Science for and with society – matkakertomus LIBER 2019 konferenssista | report of LIBER 2019 conference

(Pleasescroll down to read a summary in English)

LIBER konferenssi on tieteellisten kirjastojen vuosittainen kansainvälinen konferenssi. Tänä vuonna LIBER konferenssi järjestettiin 26.-28.6.2019 Irlannissa Dublinissa. Itä-Suomen yliopiston kirjastosta osallistuimme kahden henkilön voimin.

Tomi Rosti astumassa sisään Trinity Collegen kampuksen porteista. Kuva Anne Karhapää.

Konferenssin teemana oli Research Libraries for Society. Esityksissä tarkasteltiin tutkimuksen, tutkimusorganisaatioiden ja erityisesti tieteellisten kirjastojen suhdetta laajemmin yhteiskuntaan, miten tiedettä tehdään yhteiskuntaa varten, ja myös yhteiskunnan, kansalaisten kanssa. Tämän teeman lisäksi esityksiä oli tarjolla tieteellisten kirjastojen ajankohtaisiin aiheisiin, kuten avoimeen tieteeseen, avoimeen julkaisemiseen ja tutkimusdatan avaamiseen liittyen.

Tieteen avoimuutta on se, että tutkimustieto on kaikkien ulottuvilla, mutta myös kansalaisten osallistaminen tutkimuksen tekoon ja tutkimustiedolla vaikuttaminen yhteiskunnassa. Viime vuosina on kehitytty siinä, miten tutkimuksesta puhutaan ymmärrettävästi, kerrotaan erilaisia tarinoita yleisölle myös tutkimusyhteisön ulkopuolelle. Kansalaisia kannustetaan ja koulutetaan kysymään perusteita päätöksille, miten tutkimustuloksia hyödynnetään ja onko tieto luotettavaa ja vertaisarvioitua. Esimerkkinä konferenssissa mainittiin kansalaistieteen alusta Zooniverse. Toisena esimerkkinä esillä oli suomalainen Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) ylläpitämä wiki-pohjainen sivusto Opasnet, jonka tarkoituksena on tukea yhteiskunnallista päätöksentekoa.

Kansalaistieteelle löytyy useita määritelmiä, mutta yleisperiaatteena on saattaa tiedettä lähemmäs arkipäivän elämää sekä lisätä kansalaisten ymmärrystä tieteestä ja tieteentekemisestä. Luonnollisesti tärkeimpänä on kansalaisten osallistuminen tutkimusaineiston keruuseen ympäröivästä yhteiskunnasta. Osallistumista voidaan mahdollistaa koulutettujen vapaaehtoisten avulla tutkijavetoisissa hankkeissa. Kaikilla ei välttämättä ole tarvittavia välineitä, mutta niiden lainaaminen voitaisiin järjestää tutkimusorganisaatioissa esimerkiksi kirjaston kautta. Kirjastojen yksi merkittävä tehtävä kansalaistieteen edistämisessä on tutkimustiedon levittäminen aineistoja avaamalla. Kansalaistieteen tavoitteet ovat yhteisiä kirjastojen kanssa; pyritään tiedonsaannin demokratisointiin, tietämyksen lisäämiseen, osallistaviin oppimiskokemuksiin ja yhteisöjen rakentamiseen tai tukemiseen.

Livekuvitusta keynote puhuja Linda Doylen esityksestä.

Dublin, kirjallisuuden ja kirjastojen kaupunki sekä kaunis Trinity Collegen kampus tarjosivat hienon ympäristön tapahtumalle. Osallistujille oli tietenkin tarjolla kierroksia paikallisiin kirjastoihin. Vierailimme kuuluisassa Trinity Collegen Old Libraryn Long Room -salissa, jota sanotaan maailman kauneimmaksi kirjastoksi, sekä historiallisessa 1700-luvulla perustetussa Marsh’s Libraryssa.

