UEFin julkaisutoiminta: määrää ja laatua | UEF publishing: quantity and quality

(Please, scroll down to read in English.)

Itä-Suomen yliopiston tutkijoiden julkaisujen määrä on vakiintunut noin 3500 vuosittaiseen julkaisuun. Tämä luku kuvaa hyvin sitä tieteellisen julkaisemisen perussääntöä, että yksi tutkija tuottaa keskimäärin pari julkaisua vuodessa. Tosin jos tarkastellaan yksittäisiä tutkijoita, hajonta on yliopistossammekin suurta: ahkerimmat julkaisevat kymmeniä julkaisuja vuodessa.

Julkaisufoorumiluokituksia tarkasteltaessa voidaan havaita selkeä siirtymä kohti korkeamman julkaisufoorumiluokituksen julkaisuja monografioissa. Sen sijaan lehtien ja sarjojen julkaiseminen on säilynyt samankaltaisena viime vuosina. Näyttäisi myös siltä, että konferenssijulkaiseminen on alkanut hiipua viime vuosina.

Avoin julkaiseminen on myös edennyt hyvin yliopistossamme. Olemme jo saavuttaneet 40 %:n avoimuuden asteen ja tavoitteena oleva 50 % parin seuraavan vuoden aikana näyttää siten olevan mahdollista saavuttaa.

The number of publications by researchers from the University of Eastern Finland has stabilized around to 3500 annual publications. This is according to the basic rule of scientific publishing that one researcher produces on average a couple of publications per year. However, if we look at individual scientists, scattering is great: the most active publish dozens of publications a year.

When reviewing the Publication forum ratings, there is a clear transition towards higher publication forums in monographs. Instead, publication in journals and series has remained similar in recent years. It seems also that conference publishing has begun to decline.

The open access publishing has also developed well in our university. We are about to approach the degree of openness of 40% and the target of 50% in the next couple of years seems to be achievable.

Jarmo Saarti, kirjaston johtaja | Library director
Jukka Kananen, palvelupäällikkö | Head of services
Verkko- ja julkaisupalvelut | Library IT and Publishing services

Jaa tämä / Share this
Share

UEF eRepo avoimien aineistojen palvelu laajeni myös tutkimusdataan | UEF eRepo, the open access materials service, has now been extended to include research data

UEF eRepository on Itä-Suomen yliopiston avoimien tutkimusaineistojen palvelu, joka sisältää rinnakkaistallennettuja tieteellisiä artikkeleita ja tutkimusaineistojen metatietoja. Keväällä 2018 julkaistiin eRepon uutena aineistotyyppinä tutkimusdataosio, joka kokoaa yhteen tiedot UEFin tutkijoiden tuottamasta tutkimusdatasta. UEF eRepo ei sisällä itse tutkimusdataa, vaan se kerää kuvailevaa tietoa eli metadataa tutkimusdatasta. Avoimiin aineistoihin löytyy eReposta linkki, jonka kautta myös avattu data on saatavissa.

UEF eRepository https://erepo.uef.fi/

 

UEF eRepo tutkimusdata edistää avointa tiedettä lisäämällä tutkimusaineistojen näkyvyyttä ja saatavuutta.  eRepo haravoi tietoja tutkimusdatasta useasta data-arkistosta, ja kokoaa yhteen eri palveluissa olevaa tietoa, mikä helpottaa tutkijaa ja yliopistoa, kun kaikki tiedot voidaan koota yhteen paikkaan saataville.  Tällä hetkellä haravoitavia datapalveluita ovat Etsin, Zenodo ja EUDAT.

UEF eRepo haravoi tietoja tutkimusdatasta useasta eri palvelusta, ja uusia UEF tutkijoiden käyttämiä palveluja on mahdollista lisätä haravointiin.

