UEFin julkaisutoiminta vuonna 2019 | UEF’s publishing activities in 2019

Itä-Suomen yliopiston julkaisutoiminta on vakiintunut hyvälle ja laadukkaalle tasolle. UEFissa kirjoitetaan vuosittain noin 3500 julkaisua, joista tieteellisten julkaisujen osuus viime vuonna oli hieman alle 2400. Julkaisuista suurin osa on avoimesti saatavilla.

Avoimuuteen panostava toimintakulttuuri näyttää toimivan, sillä avoimen julkaisemisen suhteellinen osuus on edelleen noussut maltillista 10 % vuositahtia. Tällä hetkellä noin 64 % kaikista UEFissa julkaistuista vertaisarvioiduista tieteellisistä artikkeleista on avoimesti luettavissa. Suuntaus on ollut myönteinen viimeisten neljän vuoden ajan, ja tavoite täyteen avoimuuteen lähenee vuosittain.

Myös rinnakkaistallennettujen artikkelien määrä on jatkanut tasaista kasvuaan. Vuonna 2019 UEF-eRepoon tallennettiin 411 sellaista artikkelia, jotka eivät ilman rinnakkaistallentamista olisi avoimesti verkossa (RT+-artikkelit). Luku oli 18 % prosenttia enemmän kuin viime vuonna (347 vuonna 2018).

Tämän lisäksi kirjastossa tehtiin myös takautuvaa rinnakkaistallennusta ja sen ansiosta esimerkiksi vuodelle 2018 lisäystä tuli lähes sata RT+ artikkelia. Takautuvalla tallennuksella on merkitystä, sillä korkeakoulujen rahoitusmalli vuodesta 2021 lähtien huomioi lisäkertoimella 1,2 kaikki avoimesti saatavilla olevat vertaisarvioidut artikkelit vuosilta 2017-2020.

Avoimuus näkyy myös opinnäytetöissä. Niiden avoimuusprosentti lähentelee jo kuuttakymmentä (59,7 %). Kaikki tiedekunnat saivat ensimmäistä kertaa vuonna 2019 yli puolet opinnäytteistään avoimesti verkkoon. Kirjaston ja tiedekuntien yhteistyö tässä kasvussa oli merkittävä tekijä. Lukumäärällisestikin opinnäytetöitä tehtiin UEFissa viime vuonna ennätysmäärä, yli 1500 kappaletta.

Avoimuutta kannustamaan on UEFissa perustettu myös kirjoittajamaksuhuojennuksia.

Yliopiston omien julkaisusarjojen toimitustyössä keskeisenä tehtävänä oli valmistautuminen saavutettavuusvaatimusten mukaiseen julkaisemiseen. Taittopohjien valmistelu aloitettiin vuonna 2019 ja ne otetaan käyttöön vuoden 2020 aikana.

Itä-Suomen yliopiston julkaisutoiminnan viime vuosi oli lukujen puolesta hyvä ja vakaa, ja sen avoimuuden kehitys jatkui myönteisenä kohti täyttä avoimuutta.

Open access prosenttien kehitys diagrammina, jossa vuosilukupylväät 2016, 2017, 2018 ja 2019, ja niiden arvot yli 30, yli 40, yli 50 ja yli 60 prosenttia.
Itä-Suomen yliopiston julkaisujen avoimuuden kehittyminen | Development of the openness of the publications of UEF
Eri avoimuustyyppien kehitys | Development of different types of openness

The publishing activities of the University of Eastern Finland have normalised at a good level with high quality. About 3,500 publications are written at the UEF each year, and the number of scientific publications among them was slightly under 2,400 last year. Most of the publications are available as open-access materials.

The operating culture based on open access seems to be effective: the relative proportion of open-access publications has continued to grow at a moderate rate of 10% a year. At the moment, about 64% of the peer-reviewed scientific articles published by the UEF are available as open-access materials. The trend has been positive in the past four years, and the target of open access to all publications is closer each year.

The number of parallel-published articles is also growing steadily. In 2019, a total of 411 articles were saved in the UEF eRepo that would not be available as open-access materials online without parallel publishing (RT+ articles) This was 18% higher than the year before (347 articles in 2018).

In addition, parallel publishing was also done retrospectively at the library, resulting in nearly a hundred new RT+ articles for 2018. Retrospective publishing is important, because in the funding model for universities that will come into force in 2021, all openly published peer-reviewed articles from 2017–2020 are given an additional 1.2 multiplier.

