Muutosvoimia: Itä-Suomen yliopiston kirjaston vuosikertomus 2021 | Powers of change: University of Eastern Finland Library – Annual Report 2021

Miksi kirjasto on? Tätä kysyi edeltäjäni Jarmo Saarti viimeisessä kirjaston blogiin kirjoittamassaan tekstissä. Jarmo perusti vastauksensa intialaisen kirjastonhoitaja S. R. Ranganathanin viiteen lakiin, jotka tämä määritteli jo vuonna 1931. Ne ovat edelleen ajankohtaisia, joskin uudella tavalla tulkittuna. Tärkein viesti oli kuitenkin se, että kirjastolle on edelleen paikkansa.

Itselleni on tärkeää kysyä, miten kirjasto parhaiten palvelee asiakkaitaan eli yliopiston henkilökuntaa, opiskelijoita ja kansalaisia. Kirjaston tehtävä yliopiston yksikkönä tulee täytetyksi tätä kautta. Siksi en näe, että kirjaston pitäisi olla paras joillakin luvuilla tai adjektiiveilla määriteltynä. Asiakkaidemme menestys on tärkeämpää. Kun he menestyvät, me olemme onnistuneet. Tämän mittaaminen onkin sitten vaikeampi juttu.

Tilastojen tulkinnan vaikeus

Painettujen aineistojen aikakaudella kirjaston keskeistä toimintaa kyettiin kuvaamaan kohtuullisen hyvin esimerkiksi kävijä- ja lainaustilastoilla. Enää nuo luvut eivät yksinään kerro kuin osatotuuden toiminnastamme, koska kirjaston palveluvalikoima on kasvanut parina viime vuosikymmenenä huomattavasti. Kokonaiskuvan hahmottamiseen vaaditaan nyt paljon enemmän tietoa.

Sähköisten palvelujemme tilastoluvut antavat vielä oman mausteensa soppaan, koska niiden tulkinta ei ole helppoa. Jos kirjaston sähköisten tiedonhakujen vuotuinen määrä ylittää kolme miljoonaa (kuten se tekee), mitä se meille kertoo? Yksittäisen luvun merkitys ei välttämättä avaudu mitenkään, aikasarja kertoo jo enemmän. Monesti tilastojen käyttäjät eivät näe, miten luku on tuotettu tai kaivettu tietojärjestelmien syvyyksistä. Näin luvun vertaaminen muiden yliopistokirjastojen antamiin tietoihin ei oikein ole mielekästä, sillä yhteismitallisuus ei ole taattu.

Hankaluuksista huolimatta tilastot ovat edelleen tärkeitä, niitä vain pitää osata lukea oikein. Vuoden 2021 tilastoista voimme esimerkiksi hyvin päätellä, että korona sekä kirjastotilojen remontit hankaloittivat edelleen kirjaston toimintaa. Kirjojen lainaus pieneni noin neljänneksen ja kävijämäärät kirjastoissa hieman yli kolmannekseen vuoden 2019 lukuihin verrattuna. Parempaan suuntaan ollaan onneksi menossa nyt, kun kampuskirjastot saavat olla taas normaalisti avoinna. Veikkaan kuitenkin, että entiset ajat eivät enää palaa, vaan etäily on tullut jäädäkseen.

Kirjaston toimintakulut ovat kasvaneet jokseenkin kohtuullisesti, nousu vuodesta 2017 vuoteen 2021 on 11 %. Samana aikana aineistokustannukset ovat kasvaneet lähes 25 %, eli kuutisen prosenttia vuodessa. Avoimesti saatavilla olevien aineistojen käyttö ei vielä ole tuonut riittävästi painetta niin, että kustantajat olisivat maltillistaneet hintojensa korotuksia. Avoimen tieteen saralla on vielä paljon tehtävää.

Kirjaston henkilöstökustannusten kasvu on pysynyt varsin maltillisena, nousu vuodesta 2017 vuoteen 2020 on kaikkiaan vain kaksi prosenttia. Viime vuoden kasvupyrähdys johtuu pääosin datatukihankkeen kustannuksista. Olenkin ylpeä kirjaston henkilökunnasta, joka on hienosti kyennyt laajentamaan kirjaston palvelutarjontaa kehittämällä osaamistaan ja muokkaamalla toimenkuviaan. Samalla olen kyllä huolissani työn määrän kasvusta, uusia palveluita varten tarvitsemme jatkossa myös uusia vakansseja.

