Paluu arkeen – Itä-Suomen yliopiston kirjaston vuosikertomus 2022 | Back to Normal – The University of Eastern Finland Library’s Annual Report 2022

(Please, scroll down to read in English.)

Vuosi 2022 muistetaan varmasti pitkään koronatoimien päättymisestä. Yliopistollekin pääsi taas vapaasti. Pohdimme kirjastossa alkuvuodesta, mahtavatko asiakkaat löytää takaisin tiloihimme. Iloksemme saatoimme todeta vastauksen positiiviseksi. Esimerkiksi syyslukukauden alku oli meille yhtä juhlaa, kun saimme tuta uusien opiskelijoiden hämmennyksen ja riemun opiskelun alkamisesta. Nuorten into tarttuu meihinkin, työelämässä kiinni oleviin kirjastolaisiin.

Useimmat aineistojamme käyttävistä asiakkaistamme tekevät työtään etänä, joten kirjaston palveluidenkin pitää olla saavutettavissa verkossa. Sähköisten aineistojen käyttö kasvaa koko ajan. Tukea siihen tarvitaan kuitenkin jatkuvasti. Siksi laadimme uuden tiedonhakijan oppaan sekä otimme käyttöön kaksi uutta palvelujen tukijärjestelmää, Efecten ja chattibotin. Ensin mainittu on kirjaston sisäinen järjestelmä, jolla voimme entistä tehokkaammin kohdentaa sähköisesti tulevat kysymykset oikean asiantuntijan vastattavaksi. Chattibotti Uffe puolestaan auttaa vastaamalla yksinkertaisiin kysymyksiin, monimutkaisemmat ohjautuvat edelleen asiantuntijoillemme.

Näkymä oven läpi Kuopion kampuskirjastoon | A view through a door to the Kuopio Campus Library.
Kuopion kampuskirjasto | Kuopio Campus Library. Kuva | Photo: Raija Törrönen.

Opiskelu ja tutkimus eivät enää katso aikaa ja paikkaa, joten kirjaston tilojenkin on oltava käytettävissä vuorokauden ympäri joka päivä. Niinpä laajensimme tilojen ympärivuorokautista käyttöä myös pyhäpäiviin. Käyttö edellyttää kulkutunnisteen hankkimista sekä sitoutumista käyttösääntöjen noudattamiseen. Menneenä vuonna havaitsimme muutamia käyttöhäiriöitä. Onneksi keskusteluilla ja tiedottamisella tilanteet purkautuivat nopeasti. On kaikkien kannalta parasta, että asiakkaamme antavat toisilleen työrauhan.

Yliopiston kampuskehityshanke käynnistyi viime vuonna. Opiskelun ja tutkimuksen teon muutokset edellyttävät uutta ajattelua myös tilojen käyttöön. Kirjastolle tämä on mahdollisuus. Esimerkiksi painettujen aineistojen vähenemisen myötä kokoelmille varattuja tiloja voidaan muuntaa asiakaskäyttöön. Kirjasto on myös luonteva paikka yliopistolaisten ja kaupunkilaisten yhteisiin tilaisuuksiin. Tämän suuntaisia tilankäytön muutoksia on jo ideoitu, toivottavasti ne tulevaisuudessa myös toteutuvat.

Opetuksen muutokset

Korona-aika joudutti kovasti yliopiston opetuksen monimuotoistumista. Pakkoetäopetus on koronan väistymisen myötä takana, hybridiopetus on tullut tilalle. Kansallinen Digivisio 2030 -hanke lisää opiskelijoiden mahdollisuuksia suorittaa etäkursseja eri yliopistoista. Tämä kaikki edellyttää paljon myös oppimateriaaleilta. Pelkkä painettu aineisto ei riitä, etäopetus ja korkeakoulujen välinen opetus kaipaavat kovasti sähköisiä aineistoja. Kirjastolle tämä on uhka ja mahdollisuus. Sähköiset kurssikirjat ovat jo lyöneet läpi, mutta ne ovat kalliita hankkia. Avoimet oppimateriaalit ovat hyvä ja joustava vaihtoehto, mutta niiden käyttö edellyttää vielä paljon pohtimista ja käytännön toimia ennen kuin ne saadaan laajalti käyttöön.

Kirjasto on saanut ottaa tärkeän askeleen opetuksen suunnittelussa, kun sen edustajat ovat päässeet mukaan tiedekuntien koulutuksen kehittämisen toimikuntiin (KOTO). Näin kirjasto saa tarpeellista tietoa opetussuunnitelmatyöstä ja voi olla mukana tarjoamassa omaa opetustaan mukaan kurssitarjottimiin. Erilaiset opintojaksomme ovat olleet kovin suosittuja ja niitä kaivataan lisää. Erityisesti tiedonhaku, tiedon luotettavuuden arviointi, saalistajajulkaisujen tunnistaminen sekä aineistonhallintasuunnitelman teko olivat aiheita, joista meiltä kaivattiin opastusta opintojen eri vaiheisiin. Kurssitarjontamme onkin laajenemassa edelleen.

Vuonna 2021 päättyneen datatukihankkeen palvelut saatiin vakinaistettua osaksi kirjaston toimintaa vuoden 2022 alussa. Näille palveluille onkin laaja tarve tutkimuksen digitalisoitumisen myötä. Tutkijoiden on saatava tukea datanhallintaan työnsä kaikissa vaiheissa aineistonhallintasuunnitelman laatimisesta datan elinkaaren päättymiseen asti. Kirjastolla on merkittävä rooli tämän kokonaisuuden hahmottamisessa sekä palvelutarjonnan koordinoinnissa. Kirjastossa on laadittu oma sivustonsa tutkimusdataan liittyville kysymyksille, ja se on jo osoittautunut tarpeelliseksi.

