UEFin julkaisutoiminta vuonna 2021 | UEF´s publishing activities in 2021

(Please, scroll down to read a summary in English.)

UEFissa julkaistiin enemmän kuin koskaan 2021

Itä-Suomen yliopiston julkaisutoiminta on vakiintunut hyvälle kansalliselle tasolle. UEFilaiset olivat mukana tekemässä viime vuonna noin 3800 julkaisua, mikä on kaikkien aikojen ennätys. Kasvua on noin 8,8 % edellisestä vuodesta. Tieteellisten julkaisujen osuus on hieman yli 2400 kappaletta. Samalla yliopiston kansainvälisten julkaisujen määrä kasvoi hieman.

Kaavio julkaisumääristä vuosien 2010 ja 2021 välillä

Vuoden 2021 tieteellisistä vertaisarvioiduista julkaisuista valtaosa on avoimesti saatavilla, kaikkiaan noin 75 %. Jos tarkastellaan vain alkuperäis- ja katsausartikkeleita, on avoimuuden osuus ylittänyt jo 80 % rajan. Kokoomateosartikkelien sekä kokonaisten kirjojen avoin julkaiseminen on osoittautunut haasteellisemmaksi johtuen mm. kustantajien asettamista vaatimuksista.

Tasapaino eri open access -julkaisumallien välillä on viime vuosina ollut muutoksessa. Hybridijulkaiseminen on tilastojen valossa vienyt tilaa maksumuurin takana olevien artikkelien rinnakkaistallentamiselta(rt+). Syynä tähän voisi olla esimerkiksi se, että koronapandemia ja etätyöskentely ovat lisänneet tarvetta saada julkaisut välittömästi avoimeksi. Myös yliopiston maksama julkaisumaksutuki ohjaa tutkijoita julkaisemaan OA- ja hybridilehdissä.

Itä-Suomen yliopiston julkaisujen avoimuuden kehitys

 

Opinnäytteet

Opinnäytteiden avoimuudessa on vuonna 2021 ylitetty 90 %:n avoimuuden taso peräti kahdella laitoksella. Tähän hienoon tavoitteeseen yllettiin sekä sovelletun fysiikan että historia- ja maantieteiden laitoksilla. Yleisellä tasolla avoimuus jatkaa rauhallista kehitystään, vuosittainen avoimuuden nousu on keskimäärin 3–4 prosenttiyksikköä.

Opinnäytteiden avoimuus tiedekunnittain

Väitöskirjoja julkaistiin vuonna 2021 155 kappaletta, joista 139 yliopiston omissa väitöskirjasarjoissa. Vuoden 2021 väitöskirjoista 92 % julkaistiin avoimesti verkossa.

More publications than ever before

A record number of publications were published by UEFians in the year 2021. The number of publications increased by 8,8 percentage points compared to last year, the total of publications being about 3800 publications. Of this 3800, the share of scientific publications was a little over 2400 publications.

Graph of the number of publications in the UEF between 2010 and 2021

The most (75%) of the peer-reviewed publications published in the year 2021 are available as open access publications. If you look only at scientific journal articles and reviews, the open access percentage reaches 80%. The overall percentage of open access publications is lower for example because the publishers pose very strict conditions or simply forbid self-archiving articles in books or articles in compiled works.

The balance between the different ways of achieving open access has been changing lately. Seems that as the self-archiving is in a steady decline, the publishing in hybrid journals is increasing at the same rate. This may be due to the covid-19 pandemic and remote work, which have created a need to have immediate open access to articles instead of various embargo periods. The changes in hybrid publishing may also be a result of the open access support provided by the UEF.

Open access percentages of scientific articles in the UEF between 2019 and 2021

 

Theses

Two departments had the openness level of more than 90%. This achievement was reached at the department of applied physics and at the department of geographical and historical studies. As previous years, the openness of theses continues to increase at the steady rate of 3-4 percentage points per year.

Open Access in theses, grouped by faculties

155 dissertations were published in 2021, 139 of these in the UEF publishing series. 92% of dissertations were published as OA publications.