Arjen kuvausta

Kirjaston asiantuntijat tekevät paljon asiakkaille näkymätöntä työtä. Arkemme moninaisuudesta saa hyvän kuvan blogistamme, jossa kuvaamme työtämme ja sen tuloksia. Tekstit ovat niin mainioita, että päätimme rakentaa vuosikertomuksemme muutaman hyvän esimerkin varaan.

Avoin tiede on noussut merkittävään asemaan yliopiston toiminnassa. Kirjastolla on ollut luonnollinen rooli tutkijoiden tukena, lähtihän koko tieteen avoimuus liikkeelle julkaisujen avaamisesta vapaasti kaikkien käyttöön. Avoimen tieteen edistäminen on kuitenkin koko yliopiston asia. Se edellyttää mielenmaiseman muuttamista, toiminnan katsomista kokonaisvaltaisesti avoimen tieteen näkökulmasta. Myös tässä kirjasto on mukana.

Vuoden 2021 merkittävimmässä hankkeessamme rakensimme tutkijoille tutkimusdatanhallinnan palvelua. Jo tutkimusrahoitusta haettaessa pitää tutkijan osata kuvailla, miten dataa kerätään, tallennetaan ja säilytetään. Lokakuisessa seminaarissamme tutkijat toivat esille tarpeensa saada lisää tukea aineistonsa elinkaaren suunnitteluun. Hanke jatkuu vuoden 2022 ajan, ja tavoitteena on saada aikaan yhden luukun palvelu, josta tutkijat saavat monipuolista tukea avoimen tieteen toimintaansa.

Tietotaitojen opetusta

Kaiken avoimuuden ja internetin maailmassa opiskelija ja miksei tutkijakin voi välillä olla eksyksissä tiedon virrassa. Kirjastolla on pitkät perinteet tiedonhaun ja tutkimustaitojen opetuksessa. Viimeisen kahden vuoden aikana ne ovat korostuneet, kun opiskelijat ovat joutuneet opiskelemaan paljolti itsenäisesti etäyhteyden varassa. Siksi useimmat kirjaston järjestämät kurssitkin voi suorittaa etänä ja monet niistä missä vaiheessa opintoja tahansa.

Kirjasto on rakentanut koulutuspaketit, jotka tukevat opiskelua sen kaikissa vaiheissa. Avoin tiede on nyt yksi opetettavista aiheista, onhan esimerkiksi aineistonhallinta hyvä opetella heti samalla, kun tutkimuksen tekoa ryhdytään harjoittelemaan.

Uusittuja tiloja

Kirjaston käyttö opiskelu- ja työskentelytilana on tunnetuista syistä vähentynyt parin viime vuoden aikana huomattavasti. On tällä kuitenkin ollut myös puolensa, kun kampuskirjastojen tiloissa tehdyt remontit on saatu tehtyä pienemmin häiriöin kuin mitä alun perin ajateltiin. Kuopion kampuskirjasto palvelee entistä paremmin lukutilana. Joensuussa konservatorion rakentaminen Carelia-rakennuksen kylkeen pienensi hieman kirjaston tiloja, jolloin esimerkiksi asiakaspalvelupiste piti siirtää uuteen paikkaan. Nyt remontit ovat ohi, ja kirjasto voi taas palvella täysimittaisesti molemmilla kampuksilla.

Joensuussa myös kirjaston henkilökunnan tiloja uusittiin. Ensimmäiseen kerrokseen saatiin monitoimityötila avarine työskentelyalueineen. Häiriöttömään työskentelyyn on tarjolla vetäytymis- ja neuvottelutiloja sekä taukoja varten kahvihuone. Siitä on tullut yhteisöllisyyskeskus, jossa voi vapaasti keskustella kollegojen kanssa niin työ- kuin muistakin asioista.

