Apposen auki – tietoa avoimesti yhdessä – Itä-Suomen kirjastopäivät 11.6.2021 | Widly open – information shared openly together – seminar 11.6.2021

(Please, scroll down to read a summary in English.)

Itä-Suomen aluehallintovirasto järjesti yhteistyössä Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun kirjastopalveluiden, Kansalliskirjaston Mikkelin toimipisteen, Mikkelin seutukirjaston ja Mikkelin yliopistokeskuksen kirjaston kanssa perinteeksi muodostuneet Itä-Suomen kirjastopäivät, joiden tavoitteena on tuoda yhteen itäsuomalaiset kirjastoammattilaiset kaikilta kirjastosektoreilta. Päivän teemana oli tiedon avoimuus, jota lähestyttiin avoimen tieteen, kansalaistieteen ja tiedon saavutettavuuden näkökulmista. Yhtenä pohdittavana kokonaisuutena nousi esiin se, miten kirjastot voivat tukea osallisuutta tiedon tuottamiseen ja millainen rooli kirjastoilla on tiedon jakelussa. Seminaaripäivä oli osa tutkitun tiedon teemavuotta 2021, jossa kotimaiset toimijat tuovat yhdessä tutkittua tietoa meille kaikille.

Tutkitun tiedon teemavuosi logo kolmella kielellä

Aloituspuheenvuorossa Helsingin yliopiston professori Pirjo Hiidenmaa kävi laajasti läpi perusteluja avoimen tieteen tekemiseen. Tieteen perusperiaate on avoimuus. Ymmärrys maailmasta rakentuu yhteisymmärryksessä, joten maailmaa koskevan tiedon on oltava yhteistä koska maailman kriisit ja ongelmat ovat yhteisiä, jolloin kenelläkään ei voi olla monopolia tutkittuun tietoon. Tieteen yhtenä avoimuutta lisäävänä tekijänä Hiidenmaa mainitsee aineistot. Tieteiden erilaisilla tutkimusperinteellä on vaikutusta avoimiin aineistoihin, ja avoimuuden keskustelu on paljolti pyörinyt julkaisuiden ympärillä, mutta nykyään se on laajentunut aineistoihin ja muuhun tutkimuksen tekemisen tapoihin. Luonnontieteissä on suuria ja keskitettyjä aineiston tallentamispaikkoja kuten Biopankit. Toisaalta humanistisessa tutkimuksessa voi tutkimusaineisto olla yksittäisen tutkijan hallussa. Lisäksi Hiidenmaa totesi, että toimintakulttuuri vaikuttaa avoimuuden kehittymiseen ja nosti esille osallistavan tutkimuskulttuurin ja kansalaistieteen.

Aamupäivän paneelikeskustelussa käsiteltiin avointa tiedettä ja julkaisemista tieteellisten ja yleisten kirjastojen, tutkijoiden sekä kustantajien näkökulmasta. Keskeisiä esille nousseita teemoja olivat muun muassa tietovarantojen saattaminen laajemman yleisön saataville ja avoimeen julkaisemiseen liittyvät kustannukset. Avointen aineistojen ja erilaisten kirjastojen kokoelmien suhde herätti keskustelua useammasta näkökulmasta. Paneelissa ja chatissa pohdittiin muun muassa tieteellisten artikkelien käyttöarvoa ja -mahdollisuuksia yleisissä kirjastoissa, mutta toisaalta nostettiin esiin myös kirjastojen rooli varmasti luotettavan tiedon tarjoajina, jota Mikkelin yliopistokeskuksen pääsihteeri Matti Malinen omalta osaltaan sivusi avauspuheenvuorossaan. Haasteetonta pelkästään luotettavan tiedon tarjoaminen ei kuitenkaan ole, joten myös kirjastojen tarjoama neuvonta ja asiakkaiden informaatiolukutaito nousevat arvoonsa myös kirjastojen kokoelmiin liitettyjen avointen aineistojen kohdalla.

Never stop learning teksti tietokoneen näytöllä

Lounaan jälkeen Kansalliskirjaston tutkimuskirjaston palvelujohtaja Johanna Lilja esitteli Kansalliskirjaston digitoituja kokoelmia ja erityisesti digitointiohjelmaa 2021-2024. Vuosittain Kansalliskirjasto digitoi noin 2 miljoona sivua erilaisia aineistoja uusista sanomalehdistä vanhempiin aineistoihin. Liljan esitys elävöitti mainiosti digitoinnin vaatimaa työmäärää ja siihen liittyviä kustannuksia. Tekijänoikeuksien vuoksi kaikkea digitoitua aineistoa ei voida vielä avata vapaaseen käyttöön, mutta aineistoihin on pääsy kaikissa vapaakappalekirjastoissa, kuten meillä. Suur-Savon sukututkimusyhdistyksen puheenjohtaja Veikko Hokkanen muistutti kommenttipuheenvuorossaan Kansalliskirjaston digitoitujen aineistojen, joista sanomalehdet ovat sukututkijoiden käytetyin aineisto, olevan myös sukututkijoille tärkeä aarreaitta, jonne tutkijan on luontevaa jatkaa kirkonkirjojen selvittelyn jälkeen.