Jukka Kananen, palvelupäällikkö | Head of Services

Laura Hämäläinen, tietopalveluneuvoja | Information Services Advisor
Antti Laurila, tietojärjestelmäasiantuntija | IT Systems Specialist
Mari Niemi, tietoasiantuntija | Information specialist
Verkko- ja julkaisupalvelut | Library IT and publishing services

 

Share

Avoimen julkaisemisen kustannuksista UEFissa | Costs of Open Access publishing in UEF

Please, scroll down to read a summary in English.

Tässä blogikirjoituksessa käsitellään avointa julkaisemista Itä-Suomen yliopistossa kirjoittajamaksujen näkökulmasta. Tarkastelussa on mitä avaamisesta maksetaan, miten maksut jakaantuvat yliopiston sisällä ja millaisia eroja kustantajien väliltä löytyy. Yhteenveto kirjoittajamaksukuluista ja niiden jakautumisesta käsittää vain maksut artikkeleista. Blogin loppuosassa käsitellään myös laajemmin avoimen julkaisemisen kustannuksia osana perinteistä aineistohankintaa.

Itä-Suomen yliopiston kirjasto aloitti vuoden 2019 alusta yliopiston kautta maksettujen kirjoittajamaksujen seurannan yhdessä talouspalveluiden kanssa (ks. Kirjoittajamaksut Itä-Suomen yliopistossa vuonna 2019 12.2.2020 ja Kirjoittajamaksut 2020 5.3.2021).  Aiempien vuosien tietojen tapaan myös viime vuoden kirjoittajamaksudata on viety Bielefeldin yliopiston hallinnoimaan OpenAPC-palveluun.

Rinnakkaistallentamista avoimena julkaisemisena käsitellään kirjaston myöhemmässä blogissa keväällä.

Mitä vuonna 2021 maksettiin ja kenelle?

Kirjoittajamaksuja maksettiin Itä-Suomen yliopistossa vuonna 2021 yhteensä 398 775 eurolla. Kulut kasvoivat edelliseen vuoteen verrattuna 5,1 %, absoluuttisesti kasvua oli 19 390 euroa. Kasvu oli maltillisempaa verrattuna vuosien 2019 ja 2020 eroon, jolloin kulut kasvoivat lähes 30 %. Vuoden 2021 kuluista 46 % (182 103 €) maksettiin täydentävästä rahoituksesta ja 54 % (216 672 €) perusrahoituksesta. Täydentävän rahoituksen osuus laski vuoteen 2020 verrattuna 16 prosenttiyksikköä.

Kirjoittajamaksuista 78 % (311 055 €) maksettiin Gold OA -julkaisuille ja 22 % (87 720 €) hybridijulkaisuille (ks. avoimen julkaisemisen vaihtoehdot). Edelliseen vuoteen verrattuna Gold OA -julkaisukanavien osuus nousi peräti 20 prosenttiyksikköä. Avoimen julkaisemisen maksuja maksettiin yhteensä 231 artikkelista, joten kirjoittajamaksujen keskihinnaksi Itä-Suomen yliopistossa vuonna 2021 tuli noin 1726 euroa. Keskihinta laski 2,3 % vuoteen 2020 verrattuna.

Kaaviossa 1 esitellään kirjoittajamaksujen jakautuminen tiedekunnittain vuonna 2021. Eniten maksuja maksettiin edelleen terveystieteiden tiedekunnassa, yhteensä 166 925 eurolla. Luonnontieteiden ja metsätieteiden tiedekunnan suhteellinen osuus kirjoittajamaksuista laski kolmella prosenttiyksiköllä edelliseen vuoteen verrattuna, vuonna 2020 kirjoittajamaksuja maksettiin tiedekunnassa 148 164 eurolla. Yhteiskunta- ja kauppatieteiden tiedekunnassa maksuja maksettiin 36 471 eurolla. Summa pieneni edelliseen vuoteen verrattuna reilut 13 000 euroa. Filosofisen tiedekunnan kirjoittajamaksukulut nousivat vuoteen 2020 verrattuna 80 prosentilla 18 350 euroon.

Piirakkakaavio: filosofinen tiedekunta 5 %, luonnontieteiden ja metsätieteiden tiedekunta 37 %, terveystieteiden tiedekunta 49 %, yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunta 9 %. | Pie chart: philosophical faculty 5 %, faculty of science and forestry 37 %, faculty of health sciences 49 %, faculty of social sciences and business studies 9 %.
Kaavio 1. Itä-Suomen yliopistossa maksettujen kirjoittajamaksujen jakautuminen tiedekunnittain 2021 (%). | Diagram 1. APC distribution among faculties in 2021 (%).

