PubMedissa on nyt yli 25 miljoonaa viitettä – Miten löydät niiden joukosta ne joita tarvitset? / PubMed now has more than 25 million citations – How to find among them the ones you need?

PubMed-tietokantaan tallennettiin 16.6.2015 kahdeskymmenesviidesmiljoonas viite. Haku yhdellä tai kahdella hakusanalla tuottaa valtavasta tietokannasta niin suuren määrän viitteitä, että täsmälliseen tiedontarpeeseen sopivan löytäminen vie paljon aikaa. Miten hakutulosta saisi toisaalta osuvammaksi mutta myös kattavammaksi?

Näillä keinoilla

  • Haun suunnittelu
    • Aihetta kuvaavat käsitteet ja niitä vastaavat hakusanat
  • Boolen logiikka
    • Videossa ei haeta PubMedistä, mutta sama logiikka toimii kaikissa tietokannoissa
    • Hakulauseella “pulmonary tuberculosis” AND (treatment OR therapy) saa täsmällisemmän tuloksen kuin haulla tuberculosis treatment
  • MeSH-termit
    • Videossa haetaan influenssarokotteiden mahdollisia haittavaikutuksia kananmuna-allergikoille
    • edellisestä aiheesta hakulause MeSH-termein voisi olla “Tuberculosis, Pulmonary/therapy”[Mesh]
  • Rajaukset
    • PubMedin vasemman reunan rajausmahdollisuuksista osa on piilossa (klikkaa more) ja muutenkin rajausten tekeminen on monivaiheista
    • Kannattaa silti käyttää tilanteen mukaan esimerkiksi julkaisutyyppi-, julkaisuaika-, julkaisukieli- ja ikäryhmärajauksia
    • Video
    • Vältä rajausta Free full text. Se jättää hakutuloksesta pois kirjaston hankkimat ja maksamat lehdet.

 

On June 16, 2015, the 25 millionth journal citation was added to PubMed. Searching with one or two words retrieves such a huge amount of citations that it takes a long time to find the ones that answer your question. How to make the search result more accurate but also more comprehensive?

With these tools

  • Planning the search
    • The concepts that describe the topic and the terms for them
  • Boolean logic
    • Same logic of combing search terms in all databases
    • Using “pulmonary tuberculosis” AND (treatment OR therapy) gives a more accurate set of results than tuberculosis treatment
  • MeSH terms
    • Video shows how to search if there are concerns with flu vaccines and egg allergy
    • About the topic above the search using MeSH could be “Tuberculosis, Pulmonary/therapy”[Mesh]
  • Limits
    • Some of the Limit options in PubMed are hidden (click more to see them) and using the limits is sometimes complicated
    • Try anyway, depending on your topic, for example article types, publication dates, languages, and ages
    • Video
    • Avoid using the limit Free full text. It omits the journals the library has subscribed and paid for.

 

Tuulevi Ovaska
palvelupäällikkö, tietoasiantuntija
head of services, information specialist

Tutkimuksen tukeminen, ymmärtäminen, tekeminen — EAHIL+ICAHIS+ICLC 2015 -workshop täytti toiveet

Eurooppalaisen lääke- ja terveystieteiden tietoasiantuntijan vuoden kohokohta eli EAHIL:n (European Association for Health Information and Libraries) kokoontuminen — tänä vuonna yhteistyössä ICAHIS:n (International Conference of Animal Health Information Specialists) ja ICLC:n (International Clinical Librarian Conference) kanssa — järjestettiin kesäkuussa workshop-tyyppisenä Edinburghin yliopistossa Skotlannissa otsikolla ResearchMinded — Supporting, understanding, conducting research. Kaikkiaan 260 osallistujaa paneutui kolmen tiiviin päivän ajan tutkimuksen tukemiseen, ymmärtämiseen ja tekemiseen 50 eri istunnossa (session), joista kolme oli isoja, kaikille tarkoitettuja, niin sanottuja plenary-tilaisuuksia keynote-puhujineen ja loput erilaisia — ennalta ilmoittauduttuja ja täyteenvarattuja — pienempiä työpajoja ja luentoja/esitelmiä keskustelumahdollisuuksineen. ICAHISilla ja ICLC:llä oli lisäksi omat satelliittipäivänsä.   Avausesitelmän piti professori Hazel Hall (Edinburgh Napier University), joka oli yksi workshopia inspiroineen LIS-Dream-hankkeen vetäjistä. Esityksessään “tutkimusmielisyydestä” käytännön työssä Hall korosti, ettei tutkimus ole (vain) jotakin, mitä jotkut muut, käytännön työstä irrottautuneet kirjastoalan tutkijat, tekevät, vaan kirjastojen arkista, jokapäiväistä toimintaa kuten palveluiden ja niiden vaikutuksen/merkityksen arviointia ja kehittävää, strategista ajattelua. Toinen keynote-sessio oli kaksiosainen. Alison Brettlen (University of Salford) aiheena olivat menetelmät ja hän painotti kolmea deetä: defining, desinging, doing (määrittely, suunnittelu, toteutus); Johana Rivano Eckerdal (Lund University) puhui laadullisista menetelmistä, erityisesti haastattelusta tiedonkeruumenetelmänä. Lopetusesitelmän puhuja Liz Grant (University of Edinburgh) puhui siitä, miten kiireiset terveysalan ammattilaiset, tutkijat ja opettajat usein eivät huomaa tai pitävät itsestäänselvyytenä sitä, että joku (kirjasto- ja tietopalveluammattilaiset) järjestää, ylläpitää ja jakaa informaatiota. Hän peräänkuulutti innovatiivista yhteistyötä ja molemminpuolista oppimista globaalin terveyden hyväksi.   Osallistuin näihin workshop-sessioihin:

