Miten löydän kirjaston uudet aineistot UEF-Finnasta? | How to find library’s new material in UEF Finna?

(Please, scroll down to read in English.)

Itä-Suomen yliopiston kirjastossa on tällä hetkellä yli miljoona kirjaa, ja uutta aineistoa hankitaan jatkuvasti.

Miten löytää uusimmat kirjastoon hankitut nimekkeet miljoonan kirjan joukosta? Yksi keino on etsiä niitä Uutta UEF-Finnassa -listalta.

Löydät listan UEF-Finnan etusivulta.

Listalle on koottu viimeisen kuukauden aikana kirjastoon saadut painetut ja e-kirjat. Näkyvissä on myös kirjoja, jotka ovat vasta tulossa kirjastoon.

Esimerkiksi:

tai

Jos haluat tehdä varauksen hankinnassa olevaan kirjaan, ota yhteyttä kirjaston asiakaspalveluun tai lähetä sähköpostia osoitteeseen kirjasto.hankinta[at]uef.fi. Varauksen voi tehdä vain kampuskirjastoihin tai KYSin tieteelliseen kirjastoon tilattuun lainattavaksi tulevaan aineistoon.

Jos kirjastosta ei löydy etsimääsi kirjaa, tee siitä hankintaehdotus lomakkeen kautta.

Hankintaesitystä tehdessäsi voit varata esittämäsi kirjan tai pyytää ilmoittamaan, kun sähköinen aineisto on käytettävissäsi.

Tämän lomakkeen kautta voit ehdottaa hankittavaksi kirjoja myös jostakin tietystä aiheesta, jos et täsmälleen tiedä mitä yksittäisiä kirjoja siitä on tarjolla.

Kaikki kirjat, jotka löytyvät Uutta UEF-Finnassa -listalta, eivät välttämättä ole viime aikoina julkaistuja, vaan kirjastoon hankitaan myös vanhempaa kirjallisuutta.

Jos haluat nähdä mitä viime aikoina ilmestyneitä kirjoja kirjastoon on hankittu, muuta listan sisältö vuosi (uusin ensin) -järjestykseen.

Voit myös katsoa, mitä uutta aineistoa kirjastoon on tullut esimerkiksi viimeisen viikon aikana, tai mitä on hankittu esimerkiksi Kuopion kampuskirjastoon, suodattamalla listan sisältöä oikeasta palstasta löytyvillä rajausmahdollisuuksilla. Pystyt suodattamaan listaa myös aihealueittain, jos haluat esille vaikkapa kirjat historian alalta.

Jos haluat tietää onko uuden aineiston joukossa jotain itseäsi kiinnostavaa, voit rajata listan sisältöä myös kirjoittamalla hakukenttään haluamasi hakusanat.

* * *

UEF Library has over a million books at the moment. New material is purchased all the time. How to find the newest books among the million books?

One way is to use the New material list. You will find the New material list from UEF Finna’s front page.

On the New material list you will find the print books and e-books that have come to the UEF Library during the last month. There is also information on books that only have the order information available.

For example:

or

If you want to make a reservation on a book that is coming to the library, please contact the library’s customer service or send an e-mail to acquisitions[at]uef.fi. Reservations can be made only on books that are going to be borrowable material at the campus libraries or the KUH Medical Library.

If the book that you are looking for has not been ordered to the library yet, you can make an acquisition request for it through this form. With the same form,  you can also reserve the book you have requested or request a notification when the electronic resource is accessible.

In case you wish that the library purchases books on a specific topic, but you don’t know the exact titles of the applicable publications, you can make an acquisition request through this form.

All the books that you find in the New material list have not necessarily been published recently. The library also acquires books that have been published some time ago. You can see the most recently published books of the New material list when you sort the list in the year (newest first) order.

You can also see what new material has come to the UEF Library, for example, during the last week or what new material has been acquired to the Kuopio Campus Library or in the field of history by selecting the appropriate narrow search options on the right-hand side of the page.

