Julkaisujen avoimuus vuonna 2018 | UEF Open Access statistics 2018

(Please, scroll down to read a summary in English.)

UEFissa julkaistujen tutkimusjulkaisujen avoin saatavuus on tänä keväänä kansallisestikin tarkasteltuna hyvällä tasolla. Suuntaus on toivottava, sillä myös vuoden 2019 alussa hyväksytty, ja vuoden 2021 alusta voimaantuleva, korkeakoulujen rahoitusmalli suosii avointa julkaisemista jatkossa entistä enemmän. Itse julkaisuista saatava rahoitus nousee entisestä kolmestatoista prosentista neljääntoista prosenttiin.

Rinnakkaistallentaen tai muutoin avoimesti saataville saatetut tieteelliset tutkimusjulkaisut tulevat saamaan lisäksi painokertoimen 1,2. Avoimuuteen kannustetaan siis kansallisella linjauksella, ja tähän tarjottuun tukeen kannattaa tarttua. Myös takautuvasti avoimuudella on merkitystä – vaikka rahoitusmalli astuu voimaan vasta miltei parin vuoden päästä, lukuja tarkastellaan vähintään kolme vuotta taaksepäin.

Avoimen julkaisemisen kehitys on ollut myönteistä UEFissa viimeisen kolmen vuoden aikana. Tähän vaikuttavat todennäköisesti yleisesti avoimen tieteen näkyväksi tekeminen yliopistossamme, aktiivinen laitosmarkkinointi rinnakkaistallennusmahdollisuudesta, sekä ehkä hieman yllättäenkin tekniikka, kun puhutaan opinnäytetöiden avoimuudesta. Myös tutkimusrahoittajien vaateet avoimesta julkaisemisesta julkisilla varoilla rahoitettaville hankkeille alkavat vaikuttaa osaltaan tutkijoiden kiinnostukseen avata tutkimusjulkaisujaan.
Vuosi sitten asetetut tavoitteemme ovat nyt täyttyneet vertaisarvioitujen artikkelien avoimuusprosentin suhteen:

”Avoin julkaiseminen on myös edennyt hyvin yliopistossamme. Olemme jo saavuttaneet 40 %:n avoimuuden asteen ja tavoitteena oleva 50 % parin seuraavan vuoden aikana näyttää siten olevan mahdollista saavuttaa.” – UEFLibrary-blogi: Saarti; Kananen (2018)

Vuosivertailu Open access-lehtien, hybridi-lehtien ja rinnakkaistallennuksen kehityksessä vuosina 2016-2018

Avoimuuden kehitys eri open access -kanavissa. Antti Laurila

Avoimien tutkimusartikkelien kasvu vuosina 2016-2018

Open access-prosentin kehitys vuosittain. Antti Laurila

Rinnakkaistallennusrintamalla avoimen julkaisemisen tunnettavuuden kasvu näyttäytyy tutkijoiden lisääntyneinä yhteydenottoina ja oma-aloitteisena kiinnostuksena rinnakkaistallennusta kohtaan. Myös SoleCris-palvelulomakkeella toimitettujen artikkeleiden lopullisten versioiden määrä on kasvussa ja julkaisujen tekijät ovat aiempaa tietoisempia rinnakkaistallennuksen reunaehdoista. Kehitystä on tapahtunut myös kustantajien päässä, sillä yhä useammat kotimaiset kustantajatkin ovat määritelleen kantansa rinnakkaistallentamiseen. Avoimuuden kannalta iloinen uutinen on se, että suurin osa kustantajista tuntuu suhtautuvan rinnakkaistallentamiseen myönteisesti.

Lisää julkaisutoiminnan kehittymisestä on mahdollista lukea Kansalliskirjaston Jyrki Ilvan toteuttamasta selvityksestä (Tietolinja 1/2019), jossa tarkastellaan kattavasti julkaisukentän tilaa kansallisella tasolla. Kansallisessa vertailussa UEF sijoittuu keskiarvon tuntumaan.