Tutkimusdatan tallentamiseen on käytettävissä useita luotettavia kansallisia ja kansainvälisiä tutkijoille maksuttomia palveluita. Tutkija valitsee omalle tutkimusdatalle ja tieteenalalle sopivan data-arkiston, jonne tallentaa tutkimusdatan avoimesti saataville. Tutkimusaineistojen hakupalvelu Etsintä suositellaan kaikissa tapauksissa metadatan tallentamiseen. Etsin on opetus- ja kulttuuriministeriön tarjoama palvelu suomalaisen tutkimusjärjestelmän toimijoille. Palveluun voi tallentaa metatietoja myös aineistoista, joita ei voida suoraan avata jatkokäyttöön juridisista tai eettisitä syistä johtuen. Aineiston julkiset kuvailutiedot lisäävät tietoa olemassa olevista aineistoista, ja voivat poikia esimerkiksi uusia yhteistyömahdollisuuksia tutkijoille, vaikka itse aineistoa ei voida avata.

Esimerkiksi Tietoarkiston Aila ja Kielipankki ovat tutkimusdatapalveluja, jonne tutkija voi tallentaa tutkimusaineistoja, ja avata niitä jatkokäyttöä varten. Palveluista saa myös asiantuntija-apua aineiston avaamiseen liittyviin kysymyksiin, kuten anonymisointiin. Tietoarkistoon ja Kielipankkiin tallennetuista UEF tutkijoiden aineistoista tiedot siirtyvät automaattisesti Etsimeen, ja sieltä eRepoon. Kansainvälisistä data-arkistoista UEF eRepoon haravoidaan Zenodossa ja Eudatissa sijaitsevat UEF tutkijoiden aineistot. Tietojen automaattisen siirron onnistumiseksi on tärkeää, että Itä-Suomen yliopisto mainitaan metatiedoissa. Affiliaation kirjaamiseen suosittelemme käytettävän ”University of Eastern Finland”. Lisää datapalveluja löytyy Open UEF -sivustolta.

Tutkija on paras, ja usein ainut keräämänsä aineiston asiantuntija, joten on tärkeää, että tutkija itse tuottaa aineistosta kuvailutietoa koko tutkimusprosessin ajan. Kirjaston asiantuntijoilta saa tukea ja koulutusta tutkimusdatan hallintaan, avaamiseen, kuvailuun sekä metadatan tuottamiseen. Voit lähettää kaikki tutkimusdatan hallintaan, kuten aineiston avaamiseen tai aineistonhallintasuunnitelman kirjoittamiseen liittyvät kysymykset osoitteeseen opendata(at) uef.fi. Kirjaston Tutkimuksen tuen sivuilta löytyy lisää tietoa tutkimusdatan hallinnasta.

In English

UEF eRepository, the open access materials repository of the University of Eastern Finland, contains self-archived versions of academic articles and metadata of research data made available by our researchers. In spring 2018 research data as a new resource type was added to UEF eRepo. It gathers the metadata of the research data of UEF researchers. The datasets are not deposited into UEF eRepo because it contains only the metadata, the description of the research datasets. In case the data is openly accessible in some data repository, there is a link to it in UEF eRepo.

The metadata of research data in UEF eRepo research data promotes open science by increasing the visibility and accessibility of research data. UEF eRepo harvests the scattered metadata of research data from several different data services. It benefits the researcher and university when all that metadata can be found in one place. At the moment, automatic transfer into UEF eRepo is possible from Etsin, Zenodo and EUDAT.

There are several reliable national and international data repositories that researchers can use to deposit their research data for free. The researcher can choose the repository that best suits the data and the discipline. It is recommended that the metadata is always deposited at least into Etsin, the research data finder. Etsin is a service provided by the Ministry of Education and Culture to actors in the Finnish research system. In Etsin, researchers can publish metadata also from data that cannot be opened due to the juridical or ethical reasons. Open metadata increases the awareness of the existing data and can lead, for example, to new collaboration possibilities for researchers, even if the data cannot be opened.

FSD Aila and the Language Bank of Finland are national data services where the researcher can deposit and open datasets. In addition, they provide expert guidance on questions related to opening research data such as data anonymisation. From FSD Aila and the Language Bank of Finland, the metadata of UEF researcher’s data will automatically be transffered into Etsin and from there into UEF eRepo.  From Zenodo and EUDAT, of the international data repositories, the metadata of UEF researcher’s data is automatically transferred into UEF eRepo. In order that the automatic information transfer succeeds, it is important that the university is mentioned in the metadata correctly. It is recommended to use “University of Eastern Finland” for affiliation. You can find more information about different data services information about the data services from Open UEF web pages.