Kaaviossa 2 on havainnollistettu kirjoittajamaksukulujen kehitystä tiedekunnittain vuosien 2019 ja 2021 välillä. Kulujen kasvu on jatkunut terveystieteiden tiedekunnassa ja yliopistossa kokonaisuudessaan, mutta taittunut hienoiseen laskuun luonnontieteiden ja metsätieteiden sekä yhteiskunta- ja kauppatieteiden tiedekunnissa. Filosofisen tiedekunnan kirjoittajamaksukulujen hurjalta kuulostava prosentuaalinen kasvu näkyy tässä taulukossa paremmin kontekstissaan – summa palasi reilun 8000 euron nousulla vuoden 2019 tasolle.

Kaavio: filosofinen tiedekunta vuonna 2019 18797 euroa, vuonna 2020 10175 euroa, vuonna 2021 18350 euroa, luonnontieteiden ja metsätieteiden tiedekunta vuonna 2019 104241 euroa, vuonna 2020 152342 euroa, vuonna 2021 148164 euroa, terveystieteiden tiedekunta vuonna 2019 132441 euroa, vuonna 2020 166925 euroa, vuonna 2021 195790 euroa, yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunta vuonna 2019 41605 euroa, vuonna 2020 49943 euroa, vuonna 2021 36471 euroa, kaikki vuonna 2019 279083 euroa, vuonna 2020 379385 euroa, vuonna 2021 398775 euroa. | Diagram: philosophical faculty 18797 euros in year 2019, 10175 euros in year 2020, 18350 euros in year 2021, faculty of science and forestry 104241 euros in 2019 152342 euros in year 2020, 148164 euros in year 2021, faculty of health sciences 132442 euros in year 2019, 166925 euros in year 2020, 195790 euros in year 2021, faculty of social sciences and business studies 41605 euros in year 2019, 49943 euros in year 2020, 36471 euros in year 2021, all 279083 euros in year 2019, 379385 euros in year 2020, 398775 euros in year 2021.
Kaavio 2. Kirjoittajamaksukulujen kehitys tiedekunnittain 2019–2021 (€). | Diagram 2. Development of paid APCs by faculties between 2019–2021 (€).

Kaaviossa 3 vertaillaan täydentävästä rahoituksesta ja perusrahoituksesta maksettujen kirjoittajamaksujen määrää tiedekunnittain. Edellisen vuoden lukuihin verrattuna perusrahoituksesta maksettujen kirjoittajamaksujen osuus on kasvanut jokaisessa tiedekunnassa. Täydentävästä rahoituksesta maksettujen maksujen osuus on yli puolet (54 %) vain terveystieteiden tiedekunnassa. Luonnontieteiden ja metsätieteiden tiedekunnassa perusrahoituksesta maksettujen kirjoittajamaksujen osuus oli noussut kymmenen prosenttiyksikköä 55 prosenttiin. Samoin perusrahasta maksettujen maksujen osuus oli noussut yhteiskunta- ja kauppatieteiden tiedekunnassa 53 prosentista 71 prosenttiin. Filosofisessa tiedekunnassa kaikki vuoden 2021 kirjoittajamaksut maksettiin perusrahoituksesta.

Kaavio: filosofinen tiedekunta: perusrahoituksesta maksetut 18350 euroa, luonnontieteiden ja metsätieteiden tiedekunta: perusrahoituksesta maksetut 81707 euroa, täydentävästä rahoituksesta maksetut 66456 euroa, terveystieteiden tiedekunta: perusrahoituksesta maksetut 90614 euroa, täydentävästä rahoituksesta maksetut 105176 euroa, yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunta: perusrahoituksesta maksetut 26000 euroa, täydentävästä rahoituksesta maksetut 10470 euroa. | Diagram: philosophical faculty: basic funding 18350 euros, faculty of science and forestry: basic funding 81707 euros, external funding 66456 euros, faculty of health sciences: basic funding 90614 euros, external funding 105176 euros, faculty of social sciences and business studies: basic funding 26000 euros, external funding 10470 euros.
Kaavio 3. Perusrahoituksesta ja täydentävästä rahoituksesta maksetut kirjoittajamaksut tiedekunnittain 2021 (€). | Diagram 3. APCs paid from basic and external funding by faculties in 2021 (€).

