Viitteidenhallintaohjelmat muutoksessa: RefWorksin tilaus lakkaa vuoden 2022 lopussa | Reference management tools in change: RefWorks’ subscription will cease at the end of 2022

(Please, scroll down to read in English.)

Viitteidenhallintaohjelma RefWorksin tilaus lakkautetaan vuoden 2022 lopussa sopimusteknisistä syistä. Tilauksen päättyminen koskee sekä nykyistä ProQuest RefWorksia että edellistä Legacy-versiota. Henkilökohtaisen RefWorks-lisenssin ostaminen ei ole valitettavasti mahdollista.

Kirjasto kartoitti helmikuussa 2022 erilaisten viitteidenhallintaohjelmien nykykäyttöä yliopistossamme ja käyttäjien toiveita ja ajatuksia tulevista työkaluista. Vastauksia saimme lähes 200 — kiitos kaikille vastaajille! Vastaukset ovat auttaneet suuresti uusien viitteidenhallintaohjelmien valinnassa ja viitteidenhallinnan tuen jatkosuunnittelussa.

Mendeley ja Zotero käyttöön syksystä 2022 alkaen, RefWorks säilyy vuoden 2022 loppuun

Kyselyyn vastanneiden enemmistö käyttää tällä hetkellä RefWorksia tai Mendeleytä. Mendeley sai kyselyssä eniten kannatusta uudeksi viitteidenhallintaohjelmaksi. RefWorksin jatkoa toivottiin myös, mutta valitettavasti siitä joudutaan luopumaan. Kolmanneksi sijoittui avoimeen lähdekoodiin perustuva Zotero.

Toiveet tulevista viitteidenhallintaohjelmista. Piirakkakaavio: EndNote 37 %, Mendeley 83 %, RefWorks 77 %, Zotero 47 %, Muu 13 %.
Kirjaston kyselyssä kartoitettiin toiveita tulevaisuuden viitteidenhallintaohjelmaksi. Kolmen kärki oli Mendeley, RefWorks ja Zotero.

Jatkossa kirjastosta saa tukea sekä Mendeleyn että Zoteron ilmaisversioiden käyttöön.  Kirjasto luo erilaisia ohjeita ja oppaita ja järjestää koulutuksia ensi syksystä alkaen niin uusista työkaluista kuin RefWorksissa olevien viitteiden siirrosta uusiin ohjelmiin.

Toiveissa helppokäyttöinen ja kaikille sopiva viitteidenhallintaohjelma

Toiveet viitteidenhallintatyökalujen ominaisuuksista toistuivat eri vastauksissa hyvin samankaltaisina: kärkeen nousivat helppokäyttöisyys, varma toimivuus ilman katkoja ja bugeja, käyttöoikeuden säilyminen myös UEF-affiliaation jälkeen, toimivuus eri ohjelmistoversioilla ja offline-käytössä sekä viitetyylien helppo muokattavuus. Moni vastaaja nosti esiin erilaisia aiempia käyttöongelmia niin RefWorksin kuin muidenkin ohjelmien suhteen. Aukottomasti toimivaa ja kaikkien käyttöön sopivaa viitteidenhallintaohjelmaa onkin aika haastavaa löytää. Viitteidenhallintaohjelmien perustoiminnot ovat kuitenkin suurelta osin samankaltaisia: kun osaa käyttää yhtä, osaa käyttää myös toista. Eri ohjelmia vertailemalla voi löytää itselleen sopivimman.