Yleisten kirjastojen e-aineistojen tarjontaa on tähän mennessä vaikeuttanut eri palvelualustojen moninaisuus ja aineistojen saatavuus kustantajilta. Tätä tilannetta korjaamaan on suunniteltu valtakunnallista yhden luukun e-kirjastoa, jonka toteuttamisen selvitystyötä on tehty Yleisten kirjastojen digitaalisen median palvelukonsepti –hankkeessa. Hankkeen projektipäällikkö Suvi Sivulainen esitteli yhteisen e-kirjaston tavoitteita ja haasteita, joissa riittää varmasti vielä työstämistä. Toteutuessaan yhteinen e-kirjasto edistää kuitenkin valtavasti digitaalisten aineistojen tasapuolista saatavuutta yli kuntarajojen.

Päivän toisena tietoiskuna Anna Lindfors, CSC – Tieteen tietotekniikan keskuksesta, esitteli avointen oppimateriaalien kirjastoa. Avoimet oppimateriaalit ovat digitaalisia, maksuttomia ja Creative Commons -lisensoituja opetukseen, oppimiseen ja koulutukseen tehtyjä aineistoja, jotka mahdollistavat opiskelijalle ajasta ja paikasta riippumattoman käytön sekä opettajille materiaaleja ja ideoita opetuksen toteuttamiseen. Palvelusta löytyvät oppimateriaalit voivat olla hyvin moninaisia ja kohdennettuja eri koulutusasteille.

Kirjaselkämysten kuvia tabletin näytössä

Kansalaistiede on tutkimusta, jonka tavalliset ihmiset toteuttavat yhteistyössä tutkijoiden kanssa. Jyväskylän yliopiston Professori Raija Hämäläinen kertoi näkökulmia vastuulliseen kansalaistieteeseen Horizon 2020 –hankkeessa toteutetun kyselyn perusteella. Kansalaistiede lisää osaltaan tieteen avoimuutta ja luo mahdollisuuksia vastuulliseen tutkimus- ja innovaatiotoimintaan. Samalla se on tärkeä osa elinikäistä oppimista sekä kriittisen informaatiolukutaidon ja ajattelun kehittämistä.

Kansalaistieteen keinoja on hyödynnetty luonnontieteissä, kuten biologiassa (esimerkiksi perhostutkimus, pihapiirin lintuhavainnot eli Pihabongaus), ja vaikkapa arkeologiassa. Kansalaisilla on tärkeä rooli esim. aineiston keräämisessä – tutkijoilla ei ole aina resursseja ison tutkimusaineiston keräämiseen. Osallistujat ovat olleet tutkimuksen mukaan hyvin sitoutuneita kansalaistieteen tutkimusprojekteihin. Yleisesti ottaen tieteen kansalaisharrastajat ovat korkeasti koulutettuja ja työelämässä edelleen mukana olevia. Noin neljännes harrastajista on eläkkeellä.

Iltapäivän loppu puolella sisältöjohtaja Pia Puntanen Sodan ja rauhan keskus Muistista kertoi kesäkuun alussa Mikkelissä avatusta humanistis-yhteiskuntatieteellisetä tiedekeskuksesta, johon on yhdistetty 1970-luvulla perustettu Päämajamuseo. Tiedekeskus kannustaa tekemällä oppimiseen, yhdistää historiatietoja ja -taitoja sekä toimii tutkimuksen testausalustana. Muistin näyttelyt ovat vuorovaikutteisia ja tarinalliset näyttelyt mahdollistavat katsojalle samaistumisen sodan kokeneen ihmisen elämään.

Päivän viimeinen puhuja oli Osmo Kimmo, joka kertoi vapaaehtoistyönä toteutetusta sotapolku.fi -verkkopalvelusta, joka avautui Suomen itsenäisyyspäivänä 6.12.2016. Sotapolku.fi -verkkopalvelu on avoimesti käytettävissä oleva palvelu, joka valtakunnallinen matrikkeli vuosien 1939-1945 sodissamme palvelleista sotilaista ja lotista. Hankkeessa kuvataan joukko-osastojen sotapolut digitaalisen karttapohjaan. Digitaaliselle kartalle tallennettuihin karttapisteisiin tallennetaan ajankohta ja kuvaukset tapahtumista. Tietoja täydennetään linkeillä sotapäiväkirjoihin ja valokuviin. Tietojen koostaminen on hankalaa, koska digitaalista materiaalia on vähän ja lähteissä olevat tiedot ovat puutteellisia. Lisäksi tarvitaan paljon tietojen yhdistelyä. Palvelu päivittyy jatkuvasti.

Briefly in English

The Eastern Finland Regional Administrative Agency organised the library days of eastern Finland, formed as a tradition, with the aim of bringing together library professionals from all the library sectors in eastern Finland. The theme of the day was the openness of knowledge, approached from the perspectives of open science, citizen science, and the accessibility of information. One of the issues to be considered was how libraries can support inclusion in the production of information and what role libraries play in the distribution of information. The seminar day was part of the 2021 Year of Research-based Knowledge, where domestic actors bring together studied information to us all.

