Pearsonin e-kurssikirjoja koekäytössä VitalSource Bridge -palvelussa | Pearson’s e-course books on a trial run in VitalSource Bridge

Pearson-kustantamon sähköisiä kurssikirjoja on saatu koekäyttöön VitalSource Bridge -palveluun. Luettavissa on 38 nimekettä muun muassa kauppatieteistä, kemiasta ja tietojenkäsittelytieteestä. Koekäyttö jatkuu 19. tammikuuta 2019 asti.

As a trial run, Pearson publishing company’s electronic course books can now be accessed via the VitalSource Bridge service. There are 38 book titles from business studies, chemistry and computer science, among others. The trial period will continue until 19th January, 2019.

Kirjat on luetteloitu ja haettavissa UEF-Finnasta. Linkit eivät johda suoraan kirjoihin vaan palvelun etusivulle, jossa olevasta kirjahyllystä haluttu nimeke on valittava:

The books have been catalogued and can be found in UEF Finna. The links do not lead straight to the books themselves. Instead, they take you to the service’s home page, where the desired book needs to be picked from the bookshelf:

 

Klikkaa tässä kohtaa “Activate”.

Click “Activate” to proceed.

Ja tässä “Launch”.

Click “Launch” to proceed.

Voit ohittaa tämän kohdan valitsemalla “No thanks, I’ll skip this step”. (Voit myös antaa sähköpostiosoitteesi ja asentaa laitteellesi Bookshelf-lukuohjelman, jolloin pystyt lukemaan lataamaasi kirjaa ilman verkkoyhteyttä vuorokauden ajan.)

You may skip this step by choosing the lower option. (There is also an option to provide your email address and install the Bookshelf reader application on your device. This allows you to read a book you downloaded in offline mode for 24 hours.)

Tässä valitse “I agree…” ja klikkaa “Accept”.

In order to proceed, choose “I agree…” and click “Accept”.

Kirja avautuu. Voit selata läpi lyhyen opastuksen taikka sulkea sen oikean yläkulman rastista.

The book opens up. You may browse through the short introduction or close it on the cross symbol on the upper right-hand corner of the dialogue box.

Voit säätää tekstin kokoa oikean alakulman painikkeesta.

You can adjust the font size on the lower right-hand corner’s buttons.

Vasemman laidan painikkeista saat esille sisällysluettelon, tekstihaun ja muistiinpanotoiminnon.

On the left side of the page, you can bring up the table of contents, text search and note-making options.

Palaute ja lisätietoja: kirjasto.hankinta[at]uef.fi
Feedback and more information: acquisitions[at]uef.fi

Mikko Meriläinen, tietoasiantuntija | information specialist
Tietoaineistopalvelut | Collection services

Jaa tämä / Share this
Share

Ellibsiin kirjaudutaan nyt Haka-tunnuksilla | Login to Ellibs now via Haka authentication

Tunnistautumistapa Ellibs-palveluun on muuttunut. Palveluun ei kirjauduta enää Ellibsiin luoduilla erillisillä tunnuksilla vaan Haka-tunnuksilla eli Itä-Suomen yliopiston käyttäjätunnuksella ja salasanalla.

The Ellibs service’s authentification method has changed. Instead of separately created login credentials, you use your HakaLogin-credentials, in other words, your UEF username and password.

Kun klikkaat “Kirjaudu sisään”, ruutu näyttää nyt tältä. Hyväksy tietojesi tallentaminen ja käsittely Ellibs Libraryssa, mikäli haluat käyttää palvelua.

When you click “Log in”, the login screen looks like in the picture above. Check the box “I accept the storage and management of my personal information in Ellibs Library” in order to use the service.

 

Mikäli kirjaudut palveluun uudella laitteella tai selaimella, sinun on tehtävä tunnistautuminen. Valitse kotiorganisaatioksesi Itä-Suomen yliopisto, ellei se näy oletusvalintana.

If you are logging in to the service using a new device or browser, authentication is required. Select University of Eastern Finland as your home organisation, if it is not shown as the default choice.

 

Syötä UEF-käyttäjätunnuksesi ja -salasanasi.

Enter your UEF username and password.

 

Hyväksy tunnustesi siirtäminen palveluun (Accept).

In order to proceed, accept sending your credentials to the service.

 

Tämän jälkeen ohjaudut takaisin Ellibsiin. Valitse haluamasi laina-aika ja klikkaa “Lataa koneellesi”.