Kirjastolta toivotaan ohjeita ja koulutusta viitteidenhallintaohjelmien käyttöön sekä viitteiden siirtämiseen RefWorksista

Kirjasto pyysi myös toiveita ja kommentteja viitteidenhallintaan ja erityisesti kirjaston tarjoamaan tukeen ja opastukseen liittyen. Keskeisimpiä toiveita olivat pikainen ja selkeä tiedotus mahdollisista muutoksista ohjelmien suhteen, apua ja ohjeita viitteiden siirtoon, jos RefWorksista päätetään luopua sekä selkeitä ohjeita uusien työkalujen käyttöön lyhyiden opasvideoiden muodossa. Kyselyn vastauksista nousi vahvasti esille toive kirjaston tarjoamasta viitteidenhallinnan tuesta  jatkossakin. Toivottuja asioita onkin ryhdytty valmistelemaan kirjastolla — mainittakoon, että moni  kirjastolainen on jo ryhtynyt perehtymään Mendeleyn ja Zoteron saloihin.  Uusien viitteidenhallintaohjelmien käyttöönotosta ja RefWorksista luopumisesta tiedotetaan ja muistutellaan myös hyvissä ajoin ensi syksynä.

Mendeley logo Zotero logo

The reference management program RefWorks’ subscription will be ceased at the end of 2022 due to contract technical reasons. Termination of subscription applies to both the current ProQuest RefWorks and the previous version of Legacy. Unfortunately, buying a personal RefWorks licence is not possible.

In February 2022, the library surveyed the current use of various reference management programs at our University and users’ wishes and thoughts about future tools. We received nearly 200 responses — thanks to all respondents! Responses have greatly assisted in selecting new reference management programs and further planning support for reference management.

Mendeley and Zotero introduced from autumn 2022, RefWorks will remain until the end of 2022

The majority of the respondents of the survey currently use RefWorks or Mendeley. Mendeley received the most support in the poll as a new reference management program. A continuation of RefWorks was also hoped for, but unfortunately it won’t be an option after 2022. Third ranked open-source Zotero.

Results of the survey. Pie chart: EndNote 37%, Mendeley 83%, RefWorks 77%, Zotero 47%, Other 13%.
Library’s survey charted hopes for a future reference management program. The top three were Mendeley, RefWorks and Zotero.

In the future, the library will offer support for free versions of both Mendeley and Zotero. The library creates guides and organizes trainings starting next autumn. Help and guidance for transferring references from RefWorks will be also provided.

Easy to use and suitable reference manager for everyone?

Hopes for the features of reference management tools were repeated in different responses, with ease of use, secure functionality without breaks and bugs, retention of access even after UEF affiliation, functionality with different versions of software and offline use, and easy customizability of reference styles. Many respondents raised various problems with RefWorks as well as other programs. It is quite challenging to find a reference manager suitable for everyone. However, the basic functions of reference managers are mainly similar: when you know how to use one, you know how to use the other as well. Comparing different programs, one can find the most suitable for themselves.

Respondents expressed the wish for guidance and training in the use of reference management programs and the transfer of references from RefWorks

The library also asked for wishes and comments regarding reference management, particularly in relation to the support and guidance provided by the library. The key wishes were prompt and clear information on possible changes to the programs, assistance and guidance on references transfer should it be decided to abandon RefWorks, and clear instructions for the use of new tools in the form of short tutorial videos. The desire for continued support for reference management offered by the library was strongly expressed in the survey responses. These things are already being prepared by the library — it should be mentioned that many librarians have already started to get acquainted with Mendeley and Zotero’s secrets. The introduction of new reference management programs and the abandonment of RefWorks will also be informed and recalled well in advance next autumn.

Kirsi Salmi, tietoasiantuntija | Information specialist
Tietoaineistopalvelut | Collection services
Riitta Holopainen, tietoasiantuntija | Information specialist
Opetus- ja tietopalvelut | Training and information services
Heta Mikkonen, tietopalveluneuvoja | Information services advisor
Verkko- ja julkaisupalvelut | Library IT and publishing services

 

 

Share

Open Access -kirjat UEF-Primossa | Open Access books in UEF Primo

(Please, scroll down to read in English.)

Oletko miettinyt miten avoimesti saatavilla olevat eli Open Access -kirjat tulevat näkyviin UEF-Primoon? Tai paljonko UEF-Primo pitää sisällään näitä OA-kirjoja? Tässä blogikirjoituksessa kurkistetaan OA-kirjojen taustalla lymyäviin kokoelmiin ja niiden sisältöihin.