In a day there was a debate about open science, what it means and why it is being done. The day included a panel discussion on open science and publishing and what they mean for scientific and public libraries. The panel discussion included the perspective of scientific libraries, the perspective of general libraries, the perspective of the researcher, and the perspective of the publisher. The afternoon focused on the availability and accessibility of digital materials, where issues were addressed from a digitization perspective. The day included two briefings in library projects related the national digital library and open learning materials. At the end of the day, we were still acquainted with citizen science, Memory — Science Center and military historical web service sotapolku.fi.

Tomi Rosti, tietoasiantuntija | Information Specialist
Tutkimuksen tutki | Research support
Opetus- ja tietopalvelut | Training and information services

Juho Jussila, tietoasiantuntija | Information Specialist
Marjut Perälä, tietopalveluneuvoja | Information Services Advisor
Tarja Turunen tietoasiantuntija | Information Specialist
Tietoaineistopalvelut | Collection Services

Jukka Kananen, palvelupäällikkö | Head of Services
Verkko- ja julkaisupalvelut | Library IT and Publishing Services

Jaa tämä / Share this
Share

Datatuen projektisuunnittelijoiden terveiset | Greetings from the data support project planners

(Please, scroll down to read in English)

Aloitimme helmikuun 2021 alusta projektisuunnittelijoina datatuen palveluiden kehittämishankkeessa. Hanke on kirjaston opetus- ja tietopalveluiden koordinoima. Olemme molemmat tutkijataustaisia ja edustamme eri tieteenaloja, mikä palvelee hankkeen tavoitteita: Itä-Suomen monialaisessa yliopistossa tarvitaan osaamista ja ymmärrystä erilaisten tutkimusaineistojen hallinnan palvelutarpeista, ja datanhallinnan palvelua halutaan kehittää tutkijalähtöisesti. Esittelemme ensin itsemme ja kerromme sitten hieman enemmän hankkeesta, sen tavoitteista ja alkumetreistä.

Manna Satama: historian tutkimusta ja aineistonhallintaa

Olen Manna Satama, taustaltani antiikintutkija ja pian myös asiakirjahallinnon ja arkistotoimen maisteri. Opiskelin Helsingin yliopistossa kreikan kieltä ja kirjallisuutta ja erikoistuin papyrologiaan, minkä ansiosta pääsin osallistumaan myös Jordanian Petrasta löytyneiden hiiltyneiden papyrusten konservointiin ja julkaisemiseen. Väitöskirjani käsitteli ammattitanssijoiden sosiaalista asemaa roomalaisajan Egyptissä.

Tutkimusaineistojen hallinnan kysymyksiin olen viime vuosina paneutunut Itä-Suomen yliopistolle työstämässäni gradussa ja Suomen ulkomailla toimivien tiedeinstituuttien hankkeessa, jossa pohdittiin pienten tutkimusorganisaatioiden keinoja vastata avoimen tieteen ja tutkimuksen tavoitteisiin tutkimusaineistojen osalta. Joulukuussa 2020 päättynyt hanke toi selvästi esiin tutkijoiden näkökulman tärkeyden, kun tutkimusaineistojen hallinnan ratkaisuja ja palveluita kehitetään.

Olen eräänlainen paluumuuttaja. Synnyin Kesälahdella, kasvoin Parikkalassa, muutin opiskelemaan Helsinkiin, jossa muutamaa Ateenan-vuotta lukuun ottamatta asuin vuoteen 2017. Tuolloin päätimme perheen kanssa palata Itä-Suomeen ja päädyimme Etelä-Karjalan ja Kainuun kompromissina Joensuuhun. Viime vuosina olen löytänyt lenkkiseuraksi äänikirjat. Haaveilen myös paluusta vuosiksi tauolle jääneen tanssiharrastuksen pariin.

Niina Nurmi: kenttäbiologian aineistoista laboratorioon

Olen Niina Nurmi ja lähtöisin Helsingistä. Biologian kandin opintoni päädyin tekemään Edinburghin yliopistossa vierailtuani siellä Skotlantiin suuntautuneella fossiiliekskursiolla. Kiinnostukseni eläinten käyttäytymisekologiaan vei minut Skotlannista vuodeksi kenttätöihin Etiopiaan, missä keräsin pitkäaikaista seuranta-aineistoa Guassan tselada-apinoista. Suoritettuani Helsingin yliopistossa maisterin tutkinnon, muutin Saksaan tekemään tohtorin tutkintoani Göttingenin yliopistoon. Väitöskirjaani varten keräsin tutkimusaineistoa Kongon demokraattisessa tasavallassa luonnonvaraisten bonobojen käyttäytymisestä ja hormonitasoista ravinnonhankinnan kontekstissa.

Ennen Itä-Suomen yliopistoon siirtymistäni työskentelin Helsingin yliopistossa tutkimuksen tuen tehtävissä. Töideni osana avustin tutkimuseläinten kasvattamisessa ja laboratoriotöissä. Mielenkiintoni tutkimusaineistojen hallinnan tukipalveluiden kehittämistyöhön on paljolti perujaan kokemuksistani monipuolisten tutkimusaineistojen parissa sekä tutkimuksen tuen erilaisissa tehtävissä. Vapaa-ajan harrastuksiini kuuluu pyöräily ja boulderointi.