Open access is also visible in theses: Nearly sixty per cent (59.7%) of theses are published as open-access materials. In 2019, all faculties were able to publish more than half of their theses online as open-access materials. This was largely thanks to the collaboration between the library and the faculties. Last year, the number of theses at the UEF was also record high, over 1,500.

UEF has also implemented reduced article processing charges to promote open access.

A central goal in the editorial work on the university’s own publication series was the preparation for publication in compliance with requirements for open access. The preparation of layout templates was started in 2019, and the templates will be taken into use in 2020.

The numbers show that last year was a good and stable one for the University of Eastern Finland in terms of its publication activities, and it maintained a positive trend towards the open access of all publications.

Jarmo Saarti, kirjaston johtaja | Library Director

Jukka Kananen, palvelupäällikkö | Head of Services
Antti Laurila, tietojärjestelmäasiantuntija | IT Systems Specialist
Laura Hämäläinen, tietopalveluneuvoja | Information Services Advisor
Taina Sahlman, ma. tietoasiantuntija | Information Specialist, fixed-term
Verkko- ja julkaisupalvelut | Library IT and Publishing Services

Jaa tämä / Share this
Share

Preprintit julki – missä ja miksi? | Preprint archives – what and why?

(Please, scroll down to read in English.)

Niin sanottuja preprinttejä ​(tai Submitted Version under Review) eli tieteellisen artikkelin kustantajille lähetettyjä käsikirjoitusversioita, joita ei ole vielä vertaisarvioitu, saataville tarjoavat palvelut ovat nyt nousseet suosioon tieteellisessä julkaisutoiminnassa. Vakiintunut matematiikan, fysiikan ja lähialojen arXiv tosin aloitti jo vuonna 1991. Terveystieteiden MedRxiv taas taitaa olla uusimpia.

Preprinttien julkaiseminen on yksi avoimen julkaisemisen muodoista. Esimerkiksi COVID-19-pandemia on tilanne, jossa tutkimustuloksia jaetaan avoimesti ja niihin toivotaan pikaisia kommentteja, kun tutkijat kaikkialla maailmassa pyrkivät ratkomaan virukseen ja sen aiheuttamaan tautiin liittyviä haasteita.

Preprint-arkistojen käyttö ei kuitenkaan rajoitu vain kriisitilanteisiin, vaan kyse on yksinkertaisesti online-julkaisuarkistoista, joihin voi lähettää tieteellisiä julkaisuja, joita ei vielä ole vertaisarvioitu perinteisissä akateemisissa lehdissä.

Artikkelit seulotaan ja tarkistetaan mm. plagioinnin varalta. Preprint voi olla esimerkiksi konferenssiesitelmä, sillä joillain aloilla julkaisun nopeus on oleellisinta ja preprint-arkiston osoitteella niihin voi viitata. Preprinttejä voi kommentoida ja monet pitävät niitä oivana tapana jakaa ja vastaanottaa palautetta meneillään olevista töistä.

Suosittuja preprint-arkistoja:

  • arXiv – matematiikka, fysiikka, tietojenkäsittelytiede ym.
  • BioRxiv – biologia
  • ChemRxiv – kemia
  • Figshare – monialainen, myös muuta kuin preprinttejä, esim. esitelmiä, tutkimusdataa, postereita
  • MedRxiv – lääke- ja terveystieteet
  • OSF Preprints – monialainen portaali, joka kokoaa eri tieteenalojen preprint-arkistoja
  • PsyArXiv – psykologia
  • PeerJ Preprints – biologia, lääketiede, tietojenkäsittelytiede, kemia ym.
  • RePEc – kauppa- ja taloustieteet
  • SocArXiv – yhteiskuntatieteet
  • Zenodo – monialainen, myös muuta kuin preprinttejä, esim. tutkimusdataa

Preprintit ovat nopeasti kasvava osa tieteellistä viestintää. Monien tutkijoiden mielestä perinteinen vertaisarviointiprosessi kestää liian kauan ja viivästyttää tärkeiden tutkimustulosten levittämistä. Altmetriikan avulla seurataan, mistä juuri nyt puhutaan ja kirjoitetaan, jolloin nopeus on etu. Preprint voi tuoda julkaisulle enemmän lukijoita ja viittauksia julkaisulle. Preprint-julkaisemisen etuihin kuuluvat siis ainakin varhainen palaute ja tutkimuksen lisääntyvä näkyvyys.

Rahoittajista esimerkiksi US National Institutes of Health ja Wellcome Trust hyväksyvät preprintit apurahahakemuksissa, mutta Opetus- ja kulttuuriministeriön linjauksen mukaan vertaisarvioimattomia käsikirjoituksia ei raportointivaiheessa lueta avoimiksi julkaisuiksi eli OKM edellyttää julkaisun olevan vertaisarvioitu.

