöitä. En voi kyllin korostaa kuinka arvokasta vertaistukea ja -tietoa sain työpajan aikana. Ja kuinka lämminhenkisiin ihmisiin sain tutustua. Sain paljon innostusta ja inspiraatiota myös omaan arkityöhöni, mikä kantaa pitkälle talven yli ja siihen hetkeen, kunnes tapaamme jälleen Riiassa ensi kesäkuussa!

konferenssi. conference
Tervetuloa! | Welcome!

Excitement, anticipation, enthusiasm, but also a little bit of fear and stress! The roller coaster of feelings that an EAHIL first timer goes through while attending the workshop in Trondheim, Norway. EAHIL stands for European Association for Health Information and Libraries. I have been a member for a year now and this was my first time attending their workshop and meeting all the health information specialists around the world. My workplace is at the University of Eastern Finland Library including Kuopio University Hospital Medical Library. In my work, I teach e.g., medical students in information retrieval but also help researchers with research data management. I thought that this EAHIL event would be all about health information retrieval (which would be fine) but I was glad to be wrong. Guidance of research data management has become more and more of a duty of academic libraries, and this was also heavily shown in EAHIL 2023 workshop. I saw some incredible talks about developing tools for research data management, but I also gave my talk about implementing research data management to the education of the undergraduate students.

Radical positive change agents! That was the theme of this year’s EAHIL workshop. And that is what the academic and health librarians certainly are: radical positive change agents! For example, let’s take a look at the development of research data management in being a big part of our job nowadays. It’ s a big change, but also, what I think, a positive change. My background is in the research and without research data management duties, I would probably not have been hired to the UEF Library. Secondly, some changes are happening around the world nowadays with artificial intelligence (AI) coming part of everything, including information retrieval. It’s our job to make it a positive change and see it as a possibility, not a thread. Finally, we, the librarians in every library around the world, have the responsibility to offer reliable material e.g., books, journals, articles, without misinformation to our clients. This is something that David Lankes highlighted in his keynote talk. (See keynote recordings.)

How about the mixed feelings that I mentioned in the first sentence? How did I get over the fear and the stress in EAHIL? Fortunately, the first timers also feel very welcome because EAHIL organizes an event for the newbies on the first night of the workshop where you can meet not just others in the same situation but also the experienced board members. Amazing how inspirational it can be to hear the stories on what had happened in EAHIL conferences in the past. Not to mention, to get to know all the other first timers and have fruitful discussions with them. We were joking that we shall be able to praise, let’s say in 20 years from now, that we had our first EAHIL in Trondheim, and we had really warm feelings and memories in order to mentor and welcome the newcomers then, wherever the EAHIL will then take place.

What about the feelings afterwards? I feel inspired, satisfied, full of ideas, happy but also physically tired (yet mentally rested). So, turning on the positive side definitely. This workshop brought some positive, radical changes to my work absolutely! How fortunate I am to have this amazing workplace that makes it possible to attend these international events.

kaupunki, taloja, joki. city, houses, river.

Taisa Sallinen, tietoasiantuntija | Information specialist
Opetus- ja tietopalvelut | Training and information services