Tiedonhakutaidot, avoin tiede ja tukimusdatapalvelut Edinburghin yliopistossa – raportti opintovierailusta | Information skills, open research, and research data support at the University of Edinburgh – a report of a study visit

(Please, scroll down to read in English.)

Vierailin perjantaina 11.10.2019 Edinburghin yliopiston kirjastossa (Library and University Collections). Osallistuin ensin paikallisen kollegan Marshall Dozierin (College Lead for Library Academic Support, Medicine & Veterinary Medicine) opetukseen. Master of Public Health -ohjelman ensimmäisen vuoden opiskelijoiden käytännön harjoitukset pidettiin suuren Argyle House -rakennuksen moderneissa tietokoneluokissa. Mukana oli myös koulutusohjelman johtaja Niall Anderson (Programme Director, MPH & Programme Co-Director, MPH online). Oli todella hyödyllistä, että hän oli mukana harjoituksia ohjaamassa, koska osa opiskelijoista tarvitsi vielä ohjausta aiheidensa analysointiin ja rajaamiseen.

Marshall Dozier flippasi tämän opetuksen ensimmäistä kertaa. Tuoreiden maisteriopiskelijoiden oli(si) pitänyt katsoa ennen harjoituksia kolme videota: yksi kirjallisuuskatsauksista, toinen tiedonhausta ja kolmas tietokannoista. Luokkatilanteessa opiskelijat tekivät verkkotehtävää, jossa heidän piti ensin selostaa hakunsa (opinnäytteensä) aihe ja muodostaa hakulauseita sekä tehdä hakuja ja viedä viitteitä EndNote-viitteidenhallintajärjestelmään. Tarkoitukseni oli vain seurata opetustilannetta, mutta löysin itseni pian opastamasta Boolen logiikkaa. hakusanojen katkaisemista ja muuta tiedonhaun logiikkaa. Miellyttävä kokemus.

Olin juuri edellisellä viikolla opettanut tiedonhaun perusteita omille Master of Public Health -opiskelijoillemme, joten työ tuntui tutulta. Edinburghissa opiskelijoita vain on melkoisesti enemmän, kaikkiaan 84, joista kolmisenkymmentä oli tässä ryhmätilanteessa, jakautuneina kahteen vierekkäiseen luokkatilaan, joissa kiersimme ohjaamassa opastusta tarvitsevia. Osa teki tehtävät täysin ilman apua, mutta joidenkin kanssa opastukseen meni paljonkin aikaa.

nainen, tietokoneita, iso näyttö. woman, computer, big screen.
Marshall Dozier opetusluokassa | Marshall Dozier in a classroom

Iltapäivällä pääsin mukaan Theo Andrew‘n (Scholarly Communications Manager) sisäiseen koulutukseen, jossa hän kertoi ryhmälle uusia tutkimuksen tuen ja julkaisemisen parissa työskenteleviä yliopistolaisia tieteellisestä viestinnästä ja avoimesta tieteestä Edinburghin yliopistossa. Aiheet olivat kirjaston tutkimuksen tuen henkilöstö ja orgnaisaatio, tutkimustietojärjestelmä (Pure), julkaisuarkisto (Dspace), Open Journals System (OJS), altmetriikka & bibliometrikka, tekijänoikeudet, avoin julkaiseminen, rahoittajien oa-käytännöt, tutkimuksen arviointi (REF2021) ja Plan S. Tuhti tietopaketti siis.

Scholarly Communications -tiimiin kuuluu neljä henkilöä. He kouluttavat ja ylläpitävät palveluita sekä saavat vuodessa noin 2700 yhteydenottoa. Yliopisto tuotti 1.4.2016-28.2.2019 yhteensä 16595 julkaisua tai muuta tuotosta, joista 91,9 % on avoimesti saatavilla. Avoimuuden korkeaa lukemaa selittää muun muassa se, että REF-arviointiin hyväksytään vain oa-julkaisut, mutta Edinburghin yliopisto edistää muutenkin avointa tiedettä ja tutkimusta erittäin voimakkasti ja näkyvästi. APC-maksuja ei enää makseta hybridi-OA:sta, vaan panostetaan “lue & julkaise” sopimuksiin (esim. Springer Compact Agreement) ja suositaan välitöntä vihreää OA:ta (UK Scholarly Communications Licence).

Päivän lopuksi keskustelin vielä Martin Donnellyn (Research Data Support) ja Eleni Kotoulan (Lead Digital Research Services Facilitator) kanssa tutkimusdataan liittyvistä palveluista. Suomessa käytettävä tutkimusaineistonhallintasuunitelmatyökalu DMPTuuli on kotoisin Edinburghista (DMPonline). Heillä on tutkimusdatan hallintaan ja ja säilytykseen kattavat palvelut ja välineet. He myös järjestävät vuosittain sisäisen konferenssin Dealing with Data. Digitaaliset tutkimuspalvelut (Digital Research Services) on laaja kokonaisuus, joka tarjoaa data- ja ohjelmistopalveluita ja välineitä tutkimuksen kaikissa vaiheissa.