Sana preprint kuvan keskellä. Siitä nuolia ympärillä oleviin symboleihin: nimilappu, kello, lamppu, ketjun lenkki, puhekuplat, megafoni, maapallo, todistus, avoin lukko, idea. Word preprint in the middle. From that arrows to symbols: name tag, clock, lamp, chain ring, speech bubbles, megaphone, globe, certificate, open lock, idea.

Services providing access to Preprints or Submitted Versions under Review, i.e. manuscripts of scientific articles, sent to publishers but not yet peer-reviewed, have recently become popular in scientific publishing. However, the well-established arXiv of mathematics, physics and other related fields has been operating since 1991. In contrast, the health sciences’ MedRxiv is one of the newest ones.

Preprints are a form of open access publishing. For example, the COVID-19 pandemic has prompted scientists to openly share their findings, hoping for quick comments, as researchers around the globe are trying to solve the problems connected to the virus and the disease it causes.

But the use of preprint repositories is not limited to just crisis situations. Instead, they are online publishing archives where scientific publications can be submitted before they have been peer-reviewed in traditional academic journals.

The articles are screened and checked for plagiarism, among other things. A preprint can be a conference presentation, for example, since in some fields swift publication is key and a preprint archive address allows the citation of these articles. Preprints can be commented on, and many believe they are a great way of sharing and receiving feedback on work still in progress.

Popular preprint repositories include:

  • arXiv – mathematics, physics, computer science, etc.
  • BioRxiv – biology
  • ChemRxiv – chemistry
  • Figshare – a multi-field archive that also contains other material, such as presentations, research data and posters
  • MedRxiv – medicine and health sciences
  • OSF Preprints – a multi-field portal that gathers preprint archives from different fields
  • PsyArXiv – psychology
  • PeerJ Preprints – biology, medicine, computer science, chemistry, etc.
  • RePEc – economics and managerial economics
  • SocArXiv – social sciences
  • Zenodo – a multi-field archive that also contains other material, such as research data

Preprints are a fast-growing part of scientific communications. Many researchers believe that the traditional peer review process is too time-consuming and delays the distribution of important research findings. Altmetrics help users keep track of what is currently being discussed and written about, making speed an asset. Preprints can also attract more readers and citations, and early feedback and increased visibility are among the benefits of this publication form.

Funders including the National Institutes of Health in the US and the Wellcome Trust in the UK accept preprints in grant applications. However, according to the Finnish Ministry of Education and Culture’s policy, manuscripts that have not been peer-reviewed are not considered open access publications in reporting, i.e. the Ministry accepts only peer-reviewed publications.

Tuulevi Ovaska, erityistietoasiantuntija | information specialist
Opetus- ja tietopalvelut | Training and Information Services

Jaa tämä / Share this
Share

Kirjoittajamaksut Itä-Suomen yliopistossa vuonna 2019 | Article processing charges in UEF 2019

(Please, scroll down to read a summary in English.)

Avoimen julkaisemisen kehitys (ks. esim. kirjaston blogi 5.6.2019) ja keskitettyyn tukeen oikeutettujen kirjoittajamaksujen maksaminen tiedekunnan tai yksiköiden varoista ovat nostaneet esille tarpeen kirjoittajamaksumenojen seuraamisesta yliopistossamme. Vuoden 2019 alusta Itä-Suomen yliopiston kirjasto ja talouspalvelut ryhtyivät yhteisvoimin seuraamaan yliopiston kautta maksettuja kirjoittajamaksuja. Seurannalla pyritään saamaan selville paitsi keskitetyn tuen mukanaan tuomat kustannukset, myös arvioimaan paremmin julkaisumaksuvirtojen määrää ja kohdentumista esimerkiksi kustantajakohtaisesti. Seurannasta saatuja tietoja voidaan käyttää apuna mm. neuvoteltaessa lisenssisopimuksia kustantajien kanssa. Pidemmällä tähtäimellä avoin julkaiseminen ja kirjoittajamaksut vaikuttavat myös kirjaston kulurakenteeseen: aineistonhankintakustannukset siirtyvät kohti julkaisukustannuksia, kun yhä enemmän aineistoa tulee avoimesti saataville.