After the authentication, you are directed back to Ellibs. Choose a desired loan time and click “Download”.

 

Klikkaa tähän “OK”.

Click “OK” to proceed.

 

Valitse kirjatiedoston avaaminen Adobe Digital Editions -ohjelmalla. (Jos oheisenlainen ikkuna ei avaudu, aloita alusta ja kokeile kirjan lataamista uudelleen.) Mobiililaitteessa tiedosto avautuu Bluefire Reader -ohjelmaan.

Choose to open the book file with Adobe Digital Editions software. (If a window as shown above does not pop up, start over from the beginning and try to download the book again.) When using a mobile device, the file will open with the Bluefire Reader application.

 

Kirja latautuu lukuohjelmaan. Taustalla näkyy aiemmin lainattu kirja.

Above is how the book is loaded into the reader software. You can see a previously borrowed book in the background.

 

Kirja on latautunut ja luettavissa.

Now the book has been loaded and is readable.

Mikko Meriläinen, tietoasiantuntija | information specialist
Tietoaineistopalvelut | Collection services

 

Jaa tämä / Share this
Share

Kustantajat haluavat avoimuutta | Publishers want transparency

Please, scroll down to read a summary in English

10th Conference on Open Access Scholarly Publishing (COASP)

Avoin tiede ja tutkimusjulkaisujen avoin saatavuus ravistelevat tiedekustantamisen vakiintunutta tilaa. Aiheesta on esitetty lukuisia julkilausumia, tiekarttoja ja tavoitteita. Näitä ovat esittäneet Euroopan komissio, kirjastot, tiederahoittajat, yliopistoverkostot ja itse kustantajatkin. Kehityksen lopputuloksena ei ole selkeä paradigman muutos, vaan sekava monihybridinen tila, jossa vanhat käytännöt säilyvät, vaikka uudet julkaisumuodot saavatkin elintilaa.
Open Access Scholarly Publishers -yhdistys (OASPA) on perustettu 2008 edustamaan avointen (OA) kustantajien etuja maailmanlaajuisesti kaikilla tieteellisillä ja teknisillä aloilla. OASPA järjestää vuosittain konferenssin, joka kokoaa yhteen päätöksentekijöitä, rahoittajia, kirjaston asiantuntijoita ja avointen julkaisuyhteisöjen avainhenkilöitä. Tapahtuma tarjoaa foorumin verkostoitumiselle, ideoiden vaihdolle ja tiedon jakamiselle, ja esittelee alan parhaita käytäntöjä ja innovaatioita.

Kuluvana syksynä (17.-19.9.) Wienin yliopistolla järjestettiin OASPAn juhlaseminaari toiminnan täytettyä 10 vuotta. Mukana olivat lähes kaikki merkittävät kansainväliset OA-kustantajat. Seminaarissa keskusteltiin avoimen julkaisemisen historiasta ja toiminnan edistymisestä. Käsittelyssä oli aiheita myös monografioiden avoimeksi saattamisesta, rahoituksen kehittämisestä sekä kirjastojen ja kustantajien yhteistyöstä. Myös uudet kannanotot kuten tiederahoittajien Plan S herättivät keskusteluja.

Avoin julkaiseminen on kehittynyt viimeisen kymmenen vuoden aikana, mutta muutosvauhti on edelleenkin hidasta. Halukkuutta kyllä löytyy, mutta kokonaiskuva puuttuu. Osapuolet syyttävät helposti toisiaan: rahoittajat tutkijoita, kirjastot kustantajia ja kustantajat kirjastoja ja tutkijakuntaa jämähtäneistä asenteista. Tosiasia on, että kaupallinen kustannustoiminta ei enää hyödytä itse tutkimusta tieteellisten seurojen kautta kuten joskus ennen. Kustannustoiminta on keskittynyttä, ja suuret toimijat taklaavat pienemmät paikalliset toimijat pois pelistä. Kaupalliset kustantajat ovat pysyvästi mukana tieteellisessä julkaisutoiminnassa, vaikka ei-kaupalliset instituutiot ja yliopistot sinänsä ovatkin merkittäviä OA-kustantajia.