Trinity College Long Room -kirjastosali. Kuva Anne Karhapää.

Briefly in English

The LIBER conference is an annual international conference for research libraries. This year LIBER conference was held 26 – 28 June in Ireland, Dublin. The Univeristy of Eastern Finland Library sent two participants to the conference.

This year’s theme was Research Libraries for Society. Presentations viewed the relationship between research, research organisations, particularly research libraries and society, how science is done for society, and with society, with citizens. In addition there were presentations about topical issues in research libraries such as open science, open publishing and open research data.

Anne Karhapää, tietoasiantuntija | information specialist
Tomi Rosti, tietoasiantuntija | information specialist
Opetus- ja tietopalvelut | Training and information services

Jaa tämä / Share this
Share

Avoin tiede – avoin mieli. Kirjaston vuosikertomus 2018 on julkaistu | Open science – open mind. Library’s annual report 2018 has been published

(Please, scroll down to read a summary in English.)

Itä-Suomen yliopiston kirjaston vuosikertomus 2018 Avoin tiede – avoin mieli on julkaistu.

Jarmo Saarti johdattaa aiheeseen otsikolla Kohti avoimempaa ja vaikuttavampaa tiedettä. Tomi Rosti kirjoittaa avoimesta tieteestä monitasoisena toimintana. Tomi Rosti ja Marja Kuittinen tekevät avoimen tieteen tiekarttoja tutuiksi. Tomi Rosti, Tomi Kinnunen, Jarmo Saarti ja Anne Karhapää kirjoittavat tutkimusaineistojen avaamisesta osana avoimen tieteen palveluita. Anne Karhapää ja Antti Laurila kirjoittavat UEF-eRepositorystä ja kirjaston tutkimuksen tuen palveluista tutkimusaineistojen avaamiseen ja hallintaan. Kaisa Hartikainen, Tuula Rissanen ja Helena Silvennoinen-Kuikka kertovat, miten avoin tiede haastaa kirjastoammattilaisten osaamisen.

Savonlinnan kampuskirjaston toiminta päättyi 31.5.2018, joten vuosikertomuksen viimeisessä artikkelissa Marja Maijala, Mikko Meriläinen, Riitta Porkka ja Kirsi Rask käsittelevät kirjaston viimeistä toimintavuotta Savonlinnassa ja Savonlinnan kirjastotoimintojen siirtämistä Joensuuhun sekä luovat katsauksen Savonlinnan kampuksen kirjastojen historiaan.

Vuosikertomuksen liitteissä on tilastotietoa kirjaston toiminnasta sekä listaukset henkilökunnan julkaisuista ja asiantuntijatehtävistä vuonna 2018.

painettu vuosikertomus ja silmälasit

The Annual Report of the University of Eastern Finland Library 2018, called Open Science – Open Mind, has been published. It is in Finnish but includes an abstract in English. The appendix of the annual report contains statistical information regarding the library’s activities, along with a listing of staff member publications and specialist assignments in 2018.

Jarmo Saarti, kirjaston johtaja | library director

Tuulevi Ovaska, erityistietoasiantuntija | information specialist & communications coordinator
Opetus- ja tietopalvelut | Training and information services

Mikko Meriläinen, tietoasiantuntija | information specialist
Tietoaineistopalvelut | Collection services

Jaa tämä / Share this
Share

Julkaisujen avoimuus vuonna 2018 | UEF Open Access statistics 2018

(Please, scroll down to read a summary in English.)

UEFissa julkaistujen tutkimusjulkaisujen avoin saatavuus on tänä keväänä kansallisestikin tarkasteltuna hyvällä tasolla. Suuntaus on toivottava, sillä myös vuoden 2019 alussa hyväksytty, ja vuoden 2021 alusta voimaantuleva, korkeakoulujen rahoitusmalli suosii avointa julkaisemista jatkossa entistä enemmän. Itse julkaisuista saatava rahoitus nousee entisestä kolmestatoista prosentista neljääntoista prosenttiin.