Tulokset vuodelta 2019

Seurannan mukaan kirjoittajamaksuja maksettiin Itä-Suomen yliopistossa vuonna 2019 yhteensä 297 083 euroa. Kokonaissummasta 59 % maksettiin täydentävästä rahoituksesta ja 41 % perusrahoituksesta. Kaikista kirjoittajamaksuista 59 % maksettiin Gold OA -julkaisuille ja 41 % hybridijulkaisuille (ks. avoimen julkaisemisen vaihtoehdot). Kirjoittajamaksuja maksettiin yhteensä 175 artikkelista, joten maksettu keskihinta artikkelin saamiseksi avoimesti julkaistuksi oli noin 1 698 €.

Kaaviossa 1 havainnollistetaan Itä-Suomen yliopistossa maksettujen kirjoittajamaksujen jakautumista tiedekunnittain vuonna 2019. Eniten kirjoittajamaksuja vuonna 2019 maksettiin terveystieteiden tiedekunnassa, yhteensä 132 441 € (45 % kaikista kirjoittajamaksuista). Luonnontieteiden ja metsätieteiden tiedekunta kulutti kirjoittajamaksuihin 104 241 € (35 %), yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunta 41 605 € (14 %) ja filosofinen tiedekunta 18 797 € (6 %).

Kaaviossa esitetään Itä-Suomen yliopistossa maksettujen kirjoittajamaksujen jakautuminen tiedekunnittain 2019. FILO: 6 %, LUMET 35 %, TERV 45 %, YHKA 14 %.
Kaavio 1. Itä-Suomen yliopistossa maksettujen kirjoittajamaksujen jakautuminen tiedekunnittain 2019 (%). | Diagram 1. APC distribution among faculties in 2019 (%).

Kaaviossa 2 vertaillaan täydentävästä rahoituksesta ja perusrahoituksesta maksettujen kirjoittajamaksujen määrää tiedekunnittain. Terveystieteiden tiedekunta on maksanut suhteessa jokseenkin saman verran kirjoittajamaksuja perusrahoituksesta ja täydentävästä rahoituksesta. Muiden tiedekuntien kohdalla täydentävän rahoituksen osuus kaikista kirjoittajamaksuista on kuitenkin suhteessa suurempi: filosofisen tiedekunnan osalta 72 %, yhteiskunta- ja kauppatieteiden tiedekunnassa 71 % ja luonnon- ja metsätieteiden kohdalla 64 %.

Kustantajittain suurimmat rahareiät löytyvät kaaviosta 3. Eniten kirjoittajamaksuja on maksettu Springer Naturelle, yhteensä 74 140 € (25 % kaikista maksetuista kirjoittajamaksuista). Elsevier on laskuttanut yhteensä 43 918 € (15 %) ja yli 20 000 € summia on maksettu myös Frontiers Medialle, MDPI:lle, Taylor & Francisille ja Wiley-Blackwellille. Kuvaavaa on, että yhteensä 71 % maksuista on mennyt näille kuudelle kustantajalle. Kirjoittajamaksuosuuksien vertailua kustantajittain vaikeuttaa kuitenkin eri kustantajien ja kirjaston väliset aineistolisenssisopimukset, joihin voi kuulua myös avoimen julkaisemisen kustannuksia. Näiden myötä esimerkiksi merkittävä osa Itä-Suomen yliopiston Elsevierin lehdissä julkaistuista avoimista artikkeleista on saatu julkaistua 50 % alennuksella listahinnasta.

Kaaviossa kuvataan maksetut kirjoittajamaksut kustantajittain vuonna 2019. Elsevier 14,8 %, Frontiers Media 9,1 %, MDPI 7,5 %, Springer Nature 25 %, Taylor & Francis 7,6 %, Wiley-Blackwell 7 %, muut 29 %.
Kaavio 3. Maksetut kirjoittajamaksut kustantajittain (%). | Diagram 3. Distribution of the APCs with the six largest publishers and the rest of the publishers (%).

Seurannassa näkymättömät kulut

Kirjoittajamaksuseuranta ei siis kuitenkaan kerro koko totuutta avoimen julkaisemisen kustannuksista. Kuten mainittua, kirjoittajamaksuja maksetaan joidenkin kustantajien kohdalla myös aineistojen lisenssimaksujen yhteydessä – tällöin sopimus kustantajan kanssa voi kattaa lehtitilauksen lisäksi esimerkiksi tietyn määrän avoimesti julkaistavia artikkeleita tai alennuksia kirjoittajamaksuihin. Vertailukelpoista tietoa näiden sopimusten kautta maksettavista kirjoittajamaksuista ei voi tällä hetkellä saada, koska sopimuskäytännöt vaihtelevat kustantajittain. UEF:in käytössä olevat kirjoittajamaksuedut on listattu Open UEF -sivustolle.