Työskentely uudentyyppisissä tiloissa edellytti kampuskirjaston henkilökunnan sitoutumista yhteisiin pelisääntöihin. Ne laadittiin hyvällä meiningillä koko porukan kesken, ja homma pyörii nyt erinomaisesti. Akustiikka toimii hyvin, kun sisustusmateriaalit vaimentavat äänet sopivasti, eikä kohtuullisella äänellä puhuminen vaikuta muiden työskentelyyn. Vastamelukuulokkeita voi tarvittaessa käyttää lisävaimennukseen sekä etäkokousten kuunteluun.

Kirjasto on saavuttanut vuodelle 2021 asetetut tavoitteet vaikeista olosuhteista huolimatta. Kiitän kaikkia kirjaston työntekijöitä hyvin suoritetusta työstä. Jarmo Saarti lopetti blogikirjoituksensa seuraavin sanoin: “Hyvä kirjasto elää aina ajassa ja muuttuu sen mukana”. Tämä meidän kannattaa pitää mielessämme.

Ari Muhonen hymyilee
Kirjaston johtaja Ari Muhonen | Library Director Ari Muhonen

Why does the library exist? This was my predecessor Jarmo Saarti’s question in his final blog text. He based his answer on the five laws of library science established in 1931 by S. R. Ranganathan, which remain relevant to this day, with some reinterpretation. The most important message is that the library still has its place. 

To me, it is important to ask how the library can best serve its customers, i.e. the university staff, the students and the general population. This is how the library can fulfil its mission as a university unit. That’s why I don’t see that a library should be the best as defined by any numbers or adjectives. The success of our customers is more important. When they do well, we have done our job right. However, measuring success can be tricky. 

The difficulty of interpreting statistics 

In the era of printed materials, figures such as visitor and loan statistics were a reasonably accurate way of describing the library’s core operations. At this point, they only represent a part of our activities since the library’s range of services has expanded significantly in the past two decades. Much more data is now required to cover the whole picture.  

Statistics on our online services stir the pot further, as they are not easy to interpret. If the annual number of online searches of library resources exceeds three million (which it does), what does this tell us? The meaning of an individual figure may not be apparent in any way – a time series can be more informative. Many times, the users of statistics have no way of telling how a figure has been produced or drenched up from the depths of the data systems. This means that comparing such figures with the data provided by university libraries is not meaningful as comparability is not guaranteed. 

Despite the difficulties, statistics remain important – we simply need to be able to read them correctly. For example, the 2021 statistics indicate that the Covid-19 pandemic and renovations of library premises continued to hamper library operations. Book loans dropped by roughly a quarter and visitor numbers decreased by slightly more than a third from 2019. Fortunately, the situation is now improving since campus libraries are allowed to remain open as normal. That being said, I suspect that there is no going back to what once was and studying and working remotely are here to stay. 

The library’s operating expenses have increased somewhat moderately: the increase from 2017 to 2021 is 11%. During the same period, material costs have increased by nearly 25%, i.e. about 6% a year. The use of open access resources has not yet put enough pressure on publishers to make their price increases more reasonable. There is still a great deal of work to do regarding open science. 

The increase of the library’s personnel costs has remained moderate: the total increase from 2017 to 2020 is only 2%. Last year’s sharp rise was primarily due to the costs of the data support project. In this regard, I am very proud of our library staff who have succeeded in expanding the library’s range of services by developing their expertise and adapting their job descriptions. At the same time, I am concerned about the increased workload. We will need new positions to cover all the new services to come. 

 Describing the day-to-day activities 

Library experts conduct a lot of work that remains invisible to the customers. Our blog, which we use to describe our work and its results, provides a good idea of the diversity of our daily activities. The texts have been so good that we even decided to build our annual report around a few good examples.  

Open science has reached a substantial position in the university’s operations. The library has had a natural role in supporting researchers. After all, the whole idea of open science started with making publications available to everyone. However, promoting open science is a task for the entire university. It requires changing one’s thinking and viewing the operations as a whole from the perspective of open science. The library is also involved in these efforts.  

Our most important project in 2021 involved building a research data management service for researchers. Even when applying for research funding, the researcher must be able to describe how the data will be collected, saved and stored. In our seminar in October, researchers brought up their need to gain more support for planning the life cycle of their materials. The project will continue through 2022, and the aim is to produce a one-stop shop service that will provide researchers with a diverse range of support for activities related to open science. 