Kustantajat ovat itsekin alan kehityksestä huolissaan. Impact factoreiden ja muiden julkaisuluokitusten käyttö tieteellisen laadun arvioinnissa estää tehokkaasti uusien lehtien nousun korkeammalle arvostuksen tasolle. Myös hybridilehtiä pidetään ongelmallisina: pienemmät kustantajat suhtautuvatkin varauksellisen positiivisesti tiederahoittajien Plan S -suunnitelmaan, jossa hybridilehdissä julkaisemista ei pidettäisi enää hyväksyttävänä avoimen saatavuuden muotona.

Pelikenttää sotkevat myös muutokset julkaisukentän käytänteissä. Kyse ei ole pelkästään uusista liiketoimintamalleista tai ansaintalogiikasta. Preprinttien julkaiseminen jo käsikirjoituksina, avoin vertaisarviointi sekä kustannustoiminnan kustannusten, käyttötilastojen ja julkaisudatan avoimeksi saattaminen tukevat välillisesti julkaisujen täyttä avointa saatavuutta. Digitaalinen viestintä on muuttanut täysin tiedejulkaisemisen ja oppineiden kommunikaation. Onkin hyvä kysymys, halutaanko tiedejulkaisemisen olevan tiedottamista vaiko viestintää?

Vertaisarvioinnin laatu on viime kädessä kriittinen tekijä, kun halutaan erottaa toisistaan tiukasti tieteelliset julkaisut ja hölynpöly. Vertaisarvioinnin standardisointi, avoimeksi ja julkiseksi tekeminen tukevat laajasti tieteen vaikuttavuuden kehittämistä ja brändäystä. Lukijalle pitää kertoa mitä kaikkea onkaan tehty etukäteen, jotta hän voi avata ja lukea tieteellisen artikkelin tai kirjan.

Ongelmia riittää, ja niiden ratkaisukeinoksi tarjotaan helposti uusia toiminta-alustoja, mittareita, julkilausumia ja kannanottoja. Todellisuudessa avoin saatavuus toteutuu vain rahoittajien, tutkijoiden, tutkimusinstituutioiden ja kustantajien yhteistyöllä, ei omia kantoja kiristämällä. Lisäksi avoimuus ja yhteistyö tukevat yhteiskunnallisestikin yhä tärkeämmäksi nousevaa jakamistaloutta ja vaikuttavuutta.

Kuva: Kirjastolainen väistää kevyesti saalistaja-kustantajan tarjouksen | Librarian avoids predator publisher’s temptation easily

Konferenssin vastaanotto pidettiin Wienin Luonnontieteellisessä museossa, jossa pääsimme katselemaan fossiileita ja dinosauruksia. Loppupuheenvuorossaan Mark Patterson (eLife) kiteyttikin: toivottavasti Plan S on kuin asteroidi joka tuhoaa dinosaurukset: maksumuurit, hybridijulkaisut ja epämääräiset lehtien paremmuusjärjestykset.

The 10th anniversary of our annual conference, the Conference on Open Access Scholarly Publishing (OASPA), took place in September 17th-19th, 2018, at the University of Vienna, Austria.

In its 10th anniversary year, COASP is a major annual scholarly publishing conference that brings the open access community together to discuss new developments and innovations in scholarly publishing, and unite in our shared goal to enable research around the world to be openly accessible. In this important celebratory year for COASP, we discussed the history of the movement and the great progress in open access publishing that has been made since COASP held its first conference in 2008, and reflect on where open access publishing is heading today.
Panel topics this year were: F.A.I.R. Research Outputs; Open Access Monographs; Transformative Agreements; and New Models in Open Access Publishing. Broad ranges of interdisciplinary global perspectives on other panels and in keynotes were hosted, and a large number of networking opportunities for further discussion and collaboration between attendees offered. Delegates from a wide range of backgrounds at all stages of their careers who are working in publishing, librarianship, government, higher education, funding agencies, non-profits, and other affiliated industries were participated.

Jukka Kananen, palvelupäällikkö | head of services
Verkko- ja julkaisupalvelut | Library IT and publishing services

Jaa tämä / Share this
Share

Vastaavatko kirjaston lehtikokoelmat tutkijan tarpeisiin? | Filling a reseacher’s needs – are the library’s journal resources enough?

(Please, scroll down to read briefly in English.)