OpenAPC

Itä-Suomen yliopiston kirjoittajamaksutiedot on soveltuvin osin viety myös OpenAPC-tietokantaan. OpenAPC on Bielefeldin yliopiston kirjaston ja INTACT -projektin hallinnoima kansainvälinen hanke, jonka tarkoituksena on koota yhteen eri tutkimusorganisaatioiden maksamia kirjoittajamaksuja. Tätä kirjoittaessa OpenAPC:hen on osallistunut 259 organisaatiota ympäri maailman. Suomesta tietoja palveluun ovat vieneet Itä-Suomen yliopiston ohella myös Turun, Tampereen ja Jyväskylän yliopistot sekä Laurea ammattikorkeakoulu ja Hanken Svenska handelshögskolan. OpenAPC:hen viedyt tiedot eivät täysin vastaa omaa kirjoittajamaksuseurantaamme OpenAPC:n rajoitusten vuoksi.

Briefly in English

The University of Eastern Finland Library and the university’s Financial Services have started to monitor the article processing charges (APCs) paid by the university from the beginning of 2019. By monitoring the expenses, we are hoping to gain not just an overview of the costs of the UEF’s centralised support, but also to estimate the total expenditure of APCs and to whom the charges are being paid to. This information can be used, for example, when negotiating new licence agreements with publishers. In the long run the costs of Open Access publishing will also affect the library’s cost structure: the more literature is available Open Access, the less money is needed to buy licensed material.

The total sum of APCs paid by the UEF in the year 2019 was €297,083. 59 % of this sum was paid from external funding and 41 % from university’s basic funding. 59 % of the charges were paid to Gold Open Access publications and 41 % were paid to hybrid publications. APCs were paid for 175 articles, so the average charge per article was about €1,698. The UEF’s APC data is also available at the OpenAPC service though it doesn’t completely match with the university’s own monitoring due to the restrictions of the OpenAPC’s data schema.

Diagram 1 (above) shows the APC distribution among faculties. On diagram 2 one can see the share of APCs paid from basic funding in blue and APCs paid from external funding in orange. Diagram 3 shows the distribution of APCs with the six largest publishers and the rest of the publishers. In the diagrams, FILO stands for Philosophical Faculty, LUMET for Faculty of Science and Forestry, TERV for Faculty of Health Sciences and YHKA for Faculty of Social Sciences and Business Studies.

In addition to the charges per article paid to the publishers, the library also pays varying amounts of Open Access fees in licence agreements. These agreements vary so much in their terms and conditions that they cannot be directly compared. The support methods for Open Access publishing gained by these agreements can be found at Open UEF web page.

Juho Jussila
Tietoasiantuntija | Information Specialist
Tietoaineistopalvelut | Collection Services

Jaa tämä / Share this
Share

Kirjasto ja UEFRAE2019 | Library and UEFRAE2019

(Please, scroll down to read in English.)

Itä-Suomen yliopisto arvioi jatkuvasti tekemänsä tutkimuksen laatua sekä yhteiskunnallista vaikuttavuutta. Arviointeja tehdään vuosittain itsearvioinneilla sekä säännöllisin väliajoin tehtävillä kansainvälisillä vertaisarvioinneilla. Vuonna 2019 on kansainvälisen arvioinnin vuoro ja arviointi keskittyy yliopiston tutkimustoimintaan vuosina 2015-2018. Arvioinnin tarkoituksena on tunnistaa tutkimuksen vahvuuksia yliopiston tulevaa strategiaa varten. Tehtävässä arvioinnissa tarkastellaan yliopiston nykytilaa sekä tulevaisuuden mahdollisuuksia. Kun edellinen arviointi perustui tiedekuntakohtaisiin tarkasteluihin, niin tämän vuoden tarkasteluissa hyödynnetään tutkimusyhteisöjä, jotka ovat tietyn teeman ympärille rakentuneita monitieteisiä ja kansainvälisesti verkostoituneita yhteisöjä, joilla on selkeä tutkimusfokus.

