Tag Archives: tieteellinen julkaisutoiminta

Suomi100: Tieteellinen tietohuolto ja Suomen tulevaisuus | Finland100: Scientific Information Management and Finland’s Future

(Please, scroll down to read in English.)

Suomessa on laaja-alaisen korkeakouluopetuksen avulla saavutettu  korkea sivistystaso ja monipuolinen osaaminen. Tutkimustoiminta luo uutta tietoa ja antaa aineksia hyvän elämän, toimivan yhteiskunnan ja menestyvän talouden rakentamisessa. Tieteelliset kirjastot ovat olennainen osa koulutuksen ja tutkimuksen suomalaista menestystarinaa. Ne myös välittävät tutkittua tietoa kansalaisille, sillä julkisin varoin ylläpidetyt tieteelliset kirjastot ovat Suomessa avoimia kaikille. Digitalisaatio sekä opetuksen ja tutkimuksen kansainvälistyminen ovat haastaneet kirjastot kehittämään huomisen palveluja jo tänään.

Tieteellisten kirjastojen ja korkeakoululaitoksen kehityskaudet Suomessa voi jakaa kolmeen. Ensimmäisessä vaiheessa Suomeen synnytettiin yliopistolaitos. Tämä kausi kesti aina Turun yliopiston perustamisesta 1950-luvulle saakka. Tässä vaiheessa tieteellinen kirjastotoiminta tuki ennen kaikkea oppimista ja tutkimusta paikkaan sidotussa yliopistossa painetulla kokoelmallaan.

Toinen vaihe liittyy suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan rakentamiseen ja korkeakoulutuksen rooliin siinä. Vaihe alkoi laajeta 1950-luvulla ja sen aktiivisimmat vaiheet olivat 1970- ja 1980-luvut. Tänä aikana pyrittiin luomaan Suomeen tasa-arvoiset mahdollisuudet opiskella ja tehdä tutkimusta koko maassa. Tavoitteeksi asetettiin myös kansakunnan koulutustason nostaminen. Tämä tuotti myös suomalaisen yhteiskunnan nopean taloudellisen kasvun. Tässä kirjastoilla oli merkittävä rooli. Painetun dokumentaation aikana ne varmistivat yhteistyöllään sen, että Suomessa oli saatavilla tarvittavat tieteelliset kokoelmat ja että tämän aineiston yhteiskäyttö mahdollistui kirjastojen välillä. Samalla Suomeen luotiin laaja kaikille kansalaisille avointen tieteellisten kirjastojen verkosto — asia, joka ei ole itsestäänselvyys.

1990-luvulla alkoi digitalisaation ja kansainvälisyyden kausi. Poliittisesti tämä aika alkoi vähentää valtiovallan suoraa ohjausta korkeakouluissa. Tosin näyttää siltä, että välillinen ohjaus lisääntyi vähintään samassa suhteessa. Kirjastoissa merkittävin muutos oli siirtyminen digitaalisiin aineistoihin, joka tällä hetkellä on tieteen ensisijainen tapa välittää tutkimustietoa. Aineistojen yhteiskäyttö vaikeutui maksumuurien tultua digitaalisiin aineistoihin ja tämä alkoi rajoittaa suomalaista ideaa kaikille yhtäläisistä mahdollisuuksista.

Parhaillaan on käynnistymässä uusi vaihe, jossa tieteen ja tutkimusjulkaisujen avoin käyttö digitaalisissa ympäristöissä näyttää nousevan uuden murroksen synnyttäjäksi. Tieteestä tulee aidosti globaalia ja sen tekemisen mahdollisuudet paranevat ainakin aineistojen avautuessa kaikille ihmisille. Kirjastojen perinteinen tehtävä taata tutkimuksen tulosten säilyvyys tuleville sukupolville ja mahdollistaa niiden käyttö kaikille tarvitsijoille on nyt teknisesti mahdollista. Poliittisen vaikuttamisen ja uusien palvelujen luomisen aika on siis alkanut.

Finland has a high level of education and a wide range of competence built through extensive university education. Research creates new knowledge and provides the ingredients for building a good life, a functioning society and a successful economy. Academic libraries are an integral part of the Finnish success story of education and research. They also pass on the scientific information to the public, as the academic libraries are open to everyone in Finland. Digitalisation and the internationalisation of teaching and research have challenged libraries to develop tomorrow’s services already today.