Teaching information skills 

In the modern era of openness and the internet, students and researchers alike can sometimes find themselves lost in the never-ending stream of information. The library has a long tradition in teaching the skills related to information retrieval and research. In the past two years, these skills have become even more important than before, as students have had to complete much of their studies independently over remote connections. Therefore, most courses provided by the library can be taken remotely, and students can complete many of them at any time during their studies.  

The library has created training packages that support studies in all phases. Open science is now one of the subjects covered since it is good to learn about data management right away when beginning to practice research activities. 

Renovated premises 

For reasons we all know, the use of the library for studies and work has seen a substantial decline in the past two years. However, this has also had its upsides since the renovations of the campus libraries were completed with fewer interruptions than expected. The Kuopio Campus Library is now better than ever before as a reading space. In Joensuu, the construction of the Conservatory of music next to the Carelia building cut into the library premises slightly, which is why the customer service point had to be relocated, for example. The renovations are now over, and the libraries can once again provide a full range of services on both campuses. 

In Joensuu, the library staff’s premises were also renovated. The first floor now has a multipurpose working space with plenty of room to work. Work pods and conference rooms are also available for uninterrupted work, alongside a break room for enjoying the occasional cup of coffee. The break room has become something of a community hub where you can freely discuss work and other matters with colleagues.  

Working in the new kinds of premises required the campus library staff to commit to shared rules. They were prepared jointly with the right amount of enthusiasm, and everything is now running smoothly. The acoustics are good, and the interior materials dampen sound sufficiently that talking at a moderate volume does not affect other workers. If necessary, noise cancelling headphones can be used for added sound attenuation and listening to remote meetings. 

Despite the difficult conditions, the library has reached the goals it set for 2021. I would like to thank all employees of the library for a job well done. Jarmo Saarti concluded his blog text with the following words: ”A good library lives in time and changes with it.” This is something we should all keep in mind. 

Ari Muhonen, kirjaston johtaja | Library director

***

Tilastot 2021 | Statistics 2021

Henkilökunta 2021 | Library staff 2021

Kirjaston henkilökunnan julkaisut 2021 | Library staff’s publications 2021

Kirjaston henkilökunnan luennot, esitelmät, konferenssiosallistumiset ja asiantuntijatehtävät 2021 | Library staff’s lectures, presentations, conference participation and expert activities in 2021

Share

Tuoreimman tietoasiantuntijan tervehdys | Greetings from the most recent information specialist

Olen Helena Jäntti ja aloitin työskentelyn kirjastossa tietoasiantuntijana elokuussa 2021. Tehtäviini kuuluu etenkin kirjaston tutkimuksen tuki, mutta vastuullani on myös jonkin verran kirjaston opetus- ja ohjaustehtäviä. Taustaltani olen limnologi ja olen opiskellut kandin tutkinnon Yhdysvalloissa, maisterin tutkinnon Jyväskylän yliopistossa ja väitellyt Helsingin yliopistosta.

Väitöstutkimukseni keskittyi Itämeren ravinnekiertoihin, mutta siirryttyäni tutkijatohtoriksi Itä-Suomen yliopistoon vuonna 2015 olen tutkinut mm. ilmastonmuutoksen vaikutuksia järvien biogeokemiaan. Viimeiset vuodet olen työskennellyt tutkimuksen ja hallinnon rajapinnassa tutkimuksen tuessa ja UEF Water -hankkeen koordinaattorina.

Eipä sitä olisi limnologin alkuna uskonut, että joku päivä päätyy kirjastoon töihin. Moninaiset ovat meidän kirjastolaisten urapolut.

Olen paluumuuttaja Kuopioon. Lukion jälkeen olen asunut Yhdysvalloissa pariinkin otteeseen ja sen lisäksi Jyväskylässä ja pääkaupunkiseudulla. Perheen perustaminen, sukulaiset ja mahtavat ulkoilu- ja harrastusmahdollisuudet houkuttelivat meidät takaisin tänne Savon sydämeen. Vapaa-aikani kuluu luonnossa ja vesillä liikkuen, niin jalan, pyörällä, SUP-laudalla kuin veneelläkin. Lisäksi olen aloitellut vanhan rakkaan lentopalloharrastuksen taustajoukoissa toimimista.