Avoin tiede

Kirjaston lokakuussa 2022 järjestämät valtakunnalliset Tiedejulkaisemisen päivät kokosivat korkeakoulujen väkeä pohtimaan avoimien aineistojen tulevaisuutta sekä haasteita. Alati kohoavien tieteellisten julkaisujen lisenssimaksujen rinnalle ovat tulleet korkeat julkaisujen avoimeksi saattamisen kustannukset. Sen lisäksi, että niistä on tullut kiinteä osa kustantajien lisenssimaksuja, yliopistossa maksettiin noin 400 000 euroa näitä niin sanottuja APC-maksuja. Kotimaisten tieteellisten lehtien avoimeksi saattaminen ei vieläkään edennyt, koska sopivaa kustannusmallia ei ole saatu aikaiseksi. Pohdinta jatkuu niiltäkin osin.

Yksi yliopistomme strategisista tavoitteista on olla avoimen tieteen edelläkävijä. Yliopistolle perustettu uusi avoimen tieteen työryhmä pohtii, mitä tämä tarkoittaa sekä tekee esityksiä avoimen tieteen linjaamiseksi sekä edistämiseksi. Sen agendalla ovat niin avoin julkaiseminen, avoin data kuin avoin oppiminenkin. Työryhmä pohtii, miten kansalliset linjaukset ja kansainväliset suositukset saadaan sovitettua toiminnaksi yliopistossamme. Se tekee esityksiä päättäville tahoille eli tutkimuksen johtoryhmälle sekä opetuksen ohjausneuvostolle. Työ on vasta alussa, mutta tahti on kiihtyvä.

Painetut aineistot

Vaikka lähes kaikki uutuushankinta suuntautuu sähköisiin aineistoihin, kirjaston laajat painetun aineiston kokoelmat ovat edelleen hyvin varteenotettava lähdemateriaali monille tutkimusaloille. Voidaankin puhua humanistisesta infrastruktuurista. Etenkin kirjaston vapaakappalekokoelma on vielä osin löytämätön voimavara, siksi sen markkinointiin panostettiin viime vuonna. Kokoelma käsittää lähes kaiken Suomessa painetun aineiston noin neljän vuosikymmenen ajalta. Vapaakappaleiden löytyvyys on parantunut, kun aineistoa on saatu näkyviin kirjaston Primo-hakupalveluun.

Toinen yllätyksiäkin tarjoava vapaakappaleiden osa-alue on Kansalliskirjaston keräämä sähköinen aineisto. Se on vapaasti käytettävissä kirjaston molemmilla kampuksilla olevilla työasemilla.

Kirjaston tehtävänä on pitää osaltaan huolta siitä, että yliopistolaiset menestyvät opinnoissaan, tutkimuksissaan ja muissa töissään. Nykyisin tämä tarkoittaa kirjastolle hyvin moninaisia tehtäviä. Työtehtävien vaativuus on kasvanut, mutta henkilökuntamme on vastannut haasteeseen laajentamalla osaamistaan. Uusissa rekrytoinneissa tohtorikoulutuksen saaneiden henkilöiden osuus on kasvanut. Tämä vahvistaa tutkijoille annettavien palvelujen tarjontaa entisestään. Kirjaston mahdollisuus tukea yliopiston menestystä on hyvissä käsissä.

Näkymä portaikkoon Joensuun kampuskirjastossa | A view to a staircase in the Joensuu Campus Library.
Joensuun kampuskirjasto | Joensuu Campus Library. Kuva | Photo: Varpu Heiskanen.

The year 2022 will certainly be long remembered as the year when the corona measures came to an end, and the university too was once again freely available. At the beginning of the year, we at the library discussed whether customers would find their way back to our premises. We were pleased to confirm that the answer was positive. For example, the beginning of the autumn semester was a throughout celebration for us, as we got to know the confusion and joy of new students about to start their studies. Despite being firmly in working life ourselves, the enthusiasm of young people attached onto us librarians as well.

Most of the customers that use our materials work remotely, so the library services must also be accessible online. The use of electronic materials is growing continuously, and support for this use is also needed. This is why we created the new Guide to Information Retrieval and introduced two new service support systems, Efecte and a chatbot. The former is the library’s internal system, with which we can forward electronic queries efficiently to the right expert. The chatbot Uffe, on the other hand, helps by answering simple questions, although the more complex ones are still directed to our experts.

Studying and research are no longer tied to time and place, so the library facilities must also be available around the clock, every day. Thus, we extended the round-the-clock use of the facilities to public holidays as well. 24/7 use requires the acquisition of a personal access badge and commitment to comply with the terms of use. We noticed a few failures to comply in the past year. Fortunately, the situations quickly unravelled with discussion and proper informing. It is best for everyone that our customers grant each other a peaceful environment.

The university’s campus development project was launched last year. Changes in studying and research also require new ideas for the utilisation of facilities. We view this as an opportunity for the library. For example, with the decrease in printed materials, spaces previously reserved for collections can now be converted for customer use. The library is also a suitable environment for joint events between university students and personnel as well as other city residents. There has already been brainstorming regarding changes towards this direction, and these ideas will hopefully also be implemented in the future.

Changes in teaching

The coronavirus pandemic hastened the diversification of university teaching significantly. Compulsory remote education is behind us as the coronavirus has receded, and hybrid teaching has taken its place. The national Digivisio 2030 programme increases students’ opportunities to take online courses from different universities. All this requires much in terms of educational material. Printed material alone is not enough, as distance education and inter-university teaching are in dire need of electronic materials. For the library, this is both a threat and an opportunity. Electronic course books are already in wide use, but they are expensive to acquire. While open educational resources are a good and flexible option, a great deal of consideration and practical action is needed before they can serve as the main solution.