  • Why is Research Data Management important? Why should we care about it? Anne Donnelly & Cuna Ekmekcioglu (University of Edinburgh)
    • enimmäkseen luennointia, mutta myös keskustelua ja tehtäviä pareittain
    • hyödyllinen johdatus tutkimusdatanhallintaan
    • paljon vinkkejä työkaluista ja oppimateriaaleista, mm. MANTRA
  • Altmetrics: how librarians can support researchers in improving their impact. Valeria Scotti (Fondazione IRCCS Policlinico San Matteo)
    • kattava ja perehtynyt esitelmä vaihtoehtoisesta ja artikkelitason metriikasta
    • työpajamaisuus puuttui
  • Using Action Research in Practice. Hannah Spring (York St John University)
Action_research
Using action research in practice. Hannah Spring ja osa ryhmästä.
  • Social Network Analysis – what, why and how? Louise Cooke (Loughborough University)
  • Delphi technique: The methods behind the Horizon Report Library Edition. Guus van den Brekel (University Medical Center Groningen) & Rudolf Mumenthaler (Hochschule für Technik und Wirtschaft Chur)
    • interaktiivinen työpaja, jossa mietimme ja pohdimme alamme kehityssuuntia ja haasteita eri menetelmin
    • vetäjät olivat mukana Horizon Report Library Editionin asiantuntijaryhmässä ja haastoivat ryhmän samojen kysymysten pohdintaan
Delphi session 1
Tiukkoja kysymyksiä. – Delphi technique: The methods behind the Horizon Report Library Edition. Guus van den Brekel
Difficult choices
Vaikeita valintoja. – Delphi technique: The methods behind the Horizon Report Library Edition.
Results
Tuloksia. Kärjessä strateginen ajattelu sekä tehtävien ja taitojen uudelleenmiettiminen. – Delphi technique: The methods behind the Horizon Report Library Edition.

Vedin yhdessä benchmarking-kumppani Karen Busetin (Norwegian University of Science and Technology) kanssa perjantaina lyhyen ryhmähaastattelusession otsikolla Health library benchmarking: What to compare? How to compare? – focus group. Osa kymmenestä osallistujasta vaikutti ensin hieman ällistyneiltä siitä, että aloimme hyvin lyhyen johdannon jälkeen keskusteluttaa heitä sen sijaan, että kertoisimme heille benchmarking-hankkeestamme, vaikka olimme pyytäneet heitä tutustumaan pitämäämme blogiin etukäteen. Alkujännityksen jälkeen vuoropuhelu alkoi kuitenkin sujua ja saimme ryhmältä lopulta hyviä eväitä yhteistyömme jatkamiseen.   Osallistuin myös kokouksiin, joita oli kolme:

  • EAHIL Executive Board eli hallituksen kokopäiväinen kokous ennen workshopin alkua
  • EAHIL Council eli valtuuston kokous ensimmäisenä varsinaisena workshop-päivänä
  • EAHIL General Assembly eli yleiskokous viimeisenä päivänä
Board
EAHIL Board Meeting
Council
EAHIL Council Meeting