If you want to find out whether among the new material there is something of interest to you, you can narrow the list’s content also by typing search words to the search field.

Tarja Turunen, tietoasiantuntija | information specialist
Tietoaineistopalvelut |  Collection services

Käännöksen oikoluku | English language checking: Suvi Tolvanen

Jaa tämä / Share this
Share

Vastaavatko kirjaston lehtikokoelmat tutkijan tarpeisiin? | Filling a reseacher’s needs – are the library’s journal resources enough?

(Please, scroll down to read briefly in English.)

Itä-Suomen yliopiston kirjasto hankkii vuosittain kolmella miljoonalla eurolla tietoaineistoja yliopistoyhteisön käyttöön. Käytännössä tämä tarkoittaa esimerkiksi yli 32 000 tilattua ja maksettua e-lehteä eri tieteenaloilta, puhumattakaan muista lukuisista painetuista ja sähköisistä tietoaineistoista. Nämä kaikki aineistot löytyvät UEF-Finnasta.

Aineistohankinnan tärkein lähtökohta ovat käyttäjät, se että hankitut tietoaineistot vastaavat tarpeita. Yksi keino asian tarkastelemiseksi on tehdä bibliometrista tutkimusta, lähdeanalyysia. Lähdeanalyysissa aineisto kootaan julkaisujen lähdeluettelosta. Tässä tapauksessa tehdään varsin kevyttä lähdeanalyysia ja kartoitetaan lähinnä, mitä julkaisuja tekijä on julkaisussaan käyttänyt lähteinä ja mitkä näistä julkaisuista löytyvät ns. oman kirjaston kokoelmista. Lähdeanalyysia voidaan käyttää myös muihin tarkoituksiin, kuten mm. selvittämään eri tieteenalojen julkaisukäytäntöjä tai tieteellisen tiedon leviämistä tieteenalalta toiselle.

Kokoelmien relevanttiuden mittaamisen ja tarkastelun taustalla on paitsi aito halu varmistua käyttäjien ja aineistojen kohtaamisesta, myös kirjaston toimenpideohjelman kirjaus: “kirjaston tutkimusaineistot tukevat yliopiston valitsemia strategisia tutkimusalueita.

Lähdeanalyysin kohteeksi valittiin neurotieteet ja sieltä yhden tutkijan vuosina 2013-2017 julkaistut artikkelit. Tutkijan julkaisutiedot kerättiin SoleCRIS-tutkimustietokannasta ja mukaan valittiin kymmenen julkaisuvuoden perusteella uusinta tieteellistä aikakauslehtiartikkelia, joissa tekijä mainittiin ensimmäisenä tekijänä.

Mitä lähdeanalyysi näyttää? Onko kirjaston lehtikokoelma ollut riittävä huipputason tutkimusalueella yhden tutkijan julkaisujen näkökulmasta? Onko tutkija saanut tarvitsemansa julkaisut kirjaston kokoelmista? Mitä “kirjaston kokoelmissa” sitten tarkoittaa? Käytännössä sitä, että käyttäjä pääsee lukemaan lehden artikkeleita, ja varsinkin kaikkein uusimpia, ilman minkäänlaista viivettä.

Lähdeanalyysin aineisto koostui kymmenestä artikkelista, joissa oli yhteensä 426 lähdeviitettä. Lehtiartikkeliviitteitä oli 421, kolme kirjaviitettä ja kaksi nettiviitettä. Lehtiartikkeliviitteet olivat 165 eri lehdestä, joista oman kirjastomme kokoelmiin on tilattu 129 lehteä. Täysin avoimia, Open Access (OA) -lehtiä oli 19 ja ei-tilattuja lehtiä 17. Mainittakoon myös, että kolmesta kirjasta kaksi oli OA-julkaisua.

 

Lähdeartikkeleiden (n 421) julkaisuvuodet

Viimeisellä periodilla tarkasteltuna lähdeartikkeliviitteistä eniten oli julkaistu vuosina 2012 (n 44) sekä 2014 (n 44). Kaikkiaan 358 lähdeartikkelia löytyi kirjaston kokoelmiin tilattujen 129 lehtinimikkeen joukosta. Tämän perusteella voisi sanoa, että kirjaston lehtikokoelmat vastaavat tutkijan tarpeisiin.