The researcher is the best and often the only expert of the collected research data. Therefore, it is important that the reseachers themselves describe the data throughout the research process. UEF Library’s information specialists give guidance and training to research data management, opening the data, describing and producing the metadata of research data. If you have any questions about research data management such as how to open the data or write data management plan, you can send them to opendata (at) uef.fi. You can find more information on research data management from UEF Library’s Research support webpages.

Anne Karhapää tietoasiantuntija | information specialist
Opetus- ja tietopalvelut | Training and information services

Jaa tämä / Share this
Share

Tieteellisten julkaisujen avoimuus vuonna 2017 | UEF Open Access statistics 2017

(Please, scroll down to read a summary in English.)

Itä-Suomen yliopiston vuoden 2017 julkaisuluvut alkavat olla likipitäen valmiina ja on aika katsoa yliopistomme avoimuuden edistystä tilastolukujen avulla. Pääpaino on vertaisarvioitujen artikkeleiden avoimuuden kehittymisessä, mutta vilkaisemme myös opinnäytetöiden avoimuutta.

Hyvät uutiset alkuun: avoimuuden osuus on kasvanut mukavaa tahtia — vauhti jopa kiihtyy. Avoimesti julkaistujen tieteellisten artikkelien määrä on noussut vuoden aikana 8 prosenttiyksikköä. Tilastojen valossa voi sanoa, että kehitys on ollut kirjaston tarjoaman rinnakkaistallennuspalvelun ansiota — rinnakkaistallennuksen avulla avoimeksi saatettujen artikkelien osuus on samassa ajassa kasvanut 6,5 prosenttiyksikköä, kun taas Open Access ja hybrid -julkaisukanavissa julkaistujen artikkelien osuus on pysynyt miltei samana.


Kaaviossa RT tarkoittaa kaikkia rinnakkaistallenteita, RT+ tarkoittaa rinnakkaistallenteita joiden avulla on oikeasti saatu avattua aineistoa, jota ei muutoin olisi avoimesti verkossa luettavissa. RT-kategorian tallenteet ovat siis jo valmiiksi avoimesti saatavilla eikä tällä edistetä avoimuutta.

Rinnakkaistallennustyyppi Julkaistu OA-lehdessä tai avoimena artikkelina hybrid-lehdessä Rinnakkaistallennettu
RT X X/-
RT+ X

Avoimien aineistojen rinnakkaistallennusta tehdään kuitenkin lisenssien sen salliessa, sillä sen avulla julkaisujen näkyvyys paranee sekä pystymme paremmin takaamaan artikkelien saatavuuden pitkällä aikavälillä. RT+ kategoriassa tapahtuva muutos on kuitenkin se, jossa eniten toivomme tapahtuvan kasvua. Seuraavassa kaaviossa listataan tarkemmin Itä-Suomen yliopiston julkaisuarkisto eRepoon rinnakkaistallennettujen artikkelien
RT/RT+ suhdelukuja tiedekunnittain.

Kaaviosta nähdään kuinka terveystieteissä sekä luonnontieteissä rinnakkaistallentaminen edistyy myös RT+ kategoriassa hyvää vauhtia. Yhteiskuntatieteissä ja humanistisella alalla kehitys on maltillisempaa, taustasyynä tähän tieteenalakohtaiset erot julkaisukulttuurissa ja lehtien käytänteissä. Varsinkin kotimaisten lehtien suhtautumisessa rinnakkaistallentamiseen on vielä haasteita, mutta asiaa pyritään kehittämään kansallisen Kotilava-hankkeen avulla.

Verrattaessa OA-lukuja toisiin korkeakouluihin selviää, että luvuissamme olisi vielä parantamisen varaa. Asetumme kansallisessa vertailussa tukevasti puolivälin tienoille, mutta jo 10 % korotus lukuihimme veisi UEF:n lyhyen aikavälin tavoitteeseemme, jossa puolet artikkeleistamme olisi avoimesti saatavilla. Tämän tavoitteen saavuttaminen ei edellyttäisi kuin reilun 200 rinnakkaistallennuksen lisäystä vuositasolla (RT+) UEFin tutkijoilta.

