Tag: tieteellinen julkaisutoiminta

Posted on

Kirjoittajamaksuedut UEF-tutkijalle – tarjolla rahanarvoisia etuja | Article Processing Charge (APC) benefits for UEF researchers – benefits of monetary value available

(Please, scroll down to read in English.)

Oletko harkinnut tutkimusartikkelisi julkaisemista avoimena? Todennäköisesti se lisäisi artikkelisi saamia viittauksia ja tutkimuksesi tunnettavuutta tiedemaailmassa. Vaihtoehtoja avoimeen julkaisemiseen sinulla on useita:

  • julkaise artikkelisi kultaisen tien kautta (artikkeli OA-lehteen, jonka kaikki artikkelit ovat luettavissa vapaasti ilman tilausmaksuja),
  • vihreän tien kautta (artikkelin tallentaminen lehdessä ilmestymisen jälkeen avoimeen julkaisuarkistoon; ns. rinnakkaistallentaminen) tai
  • hybridilehdessä (tilausmaksullinen lehti, jonka yksittäiset artikkelit ovat lukijalle avoimia).

Artikkelin julkaiseminen avoimena sekä OA- että hybridilehdessä edellyttää kirjoittajamaksun (APC-maksu) maksamista lehden kustantajalle. Rinnakkaistallentaminen julkaisuarkistoon merkitsee yleensä viivettä artikkelin saamisessa avoimeksi, mutta kuluja siitä ei sinulle synny. Se on hyvä tehdä joka tapauksessa, vaikka julkaisisitkin artikkelisi OA- tai hybridilehdessä. Tämä tapahtuu kätevästi samalla lomakkeella, jolla ilmoitat julkaisusi kirjastolle SoleCrisiin tallennettavaksi.

Jos päädyt julkaisemaan artikkelisi avoimena ilman aikaviivettä joko OA-tai hybridilehdessä, sinun kannattaa tarkistaa, kuuluuko valitsemasi lehti kirjoittajamaksuedun piiriin. Kirjoittajamaksuetu tarkoittaa useimmiten joko alennusta kirjoittajamaksuun tai mahdollisuutta julkaista artikkeli avoimena kokonaan ilman kirjoittajamaksua.  Etu sisältyy joihinkin suomalaiselle tiedeyhteisölle e-aineistosopimuksia neuvottelevan FinELib-konsortion kautta solmittuihin lisenssisopimuksiin. Samalla kun FinELib neuvottelee ja sopii kustantajan kanssa e-lehtipaketin tilaushinnasta, sopii se myös kirjoittajamaksueduista konsortioon osallistuvien organisaatioiden tutkijoille. Kirjoittajamaksuedun sisältäviä sopimuksia on solmittu jo muutamien kustantajien kanssa, ja niiden määrä on kasvussa.

Kustantajasta riippuen edun piirissä voi olla hybridilehtiä ja/tai OA-lehtiä. Kirjoittajamaksuedut ovat kullakin kustantajalla mukana vain etukäteen määritellyissä lehtinimekkeissä, ja etujen suuruus ja laskentatapa vaihtelee. Myös kustantajien prosessit kirjoittajamaksuetujen saamiseksi vaihtelevat. Käytäntöjen monenkirjavuus johtuu siitä, että etujen sisällyttäminen lisenssisopimuksiin on vielä verraten uusi toimintatapa.

Kirjoittajamaksuetuun ovat oikeutettuja artikkelien vastuukirjoittajat (corresponding authors). Alennetustakin kirjoittajamaksusta vastaa tutkija tai tutkimusryhmä; ei kirjasto tai yliopisto. Itä-Suomen yliopisto on tällä hetkellä mukana Elsevierin ja Sagen kanssa solmituissa kirjoittajamaksuedun sisältävissä lisenssisopimuksissa, ja kirjoittajamaksuetu on jo nyt tarjolla noin 2400 lehteen. Sopimuksia kustantajien kanssa syntynee kevään aikana lisää, jolloin lehtienkin määrä kasvaa. Seuraa siis ainakin Yammerin openUEF-ryhmää, jossa avoimen julkaisemisen ajankohtaisasioista tiedotetaan! Tarkat ohjeet kirjoittajamaksuetujen saamiseksi löytyvät puolestaan yliopiston Open UEF -sivuilta avoimen julkaisemisen osiosta.