Pika-analyysin perusteella tuon 421 artikkelin joukosta noin 36 % oli avoimesti verkossa. Näistä valtaosa, yli 100 artikkelia oli luettavissa PubMed Centralin kautta, muut yksittäisinä artikkeleina. Osa artikkeleista oli ns.  Final draft -versioita. Tällainen rinnakkaistallennettu artikkeli ei ole vielä lopullisessa muodossaan, vaan on kirjoittajan kustantajalle lähettämä vertaisarvioinnin läpikäynyt korjattu versio, jossa kustantajan lopullinen taittotyö ei näy. Tähän verkossa  saatavilla olevaan artikkelijoukkoon tulevat lisäksi OA-julkaisuissa olleet 44 artikkelia.

Mitä jäi sitten löytymättä joko kirjaston kokoelmista tai verkosta? Käytännössä yksi painettu kirja sekä 17 artikkelia, jotka olivat 11:sta eri lehtinimikkeestä. Tosin näistä 17 artikkelista 13 oli tilattavissa maksutta Varastokirjastosta. Täten ainoastaan 4 artikkelia oli sellaisia, joita ei saa maksutta luettavaksi. Kaiken kaikkiaan ei-tilattuja lehtinimikkeitä oli 17, tästä joukosta kokoteksti oli saatavilla verkosta silti 14:ssa tapauksessa.

Lopuksi vielä TOP 3 tämän lähdeanalyysin lehteä:

  • Selkeästi viitatuin lehti, kokoelmiimme tilattu vahva voittaja oli Nature Genetics
  • hopeaa kokoelmiimme tilattu Journal of Alzheimer’s Disease
  • pronssia OA-julkaisu PLoS One.

Aivan hopean ja pronssin tuntumassa oli monta julkaisua miltei rinta rinnan hyvin pienillä eroilla.

Briefly in English:

University of Eastern Finland Library acquires information resources for the university community annual by EUR 3 million which mean access to more than 32,000 subscribed e-journals. The most important thing in acquiring the material is that the material meets the information needs. How do we know this? One way to find out this is to do a source analysis.

An exemplary source analysis focuses on Neurosciences and the material consisted of ten articles published by one researcher in 2013-2017. What does source analysis look like? Has the researcher got the necessary publications from the library’s collections? Ten articles contained a total of 426 references, of which 421 were the journal articles. There were 165 different journal titles: 129 subscribed e-journals, 19 open access (OA) -journals and 17 non-subscribed journals. 358 journal articles were found among the 129 subscribed e-journals ordered in the library’s collections. Based on this, it could be said that the library’s collections meet the needs of the researcher.

TOP 3 journals in this source analysis: the most referenced journal, a strong winner was Nature Genetics; Silver, Journal of Alzheimer’s Diseases; Bronze, OA publication PLoS One.

Kirsi Salmi, tietoasiantuntija | information specialist
Tietoaineistopalvelut | Collection services

Käännöksen oikoluku | English language checking: Urho Heinonen

Jaa tämä / Share this
Share

Savonlinnan kirjojen muuttomatka | Savonlinna’s books on the move

(Please, scroll down to read in English.)

Itä-Suomen yliopiston toimintojen loppuminen Savonlinnassa tarkoitti myös Savonlinnan kampuskirjaston sulkemista. Kirjasto sulki ovensa lopullisesti 31.5.2018.

Kirjaston lakkauttamiseen sekä toiminnan siirtämiseen liittyy monenlaisia työvaiheita. Kirjaston kyseessä ollessa ovat kirjakokoelmat varmaankin se työläin muutettava. Siirtojen suunnittelu aloitettiin hyvissä ajoin syksyllä 2017, ja pitkin talvea tehtiin tarkistuksia siirtyvän aineiston seulomiseksi. Tässä yhteydessä poistettiin vanhentunutta aineistoa. Suurimman työn tekivät Savonlinnan kirjaston työntekijät, mutta myös muilla kampuksilla osallistuttiin suunnitteluun ja siirrettävien kirjojen valintaan.