Itä-Suomen yliopiston tutkijat ehdottivat tutkimusyhteisöjä UEFRAE2019-arviointiin. Yliopiston rehtorit ja dekaanit arvioivat ehdotukset ja tekivät valinnat arvioitavista tutkimusyhteisöistä. Valittujen tutkimusyhteisöjen tuli suorittaa itsearviointi kevään 2019 aikana. Osana itsearviointia kirjasto tuotti itsearviointiraportin liitteeksi bibliometrisen analyysin tutkimusyhteisön ilmoittamista vastuullisista tutkijoista (PI, Principal Investigator). Kirjastolle toimitettuun listaan sisältyi lähes 350 henkilöä, joille haettiin tiedot sekä Scopus että Google Scholar -tietokannoista. Google Scholarin tiedot poimittiin Publish or Perish -työkalun avulla ja ensisijaisesti tiedot poimittiin Google Scholar -profiilista, mikäli sellainen oli tarjolla. Tietokannoista haetut tiedot olivat julkaisujen kokonaismäärä, julkaisujen määrä vuosina 2015-2018, viittausten kokonaismäärä sekä H-indeksi. Muutamien alojen osalta kyseltiin mahdollisuutta käyttää Web of Science -tietokannan tuloksia, mutta kirjaston bibliometriikkaryhmässä todettiin, että monitieteisten ryhmien yhteismitallisen käsittelyn vuoksi tiedot otetaan vain Scopuksesta ja Google Scholarista.

Pääasiassa tiedot kerättiin parin työntekijän voimin, mutta toki taakkaa hiukan hajautettiinkin aikataulullisista syistä. Haasteeksi osoittautui muutamien henkilöiden kohdalla se, että Google Scholar -profiili ei ollut julkinen, joten Publish or Perish -työkalu antoi erilaisen tuloksen kuin henkilöllä itsellään näkyi profiilissa. Tietojen tarkastamiseksi tutkijoita pyydettiin muuttamaan Google Scholar -profiilinsa julkiseksi. Monessa tapauksessa etsimistä olisi helpottanut tutkijakohtainen ORCID-tunnus, joka yksilöi tutkijan ja näin auttaa hänelle kuuluvien julkaisujen löytymistä.

Kirjaston osuus UEFRAE2019-arvioinnin osalta on jo päättynyt, mutta lokakuussa yliopistolla on vielä ulkopuolisten arvioitsijoiden vierailu, jonka aikana kukin tutkimusyhteisö esittäytyy arviointipaneelille, joka myös haastattelee kaikki tutkimusyhteisöt. Tämän jälkeen voimme odotella tämän arviointikierroksen tuloksia.

Mies katsoo suurennuslasin läpi. Man looks through a magnifying glass.

The University of Eastern Finland continuously evaluates the quality of its research and its social impact. Evaluations are carried out annually through self-assessments and regular international research assessment exercises (RAE). The focus of RAE 2019 is on the University’s research activities in 2015-2018. The purpose of the evaluation is to identify research strengths for the future strategy of the university. The evaluation will look at the current state of the university and its future opportunities. While the previous evaluation was based on faculty specific reviews, this year’s reviews utilize research communities that are multidisciplinary and internationally networked communities around a specific theme with a clear research focus.

Researchers from the University of Eastern Finland proposed research communities for the UEFRAE2019 Research Assessment Exercise. The University rectors and deans evaluated the proposals and made the selection of the research communities to be evaluated. The selected research communities had to conduct a self-assessment during spring 2019. As a part of the self-evaluation process, the library produced a bibliometric analysis of Principal Investigator (PI) nominated by the research community as an appendix to the self-evaluation report. The list provided for the library included nearly 350 people, whose figures were retrieved from both Scopus and Google Scholar databases. Google Scholar data was extracted using the Publish or Perish tool, and the data was primarily extracted from the Google Scholar profile of the researcher, if available. The data retrieved from the databases were: the total number of publications, the number of publications in 2015-2018, the total number of citations and the H-index. In some areas, the possibility of using the results of the Web of Science was asked, but the Library’s bibliometrics group stated that due to the multidimensional treatment of data by multidisciplinary groups, data is only taken from Scopus and Google Scholar.

A couple of employees collected most of the data, but the workload was slightly dispersed for scheduling reasons. The challenge for some researcher was that the Google Scholar profile was not public, so the Publish or Perish tool gave a different result than the researcher himself or herself saw on the Google Scholar profile. To verify the data, researchers were asked to make their Google Scholar profile public. In many cases, searching would have been facilitated by a researcher specific ORCID, which identifies the researcher and thus helps to locate his or her publications.

The Library’s contribution to the UEFRAE2019 Research Assessment Exercise has already ended, but in October the University will still have a cite visit, during which each research community will present itself to the external evaluation expert panel, which will also interview all research communities. We can then wait for the results of this Research Assessment Exercise.

