Ilmoita julkaisutiedot hyvissä ajoin myös vuonna 2019 | Publication data collecting has started for 2019

Kirjasto aloitti maaliskuussa vuoden 2019 julkaisutietojen tarkistuksen ja hyväksynnän julkaisuraportointiin. Ohjeiden mukaan julkaisut on suositeltavaa ilmoittaa palvelulomakkeella kirjastossa tallennettaviksi. Lomakkeelle täytetään vain minimitiedot, joiden perusteella kirjasto tallentaa ministeriön vaatimat julkaisutiedot SoleCRIS-järjestelmään. Mukaan kannattaa liittää julkaisun final draft rinnakkaistallentamista varten.

Rinnakkaistallentaminen ja muu avoin julkaiseminen onkin juuri nyt erityisen tärkeää, sillä uudessa OKM:n rahoitusmallissa tieteelliset vertaisarvioidut julkaisut (A, C), jotka ovat avoimesti saatavilla, saavat lisäkertoimen 1,2. Myös vuosien 2017-2018 julkaisuja kannattaa siis vielä rinnakkaistallentaa UEF eRepoon takautuvasti. Niiden final draftit tulee lähettää osoitteeseen erepo@uef.fi.

Ennen kesälomalle lähtöä jokaisen kannattaa siis tarkistaa, että kaikki tähän mennessä ilmestyneet alkuvuoden julkaisut ja mahdollisesti vuoden 2018 puuttuvat julkaisut on ilmoitettu palvelulomakkeella (tai tallennettu SoleCRISiin). Näin voi olla varma, että kaikki julkaisut ehtivät mukaan lopulliseen julkaisuraportointiin eivätkä jumitu vuodenvaihteen ruuhkaan.

julkaisutietojen ilmoittamislomakkeen alkua

Publication data collecting has started for 2019

Annual reporting has started for the year 2019. It is recommended to send the publication information to the library to be saved into the SoleCRIS by using the e-services form. The library will add the rest of the information needed. It is also recommended to include the final draft in the form. It will be added to UEF eRepository for self-archiving.

It is now even more important to self-archive or in other way publish open access, because the Ministry of education and culture will add additional 1.2% factor to every peer reviewed publication (types A, C). This has an effect on funding and affects also publications from 2017 to 2018. The final drafts of these older publications should be sent by e-mail to: erepo@uef.fi.

So before the summer reaches us, it is important to check that every needed publication information is reported to  the library already or it can be found in the SoleCris-system. Next autumn and winter will be busy for everyone, so it is better be on time with publication data collecting.

Mari Niemi, tietoasiantuntija | Information specialist
Taina Sahlman, tietopalveluneuvoja | Information services advisor
Verkko- ja julkaisupalvelut | Library IT and publishing services

Jaa tämä / Share this
Share

Koulutusta metriikasta kaivataan | Training for metrics needed

(Please, scroll down to read the results of the English version of the survey.)

Kiitokset kaikille lokakuussa 2018 Tutkimus- ja julkaisutoiminnan mittarit -kyselyyn osallistuneille. Suomenkieliseen kyselyyn vastasi 123 henkilöä perusopiskelijoista emeritus/emeritaprofessoreihin kattavasti yli kahdeltakymmeneltä eri tieteenalalta.

Kysely paljasti valtaosan vastaajista (92 %) tarvinneen erilaisia mittareita (kuva 2, numerointi kyselystä) vaihteleviin tarpeisiin (kuva 3).

Valtaosa vastaajista on tarvinnut erilaisia mittareita.

Mittareita on tarvittu monenlaisiin tarpeisiin.

Vastaajat ovat tyypillisesti hakeneet tarvitsemansa tiedot itse (90 %), mutta jatkossa näyttäisi olevan halukkuutta (46 %) käyttää myös kirjaston tarjoamia metriikkapalveluita, varsinkin kun tarvetta mittareille oli valtaosalla vastaajista (94 % melko todennälköisesti tai varmasti) myös tulevaisuudessa.