The library has been able to take an important step in the planning of teaching by having its representatives included in the faculties’ committees for the development of education (KOTO). This way, the library receives necessary information about the curriculum work and can participate by offering its own teaching to the list of courses. Our various courses have been a success and there is a demand for more. We were sought guidance from particularly on the topics of information retrieval, evaluation of the reliability of information, identification of predatory publishing, and the creation of a data management plan. Our list of courses is ever-expanding.

The services that were a part of our data support project, which ended in 2021, were made a permanent part of the library’s operations at the beginning of 2022. The digitalisation of research ensures a widespread need for these services. Researchers must receive support for data management at all stages of their work, from the preparation of a data management plan to the end of the data life cycle. The library plays a significant role in shaping the overall picture and coordinating the range of services. The library has created a specific website for questions related to research data, and it has already seen much use.

Open science

The Research Publishing Days 2022, organised by the library in October, brought together people from higher education institutions to reflect on the future and challenges of open materials. In addition to the ever-increasing licensing fees for research publications, there are now also the high costs of making them open access. These have become an integral part of publishers’ license fees, and the university spent close to 400,000 euros on these so-called APC fees. The process of making domestic scientific journals open access has not yet proceeded, because a suitable cost model has not been found. The reflection continues on those points as well.

One of the strategic goals of our university is to be a forerunner in open science. The new open science working group of the university will consider the topic and further propose actions for the outlining and promotion of open science. Open access publishing, open data, and open learning are all included in its agenda. The working group will consider how national policies and international recommendations are to be adapted into actions at our university. It will make proposals to the decision-making bodies, i.e., the research management team and the Council for Teaching and Guidance. The work is just beginning, but the pace is accelerating.

Printed materials

While almost all new material acquisitions are electronic in nature, the library’s extensive collections of printed material remain noteworthy information resources for many fields of research. It is suitable to talk about humanistic infrastructure. The library’s legal deposit collection, in particular, remains underutilised as a resource, which is why we invested in its marketing last year. The collection comprises almost all material printed in Finland over a period of about four decades. The findability of legal deposit copies has improved as the material has been made available in the Library’s UEF Primo search service.

Another, sometimes surprising area of the legal deposit activity consists of the electronic materials collected by the National Library of Finland. The collection is freely available on the legal deposit workstations on both campuses of the library.

The library’s task is to ensure that university students as well as staff members succeed in their studies, research, and other work. Today, this comes with a wide range of tasks for the library. The requirements for the tasks’ completion have increased, but our staff has responded to the challenge by developing their expertise. In new recruitments, the number of applicants with doctoral training has increased. This will further improve the services provided to researchers. The library’s opportunity to support the success of the university is in good hands.

Ari Muhonen
Kirjaston johtaja | Library Director

***

Tilastot 2022 | Statistics 2022
Katso myös Tilastopalikat syöksykierteessä | See also Statistical blocks in a tailspin

Henkilökunta 2022 | Library staff 2022

Kirjaston henkilökunnan julkaisut 2022 | Library staff’s publications 2022

Kirjaston henkilökunnan luennot, esitelmät, konferenssiosallistumiset ja asiantuntijatehtävät 2022 | Library staff’s lectures, presentations, conference participation and expert activities in 2022

Share

Kirjoittajamaksut Itä-Suomen yliopistossa 2022 | Article processing charges in the University of Eastern Finland 2022

(Please, scroll down to read in English.)

Yliopiston kirjaston ja talouspalveluiden jo vakiintunut kirjoittajamaksuseuranta jatkui edellisvuosien tapaan myös vuonna 2022. Tässä blogitekstissä tarkastellaan viime vuonna tieteellisiin aikakauslehtiin maksettuja kirjoittajamaksuja. Tekstin loppupuolella luodaan lisäksi silmäys avoimen julkaisemisen sopimusten kautta julkaistuihin artikkeleihin sekä monografioiden ja kokoomateosten kirjoittajamaksuihin.

Kirjoittajamaksuseurannan tuloksia aiemmilta vuosilta löydät kirjaston blogikirjoituksista 3.8.2022, 5.3.2021 ja 12.2.2020. Itä-Suomen yliopiston kirjoittajamaksutiedot vuosilta 2019–2022 löytyvät myös OpenAPC-palvelusta. On syytä huomata, että OpenAPC:hen viety data poikkeaa jonkin verran näissä blogiteksteissä esitellyistä luvuista johtuen muun muassa OpenAPC:n rajoituksista. OpenAPC:hen viedyt tiedot perustuvat kirjaston omaan artikkelikohtaiseen seurantataulukkoon, mutta tässä esitellyt luvut pohjaavat taloushallinnon toimittamaan toteutuneeseen kirjanpitoon.

Mitä, paljonko ja keille maksettiin?

Kirjoittajamaksuja maksettiin Itä-Suomen yliopistossa vuonna 2022 yhteensä 179 artikkelista ja 370 444 eurolla. Maksettu summa laski vuoteen 2021 verrattuna 7,1 % (28 331 €) artikkelin avaamisen keskihinnan noustessa kuitenkin 19,9 prosentilla 2 070 euroon. Kirjoittajamaksuista 45 % (167 042 €) maksettiin perusrahoituksesta ja 55 % (203 403 €) täydentävästä rahoituksesta. Rahoituslähteiden suhteellinen osuus kääntyi edelliseen vuoteen verrattuna toisin päin.

Julkaisutyyppejä tarkastellessa Gold OA -lehdille maksettujen kirjoittajamaksujen osuus laski noin kahdeksan prosenttiyksikköä vuoteen 2021 verrattuna. Näille kokonaan avoimille lehdille maksettiin 70 % (260 818 €) kirjoittajamaksuista, kun hybridilehtien osuus nousi 30 prosenttiin (109 626 €).