Kaksi datanhallinnan suunnittelijaa Ukko-Kolilla. Taustalla näkyy Pielinen.
Projektisuunnittelijat huipulla: Manna vasemmalla, Niina oikealla. Kuva: Markku Seppänen. | Project planners at the top: Manna on the left, Niina on the right. Photo: Markku Seppänen.

Datatuen kehittäminen osana tutkimuksen tukea

Hankkeen taustalla on yliopistoa koskeva velvoite tarjota tutkijoille riittävä tuki tutkimusaineistojen hallintaan. UEFin tutkijoille tehdyissä kyselyissä ja haastatteluissa on noussut esiin selkeä palvelutarve ja tarve kehittää näitä palveluita käyttäjälähtöisesti. Palveluita kyllä on, mutta ne ovat hajallaan eri yksiköissä, eivätkä tutkijat tahdo oikein löytää palvelujen ääreen. Hankkeen tavoitteena onkin kehittää perusta toimivalle, moniammattilaista osaamista tarvitsevalle ja hyödyntävälle datatuelle. Vuoden mittaisessa projektissa ei kaikkea laiteta kuntoon mutta päästään hyvään alkuun: Uudelleen muotoillut datatuen palvelut käynnistetään, niitä testataan ja niistä viestitään, jotta tutkijat osaavat hyödyntää yliopiston tarjoamaa tutkimusdatan hallinnan asiantuntemusta ja tutkimuksen tukea ylipäätään. Hanke koskee koko yliopistoa, mutta kirjaston koordinaatiorooli on siinä keskeinen.

Aloitimme tehokkaalla perehdyttämisellä ja tutustumisella työyhteisöön Joensuun kampuskirjastolla. Korona ja kirjaston remontti luonnollisesti asettavat omia rajoituksiaan työyhteisöön sujahtamiselle – kerkesimme käymään viihtyisältä vaikuttaneessa taukotilassa vain kerran. Etätyö sopii tähän hankkeeseen kuitenkin mainiosti, koska emme osallistu esimerkiksi kirjaston asiakastyöhön lainkaan. Työhuone meillä on Joensuun kampuskirjaston 3. kerroksessa, josta on näköala sisäpihalle.

Kehittämishankkeen projektisuunnittelijoina teemme läheistä yhteistyötä projektin vetäjän, Anne Karhapään, ja hankkeen hallinnollisen johtajan, palvelupäällikkö Katri Rintamäen, kanssa. Katri toimii myös hankkeen ohjausryhmän puheenjohtajana. Tämän lisäksi hankkeen taustalla operoi verkosto toimijoita, jotka tuottavat palvelua ja tietotaitoa datanhallinnan tukeen. Projektisuunnittelijoina rooliamme voisi kuvata myös verkoston toimijoiden yhteistyön fasilitoijina. Olemme osallistuneet eräänlaisina ulkopuolisina tarkkailijoina esimerkiksi aineistonhallintasuunnitelmien kommentointityöhön osallistuvien yksiköiden tapaamiseen. Kansallisia ja kansainvälisiä ratkaisuja ja keskustelua olemme seuranneet webinaareissa, joihin on helppo osallistua etätyöpisteeltä käsin.

UEFin datatuen palveluja halutaan kehittää nykyistä käyttäjälähtöisemmiksi palvelumuotoilun keinoin. Vaikka konkreettisia tapoja tai ratkaisuja ei tietenkään ole tässä vaiheessa vielä esittää, olemme pitäneet tätä näkökulmaa tietoisesti esillä hankkeen ohjausryhmän ja laajemman verkoston tapaamisissa. Jatkossa pääsemme perehtymään palvelumuotoilun menetelmien konkretiaan henkilöstökoulutuksessa, jota voidaan tarjota laajemminkin kirjaston henkilökunnalle.

Projektin sisältöön olemme nyt alkuvaiheessa paneutuneet mm. haastattelemalla datatuen verkostoon kuuluvia henkilöitä. Haastattelujen pohjalta rakennamme kuvaa datatuen palveluista ja niiden taustalla olevista resursseista. Haastattelut toimivat meille itsellemme myös perehdytyksenä kirjastoon ja koko yliopistoon.

Kaksi datanhallinnan suunnittelijaa keskustelevat Ukko-Kolilla. Taustalla näkyy Pielinen.
Projektisuunnittelijat vapaalla: Manna vasemmalla, Niina oikealla. Kuva: Markku Seppänen. | Project planners off duty: Manna on the left, Niina on the right. Photo: Markku Seppänen.

Starting in February 2021, we began our work as planners in a data support services development project.  The project is coordinated by the teaching and information services of the library. Our background is in research and we represent different disciplines. This serves the goals of the project: as a multidisciplinary university, UEF requires skills and understanding of the service needs of different types of research data, with an emphasis on developing the services from the perspective of the researcher. We will begin with a brief introduction of whom we are, followed by a description of the development project, its main goals and initial steps.