Halukkuutta saada koulutusta tutkimus- ja julkaisutoimintaa kuvaavista mittareista löytyi selvästi yli puolelta vastaajista (62 %). Täsmennettyjä toiveita koulutusmuodoista esitti noin puolet vastaajista (51 %). Näihin toiveisiin sisältyi seuraavaa:

  • Skype-koulutusta (48 % vastaajista)
  • Pienryhmäkoulutusta (22 %)
  • Kirjalliset ohjeet netissä (11 %)
  • Videotallenne (ml. lyhyet videoklipit) (11 %)
  • Henkilökohtaista opastusta (8 %)
  • Verkkokoulutusta/-kurssina (esim. Moodle) (6 %)

Sen lisäksi, että kaivattiin koulutusta siitä, mistä ja miten mittarit löytyvät, toivottiin apua myös niiden tulkinnalle, käyttökelpoisuudelle eri tilanteissa, vastuullisuudelle ja kriittisyydelle. Vastauksista nousi mm. seuraavanlaisia kysymyksiä:

  • mikä on mittareiden merkitys ja millainen on eri tieteenalojen välinen vaihtelu
  • voiko mittareita vääristellä
  • mihin mittariin omaa tutkimusta kannattaa peilata ja miksi
  • missä tilanteessa mikäkin mittari on käyttökelpoinen
  • mitä ovat mittareiden vahvuudet ja heikkoudet
  • millainen on mittareiden luotettavuus, paremmuus…
  • miten tulkitsen niitä
  • mikä on nykyään ‘luotettavin’ kanava [metriikka]tiedon hankkimiseen
  • miten ko. mittarilukemat muodostuvat käytännössä
  • mitä hyötyä mittareista on erityisesti tutkijan näkökulmasta
  • mitä mittarit todella kuvaavat ja mitä ne henkilöstä kertovat

Esitettyihin koulutustoiveisiin löytyy kirjaston tutkimuksen tuen sivuilta jo nyt apua ja ohjeita, Tutkimuksen arviointi julkaisujen avulla -sivuilta  mm. tietoa bibliometrisistä analyysityökaluista ja tietokannoista, kuvaukset useista bibliometrisistä indikaattoreista.

Lisäksi kirjasto tulee jatkossa järjestämään koulutusta, jossa huomioidaan edellä esitettyjä toiveita. Kannattaa siis seurata koulutustarjontaamme!

 

Results of the survey in English

Thanks to all those who participated in the Research and Publishing Activity Indicators questionnaire in October 2018. Sixteen people including postgraduate students, research personnel, educational personnel and other personnel from over ten different disciplines answered the English version of the survey.

The survey revealed that all of the respondents have needed different indicators (Figure 2, numbering from the questionnaire) for different purposes (Figure 3).

All respondents needed indicators.

Indicators were needed for many purposes.

Respondents have typically applied for the information they need, but in the future there seems to be willingness (44%) also to use metric services provided by the library, especially as the majority of respondents (94% quite certainly or certainly) need the indicators in the future.

More than half of the respondents (56%) were interested in receiving training on indicators describing research and publishing. Half of the respondents (50%) expressed their hopes for training. These wishes included:

  • Skype training (19% of the respondents)
  • Written instructions online (13%)
  • Video recording (including short video clips) (13%)
  • Personal Guidance (13%)
  • Small Group Training (6%)

In addition to the need for training on where and how the meters are found, assistance was also sought for their interpretation, usefulness in different situations, responsibility and criticality. Among the answers, there were these wishes:

  • “It would be highly important to have a page on UEF website where different indicators can be found and searched for easily!”
  • “Some training in understanding the Jufo rating would be nice, since the ratings seem pretty random sometimes and not in line with what is considered a “prestigious” journal in the field.”
  • “Consortium or certain indicators that have been agreed throughout UEF or Finnish universities.”
  • “Training in altmetric.”

Answers to some of the training requests can already be found on the UEF Library’s Research Support page already. The Research Evaluation (Bibliometrics: evaluating research via publications) section includes: Bibliometric analysing tools and databases, descriptions of several bibliometric indicators.

In addition, the library will continue to provide training that takes into account the wishes outlined above. So you should follow our Training menu!