Avoimuus yliopistomme opinnäytetöissä näyttää jatkavan kehitystään yhä positiivisempaan suuntaan. Koko yliopiston tasolla nousu avoimuudessa alkaa nopean kasvun jälkeen kuitenkin jo hieman tasaantua.

Toisaalta terveystieteiden tiedekunnassa ryhdyttiin pilotointivaiheen jälkeen käyttämään uusittua sähköistä palautusjärjestelmää, joka näyttäisi tilastojen valossa vaikuttavan opinnäytteiden avoimuuteen positiivisesti.

Filosofinen tiedekunta sekä Yhteiskunta- ja kauppatieteiden tiedekunta ylittivät vuoden 2018 aikana 60 % rajan avoimuudessa, loppuvuodesta näytti jopa siltä, että filosofinen tiedekunta yltäisi 70 % prosentin avoimuuteen. Tämä rajapyykki jäi kuitenkin vielä toistaiseksi tavoittamatta.

Yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunnassa näyttäisi vuoden 2019 alkupuoliskolla tapahtuneen valitettavaa laskua avoimuuden asteessa, mutta muissa tiedekunnissa suunta on parempaan päin.

Erityisesti Luonnontieteiden ja metsätieteiden tiedekunnan johdonmukainen noususuunta viimeisen kahden vuoden ajalta on mainitsemisen arvoinen. Toki vuoden 2019 töistä on käsiteltynä vasta noin kolmasosa, joten kuluvan vuoden luvut elävät vielä.

Vertailu opinnäytetöiden avoimuuden kehityksestä vuosina 2015-2019

Pro gradu -töiden avoimuuden kehitys. Antti Laurila

UEF Open Access statistics 2018

The year 2018 turned out to be another successful year for open access articles from the University of Eastern Finland. For the third consecutive year, open access percentage has increased and this time we have more than 50% of our peer-reviewed articles freely available for anyone. The change can be seen in all open access categories (Gold, Hybrid and Green), so it is safe to say that we’re witnessing a wholesome change in how scientists think about publishing and open access.

In addition to increased visibility and impact, open access articles will receive a financial advantage over normal subscription-based articles in 2021. Even though the new funding models are not in effect at the moment, it is already steering us to a more open access -positive attitude as the articles will be noted in three year time span. So even though the funders have started to demand the open access model for publishing, we are starting to see financial rewards from the ministry for supporting the open route of publishing. And as the funders usually cover the costs for the apc-payments, this results to a rare win-win situation.

Antti Laurila, tietojärjestelmäasiantuntija | IT Systems Specialist
Taina Sahlman, tietopalveluneuvoja | Information Services Advisor
Laura Hämäläinen, tietopalveluneuvoja | Information Services Advisor
Jukka Kananen, palvelupäällikkö | Head of services

Verkko- ja julkaisupalvelut | Library IT and Publishing services
Jarmo Saarti, kirjaston johtaja | Library director

 

Jaa tämä / Share this
Share

Itä-Suomen yliopisto aloitti rinnakkaistallentamisen | UEF launches self-archiving of scientific articles

(Please, scroll down to read in English.)

Itä-Suomen ja Jyväskylän yliopistojen yhteisen Suomi rinnakkaistallentamisen mallimaaksi -hankkeen (SURIMA 2015-2016) loppuseminaari pidettiin Jyväskylässä 24.2.2017. Seminaari käsitteli avointa tiedettä ja tieteellisten julkaisujen rinnakkaistallentamista. Tieteellisten julkaisujen rinnakkaistallentaminen on helpoin ja halvin tapa saada niille lisää näkyvyyttä ja viittauksia ja tältä osin lisätä tutkimuksen vaikuttavuutta.

Hankkeen tuloksena Itä-Suomen yliopistolle avattiin UEF-eRepository -julkaisuarkisto, jonne rinnakkaistallennetaan yliopiston tutkijoiden julkaisemia tutkimusartikkeleita. Kirjasto vastaa julkaisuarkiston ylläpidosta ja palvelusta tutkijoille. Julkaisuarkisto on kaikkien kiinnostuneiden selailtavissa osoitteessa https://erepo.uef.fi/. Sivusto on englanninkielinen.