Manna Satama: historical research and archival studies

I am Manna Satama and originally come from Parikkala, from the border between North and South Karelia. I moved to Helsinki to study and lived there until 2017 apart from a few years spent in Athens, Greece. Then we decided to return to Eastern Finland and ended up in Joensuu as a compromise between South Karelia and Kainuu.

My academic background is in classical studies. I got my PhD in ancient Greek language and literature in the University of Helsinki where I was fortunate to be involved in papyrology. That took me to Amman, Jordan, for a short period as well, to work with carbonized papyrus documents found in Petra. In my doctoral dissertation on professional dancers in Roman Egypt, I combined papyrology, ancient Greek language and social history with my personal interest in dance.

I’ll soon complete the Master’s degree in records management and archival studies with a thesis on research data management. Previously, I’ve been engaged in a project on research date management of the Finnish academic institutes abroad. We focused on what it takes for small, non profit private organizations to answer the requirements of open science in practice. One major issue came forth clearly , namely the importance to understand the needs of the researches when developing research data management services.

Niina Nurmi: from field data to the laboratory

I am Niina Nurmi and come from Helsinki. I ended up completing my Bachelor of Biology degree at the University of Edinburgh, following a visit there during a fossil excursion to Scotland. My interest in animal behavioural ecology lead me from Scotland to Ethiopia to collect long-term field data on the geladas of Guassa for one year. Upon completing my Master’s degree at the University of Helsinki, I moved to Germany for doctoral studies at the University of Göttingen. As part of my thesis work, I collected field data on wild bonobos in the Democratic Republic of the Congo with a focus on behaviour and hormone levels in the context of feeding.

Before I moved to the University of Eastern Finland, I worked in research support services tasks at the University of Helsinki. As part of my work, I provided assistance in maintaining and breeding research animals and worked in the laboratory. My interest in developing the support services for research data management stem from my experiences with a rich variety of research data and participating in research support tasks. During my spare time, I like to go biking or bouldering.

The development of research data services as part of research support

The project stems from the obligation of the university to offer adequate support for research data management for researchers. A clear need for data support services and the necessity to develop such services from the user’s perspective have been raised in questionnaires and during interviews conducted with the researchers at UEF. There are services available currently, but they tend to be scattered across different units and researchers do not tend to find to them. The project aims at developing the foundations for a functional data support service which relies on, and takes advantage of, multiprofessional competence. While a year-long project can’t offer a panacea, it can be a good start: the newly designed data support services will be initiated and tested, and they will be communicated in such a way that researchers know how to make the most of the data management expertise provided by the university, and of research support services in general. While the library has a central role as a coordinator, the project is relevant to the university as a whole.

In February, we began with an efficient orientation and by getting to know the work community of the library at the Joensuu campus. Naturally, the Covid-19 pandemic and the renovation of the library have limited our ability to meld seamlessly in to the work community – we had a chance to visit the cozy recreation room once. However, remote work is well suited for this project because we do not take part in daily, basic activities, such as library customer service duties. Our office is on the 3rd floor, with a window overlooking the inner court.

As project planners for the development project, we work in close collaborating with our project team leader, Anne Karhapää, and our project administrative leader, Katri Rintamäki. Katri is also the chairman of the project steering group. In addition, a network of stakeholders producing services and know-how in support of data management operates in the background of the project. Our role as project planners could also be described in terms of us functioning as facilitators of cooperation between the various stakeholders of the network. For example, by taking the role of outside observers of sorts, we have participated in a meeting between units that take part in commenting  data management plans. We have followed national and international solutions and discussion through webinars, which are easy to participate in while working remote.

The approach is to develop more user-centered data support services at UEF using the methods of service design. Although we have no concrete ways or solutions to present at this early stage, we have kept this aspect consciously visible during meetings of the project steering group and the wider network. As the project advances, we will have a chance to acquaint ourselves with the methods of service design more concretely during personnel training, which can be offered to the library personnel more widely.

During the initial stages of the project, we have immersed ourselves in the content of the project, for example, by conducting interviews with people who are part of the data support network. The interviews will help us to gain a more comprehensive picture of the current data support services and their background resources. The interviews will also help us to integrate into the library and the university as a whole.

Manna Satama, datanhallinnan projektisuunnittelija | Data management project planner
Niina Nurmi, datanhallinnan projektisuunnittelija | Data management project planner
Tutkimuksen tuki | Research support
Opetus- ja tietopalvelut | Training and information services

 

Jaa tämä / Share this
Share

EOSC-Nordic-hankkeen välituloksia | EOSC-Nordic interim results

(Please, scroll down to read in English.)

EOSC-Nordic-hanke on jatkunut jo reilun vuoden ajan ja sen työpaketit ovat saaneet aikaiseksi ensimmäiset tuloksensa. Työpaketti 2, jossa me olemme aktiivisia, on selvittänyt kunkin osallistujamaan avoimen tieteen ohjelmatyötä ja valtioiden sitoutuneisuutta tutkimuksen avaamiseen. Tätä tukee työpaketti 3:n selvitys avoimeen tieteeseen liittyvistä palveluista hankkeen osallistujamaissa.