The development periods of the academic libraries and the higher education institution in Finland can be divided into three. In the first phase, the university institution was established in Finland. This period lasted from the foundation of the University of Turku until the 1950s. At this stage, the academic library activities supported, above all, learning and research in local universities with a printed collection.

The second phase is related to the construction of a Finnish welfare society and the role of higher education in it. The phase began to expand in the 1950s and its most active stages were the 1970s and 1980s. During this time, efforts were made to create equal opportunities in Finland to study and conduct research throughout the country. The goal was also to raise the educational level of the nation. This also gave a rise to the rapid economic growth in the Finnish society. Libraries played an important role here. During the printed documentation, they collaborated to ensure that the necessary scientific collections were available in Finland and that this material was shared between the libraries. At the same time, a wide network of open-to-all academic libraries was established in Finland.

In the 1990s, the era of digitalisation and internationalisation started. Politically, during this time, the direct government control over the higher education institutions began to be reduced. It seems, however, that indirect control increased at least in the same proportions. The most significant change in libraries was the transition to digital content, which is at the present the de facto way for science to transmit research results. Access to materials became more difficult since the paywalls started to occur within the digital resources and this started to limit the Finnish idea of ​​equal opportunities to all users.

A new phase is currently emerging, in which the open use of science and research publications in digital environments is evolving rapidly. Science becomes genuinely global and the opportunities for studies and research are improved when publications and data are opened to all. The traditional function of libraries: to guarantee the archiving of research results for future generations and to enable them to be used by all in need is now technically feasible, the time for political lobbying and the creation of new services has begun.

Teksti|Text: Jarmo Saarti, kirjaston johtaja | library director
Kuvat|Photos: Taina Sahlman & Pixabay

Jaa tämä / Share this
Share

Itä-Suomen yliopisto aloitti rinnakkaistallentamisen | UEF launches self-archiving of scientific articles

(Please, scroll down to read in English.)

Itä-Suomen ja Jyväskylän yliopistojen yhteisen Suomi rinnakkaistallentamisen mallimaaksi -hankkeen (SURIMA 2015-2016) loppuseminaari pidettiin Jyväskylässä 24.2.2017. Seminaari käsitteli avointa tiedettä ja tieteellisten julkaisujen rinnakkaistallentamista. Tieteellisten julkaisujen rinnakkaistallentaminen on helpoin ja halvin tapa saada niille lisää näkyvyyttä ja viittauksia ja tältä osin lisätä tutkimuksen vaikuttavuutta.

Hankkeen tuloksena Itä-Suomen yliopistolle avattiin UEF-eRepository -julkaisuarkisto, jonne rinnakkaistallennetaan yliopiston tutkijoiden julkaisemia tutkimusartikkeleita. Kirjasto vastaa julkaisuarkiston ylläpidosta ja palvelusta tutkijoille. Julkaisuarkisto on kaikkien kiinnostuneiden selailtavissa osoitteessa https://erepo.uef.fi/. Sivusto on englanninkielinen.

Digitarium palkittiin – tutustu luonnontieteellisiin kokoelmiin verkossa

Hankkeen päätösseminaarissa palkittiin myös molemmista yliopistoista vuoden avoimen tieteen edistäjät. Itä-Suomen yliopiston vuoden 2016 avoimen tieteen edistäjäksi nimettiin Digitarium. Digitarium on Luonnontieteellisen keskusmuseon ja Itä-Suomen yliopiston digitointikeskus. Se on tehnyt uraa uurtavaa työtä luonnontieteellisten kokoelmien digitoinnissa, näiden aineistojen avaamisessa, koulutuksessa ja menetelmien kehittämisessä. Yksikkö on kuvantanut jo lähes 400 000 näytettä eri toimijoille ja osin avoimeen verkkokäyttöön. Avattuihin kokoelmiin pääsee tutustumaan osoitteessa http://digitarium.fi/content/kokoelmat.

Jarmo Saarti, kirjaston johtaja
Jukka Kananen, palvelupäällikkö

The closing seminar of the Finland – a model country for green open access (SURIMA 2015–2016) project, a joint effort by the University of Eastern Finland and the University of Jyväskylä, was held in Jyväskylä on 24 February 2017.  The seminar focused on open science and self-archiving of scientific publications. Self-archiving constitutes an easy and cost-effective way to gain added visibility and citations for scientific publications and, in consequence, to increase the impact of research.