Digitarium palkittiin – tutustu luonnontieteellisiin kokoelmiin verkossa

Hankkeen päätösseminaarissa palkittiin myös molemmista yliopistoista vuoden avoimen tieteen edistäjät. Itä-Suomen yliopiston vuoden 2016 avoimen tieteen edistäjäksi nimettiin Digitarium. Digitarium on Luonnontieteellisen keskusmuseon ja Itä-Suomen yliopiston digitointikeskus. Se on tehnyt uraa uurtavaa työtä luonnontieteellisten kokoelmien digitoinnissa, näiden aineistojen avaamisessa, koulutuksessa ja menetelmien kehittämisessä. Yksikkö on kuvantanut jo lähes 400 000 näytettä eri toimijoille ja osin avoimeen verkkokäyttöön. Avattuihin kokoelmiin pääsee tutustumaan osoitteessa http://digitarium.fi/content/kokoelmat.

Jarmo Saarti, kirjaston johtaja
Jukka Kananen, palvelupäällikkö

The closing seminar of the Finland – a model country for green open access (SURIMA 2015–2016) project, a joint effort by the University of Eastern Finland and the University of Jyväskylä, was held in Jyväskylä on 24 February 2017.  The seminar focused on open science and self-archiving of scientific publications. Self-archiving constitutes an easy and cost-effective way to gain added visibility and citations for scientific publications and, in consequence, to increase the impact of research.

As an outcome of the project, the University of Eastern Finland opened the UEF eRepository publication archive where scientific articles by the university’s researchers can be self-archived. The university’s library is responsible for maintaining the publication archive and for making the related services available to researchers. UEF eRepository can be accessed by anyone, and the user interface is available in English.

Digitarium wins Open Science Award browse natural history collections online

Awards recognising the promotion of open science were also presented to representatives of both universities in the closing seminar. The Open Science Award of the University of Eastern Finland was presented to Digitarium. Digitarium is a joint digitisation centre of the Finnish Museum of Natural History and the University of Eastern Finland. The centre has carried out pioneering work in the digitisation of natural history collections, making these collections available to the public, and in the related training and method development. So far, Digitarium has digitised nearly 400,000 specimens for various organisations, some of them openly accessible. The open access collections are available at http://digitarium.fi/content/kokoelmat.

Jarmo Saarti, Library Director
Jukka Kananen, Head of Services

Jaa tämä / Share this
Share

Lisää näkyvyyttä tutkijoille ja tutkimukselle / More research and researcher visibility

Altmetriikkatyökaluja ja -palveluita tutkijoille ja organisaatioille / Altmetrics tools and services for researchers and institutions

(To read in English, please, scroll down.)

Altmetriikan avulla pyritään löytämään julkaisujen digitaalisia jälkiä muualta verkosta kuin tiedeyhteisön perinteisistä viittauksista ja niihin liittyvästä metriikasta. Halutaan tietää, missä ja kuka jakaa ja kommentoi julkaisuja sekä jäljittää tutkimuksen yhteiskunnallista vaikuttavuutta. Välineinä käytetään julkaisujen käyttö-/latausmääriä, näkyvyyttä sosiaalisessa mediassa sekä jakamisia, suosituksia ja tallennuksia eri palveluissa.  Tutkijoiden omia keinoja parantaa julkaisujensa löytyvyyttä ja näkyvyyttä ovat esimerkiksi ORCID-tutkijatunnisteen käyttö ja avoin julkaiseminen. Tässä esitellään muutama altmetriikkaväline.