Sisältöihin liittyen työpaketti 4 on tehnyt selvityksen hankealueen avoimen datan palveluiden FAIR yhteensopivuudesta ja kehittänyt sen arvioimiseksi FAIR kypsyysmallin. Hankkeen työpaketti 5 on puolestaan määritellyt paikallisia datahankkeita ja testannut niistä datan siirtoa EOSC-alustan ja yksittäisten palveluiden välillä.

Avoimen datan palveluiden hallinta

EOSC:n tavoitteena on luoda toimintaympäristö, jossa tutkijat voivat joustavasti käyttää avoimen tieteen palveluita ja ennen kaikkea tehdä uutta tutkimusta avattujen aineistojen ja menetelmien avulla.

EOSC-Nordicissa on tähän liittyen valittu 10 pilottia viideltä eri tieteenalalta, joissa testataan datan avaamista ja yhteiskäyttöä. Niissä tavoitteena on osoittaa, kuinka temaattiset portaalit voidaan käytännössä rakentaa hyödyntämällä EOSC:n tarjoamia tallennus ja tietojenkäsittelyresursseja varastointi- ja laskentaympäristön laajentamiseksi yksittäisille toimijoille.

Laajat infrastruktuurit nojaavat tällä hetkellä kansallisiin keskitettyihin ratkaisuihin — Suomessa esimerkiksi CSC — ja tavoitteena on näitä hyödyntämällä sekä tehostaa että laajentaa erityisesti avatun datan käyttöä saman tieteenalan sisällä.

Tämän toteuttamiseen liittyy paljon myös juridisia ja valtioiden ja organisaatioiden käytäntöihin liittyviä haasteita, joita näiden pilottitapausten avulla testataan ja selvitetään.

Mikä EOSC lopulta on?

European Open Science Cloud (EOSC) tulee vastaan yhä useammissa dokumenteissa, kuten UNIFIn avoin tiede ja data – toimenpideohjelma suomalaiselle tiedeyhteisölle, mutta mitä EOSC käytännössä tarkoittaa? Taustalla on globaali avoimen tieteen visio, jolla edistetään tieteen läpinäkyvyyttä, lisätään tutkimusdatan käyttöä ja vauhditetaan innovaatiotoimintaa. Euroopassa kansainvälistä avoimen tieteen visiota ryhdyttiin toteuttamaan ohjelmalla, joka sai nimekseen European Open Science Cloud, eli tuttavallisemmin EOSC. Se tarjoaa virtuaalisen ympäristön, jossa on avoimet ja yhteen toimivat palvelut tutkimusdatalle. Ympäristössä on mahdollista säilyttää, hallita, analysoida ja uudelleenkäyttää tutkimusdataa tieteenalasta riippumatta ja kansallisista rajoista välittämättä. Suurimpana pyrkimyksenä on yhdistää hajallaan olevat tutkimusinfrastruktuurit yhteentoimivaksi kokonaisuudeksi.

EOSC muodostuu erilaisista palveluista ja rajapinnoista. EOSC:n tarjoamilla palveluilla pyritään helpottamaan tutkimusdatan ja tutkimusjulkaisujen jakelua erilaisilla alustaratkaisuilla. Se on eräänlainen palveluiden markkinapaikka, josta tutkijat voivat valita haluamiaan palveluita ja/tai tarvittavia rajapintoja tietojen siirtämiseen järjestelmien välillä. Palvelusta löytyy jakamiseen, löydettävyyteen, analysointiin, datanhallintaan, tieteelliseen laskentaan, tallennukseen verkostojen hoitamiseen ja koulutukseen suunnattuja palveluita. Välttämättä emme tiedä käyttävämme EOSC-palveluita, kuten Eduroam, Zenodo, EUDAT-palvelut, CSC:n Pouta-palvelut ja Aila-portaali, muutamia esimerkkejä mainitaksemme. Lisäksi EOSC kokonaisuudesta löytyy turvallisuussertifikaatteja ja erilaisia rajapintoja, yhteensä lähes 300 erilaista palvelua. Tämän kokonaisuuden luomiseen on Horisontti 2020 -ohjelmasta jaettu lähes 600 miljoonaa euroa ja sitä tullaan rahoittamaan myös Horisontti Europe -ohjelmasta.

Palveluita tutkijoille, mutta miten?

EOSC tarjoaa viisi pääasiallista palvelua eurooppalaisille tutkijoille: yksilölliset tunnistus ja todennuspalvelut EOSC-palveluihin, suojatun ja personoidun työtilan, ajantasaista tietoa palveluista, toisten tuottamien tutkimusdatojen löydettävyys, saatavuus, uudelleenkäyttö ja analysointipalvelut sekä palvelut tutkimusdatan tuottamiseksi FAIR-kelpoiseksi sisältäen tallennuspalvelut ja pitkäaikaissäilytyksen. Suuren palvelukokonaisuuden haaste onkin saada tutkijat suuntaamaan palveluiden äärelle, eikä se onnistu ilman markkinointia ja palveluiden esittelyä. Saavutettavien tutkijoiden joukko on hyvin heterogeeninen ja viestin välittäminen osoittautuu varmasti haasteelliseksi. Viestiminen näistä palveluista lienee osittain jäänyt pohtimatta, ja toisaalta oikeanlaisen kielen, jota myös tutkijat ymmärtävät, löytäminen ei ole yksinkertaista. Tutkijat ja IT-asiantuntijat puhuvat usein samoista tarpeista eri termein, eikä kumpikaan välttämättä tule ymmärretyksi.