Mistä OA-kirjat tupsahtavat UEF-Primoon?

Suurin osa UEF-Primosta löytyvistä OA-kirjoista on peräisin kirjastojärjestelmätoimittajamme Ex Libriksen niin sanotuista Community Zone -kokoelmista. Kokoelmia on sekä maksullisille että avoimesti saatavilla oleville aineistoille. OA-kirjakokoelmia on UEFissa aktivoitu Primoon löydettäviksi karkeasti jaoteltuna kahdenlaisia: kustantajakohtaisia kokoelmia ja eri kustantajien OA-kirjoja kokoavia kokoelmia.

UEF-Primossa kunkin teoksen kohdalla voit nähdä, mistä kokoelmasta kirja on peräisin. Nimekkeen taustalla olevat kokoelmat näkyvät listauksena ”Näytä verkossa – Itä-Suomen yliopiston e-aineisto” -otsikon alla. Kuvan 1 kirja löytyy siis sekä DOABin, JSTORin että OAPENin kokoelmien kautta. Jokaisen kokoelman nimi muodostaa myös linkin itse aineistoon kyseisessä palvelussa.

Kuva UEF-Primon tietuenäkymästä: kirjan kansikuva, linkit kirjaan DOABissa, JSTORissa ja OAPENissa.
Kuva 1. OA-kirjan tietuenäkymä UEF-Primossa.

OA-kirjapalvelut

Suurin osa UEF-Primosta löytyvistä OA-kirjoista on peräisin kahdesta suurimmasta monitieteisestä OA-kirjapalvelusta: DOABista (Directory of Open Access Books) ja OAPENista (Open Access Publishing in European Networks). OAPEN toimii OA-kirjojen tallennusalustana, kun taas DOAB kokoaa yhteen eri alustoilla tallennettuja OA-kirjoja. Lähes kaikki OAPENista löytyvät kirjat löytyvät myös DOABista, mutta koska eroavaisuuksiakin näiden kokoelmien väliltä löytyy, meille on aktivoitu molemmat palvelut. Molemmista palveluista löytyy myös suurin osa kustantajien omien OA-kirjakokoelmien nimekkeistä. DOABin kautta löytyy UEF-Primosta tällä hetkellä noin 33 540 nimekettä ja OAPENin kautta reilut 20 200 kirjaa.

Suurimpien OA-kirjapalveluiden lisäksi UEF-Primosta löytyy myös CEEOLin (Central and Eastern European Online Library), JSTORin (Journal Storage) sekä Project Gutenbergin OA-nimekkeet. CEEOL (noin 1 200 nimekettä) ja JSTOR (yli 6 700 kirjaa) keskittyvät pääosin yhteiskuntatieteellisiin ja humanistisiin julkaisuihin. CEEOL on toimintatavaltaan poikkeus muihin UEF-Primosta löytyviin OA-kokoelmiin, sillä se edellyttää käyttäjältä ilmaisen rekisteröitymisen ja kirjautumisen palveluun.

Project Gutenberg on vapaaehtoistyöllä toimiva digitointi- ja arkistointiprojekti, jonka kautta löytyy lähinnä teoksia, joiden tekijänoikeudet ovat jo rauenneet. Project Gutenbergin nimekkeet löytyvät UEF-Primosta ainoastaan kansainvälisten artikkelien, e-aineistojen ja kaikki hakuryhmät sisältävistä hauista, kun taas muiden OA-kirjakokoelmien nimekkeet löytyvät parhaiten Kirjaston kokoelmat -, Elektroniset aineistot – ja Kaikki-hauista.

Kustantajien OA-kirjakokoelmat

Eri kustantajien OA-kirjoja yhteen kokoavien palvelujen lisäksi kirjastojärjestelmäämme on aktivoitu myös kustantajien omia avoimesti saatavilla olevia kirjoja sisältäviä kokoelmia.