As an outcome of the project, the University of Eastern Finland opened the UEF eRepository publication archive where scientific articles by the university’s researchers can be self-archived. The university’s library is responsible for maintaining the publication archive and for making the related services available to researchers. UEF eRepository can be accessed by anyone, and the user interface is available in English.

Digitarium wins Open Science Award browse natural history collections online

Awards recognising the promotion of open science were also presented to representatives of both universities in the closing seminar. The Open Science Award of the University of Eastern Finland was presented to Digitarium. Digitarium is a joint digitisation centre of the Finnish Museum of Natural History and the University of Eastern Finland. The centre has carried out pioneering work in the digitisation of natural history collections, making these collections available to the public, and in the related training and method development. So far, Digitarium has digitised nearly 400,000 specimens for various organisations, some of them openly accessible. The open access collections are available at http://digitarium.fi/content/kokoelmat.

Jarmo Saarti, Library Director
Jukka Kananen, Head of Services

Jaa tämä / Share this
Share

Bibliometriikkaseminaarin tuliaisia: Miten mitata tutkimuksen vaikuttavuutta ja tutkijan näkyvyyttä?

Pääsimme joulukuun puolessa välissä osallistumaan opetus- ja kulttuuriministeriön, Suomen yliopistokirjastojen neuvoston (SYN), Helsingin yliopiston kirjaston ja Tieteen tietotekniikan keskuksen (CSC) järjestämään bibliometriikkaseminaariin Helsinkiin. Tässä joitakin seminaarissa esille nousseita näkökulmia ja ajatuksia pohdittavaksi ja makusteltavaksi.

Altmetriikka mittaa näkyvyyttä sosiaalisessa mediassa

Bibliometriikasta (lyhyesti määriteltynä: tieteellisten lehtien/julkaisujen/tutkijan vaikuttavuuden kvantitatiivinen analysointi; esim. viittausmäärät, h-indeksi, impact factor) puhuttaessa yhä useammin käsitellään myös altmetriikkaa, jolla mitataan tutkimuksen saamaa huomiota sosiaalisessa mediassa. Altmetriikkasovellukset (esim. Altmetric.com, ImpactStory) ovat alkaneet haastaa perinteiset bibliometriset analyysit. Sosiaalisessa mediassa artikkeleille ja muulle tutkimustyölle pyritään saamaan näkyvyyttä laajemmin ja nopeammin. Tyypillisesti vanhemmille julkaisuille kertyy enemmän viittauksia, mutta sosiaalisessa mediassa tilanne on päinvastoin: etupäässä uudet julkaisut kiinnostavat ja saavat näkyvyyttä.

Sosiaalinen media on yksi väylä lisätä tieteen näkyvyyttä, mutta todellisuudessa altmetriikan keinoin määritettävän näkyvyyden tieteellisestä tai yhteiskunnallisesta vaikuttavuudesta ei suoranaisesti ole tietoa. Mikä merkitys latauksilla, jaoilla, tviittauksilla tai tykkäyksillä on? Ovatko eniten huomiota saaneet julkaisut aidosti merkittävimpien kärkikaartia?  Altmetric määrittää vuosittain top 100 -listan eniten keskustelua herättäneistä artikkeleista. Sinänsä listalla on paljon kiinnostavia julkaisuja. Vuoden 2016 listan 12. sijalla käsitellään Robin Williamsia ja sijalta 43 löytyy 5 000 vuotta vanha olutresepti. Ovatko nämä yhteiskunnallisesti erityisen merkittäviä? Mielenkiintoinen havainto on myös se, että mitä enemmän tutkija on keskittynyt tviittaamiseen, sitä vähemmän hän on julkaissut tieteellisissä lehdissä. Mistä tämä kertoo? Altmetriikkasovelluksista voi tarkistaa saamansa huomion historiaa, eli ketkä artikkelista ovat kiinnostuneita ja missä artikkeli on nostettu esiin. Tämä on se keskeinen tarina lukujen takana.

Miten lisätä tutkijan ja tutkimuksen näkyvyyttä?