Euroopan unionin lippu. EOSC Nordic logo.

EOSC-Nordic has received funding from the European Union’s Horizon 2020 research and innovation programme under grant agreement No 857652

The EOSC-Nordic project has been proceeding for more than a year and its work packages have achieved their first results. Work Package 2, in which we are active, has explored the open science policy work of each participating country and the commitment of states to open up research. This is supported by the work being done in Work Package 3 on open science services in the participating countries.

In terms of content, Work Package 4 has conducted a study on the FAIR compatibility of open data services in the project area and developed a FAIR maturity model whereby it can be evaluated. Project Work Package 5, in turn, has identified local data projects and tested data transfer from them between the EOSC platform and individual services.

Management of open data services

The aim of the EOSC is to create an environment where researchers can flexibly use the services of open science and, above all, to carry out new research using open resources and methods.

In this context, EOSC-Nordic has selected 10 pilots from five different disciplines to test data opening and sharing. They aim to show how thematic portals can be built in practice by leveraging the storage and computing resources provided by the EOSC to extend the storage and computing environment to individual actors.

Extensive infrastructures currently rely on national centralized solutions – in Finland, for example, CSC – and the aim is to utilize these both to increase the efficiency and to expand the use of open data, especially within the same discipline.

There are also many legal and policy and governmental challenges to be overcome in achieving this goal; these will be tested and clarified through the pilot cases.

What is ultimately the EOSC?

The European Open Science Cloud (EOSC) is mentioned in more and more documents, such as UNIFI’s (Universities Finland, co-operational organization for Finnish universities) Open Science and Data – Action programme for the Finnish Scholarly Community, but what does the EOSC mean in practice? The underlying theme is a global vision of open science that promotes transparency in science, increases the use of research data and fosters innovation activity. In Europe, this vision was implemented through a program called the European Open Science Cloud, or more familiarly EOSC. It provides a virtual environment with open and interoperable services for research data. In this virtual environment, it is possible to store, manage, analyse and re-use data regardless of discipline or national borders. The main goal is to combine decentralized research infrastructures into an interoperable entity.

The EOSC consists of various services and application programming interfaces. The services provided by EOSC aim to facilitate the distribution of research data and research publications through various platform solutions. It is a kind of marketplace for services from which researchers can choose the services they want and/or the interfaces for transferring data between systems. The marketplace includes services for sharing, discoverability, analysis, data management, scientific computing, storage, network management and training. We may not be aware that we are even using EOSC services – these are Eduroam, Zenodo, EUDAT services, CSC’s Pouta services and the Aila portal, to name just a few examples. In addition, the EOSC entity includes security certificates and various application programming interfaces, for a total of nearly 300 different services. Almost €600 million has been allocated from Horizon 2020 to create this entity and it will also be funded under Horizon Europe.

Services for researchers, but how will these be provided?

The EOSC provides five main services for European researchers: a unique identification and authentication service and an access point and routing system towards the EOSC services, a protected and personalized work environment, access to relevant service information, services to find, access, re-use and analyse research data generated by others and services to produce research data in a FAIR-compliant manner including storage services and long-term preservation. The challenge of a large set of services is to encourage researchers to use the services. This will not be possible without marketing and promoting the services. The pool of researchers to be reached is very heterogeneous and getting a message across to so many researchers is challenging. Communicating about these services may have been partly overlooked and, on the other hand, finding the right kind of language that researchers also understand is not simple. Researchers and IT specialists often talk about the same needs, but in different terms, and may not necessary be understood by the other party.

Jarmo Saarti, kirjastonjohtaja | Library Director
Tomi Rosti, tietoasiantuntija | Information Specialist
Opetus- ja tietopalvelut | Training and Information Services

 

Jaa tämä / Share this
Share

Avoimen tieteen edistäjä 2018 | Open Science Award 2018 winner

(Please, scroll down to read in English.)

Kirjasto myönsi järjestyksessään kolmannen avoimen tieteen edistäjän kunniakirjan tietojenkäsittelytieteen laitoksen apulaisprofessori Tomi Kinnuselle. Hänen puheteknologiaan, erityisesti puhujantunnistukseen keskittyvä tutkimustyönsä tuottaa dataa, jonka avaamisessa Kinnunen on erityisen ansioitunut.

Tomi Kinnunen arvelee oman alansa tutkijoiden olevan melko kiitollisia avatuista tutkimusaineistoista, eikä valtavaa vastarintaa ole ilmennyt – pikemminkin päinvastoin: puheteknologiassa suurten data-aineistojen rooli on aina ollut avainasemassa. Yhteisten datajoukkojen käyttö paitsi mahdollistaa menetelmäkehityksen tuo myös alan tutkijat lähemmäksi toisiaan. Myös Kinnusen lähijohtaja, tietojenkäsittelytieteen laitosjohtaja ja professori Markku Hauta-Kasari arvelee suhtautumisen avoimeen tieteeseen olevan mutkatonta. Onhan tietojenkäsittelytieteen tutkimusalalla perinteisesti usein avoin lähdekoodi ja dokumentointi keskeisessä roolissa.