Savonlinnan kirjastosali ennen sulkemista. Hyllyt täynnä luettavaa!

Kirjaston työntekijät seulovat siirrettäväksi sovittuja kirjoja hyllyistä. Loput kirjat jäävät odottamaan poistamista.

Suunnittelu tehtiin siis huolella. Kesäkuun 2018 kaksi ensimmäistä viikkoa oli suunnitellun  toteuttamista eli kirjojen kiireistä järjestelyä pakkaamista ja muuttoa varten.

Kesäkuun 18. päivänä muuttofirma pakkasi siirrettävät kirjat tarkoin merkittyihin muuttolaatikoihin odottamaan kuljetusta. Pääosa kirjoista siirrettiin Joensuuhun, jonkin verran sijoitetaan myös Kuopioon.

Muuttolaatikot saapuvat Joensuuhun 19. kesäkuuta.

Kirjalaatikot siirrettiin Joensuun kampuskirjaston saleihin odottamaan tietokantakäsittelyä ja purkamista hyllyihin. Savonlinnasta muutettiin Joensuuhun yhteensä noin 250 laatikollista kirjoja.

Jokaiseen kirjaan tehtiin tietokannassa muutoksia, ja jokainen kirja hyllytettiin kirjastosaleihin, joko lopulliselle paikalleen taikka väliaikaiseen hyllyyn odottamaan jatkokäsittelyä. Kaikki kirjat olivat heti kirjaston asiakkaiden lainattavissa ja haettavissa UEF-Finnassa.

Työnohjausta.

Kirjojen käsittelyä hyllytettäväksi.

Kuopion kampuskirjastosta saatiin apujoukkoja työhön. Kaunokirjallisuuden hyllytys menossa.

Kirjastolaiset urakoivat Savonlinnan muuttokuorman paikoilleen kolmessa päivässä. Kaikkiaan 12 074 kirjaa käsiteltiin ja hyllytettiin.

The fact that the University of Eastern Finland’s operation in Savonlinna ended meant also closing down the Savonlinna Campus Library. The library closed its doors permanently 31st May, 2018. The plans for transferring Savonlinna’s book collections began in autumn 2017. During the winter, revisions for screening and selecting the material to be transferred took place. In June 2018, the books were packed and moved to the campus libraries, and the majority of it, approximately 250 boxes filled with books, went to Joensuu. Then the necessary changes in the databases were made for the books and they were shelved in temporary or final locations in the library’s halls. All books were immediately borrowable for customers and searchable in UEF Finna. In total, 12,074 books were processed and shelved in three working days.

Riitta Porkka, palvelupäällikkö | head of services
Mikko Meriläinen, tietoasiantuntija | information specialist
Tietoaineistopalvelut | Collection services

Jaa tämä / Share this
Share

Suomi100: Eläimet Suomessa | Animals in Finland

(Please, scroll down to read in English.)

Useimmat ovat varmasti tietoisia siitä, että kansalliseläimemme on karhu. Samoin kansallislintumme on itsestään selvä: laulujoutsen.
Karhukirjallisuutta on kirjastossamme monipuolisesti: on ekologista ja biologista näkökulmaa, kansanperinnettä, uskontoa, metsästystä ja luonnonkuvausta. Helposti löytyy reilut 70 karhukirjaa.
Laulujoutsenia käsittelevää kirjallisuuta puolestaan on yllättävänkin vähän, vain kymmenkunta kirjaa tarttuu kiinni pikaiseen hakuun. Kirjojen näkökulma on enimmäkseen yleistajuinen.

 

Entäpä kansalliskalamme ahven? Noin kolmekymmentä ahvenkirjaa on tarjolla UEFin kokoelmissa. Näistä yli puolet on opinnäytteitä.