Helena Jäntti. Nainen, kaksi tietokoneen näyttöä, näppäimistö, sermejä, posteri.
Työn touhussa Melaniassa | At work in Melania

My name is Helena Jäntti and I started working as an information specialist at the UEF Library in August 2021. My main task is library’s research support, but I am also responsible for student supervision and teaching. My background is in limnology and I have done my BSc in the United States, MSc at University of Jyväskylä, and PhD at University of Helsinki. My PhD work focused on nutrient cycling in the Baltic Sea but since I started my postdoc project at University of Eastern Finland in 2015, I have also investigated the effects of climate change on lake biogeochemistry. In the past few years I have worked at UEF research services and as a coordinator for the UEF water project. Who would have thought that a limnologist ends up as a librarian – but that’s how diverse our career paths are at the library.

I am a returning migrant to Kuopio. After completing high school, I have lived in the United States, in Jyväskylä and Helsinki area. Family and excellent possibilities for outdoor life draw us back in to the heart of Finnish Lakeland. In my spare time, I like to bike and hike outdoors and spend time on a lake, either by boat or on a SUP board. In an addition, I have started as background force in my beloved old volleyball hobby.

Helena Jäntti, tietoasiantuntija | Information specialist
Opetus- ja tietopalvelut | Training and information services

Share

Tutkimusaineistojen asiantuntijoiden monet kasvot | The many faces of research data experts

(Please, scroll down to read in English.)

Tutkimusdataan liittyvien ammattien ja asiantuntijuuksien määrittely ei ole vielä vakiintunut. Joillain tutkimusaloilla data-ammattilaisia on työllistetty jo vuosikymmeniä, joillain ei edes tunnisteta sellaisten tarvetta. Ammattinimikkeitä ja työtehtävien osaamissisältöjä on runsaasti. On datamanageria, data stewardia, data-analyytikkoa, data championia ja tietoasiantuntijaa.

Tutkimuksen yhteydessä tutkimusaineistojen asiantuntijuuteen kuuluu keskeisesti niiden hallinnan laaja-alainen ymmärrys avoimen tieteen periaatteiden mukaisesti. Tällöin asiantuntijuuteen ei kuulu ainoastaan – tai välttämättä ollenkaan – teknisluonteinen datan käsittely, vaikka sellainen herkästi liitetäänkin kaikkiin data-alkuisiin nimikkeisiin. Lähtöoletuksena on, että tutkija on vastuussa itse omasta aineistostaan. Tutkija saattaa kuitenkin tarvita apua tutkimuksen ja tutkimusaineiston elinkaaren vaiheissa. Erityisen tärkeää on pitää mielessä, että tutkija on oman tutkimusaineistonsa erityisasiantuntija vähintäänkin sisällöllisesti. Tämä saattaa jäädä helposti syrjään data-asiantuntijuuksien keskustelusta.

Tässä blogikirjoituksessa pohdimme tutkimusaineistojen asiantuntijuuden monia kasvoja ja houkuttelemme tutkijoita tuomaan esiin omia aineistonhallinnan tarpeita, toiveita ja turhautumisia. Tähän on hyvä tilaisuus OA-viikolla 27.10.2021 järjestettävässä työpajassa tutkijoille Tutkijoiden dataosaaminen ja -tarpeet esiin.

Tutkijat ja organisaatiot määrittelemässä datanhallinnan palveluja ja osaamisen sisältöjä

