Suomi100: Eläimet Suomessa | Animals in Finland

(Please, scroll down to read in English.)

Useimmat ovat varmasti tietoisia siitä, että kansalliseläimemme on karhu. Samoin kansallislintumme on itsestään selvä: laulujoutsen.
Karhukirjallisuutta on kirjastossamme monipuolisesti: on ekologista ja biologista näkökulmaa, kansanperinnettä, uskontoa, metsästystä ja luonnonkuvausta. Helposti löytyy reilut 70 karhukirjaa.
Laulujoutsenia käsittelevää kirjallisuuta puolestaan on yllättävänkin vähän, vain kymmenkunta kirjaa tarttuu kiinni pikaiseen hakuun. Kirjojen näkökulma on enimmäkseen yleistajuinen.

 

Entäpä kansalliskalamme ahven? Noin kolmekymmentä ahvenkirjaa on tarjolla UEFin kokoelmissa. Näistä yli puolet on opinnäytteitä.

 

 

Kuinka moni tietää kansallishyönteisemme? Äkkiseltään tulisi mieleeni, että sen kuuluisi olla ”itikka”, joka on kaikille tuttu ja seuranamme tiiviisti joka ikinen kesä. Oikea vastaus on kuitenkin seitsenpistepirkko, joka on Suomen yleisin leppäkerttulaji.

Seitsenpistepirkosta ei löydy yhtään omaa kirjaa ja leppäkertuistakin vain lapsille suunnattuja teoksia. Mistä löytyisi biologi, joka korjaisi tämän selvän puutteen!

Lähde: archive.is – Suomen kansalliset luontotunnukset
Kuvat: Pixabay

Suomenpystykorva, suomenhevonen, suomenkarja, suomenlammas, suomenvuohi, suomalainen maatiaiskana. Tärkeimmistä kotieläimistä on Suomen kylmiin oloihin sopeutunut oma kantansa. Olojen kohentuessa moni alkuperäisrotu on jäänyt sinnittelemään tuottoisampien rotujen varjoon. Maatiaissika on jopa ehtinyt kadota jo kokonaan. UEF-Finnasta löytyy tietopaketti ja keittokirja, jonka motto kuulostaa hieman hurjalta: ”Syömällä maatiaisia pelastat ne!”

Eläin-teemaan liittyvä kirjanäyttely on esillä Joensuun kampuskirjastossa 28.4-13.5, Kuopiossa hieman pidempään.

Toukokuu on myös linnunlaulun parasta aikaa. Testaa taitosi lintukaraokessa, jonka tarjoaa Suomen Luonto –lehti.
Aloittelijoille: helmipöllö (Aegolius funereus)
Edistyneille: peippo (Fringilla coelebs)
Ammattilaisille: mustarastas (Turdus merula)
Duoille: talitiainen ja harakka (Parus major and Pica pica)
Bassoille: kaulushaikara (Botaurus stellaris)

Finland 100 jubilee is present in our library throughout the year. Every month, we put out a new book exhibition related in some way to Finland or Finnish culture. In May the topic is Animals in Finland.

The pictures in this post are about Finnish national fauna: bear (animal), swan (bird), perch (fish) and seven-spot ladybird (insect).

The links above lead to bird karaoke by Suomen luonto -magazine. Everyone can try, despite the native language. Have fun!

Laura Parikka
tietoasiantuntija | information specialist
Opetus- ja tietopalvelut | Training and information services

Jaa tämä / Share this
Share

Project MUSE: muuttunut lehtivalikoima / changed journal collection

(To read in English, please, scroll down.)

Project MUSE on palvelu, joka sisältää valikoituja tieteellisiä kokotekstilehtiä taiteiden, humanististen tieteiden ja yhteiskuntatieteiden aloilta. Palvelusta tilattujen lehtien valikoimaa on muutettu vuoden 2017 alusta lähtien. Aiemmin käytössä olleen Standard Collectionin tilalla on nyt Basic Research Collection.

Mutta eipä hätää: pääsy jatkuu edelleen yli 200 lehteen! Muutosperusteina ovat kustannussyiden lisäksi olleet käyttötilastot. Niiden mukaan Itä-Suomen yliopistossa on käytetty juuri niitä lehtiä, jotka sisältyvät myös Basic Research –kokoelmaan.