Itä-Suomen yliopiston kirjasto hankkii vuosittain kolmella miljoonalla eurolla tietoaineistoja yliopistoyhteisön käyttöön. Käytännössä tämä tarkoittaa esimerkiksi yli 32 000 tilattua ja maksettua e-lehteä eri tieteenaloilta, puhumattakaan muista lukuisista painetuista ja sähköisistä tietoaineistoista. Nämä kaikki aineistot löytyvät UEF-Finnasta.

Aineistohankinnan tärkein lähtökohta ovat käyttäjät, se että hankitut tietoaineistot vastaavat tarpeita. Yksi keino asian tarkastelemiseksi on tehdä bibliometrista tutkimusta, lähdeanalyysia. Lähdeanalyysissa aineisto kootaan julkaisujen lähdeluettelosta. Tässä tapauksessa tehdään varsin kevyttä lähdeanalyysia ja kartoitetaan lähinnä, mitä julkaisuja tekijä on julkaisussaan käyttänyt lähteinä ja mitkä näistä julkaisuista löytyvät ns. oman kirjaston kokoelmista. Lähdeanalyysia voidaan käyttää myös muihin tarkoituksiin, kuten mm. selvittämään eri tieteenalojen julkaisukäytäntöjä tai tieteellisen tiedon leviämistä tieteenalalta toiselle.

Kokoelmien relevanttiuden mittaamisen ja tarkastelun taustalla on paitsi aito halu varmistua käyttäjien ja aineistojen kohtaamisesta, myös kirjaston toimenpideohjelman kirjaus: “kirjaston tutkimusaineistot tukevat yliopiston valitsemia strategisia tutkimusalueita.

Lähdeanalyysin kohteeksi valittiin neurotieteet ja sieltä yhden tutkijan vuosina 2013-2017 julkaistut artikkelit. Tutkijan julkaisutiedot kerättiin SoleCRIS-tutkimustietokannasta ja mukaan valittiin kymmenen julkaisuvuoden perusteella uusinta tieteellistä aikakauslehtiartikkelia, joissa tekijä mainittiin ensimmäisenä tekijänä.

Mitä lähdeanalyysi näyttää? Onko kirjaston lehtikokoelma ollut riittävä huipputason tutkimusalueella yhden tutkijan julkaisujen näkökulmasta? Onko tutkija saanut tarvitsemansa julkaisut kirjaston kokoelmista? Mitä “kirjaston kokoelmissa” sitten tarkoittaa? Käytännössä sitä, että käyttäjä pääsee lukemaan lehden artikkeleita, ja varsinkin kaikkein uusimpia, ilman minkäänlaista viivettä.

Lähdeanalyysin aineisto koostui kymmenestä artikkelista, joissa oli yhteensä 426 lähdeviitettä. Lehtiartikkeliviitteitä oli 421, kolme kirjaviitettä ja kaksi nettiviitettä. Lehtiartikkeliviitteet olivat 165 eri lehdestä, joista oman kirjastomme kokoelmiin on tilattu 129 lehteä. Täysin avoimia, Open Access (OA) -lehtiä oli 19 ja ei-tilattuja lehtiä 17. Mainittakoon myös, että kolmesta kirjasta kaksi oli OA-julkaisua.

 

Lähdeartikkeleiden (n 421) julkaisuvuodet

Viimeisellä periodilla tarkasteltuna lähdeartikkeliviitteistä eniten oli julkaistu vuosina 2012 (n 44) sekä 2014 (n 44). Kaikkiaan 358 lähdeartikkelia löytyi kirjaston kokoelmiin tilattujen 129 lehtinimikkeen joukosta. Tämän perusteella voisi sanoa, että kirjaston lehtikokoelmat vastaavat tutkijan tarpeisiin.

Pika-analyysin perusteella tuon 421 artikkelin joukosta noin 36 % oli avoimesti verkossa. Näistä valtaosa, yli 100 artikkelia oli luettavissa PubMed Centralin kautta, muut yksittäisinä artikkeleina. Osa artikkeleista oli ns.  Final draft -versioita. Tällainen rinnakkaistallennettu artikkeli ei ole vielä lopullisessa muodossaan, vaan on kirjoittajan kustantajalle lähettämä vertaisarvioinnin läpikäynyt korjattu versio, jossa kustantajan lopullinen taittotyö ei näy. Tähän verkossa  saatavilla olevaan artikkelijoukkoon tulevat lisäksi OA-julkaisuissa olleet 44 artikkelia.