Ja jos jotain aiheeseen liittyvää kysyttävää pulpahti mieleesi, älä epäröi ottaa yhteyttä!

Have you considered OA publishing your research article? It would more than likely increase the number of times your article is cited and make your research more renowned in the academic world. You have several open publishing options:

  • you can publish your article choosing the path of gold OA (publishing the article in an OA journal where all the articles are accessible and free of charge to all readers),
  • green OA (storing, i.e. self-archiving the article to an open publication archive or repository after it has been published in a journal) or
  • hybrid publishing (publishing in a subscription-based journal where individual articles are open to all readers).

Open publishing an article in both OA and hybrid journal means that an article processing charge (APC) has to be paid to the publisher of the journal. Self-archiving to a publication archive or repository usually means that there is a delay in getting the article open, i.e. an embargo period but it will not incur costs. It is a good idea to self-archive an article even when it is published in an OA or hybrid journal. You can do it conveniently with the same form you use to send information on a publication to be stored into the SoleCRIS by the library.

If you decide to publish your article open without an embargo period either in an OA or hybrid journal, please remember to check if the journal in question is among the journals that have APC benefits for the UEF researchers. In most cases, the benefit means either a discount on the APC or a possibility to publish the article open without an APC. The benefit is included in some of the e-resource license agreements negotiated by the FinELib consortium for Finnish scientific communities. While negotiating and making contracts with publishers on the subscription rates of e-journal packages, the FinELib also agrees on the APC benefits for the researchers of the consortium’s member organisations. License agreements including the APC benefits have already been signed with some of the publishers and the number of such agreements is increasing.

Depending on the publisher, the journals with the benefit are hybrid and/or OA journals. Each publisher has predefined the journals that contain the APC benefit. The extent of the benefits and how they are calculated varies. In addition, the process of applying for the APC benefit varies with different publishers. The reason for the eclectic practices is that including APC benefits in the license agreements is still a relatively new policy.

The corresponding authors of an article are entitled for the APC benefit. The discounted APC fees, too, are paid by the researcher or research group, not by the library or university. At the moment, the University of Eastern Finland has APC benefits included in the licensing agreements with Elsevier and Sage, which means that the APC benefit is already available in about 2400 journals. It is expected that more agreements including APC benefits will be signed with publishers during the spring. That, of course, means that the number of journals with APC benefits will increase as well. Therefore, please remember to follow at least the openUEF group in Yammer where you can read the latest news in open publishing. Detailed instructions on how to get the APC benefits can be found from the Open publishing section in the university’s Open UEF pages.

If there is anything you would like to ask on the topic, please do not hesitate to contact me!

Kaarina Meriläinen, tietoasiantuntija | Information specialist
Tietoaineistopalvelut | Collection services
e-mail: kaarina.merilainen[at]uef.fi

Käännös | Translation: Suvi Tolvanen

Kuva | Photo: JeongGuHyeok, Pixabay

Posted on

Suomi100: Tieteellinen tietohuolto ja Suomen tulevaisuus | Finland100: Scientific Information Management and Finland’s Future

(Please, scroll down to read in English.)

Suomessa on laaja-alaisen korkeakouluopetuksen avulla saavutettu  korkea sivistystaso ja monipuolinen osaaminen. Tutkimustoiminta luo uutta tietoa ja antaa aineksia hyvän elämän, toimivan yhteiskunnan ja menestyvän talouden rakentamisessa. Tieteelliset kirjastot ovat olennainen osa koulutuksen ja tutkimuksen suomalaista menestystarinaa. Ne myös välittävät tutkittua tietoa kansalaisille, sillä julkisin varoin ylläpidetyt tieteelliset kirjastot ovat Suomessa avoimia kaikille. Digitalisaatio sekä opetuksen ja tutkimuksen kansainvälistyminen ovat haastaneet kirjastot kehittämään huomisen palveluja jo tänään.