Kaaviossa 1 tarkastellaan kirjoittajamaksujen jakautumista tiedekunnittain vuonna 2022. Suhteelliset osuudet pysyivät jokseenkin samoina kuin edellisenä vuonna. Filosofisen tiedekunnan osuus nousi neljällä prosenttiyksiköllä yhdeksään prosenttiin (35 085 €) maksetuista kirjoittajamaksuista. Myös yhteiskunta- ja kauppatieteiden tiedekunnan osuus nousi kolmella prosenttiyksiköllä 12 prosenttiin (42 724 €). Luonnontieteiden ja metsätieteiden tiedekunnan kirjoittajamaksumenot laskivat kuudella prosenttiyksiköllä 31 prosenttiin (113 428 €) kokonaisuudesta. Terveystieteiden tiedekunta säilyi suurimpana kirjoittajamaksujen maksajana 179 208 € summalla.

Piirakkakaavio: filosofinen tiedekunta 9 %, luonnontieteiden ja metsätieteiden tiedekunta 31 %, terveystieteiden tiedekunta 48 %, yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunta 12 %. | Pie chart: philosophical faculty 9%, faculty of science and forestry 31%, faculty of health sciences 48%, faculty of social sciences and business studies 12%.
Kaavio 1. Itä-Suomen yliopistossa maksettujen kirjoittajamaksujen jakautuminen tiedekunnittain 2022 (%). | Diagram 1. APC distribution among faculties in 2022 (%).

Kirjoittajamaksukulujen kehitystä tiedekunnittain voi tutkailla kaavion 2 avulla. Yliopistotasolla kirjoittajamaksukulut kääntyivät viime vuonna laskuun ensimmäisen kerran seurannan aikana vuoden 2022 summan alittaessa sekä vuoden 2021 että 2020 summan. Suunta oli alaspäin myös eniten kirjoittajamaksuja maksaneiden tiedekuntien kohdalla. Yhteiskunta- ja kauppatieteiden sekä filosofisen tiedekunnan kohdalla nousua edellisvuoteen verrattuna oli, mutta euromääriltään maltillinen nousu vaikutti yliopistotason kehitykseen vain vähän.

Kaavio: filosofinen tiedekunta vuonna 2019 18797 euroa, vuonna 2020 10175 euroa, vuonna 2021 18350 euroa, vuonna 2022 35085 euroa, luonnontieteiden ja metsätieteiden tiedekunta vuonna 2019 104241 euroa, vuonna 2020 152342 euroa, vuonna 2021 148164 euroa, vuonna 2022 113428 euroa, terveystieteiden tiedekunta vuonna 2019 132441 euroa, vuonna 2020 166925 euroa, vuonna 2021 195790 euroa, vuonna 2022 179208 euroa, yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunta vuonna 2019 41605 euroa, vuonna 2020 49943 euroa, vuonna 2021 36471 euroa, vuonna 2022 42724 euroa, kaikki vuonna 2019 279083 euroa, vuonna 2020 379385 euroa, vuonna 2021 398775 euroa, vuonna 2022 370444 euroa. | Diagram: philosophical faculty 18797 euros in year 2019, 10175 euros in year 2020, 18350 euros in year 2021, 35085 euros in year 2022, faculty of science and forestry 104241 euros in 2019 152342 euros in year 2020, 148164 euros in year 2021, 113428 euros in year 2022, faculty of health sciences 132442 euros in year 2019, 166925 euros in year 2020, 195790 euros in year 2021, 179208 euros in year 2022, faculty of social sciences and business studies 41605 euros in year 2019, 49943 euros in year 2020, 36471 euros in year 2021, 42724 euros in year 2022, all 279083 euros in year 2019, 379385 euros in year 2020, 398775 euros in year 2021, 370444 euros in year 2022.
Kaavio 2. Kirjoittajamaksukulujen kehitys tiedekunnittain 2019–2022 (€). | Diagram 2. Development of paid APCs by faculties between 2019–2022 (€).

Kaaviossa 3 on nähtävillä perusrahoituksesta ja täydentävästä rahoituksesta maksettujen kirjoittajamaksujen vertailu tiedekunnittain. Merkille pantavaa on, että luonnon- ja metsätieteiden tiedekunnassa perusrahoituksesta maksettujen kirjoittajamaksujen määrä on tippunut vuoteen 2021 verrattaessa yli 50 000 eurolla. Myös terveystieteiden tiedekunnassa perusrahasta maksettu summa on laskenut noin 15 000 eurolla. Yhteiskunta- ja kauppatieteiden tiedekunnassa suhteet ovat pysyneet jokseenkin samoina vuoteen 2021 verratessa. Filosofisessa tiedekunnassa kirjoittajamaksuja maksettiin edelleen suurimmaksi osaksi perusrahoituksesta.

Kaavio: filosofinen tiedekunta: perusrahoituksesta maksetut 30015 euroa, täydentävästä rahoituksesta maksetut 5070 euroa, luonnontieteiden ja metsätieteiden tiedekunta: perusrahoituksesta maksetut 30084 euroa, täydentävästä rahoituksesta maksetut 83343 euroa, terveystieteiden tiedekunta: perusrahoituksesta maksetut 75588 euroa, täydentävästä rahoituksesta maksetut 103620 euroa, yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunta: perusrahoituksesta maksetut 31355 euroa, täydentävästä rahoituksesta maksetut 11369 euroa. | Diagram: philosophical faculty: basic funding 30015 euros, external funding 5070 euros, faculty of science and forestry: basic funding 30084 euros, external funding 83343 euros, faculty of health sciences: basic funding 75588 euros, external funding 103620 euros, faculty of social sciences and business studies: basic funding 31355 euros, external funding 11369 euros.
Kaavio 3. Perusrahoituksesta ja täydentävästä rahoituksesta maksetut kirjoittajamaksut tiedekunnittain 2022 (€). | Diagram 3. APCs paid from basic and external funding by faculties in 2022 (€).