Vuoden 2021 kirjoittajamaksujen jakautuminen kustantajittain on nähtävissä kaaviossa 4. Eniten Itä-Suomen yliopistosta kirjoittajamaksuja keränneeksi kustantajaksi nousi MDPI lähes neljänneksen osuudellaan. Kasvu oli huomattavaa vuoden 2020 alle 15 % osuudesta. Sekä Springer Naturen että Elsevierin osuudet laskivat muutamalla prosenttiyksiköllä. Kuuden kärkeen laskuttajista kiilasivat myös Frontiers, Copernicus ja Wiley-Blackwell. Kuudesta eniten laskuttaneista kustantajista Copernicus, Frontiers ja MDPI julkaisevat ainoastaan kokonaan avoimia Full OA -lehtiä. Myös kaikki Springer Naturelle maksetut kirjoittajamaksut kohdistuivat Full OA -lehtiin.

Kaavio: Copernicus GmbH 3,2 %, Elsevier 10,4 %, Frontiers 6,1 %, MDPI 24,5 %, Springer Nature 17,1 %, Wiley-Blackwell 3,7 %, muut 35,0 %. | Diagram: Copernicus GmbH 3,2 %, Elsevier 10,4 %, Frontiers 6,1 %, MDPI 24,5 %, Springer Nature 17,1 %, Wiley-Blackwell 3,7 %, others 35,0 %.
Kaavio 4. Maksetut kirjoittajamaksut kustantajittain 2021 (%). | Diagram 4. Distribution of the APCs with the six largest publishers and the rest of the publishers in 2021 (%).

On syytä korostaa, että maksetut kirjoittajamaksut eivät anna koko kuvaa avoimen julkaisemisen kustannuksista tai niiden jakautumisesta kustantajittain. Suuressa roolissa ovat myös avoimen julkaisemisen sopimukset, joiden nojalla kirjoittajamaksuista voidaan saada alennus, tai artikkelit voidaan julkaista avoimina ilman erillistä kirjoittajamaksua. Esimerkiksi Elsevierin kohdalla laskuun on vaikuttanut hybridilehtien kirjoittajamaksuedun vaihtuminen 50 % alennuksesta maksuttomaan avoimeen julkaisemiseen vuoden 2021 alusta. Myös Springer Naturen ja Wiley-Blackwellin osuuksiin suorista kirjoittajamaksukuluista vaikuttavat kustantajien kanssa solmitut sopimukset. Lisäksi edellisenä vuonna viidennellä sijalla ollut Oxford University Press tippui listalta vuoden 2021 kirjoittajamaksuedun tultua voimaan.

Seurannassa näkymättömät kulut

Kustantajille artikkelikohtaisesti maksetut kirjoittajamaksut ovat vain osa avoimen julkaisemisen tuen kustannuksia. Yhä suurempi osa avoimen julkaisemisen kustannuksista koostuu FinElibin kustantajien kanssa solmimista transformatiivisista sopimuksista. Näissä sopimuksissa kustantajalle maksetaan perinteisen aineistolisenssin eli lukuoikeuden ohella myös julkaisemisesta. Etu on yleensä alennus kirjoittajamaksusta tai mahdollisuus artikkelin avoimeen julkaisemiseen ilman erillistä kirjoittajamaksua. Vertailukelpoista tietoa näiden sopimusten kautta maksettavista kirjoittajamaksuista ei voi saada, koska kaikissa sopimuksissa ei eritellä sitä, mikä on julkaisemisen osuus kokonaishinnasta. Niissä sopimuksissa, missä lukemisen ja julkaisemisen kustannukset on ilmoitettu eriteltynä, on julkaisemisen osuus yhteensä noin 64 % kokonaishinnasta. Huomion arvoista myös on, että näiden transformatiivisten sopimusten kautta julkaistiin avoimena yli 400 artikkelia, kun kirjoittajamaksuja maksettiin viime vuonna 231 artikkelista. UEFin käytössä olevat kirjoittajamaksuedut löytyvät yliopiston avoimen julkaisemisen sivuilta.