Humanistisille ja yhteiskuntatieteellisille aloille keskittyneitä kokoelmia löytyy Bloomsburyltä (257 nimekettä), Brilliltä (636 nimekettä), Cambridge University Pressiltä (169 nimekettä), Tennesseen yliopiston Newfound Pressiltä (48 nimekettä), Open Book Publisherilta (275 nimekettä), Oxford University Pressiltä (178 nimekettä) sekä University of Michigan Pressiltä (270 nimekettä). Mainittakoon, että UEF tukee näistä voittoa tavoittelematonta Open Book Publishersia vuosittaisella jäsenmaksulla. Jäsenyyden myötä UEFilaiset saavat alennuksia painettujen kirjojen tilauksista, mahdollisuuden luoda räätälöityjä painoksia, kirjojen kaikki e-versiot maksutta käyttöönsä ja mahdollisuuden ladata kirjat ilman lahjoituspyyntöjä.

Matematiikan ja erityisesti American Mathematical Societyn historiasta kiinnostuneet löytävät AMS:n OA-kirjakokoelmasta seitsemän teosta aiheesta. Monitieteisempiä kokoelmia löytyy taas MIT Pressiltä (228 nimekettä) ja Wageningen Academic Publisherilta (21 nimekettä). Näiden lisäksi viime aikoina UEF-Primoon on lisätty myös YK:n World Water Development Report -sarja.

OA-nimekkeiden määrä on usein kustantajien verkkosivuilla suurempi kuin UEF-Primossa. Tämä johtuu yleensä siitä, etteivät kaikki uusimmat nimekkeet ole vielä ehtineet päivittyä Primon kautta löytyviin kokoelmiin. Joidenkin palveluiden ja kustantajien kohdalla myös osa vanhemmasta aineistosta voi puuttua kokoelmista.

Erikseen luetteloidut OA-kirjat

Aktivoitujen kokoelmien lisäksi UEF-Primosta löytyy myös tietokantaamme yksittäin luetteloituja avoimesti saatavilla olevia kirjoja. Näistä Helsingin yliopiston Helda Open Booksin, Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan yhteisen avoimen julkaisuarkiston Julkarin sekä Itä-Suomen yliopiston oman julkaisuarkiston eRepon sisällöt on koottu omiksi kokoelmikseen. Julkarin ja Heldan kaikkia nimekkeitä ei UEF-Primosta löydä, mutta varsinkin Heldan nimekkeet pyritään saamaan Primoonkin.

Käy myös katsomassa tämän blogikirjoituksen oheen kasattu näyttely OA-kirjoista UEF-Primossa!

Open Access -lukkologo oranssilla pohjalla.

Have you ever wondered how Open Access books appear to UEF Primo? Or how many OA books can you find there? In this post, we’ll look at the collections behind the OA books in UEF Primo.

How do the OA books appear to UEF Primo?

Most of the OA books found in UEF Primo come from the so-called Community Zone collections of our library systems supplier Ex Libris. The collections include both paid for and openly available collections. There are roughly two types of OA book collections that have been activated into Primo at UEF: publisher-specific collections and collections compiling OA books by various publishers.

In UEF Primo, you can see from which collection each book originated from. The collections behind the title appear as a listing under the heading “Online Access – University of Eastern Finland e-resource”. The book in Figure 1 can therefore be found through the collections of DOAB, JSTOR and OAPEN. The name of each collection also forms a link to the material itself on that service.

Picture of the record view in UEF Primo: cover illustration, links to DOAB, JSTOR and OAPEN.
Figure 1. An OA book’s record view in UEF Primo.