Rinnakkaistallentaen tai muutoin avoimesti saataville saatetut tieteelliset tutkimusjulkaisut tulevat saamaan lisäksi painokertoimen 1,2. Avoimuuteen kannustetaan siis kansallisella linjauksella, ja tähän tarjottuun tukeen kannattaa tarttua. Myös takautuvasti avoimuudella on merkitystä – vaikka rahoitusmalli astuu voimaan vasta miltei parin vuoden päästä, lukuja tarkastellaan vähintään kolme vuotta taaksepäin.

Avoimen julkaisemisen kehitys on ollut myönteistä UEFissa viimeisen kolmen vuoden aikana. Tähän vaikuttavat todennäköisesti yleisesti avoimen tieteen näkyväksi tekeminen yliopistossamme, aktiivinen laitosmarkkinointi rinnakkaistallennusmahdollisuudesta, sekä ehkä hieman yllättäenkin tekniikka, kun puhutaan opinnäytetöiden avoimuudesta. Myös tutkimusrahoittajien vaateet avoimesta julkaisemisesta julkisilla varoilla rahoitettaville hankkeille alkavat vaikuttaa osaltaan tutkijoiden kiinnostukseen avata tutkimusjulkaisujaan.
Vuosi sitten asetetut tavoitteemme ovat nyt täyttyneet vertaisarvioitujen artikkelien avoimuusprosentin suhteen:

”Avoin julkaiseminen on myös edennyt hyvin yliopistossamme. Olemme jo saavuttaneet 40 %:n avoimuuden asteen ja tavoitteena oleva 50 % parin seuraavan vuoden aikana näyttää siten olevan mahdollista saavuttaa.” – UEFLibrary-blogi: Saarti; Kananen (2018)

Vuosivertailu Open access-lehtien, hybridi-lehtien ja rinnakkaistallennuksen kehityksessä vuosina 2016-2018

Avoimuuden kehitys eri open access -kanavissa. Antti Laurila

Avoimien tutkimusartikkelien kasvu vuosina 2016-2018

Open access-prosentin kehitys vuosittain. Antti Laurila

Rinnakkaistallennusrintamalla avoimen julkaisemisen tunnettavuuden kasvu näyttäytyy tutkijoiden lisääntyneinä yhteydenottoina ja oma-aloitteisena kiinnostuksena rinnakkaistallennusta kohtaan. Myös SoleCris-palvelulomakkeella toimitettujen artikkeleiden lopullisten versioiden määrä on kasvussa ja julkaisujen tekijät ovat aiempaa tietoisempia rinnakkaistallennuksen reunaehdoista. Kehitystä on tapahtunut myös kustantajien päässä, sillä yhä useammat kotimaiset kustantajatkin ovat määritelleen kantansa rinnakkaistallentamiseen. Avoimuuden kannalta iloinen uutinen on se, että suurin osa kustantajista tuntuu suhtautuvan rinnakkaistallentamiseen myönteisesti.

Lisää julkaisutoiminnan kehittymisestä on mahdollista lukea Kansalliskirjaston Jyrki Ilvan toteuttamasta selvityksestä (Tietolinja 1/2019), jossa tarkastellaan kattavasti julkaisukentän tilaa kansallisella tasolla. Kansallisessa vertailussa UEF sijoittuu keskiarvon tuntumaan.

Avoimuus yliopistomme opinnäytetöissä näyttää jatkavan kehitystään yhä positiivisempaan suuntaan. Koko yliopiston tasolla nousu avoimuudessa alkaa nopean kasvun jälkeen kuitenkin jo hieman tasaantua.

Toisaalta terveystieteiden tiedekunnassa ryhdyttiin pilotointivaiheen jälkeen käyttämään uusittua sähköistä palautusjärjestelmää, joka näyttäisi tilastojen valossa vaikuttavan opinnäytteiden avoimuuteen positiivisesti.