Tieteellisten kirjastojen ja korkeakoululaitoksen kehityskaudet Suomessa voi jakaa kolmeen. Ensimmäisessä vaiheessa Suomeen synnytettiin yliopistolaitos. Tämä kausi kesti aina Turun yliopiston perustamisesta 1950-luvulle saakka. Tässä vaiheessa tieteellinen kirjastotoiminta tuki ennen kaikkea oppimista ja tutkimusta paikkaan sidotussa yliopistossa painetulla kokoelmallaan.

Toinen vaihe liittyy suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan rakentamiseen ja korkeakoulutuksen rooliin siinä. Vaihe alkoi laajeta 1950-luvulla ja sen aktiivisimmat vaiheet olivat 1970- ja 1980-luvut. Tänä aikana pyrittiin luomaan Suomeen tasa-arvoiset mahdollisuudet opiskella ja tehdä tutkimusta koko maassa. Tavoitteeksi asetettiin myös kansakunnan koulutustason nostaminen. Tämä tuotti myös suomalaisen yhteiskunnan nopean taloudellisen kasvun. Tässä kirjastoilla oli merkittävä rooli. Painetun dokumentaation aikana ne varmistivat yhteistyöllään sen, että Suomessa oli saatavilla tarvittavat tieteelliset kokoelmat ja että tämän aineiston yhteiskäyttö mahdollistui kirjastojen välillä. Samalla Suomeen luotiin laaja kaikille kansalaisille avointen tieteellisten kirjastojen verkosto — asia, joka ei ole itsestäänselvyys.

1990-luvulla alkoi digitalisaation ja kansainvälisyyden kausi. Poliittisesti tämä aika alkoi vähentää valtiovallan suoraa ohjausta korkeakouluissa. Tosin näyttää siltä, että välillinen ohjaus lisääntyi vähintään samassa suhteessa. Kirjastoissa merkittävin muutos oli siirtyminen digitaalisiin aineistoihin, joka tällä hetkellä on tieteen ensisijainen tapa välittää tutkimustietoa. Aineistojen yhteiskäyttö vaikeutui maksumuurien tultua digitaalisiin aineistoihin ja tämä alkoi rajoittaa suomalaista ideaa kaikille yhtäläisistä mahdollisuuksista.

Parhaillaan on käynnistymässä uusi vaihe, jossa tieteen ja tutkimusjulkaisujen avoin käyttö digitaalisissa ympäristöissä näyttää nousevan uuden murroksen synnyttäjäksi. Tieteestä tulee aidosti globaalia ja sen tekemisen mahdollisuudet paranevat ainakin aineistojen avautuessa kaikille ihmisille. Kirjastojen perinteinen tehtävä taata tutkimuksen tulosten säilyvyys tuleville sukupolville ja mahdollistaa niiden käyttö kaikille tarvitsijoille on nyt teknisesti mahdollista. Poliittisen vaikuttamisen ja uusien palvelujen luomisen aika on siis alkanut.

Finland has a high level of education and a wide range of competence built through extensive university education. Research creates new knowledge and provides the ingredients for building a good life, a functioning society and a successful economy. Academic libraries are an integral part of the Finnish success story of education and research. They also pass on the scientific information to the public, as the academic libraries are open to everyone in Finland. Digitalisation and the internationalisation of teaching and research have challenged libraries to develop tomorrow’s services already today.

The development periods of the academic libraries and the higher education institution in Finland can be divided into three. In the first phase, the university institution was established in Finland. This period lasted from the foundation of the University of Turku until the 1950s. At this stage, the academic library activities supported, above all, learning and research in local universities with a printed collection.

The second phase is related to the construction of a Finnish welfare society and the role of higher education in it. The phase began to expand in the 1950s and its most active stages were the 1970s and 1980s. During this time, efforts were made to create equal opportunities in Finland to study and conduct research throughout the country. The goal was also to raise the educational level of the nation. This also gave a rise to the rapid economic growth in the Finnish society. Libraries played an important role here. During the printed documentation, they collaborated to ensure that the necessary scientific collections were available in Finland and that this material was shared between the libraries. At the same time, a wide network of open-to-all academic libraries was established in Finland.

In the 1990s, the era of digitalisation and internationalisation started. Politically, during this time, the direct government control over the higher education institutions began to be reduced. It seems, however, that indirect control increased at least in the same proportions. The most significant change in libraries was the transition to digital content, which is at the present the de facto way for science to transmit research results. Access to materials became more difficult since the paywalls started to occur within the digital resources and this started to limit the Finnish idea of ​​equal opportunities to all users.