Mitä jäi sitten löytymättä joko kirjaston kokoelmista tai verkosta? Käytännössä yksi painettu kirja sekä 17 artikkelia, jotka olivat 11:sta eri lehtinimikkeestä. Tosin näistä 17 artikkelista 13 oli tilattavissa maksutta Varastokirjastosta. Täten ainoastaan 4 artikkelia oli sellaisia, joita ei saa maksutta luettavaksi. Kaiken kaikkiaan ei-tilattuja lehtinimikkeitä oli 17, tästä joukosta kokoteksti oli saatavilla verkosta silti 14:ssa tapauksessa.

Lopuksi vielä TOP 3 tämän lähdeanalyysin lehteä:

  • Selkeästi viitatuin lehti, kokoelmiimme tilattu vahva voittaja oli Nature Genetics
  • hopeaa kokoelmiimme tilattu Journal of Alzheimer’s Disease
  • pronssia OA-julkaisu PLoS One.

Aivan hopean ja pronssin tuntumassa oli monta julkaisua miltei rinta rinnan hyvin pienillä eroilla.

Briefly in English:

University of Eastern Finland Library acquires information resources for the university community annual by EUR 3 million which mean access to more than 32,000 subscribed e-journals. The most important thing in acquiring the material is that the material meets the information needs. How do we know this? One way to find out this is to do a source analysis.

An exemplary source analysis focuses on Neurosciences and the material consisted of ten articles published by one researcher in 2013-2017. What does source analysis look like? Has the researcher got the necessary publications from the library’s collections? Ten articles contained a total of 426 references, of which 421 were the journal articles. There were 165 different journal titles: 129 subscribed e-journals, 19 open access (OA) -journals and 17 non-subscribed journals. 358 journal articles were found among the 129 subscribed e-journals ordered in the library’s collections. Based on this, it could be said that the library’s collections meet the needs of the researcher.

TOP 3 journals in this source analysis: the most referenced journal, a strong winner was Nature Genetics; Silver, Journal of Alzheimer’s Diseases; Bronze, OA publication PLoS One.

Kirsi Salmi, tietoasiantuntija | information specialist
Tietoaineistopalvelut | Collection services

Käännöksen oikoluku | English language checking: Urho Heinonen

Jaa tämä / Share this
Share

Koekäytössä: ACLS Humanities E-Book | Free trial: ACLS Humanities E-Book (HEB)

(Please, scroll down to read in English.)

ACLS Humanities E-Book on humanististen alojen tutkijoiden valikoima ja kokoama e-kirjapalvelu, joka käsittää yli 5000 nimekettä historian, teologian, kulttuurintutkimuksen, kielitieteen, sosiologian ja monien muiden tieteiden alalta. Kokoelma karttuu sadoilla kirjoilla vuosittain, ja sen aikaskaala ulottuu 1880-luvulta nykyhetkeen. Itä-Suomen yliopiston kirjasto on nyt saanut aineistolle vuoden mittaisen koekäyttölisenssin.

Kokoelmaan sisältyvät kirjat on koekäytön ajaksi ladattu UEF-Finnaan ja löytyvät sieltä esimerkiksi kirjoittamalla UEF-Finnan perushakuun ”ACLS Humanities”.  Kokoelmaa voi myös selata täällä. Yliopiston verkossa kirjat avautuvat suoraan, kotikoneelta käyttö onnistuu kirjautumalla ensin UEF-Finnaan omilla UEF-tunnuksilla.

Koekäyttö päättyy 31.7.2019, minkä jälkeen päätetään tilauksen jatkamisesta. Sitä ennen HEB-kokoelman koekäyttäjiltä toivotaan palautetta.


ACLS Humanities E-Book (HEB) is an e-book collection that offers over 5,000 titles selected by scholars across the humanities, with hundreds of new titles added each year. The collection includes monographs, critical studies, annotated primary sources, and essays ranging from the 1880s through the present. Now UEF Library has a one-year trial subscription to HEB.

The books included in the collection are accessible in UEF Finna. You can find them by typing “ACLS Humanities” in the basic search of UEF Finna. You can also browse the collection here. All books can be read in the campus network, and also remotely by logging into UEF Finna with your UEF username and password.

The trial will end on 31st July, 2019. After that, the Library will decide on the future subscription. Before that, please give feedback on HEB.

Jussi Hyvärinen, tietoasiantuntija | Information specialist
Opetus- ja tietopalvelut | Training and information services

Jaa tämä / Share this
Share