Kunnianhimoinen tavoite tutkimusdatan, tai vähintään sitä kuvailevan metadatan, avaamiseen FAIR-periaatteiden mukaisesti konkretisoituu lisääntyneenä tarpeena kehittää tutkimusorganisaatioiden datanhallinnan tukipalveluita. Tähän liittyy erottamattomasti myös tarve monipuolistaa tutkijoiden datanhallintaa täydentäviä ja avustavia asiantuntijuuksia. Vaikka FAIR-kirjainyhdistelmä on ehkäpä jo monelle tuttu, sen merkityssisältö saattaa olla käytännön toteutusten osalta hämärän peitossa. FAIR-toimintakulttuuri viittaa tutkimusaineistojen osalta niin kutsuttuihin FAIR-dataobjekteihin, jotka ovat helposti löydettävissä (Findable), saavutettavissa (Accessible), yhteentoimivia (Interoperable) ja uudelleenkäytettävissä (Reusable). Tutkimusaineistojen avoimuuden palveluiden kehitystyössä pyritään edistämään tutkimusyhteisöjen ja tutkijoiden mahdollisuuksia tuottaa FAIR-periaatteiden mukaista dataa ja metadataa, joita avaamalla tietoa voidaan hyödyntää ja vertailla niin kansallisella kuin kansainvälisellä tasolla muun muassa European Open Science Cloud (EOSC) -pilvipalveluiden välityksellä.

Kansallisella tasolla on työstetty tavoitteita ja toimenpiteitä tutkimusaineistojen avoimuuden palveluista organisaatioissa osana avoimen FAIR-toimintakulttuurin edistämistä. Esimerkiksi keväällä 2021 julkaistussa, tutkimusaineistojen avointa saatavuutta käsittelevässä linjauksessa todetaan, että ”tutkijoilla on käytettävissään vastuullisen aineistonhallinnan mahdollistavat infrastruktuurit ja palvelut, ja niitä kehitetään tutkijoiden tarpeet huomioiden taloudellisesti kestävällä tavalla” (Tutkimusaineistojen ja -menetelmien avoimen saatavuuden linjaus, osalinjaus 1, s. 11).

Periaate asettaa monella tavoin kovat tavoitteet tutkimusorganisaatioille, jotka linjausten mukaan vastaavat tutkijoiden tarvitsemien infrastruktuurien ja palvelujen tuottamisesta. Mitä palveluja pitäisi olla tarjolla, millaista infraa ja asiantuntemusta tarvitaan ja mikä yksikkö tästä vastaa? Periaatteen toteuttaminen edellyttää myös tutkijoilta itseltään hyvää ymmärrystä tutkimusaineistojen avoimen saatavuuden ja hallinnan sisällöstä ja toteuttamisesta, jotta he pystyvät ylipäätään kertomaan omat tarpeensa.

Datanhallinnan ammattilaisia ja asiantuntijoita

Tutkimusaineistojen hallinnan kokonaisuus on sirpaleinen. Tutkimusaineistoihin ja -dataan kohdistuu lukuisia toimenpiteitä ennen tutkimusta, sen aikana ja tutkimuksen jälkeen, ja nämä toimenpiteet voivat erota merkittävästi tieteenalasta ja aineistotyypistä toiseen. Tutkimusorganisaatiot voivat olla hyvinkin erilaisia valtiosta, lainsäädännöllisestä asemasta ja tieteenalasta riippuen. Kaikki tämä heijastuu tutkimusdatan hallintaan liittyvissä ammateissa ja asiantuntijuuksissa, joiden määrittely on joidenkin asiantuntijuuksien kohdalla vakiintumassa mutta kautta linjan työtehtävissä ja nimikkeissä on vielä paljon kirjoa organisaatioiden räätälöidessä työtehtäviä omien tarpeidensa mukaan. Ammattinimikkeitä ja työtehtävien osaamissisältöjä on runsaasti ja tehtävät voivat perustua kokoaikaisuuteen tai osa-aikaisuuteen. Monissa organisaatioissa on jo vakiintuneempaa toimintaa, jossa datatuen peruspalveluita tuottavat yhteistyössä kirjaston tietoasiantuntijat sekä IT- ja lakipalveluiden asiantuntijat.

Yhtenä esimerkkinä tyypillisesti kokoaikaisina organisaatioihin palkattavista data-asiantuntijoista ovat datamanagerit. Datamanagerit työskentelevät yliopistoissa ja tutkimusorganisaatioissa eritoten kliinisten tutkimusten tukena sekä monitieteisissä tutkimusprojekteissa, joissa kerätään suuria datamääriä. Datamanagerin keskeisiin työtehtäviin sisältyy tyypillisesti datatietokantojen ylläpitoa ja tietokantoihin tulevan datan hallinnointia niin, että sen ominaisuudet täyttävät tutkimusryhmän tai organisaation datalle asettamat keskeiset vaatimukset. Datamanagereilla on usein keskeinen rooli jo datan keruun suunnittelussa ja kehitystyössä, jolloin he voivat osaltaan varmistaa kerätyn datan yhteensopivuuden ja laadun. Datamanageri on usein sidoksissa tiettyyn tai tiettyihin tutkimushankkeisiin.