Open Access book services

Most of the OA books found in UEF Primo derive from the two largest multidisciplinary OA book services: DOAB (Directory of Open Access Books) and OAPEN (Open Access Publishing in European Networks). OAPEN acts as a storage platform for OA books, while DOAB brings together OA books stored on different platforms. Almost all books found on OAPEN can also be found in DOAB, but since some differences can be found between these collections, both services have been activated for us. Both services also include most of the titles in publishers’ own OA book collections. At UEF Primo, approximately 33,540 titles can be found through DOAB and a good 20,200 books through OAPEN.

In addition to the largest OA book services, UEF Primo also includes the OA titles of CEEOL (Central and Eastern European Online Library), JSTOR (Journal Storage) and Project Gutenberg. CEEOL (about 1,200 titles) and JSTOR (more than 6,700 books) focus mainly on social sciences and humanities. CEEOL is an exception to other OA collections found in UEF Primo, as it requires the user to register and sign up to the service.

Project Gutenberg is a volunteer digitising and archiving project through which you can find mainly works in the public domain (i.e., the copyrights of the work have ceased). Project Gutenberg titles can only be found at UEF Primo in searches containing international articles, e-resources and all search groups, while the titles of other OA book collections are best found from “Library Catalog”, “All e-resources” and “Everything” search scopes.

Open Access book collections by publishers

In addition to services that bring together OA books from various publishers, you can also find OA titles through publishers’ own OA collections activated in UEF Primo.

Collections focused on humanities and social sciences can be found at Bloomsbury (257 titles), Brill (636 titles), Cambridge University Press (169 titles), University of Tennessee’s Newfound Press (48 titles), Open Book Publishers (275 titles), Oxford University Press (178 titles), and University of Michigan Press (270 titles). It is worth mentioning that UEF supports the non-profit Open Book Publishers with an annual membership fee. With the membership, UEFians receive discounts on purchases for printed books, access to all e-editions for free, and the ability to create customised editions and to download books without donation requests.

Those interested in the history of mathematics, and especially the American Mathematical Society, find seven works on the subject in AMS’s OA book collection. More interdisciplinary collections can be found from MIT Press (228 titles) and Wageningen Academic Publisher (21 titles). In addition to these, the UN World Water Development Report series has also been added to UEF Primo.

The number of OA titles is often higher on publishers’ websites than in UEF Primo. This is usually because all the latest titles have not been updated to the collections in Primo. For some services and publishers, some older material may also be missing from collections.

Separately catalogued OA books

In addition to the activated collections, there are also OA books catalogued separately to UEF Primo. Among these, the contents of the University of Helsinki’s Helda Open Books, the Ministry of Social Affairs and Health Administration’s Julkari, and eRepo, the University of Eastern Finland’s own publication archive, have been compiled into their own collections. You can’t find all the titles of Julkari and Helda in UEF Primo yet, but we aim to get at least all Helda’s books available in UEF Primo.

Also, check out the exhibition of OA books in UEF Primo!

Juho Jussila, tietoasiantuntija | Information Specialist
Tietoaineistopalvelut | Collection Services

Share

Amerikkalaiset avoimina: kontrolloitu digitaalinen lainaaminen | Americans opening up: controlled digital lending

(Please, scroll down to read a summary in English.)

Kirjastoja on ollut vuosituhansia, mutta kaikille avoimien lainakirjastojen historia on lyhyempi: ensimmäiset aloittivat toimintansa Yhdysvalloissa ja Euroopassa 1700-luvulla ja yleistyivät 1800-luvun mittaan. Kirjojen lainaus on edelleen yksi kirjastojen tärkeimmistä tehtävistä. Perinteisesti kirjasto on ostanut painetun kirjan ja antanut sen asiakkaalle lainaan maksutta. E-kirjojen lainaaminen taas toimii yleisesti niin, että kirjasto maksaa kustantamolle lisenssimaksun kirjan lukuoikeudesta, jolloin se voi lainata kirjaa niin monelle asiakkaalle kerrallaan, kuin lukuoikeuksia on kyseisestä kirjasta lunastettu. Jos kuitenkin e-kirja on julkaistu verkossa vapaasti luettavaksi open access -periaatteella, se ei tarvitse erillistä lainausjärjestelmää.