Marja Kuittinen, tietoasiantuntija | information specialist
Maarit Putous, tietoasiantuntija | information specialist
Opetus- ja tietopalvelut | Training and information services

 

Jaa tämä / Share this
Share

Avoimen tieteen syyspäivät | Open science autumn days

(Please, scroll down to read briefly in English.)

Itä-Suomen yliopistossa innostuimme lähtemään useamman ihmisen voimin kohti Helsinkiä ja Tieteellisten seurain valtuuskunnan (TSV) järjestämiä Avoimen tieteen syyspäiviä. TSV sai vuoden alusta kansallisen vetovastuun tieteen avoimuuden edistämisessä, eli tehtävän, joka aiemmin kuului Opetus- ja kulttuuriministeriölle. Avoimen tieteen edistäminen ei onnistu keneltäkään yksin, joten syyspäivien tarkoitus olikin perustaa työryhmät asian edistämiseksi.

Avoimen tieteen uudet kansalliset asiatuntijaryhmät ovat datan, julkaisemisen, oppimisen sekä tiedeyhteisön avoimuuden asiantuntijaryhmät. Nämä jakaantuvat kukin teemaryhmiin, joita on kolmesta viiteen kussakin ryhmässä. Jakauduimme kukin yhteen ryhmään, jolloin saimme kattavan kuvan ajankohtaisista avoimen tieteen asioista, ja toisaalta pääsemme tätä kautta itse vaikuttamaan kansallisen tason päätöksentekoon. Asiantuntijaryhmiin on lisäksemme UEFin kirjastosta ilmoittautunut myös kaksi palvelupäällikköä.

Työryhmien luonne on sillä tavalla erityinen, että niillä ei ole ylhäältä johdettua rakennetta, eikä kenenkään mandaattia. Lupa toimimiseen syntyy jokaisen jäsenen omasta asiantuntijuudesta, sekä kiinnostuksesta avoimen tieteen aiheita kohtaan. Tarkoituksena on saattaa yhteen asian parissa oikeasti työskentelevät ja jättää ajatus viran puolesta toimimisesta pois. Ajatus on ennen kokeilematon tässä mittakaavassa Suomessa, joten olemme kaikki innoissamme uudenlaisesta lähestymistavasta.

Avoimen tieteen syyspäivät järjestettiin Helsingissä Tieteiden talolla | Kuva:  Taina Sahlman

Päivien sisällöt ovat vapaasti luettavissa ja kuunneltavissa Avoin tiede -sivustolla.  Myös ilmoittautuminen asiantuntijaryhmiin ja niiden alaisiin teemaryhmiin on kaikille avointa ja toivottavaa. Erityisesti oppimisen avoimuuden ja julkaisemisen avoimuuden työryhmiin kaivataan substanssiosaamista ja -asiantuntijoita mukaan, vaikka totta kai erityisesti tutkimuksen tukipalvelut ovat tällä kentällä keskeisessä roolissa. Kaiken kaikkiaan nyt on aika saada eri toimijoiden asiantuntijuudet kohtaamaan, rahoittajista opettajiin ja tukipalveluista tutkijoihin.

 

Open Science autumn days

The Federation of Finnish Learned Societies organized a two-day workshop on the topic of national collaboration in open science. The aim of the workshop was to kick-start the operation of four expert groups, each focusing on different aspects of open science: open data, open publishing, open learning and open scientific community. These groups are for anyone with the necessary expertise and the desire to create national practices, the diversity of specialists is what makes this type of operation special. The groups are open for researchers, teachers, policy makers, funders, librarians etc. Eventhough the work has already started, you can still act and join.

Antti Laurila, tietojärjestelmäasiantuntija | IT Systems Specialist
Verkko- ja julkaisupalvelut | Library IT- and publishing services
Taina Sahlman, tietopalveluneuvoja | information services advisor
Verkko- ja julkaisupalvelut | Library IT- and publishing services
Anne Karhapää, tietoasiantuntija | information specialist

Opetus- ja tietopalvelut | Training and information services
Tomi Rosti, tietoasiantuntija | information specialist
Opetus- ja tietopalvelut | Training and information services

Jaa tämä / Share this
Share

Varo saalistajia! | Beware of predators!