Monografioiden ja kokoomateosten BPC-maksatus (book processing charge) on vielä vähäistä artikkeleiden kirjoittajamaksuihin verrattuna. Vuonna 2021 niitä maksettiin talousseurannan kautta noin 22 000 eurolla. Lisäksi UEF on jäsenenä tai maksaa tukimaksuja avoimen julkaisemisen kustantajille ja yhteisöille (mm. PLOS, Open Book Publishers, DOAJ, DOAB). Näitä maksuja kertyi yhteensä noin 13 000 euroa. Myös näistä jäsenyyksistä löytyy lisätietoja kirjaston avoimen julkaisemisen sivuilta.

UEF siis panostaa avoimeen tieteeseen ja julkaisemiseen osana perinteistä aineistohankintaa jo varsin paljon. FinELibin transformatiivisten sopimusten tavoitteena on, että sopimuksissa siirrytään kokonaan lukemisen maksamisesta julkaisemisen maksamiseen. Tätä työtä tehdään suurien kansainvälisten, kaupallisten tiedekustantajien kanssa. Melko varmaa on, että kaupalliset kustantajat eivät tule luopumaan niistä taloudellisista voitoista, joita he ovat voineet saada perinteisessä tieteellisessä kustantamisessa, ja tämä tulee näkymään korkeina kirjoittajamaksuina. Mihin suuntaan avoin julkaiseminen tulee kehittymään, laajeneeko esimerkiksi rinnakkaistallentaminen ja kasvavatko tiedeyhteisöjen piirissä syntyneet avoimen julkaisemisen yhteisöt ja kustantamot todellisiksi vaihtoehdoiksi ja väyliksi tieteellisessä julkaisemisessa? Tämän ratkaisee pitkälti se, mihin suuntaan tieteellinen meritoituminen tulee kehittymään.

Briefly in English

How much did UEF spend on article processing charges (APCs) in 2021? How are the APC costs distributed among the faculties or publishers? This blog answers these questions and a few more. The blog will also address the issue of Open Access publishing costs as a part of the traditional library material acquisition costs.

The University of Eastern Finland Library and the university’s Financial Services started monitoring the article processing charges (APCs) paid by the university in 2019 (see Article processing charges in UEF 2019 and Article processing charges 2020). The monitoring has continued since and it is time to take a look at the 2021 expenses.

The UEF’s APC data is also available at the OpenAPC service though it doesn’t completely match with the university’s own monitoring. This is due to the restrictions of the OpenAPC’s data schema and the fact that the data in OpenAPC is based on library’s monitoring, when the numbers on this blog are based on Financial Services’ accounts.

The total sum of APCs paid by the UEF in the year 2021 was €398,775. The costs grew by 5.1 % compared with the 2020 expenses. 46 % of last year’s sum was paid from external funding and 54 % from university’s basic funding. 78 % of the charges were paid to Gold Open Access publications and 22 % were paid to hybrid publications. APCs were paid for 231 articles, so the average charge per article was about €1,726. The average charge decreased 2.3 % from the previous year.

Diagram 1 (above) shows the APC distribution among faculties. The development of paid APCs can be seen on diagram 2. On diagram 3 one can see the share of APCs paid from basic funding in blue and APCs paid from external funding in orange. The share of basic funding has increased in all faculties. Diagram 4 shows the distribution of APCs with the six largest publishers and the rest of the publishers. In the diagrams, FILO stands for Philosophical Faculty, LUMET for Faculty of Science and Forestry, TERV for Faculty of Health Sciences and YHKA for Faculty of Social Sciences and Business Studies.

In addition to the charges per article paid to the publishers, the library also pays varying amounts of Open Access fees in licence agreements. These agreements vary so much in their terms and conditions that they cannot be directly compared. What can be said is that in the agreements that distinguish between the costs of reading and publishing, the publishing costs are roughly 64 % of the total sum. It is also worth noting that the effect of these agreements on UEF’s open publishing is not insignificant. For example, APCs were paid for 231 articles in 2021, but over 400 articles were published in Open Access via these agreements. This naturally has an effect also on the distribution of APCs with the publishers. For example, UEF has an Open Access agreement with three (Elsevier, Springer Nature and Wiley-Blackwell) of the six publishers in diagram 4. If we didn’t have the agreements with these publishers, the distribution of the costs would certainly look very different. The APC benefits for Open Access publishing gained by these agreements can be found at university’s open publishing web page.