Vaikka altmetriikkaa on osin syystäkin kritisoitu, tutkimuksen näkyvyyden lisääminen on silti tärkeää. Miten tähän saisi tehtyä korjausliikkeen? Tässä joitakin vinkkejä tutkijalle: 1) Mieti, kenet haluat tavoittaa? Mikä on kohdeyleisösi? Selvitä, missä kanavissa muut alasi tutkijat vaikuttavat. 2) Kirjoita tutkimuksestasi lyhyt, yleistajuinen tiivistelmä jaettavaksi. Saman voi tehdä vaikkapa videona. 3) Julkaise tutkimuksesi avoimesti joko julkaisemalla Open Access -lehdessä tai rinnakkaistallentamalla artikkeli avoimeen julkaisuarkistoon. 4) Avaa artikkelin lisäksi tutkimuksen dataa, postereita tai muuta tausta-aineistoa mahdollisuuksien mukaan. Netissä on lukuisia arkistoja ja palveluja tuotosten jakamiseen (esim. Zenodo, OpenDOAR). 5) Hyödynnä sosiaalista mediaa ja mainosta työtäsi somen eri kanavissa aktiivisesti. Saat ainakin keskustelua aikaan. 6) Voisitko alkaa kirjoittaa blogia tai ottaisitko yhteyttä oman tieteenalasi bloggaajaan, jolle suosittelisit blogipostausta tutkimuksestasi? 7) Hanki ORCID-tutkijatunniste, joka kokoaa tutkimusansiosi yhteen ja yksilöi sinut muista tutkijoista. 8) Varmista, että töilläsi on pysyvä tunniste (DOI, ArXiv ID, PubMed ID) ja käytä tunnistetta aina artikkelin yhteydessä. Näin työsi löydetään. 9) Kysy neuvoa ja vinkkejä näkyvyytesi boostaamiseen UEF:n kirjastosta tai viestinnästä.

Scival apuna tutkimuksen vaikuttavuuden analysoinnissa

Yksi tutkimuksen vaikuttavuuden analysointiin tarkoitetuista välineistä on meilläkin käytössä oleva SciVal. Olethan jo testannut? SciValia voi käyttää esim. tutkimusorganisaatioiden tai tutkijoiden vertailuun, tutkimusyhteistyökumppaneiden etsimiseen tai nousevien tutkimusalueiden tunnistamiseen. Ohjelma on vinkeä työkalu, mutta sokeasti siihenkään ei kannata luottaa. SciVal lukee Scopus-tietokantaa, joten Scopuksesta puuttuvat artikkelit jäävät uupumaan myös SciValista, mikä voi vääristää analyysin tuloksia. SciValia markkinoidaan usein analyysityövälineeksi esim. rahoitushakemuksiin, mutta tällöin voi kysyä, onko tutkijan itse tekemä analyysi puolueeton.

Lopuksi lohdutuksen sana rahoitushakemusten kanssa kamppaileville. Muun muassa Suomen Akatemia on ennen kaikkea kiinnostunut toimivasta tutkimusideasta ja -suunnitelmasta. Tämän lisäksi tutkijan ansioiksi luetaan CV ja julkaisuluettelo, bibliometriset tunnusluvut viittausmäärineen ja h-indekseineen eivät ole ratkaisevassa asemassa. Biblio- ja altmetriikka tarjoavat lisätyökaluja kokonaiskuvan arviointiin, mutta laadullista tutkimuksen vaikuttavuuden analyysiä ne eivät korvaa.

Bibliometriikkaseminaarin materiaalit (Helsinki, 16.12.2016)

Tietoasiantuntijat Kaisa Hartikainen ja Jussi Hyvärinen / UEF:n kirjasto

Jaa tämä / Share this
Share

Lisää näkyvyyttä tutkijoille ja tutkimukselle / More research and researcher visibility

Altmetriikkatyökaluja ja -palveluita tutkijoille ja organisaatioille / Altmetrics tools and services for researchers and institutions

(To read in English, please, scroll down.)