(Please, scroll down to read in English.)

SAALISTAJAT OVAT EPÄREHELLISIÄ RAHASTAJIA

Avoin julkaiseminen (open access) on hyödyllistä monestakin näkökulmasta katsottuna. Yksi tärkeimmistä eduista on maksuttomuus. Avoimet tieteelliset julkaisut ovat vapaasti kaikkien käytettävissä ilman erillistä korvausta. Maksuttomuus ei kuitenkaan tarkoita samaa kuin ilmaisuus. Kustannustoiminnasta koituu aina kustannuksia julkaisumallista riippumatta.  Avoimen julkaisutoiminnan kustannukset katetaan tilausmaksujen asemesta kustantajille maksettavilla julkaisumaksuilla (APC, article processing charge). Näitä maksuja maksavat useimmiten kirjoittajat, heidän taustaorganisaationsa tai muut tutkimuksen rahoittajat. Epärehelliset toimijat – saalistajat – ovat huomanneet tässä markkinaraon. Saalistajia toimii ennen kaikkea lehtiartikkelien julkaisemisessa.

Saalistaja uskottelee olevansa asiallinen kustantaja tai lehti. “Lähetä meille käsikirjoituksesi ja maksa julkaisumaksu, julkaisemme artikkelisi nopeasti.” Tosiasiassa tavoitteena on vain huijata rahaa julkaisumaksujen varjolla. Tarjottua käsikirjoitusta ei välttämättä julkaista ollenkaan. Jos julkaiseminen toteutuu, voi vertaisarviointi olla puutteellinen tai sitä ei ole lainkaan tehty. Tällainen julkaisu on arvoton tieteellisessä mielessä, ja rahan menettäminen on harmillista. Saalistajakustantajien toiminta on selvää verkkorikollisuutta.

MISTÄ SAALISTAJAN TUNNISTAA

Saalistajakustantajat pyrkivät tekemään verkkosivuistaan uskottavan näköisiä. Usein sivuilla mainitaan suuri määrä lehtiä lähes kaikilta mahdollisilta aloilta. Saalistajalehtien nimet ovat tieteellisen oloisia matkien luotettavia ja tunnettuja julkaisuja.

Julkaisun ISSN-tunnus ei ole laadun tae, koska sen saa suhteellisen helposti lähes millaiselle lehdelle hyvänsä. Saalistajalehdet voivat myös ilmoittaa sivuillaan tekaistuja Impact factor -arvoja. Näin tarkistat onko lehdellä oikeasti IF.

Muita saalistajan tunnusmerkkejä ovat:

  •  Aggressiivinen mainostus sähköpostissa. Henkilöllä on esimerkiksi ollut esitys tieteellisessä konferenssissa, ja pian tämän jälkeen hän saa sähköpostiinsa saalistajakustantajalta pyynnön julkaista artikkeli heidän lehdessään.
  •  Luvataan julkaista artikkeli nopeasti. Koska toimitustyö ja vertaisarviointi vievät aikaa, ei julkaiseminen esimerkiksi viikon sisällä käsikirjoituksen lähetyksestä voi olla realistista.
  • Kirjoitusohjeet (Instructions for authors) ovat ylimalkaiset tai niitä ei ole lainkaan.
  • Julkaisumaksuista on vaikea saada tietoja etukäteen.
  • Matalat julkaisumaksut.
  • Kalastellaan sähköpostitse jäseniä lehden toimituskuntaan.
  • Hyväksytään toimituskuntaan ketä hyvänsä.
  • Luetellaan toimituskunnan jäseninä arvostettuja tutkijoita ilman heidän lupaansa.
  • Toimituskuntaa ei ole lainkaan tai se on tekaistu.
  • Artikkelien arviointiprosessia ei ole selvennetty.
  • Kustantajan yhteystiedot ovat epämääräisiä tai ne puuttuvat, on vain jokin sähköpostiosoite tai lomake.
  • Sähköposteihin vastataan pitkällä viiveellä.
  • Lehdellä on mielikuvituksellinen, kaikenkattava nimi (International Multidisciplinary Research Journal, Journal of Nature and Science).
  • Harrastelijamaiset kotisivut.
TYÖKALUJA TUNNISTAMISEN HELPOTTAMISEKSI

Yleisenä periaatteena on, että etsitään kustantajan ja/tai lehden tietoja luotettaviksi tunnetuista lähteistä. Jos mitään ei löydy, pitäisi hälytyskellojen soida.