Yliopisto OA:n osuus RT+ artikkelien lkm
Jyväskylän yliopisto 62,8 753
Hanken 57,9 73
Turun yliopisto 49,8 472
Lapin yliopisto 45,7 5
Tampereen yliopisto 45,7 244
Itä-Suomen yliopisto 40,4 225
Taideyliopisto 40 4
Kaikki yliopistot 39,9 2556
Helsingin yliopisto 39,7 463
Oulun yliopisto 39,4 309
Tampereen tekn. yliopisto 38,4 212
Lappeenrannan tekn. yliopisto 37,2 4
Åbo akademi 32,6 21
Aalto yliopisto 30,6 277
Vaasan yliopisto 21,9 9

Taulukon tiedot Jyrki Ilvan keräämästä aineistosta, OA-julkaisujen osuus korkeakoulujen vuoden 2017 vertaisarvioiduista artikkeleista (A1-A4), Jyrki Ilva, Tiedot kerätty Juulista 26.3.2018

Rinnakkaistallenteiden lisäämiseksi kirjasto on tehostamassa viestintäänsä tutkijoiden suuntaan. Tavoitteenamme on lähettää muistutusviesti kaikille niille tutkijoille, joilta emme ole saaneet rinnakkaistallennettavaa artikkelia joko SoleCris-julkaisutietolomakkeella tai eRepo-sähköpostilla (erepo at uef.fi). Tutkijoilta saadun palautteen mukaan he kaipaavat muistuttelua rinnakkaistallentamisesta ja tähän huutoon pyrimme nyt vastaamaan. Muistutusviestien lisäksi tulemme jatkamaan laitoksilla vierailua joko avoimen kutsun perusteella tai kirjaston koulutustarjottimelta räätälöidyn tilauksen mukaisesti.

Gradut avoimempaan suuntaan

Vuodesta 2018 näyttäisi tulevan hyvä vuosi gradujen avoimuudelle. Neljännes vuodesta on takana ja yli puolet UEFin graduista on saatu avoimesti verkkoon. Toki vuoden 2018 OA-luku on vielä hyvin altis muutoksille, mutta tällä hetkellä kehitys näyttää todella positiiviselta. Taustalla avoimuuden positiiviseen kehitykseen uskomme ainakin osittain olevan uusitun gradujen tarkastukseenjättölomakkeen, jonka avulla opiskelijan on helpompi antaa lupa avoimeen julkaisemiseen. Myös opiskelijoille tiedottamista on lisätty, ja ohjaajatkin ovat ryhtyneet suosittelemaan töiden avaamista yhä enemmän, eikä näin ollen voikaan sanoa, että avoimuuden kehitys olisi saavutettavissa vain teknisin keinoin, tai että se olisi ylipäätään helppoa.

Briefly in English: The number of open access publications in UEF has increased 8% in one year, mainly because of self-archiving (UEF eRepository) . In national comparison UEF is midway. Feedback from the researchers is that they need reminders, so the library aims to contact all those researchers who have not submitted an article for self-archiving either via the SoleCris form or by email to erepo[at]uef.fi. In addition, we will continue visiting units either by an open invitation or based on a booking through the library’s training menu.

Antti Laurila, tietojärjestelmäasiantuntija | IT Systems Specialist
Laura Hämäläinen, tietopalveluneuvoja | Information Services Advisor
Verkko- ja julkaisupalvelut | Library IT and Publishing services

Jaa tämä / Share this
Share

Tutkimusjulkaisutiedot talteen meillä ja muualla | Saving research publication data at home and away

(Please, scroll down to read in English.)

Yliopistojen tutkimustoiminta ja siitä syntyvät julkaisut ovat keskeinen osa yliopistojen toimintaa ja muodostavat 13 prosenttia niiden rahoituksesta. Julkaisutiedot kerätään yliopistoissa ja korkeakouluissa vuosittain, sillä ne raportoidaan eteenpäin opetus- ja kulttuuriministeriölle. Julkaisujen erityisasiantuntijuus kirjastoissa tarjoaa hyvän lähtökohdan opastaa ja neuvoa tutkijoita sekä tallentaa ja tarkistaa julkaisutiedot oikeaan, raportoinnissa vaadittavaan muotoon.