 

 

Kuinka moni tietää kansallishyönteisemme? Äkkiseltään tulisi mieleeni, että sen kuuluisi olla ”itikka”, joka on kaikille tuttu ja seuranamme tiiviisti joka ikinen kesä. Oikea vastaus on kuitenkin seitsenpistepirkko, joka on Suomen yleisin leppäkerttulaji.

Seitsenpistepirkosta ei löydy yhtään omaa kirjaa ja leppäkertuistakin vain lapsille suunnattuja teoksia. Mistä löytyisi biologi, joka korjaisi tämän selvän puutteen!

Lähde: archive.is – Suomen kansalliset luontotunnukset
Kuvat: Pixabay

Suomenpystykorva, suomenhevonen, suomenkarja, suomenlammas, suomenvuohi, suomalainen maatiaiskana. Tärkeimmistä kotieläimistä on Suomen kylmiin oloihin sopeutunut oma kantansa. Olojen kohentuessa moni alkuperäisrotu on jäänyt sinnittelemään tuottoisampien rotujen varjoon. Maatiaissika on jopa ehtinyt kadota jo kokonaan. UEF-Finnasta löytyy tietopaketti ja keittokirja, jonka motto kuulostaa hieman hurjalta: ”Syömällä maatiaisia pelastat ne!”

Eläin-teemaan liittyvä kirjanäyttely on esillä Joensuun kampuskirjastossa 28.4-13.5, Kuopiossa hieman pidempään.

Toukokuu on myös linnunlaulun parasta aikaa. Testaa taitosi lintukaraokessa, jonka tarjoaa Suomen Luonto –lehti.
Aloittelijoille: helmipöllö (Aegolius funereus)
Edistyneille: peippo (Fringilla coelebs)
Ammattilaisille: mustarastas (Turdus merula)
Duoille: talitiainen ja harakka (Parus major and Pica pica)
Bassoille: kaulushaikara (Botaurus stellaris)

Finland 100 jubilee is present in our library throughout the year. Every month, we put out a new book exhibition related in some way to Finland or Finnish culture. In May the topic is Animals in Finland.

The pictures in this post are about Finnish national fauna: bear (animal), swan (bird), perch (fish) and seven-spot ladybird (insect).

The links above lead to bird karaoke by Suomen luonto -magazine. Everyone can try, despite the native language. Have fun!

Laura Parikka
tietoasiantuntija | information specialist
Opetus- ja tietopalvelut | Training and information services

Jaa tämä / Share this
Share

Project MUSE: muuttunut lehtivalikoima / changed journal collection

(To read in English, please, scroll down.)

Project MUSE on palvelu, joka sisältää valikoituja tieteellisiä kokotekstilehtiä taiteiden, humanististen tieteiden ja yhteiskuntatieteiden aloilta. Palvelusta tilattujen lehtien valikoimaa on muutettu vuoden 2017 alusta lähtien. Aiemmin käytössä olleen Standard Collectionin tilalla on nyt Basic Research Collection.

Mutta eipä hätää: pääsy jatkuu edelleen yli 200 lehteen! Muutosperusteina ovat kustannussyiden lisäksi olleet käyttötilastot. Niiden mukaan Itä-Suomen yliopistossa on käytetty juuri niitä lehtiä, jotka sisältyvät myös Basic Research –kokoelmaan.

Lehtilista (ks. sarake X)

************

Project MUSE is an e-journal service containing selected, scientific full-text journals on arts, humanities and social sciences. The subscribed journal collection of Project MUSE has been changed in the beginning of the year 2017. Instead of the previous Standard Collection, we now have access to the Basic Research Collection.

But don’t worry: still more than 200 journals are available! The decision for the change was based on costs and usage statistics. According to the statistics, the Project MUSE journals that are used the most at the University of Eastern Finland are those included in the Basic Research Collection.

List of journals (see the column X)

Kaarina Meriläinen
Tietoasiantuntija / Information Specialist
Tietoaineistopalvelut / Collection services

Jaa tämä / Share this
Share