Aluksi kannattaa tarkistaa, sisältyykö lehti Julkaisufoorumin tietokantaan. Lehdellä pitää olla vähintään tasoluokka 1. Luokka 0 sisältää Julkaisufoorumin oman ilmoituksen mukaan myös “epäilyttäviä open access -lehtiä.”

Julkaisufoorumin lisäksi katsotaan, löytyykö lehteä laadukkaiksi tiedetyistä kirjallisuusviitetietokannoista. Lehdet niihin valitaan tieteellisin kriteerein. Tällaisia tietokantoja ovat esimerkiksi monitieteiset Scopus ja Web of Science. Scopuksen lehtilistaan pääsee klikkaamalla tietokannan etusivun yläreunasta kohdasta Sources. Web of Sciencen lehdet löytyvät etusivun yläreunasta kohdasta Journal Citation Reports. Täältä voi myös tarkistaa lehden virallisen Impact factor -arvon, sikäli kuin se on saatavilla.

Edellä mainitut tietokannat eivät sisällä kaikkia mahdollisia open access -lehtiä. Tarvittaessa jatketaan tutkimusta DOAJ-tietokannassa. Se sisältää yli 12000 laadukasta, vertaisarvioitua avointa julkaisua. DOAJ on kustantajista riippumaton ja se saa kaiken rahoituksensa lahjoituksina.

Tietokannoista voi myös tarkistaa nimihaulla, mitä lehden päätoimittaja ja toimituskunnan jäsenet ovat mahdollisesti julkaisseet. Epäilykset heräävät silloin, kun mitään ei löydy, tai löytyy vain joitain toisarvoisia artikkeleita. Tekijöiden etsinnässä kannattaa kokeilla myös UEF-Finnan kansainvälisten artikkelien hakua.

On hyvä tarkistaa, kuuluuko kustantaja Open Access Scholarly Publishers Association -nimiseen järjestöön. Siihen liittyneet ovat käyneet läpi laadunarviointiprosessin ja sitoutuneet julkaisueettisiin sääntöihin.

Think. Check. Submit. = Mieti. Tarkista. Lähetä. -palvelu tarjoaa myös ohjeistusta luotettavan lehden valintaan.

On olemassa myös saalistajakonferensseja. Varo myös niitä.

Lue lisää: Kuinka välttää saalistajajulkaisuja? (Vastuullinen tiede)

KIRJASTO AUTTAA

Jos kustantajan tai lehden tarkistaminen tuntuu hankalalta tai jää epäilys, että kyseessä olisi saalistaja, kannattaa ottaa yhteyttä kirjastoon. Autamme mielellämme ongelman ratkaisemisessa. Yhteydenotto käy helpoimmin lähettämällä sähköpostia osoitteella tietopalvelu@uef.fi.

Kuva | Photo: Pixabay CC0

IN ENGLISH

PREDATORS ARE DISHONEST MONEY COLLECTORS

Open access publishing is advantageous from many standpoints. One of the most important advantages is free access of publications for everyone. Being free does not mean that there are no costs involved. The costs of open access publishing are covered by article processing charges (APC) instead of subscription fees. Usually authors or their organizations pay APCs. Dishonest actors – predators –  have found their niche here. Predators operate usually in journal article publishing business.

The predator misleads the author into believing that it is a trustworthy publisher or journal. “Send your manuscript to us and pay the APC, we publish your article rapidly.” In reality the predator only wants to defraud money under cover of the APC. The manuscript may not be published at all. If it is published, peer review may be imperfect or it is not performed at all. This kind of publication is worthless, and it is too bad to lose money. To tell the truth, predatory publishers are network criminals.