Vierailimme maaliskuussa 2018 Tampereen yliopiston kirjastossa, jossa paikalla oli myös TTY:n edustaja, sekä Turun yliopiston ja Åbo Akademin kirjastoissa. Vierailuilla keskustelimme yhdessä muiden kirjaston edustajien kanssa julkaisutiedonkeruusta ja –raportoinnista. Selvisi, että työn tekemisen tavat vaihtelevat jonkin verran eri toimijoiden kesken, mutta kohdatut ongelmat ovat samankaltaisia.

Kirjastot keräävät tietoa tutkimusjulkaisuista muun muassa tuomalla viitteitä tutkimustietojärjestelmiin säännöllisin väliajoin sekä kansainvälisistä (esim. Web of Science, Scopus, PubMed) että kotimaisista (esim. Medic, Arto) viitetietokannoista. Näin saadaan tallennettua merkittävä osa erityisesti luonnontieteen julkaisuista. Humanistisilla aloilla tieto taas saadaan useammin kirjastojen luomilla palvelulomakkeilla tai tutkijoiden suorilla tallennuksilla. Tiedot tallennetaan julkaisutietojärjestelmiin, joita yliopistoilla on erilaisia. Tampereen yliopisto ja Itä-Suomen yliopisto tallentavat julkaisutietonsa SoleCRISiin, kun taas Tampereen teknillinen yliopisto käyttää Purea ja Turun yliopisto ja Åbo Akademi Converista. Järjestelmien tietosisältö vaihtelee eri toimijoittain – toisissa yliopistoissa tallennetaan myös henkilökunnan asiantuntijatehtäviä ja laajempia tietoja hankkeista tai käytetään järjestelmää itsessään julkaisuarkistona. Itä-Suomen yliopiston SoleCRIS-järjestelmä toimii raportoinnin tukena ja viitetietoarkistona.

Järjestelmien erilaisuudesta huolimatta kirjastoissa kohdataan kuitenkin samankaltaisia ongelmia: henkilöresurssien riittävyys ja kohdentaminen raportointi- ja rinnakkaistallennustehtäviin ja järjestelmän ylläpitoon, järjestelmän toimittajien käyttötuen hitaus ja järjestelmien päivittäminen muuttuviin vaatimuksiin (raportointi, tutkijoiden näkyvyys) sekä työn ruuhkautuminen vuodenvaihteessa raportoinnin alla. Yhteistä kaikille on myös se, ettei julkaisujen raportointi ministeriölle onnistu suoraan mistään tutkimustietojärjestelmästä, vaan kaikissa näissä yliopistoissa raportointi tehdään yliopiston oman tietovaraston avulla. Usein myös johto seuraa julkaisumääriä nimenomaan tietovarastoon perustuvan johdon raportointijärjestelmän avulla. Samaa julkaisutietojärjestelmää käyttävillä kirjastoilla on myös eritasoista yhteistyötä keskenään esimerkiksi uusien ominaisuuksien käyttöön saamiseksi.

Yliopistokirjastoilla on myös erilaisia tapoja saada tutkimustietoja tutkijoilta itseltään. Esimerkiksi Tampereen yliopistossa heitä lähestytään neljä kertaa vuodessa sähköpostitse, ja TTY:ssa tutkijat tallentavat itse ne julkaisut, joita ei löydy importointitietokannoista. Itä-Suomen yliopisto kehottaa SoleCRIS-yhteyshenkilöiden kautta tutkijoita pitkin vuotta käyttämään kirjaston tarjoamaa palvelulomaketta, ja erityisesti nämä muistutusviestit painottuvat loppuvuoteen. Lomakkeen avulla julkaisutiedot voi ilmoittaa minimitiedoin kirjastossa tallennettavaksi ja samalla pyytää kirjastoa rinnakkaistallentamaan julkaisun yliopiston eRepo-julkaisuarkistoon. Tavat ovat erilaisia, mutta kaikissa tutustumiskohteina olleissa yliopistokirjastoissa kirjaston rooli julkaisutiedonkeruussa on merkittävä. Henkilöresurssit kuitenkin vaihtelevat. Itä-Suomen yliopistossa CRIS-tallentajia on kuusi, joista vain yksi tällä hetkellä tallentaa rinnakkaistallenteita julkaisuarkistoon. Turussa henkilöitä on tuplasti enemmän, ja kaikki myös tuovat tietoja tietokannoista sekä rinnakkaistallentavat julkaisuja. Muut toimijat sijoittuvat tälle välille. Toki julkaisumäärätkin vaihtelevat melkoisesti (1600–5400). UEF sijoittuu tässä tarkastelussa hyvään keskiarvoon vuosittaisella noin 3400 julkaisullaan. Myös työnjaossa on eroja – toiset kirjastot tekevät tallennukset tiedekuntajaolla ja toiset julkaisutyypeittäin.