Altmetric

  • Kuka puhuu/kirjoittaa tutkimuksestasi verkossa? Sitä on Lontoossa majaansa pitävä Altmetric seurannut vuodesta 2012 hyödyntäen kolmea asiaa eli tuotosta (artikkeli, kirja, esitys, raportti jne.), tunnistetta (esim. arXiv ID, DOI, PubMedID, URN) ja mainintaa jossakin seuratuista lähteistä..
  • Altmetric-donitsi näyttää, missä palveluissa tutkimus on saanut huomiota ja miten paljon. Dataa kerätään monenlaisista dokumenteista ja palveluista kuten mediasta, blogeista ja yhteisöpalveluista.
  • Altmetric-donitsiin voi törmätä kustantajien artikkelisivuilla, organisaatioiden julkaisutietokannoissa ja myös yksittäisten tutkijoiden sivuilla. Donitsia voi klikata nähdäkseen yksityiskohtaisempia tietoja maininnoista ja viittauksista, jotka ovat vaikuttaneet huomioarvoon.
  • Maksullisia Altmetric-tuotteita ovat Explorer for Publishers, Explorer for Institutions, Explorer for Funders, Altmetric Badges ja Altmetric API.
  • Maksutta voi käyttää
    • Altmetric Bookmarkletia: 1) Lisää sovelluskirjamerkki (bookmarklet) selaimesi työkaluriville. 2) Khttps://erepo.uef.fi/atso julkaisua verkossa.  3) Klikkaa nähdäksesi artikkelitason metriikka.
    • Julkaisuarkistomerkkejä. Tähän julkaisuarkiston ylläpitäjä tarvitsee vain lyhyen pätkän koodia. Käytössä myös UEF eRepositoryssa.
    • Yksittäisen tutkijan omia merkkejä, joita tutkija voi lisätä omalle verkkosivulleen tai CV:een.
    • Myös API for Researchia voi käyttää vapaasti tietyillä tasoilla

ImpactStory

  • ImpactStory on avoimen lähdekoodin altmetriikkatyökalu, jolla tutkija voi mitata ja jakaa julkaisujensa, blogikirjoitustensa, tiedostojensa ja ohjelmistojensa vaikutuksia. Tarjotun metriikan avulla tutkija voi nähdä, kuinka monta kertaa heidän työnsä on ladattu tai jaettu, ja rahoittaja voi selvittää panostuksensa vaikutuksia muillakin keinoilla kuin perinteisellä bibliometriikalla. ImpactStory on voittoa tuottamaton säätiörahoitteinen organisaatio.
  • ImpactStorylla on kytkös ORCID-tutkijatunnisteeseen ja se näyttää julkaisuille mm. Mendeley-tallennukset ja twiitit, kertoo niiden OA-tilanteen, kertoo miten monessa maassa niitä on luettu ja jaettu, kertoo mikä niistä on suosituin yms. Palvelun näkyvyyskategoriat ovat pörinä (buzz), sitoutuminen (engagement), avoimuus (openness) ja huvi (fun).
  • Rekisteröityminen on ilmaista ja melko yksinkertaista, mutta ORCID-tunnus ja Twitter-tili kannattaa olla jo valmiina. (Sen jälkeen voi twiitata vaikka näin: Check out the online impact of my research on @Impactstory: https://twitter.com/TuuleviUEFlib/status/786548391404646400. )

Kudos

  • Kudos on verkkopohjainen palvelu, jolla voi pyrkiä maksimoimaan julkaistujen artikkeleiden näkyvyyttä ja vaikuttavuutta. Kudos-palvelussa voi muokata ja lisätä informaatiota julkaisuihin, jotta ne löytyisivät paremmin, että niitä voisi jakaa helpommin ja että näiden toimien vaikutusten mittaaminen ja seuraaminen olisi mahdollista.
  • Palvelu on tarkoitettu tutkijoille, jotka haluavat lisätä julkaisujensa käyttö- ja viittauslukuja sekä instituutioille ja rahoittajille, jotka haluavat lisätä rahoittamansa tutkimuksen vaikutusta sekä kustantajille, jotka haluavat kehittää tiiviimpää yhteistyötä tutkijoiden kanssa ja lisätä julkaisujen saavutettavuutta. Kudos ei toimi itsestään tai automaattisesti, vaan vaatii tutkijalta tai muulta toimijalta käsityötä erilaisen metatiedon lisäämiseksi julkaisujen tietoihin.