Terry Eagleton titles in Open Library
Open Libraryn lainattavia teoksia. Borrowable books in Open Library.

Lisenssin alaiset e-kirjat on useimmiten alun perinkin julkaistu digitaalisessa muodossa. Niiden lisäksi verkossa on yhä enemmän saatavilla painetuista kirjoista digitoitua aineistoa. Keskeinen toimija tällä alueella on yhdysvaltalainen Internet Archive -verkkokirjasto ja sen Open Library, joka yhteistyössä lukuisten etupäässä yhdysvaltalaisten ja kanadalaisten kirjastojen kanssa on digitoinut ja asettanut saataville näiden kokoelmia. Open Libraryssa on sekä tekijänoikeuksista vapaata, täysin rajoituksitta luettavaa aineistoa että tekijänoikeuksien alaista aineistoa, jota palveluun rekisteröityneet käyttäjät eri puolilta maailmaa voivat lainata luettavaksi. Kuka tahansa voi helposti rekisteröityä käyttäjäksi.

Open Library lainaa aineistoa Controlled digital lending (CDL) -periaatteella, Sen mukaisesti kirjasto antaa verkon kautta asiakkaalleen lainaksi digitoidun version omistamastaan painetusta kirjasta. Kerrallaan kirjasto antaa samaa kirjaa lainaksi vain sen lukumäärän, kuin se itse omistaa fyysisesti. Jos painettua kirjaa on kirjastossa vain yksi kappale ja sen digitoitu versio on lainassa, painettua kappaletta ei yhtäaikaisesti saa antaa lainaksi. Lisäksi on teknisesti estettävä, että käyttäjä voisi kopioida lainaamansa digitoidun kappaleen.

Kontrolloitu digitaalinen lainaaminen on yleistynyt viime vuosina ja erityisesti koronapandemian aikana fyysisten kirjastojen ollessa monin paikoin suljettuina. Yksittäiset amerikkalaiset kirjastot (esimerkiksi Havaijin yliopiston kirjasto) digitoivat myös esimerkiksi painettuja kurssikirjojaan ja tarjoavat digitoituja kappaleita lainaksi omille opiskelijoilleen. Näin ainakin silloin, jos kirjaa ei ole ostettavissa sähköisessä muodossa. Jotkut kirjastojen käyttämät tietojärjestelmät tukevat jo teknisesti tällaista toimintaa.

Kontrolloitu digitaalinen lainaaminen perustuu Yhdysvaltojen tekijänoikeuslainsäädäntöön sisältyviin rajoituksiin ja poikkeamiin. Tekijänoikeuden raukeaminen ensimyynnin jälkeen (USA:n tekijänoikeuslain 109. pykälä) mahdollistaa kirjan lainaamisen eteenpäin, kun se on kerran hankittu laillisesti. Saman lain 108. pykälä taas sallii kirjaston tai arkiston tehdä jäljenteen omistamastaan kappaleesta ja levittää sitä ei-kaupallisessa tarkoituksessa. 107. pykälä puolestaan antaa esimerkkejä kirjan levittämisestä fair use -periaatteen mukaisiin tarkoituksiin, jotka eivät riko tekijänoikeutta: kritiikki, kommentointi, opetus ja tutkiminen.

Tekijänoikeuslain tulkinnat, joihin CDL nojautuu, eivät kuitenkaan ole kiistattomia. Yhdysvaltalaiset kirjailijajärjestöt ovat esittäneet vastalauseita, ja muutamat kustantajat ovat nostaneet Internet Archivea vastaan kanteen, jonka käsittely on edelleen kesken. CDL:n vastustajien mukaan kirjaston ottama digitaalinen kopio ei voi olla se kappale teosta, jota sillä on tekijänoikeuslain mukainen oikeus lainata – laki mahdollistaa ainoastaan alkuperäisen kappaleen lainaamisen. Vastustajien mukaan CDL myös sivuuttaa kirjailijan oikeuden saada tuloja teoksistaan ja luo markkinahäiriön, kun kustantajat menettävät tulojaan kirjastojen tarjotessa digitoituja kirjoja vapaasti saataville. Tähän on huomautettu, että kyse on usein loppuunmyydyistä kirjoista, joita kustantaja ei muutenkaan tarjoa saataville painetussa tai digitaalisessa muodossa. Tällöin menetettyä tuloa ei synny.