Filosofinen tiedekunta sekä Yhteiskunta- ja kauppatieteiden tiedekunta ylittivät vuoden 2018 aikana 60 % rajan avoimuudessa, loppuvuodesta näytti jopa siltä, että filosofinen tiedekunta yltäisi 70 % prosentin avoimuuteen. Tämä rajapyykki jäi kuitenkin vielä toistaiseksi tavoittamatta.

Yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunnassa näyttäisi vuoden 2019 alkupuoliskolla tapahtuneen valitettavaa laskua avoimuuden asteessa, mutta muissa tiedekunnissa suunta on parempaan päin.

Erityisesti Luonnontieteiden ja metsätieteiden tiedekunnan johdonmukainen noususuunta viimeisen kahden vuoden ajalta on mainitsemisen arvoinen. Toki vuoden 2019 töistä on käsiteltynä vasta noin kolmasosa, joten kuluvan vuoden luvut elävät vielä.

Vertailu opinnäytetöiden avoimuuden kehityksestä vuosina 2015-2019

Pro gradu -töiden avoimuuden kehitys. Antti Laurila

UEF Open Access statistics 2018

The year 2018 turned out to be another successful year for open access articles from the University of Eastern Finland. For the third consecutive year, open access percentage has increased and this time we have more than 50% of our peer-reviewed articles freely available for anyone. The change can be seen in all open access categories (Gold, Hybrid and Green), so it is safe to say that we’re witnessing a wholesome change in how scientists think about publishing and open access.

In addition to increased visibility and impact, open access articles will receive a financial advantage over normal subscription-based articles in 2021. Even though the new funding models are not in effect at the moment, it is already steering us to a more open access -positive attitude as the articles will be noted in three year time span. So even though the funders have started to demand the open access model for publishing, we are starting to see financial rewards from the ministry for supporting the open route of publishing. And as the funders usually cover the costs for the apc-payments, this results to a rare win-win situation.

Antti Laurila, tietojärjestelmäasiantuntija | IT Systems Specialist
Taina Sahlman, tietopalveluneuvoja | Information Services Advisor
Laura Hämäläinen, tietopalveluneuvoja | Information Services Advisor
Jukka Kananen, palvelupäällikkö | Head of services

Verkko- ja julkaisupalvelut | Library IT and Publishing services
Jarmo Saarti, kirjaston johtaja | Library director

 

Jaa tämä / Share this
Share

Ilmoita julkaisutiedot hyvissä ajoin myös vuonna 2019 | Publication data collecting has started for 2019

Kirjasto aloitti maaliskuussa vuoden 2019 julkaisutietojen tarkistuksen ja hyväksynnän julkaisuraportointiin. Ohjeiden mukaan julkaisut on suositeltavaa ilmoittaa palvelulomakkeella kirjastossa tallennettaviksi. Lomakkeelle täytetään vain minimitiedot, joiden perusteella kirjasto tallentaa ministeriön vaatimat julkaisutiedot SoleCRIS-järjestelmään. Mukaan kannattaa liittää julkaisun final draft rinnakkaistallentamista varten.

Rinnakkaistallentaminen ja muu avoin julkaiseminen onkin juuri nyt erityisen tärkeää, sillä uudessa OKM:n rahoitusmallissa tieteelliset vertaisarvioidut julkaisut (A, C), jotka ovat avoimesti saatavilla, saavat lisäkertoimen 1,2. Myös vuosien 2017-2018 julkaisuja kannattaa siis vielä rinnakkaistallentaa UEF eRepoon takautuvasti. Niiden final draftit tulee lähettää osoitteeseen erepo@uef.fi.