HOW TO IDENTIFY A PREDATOR

Predatory publishers’ websites appear believable. Often they list plenty of journals from many different disciplines. The names of predatory journals resemble the names of reliable and well-known journals.

The ISSN is not a guarantee of quality, because it can be obtained easily for almost any kind of publication. Predatory journals may also have fabricated Impact factors. This how you can check if a journal has an IF.

Other distinctive features of a predator:

  • Aggressive advertising in e-mail. For example, a person has had a presentation in a conference and very soon after this a predator requests an article manuscript.
  • Promise to publish the article rapidly. Editing and peer review take time to accomplish. It is not realistic to publish the article very soon, for example within a week from the submission.
  • Instructions for authors are cursory or missing.
  • It is difficult to find information about APCs.
  • APCs are very low.
  • Members for the editorial board are phished in e-mail.
  • Anybody is accepted as a member of the editorial board.
  • Distinguished scientists are listed as members of the editorial board without their permission.
  • There is no editorial board, or it is made-up.
  • Peer review process is not explained.
  • Contact information of the publisher is vague or missing, only an e-mail address is given.
  • There are delays in answering to e-mails.
  • Journal has an imaginary, all-embracing name (International Multidisciplinary Research Journal, Journal of Nature and Science).
  • Website seems unprofessional, amateurish.
IDENTIFYING TOOLS

The general principle is to find publisher and journal information from reliable sources. Alarm bells should ring if nothing is found.

To begin with, check whether the journal is included in the Finnish Publication Forum database. Publication Forum Level must be at least 1, because Level 0 includes questionable open access journals also.

In addition to Finnish Publication Forum, try to find the journal in reliable journal article databases such as Scopus, Web of Science. Their content meets scientific criteria. To find journals included in Scopus, click Sources on top of the search screen. Web of Science journals can be found by clicking Journal Citation Reports on top of the search screen. Official Impact factors, if available, are listed here also.

The databases mentioned above do not contain all possible open access journals. Thus, check DOAJ. This database contains over 12 000 reliable, peer reviewed open access journals. The DOAJ is independent of publishers and it is funded by donations.

It is also useful to find out by author search whether the journal editor and editorial board members have published anything. Doubts rise when nothing is found, or there are only a few peripheral articles. UEF-Finna’s Search on international e-resources is also worth trying in author search.

Check also if the publisher is a member of the Open Access Scholarly Publishers Association. This organization has quality control procedure and a code of ethical conduct.

Finally, Think. Check. Submit. offers guidance in choosing a reliable journal.

There are also predatory conferences. Beware of them as well.

Read also: How to avoid predatory publications? (Responsible Resarch)

LIBRARY HELPS

Please contact the library if you have difficulties in verifying the publisher or the journal. We are here to help you. The easiest way to contact us is to send e-mail to information.services@uef.fi.

Heikki Laitinen, tietoasiantuntija | information specialist
Tuulevi Ovaska, erityistietoasiantuntija | information specialist & communications coordinator

Opetus- ja tietopalvelut | Training and information services

Käännöksen oikoluku | English language checking: Urho Heinonen

 

 

Jaa tämä / Share this
Share

Terveiset pohjoismaisesta bibliometriikka ja tutkimuksen arviointi -työpajasta | Greetings from the Nordic workshop on bibliometrics and research policy

(Please, scroll down to read in English.)

Vuosittain järjestettävä pohjoismainen työpaja bibliometriikasta ja tutkimuksen arvioinnista eli Nordic Workshop on Bibliometrics and Research Policy pidettiin tänä vuonna 7.-9. marraskuuta Boråsissa Ruotsissa. Yksipäiväisen pre-työpajan ja kaksi päivää kestäneen varsinaisen työpajan isäntänä toimi Boråsin korkeakoulu, jossa annetaan mm. kirjasto- ja informaatioalan koulutusta. Lisäksi Borås on merkittävä tekstiilikaupunki, ja taiteellisuus tuli esille myös kokousympäristössä mm. hauskojen patsaiden ja talojen koristeellisten julkisivumaalausten myötä.