PlumX

  • PlumX on altmetriikkavälineistö, jota UEF:lla ei ainakaan toistaiseksi ole käytössä. Sen sijaan UEF:lla käytössä tutkimuksen arvioinnin tietokanta SciVal, jossa vaikuttavuutta mitataan perinteisen metriikan eli viittausten avulla lähteenään SCOPUS-tietokannan tiedot. PlumX tarjoaa ajantasaista metriikkaa tutkimuksen vaikuttavuuden arviointiin.
  • Mittareina käytetään perinteisiä menetelmiä, kuten artikkeleiden latauksia ja viittausmääriä, mutta myös uudempia mittareita, kuten julkaisujen lisäämisiä suosikeiksi tai kirjanmerkeiksi sekä blogeissa tai muualla sosiaalisessa mediassa saatuja viittauksia. PlumX:n eri työkalujen avulla on mahdollista seurata organisaation julkaisujen saamaa näkyvyyttä ja yhteiskunnallista vaikuttavuutta. Tätä voidaan tehdä yliopisto-, tiedekunta- ja tutkijatasolla.
  • Suomalaisista yliopistoista PlumX on käytössä ainakin Helsingin yliopistossa ja Tampereen teknillisessä yliopistossa.
  • Kansainvälisesti on huomattu, että esimerkiksi lääke- ja terveystieteet menestyvät altmetriikassa paremmin kuin vaikkapa humanistiset tieteet. Tämän vuoksi eri tieteenalojen vertailu keskenään ei ole suositeltavaa. Menetelmät perustuvat aina käytettävissä olevaan dataan, joka viedään PlumX:ään valituista tietolähteistä (kansainväliset viitetietokannat, julkaisurekisterit). Ohjelmaa hyödyntävät myös tutkimuksen rahoittajat.

Altmetrics aims to find the digital traces of publications from elsewhere at the Internet than the traditional references and bibliometrics. There is a need to know where and by whom the publications are shared and commented, as well as trace the impact of the research. For example, the tools calculate  visibility in different social media, downloads and views, bookmarkingat, sharings and endorsements in different services. Researchers can boost the accessibility and visibility of their publications e.g. by creating a researcher ID (ORCID) and by open access publishing. Four tools are introduced here.

Altmetric

  • Thousands of conversations about scholarly content happen online every day. Altmetric tracks a range of sources to capture and collate this activity, helping you to monitor and report on the attention surrounding the work you care about.
  • The Altmetric donut visualizes in which services your research has been noted and noticed and how much. Data is collected from different documents and services from policy documents to Pinterest and from news services to Twitter.
  • Explorer for Publishers, Explorer for Institutions, Explorer for Funders, Altmetric Badges, and Altmetric API are chargeable products but there also free tools.
  • The Altmetric bookmarklet enables you to instantly see Altmetric data for any published research output with a DOI. It’s quick, free and easy to install in just 3 simple steps.
  • Institutional Repository badges are free embeddable badges for repositories within academic institutions. They can be installed with just a few lines of code, and you can choose the style of badge you’d like to display. Used in UEF eRepository.

ImpactStory

  • ImpactStory is an open source altmetrics tool that researchers can use to measure and share the impact of their publications, blog posts, datasets, and software. The metrics can be used by researchers to see how many times their work has been downloaded or shared, and by funders to know more than only the information from the traditional journal citation metrics about the impact of the research the fund. ImpactStory is a nonprofit organization funded by two foundations.
  • ImpactStory connects to  ORCID and it shows for example Mendeley saves and Tweets of your publications, reveals the open access status of them and in which countries they have been read and shared, and which one is the most popular. The categories of visibility are buzz, engagement, openness and fun.
  • The registration process is free and pretty straightforward but it is advisable to have your ORCID ID and Twitter handle at hand. (After that, you can tweet like this: Check out the online impact of my research on @Impactstory: https://twitter.com/TuuleviUEFlib/status/786548391404646400.)