Olin workshopin IPC:n (International Programme Committee) jäsen, joten olin mukana ohjelman ideoinnissa ja laatimisessa. IPC:n alainen pienryhmämme, johon kuuluivat lisäkseni Tuba Akbayturk (Koc University), Maurella Della Seta (Istituto Superiore di Sanita) ja Eirik Reierth (UiT The Arctic University of Norway), toteutti “A match made in EAHIL+ICAHIS+ICLC 2015” -nimen alla pyrkimyksen aktivoida osallistujia jatkamaan tutkimukseen ja tutkimuksen tukeen liittyvää yhteistyötä workshopin jälkeen. Ilmoitustaululle sai jättää post-it-lappuja yhteystietoineen ja perjantaina oli mahdollisuus pikatreffeihin.

A match made in EAHIL+ICAHIS+ICLC 2015
A match made in EAHIL+ICAHIS+ICLC 2015 -mainos.
Speed-dating
Speed-dating session. Millaista yhteistyötä voisimme tehdä?

Perjantain loppuseremonian jälkeen oli vielä mahdollisuus osallistua kirjastovierailuille. Tutustuin Edinburgh Napier Universityn Sighthillin kampuksen noin viisivuotiaaseen kirjastoon viidentoista muun osallistujan kanssa. Uudehkossa kirjastotilassa on jo tarvittu muutoksia ja niitä suunnitellaan edelleen. Käyttäjien, niin kirjastolaisten kuin asiakkaidenkin, tarpeet muuttuvat nopeasti. Kirjastolaiset kertoivat, että olisivat mielellään olleet enemmänkin mukana suunnittelussa alunperin kuin mihin oli mahdollisuus.

Napier Sighthill
Edinburgh Napier University Library Sighthill Campus. Viidennen kerroksen värikästä lukutilaa.
Napier Sighthill
Edinburgh Napier University Library Sighthill Campus. Ensimmäisen kerroksen palvelupisteen aulatilaa.
Napier Sighthill
Edinburgh Napier University Library Sighthill Campus. Kirjaston ja IT-tuen avokonttori palvelupisteen takana.

Vapaa-ajan ohjelmaan kuuluivat tervetulotilaisuus kansalliskirjastossa keskiviikkoiltana ja illallinen ceilidh-tansseineen torstaina. Muu vapaa-aika kuluikin illallistaessa erilaisissa kansainvälisissä kokoonpanoissa sekä nukkuessa, kun ennätti. Antoisa, tiivis, vaativa ja valaiseva viikko!

Pollock Halls
Kampusmajoitusta Arthur’s Seat -kukkulan juurella

Lisätietoa

Matkan rahoitti pääosin Bibliothecarii Medicinae Fenniae (BMF) ry Tieteellisten Seurain Valtuuskunnan (TSV) tuella. Tuulevi Ovaska palvelupäällikkö, tietoasiantuntija

Kirjastot kohti yhteistä kokoelmaa

WP_20150626_008

Vaatteita, työkaluja, koteja, veneitä, autoja ym. lainataan. Kaikkea ei tarvitse hankkia omaksi ja kaikkea ei voi edes saada ostamallakaan. Kierrätämme yhteistä hyvää ja maailma pelastuu! Tätähän itse asiassa kirjaston toimintakin on. Lainaamme aineistoa sitä tarvitseville. Myös kirjastot lainaavat aineistoja toisiltaan. Tätä palvelua kutsutaan kirjastotermillä kaukopalveluksi tai kuten nykyisin puhutaan aineiston yhteiskäytöksi.

Toukokuussa Helsingissä pidettiin Suomen Tieteellinen kirjastoseuran (STKS), Aineiston saatavuus –työryhmän ja Kansainvälisten asioiden työryhmän järjestämä “Kohti yhteistä kokoelmaa” -seminaari. Seminaariin osallistui n. 60 niin yleisten kuin tieteellistenkin kirjastojen kaukopalvelussa työskentelevää kirjastolaista. Päivän aikana kuultiin useita esitelmiä aineiston välittämistä, kaukopalvelusta ja tiedon saatavuudesta.

Päivä alkoi juhlallisesti kun Varastokirjaston johtaja Pentti Vattulainen kertoi Kansainvälisen kirjastoalan järjestön IFLAN Lyonin julistuksen sisältöä. Julistuksessa haastetaan Yhdistyneiden Kansakuntien jäsenvaltioita tunnustamaan kuinka tiedon saatavuuden ja tiedon tehokkaan käyttämisen taito ovat välttämättömiä kestävälle kehitykselle. Yhdistyneet Kansakunnat neuvottelee uudesta kehitysohjelmasta Vuosituhannen kehitystavoitteiden jatkoksi ja IFLA järjestönä haluaa, että kansalaisten tiedon saannin parantaminen huomioidaan uudessa kehitysohjelmassa.