Työpajan isäntänä toimi Boråsin korkeakoulu. (Kuva: Virpi Lindi)

Yhdeksi keskeiseksi aiheeksi työpajan esityksissä nousi tällä hetkellä muutenkin paljon esillä oleva vastuullinen metriikka, ja kirjaston merkitys vastuullisen metriikan käytön opastamisessa ja tiedottamisessa. Esimerkiksi Marianne Gauffriau Kööpenhaminan yliopiston kirjastosta antoi esityksessään Applying the Leiden Manifesto principles in practice – commonalities and differences in interpretation käytännön esimerkkejä siitä, kuinka Leidenin manifestin periaatteet toteutuvat tutkimuksen arvioinneissa.

Samaa aihetta sivusi myös Lundin yliopiston professori Merle Jacobsin esitys Open science and its discontents. Hän toi esityksessään esille avoimeen tieteeseen liittyviä kysymyksiä mm. miten avoin tiede vaikuttaa tulevaisuudessa tutkijoiden meritoitumiseen ja millaisia tekijöitä on otettava huomioon avoimien tutkimusaineistojen jatkokäytössä. Hän otti esille myös sen, että osa tieteellisistä kustantajista on tehnyt avoimesta julkaisemisesta uuden bisnesmallin.

Työpajassa oli myös useita esityksiä Suomesta. Esimerkiksi Janne Pölönen Tieteellisten seurain valtuuskunnasta (TSV) puhui omassa esityksessään Open access and the Nordic publication indicator: friends or enemies? mm. Julkaisufoorumin (Jufo) merkityksestä avoimessa julkaisemisessa ja Jufon vastuullisesta käytöstä julkaisukanavien tasoluokituksessa.

Viimeisimpänä mutta ei suinkaan vähäisimpänä matkan antina oli tietenkin verkostoituminen niin kansallisesti kuin kansainvälisestikin. Lämmin kiitos kaikille, joiden kanssa vietin työntäyteiset mutta hauskat kolme päivää Boråsissa. Ensi vuonna kokouspaikkana toimii Reykjavik, ehkäpä nähdään taas siellä!

Linkkejä:
Työpajan viralliset sivut (mm. ohjelma)
Työpajan suullisia esityksiä (osa)
Työpajan postereita (osa)

IN ENGLISH

This year the annual Nordic Workshop on Bibliometrics and Research Policy was held in Borås, Sweden on November 7-9. The one-day pre-workshop and the two-day workshop were hosted by the University of Borås, which offers education, among others, in Library and Information Studies. In addition, Borås is a significant textile town which was apparent also in the art of the meeting environment with funny statues and decorative facade paintings of houses.

The workshop was hosted by the University of Borås. (Photo: Virpi Lindi)

One of the key topics in the workshop was the responsible metrics and the importance of the library in guiding and informing of responsible metrics. For example, Marianne Gauffriau from the University of Copenhagen gave in her talk “Applying the Leiden Manifesto in Practice – Commonalities and Differences in Interpretation” practical examples of how the principles of the Leiden Manifesto are realised in the research assessments.

Professor Merle Jacobs from the Lund University brought up in her presentation “Open science and its discontents” issues related to open science, for example, how open science will affect the merits of researchers in the future and what factors need to be taken into account in the further use of open research data. She also pointed out that some of the scientific publishers have made a new business model for open publishing.

There were also several presentations from Finland in the workshop. For example, Janne Pölönen from The Federation of Finnish Learned Societies (TSV) described in his talk “Open access and the Nordic publication indicator: Friends or Enemies?” the role of the Publication Forum (Jufo) in open publishing and the responsible use of Jufo in the publishing channel classification.

A notable benefit from the workshop was, of course, networking both nationally and internationally. Warm thanks to all those with whom I spent hard-working but great three days in Borås. Next year Reykjavik will be the meeting place, maybe we will see there again!

Related links:

Workshop’s official website (e.g. the programme)
Some of the oral presentations
Some of the poster presentations

Virpi Lindi, Tietoasiantuntija | Information specialist
Opetus- ja tietopalvelut | Training and information services
Käännöksen oikoluku | English language checking: Suvi Tolvanen

Jaa tämä / Share this
Share