Kirjastojen lisäksi julkaisutiedonkeruuseen liittyy olennaisesti yliopiston hallinto ja it-palvelut sekä kansallisella tasolla tieteen tietotekniikan keskus CSC, joka siirtää omalla VIRTA-julkaisutietopalvelullaan tiedot kaikille näkyviksi valtakunnalliseen Juuli-julkaisutietoportaaliin. Tietojen oikeellisuus on tärkeää, ei ainoastaan raportointiteknisesti, vaan myös siksi, että esimerkiksi julkaisujen open access -prosentteja seurataan kansallisella tasolla nimenoman Juulin avulla.

Järjestelmät eivät ole muuttumattomia, ja vaihdoksiakin tapahtuu. Esimerkiksi Åbo Akademi selvittää parhaillaan mahdollista järjestelmänvaihdosta ja Tampereen tulevaisuus on erityisen kovassa murroksessa, kun kolme toimijaa yhdistyy Tampere3-yhteistyöhön. Tämä aiheuttaa väistämättä myös muutoksia tutkimustietojärjestelmään. Muualla muutoksia ei ole tällä hetkellä tulossa, joten Turun yliopisto ja Itä-Suomen yliopisto lähtevät kohti uutta raportointikautta entisillä järjestelmillään ja osittain myös viime vuodelta vakiintuneiden työnjakojen turvin.

Saving research publication data at home and away

Research activities and publications originating from the research are an essential part of the universities’ operations. In fact, publications form 13% of the university funding. The research publication data is collected annually at the universities because the data must be reported to the Ministry of Education and Culture.

In March 2018, we visited Tampere University Library where we also met a representative from Tampere University of Technology (TUT). In addition, on the same tour we paid a visit to Turku University Library and Åbo Akademi University Library. During our visits, we discussed the subject of collecting and reporting research publication data with representatives from the libraries. It became clear to us that the ways of doing the work vary to some degree with different organisations but the encountered problems are similar.
The libraries collect publication data to their systems. Tampere University and University of Eastern Finland save their publication data to SoleCRIS whereas TUT uses a system called Pure and Turku University and Åbo Akademi use a system called Converis. The content of the information saved into the systems varies with different organisations.

The libraries collect data on research publications, for example, by harvesting at regular intervals references to their research publication data systems from both international (e.g. Web of Science, Scopus, PubMed) and national (e.g. Medic, Arto) reference databases.

Despite the differences in the systems, the libraries are facing similar problems: insufficient human resources, as well as difficulties in allocating the human resources to the tasks of reporting, self-archiving and system maintenance. In addition, slowness of the helpdesk services provided by the system suppliers and continuous need to update the systems to meet with the changing demands (reporting, visibility of researchers) cause problems as well as the fact that the workload is clustered around the turn of the year due to the upcoming annual reporting.

The university libraries also have different ways of getting the research publication data from the researchers. The University of Eastern Finland, with the help of the SoleCRIS contact persons, prompts researchers to use the service form provided by the library throughout the year– though the reminder emails are typically sent around the end of the year. With the form, you can report the publication data with minimum information to be saved to the system by the library and at the same time, you can request the library to self-archive the publication into the UEF eRepository. Even though the ways of doing things differ, in all of the universities that we visited the role of the library in collecting the publication data is significant. However, the human resources vary with different universities. At the University of Eastern Finland, we have six CRIS data entry operators of whom, at the moment, only one saves self-archived publications into the UEF eRepository. In Turku, they have twice as much workforce and all of them are involved in both harvesting information from databases and self-archiving publications. The human resources of the rest of the libraries we visited are within these parameters. Of course, also the number of publications varies considerably between these organisations (from 1600 to 5400). In this respect, the University of Eastern Finland ranks somewhere in the middle with about 3400 publications annually.