Kaavio 4 havainnollistaa vuoden 2022 kirjoittajamaksujen jakautumista kustantajittain. Tulokset noudattavat jokseenkin vuoden 2021 linjaa MDPI:n ollessa eniten kirjoittajamaksuja kerännyt kustantaja. Huomionarvoista on Frontiersin nouseminen kolmanneksi suurimmaksi laskuttajaksi miltei yhdeksän prosenttiyksikön nousulla. Taylor & Francis nousi parin vuoden tauon jälkeen kuuden eniten maksuja saaneen kustantajan joukkoon. Tähän varmasti vaikutti Taylor & Francisin avoimen julkaisemisen sopimuksen artikkelikiintiön loppuminen viime vuonna jo syyskuun puolella. Kuuden eniten maksuja keränneen kustantajan osuus kasvoi vuodesta 2021. Muille kustantajille maksettujen maksujen osuus tippui edelliseen vuoteen verrattuna 12 prosenttiyksikköä.

Kaavio: Copernicus GmbH 4,3 %, Elsevier 11,2 %, Frontiers 14,9 %, MDPI 21,1 %, Springer Nature 15,4 %, Taylor & Francis 10,1 %, muut 22,9 %. | Diagram: Copernicus GmbH 4.3%, Elsevier 11.2%, Frontiers 14.9%, MDPI 21.1%, Springer Nature 15.4%, Taylor & Francis 10.1%, others 22.9%.
Kaavio 4. Maksetut kirjoittajamaksut kustantajittain 2022 (%). | Diagram 4. Distribution of the APCs with the six largest publishers and the rest of the publishers in 2022 (%).

Mikä ei tässä seurannassa näy?

Vaikka lähes 400 000 euroa kirjoittajamaksuihin vuodessa on jo itsessään hulppea summa, ei siinä kuitenkaan ole vielä kaikki. Avoimesta julkaisemisesta maksetaan myös niin sanottujen transformatiivisten sopimusten kautta, joissa on yhdistetty perinteiset aineistolisenssit ja julkaiseminen avoimena. Suoraa summaa näiden sopimusten julkaisemisen osuudesta ei ole saatavilla, mutta jotain kertonee se, että vuonna 2022 sopimusten kautta julkaistiin avoimena 469 artikkelia. Lisäksi muutama artikkeli viime vuodelta odottaa vielä lopullista julkaisupäätöstä. Yhä kattavammat ja käytetymmät avoimen julkaisemisen sopimukset vaikuttavat varmasti osaltaan myös erikseen maksettujen kirjoittajamaksujen kokonaissumman pysymiseen aisoissa. Kaikki Itä-Suomen yliopiston kirjoittajamaksusopimukset löydät yliopiston avoimen julkaisemisen sivustolta.

Lehtiartikkeleiden lisäksi kirjoittajamaksuja on maksettu myös monografioista ja kokoomateoksista sekä niissä julkaistuista artikkeleista. Näiden BPC-maksujen määrä kasvoi vuonna 2022 yli kolminkertaiseksi edellisvuodesta. Maksuja kirjan osien tai kokonaisten kirjojen avoimesta julkaisemisesta maksettiin vuonna 2022 reilulla 84 000 eurolla. Avoin julkaiseminen ja siitä maksaminen tekee siis tuloaan myös monografioiden ja kokoomateosten alueelle.

***

In English:

As in previous years, the University of Eastern Finland Library and the university’s Financial Services have continued monitoring the article processing charges (APCs) again in 2022. This blog post observes the APCs paid by the university last year. Towards the conclusion, a brief look at the articles published via Open Access license agreements, as well as book processing charges for books and book chapters can be found.

For the results of the APC monitoring from previous years, see the UEF Library blog posts 3.8.2022, 5.3.2021, and 12.2.2020. The UEF APC data in 2019-2022 can also be found at the OpenAPC service, although, it should be noted that the data will slightly differ from the data presented in these blog posts, partly due to the limitations of the service. The data in the OpenAPC is based on the monitoring done by the library, while the data discussed in this blog post is based on the accounts of the Financial Services.

What, how much, and to whom?

In 2022, the APCs paid in the UEF combined to €370,444 for 179 articles. The combined sum decreased from 2021 by 7,1% (€28,331). However, the average charge per article grew by 19,9% resulting in €2,070. 45% (€167,042) of the APCs was paid from the university’s basic funding, while 55% (€203,403) came from external funding. In comparison to the previous year, the relative share of the two sources of funding was reversed.

If the types of publications are to be compared, the share of APCs paid for Gold Open Access publications decreased about 8% from 2021, with 70% (€260,818) of APCs, while the share of hybrid publications increased to 30% (€109,626).

Diagram 1 shows the distribution of APCs among faculties in 2022. The relative shares remained largely similar in comparison to the previous year. The share of the Philosophical Faculty increased by 4% resulting in 9% (€35,085) of the APCs. Similarly, the relative share of the Faculty of Social Sciences and Business Studies grew by 3% resulting in 12% (€42,724). For the Faculty of Science and Forestry, the share decreased by 6% resulting in 31% (€113,428). The Faculty of Health Sciences continued as the top funder of APCs with the sum of €179,208. In the diagrams, FILO stands for Philosophical Faculty, LUMET for Faculty of Science and Forestry, TERV for Faculty of Health Sciences and YHKA for Faculty of Social Sciences and Business Studies.

For the development of the APCs by faculty, see diagram 2. For the first time since the beginning of monitoring, the combined APC expenses decreased resulting in the lowest total sum in comparison to both 2021 and 2020. The results revealed a downward trend even for faculties which have traditionally funded the largest amount of APCs. For the Faculty of Social Sciences and Business studies, as well as the Philosophical Faculty there was a slight increase in comparison to last year, but with the monetary value of the increase being moderate, it affected the university level development only marginally.