Book processing charges (BPC) that are paid for publishing books or book chapters in Open Access are still relatively minor in comparison with APCs in UEF. BPCs were paid for approximately €22,000 in 2021. In addition to APCs and BPCs UEF also contributed to different Open Access publishing programmes with some €13,000 last year. The list of these programmes can also be found at university’s open publishing web page.

In conclusion, UEF is already investing considerably in Open Science and Open Access publishing through library material acquisition. The transformative Open Access agreements aim for agreements in which organizations pay for publishing, and not for reading. The other parties in these deals are commercial publishers, who naturally aim for financial profit whether it is from read-only and transformative agreements or APCs and BPCs. It will be interesting to see in which direction the Open Access publishing is headed for. Will self-archiving become a more important part of the publishing? Or will the scientific communities’ own publishing platforms and different kinds of diamond/platinum OA journals and platforms take a bigger role? Much depends also on how the scientific merit system develops in the future.

Juho Jussila, tietoasiantuntija | Information Specialist
Riitta Porkka, palvelupäällikkö | Head of Services
Kaarina Meriläinen, tietoasiantuntija | Information Specialist
Tietoaineistopalvelut | Collection Services

Share

Avoimista tieteellisistä artikkeleista kohti avoimia tieteellisiä teoksia | From Open Academic Articles to Open Academic books

Tieteellisiin artikkeleihin, jotka on rahoitettu cOAlition S -rahoittajien rahoituksella, on entistä enemmän ryhdytty soveltamaan Plan S:n vaatimuksia. Seuraavaksi on jo suunnattu katse kohti tieteellisiä teoksia, kuten esimerkiksi monografioita, kirjojen kappaleita ja erillisteoksia. cOAlition S on ottanut kantaa tieteellisten teosten avoimen saatavuuden edistämisestä.

Kannanoton taustalla cOAlition S:n toimintaa koordinoivan Science Europen julkilausuma tieteellisten kirjojen avoimesta saatavuudesta, jossa on toisaalta nostettu esiin niitä haasteita, joita tieteellisten kirjojen julkaiseminen on kohdannut ja toisaalta on esitetty suosituksia tieteellisen julkaisutoiminnan eri toimijoille. Lisäksi äskettäin on esitetty tutkimustuloksia, joissa avoin julkaiseminen edistää näihin teoksiin viittaamista (SpringerNature). Jotkin cOAlition S -rahoittajat ovat jo laatineet omia avoimen saatavuuden linjauksia tieteellisille teoksille.

Nyt julkistettuun cOAlition S:n lausuntoon sisältyy viisi suositusta:

  1. Kaikki alkuperäistutkimukseen perustuvat akateemiset teokset, joita tuetaan cOAlition S -organisaatioiden rahoituksella, olisi julkaistava avoimen saatavuuden periaatteella.
  2. Tekijöillä tai heidän organisaatioillaan olisi säilytettävä riittävät immateriaalioikeudet saattaakseen julkaisut avoimesti saataville ja salliakseen uudelleenkäyttämisen.
  3. Tieteelliset teokset tulisi julkaista avoimen saatavuuden periaatteella hyödyntäen Creative Commons -lisenssejä.
  4. Viivästetyn julkaisemisen kaudet, eli embargo-ajat, pitäisi olla niin lyhyitä kuin mahdollista ja eivät koskaan saisi ylittää 12 kuukautta.
  5. cOAlition S -rahoittajien pitäisi taloudellisesti tukea tieteellisten teosten avointa saatavuutta rahoitusmallien kautta ja avoimen julkaisemisen liiketoimintamalleja erityisjärjestelyin.

Nämä periaatteet tullevat vaikuttamaan myös kansalliseen politiikkatyöhön. Tällä hetkellä kirjoitetaan luonnosta Kokooma- ja yksittäisteosten avoimuuden osalinjaukseksi, joka on osa tutkimusjulkaisujen avoimen saatavuuden linjaustyötä. Kokoomateoksen linjausten taustalla tulee olemaan periaatteita, joissa otetaan kantaa niin rahoitukseen, julkaisujen laadun arviointiin, kuten julkaisemiseen yleensä.