Altmetriikan avulla pyritään löytämään julkaisujen digitaalisia jälkiä muualta verkosta kuin tiedeyhteisön perinteisistä viittauksista ja niihin liittyvästä metriikasta. Halutaan tietää, missä ja kuka jakaa ja kommentoi julkaisuja sekä jäljittää tutkimuksen yhteiskunnallista vaikuttavuutta. Välineinä käytetään julkaisujen käyttö-/latausmääriä, näkyvyyttä sosiaalisessa mediassa sekä jakamisia, suosituksia ja tallennuksia eri palveluissa.  Tutkijoiden omia keinoja parantaa julkaisujensa löytyvyyttä ja näkyvyyttä ovat esimerkiksi ORCID-tutkijatunnisteen käyttö ja avoin julkaiseminen. Tässä esitellään muutama altmetriikkaväline.

Altmetric

  • Kuka puhuu/kirjoittaa tutkimuksestasi verkossa? Sitä on Lontoossa majaansa pitävä Altmetric seurannut vuodesta 2012 hyödyntäen kolmea asiaa eli tuotosta (artikkeli, kirja, esitys, raportti jne.), tunnistetta (esim. arXiv ID, DOI, PubMedID, URN) ja mainintaa jossakin seuratuista lähteistä..
  • Altmetric-donitsi näyttää, missä palveluissa tutkimus on saanut huomiota ja miten paljon. Dataa kerätään monenlaisista dokumenteista ja palveluista kuten mediasta, blogeista ja yhteisöpalveluista.
  • Altmetric-donitsiin voi törmätä kustantajien artikkelisivuilla, organisaatioiden julkaisutietokannoissa ja myös yksittäisten tutkijoiden sivuilla. Donitsia voi klikata nähdäkseen yksityiskohtaisempia tietoja maininnoista ja viittauksista, jotka ovat vaikuttaneet huomioarvoon.
  • Maksullisia Altmetric-tuotteita ovat Explorer for Publishers, Explorer for Institutions, Explorer for Funders, Altmetric Badges ja Altmetric API.
  • Maksutta voi käyttää
    • Altmetric Bookmarkletia: 1) Lisää sovelluskirjamerkki (bookmarklet) selaimesi työkaluriville. 2) Khttps://erepo.uef.fi/atso julkaisua verkossa.  3) Klikkaa nähdäksesi artikkelitason metriikka.
    • Julkaisuarkistomerkkejä. Tähän julkaisuarkiston ylläpitäjä tarvitsee vain lyhyen pätkän koodia. Käytössä myös UEF eRepositoryssa.
    • Yksittäisen tutkijan omia merkkejä, joita tutkija voi lisätä omalle verkkosivulleen tai CV:een.
    • Myös API for Researchia voi käyttää vapaasti tietyillä tasoilla

ImpactStory

  • ImpactStory on avoimen lähdekoodin altmetriikkatyökalu, jolla tutkija voi mitata ja jakaa julkaisujensa, blogikirjoitustensa, tiedostojensa ja ohjelmistojensa vaikutuksia. Tarjotun metriikan avulla tutkija voi nähdä, kuinka monta kertaa heidän työnsä on ladattu tai jaettu, ja rahoittaja voi selvittää panostuksensa vaikutuksia muillakin keinoilla kuin perinteisellä bibliometriikalla. ImpactStory on voittoa tuottamaton säätiörahoitteinen organisaatio.
  • ImpactStorylla on kytkös ORCID-tutkijatunnisteeseen ja se näyttää julkaisuille mm. Mendeley-tallennukset ja twiitit, kertoo niiden OA-tilanteen, kertoo miten monessa maassa niitä on luettu ja jaettu, kertoo mikä niistä on suosituin yms. Palvelun näkyvyyskategoriat ovat pörinä (buzz), sitoutuminen (engagement), avoimuus (openness) ja huvi (fun).
  • Rekisteröityminen on ilmaista ja melko yksinkertaista, mutta ORCID-tunnus ja Twitter-tili kannattaa olla jo valmiina. (Sen jälkeen voi twiitata vaikka näin: Check out the online impact of my research on @Impactstory: https://twitter.com/TuuleviUEFlib/status/786548391404646400. )