In diagram 3 can be found the distribution of APCs paid from basic and external funding by faculty. Worth of noting is the decrease of APCs paid from basic funding in the Faculty of Science and Forestry, with a decrease of over €50,000 from 2021. Similarly, in the Faculty of Health Sciences the amount of APCs paid from basic funding has decreased by about €15,000. In the Faculty of Social Sciences and Business studies the ratio has remained largely similar in comparison to 2021. In the Philosophical Faculty, the majority of the APCs continued to be paid from the basic funding. In the diagram, the share of APCs paid from basic funding is in blue and APCs paid from external funding in orange.

Diagram 4 illustrates the distribution of APCs among publishers. The results are similar to those of 2021, with MDPI continuing as the publisher receiving the majority of APCs. Worth of noting is Frontiers climbing to become the third largest recipient with an increase of nearly 9%. After two years break, Taylor & Francis returned among the six publishers receiving most of the payments. The results have likely been affected by the fulfilment of the agreed quota for Open Access article publishing with Taylor & Francis already in September. The combined share of the six major publishers was increased from 2021. The share of the payments directed to other publishers was decreased from the previous year by 12%.

What is missed by the monitoring?

Even though the sum of almost €400,000 for APCs is already a considerably substantial amount for a year, there is more to it. The UEF invests in Open Science through transformative agreements, in which the traditional material licenses and Open Access publishing have been combined. While the exact monetary share of these agreements is not available, it is illustrative that 469 Open Access articles were published via the agreements in 2022. In addition to this, a few articles from last year are still awaiting the final resolution regarding their publishment. Open Access agreements that continue to become increasingly more extensive and more widely used presumably help to control the combined sum of APCs. All of the UEF’s APC agreements can be found in the UEF open publishing webpage.

In addition to the APCs, the UEF has also paid book processing charges (BPC) that are paid for publishing books or book chapters and articles released within those. The amount of BPCs was more than tripled in 2022 from the previous year. The payments made for publishing books or book chapters in Open Access amounted to over €84,000 in 2022. It clearly demonstrates how Open Access and the related payments are becoming established within the publishing of books and book chapters.

Juho Jussila, tietoasiantuntija | Information Specialist
Tietoaineistopalvelut | Collection Services

Riina Rautiainen, harjoittelija | Trainee
(englanninkielinen käännös | English translation)

Share

Avoimen tieteen talvipäivien 2022 nostoja | Highlights of Open Science Winter Days 2022

(Please, scroll down to read a summary in English.)

Avoimen tieteen talvipäiviä 2022 vietettiin Jyväskylässä ja verkossa 9.-11.11.2022. Talvipäivät koostuivat hybridinä toteutetuista prekonferenssista ja esitelmäpäivästä sekä kokonaan etänä toteutetusta asiantuntijapäivästä. Talvipäivät painottuivat tutkimuksen vaikuttavuuden tarkasteluun erilaisista näkökohdista.

Tilaisuudessa jaettiin myös perinteiset avoimen tieteen palkinnot, joista kansallisen avoimen tieteen palkinnon sai Kunnallisalan kehittämissäätiön tutkimuspäällikkö Sami Borg ja avoimuuden edistäjäpalkinnot saivat Tampereen yliopiston kirjaston johtava avoimen tieteen asiantuntija Susanna Nykyri ja Suomen metsätieteellinen Seura ry. Palkituista on laajemmin kerrottu Avoimen tieteen koordinaation uutisessa.

Paikalla oleville osallistujille avoimen tieteen talvipäivät olivat hyvä tilaisuus verkostoitua ja jakaa informaatiota sekä ajankohtaisia kuulumisia kollegoiden kanssa. Vielä itse esitysten jälkeen ja kahvitauoilla keskusteluja käytiin päivistä nousseista teemoista ja muun muassa Overton-työkalun koekäytöstä. Avoimen tieteen koordinaation verkkosivuilta löytyvät esitysten kalvot ja laajempi kattaus avoimen tieteen talvipäivistä. Tässä blogissa nostammekin esiin muutamia teemoja.

Oppimisen ja oppimateriaalien avoimuus

Prekonferenssissa pidetyssä paneelissa keskityttiin avoimuuden jalkauttamiseen koulutuksen avulla ja tutkimuksen ja oppimisen avoimuuden teemojen näkymiseen esimerkiksi jatkuvassa oppimisessa, opettajankoulutuksessa ja informaatiotutkimuksen opinnoissa. Panelistit pohtivat, miten niitä voitaisiin tuoda lisää opetukseen ja erilaisiin koulutuksiin sekä miten avoimuuden tuominen opetukseen ja koulutukseen muuttaa yhteiskuntaa. Keskustelussa olivat edustettuina Digivisio, ammattikorkeakoulut ja yliopistot.

Keskustelussa tuli selkeästi esiin se, että oppimateriaalien avoimuus on vielä kohtalaisen tuntematonta, eikä oppimateriaalien avaaminen käy käden käänteessä. Saavutettavuuden lisäksi oppimateriaalien sisällölliseen laatuun ja tekijänoikeusasioihin joudutaan kiinnittämään lisää huomiota, kun niitä avataan. Avoimia oppimateriaaleja ei ylipäätään käytetä kovinkaan paljon ja vastuu avoimuudesta on jätetty opettajien oman kiinnostuksen varaan. Avoimuuden lisääntyessä tulisi kiinnittää aiempaa enemmän huomioita opettajille tarjottavaan viestintäkoulutukseen. Laajalle keskustelulle koko kentän kanssa on siten suuri tarve.