Tieteellisten teosten avoimen saatavuuden linjausta määriteltäessä joudutaan laajasti pohtimaan julkaisemisen bibliodiversiteettiä. On huomioitava kuinka maantieteelliset alueet, kielialueet ja tieteenalat vaikuttavat julkaisukäytänteisiin sekä luonnollisesti julkaisuprosessin erilaisuus liiketoimintamallina. Tyypillisesti tieteellisellä teoksella voi olla pidempi vaikutusaika kuin yksittäisellä lehtiartikkelilla, toki niistäkin löytyy poikkeuksia.

Suunnitelmien toteuttamiselle on annettu enemmän aikaa, koska on nähty, että toimintakulttuurin muuttaminen voi olla haastavaa. Toiveena on, että tekniset ratkaisut vastaisivat niitä samoja vaatimuksia, joita on asetettu avoimen saatavuuden lehdille ja arkistoille.

Samassa yhteydessä on tunnustettu teknisen infrastruktuurin tarpeet myös avoimen saatavuuden kirjoille laajassa merkityksessä. Näitäkin palveluita on jo olemassa ja ne ovat vakiinnuttaneet paikkansa. Tavoitteena on löytää toimintamalli, jossa rahoittajat ja toimijat saadaan yhdessä kehittämään tulevaa toimintakulttuuria.

Käsitteitä:

  • cOAlition S = tiederahoittajien yhteenliittymä, joka on sitoutunut toteuttamaan Plan S:n toimenpiteitä
  • Plan S = suunnitelma tieteellisen julkaisemisen avoimuuden edistämiseksi
  • Science Europe = eurooppalaisten tutkimusrahoittajien yhteistyöelin

Lamppuja lautaseinällä keskellä muistikirja, jossa tekstit 1) Dream 2) Set goal 3) Action ja kolme viivaa sekä kynä näiden viivojen alla

The requirements of Plan S have increasingly been applied to the academic articles published in the funding of cOAlition S funders. Next, the focus is already in academic books, such as monographs, book chapters and other long format works. cOAlition S has taken a position on promoting open access to academic books.

The statement is based on the briefing paper by Science Europe, which coordinates cOAlition S. The briefing paper on open access to academic books highlights the challenges faced by the publication of academic books and on the other hand, recommendations have been given to various actors in the field of academic publishing. In addition, research findings have recently been presented: open access books have more citations than non-open access books on average (SpringerNature). Some cOAlition S funders have developed their own open access policies for academic books.

The cOAlition S statement on open access to academic books contains five recommendations:

  1. All academic books based on original research that was directly supported with funding from cOAlition S organisations should be made available open access on publication.
  2. Authors or their institutions should retain sufficient intellectual property rights to make their academic books available OA and to allow for re-use.
  3. Academic books should be published open access under a Creative Commons licence.
  4. Any embargo periods on academic books should be as short as possible and never exceed 12 months.
  5. cOAlitions S funders should financially support Open Access of academic books via their funding schemes and open access publishing business models via dedicated arrangements.

These recommendations will also influence the national policy work in Finland. A draft policy of the open access of scholarly monographs and compiled works will currently be written. This is a part of the national policy of Open access to scholarly publications in Finland. The policy on the open access of scholarly monographs and compiled works will be based on principles that take a stand on both funding and the evaluation of the quality of publications, as well as publishing in general.

In defining the policy of open access to scholarly books, the bibliodiversity of publication must be considered extensively. Consideration must be given to how geographical areas, language areas and disciplines influence publishing practices and, of course, the diversity of the publishing process as a business model. Typically, an academic book may have a longer duration of impact than a single research article, and of course there are also exceptions.

More time has been given to implement the plans, as it has been seen that changing the operating culture can be challenging. It is hoped that the technical solutions will meet the same requirements what are used in open access journals and archives. In the same context, the need for a technical infrastructure for open access books and other works has also been recognized. These services already exist and have established themselves. The aim is to find an operating model where funders and other actors are brought together to develop a future operating culture.

Concepts:

  • cOAlitions S = a consortium of national research agencies and funders
  • Plan S = a plan to promote open access in scientific publishing
  • Science Europe = a collaboration body of European research funders

Tomi Rosti | tietoasiantuntija | information specialist
Opetus- ja tietopalvelut | Training and information services

Share