Kudos

  • Kudos on verkkopohjainen palvelu, jolla voi pyrkiä maksimoimaan julkaistujen artikkeleiden näkyvyyttä ja vaikuttavuutta. Kudos-palvelussa voi muokata ja lisätä informaatiota julkaisuihin, jotta ne löytyisivät paremmin, että niitä voisi jakaa helpommin ja että näiden toimien vaikutusten mittaaminen ja seuraaminen olisi mahdollista.
  • Palvelu on tarkoitettu tutkijoille, jotka haluavat lisätä julkaisujensa käyttö- ja viittauslukuja sekä instituutioille ja rahoittajille, jotka haluavat lisätä rahoittamansa tutkimuksen vaikutusta sekä kustantajille, jotka haluavat kehittää tiiviimpää yhteistyötä tutkijoiden kanssa ja lisätä julkaisujen saavutettavuutta. Kudos ei toimi itsestään tai automaattisesti, vaan vaatii tutkijalta tai muulta toimijalta käsityötä erilaisen metatiedon lisäämiseksi julkaisujen tietoihin.

PlumX

  • PlumX on altmetriikkavälineistö, jota UEF:lla ei ainakaan toistaiseksi ole käytössä. Sen sijaan UEF:lla käytössä tutkimuksen arvioinnin tietokanta SciVal, jossa vaikuttavuutta mitataan perinteisen metriikan eli viittausten avulla lähteenään SCOPUS-tietokannan tiedot. PlumX tarjoaa ajantasaista metriikkaa tutkimuksen vaikuttavuuden arviointiin.
  • Mittareina käytetään perinteisiä menetelmiä, kuten artikkeleiden latauksia ja viittausmääriä, mutta myös uudempia mittareita, kuten julkaisujen lisäämisiä suosikeiksi tai kirjanmerkeiksi sekä blogeissa tai muualla sosiaalisessa mediassa saatuja viittauksia. PlumX:n eri työkalujen avulla on mahdollista seurata organisaation julkaisujen saamaa näkyvyyttä ja yhteiskunnallista vaikuttavuutta. Tätä voidaan tehdä yliopisto-, tiedekunta- ja tutkijatasolla.
  • Suomalaisista yliopistoista PlumX on käytössä ainakin Helsingin yliopistossa ja Tampereen teknillisessä yliopistossa.
  • Kansainvälisesti on huomattu, että esimerkiksi lääke- ja terveystieteet menestyvät altmetriikassa paremmin kuin vaikkapa humanistiset tieteet. Tämän vuoksi eri tieteenalojen vertailu keskenään ei ole suositeltavaa. Menetelmät perustuvat aina käytettävissä olevaan dataan, joka viedään PlumX:ään valituista tietolähteistä (kansainväliset viitetietokannat, julkaisurekisterit). Ohjelmaa hyödyntävät myös tutkimuksen rahoittajat.

Altmetrics aims to find the digital traces of publications from elsewhere at the Internet than the traditional references and bibliometrics. There is a need to know where and by whom the publications are shared and commented, as well as trace the impact of the research. For example, the tools calculate  visibility in different social media, downloads and views, bookmarkingat, sharings and endorsements in different services. Researchers can boost the accessibility and visibility of their publications e.g. by creating a researcher ID (ORCID) and by open access publishing. Four tools are introduced here.

Altmetric

  • Thousands of conversations about scholarly content happen online every day. Altmetric tracks a range of sources to capture and collate this activity, helping you to monitor and report on the attention surrounding the work you care about.
  • The Altmetric donut visualizes in which services your research has been noted and noticed and how much. Data is collected from different documents and services from policy documents to Pinterest and from news services to Twitter.
  • Explorer for Publishers, Explorer for Institutions, Explorer for Funders, Altmetric Badges, and Altmetric API are chargeable products but there also free tools.
  • The Altmetric bookmarklet enables you to instantly see Altmetric data for any published research output with a DOI. It’s quick, free and easy to install in just 3 simple steps.
  • Institutional Repository badges are free embeddable badges for repositories within academic institutions. They can be installed with just a few lines of code, and you can choose the style of badge you’d like to display. Used in UEF eRepository.

ImpactStory

  • ImpactStory is an open source altmetrics tool that researchers can use to measure and share the impact of their publications, blog posts, datasets, and software. The metrics can be used by researchers to see how many times their work has been downloaded or shared, and by funders to know more than only the information from the traditional journal citation metrics about the impact of the research the fund. ImpactStory is a nonprofit organization funded by two foundations.
  • ImpactStory connects to  ORCID and it shows for example Mendeley saves and Tweets of your publications, reveals the open access status of them and in which countries they have been read and shared, and which one is the most popular. The categories of visibility are buzz, engagement, openness and fun.
  • The registration process is free and pretty straightforward but it is advisable to have your ORCID ID and Twitter handle at hand. (After that, you can tweet like this: Check out the online impact of my research on @Impactstory: https://twitter.com/TuuleviUEFlib/status/786548391404646400.)