Besides the libraries, university administration and IT services as well as CSC – IT Center for Science, on a national level, play an inherent part in the collection of publication data. Data provided to CSC’s Virta Research Information Service is then harvested to the national Juuli publications portal where the data becomes visible for all.

Systems may change and sometimes one system is changed to another system altogether. Nevertheless, the University of Eastern Finland heads for the new reporting period with the same system as before and partly following the same division of duties established last year.

 

Mari Niemi, tietoasiantuntija | Information specialist
Taina Sahlman, tietopalveluneuvoja | Information services advisor  Verkko- ja julkaisupalvelut | Library IT and publishing services

Käännös | Translation: Suvi Tolvanen

Jaa tämä / Share this
Share

Kirjoittajamaksuedut UEF-tutkijalle – tarjolla rahanarvoisia etuja | Article Processing Charge (APC) benefits for UEF researchers – benefits of monetary value available

(Please, scroll down to read in English.)

Oletko harkinnut tutkimusartikkelisi julkaisemista avoimena? Todennäköisesti se lisäisi artikkelisi saamia viittauksia ja tutkimuksesi tunnettavuutta tiedemaailmassa. Vaihtoehtoja avoimeen julkaisemiseen sinulla on useita:

  • julkaise artikkelisi kultaisen tien kautta (artikkeli OA-lehteen, jonka kaikki artikkelit ovat luettavissa vapaasti ilman tilausmaksuja),
  • vihreän tien kautta (artikkelin tallentaminen lehdessä ilmestymisen jälkeen avoimeen julkaisuarkistoon; ns. rinnakkaistallentaminen) tai
  • hybridilehdessä (tilausmaksullinen lehti, jonka yksittäiset artikkelit ovat lukijalle avoimia).

Artikkelin julkaiseminen avoimena sekä OA- että hybridilehdessä edellyttää kirjoittajamaksun (APC-maksu) maksamista lehden kustantajalle. Rinnakkaistallentaminen julkaisuarkistoon merkitsee yleensä viivettä artikkelin saamisessa avoimeksi, mutta kuluja siitä ei sinulle synny. Se on hyvä tehdä joka tapauksessa, vaikka julkaisisitkin artikkelisi OA- tai hybridilehdessä. Tämä tapahtuu kätevästi samalla lomakkeella, jolla ilmoitat julkaisusi kirjastolle SoleCrisiin tallennettavaksi.

Jos päädyt julkaisemaan artikkelisi avoimena ilman aikaviivettä joko OA-tai hybridilehdessä, sinun kannattaa tarkistaa, kuuluuko valitsemasi lehti kirjoittajamaksuedun piiriin. Kirjoittajamaksuetu tarkoittaa useimmiten joko alennusta kirjoittajamaksuun tai mahdollisuutta julkaista artikkeli avoimena kokonaan ilman kirjoittajamaksua.  Etu sisältyy joihinkin suomalaiselle tiedeyhteisölle e-aineistosopimuksia neuvottelevan FinELib-konsortion kautta solmittuihin lisenssisopimuksiin. Samalla kun FinELib neuvottelee ja sopii kustantajan kanssa e-lehtipaketin tilaushinnasta, sopii se myös kirjoittajamaksueduista konsortioon osallistuvien organisaatioiden tutkijoille. Kirjoittajamaksuedun sisältäviä sopimuksia on solmittu jo muutamien kustantajien kanssa, ja niiden määrä on kasvussa.

Kustantajasta riippuen edun piirissä voi olla hybridilehtiä ja/tai OA-lehtiä. Kirjoittajamaksuedut ovat kullakin kustantajalla mukana vain etukäteen määritellyissä lehtinimekkeissä, ja etujen suuruus ja laskentatapa vaihtelee. Myös kustantajien prosessit kirjoittajamaksuetujen saamiseksi vaihtelevat. Käytäntöjen monenkirjavuus johtuu siitä, että etujen sisällyttäminen lisenssisopimuksiin on vielä verraten uusi toimintatapa.