Osa-aikaisina datan hallinnan asiantuntijoina ja tukihenkilöinä näyttäytyvät useissa yliopistoissa niin kutsutut data championit tai data agentit. Toiminnalla on pyritty vastaamaan tieteenalakohtaisen datanhallinnan tuen tarpeeseen rekrytoimalla joko vapaaehtoisina tai osa-aikaisella pestillä erityisesti tutkijoita ja muita datanhallinnan osaajia käyttämään tietyn osan työajastaan muiden tutkimusyhteisön jäsenten tukemiseen ja kouluttamiseen datanhallinnan eri osa-alueilla. Kun mukaan saadaan tutkijoita eri aloilta, pystytään hyödyntämään myös osaamista eri tutkimusmenetelmistä ja ymmärrystä eri tutkimuksen vaiheista ja prosesseista. Eräänä vahvana teemana data championien roolissa on lisätä tietoisuutta FAIR – periaatteista ja niistä konkreettisista teoista, joilla kukin voi omalta osaltaan soveltaa periaatteita tuottamansa tutkimusdatan hallinnassa. Data championeille tyypillisinä työkaluina toimivat muun muassa työpajat, luennot sekä datanhallinnan hyviä käytäntöjä kiteyttävien tietopakettien kehittäminen.

Tutkijoiden dataosaaminen ja -tarpeet esiin: työpaja tutkijoille

Edellä kuvatut esimerkit erilaisista datanhallinnan asiantuntijuuksista ja ammateista liittyvät myös Itä-Suomen yliopiston datatuen kehittämishankkeeseen. Sen yhtenä keskeisenä tavoitteena on kytkeä tiedekunnat ja niissä sijaitseva datanhallinnan osaaminen vahvemmin osaksi yliopiston datatuen muodostavaa moniammatillista asiantuntijoiden verkostoa. Hankkeessa tehdäänkin nyt pohjatyötä, jossa selvitetään datanhallinnan asiantuntijuuksia. Tämä auttaa linkittämään datanhallinnan osaamista eri tieteenaloilla osaksi laajempaa, koko yliopiston kattavaa verkostoa sekä kartoittamaan mahdollisuutta perustaa tutkijalähtöisiä data-asiantuntijuuksia – kuten data championeja – myös Itä-Suomen yliopiston tiedekuntiin ja laitoksille. Tutkijataustainen osaaminen täydentäisi siten UEFin tarjoamia tutkimusdatan tuen peruspalveluita.

Open Access -viikko 25.10–29.10.2021 toimii oivallisena foorumina avata keskustelua datanhallinnan arjesta kaikissa tiedekunnissa ja kaikilla tieteenaloilla. Kutsumme tutkijoita osallistumaan työpajaamme, jossa pohdimme tarkemmin eri tieteenalojen tutkimusaineistojen hallintaan liittyviä kokemuksia ja haasteita, ja miten näiden pohjalta kertyvää tietotaitoa voitaisiin hyödyntää laajemmin yli tiedekuntarajojen. Työpaja järjestetään keskiviikkona 27.10. Klo 13–15 etätapahtumana. Ilmoittautumisohjeet kirjaston kotisivulla. Samalla viikolla kirjasto järjestää myös kaksi Open Science Café -keskustelutilaisuutta, joten kannattaa olla kuulolla.

Harmaasävyvalokuva, jossa on keppien päälle asetettuja naamioita. | Grayscale photo of masks on a stick.
Photo by Francesco Ungaro from Pexels.

The definition of professions and expertise related to research data is not yet well-established. In some research fields, data professionals have been employed for decades, in some the need for such is not even recognized. There are plenty of professional titles and job competencies, such as data manager, data steward, data analyst, data champion and data expert.