Ennen kesälomalle lähtöä jokaisen kannattaa siis tarkistaa, että kaikki tähän mennessä ilmestyneet alkuvuoden julkaisut ja mahdollisesti vuoden 2018 puuttuvat julkaisut on ilmoitettu palvelulomakkeella (tai tallennettu SoleCRISiin). Näin voi olla varma, että kaikki julkaisut ehtivät mukaan lopulliseen julkaisuraportointiin eivätkä jumitu vuodenvaihteen ruuhkaan.

julkaisutietojen ilmoittamislomakkeen alkua

Publication data collecting has started for 2019

Annual reporting has started for the year 2019. It is recommended to send the publication information to the library to be saved into the SoleCRIS by using the e-services form. The library will add the rest of the information needed. It is also recommended to include the final draft in the form. It will be added to UEF eRepository for self-archiving.

It is now even more important to self-archive or in other way publish open access, because the Ministry of education and culture will add additional 1.2% factor to every peer reviewed publication (types A, C). This has an effect on funding and affects also publications from 2017 to 2018. The final drafts of these older publications should be sent by e-mail to: erepo@uef.fi.

So before the summer reaches us, it is important to check that every needed publication information is reported to  the library already or it can be found in the SoleCris-system. Next autumn and winter will be busy for everyone, so it is better be on time with publication data collecting.

Mari Niemi, tietoasiantuntija | Information specialist
Taina Sahlman, tietopalveluneuvoja | Information services advisor
Verkko- ja julkaisupalvelut | Library IT and publishing services

Jaa tämä / Share this
Share

Avoimen tieteen edistäjä 2018 | Open Science Award 2018 winner

(Please, scroll down to read in English.)

Kirjasto myönsi järjestyksessään kolmannen avoimen tieteen edistäjän kunniakirjan tietojenkäsittelytieteen laitoksen apulaisprofessori Tomi Kinnuselle. Hänen puheteknologiaan, erityisesti puhujantunnistukseen keskittyvä tutkimustyönsä tuottaa dataa, jonka avaamisessa Kinnunen on erityisen ansioitunut.

Tomi Kinnunen arvelee oman alansa tutkijoiden olevan melko kiitollisia avatuista tutkimusaineistoista, eikä valtavaa vastarintaa ole ilmennyt – pikemminkin päinvastoin: puheteknologiassa suurten data-aineistojen rooli on aina ollut avainasemassa. Yhteisten datajoukkojen käyttö paitsi mahdollistaa menetelmäkehityksen tuo myös alan tutkijat lähemmäksi toisiaan. Myös Kinnusen lähijohtaja, tietojenkäsittelytieteen laitosjohtaja ja professori Markku Hauta-Kasari arvelee suhtautumisen avoimeen tieteeseen olevan mutkatonta. Onhan tietojenkäsittelytieteen tutkimusalalla perinteisesti usein avoin lähdekoodi ja dokumentointi keskeisessä roolissa.

Oikeilla tavoilla avattu tutkimusdata on nuorella alalla vakiinnuttanut nopeasti jalansijansa, ja herättää keskustelua esimerkiksi kansainvälisissä konferensseissa. Kinnusen viimeaikainen tutkimus on keskittynyt mm. huijaushyökkäysten (spoofing attack) tunnistamiseen puheesta. Esimerkiksi puhesynteesin laatu paranee vuosi vuodelta ja sillä voidaan jo nyt periaatteessa ”laittaa sanoja toisen suuhun”. Biometrisen tunnistautumisen ja yksityisyysasioiden ollessa vahvasti tapetilla tärkeä tutkimuskohde onkin erotella puhuja toisesta, ja erottaa keinotekoinen puhe oikeasta puheesta – ja tämän tutkimiseksi tarvitaan standardoitua dataa. Kinnusen (yhdessä kansainvälisten partnereiden kanssa) avaamat ASVspoof-aineistot ovat olleet vakiinnuttamassa jalansijaa tälle kasvavalle tutkimusalalle. Laitoksen johtaja Hauta-Kasari painottikin puheteknologian parissa työskentelevien yhteistä innostusta datasta, josta riittää iloa ja hyötyä laajemmallekin yhteisölle. Kun dataa on saatavilla, siitä saadaan paljon irti.