Kudos

  • Kudos asks researchers to open up their research so new audiences can find and understand it. With Kudos it is possible to track the most effective networks for getting your work read, discussed and cited. It is a tool for improving the metrics by which you are evaluated. Kudos is a web-based service that helps researchers and their institutions and funders to maximize the visibility and impact of their published articles. Kudos provides a platform for assembling and creating information to help search filtering, for sharing information to drive discovery, and for measuring and monitoring the effect of these activities.
  • Kudos is for researchers who want assistance with increasing usage of and citations to their publications. Kudos is also for institutions and funders looking to increase the impact of the research that they fund, and for publishers wanting to develop closer relationships with their author communities and increase publication performance.

PlumX

  • PlumX is an altmetric tool, which for the time being is not in use at UEF. Instead, UEF has a comparable database, SciVal, available. PlumX offers up-to-date metrics to measure the visibility and social impact of publications at the university, faculty or researcher level.
  • These indicators include more traditional methods, such as counts of downloads and citations, but also novel methods, such as the number of publication likes and shares as well as bookmarking and favouring artifacts e.g. in blog posts and other social media, are used.
  • In Finland, at least Helsinki University and Tampere University of Technology are using PlumX.
  • Internationally, it has been noticed that e.g. medicine and health sciences perform better in altmetrics than social sciences. Therefore, different fields of research should not be compared. Methods of PlumX are always based on available data imported to PlumX from the selected sources (international databases, publication registers). PlumX is utilized also by different funders.

 

tietoasiantuntijat / information specialists
Kaisa Hartikainen & Tuulevi Ovaska
Kuopion kampuskirjasto & KYSin tieteellinen kirjasto

Jaa tämä / Share this
Share

Kansainvälinen open access -viikko 24.-30.10.2016 / International Open Access Week October 24-30, 2016

Tämänvuotisen OA-viikon teema on: /The theme of the OA week this year is

Open in Action oa

 

 

 

 

 

 

Katso viikon aluksi vaikkapa nämä kaksi videota. / Start the week for example by watching these two videos.

Data management planning tool Tuuli will help you write data management plans

  • Data management plan (DMP) will help you manage your data, meet funder requirements and help others use your data if shared. DMPTuuli will help you write data management plans.
    DMPTuuli is provided by the Finnish Tuuli project. The project has worked closely with researchers and research funders to produce guidance and templates that assist researchers to produce an effective data management plan (DMP) to cater for the whole lifecycle of a project, from bid-preparation stage through to completion.
  • Etukäteen suunnittelemalla tuotetaan tutkimuksen tarvitsema data tehokkaasti ja saadaan selkeää, myös jaettavaksi sopivaa, tuotosta (dataa, menetelmiä, algoritmeja). Suunnittelemalla vältytään monilta virheiltä ja potentiaalisilta kiistoilta. Ehkäpä näistä syistä johtuen monet tutkimusrahoittajat vaativat rahoitushakemuksen liitteeksi suunnitelman myös tutkimusdatan osalta (aineistonhallintasuunnitelma, DMP).

What is ORCID?

  • Names are not enough to ensure credit for your work and are inadequate for reliably connecting researchers with their research outputs. Learn how the ORCID identifier can ensure that your publications, datasets, and other research outputs are connected with you every time. Register for your unique and free ORCID iD at orcid.org/register.
  • Samannimisiä tutkijoita on useita, Miten juuri sinun tutkimuksesi linkittyy sinuun? Siinä auttaa tutkijatunniste ORCID. Luo oma tunnisteesi osoitteessa tutkijatunniste.fi/.

Open access week

Avoimuus lisää näkyvyyttä ja vaikuttavuutta. Ja toisin päin. / Openness increases visibility and impact. And vice versa.