Tomi Rosti, tietoasiantuntija | information specialist
Marja Kuittinen, tietoasiantuntija | information specialist
Opetus- ja tietopalvelut | Training and information services

Jaa tämä / Share this
Share

Avointa julkaisemista APC-maksuilla | Open Access Publishing with APCs

(Please scroll down to read a summary in English) 

Tieteellisen julkaisemisen voidaan sanoa olevan siirtymävaiheessa, siirtymässä julkaisujen hankinnasta eli tilausmaksumallista avoimeen julkaisemiseen. Julkaisemisesta aiheutuvat kulut katetaan yleisesti APC– eli kirjoittajamaksulla, mutta on myös mittava joukko täysin maksuttomia julkaisukanavia (ns. Diamond OA).  Avoin julkaiseminen on uusi muotoutumassa oleva tieteellisen tiedon levittämisen muoto, jonka kustannusten kattamisen mallit ovat kehittymässä.

FinELib-konsortio järjesti Helsingissä 7.5.2019 kansainvälisen Libraries Promoting Open Access -seminaarin.  Seminaarissa käsiteltiin avointa julkaisemista, sen kustannuksia ja kustantamisen malleja sekä esimerkkejä toiminnasta eri maissa.

Ruotsin linjauksia avoimessa julkaisemisessa esitteli Tukholman yliopiston kirjaston johtaja Wilhelm Widmark. Ruotsissa avoin tiede ja sen edistäminen on otettu tavoitteeksi ylimmällä mahdollisella tasolla: maan hallitus on linjannut, että Ruotsissa kaikki julkisin varoin rahoitettu tutkimus on julkaistava viipymättä avoimena, ilman embargoja (kustantajan määrittelemä karenssiaika, jonka aikana artikkelia ei saa julkaista vapaaseen käyttöön). Sama tavoite koskee myös tutkimusdataa. Tällä hetkellä tavoitteena on avoimuuden toteutuminen vuonna 2026.

Ruotsissa on Suomen FinELib-konsortiota vastaava konsortionsa Bibsam Consortium. Se on toiminut aktiivisesti siten, että vanhat lehtihankintasopimukset saadaan pikkuhiljaa muutettua kohti avointa julkaisemista tukevia sopimuksia niin, että APC-maksuilla katetaan julkaisemisen kustannukset ja kaikki artikkelit ovat avoinna kaikille. Vuoden 2017 aineistokuluista on tehty laskelmia: Jos kaikki tieteelliset artikkelit ko. vuonna olisi julkaistu avoimena, olisi se maksanut Ruotsille 38,5 miljoonaa euroa.  Samana vuonna Ruotsissa maksettiin todellisuudessa lisenssimaksuja (=aineistojen hankintamaksuja) sekä APC-maksuja 43,3 miljoonalla eurolla.

Suomessa on tänä vuonna alkanut Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittama ja FinELibin toteuttama projekti, jossa kerätään tietoa siitä, miten avoimen julkaisemisen kirjoittajamaksujen seurantaa on toteutettu FinELibin jäsenorganisaatioissa. Tavoitteena on kehittää avoimen julkaisemisen kustannusseuranta kansalliselle tasolle. Samalla kustannusten näkyväksi tekeminen toivottavasti helpottaa tulevissa aineistoneuvotteluissa kustantajien kanssa.

Myös Euroopan laajuista kustannusten seurantaa on olemassa. Dirk Pieper Bielefeldin yliopistosta oli seminaarissa esittelemässä siellä vuonna 2015 aloitettua OpenAPC -projektia. OpenAPC sisältää tällä hetkellä tiedot noin 240 tutkimuslaitoksen tai yliopiston APC-maksuista eri puolilta Eurooppaa. Tietokannasta saa myös kustantajakohtaisia tietoja. Mikään yllätys ei ole, että suurimmat kolme kustantajaa (Elsevier BV, Springer Nature ja Wiley Blackwell) saavat myös suurimman osan rahasta. Mutta positiivinen seikka on se, että kymmenen eniten kirjoittajamaksuja saaneen joukossa on kolme OA-julkaisijaa: PLOS, Frontiers ja Copernicus.

OpenAPC on laajentunut viime vuosina kansallisesta toimijasta Euroopan laajuiseksi, mm. Ruotsi ja Iso-Britannia toimittavat sinne keskitetysti omat tietonsa. Edellä mainitussa Suomen kansallisessa projektissa yhtenä tavoitteena on saada myös Suomesta keskitetysti kerätyt tiedot mukaan OpenAPC:en.