Alalla dokumentointi on isossa roolissa, ja myös Tomi Kinnunen on kuvaillut metatietoja aktiivisesti ja myös puhunut tästä aiheesta eri foorumeilla. Löydettävyys on avainasemassa, kun uudenlaiset dataryppäät valtaavat alaa internetin uumenista. Tähän auttaa vain ja ainoastaan kunnollinen tiedon esittäminen vakiintunein menetelmin. Näin se on löydettävissä ajasta ja maantieteellisestä sijainnista riippumatta. Kinnusen ansioihin onkin luettavissa erityisen kansainvälisen tutkimuksen tekeminen. Hän liikkuu paljon ja verkostoituu aina Euroopasta Aasiaan, ja olikin juuri pidemmällä tutkimusvierailulla Japanissa. Tällä matkalla osittain suunniteltu uusi data-aineisto tullaan avaamaan verkkoon lähiviikkoina.
Kirjaston johtaja Jarmo Saarti totesi, että aitoa avoimen tieteen tekemistä ja siitä kertomista tarvitaan päivittäin. Verkostojen avulla tulevaisuuden haasteetkin ovat voitettavissa. Hän totesikin lopuksi, että vain toiminnan kautta maailma voi asteittain muuttua tietämyksen lisääntyessä alasta riippumatta.

Tomi Kinnusen avoimia tutkimusjulkaisuja listattuna UEF eRepossa
ja avointa tutkimusdataa.

Onnea Tomi!

Markku Hauta-Kasari (laitosjohtaja, professori | Head of the School of Computing, professor), Tomi Kinnunen (apulaisprofessori | Associate professor) & Jarmo Saarti (kirjastonjohtaja | Library director). Kuva | Photo: Taina Sahlman

In English

Library awarded associate professor Tomi Kinnunen from the School of Computing the contributor for open science and open access for this year 2018. This award is now given for the third time in a row.

Associate professor Tomi Kinnunen works with speech technology and speaker recognition, and this field of research produces data which is useful for many.

In speech technology research massive large quantities of speech data are commonly collected and used. Adopting a common data not only gathers the researchers in a specific research problem “to the same table”, but is necessary both in developing new machine learning techniques for next-generation computer systems; and in comparing such techniques on comparable footings. This was by no means self-evident in the early decades of the field when every researcher would collect their self-collected, small and poorly documented datasets. Nowadays, speech technology is one of the most organised fields in its adoption of large and carefully documented public data resources.

In modern computer science and machine learning, open datasets, open source code and detailed documentation are of key importance to the technological progress. Tomi Kinnunen has risen awareness of good practices to document the metadata.  By ensuring that the metadata of the datasets is made widely available enables the interesting datasets to be located from the endless sea of information.

Spending time abroad opens up new forms of co-operation. In Kinnunen’s work the international touch is undeniable and he does remarkably wide international research. Recently he visited in Japan to advance publishing a new large speech dataset that will be released in December 2018.

Library director Jarmo Saarti stated that genuine daily actions of open science and telling about it are important. With networks the challenges of future can be resolved. Only through action the world can gradually change as the knowledge increases regardless of the discipline, Saarti finished.

The open publications of Tomi Kinnunen in UEF eRepository and open research data.

Congratulations Tomi!

Taina Sahlman, tietopalveluneuvoja | information services advisor
Verkko- ja julkaisupalvelut | Library IT- and publishing services

Anne Karhapää, tietoasiantuntija | information specialist
Opetus- ja tietopalvelut | Training and information services

Käännöksessä ja tekstissä mukana apulaisprofessori Tomi Kinnunen | Written and translated in cooperation with associate professor Tomi Kinnunen

 

Jaa tämä / Share this
Share