Kudos

  • Kudos asks researchers to open up their research so new audiences can find and understand it. With Kudos it is possible to track the most effective networks for getting your work read, discussed and cited. It is a tool for improving the metrics by which you are evaluated. Kudos is a web-based service that helps researchers and their institutions and funders to maximize the visibility and impact of their published articles. Kudos provides a platform for assembling and creating information to help search filtering, for sharing information to drive discovery, and for measuring and monitoring the effect of these activities.
  • Kudos is for researchers who want assistance with increasing usage of and citations to their publications. Kudos is also for institutions and funders looking to increase the impact of the research that they fund, and for publishers wanting to develop closer relationships with their author communities and increase publication performance.

PlumX

  • PlumX is an altmetric tool, which for the time being is not in use at UEF. Instead, UEF has a comparable database, SciVal, available. PlumX offers up-to-date metrics to measure the visibility and social impact of publications at the university, faculty or researcher level.
  • These indicators include more traditional methods, such as counts of downloads and citations, but also novel methods, such as the number of publication likes and shares as well as bookmarking and favouring artifacts e.g. in blog posts and other social media, are used.
  • In Finland, at least Helsinki University and Tampere University of Technology are using PlumX.
  • Internationally, it has been noticed that e.g. medicine and health sciences perform better in altmetrics than social sciences. Therefore, different fields of research should not be compared. Methods of PlumX are always based on available data imported to PlumX from the selected sources (international databases, publication registers). PlumX is utilized also by different funders.

 

tietoasiantuntijat / information specialists
Kaisa Hartikainen & Tuulevi Ovaska
Kuopion kampuskirjasto & KYSin tieteellinen kirjasto

Jaa tämä / Share this
Share

Kansainvälinen open access -viikko 24.-30.10.2016 / International Open Access Week October 24-30, 2016

Tämänvuotisen OA-viikon teema on: /The theme of the OA week this year is

Open in Action oa

 

 

 

 

 

 

Katso viikon aluksi vaikkapa nämä kaksi videota. / Start the week for example by watching these two videos.

Data management planning tool Tuuli will help you write data management plans

  • Data management plan (DMP) will help you manage your data, meet funder requirements and help others use your data if shared. DMPTuuli will help you write data management plans.
    DMPTuuli is provided by the Finnish Tuuli project. The project has worked closely with researchers and research funders to produce guidance and templates that assist researchers to produce an effective data management plan (DMP) to cater for the whole lifecycle of a project, from bid-preparation stage through to completion.
  • Etukäteen suunnittelemalla tuotetaan tutkimuksen tarvitsema data tehokkaasti ja saadaan selkeää, myös jaettavaksi sopivaa, tuotosta (dataa, menetelmiä, algoritmeja). Suunnittelemalla vältytään monilta virheiltä ja potentiaalisilta kiistoilta. Ehkäpä näistä syistä johtuen monet tutkimusrahoittajat vaativat rahoitushakemuksen liitteeksi suunnitelman myös tutkimusdatan osalta (aineistonhallintasuunnitelma, DMP).

What is ORCID?

  • Names are not enough to ensure credit for your work and are inadequate for reliably connecting researchers with their research outputs. Learn how the ORCID identifier can ensure that your publications, datasets, and other research outputs are connected with you every time. Register for your unique and free ORCID iD at orcid.org/register.
  • Samannimisiä tutkijoita on useita, Miten juuri sinun tutkimuksesi linkittyy sinuun? Siinä auttaa tutkijatunniste ORCID. Luo oma tunnisteesi osoitteessa tutkijatunniste.fi/.

Open access week

Avoimuus lisää näkyvyyttä ja vaikuttavuutta. Ja toisin päin. / Openness increases visibility and impact. And vice versa.

 

Tuulevi Ovaska, tietoasiantuntija, palvelupäällikkö

Jaa tämä / Share this
Share