Työpöydät, ikkunat, työtuolit, avokonttori. Office, desks, chairs, windows, open-plan office.
Työtila | Office

On Friday 11th October 2019, I visited the Library and University Collections of the University of Edinburgh. First I attended a practical session taught by Marshall Dozier (College Lead for Library Academic Support, Medicine & Veterinary Medicine). Information skills exercises for the first-year students of the Master of Public Health programme were held in modern computer classrooms in the large Argyle House building.  It was really helpful that the Programme Director of the MPH Niall Anderson (also Programme Co-Director of MPH Online) was present in the session as some of the students needed guidance in analysing and defining their topic, too, not just information retrieval.

Marshall Dozier used the flipped classroom model for this course for the first time. New graduate students were to watch three videos before the exercise: one about literature reviews, one about information retrieval, and one about databases. In the classroom, students completed an online assignment where they first had to explain the topic of their search (dissertation) and to formulate search queries, as well as to conduct searches and to export the references to the EndNote reference management system. My intention was just to observe the teaching, but I ended up explaining Boolean logic, truncating keywords and other information retrieval basics. A pleasant experience. The week before, I had taught the information skills to our Master of Public Health students, so it felt familiar. In Edinburgh, the number of students (84) is much bigger than at UEF. Thirty of them attended this session, divided into two classrooms where we circulated to guide those in need. Some did their searches on their own, but some took a lot of time to guide.

In the afternoon, I attended Theo Andrew‘s (Scholarly Communications Manager) in-house training. He told a group of new research support and publishing staff members at the University of Edinburgh about scientific communication and open science. Topics included the staffing and the organisation of the Library Research Support, Current Research Information System (Pure), Institutional Repository (Dspace), Open Journals System (OJS), Altmetrics & Bibliometrics, Copyright, Open Access Policy Landscape, Funders’ Open Access policies, Research Excellence Framework (REF2021) and Plan S. A lot of information.

The Scholarly Communications team consists of four people. They train and maintain services and receive about 2,700 calls a year. From April 1, 2016, to February 28, 2016, the University produced a total of 16595 outputs, 91.9% of which are open access. The high level of OA is explained, among other things, by the fact that OA is demanded by REF, but the University of Edinburgh also promotes open science and research in a very powerful and visible way. They stopped paying APCs for individual hybrid-OA, are investigating in Read & Publish deals (eg. Springer Compact Agreement) and have preference for immediate Green OA (UK Scholarly Communications License).

At the end of the day, I talked with Martin Donnelly (Research Data Support) and Eleni Kotoula (Lead Digital Research Services Facilitator) about research data services. The DMPTuuli research data management tool used in Finland comes from Edinburgh (DMPonline). They have comprehensive services and tools for managing and storing research data. They also hold an annual internal conference called Dealing with Data. Digital Research Services is a comprehensive entity that provides data and software services and tools at all stages of research.

Marshall Dozier, Theo Andrew.
Marshall Dozier & Theo Andrew & Edinburgh Castle

Tuulevi Ovaska
erityistietoasiantuntija | communications coordinator & information specilialist
Opetus- ja tietopalvelut | Training & information services

Jaa tämä / Share this
Share

”Tentti oli mielenkiintoinen eikä tylsä, kuten tentit tavallisesti ovat.” Opiskelijapalautetta tiedonhaun kursseista | Feedback from Information skills courses

(Please, scroll down to read in English.)

Oodituki lähestyy sähköpostilla ” Palauteaika päättyy opetustapahtumassa, jossa olet opettajana…”. Jännittävää! Klikkaan linkkiä kädet ristissä: löytyykö palautetta? Vai onko palautteen antajia niin vähän, että mitään ei saa näkyviin? Näinkin voi käydä, jos opetustapahtumassa on vain kohtuullisen vähän osallistujia.

Ymmärrän opiskelijaparkaa, jolta jatkuvasti pyydetään palautetta paitsi kursseilla, myös ravintolassa, tukipalveluissa, kaupassa, verkkokaupassa, verkkosivuilla, virastoissa … Olenhan itsekin vähän nihkeä täyttämään mitä moninaisempia kyselyitä (Kelan lomakkeista nyt puhumattakaan). Mutta kun ihan oikeasti mielipiteesi on myös meille tärkeä.