Lehtilista (ks. sarake X)

************

Project MUSE is an e-journal service containing selected, scientific full-text journals on arts, humanities and social sciences. The subscribed journal collection of Project MUSE has been changed in the beginning of the year 2017. Instead of the previous Standard Collection, we now have access to the Basic Research Collection.

But don’t worry: still more than 200 journals are available! The decision for the change was based on costs and usage statistics. According to the statistics, the Project MUSE journals that are used the most at the University of Eastern Finland are those included in the Basic Research Collection.

List of journals (see the column X)

Kaarina Meriläinen
Tietoasiantuntija / Information Specialist
Tietoaineistopalvelut / Collection services

Jaa tämä / Share this
Share

KYSin tieteellinen kirjasto muuttaa – osa 4: Hyllyt / KUH Medical Library is moving – part 4: Shelves

Maanantaina 11. tammikuuta KYSin tieteellisen kirjaston uudet mustavalkoiset kirjahyllyt vihdoinkin saapuivat. Vaikka suurin osa aineistoista onkin jo sähköisiä, tarvitaan myös hyllyjä edelleen.

Vielä riittää tekemistä loppuviikoksi, että kirjasto saadaan valmiiksi asiakkaita varten ennen ensi maanantaita. Kirjat ja lehdet on hyllytettävä, sähkö- ja IT-ihmisillekin on  töitä, mutta alkaa tämä jo kirjastolta näyttää.

On Monday 11th January the new black-and-white book shelves of KUH medical library finally arrived. Though most of the library material is in electronic format, also shelves are still important.

The library is eventually starting to look like a library, instead of a storeroom of blue plastic boxes. There is still plenty of work — like shelving, electrical and ICT installations — to be done this week, so that we will be ready to open for customers next Monday.

Tuulevi Ovaska
palvelupäälikkö / head of services
KYSin tieteellinen kirjasto / KUH medical library

Jaa tämä / Share this
Share

E-kirjoja yli 1,5 milj. euron arvosta / eBooks for over 1,5 million euros

Totta! Ei ihan omina mutta käytössämme kuitenkin. Kirjasto on sopinut tiedekustantaja Elsevierin kanssa sopimuksen, jonka mukaan olemme saaneet käyttöoikeudet vuoden ajaksi yli 13 000 Elseverin kustantamaan e-kirjaan. E-kirjojen ostoarvo olisi yli 1,5 milj. euroa. Sopimus on eräänlainen vuokraussopimus, jossa vuoden kuluttua lunastamme omiksi vuoden aikana eniten käytetyt e-kirjat vuokra-ajan alussa maksetulla vuokrasummalla. Tämän hankintamallin avulla saamme tarjolle suuren määrän tiedekirjoja, mutta hankimme pysyvästi käyttöön vain ne, jotka osoittautuvat olevan meille tarpeen. Kirjat on saatu käyttöön vuoden 2015 lopulla, ja hankintasatsauksella on pyritty ennakoivasti tasoittamaan kirjojen hankintatarvetta kiristyvien määrärahojen tilanteessa.

Kirjojen ajallinen ilmestymiskate alkaa 1940-luvulta ja ulottuu vuoteen 2015 asti. Tarjolla on e-kirjoja monilta tieteenaloilta. E-kirjojen tiedot ja linkit itse kirjoihin on lisätty Josku-tietokantaan sekä hakupalvelu Finnaan. Lisäksi ne löytyvät Nelli-portaalin kautta Elsevier Books on ScienceDirect -palvelusta, missä kirjoja mahdollista etsiä myös selaamalla eri aihealueita hierarkkisesti. Suorat linkit selattaviin aihealuekokoelmiin ovat:

Physical Sciences and Engineering
Life Sciences
Health Sciences
Social Sciences and Humanities

Lisätietoja: nelli@uef.fi

Elsevier-UEF-kuva

Library has made a contract with a scientific publisher Elsevier for over 13,000 eBooks. The value of the set  is more than 1,5 million euros. The contract is one kind of a rental contract, which allows us to use and read rented Elsevier eBooks for a year. After a year we can redeem the most used titles to our own permanent eBook collection for a rental sum paid. With this system can be ensured, that every eBook will be purchased for a need; not just in case.