”Jälkidigitaalinten tiede – tieteellisen tiedon saatavuuden muutos” -esitelmässä STKS:n puheenjohtaja, Itä-Suomen yliopiston kirjaston johtaja Jarmo Saarti käsitteli tieteellistä julkaisemista, jakelemisen muutosta sekä tiedon käyttäjän kohtaamista uudessa ympäristössä. Saarti esitti lukuisia pohdintoja ja kysymyksiä. Verkossa julkaistaan paljon ns. järjestymätöntä tietoa esim. blogeissa, Twitterissä, Facebookeissa…Onko kirjastoilla tulevaisuudessa jokin rooli tämänkin tiedon oikeellisuuden toteajina sekä järjestäjinä? Tieteellinen julkaisujen määrä on kasvanut räjähtäen. Miten löytää kaikesta se itselle tarpeellinen tieto? Mikä on kirjaston rooli tulevaisuudessa? Onko kirjasto perinteisen aineiston välittäjä, löytäjä ja aktiivinen markkinoija, digitoija, opastaja/opettaja joka kasvattaa kriittisiä tiedon käyttäjiä, julkaisija? Onko paras kirjasto se joka pystyy toimittamaan nopeasti ja täsmällisesti tarvittavan aineiston muualta, eikä itse omistamaan aineistoa kokoelmassaan.

Helsingin kirjastotoimen johtaja Haavisto puhui yleisten kirjastojen kirjastolaissa määritellystä tehtävästä, kirjastokimpoista ja lisääntyvästä e-aineistosta ”Aineiston vapaa saatavuus ja yleiset kirjastot” –esitelmässään. Aineistojen yhteiskäyttö kirjastokimppojen kesken on vähentänyt kaukolainausta.   E-aineistojen käyttö on lisääntyy jatkuvasti. Uudenlaiset aineistot tuovat uusia haasteita kirjastolaisten osaamiselle.

Tampereen Ammattikorkeakoulussa on kokeiltu kaukolainojen maksuttomuutta TAMKlaisille ja tilaaville kirjastoille. Tietopalvelusihteeri Eija Mustonen oli tyytyväinen kokeiluun: kaukopalvelun avulla jatketaan omaa kokoelmaa, virkailijat säästyvät laskuttamiselta ja asiakkaat ovat tyytyväisiä.

Kansalliskirjaston tietojärjestelmäasiantuntija Timo Laine esitteli Finna-tiedonhakujärjestelmää. Finna on tiedonhakupalvelu, joka kokoaa yhteen aineistoja arkistoista, kirjastoista ja museoista. Tavoitteena on aineiston helppo löytyvyys ja saatavuus asiakkaalle. Myös meidän kirjastossa testiversio Finnasta otetaan käyttöön syksyn 2015 kuluessa.

Yleisen oikeustieteen professori Panu Minkkinen Helsingin yliopistosta puhui niin kokemuksilla kuin toiveilla mitä kirjasto voisi tarjota tutkijoille tiedon löytymiseksi. Minkkinen toivoi, että kiinnitettäisiin huomiota hyviin kokoelmiin eikä niinkään hienoihin puitteisiin. Unelmien kirjasto olisi yhteinen tieteellinen e-kirjasto jonka kokoelmat olisivat vapaasti kaikkien käytössä. Kirjasto, jossa olisi tarjolla virtuaalinen tutkimusympäristö, virtuaaliset tutkijanhuoneet, proaktiivinen tutkijankoulutus ja käytettävissä olisi myös tiedon ammattilainen heti tutkimusprojektin aloitusvaiheeseen.

Nykyisin tuotetun tiedon määrä on valtavaa. Avoin julkaiseminen lisääntyy. Mutta kaikkea ei kuitenkaan vielä saa vapaasti ja kaikkea ei voi hankkia omiin kokoelmiin. Toimiva kirjastoverkko takaa sen että kaikki maailman kirjastojen kokoelmat ovat käytössä kaukopalvelutilauksen päässä, kohtuullista palvelumaksua vastaan.

WP_20150626_010

Liisa Tervonen, tietopalveluneuvoja