Avoin tiede ja yritysmaailma

Avoimen tieteen talvipäivien teemaa tarkasteltiin myös innovaatiotoiminnan ja yritysmaailman näkökulmasta. Tutkittuun tietoon pohjautuvat innovaatiot tuottavat edellytyksiä elinkeinoelämälle ja ovat siten suorassa yhteydessä yhteiskunnalliseen vuorovaikuttamiseen. Tieteen avoimuudella pyritään vaikuttamaan positiivisesti eurooppalaiseen innovaatiotoimintaan. Pasi Raiskinmäki Jyväskylän yliopiston Tutkimus- ja innovaatiopalveluista valaisi yritysmaailman ja tutkimuksen rajapintoja. Hän painotti, että tutkimusrahoituksen tueksi tarvitaan lisäeuroja myös elinkeinoelämän sidosryhmiltä, ja toi esiin avoimen datan tärkeyden uuden liiketoiminnan näkökulmasta.

Tutkimusrahoittajan puheenvuorossa Business Finlandin Aki Parviainen jatkoi pohdintaa yritysten ja tutkimusorganisaatioien yhteistyöstä innovaatioiden näkökulmasta. Tilastokeskuksen tuottavuustutkimuksen perusteella Suomen kokonaistuottavuuden kasvu on pysähtynyt vuoden 2007 jälkeen, mikä heijastuu negatiivisesti myös kansainvälisen kilpailukykyymme. Yhtenä ratkaisuna Parviainen korosti liiketoiminnan ja tutkimuksen rajapintaan sijoittuvan rahoituksen lisäämistä, mikä puolestaan voisi parantaa tuottavuutta innovaatioiden kautta. Muutamina esimerkkeinä Parviainen esitteli Business Finland Co-Innovation-rahoitusmallin, joka on räätälöity yritysten ja tutkimusorganisaatioiden yhteishankkeiden rahoittamiseksi, sekä kasvumoottorirahoituksen, joka tarjoaa pääomalainaa talouskasvun katalysaattoreina toimiville alustayhtiöille.

Tutkittu tieto yhteiskunnallisessa päätöksenteossa ja hallinnon avoimuus

Valtioneuvoston kanslian johtava asiantuntija Sari Löytökorpi avasi esityksessään tutkitun tiedon roolia yhteiskunnallisen päätöksenteon ja valmistelun tukena. Päätöksenteolla ja tutkimuksella on usein eri aikajänteet, joita on yhteensovitettava tiedon tuottajien ja päätöksentekijöiden yhteistyön sujuvoittamiseksi. Eri aikajänteet näkyvät myös yhteiskunnallista päätöksentekoa tukevissa selvitys- ja tutkimustoiminnan rahoitusmuodoissa. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan (VN TEAS) hankkeet toimivat muutamasta kuukaudesta kolmeen vuoteen, kun taas strategisen tutkimusrahoituksen hankkeet ovat VN TEAS-hankkeita pitkäjänteisempiä ja kestävät kolmesta kuuteen vuoteen.

Hankkeissa hyödynnetään tietoa eri tavoin: VN TEAS -hankkeissa tuotettua tietoa hyödynnetään muun muassa kansainvälisten neuvotteluiden ja lainsäädännön tukena. Ministeriöissä päätöksentekoa valmistellaan usein hankkeiden sisällä tai niiden kautta. Tutkimustietoa on mahdollista hyödyntää valmistelun eri vaiheissa, mutta tämä riippuu myös virkamiesten ja poliitikkojen valmiuksista sisällyttää sitä osaksi valmistelua. Valmistelussa tarpeellisena tutkimustietona Löytökorpi mainitsi esimerkiksi jatkuvasti tuotetun perusseurannan, meta-analyysit ja kirjallisuuskatsaukset.

Jotta tutkimustietoa voidaan hyödyntää, tarvitaan myös ymmärrystä siitä, miten tuloksia voidaan tulkita. Virkamiehille on järjestetty mm. koulutusta tutkimuksen menetelmistä, jotta he pystyvät arvioimaan paremmin eri tutkimusmenetelmien vaikutukset tutkimukseen (esim. Suomalaisen Tiedeakatemian Tiedesparraus). Yhtenä ongelmana hallinnon avoimuuden näkökulmasta nousi päätöksenteon valmistelun tukena käytetyn tutkimustiedon jäljittäminen, sillä lähteinä käytetyistä tutkimuksista ei aina jää viitetietoja. Hallinnon avoimuutta on pyritty lisäämään eri toimenpiteillä. Esimerkiksi VN TEAS- hankkeiden hakuvaiheessa osallistujilta pyydetään tiedonhallintasuunnitelmaa, jota varten on annettu suositus aineistojen avoimeksi saattamisesta. Käytännössä aineistojen avoimeksi saattaminen ei aina ole mahdollista, sillä hankkeissa on usein mukana hyvinkin erilaisia toimijoita kuten konsultointiyrityksiä.

Vaikuttavuuden mittaaminen?

Tutkimuksen yhteiskunnallista vaikuttavuutta ja sen varjopuolia käsitteli Turun yliopiston tutkijakollegiumin tutkija Reetta Muhonen. Vaikuttavuutta pohtineet tutkijat ovat hahmottaneet keskeisiä ongelmia tutkimuksen vaikuttavuuden todentamisessa. Syy-seuraussuhteet eivät ole yksiselitteisiä ja vaikutukset voivat olla epäsuoria tai hajanaisia. Vaikutuksissa ei myöskään ole pikavoittoja tai yhden tutkimuksen yhtä vaikuttavuuskohdetta – vaikutus voi näkyä vasta vuosien päästä ja vaikuttavuus on tyypillisesti useampien tutkimusten jatkumoa. (Muhonen R. 2021. Tutkimuksen yhteiskunnallisen vaikuttavuuden arvioinnin haasteet. Vastuullinen tiede, Tieteellisten seurain valtuuskunta).