Kirjoittajamaksuetuun ovat oikeutettuja artikkelien vastuukirjoittajat (corresponding authors). Alennetustakin kirjoittajamaksusta vastaa tutkija tai tutkimusryhmä; ei kirjasto tai yliopisto. Itä-Suomen yliopisto on tällä hetkellä mukana Elsevierin ja Sagen kanssa solmituissa kirjoittajamaksuedun sisältävissä lisenssisopimuksissa, ja kirjoittajamaksuetu on jo nyt tarjolla noin 2400 lehteen. Sopimuksia kustantajien kanssa syntynee kevään aikana lisää, jolloin lehtienkin määrä kasvaa. Seuraa siis ainakin Yammerin openUEF-ryhmää, jossa avoimen julkaisemisen ajankohtaisasioista tiedotetaan! Tarkat ohjeet kirjoittajamaksuetujen saamiseksi löytyvät puolestaan yliopiston Open UEF -sivuilta avoimen julkaisemisen osiosta.

Ja jos jotain aiheeseen liittyvää kysyttävää pulpahti mieleesi, älä epäröi ottaa yhteyttä!

Have you considered OA publishing your research article? It would more than likely increase the number of times your article is cited and make your research more renowned in the academic world. You have several open publishing options:

  • you can publish your article choosing the path of gold OA (publishing the article in an OA journal where all the articles are accessible and free of charge to all readers),
  • green OA (storing, i.e. self-archiving the article to an open publication archive or repository after it has been published in a journal) or
  • hybrid publishing (publishing in a subscription-based journal where individual articles are open to all readers).

Open publishing an article in both OA and hybrid journal means that an article processing charge (APC) has to be paid to the publisher of the journal. Self-archiving to a publication archive or repository usually means that there is a delay in getting the article open, i.e. an embargo period but it will not incur costs. It is a good idea to self-archive an article even when it is published in an OA or hybrid journal. You can do it conveniently with the same form you use to send information on a publication to be stored into the SoleCRIS by the library.

If you decide to publish your article open without an embargo period either in an OA or hybrid journal, please remember to check if the journal in question is among the journals that have APC benefits for the UEF researchers. In most cases, the benefit means either a discount on the APC or a possibility to publish the article open without an APC. The benefit is included in some of the e-resource license agreements negotiated by the FinELib consortium for Finnish scientific communities. While negotiating and making contracts with publishers on the subscription rates of e-journal packages, the FinELib also agrees on the APC benefits for the researchers of the consortium’s member organisations. License agreements including the APC benefits have already been signed with some of the publishers and the number of such agreements is increasing.

Depending on the publisher, the journals with the benefit are hybrid and/or OA journals. Each publisher has predefined the journals that contain the APC benefit. The extent of the benefits and how they are calculated varies. In addition, the process of applying for the APC benefit varies with different publishers. The reason for the eclectic practices is that including APC benefits in the license agreements is still a relatively new policy.

The corresponding authors of an article are entitled for the APC benefit. The discounted APC fees, too, are paid by the researcher or research group, not by the library or university. At the moment, the University of Eastern Finland has APC benefits included in the licensing agreements with Elsevier and Sage, which means that the APC benefit is already available in about 2400 journals. It is expected that more agreements including APC benefits will be signed with publishers during the spring. That, of course, means that the number of journals with APC benefits will increase as well. Therefore, please remember to follow at least the openUEF group in Yammer where you can read the latest news in open publishing. Detailed instructions on how to get the APC benefits can be found from the Open publishing section in the university’s Open UEF pages.

If there is anything you would like to ask on the topic, please do not hesitate to contact me!

Kaarina Meriläinen, tietoasiantuntija | Information specialist
Tietoaineistopalvelut | Collection services
e-mail: kaarina.merilainen[at]uef.fi

Käännös | Translation: Suvi Tolvanen

Kuva | Photo: JeongGuHyeok, Pixabay

Jaa tämä / Share this
Share