Oikeilla tavoilla avattu tutkimusdata on nuorella alalla vakiinnuttanut nopeasti jalansijansa, ja herättää keskustelua esimerkiksi kansainvälisissä konferensseissa. Kinnusen viimeaikainen tutkimus on keskittynyt mm. huijaushyökkäysten (spoofing attack) tunnistamiseen puheesta. Esimerkiksi puhesynteesin laatu paranee vuosi vuodelta ja sillä voidaan jo nyt periaatteessa ”laittaa sanoja toisen suuhun”. Biometrisen tunnistautumisen ja yksityisyysasioiden ollessa vahvasti tapetilla tärkeä tutkimuskohde onkin erotella puhuja toisesta, ja erottaa keinotekoinen puhe oikeasta puheesta – ja tämän tutkimiseksi tarvitaan standardoitua dataa. Kinnusen (yhdessä kansainvälisten partnereiden kanssa) avaamat ASVspoof-aineistot ovat olleet vakiinnuttamassa jalansijaa tälle kasvavalle tutkimusalalle. Laitoksen johtaja Hauta-Kasari painottikin puheteknologian parissa työskentelevien yhteistä innostusta datasta, josta riittää iloa ja hyötyä laajemmallekin yhteisölle. Kun dataa on saatavilla, siitä saadaan paljon irti.

Alalla dokumentointi on isossa roolissa, ja myös Tomi Kinnunen on kuvaillut metatietoja aktiivisesti ja myös puhunut tästä aiheesta eri foorumeilla. Löydettävyys on avainasemassa, kun uudenlaiset dataryppäät valtaavat alaa internetin uumenista. Tähän auttaa vain ja ainoastaan kunnollinen tiedon esittäminen vakiintunein menetelmin. Näin se on löydettävissä ajasta ja maantieteellisestä sijainnista riippumatta. Kinnusen ansioihin onkin luettavissa erityisen kansainvälisen tutkimuksen tekeminen. Hän liikkuu paljon ja verkostoituu aina Euroopasta Aasiaan, ja olikin juuri pidemmällä tutkimusvierailulla Japanissa. Tällä matkalla osittain suunniteltu uusi data-aineisto tullaan avaamaan verkkoon lähiviikkoina.
Kirjaston johtaja Jarmo Saarti totesi, että aitoa avoimen tieteen tekemistä ja siitä kertomista tarvitaan päivittäin. Verkostojen avulla tulevaisuuden haasteetkin ovat voitettavissa. Hän totesikin lopuksi, että vain toiminnan kautta maailma voi asteittain muuttua tietämyksen lisääntyessä alasta riippumatta.

Tomi Kinnusen avoimia tutkimusjulkaisuja listattuna UEF eRepossa
ja avointa tutkimusdataa.

Onnea Tomi!

Markku Hauta-Kasari (laitosjohtaja, professori | Head of the School of Computing, professor), Tomi Kinnunen (apulaisprofessori | Associate professor) & Jarmo Saarti (kirjastonjohtaja | Library director). Kuva | Photo: Taina Sahlman

In English

Library awarded associate professor Tomi Kinnunen from the School of Computing the contributor for open science and open access for this year 2018. This award is now given for the third time in a row.

Associate professor Tomi Kinnunen works with speech technology and speaker recognition, and this field of research produces data which is useful for many.

In speech technology research massive large quantities of speech data are commonly collected and used. Adopting a common data not only gathers the researchers in a specific research problem “to the same table”, but is necessary both in developing new machine learning techniques for next-generation computer systems; and in comparing such techniques on comparable footings. This was by no means self-evident in the early decades of the field when every researcher would collect their self-collected, small and poorly documented datasets. Nowadays, speech technology is one of the most organised fields in its adoption of large and carefully documented public data resources.

In modern computer science and machine learning, open datasets, open source code and detailed documentation are of key importance to the technological progress. Tomi Kinnunen has risen awareness of good practices to document the metadata.  By ensuring that the metadata of the datasets is made widely available enables the interesting datasets to be located from the endless sea of information.

Spending time abroad opens up new forms of co-operation. In Kinnunen’s work the international touch is undeniable and he does remarkably wide international research. Recently he visited in Japan to advance publishing a new large speech dataset that will be released in December 2018.

Library director Jarmo Saarti stated that genuine daily actions of open science and telling about it are important. With networks the challenges of future can be resolved. Only through action the world can gradually change as the knowledge increases regardless of the discipline, Saarti finished.

The open publications of Tomi Kinnunen in UEF eRepository and open research data.

Congratulations Tomi!

Taina Sahlman, tietopalveluneuvoja | information services advisor
Verkko- ja julkaisupalvelut | Library IT- and publishing services

Anne Karhapää, tietoasiantuntija | information specialist
Opetus- ja tietopalvelut | Training and information services

Käännöksessä ja tekstissä mukana apulaisprofessori Tomi Kinnunen | Written and translated in cooperation with associate professor Tomi Kinnunen

 

Jaa tämä / Share this
Share