 

Tuulevi Ovaska, tietoasiantuntija, palvelupäällikkö

Jaa tämä / Share this
Share

Julkaisujen tallentaminen SoleCRISiin – jotain uutta, jotain vanhaa

SoleCRISillä (CRIS = Current Research Information System) on monta tehtävää, mutta niistä keskeisimpiä on toimia hallinnon työkaluna raportoitaessa yliopiston julkaisut eli osa yliopiston tuloksesta opetus- ja kulttuuriministeriölle, koska julkaisujen perusteella muodostuu 13 prosenttia yliopistojen rahoituksesta. CRISiä voi käyttää myös CV:n julkaisuluettelon ylläpitämiseen, minkä lisäksi se kertoo suurelle yleisölle yliopistossa tehdystä tutkimustyöstä.

Vanha toimintamalli voimassa

Vanha toimintamalli, jossa tutkija itse tai hänen yksikkönsä vastuuhenkilö tallentaa julkaisut CRISiin, on edelleen voimassa. Tällöin kirjasto tarkistaa julkaisun tiedot ennen ministeriölle raportointia.

Mitä uutta?

1. Tutkija voi lähettää julkaisunsa kirjastolle tallennettavaksi sähköisen palvelulomakkeen kautta. Lomake luotiin yhdessä Suunnittelun ja kehittämisen yksikön ja Tietotekniikkapalveluitten kanssa ja otettiin käyttöön keväällä 2015. Lomakkeella on haluttu helpottaa tutkijoitten tallennustyötä, sillä siinä on CRISiin verrattuna vain muutama pakollinen kenttä. Lomakkeessa kysytään OKM:n raportoinnissa pakollisina olevia tietoja, jotka eivät selviä suoraan julkaisun bibliografisista tiedoista (esim. yliopiston ensimmäinen tekijä ja vertaisarviointi). Lomakkeen lähettäjä saa tiedon julkaisun hyväksymisestä tai tekijä(t) mahdollisen lisätietopyynnön. Tähän mennessä lomakkeen kautta on ilmoitettu ja tallennettu noin 700 julkaisua.

2. Kirjasto tallentaa automaattisesti julkaisuja kansainvälisistä viitetietokannoista (Web of Science ja Scopus). Kirjasto tekee tietokantaharavointia ja vertaa sen tuloksia CRISin sisältöön. Laitoksille ei enää lähetetä tarkistuslistoja, vaan puuttuvien julkaisujen tietoja tallennetaan suoraan CRISiin. Tämän jälkeen julkaisun tekijöille lähetetään vakioviesti, jossa kerrotaan tallennuksesta, pyydetään tarkistamaan tallennetut tiedot ja tarvittaessa ilmoittamaan virheistä/muutostarpeista.

Ongelmia CRISin kanssa?

SoleCRISiin liittyvät ajankohtaistiedotteet ja ohjeet löytyvät Suunnittelun ja kehittämisen intrasta. Jos ongelma ei ratkea ohjeiden avulla, CRISiin liittyvät kysymykset kannattaa lähettää osoitteeseen sole-cris(at)uef.fi, jota seuraa koko SoleCRIS-tiimi.

Ajankohtaista juuri nyt

Mikäli UEF:n julkaisujen määrä pysyy edellisen vuoden tasolla, tällä hetkellä CRISiin on tallennettu vasta noin puolet vuoden 2015 julkaisuista. Tämän ja tietokantaharavoinnin suppeuden vuoksi (vain Scopus ja Web of Science) kirjasto toivoo, että erityisesti näiden tietokantojen ulkopuolelle jäävät julkaisut ilmoitettaisiin lomakkeella kirjastossa tallennettavaksi tai tallennettaisiin itse. Näitä ovat lähes kaikki Suomessa ilmestyneet julkaisut, muut kuin englanninkieliset julkaisut, kirjat, kokoomateokset ja niiden luvut sekä ammatilliset julkaisut. Vaikka kirjasto tekee tallennustyötä haravoinnin perusteella, on edelleen tutkijan vastuulla huolehtia siitä, että kaikki julkaisut tulevat tallennetuiksi CRISiin.

Mari Niemi, tietoasiantuntija, Kuopion kampuskirjasto

Jaa tämä / Share this
Share