A new phase is currently emerging, in which the open use of science and research publications in digital environments is evolving rapidly. Science becomes genuinely global and the opportunities for studies and research are improved when publications and data are opened to all. The traditional function of libraries: to guarantee the archiving of research results for future generations and to enable them to be used by all in need is now technically feasible, the time for political lobbying and the creation of new services has begun.

Teksti|Text: Jarmo Saarti, kirjaston johtaja | library director
Kuvat|Photos: Taina Sahlman & Pixabay

Posted on

Itä-Suomen yliopisto aloitti rinnakkaistallentamisen | UEF launches self-archiving of scientific articles

(Please, scroll down to read in English.)

Itä-Suomen ja Jyväskylän yliopistojen yhteisen Suomi rinnakkaistallentamisen mallimaaksi -hankkeen (SURIMA 2015-2016) loppuseminaari pidettiin Jyväskylässä 24.2.2017. Seminaari käsitteli avointa tiedettä ja tieteellisten julkaisujen rinnakkaistallentamista. Tieteellisten julkaisujen rinnakkaistallentaminen on helpoin ja halvin tapa saada niille lisää näkyvyyttä ja viittauksia ja tältä osin lisätä tutkimuksen vaikuttavuutta.

Hankkeen tuloksena Itä-Suomen yliopistolle avattiin UEF-eRepository -julkaisuarkisto, jonne rinnakkaistallennetaan yliopiston tutkijoiden julkaisemia tutkimusartikkeleita. Kirjasto vastaa julkaisuarkiston ylläpidosta ja palvelusta tutkijoille. Julkaisuarkisto on kaikkien kiinnostuneiden selailtavissa osoitteessa https://erepo.uef.fi/. Sivusto on englanninkielinen.

Digitarium palkittiin – tutustu luonnontieteellisiin kokoelmiin verkossa

Hankkeen päätösseminaarissa palkittiin myös molemmista yliopistoista vuoden avoimen tieteen edistäjät. Itä-Suomen yliopiston vuoden 2016 avoimen tieteen edistäjäksi nimettiin Digitarium. Digitarium on Luonnontieteellisen keskusmuseon ja Itä-Suomen yliopiston digitointikeskus. Se on tehnyt uraa uurtavaa työtä luonnontieteellisten kokoelmien digitoinnissa, näiden aineistojen avaamisessa, koulutuksessa ja menetelmien kehittämisessä. Yksikkö on kuvantanut jo lähes 400 000 näytettä eri toimijoille ja osin avoimeen verkkokäyttöön. Avattuihin kokoelmiin pääsee tutustumaan osoitteessa http://digitarium.fi/content/kokoelmat.

Jarmo Saarti, kirjaston johtaja
Jukka Kananen, palvelupäällikkö

The closing seminar of the Finland – a model country for green open access (SURIMA 2015–2016) project, a joint effort by the University of Eastern Finland and the University of Jyväskylä, was held in Jyväskylä on 24 February 2017.  The seminar focused on open science and self-archiving of scientific publications. Self-archiving constitutes an easy and cost-effective way to gain added visibility and citations for scientific publications and, in consequence, to increase the impact of research.

As an outcome of the project, the University of Eastern Finland opened the UEF eRepository publication archive where scientific articles by the university’s researchers can be self-archived. The university’s library is responsible for maintaining the publication archive and for making the related services available to researchers. UEF eRepository can be accessed by anyone, and the user interface is available in English.

Digitarium wins Open Science Award – browse natural history collections online

Awards recognising the promotion of open science were also presented to representatives of both universities in the closing seminar. The Open Science Award of the University of Eastern Finland was presented to Digitarium. Digitarium is a joint digitisation centre of the Finnish Museum of Natural History and the University of Eastern Finland. The centre has carried out pioneering work in the digitisation of natural history collections, making these collections available to the public, and in the related training and method development. So far, Digitarium has digitised nearly 400,000 specimens for various organisations, some of them openly accessible. The open access collections are available at http://digitarium.fi/content/kokoelmat.

Jarmo Saarti, Library Director
Jukka Kananen, Head of Services