Kirjastojärjestöt, kansainvälinen kirjastoalan kattojärjestö IFLA etunenässä, ovat puolestaan laatineet CDL:ää puoltavia lausuntoja. Ne kiinnittävät huomiota siihen, että e-kirjoihin pääsy ei ole kirjastojen hallinnassa samalla tavoin kuin painettujen kirjojen kohdalla: kirjastot eivät voi valita milloin ja mitä e-kirjoja ostavat vaan ovat kulloisenkin lisenssitarjonnan armoilla. Joskus e-kirja on saatavissa vain osana isoa pakettia, tai sitä ei myydä kirjastoille vaan ainoastaan yksityisasiakkaille. Tähän tilanteeseen CDL tuo tasapainoa.

Kuten todettu, kontrolloitu digitaalinen lainaaminen perustuu amerikkalaisen tekijänoikeuslain tulkintaan. Olisiko vastaava mahdollista Atlantin tällä puolella? Euroopan unionin tuomioistuin on vuonna 2016 tulkinnut ennakkoratkaisussaan, jossa osapuolina olivat kirjastoja edustava VOB sekä tekijöitä ja kustantajia edustava Stichting Leenrecht, että EU-lainsäädäntö sallii kirjastojen lainaavan paperikirjojen ohella myös e-kirjoja. Tuomioistuimen ratkaisun perusteella IFLA arvioi, että myös CDL olisi jo nyt mahdollista usean eri EU-maan tekijänoikeuslainsäädännön puitteissa.

Eagleton book opened
Kirjaston kirja todellakin. Library book indeed.

Controlled digital lending (CDL) is a model of lending ebooks that has become more common during recent years and especially the COVID-19 pandemic. It is based on interpretations of the U.S. copyright law, which contains principles of fair use and copyright exhaustion. CDL means that libraries digitize books in their collection and lend them for a limited period. This model of lending is practised especially by the Internet Archive which has collaborated with mainly American and Canadian libraries in digitizing and making available books from their collections. The Internet Archive maintains the Open Library service which contains both copyright free books that can be read without restrictions, and books in copyright that can be borrowed by the principles of CDL from anywhere in the world.

However, the legality of CDL has been disputed especially by publishers and associations of writers. In their arguments, they emphasize that a digitized copy of a physical book the library has purchased cannot be distributed (“loaned”) within the limits of the U.S. copyright law. In the USA, some publishers have sued the Internet Archive for violating copyright laws and destabilizing the market balance between publishers and users. On the other hand, international library associations like IFLA have published statements in favour of the CDL. While ebooks are licensed to libraries at significantly higher prices than their paper equivalents or are available under more restrictive conditions if they are available at all, digitizing print books and their controlled distribution improves the situation.

Lue lisää / Further information:

Matti Myllykoski: Internet Archive edistää radikaalisti kirjojen saatavuutta. Vartija 26.8.2021.

Position Statement on Controlled Digital Lending. September 2018.

Devlin Hartline: Controlled Digital Lending Thwarts Democratic Process and Rights of Authors. Hudson Institute 30.8.2021.

IFLA Statement on Controlled Digital Lending. 16.6.2021.

 

Jussi Hyvärinen, tietoasiantuntija | Information specialist
Opetus- ja tietopalvelut | Training and information services

Mikko Meriläinen, tietoasiantuntija | Information specialist
Tietoaineistopalvelut | Collection services

Share