UEFin kirjasto on mukana FinELibin projektissa. Yliopistossamme on jo sovittu vuodelle 2019 keskitetystä kirjoittajamaksujen tukemisesta niissä tapauksissa, missä rahoittaja ei ole hyväksynyt maksuja hankkeen kustannuksiksi. Tässä yhteydessä rakennettiin myös maksuliikenteelle seurantajärjestelmä. UEF linjasi tuen koskemaan Julkaisufoorumin luokkien 2 ja 3 maksuja, sekä edellytti, että keskitetysti ei maksettaisi ns. hybridijulkaisujen kirjoittajamaksuja (=julkaisut, jotka saatetaan erillistä maksua vastaan avoimeksi tilausmaksullisessa lehdessä). Maksuista vastaavat tiedekunnat tai yksiköt, ja tiedekunnat voivat halutessaan tehdä omia linjauksiaan maksatukseen. Tässä vaiheessa vuotta on käytettävissä vain alustavia arvioita siitä, minkä verran UEFin tasolla käytetään rahaa kirjoittajamaksuihin. Vuoden ensimmäisen kolmanneksen aikana APC-maksuja oli maksettu noin 62 000 eurolla, josta suurin osa on ollut hankerahoitusta. Yliopiston perusrahoituksesta maksuja on maksettu noin 16 000 eurolla, joista Golden OA -lehtiin on kohdistunut yli puolet eli noin 10 000 euroa.

Siirtymävaiheen toivoisi monestakin syystä jäävän lyhyeksi. Kustannukset ovat kasvaneet entisestään. Tällä hetkellä tieteellisistä julkaisuista maksetaan sievoisia summia hankintoina, ja toisaalla APC-kirjoittajamaksut ovat kasvussa. Tieteellinen julkaiseminen on moninaistumassa, on julkaisuarkistoja, rinnakkaistallentamista, Golden OA:ta ym. Tämä voi aiheuttaa sekä tutkijalle että myös tutkimustulosten etsijälle päänvaivaa: missä julkaista ja mistä mitäkin löytyy.

Tieteellistä julkaisemista uudistavien suurten tutkimusrahoittajien koalition (cOAlition Plan S) Plan S -suunnitelman lopullinen versio valmistui toukokuussa. Täytäntöönpanoa on nyt siirretty vuodella ja suunnitelma astuu voimaan vuonna 2021. Siinä tarkennetaan, ja ehkä laajennetaankin, avoimen julkaisemisen käsitettä. Rinnakkaisjulkaiseminen nostetaan aiempaa luonnosversiota selkeämmin vaihtoehtona esille, samoin siirtymäkaudelle tarjotaan eri toimijoille, lehdille, tieteellisille seuroille yms. siirtymäkausisopimuksien mahdollisuuksia. Näin eri toimijat saavat enemmän aikaa luoda itselleen sopivat OA-julkaisemisen toimintatavat. Suunnitelmassa rahoittajat myös sitoutuvat tutkimuksen arvioinnissa DORA-periaatteisiin. Niiden mukaan tutkimusta arvioidaan tutkimustuotosten, ei julkaisukanavan tai julkaisijan mukaan. Hybridilehdet ovat tiukasti rahoittajien koalition hyväksynnän ulkopuolella. Ainoastaan jos hybridilehdellä on siirtymäkausisopimus avoimeen julkaisemiseen siirtymiseksi, se on hyväksyttävissä. Koalition mukaan hybridilehtien siirtymäkausisopimukset voivat olla voimassa ainoastaan vuoteen 2024 asti. Plan S:n periaatteet ja toimeenpanosuunnitelma on luettavissa cOAlition S:n verkkosivuilta

Scientific publications are transitioning from subscriptions to open access. The costs of open publishing are usually covered by APCs (Article Processing Charges). This transitional period is profitable for the publishers, they can now double-dip. For example, the universities in Sweden paid about five million euros more for scientific journals in 2017 because they paid for both subscriptions and open access.  Many universities have built systems for following up the costs of open access. Bielefeld University in Germany has developed a service called the OpenAPC, which nowadays is tapped globally. The FinELib has started a project which aims to develop a system for following up the APC’s in Finland and there is also a plan to join the OpenAPC.

Funders in Europe have published their principles and implementation of Plan S in May. With effect from 2021, all scholarly publications funded by public or private grants provided by national, regional and international research councils and funding bodies, must be published in Open Access journals, on Open Access platforms, or made immediately available through Open Access repositories without embargo. Principles and implementation of Plan S is available in English on cOAlition S website.

Riitta Porkka, palvelupäällikkö | Head of Services
Tietoaineistopalvelut | Collection services

Jaa tämä / Share this
Share