The time span of eBooks is from 1940’s to the year 2015, and titles represent many disciplines. All titles with full text links can be found on Josku database as well on Finna search service . The service Elsevier Books on ScienceDirect can be found on Nelli portal of the University of Eastern Finland Library, too. On the service interface you can also browse the eBooks hierarchically by subject categories. Straight links to the browsable subject categories are:

Physical Sciences and Engineering
Life Sciences
Health Sciences
Social Sciences and Humanities

For more information: nelli@uef.fi

Kaarina Meriläinen
Tietoasiantuntija / Information Specialist
Verkkoresurssipalvelut / Online resource services

Jaa tämä / Share this
Share

Kansallisesti ketteriin kokoelmiin

Tieteellisten kirjastojen kokoelmapolitiikka on muutosten kourissa. Tilakustannukset kohoavat, eikä lisäresursseja ole luvassa. Kirjastoyksiköitä lakkautetaan ja yhdistetään toisiinsa. Varastoista luovutaan. Painetut kokoelmat eivät voi enää laajentua. Päinvastoin kirjoja ja lehtiä joudutaan poistamaan hyllykilometreittäin.

E-aineistot helpottavat tilannetta. Niitä on tarjolla yhä enemmän, niiden käyttö kasvaa jatkuvasti, eivätkä ne kysy fyysistä tilaa. Moni painetuista kokoelmista karsittu julkaisu löytyy luettavaksi sähköisessä muodossa.

On kuitenkKetterät kokoelmat -seminaariin viisasta tallettaa yksi tai useampi kappale painettua teosta johonkin paikkaan pysyvästi saataville. Suomessa tätä tehtävää hoitavat kotimaisten painotuotteiden arkistoijina ns. vapaakappalekirjastot (joihin Itä-Suomen yliopiston kirjasto kuuluu) ja kaiken maalaisten julkaisujen lainaamona Kuopiossa vuodesta 1989 toiminut Varastokirjasto.

Tällaisten kokoelmapoliittisten teemojen äärellä oltiin Suomen Tieteellisen Kirjastoseuran seminaarissa “Ketterät kokoelmat – kokoelmien kehittäminen nyt ja tulevaisuudessa”, joka järjestettiin Helsingin Tieteiden talolla 17. maaliskuuta 2015.

Seminaarissa kuultiin ajankohtaisia esimerkkejä kokoelmapolitiikan uudistamisesta. Helsingin yliopiston kirjastossa mietitään muun muassa kurssikirjojen tulevaisuutta. Lääketieteellinen tiedekunta jakaa kurssimateriaalit opiskelijoille jo iPadeissa. Turun yliopiston kirjastossa tilaratkaisut pakottivat tekemään laajoja poistoja kesken kokoelmapoliittisen ohjelman laatimisen.

Myös Varastokirjaston kokoelmalinjaukset ovat muuttumassa, kuten seminaarissa tuli esille. Tässäkin tapauksessa taustalla vaikuttaa tilojen ja työvoiman eli resurssien puute ja toisaalta julkaisutekniikan murros – kaikkea vähän käytettyä aineistoa ei enää voi eikä kannata siirtää Varastokirjastoon.

Mutta milloin julkaisu on niin merkittävä, että se kannattaa lähettää Varastokirjastoon? Milloin riittää se, että julkaisu on saatavissa ylipäänsä jostakin suomalaisesta kirjastosta? Voidaanko luottaa siihen, että ulkomainen kustanne on lainattavissa julkaisumaastaan, jos ei lähempää?Yhteislainaus

Varastokirjasto on opetus- ja kulttuuriministeriön alainen kirjasto, jonka harjoittama kokoelmapolitiikka koskettaa maamme kaikkia tieteellisiä ja yleisiä kirjastoja. Niinpä edellä esitettyjä kysymyksiä pohtimaan on perustettu Varastokirjaston kokoelmapoliittinen työryhmä, jossa on edustajia kaikilta kirjastosektoreilta. Ryhmän tavoitteena on jättää kesäkuussa luonnos Varastokirjaston kokoelmalinjauksiksi.

Nähtäväksi jää, millaisia linjauksia työryhmän hahmottelema kansallinen kokoelmapolitiikka tuottaa. Selvää on, että ne osaltaan vaikuttavat myös Itä-Suomen yliopiston kirjastossa tehtävään kokoelmatyöhön.

Mikko Meriläinen, tietoasiantuntija
Kokoelmapalvelut, Joensuun kampuskirjasto

Jaa tämä / Share this
Share