In the context of research, expertise includes a broad understanding of the management of research data in accordance with the principles of open science. In this case, expertise does not include only – or necessarily at all – the technical processing of data although it is easily associated with all headings beginning with data. In principle, researchers are responsible for their own data. However, they may need assistance in the different stages of the research and research data life cycles. It is especially important to keep in mind that the researcher is a specialist in his or her own research data, at least in terms of content. This can easily be ignored when discussing data expertise.

In this blog post, we discuss the many faces of experts on research data and call researches to share their needs, hopes and frustrations. For this, there is a good opportunity in a workshop on 27 October Uncovering the data skills and needs of researchers. The workshop is part of the UEF Library´s events during the International Open Access Week.

Researches and organizations defining the services and the contents of expertise

The ambitious goal for opening research data (or at least the metadata) in line with the FAIR-principles materialises in a growing need for developing data support services in research organizations. This goes hand in hand with the need to diversify the data management expertise that complement and help the data management of the researchers.

The bar is set high for the research organization; according to national and international guidelines, they are responsible for providing the information and services that researchers need. What services should be available, what kind of infrastructure and expertise is needed, and which unit is the responsible one? Moreover, researchers need to have a good understanding of the content and implementation of the management and open access of research data, so that they can communicate their needs.

Experts and professionals of data management

The entity of research data management is rather fragmented. There are numerous procedures applied to data before, during, and after research, and these procedures can vary significantly depending on the field of research and the type of data used. Moreover, research organizations can be quite different depending on their country of location, legal status, and research foci. Such aspects are also reflected in the variety of research data management professions and experts. Some data management professions have started to become more established, while overall there is still quite an array of different job titles with somewhat overlapping work descriptions, as organisations tend to tailor expertise positions according to their specific needs. The professional titles and required qualifications are numerous, and the positions can be on a full- or part-time basis. Many organizations have already relatively established basic data management support services that are typically run as a collaborative effort between the library informaticians, IT-professionals and the law department.

One example of data management professionals hired typically on full-time basis to organizations are data managers. Data managers work at universities and research institutes, especially in support of clinical research as well as in multidisciplinary research projects amassing large quantities of data. Database maintenance is one of the typical tasks of data managers, as well as making sure that the attributed of data flowing into databases complies with those prerequisites assigned by research group, consortium, or organization. Data managers typically have a central role already in the planning phase of data collection, enabling them to make sure on their part that the data to be collected is compatible and of adequate quality. Data managers tend to be embedded in a specific research project or projects.

In several organizations, part-time data management experts and support personnel can appear in the form of data champions or data agents. Data champion programmes are an attempt to match the need for discipline specific research data management support by recruiting researchers (and other personnel with expertise on data management) on voluntary or part-time basis to spend some of their working time in support of and to train others in different areas of research data management. The participation of researchers as data champions of different disciplines has the added benefit of bringing in expertise in different research methods and understanding of the various processes and phases of research. The role of a data champion is often closely tied to the overall theme of increasing awareness on the FAIR-principle, including sharing information on the concrete actions that each member of the scientific community can apply in managing the research data they produce. Among the typical tools of data champions are work shops, lectures, and developing information packages about the best practices of data management.

Uncovering the data skills and needs of researchers: a workshop for researchers

The above-mentioned examples of data management experts and professions relate to a UEF project, which aims at developing the data support services. Among the tasks is a stronger link between the current central data support services and the faculties with their discipline specific know-how managing data.  Part of this work is to explore the possibility of developing a network of data champions in some form across the faculties and departments.

The Open Access Week that takes place on 25–29 October offers a good platform to open the discussion about research data management issues on a grass root level in every faculty and in every research field. We invite researchers to take part in the workshop to talk about and share the experiences and challenges of research data management as well as to search ways to disseminate the knowledge and know-how across the different disciplines and faculties.

The workshop takes place on October 27, at 1 to 3 pm, as an online event. Instructions for registration: UEF Library’s website. In the same week, the library also hosts two Open Science Cafés. Stay tuned.

Manna Satama, datanhallinnan projektisuunnittelija | Data management project planner
Niina Nurmi, datanhallinnan projektisuunnittelija | Data management project planner
Tutkimuksen tuki | Research support
Opetus- ja tietopalvelut | Training and information services

Share