Esityksessä korostettiin erilaisten indikaattoreiden merkitystä sekä aikajännettä, jolla tutkimustulosten yhteiskunnallista vaikuttavuutta voidaan mitata. Muhonen muistutti, että vain pieni osa tieteellisen tutkimuksen vaikuttavuudesta näkyy konkreettisina asioina, kuten vaikkapa rahana tai keksintöinä. Kun opetus pohjautuu tutkimukselle ja valmistuvat siirtyvät osaksi yhteiskuntaa, niin voidaanko tätä tutkimuksen yhteiskunnallista vaikuttavuutta oikeastaan mitatakaan tai mikä olisi se oikea mittari. Lopputulemaksi nousikin, että koko vaikuttavuutta tuskin koskaan pystytään mittaamaan.

Vaikuttavuuden arvioinnissa on syytä pitää yllä keskustelu arvioinnin tavoitteista. Rahanjako ja toiminnan kehittäminen nousevat tyypillisesti esiin, mutta esimerkiksi tieteen yhteiskunnallisen arvostuksen näkökulma tuppaa jäämään syrjään. Mitä tapahtuisi, jos siirryttäisiin vaikuttavuuden mittaustulosten vaatimuksesta luottamukseen ja rahanjaosta itseymmärryksen lisäämiseen? Muhonen totesi, että ainakin tieteen vaikuttavuuden ymmärtäminen monipuolistuisi ja tutkimusta pääsisi hyödyntämään nykyistä suurempi joukko.

Avoimen tieteen asiantuntijaryhmien kuulumiset ja ensi vuoden Avoimen tieteen päivien pitäjät

Avoimen tieteen asiantuntijaryhmät kokoontuivat perjantaina. Kaikissa neljässä asiatuntijaryhmässä vaihtuivat puheenjohtajat, ja jokaisessa aloitti myös uusia, ajankohtaisia työryhmiä (esim. Vuorovaikutus päätöksentekijöihin ja avoin hallinto). Asiantuntijaryhmistä ja niiden alla toimivista työryhmistä löytyy lisätietoa Avoin tiede-verkkosivustolta. Asiantuntijaryhmien toimintaan pääsee ilmoittautumaan sivustolla olevan ilmoittautumislomakkeen kautta.

Tilaisuuden lopuksi kerrottiin ensi vuoden 2023 Avoimen tieteen kesä- ja talvipäivien pitopaikat. Kesällä kokoonnutaan Laurea-ammattikorkeakouluun Helsinkiin ja talvella puolestaan on Pohjois-Karjalan vuoro, sillä talvipäivät järjestetään Savonia-ammattikorkeakoulun, Karelia-ammattikorkeakoulun ja Itä-Suomen yliopiston yhteistyönä.

 

Arctic hare in snow and bushesKuva: Jänö suuntaa katseensa ensi vuoden Avoimen tieteen talvipäiviin 2023. CC0 lisenssi, Wikimedia commons. | An arctic hare points directs its gaze towards the Open science Winter Days of 2023. CC0 license, Wikimedia commons.

Briefly in English

Open Science Winter Days 2022

Open Science Winter Days 2022 offered an overview of social interaction of research. The Days held on 9th and 11th November as hybrid session in Jyväskylä and online.

From Open education to Innovation and research-based knowledge

A panel held at the pre conference focused on the implementation of openness through education and on the visibility of the themes of openness in research and learning, for example, in continuous learning, teacher training and information studies. The panellists considered how these themes could be introduced into teaching, and how bringing openness to education and training will change society.

The theme of the Winter Days of Open Science was also examined from the perspective of innovation and the business world. Innovations stemming from research-based knowledge create prerequisites for business life and are thus directly linked to societal interaction. Open science aims to have a positive impact on European innovation. For example, Pasi Raiskinmäki from the University of Jyväskylä’s Research and Innovation Services shed light on the interfaces between the business world and research. He stressed that additional euros are also needed from industry and commercial stakeholders to supplement research funding. He highlighted the importance of open data from the perspective of creating new business opportunities.

Research-based knowledge in decision-making, transparency of administration and how to measure the impact of research

Sari Löytökorpi, the Chief Specialist at the Prime Minister’s Office, shed light on the role of research-based knowledge in support of decision-making. Research data can be used at different stages of preparation, but this also depends on the capacity of the officials and politicians to incorporate it into the decision-making process. In order to effectively utilize research data on decision-making, policy-makers need a better understanding of how results from scientific studies can be interpreted. For example, training has been arranged for civil servants on research methods so that they can better assess the impact of different research methods on the results obtained.

The assessment of the societal impact of research and its shady side was discussed by Reetta Muhonen (Research Collegium of the University of Turku). She reminded the audience, that only a small part of the research impact is concrete in nature, such as money or technological innovation. When education is based on research and those who graduate enter, for example, the workforce and take part in the society as a whole, is this kind of societal impact measurable altogether. Probably the entire impact of research can hardly ever be measured.

Open Science Awards and next year’s Open Science Days

Traditional open science awards were also presented at the event. Sami Borg, Research Manager at the Foundation for the Development of The Municipal Sector, received the National Open Science Prize and the Promoter of Openness Awards were given to Susanna Nykyri, Chief Open Science Specialist at Tampere University Library, and the Finnish Society of Forest Sciences. More extensive information about the awardees has been published in the open science coordination news (in Finnish).

The chairman of each of four Open Science expert panels changed, and new working groups started in each expert panel. More information about these groups can be found on the Open Science website. You can register for the activities of expert panels through the registration form on the website.

Next year’s 2023 Open Science Summer Days will be organized by Laurea University of Applied Science in Helsinki and the Winter Days jointly by the University of Eastern Finland, Karelia University of Applied Science and Savonia University of Applied Science.

Niina Nurmi, projektisuunnittelija | Project coordinator
Tomi Rosti, tietoasiantuntija | Information specialist
Manna Satama, tietoasiantuntija | Information specialist
Opetus- ja tietopalvelut | Training and information services

Share