Opettajana on inhimillistä ihastua hyvää palautteeseen. Siitä myös tietää olevansa oikealla tiellä. Ja matkahan tämä totisesti on – kamalaa olisi jäädä ikuisesti paikoilleen kehuihin kellumaan.
Rumasta palautteesta tulee totta kai paha mieli. Itse olen opettanut UEFissa tiedonhakua pyöreästi noin tuhannelle opiskelijalle ja haluan kyllä kiittää opiskelijoita siitä, että kritiikki osataan ilmaista asiallisesti; törkeää palautetta en muista koskaan saaneeni, närkästynyttä korkeintaan.

Toki laidasta laitaan mielipiteitä tiedonhaun kursseista on matkan varrella tullut, ”täysin turhasta” ”erittäin hyödylliseen”. Todella moni opiskelija muuten yllättyy positiivisesti tästä opintojaksosta – ilmeisesti tiedonhaun opiskelu ei ennakkoon herätä suuria intohimoja.

Eniten on hyötyä konkreettisista huomioista. Tällaisia asioita on minun ja kirjastokollegoideni kursseilla kehitetty palautteen(kin) perusteella:

  • muutettu lähiopetuksen rakennetta (luennointi vs. käytännön harjoitukset)
  • opeteltu esiintymään selkeämmin
  • lisätty vuorovaikutusta luennoilla
  • parannettu kurssimateriaalin käytettävyyttä
  • käsitelty tarkemmin tiettyjä aiheita
  • selkeytetty tehtävänantoja
  • vähennetty tehtäviä
  • lisätty tehtäviä
  • lähetetty (tehtävä)palautetta opiskelijoille suoremmin
  • parannettu tiedotusta ja yhteistyötä laitosten kanssa
  • opittu huolellisuutta käytännön järjestelyissä

Lämmin kiitos siis palautteestasi!

Image by vedat zorluer from Pixabay

Oodi support is approaching by e-mail “The feedback time ends at the teaching event where you are a teacher…”. Exciting! Clasp my hands and click the link: will there be any feedback available? Or are there so few feedback providers that nothing can be seen? This can happen if there is only a modest number of participants in the teaching event.

I sympathise students who are constantly being asked for feedback not only in the courses, but also in the restaurants, services, shops, online shops, websites, offices … I am somewhat unwilling myself to fill numerous queries out. Nevertheless, your opinion is important to us.

As a teacher, it is only human to enjoy the good feedback. It tells you that you are on the right tracks. Indeed, onwards you must go – a good feeling is not an excuse to stay unchanged forever.

Bad feedback might cause regret but is occasionally inevitable. Therefore, I want to thank our students for their constructive criticism. I have taught information skills courses to about a thousand students in the UEF and I don’t remember any gross feedback, indignant at most.

Of course, all sorts of opinions about library’s courses have been expressed, from “completely futile” to “very useful”. Actually, a great many students have been positively surprised by the information skills course – apparently, studying for information searching does not awake great passions beforehand.

Most of all a teacher can benefit from concrete considerations to develop the course. Things like these have been improved on the basis of feedback by me and my library colleagues:

  • changed the structure of contact teaching (lectures vs. practical exercises)
  • learned to express oneself more clearly
  • increased interaction during lectures
  • improved usability of course material
  • discussed specific topics in more detail
  • clarified assignments
  • reduced tasks
  • added tasks
  • gave more direct feedback to students
  • improved information and cooperation with institutions
  • learned to be very precise in practical arrangements

This owes to all you studious feedback providers, thank you!

Laura Parikka, tietoasiantuntija | Information Specialist
Opetus- ja tietopalvelut | Training and Information Services
Joensuun kampuskirjasto | Joensuu Campus Library

Jaa tämä / Share this
Share

Tiedonhakua flipaten | Flipped information skills courses

(Please, scroll down to read a summary in English.)

Oletko joskus istunut luennolla ja huomannut, että et ole rekisteröinyt mitään viimeiseen puoleen tuntiin? Tai oletko kenties pudonnut kärryiltä etkä kehdannut pyytää luennoitsijaa kertaamaan juuri kerrottua asiaa? Tai ehkä olet ollut flunssassa sängyn pohjalla juuri silloin, kun kanssaopiskelijat ovat istuneet luentosalissa imemässä itseensä tietoa ja taitoja?

Minä olen, kaikkia näitä. Olen myös opettanut luentosalissa, jossa osa kuulijoista nuokkuu, osa pitkästyy, osa osallistuu ja kyselee. Olen pähkäillyt ennen luentoa tuntitolkulla sitä, mitä tulevat kuulijat mahdollisesti jo osaavat ja mitä asioita pitäisi korostaa ja kerrata. Olen vastannut lukuisiin hätääntyneisiin sähköpostiviestihin, joissa opiskelija kertoo sairastuneensa / olevansa töissä / matkalla / muualla, eikä pääse paikalle juuri tiettynä päivänä tiettyyn kellonaikaan. Olen myös väsynyt harrastamaani opettajan yksinpuheluun. Kaikkien näiden syiden seurauksena alkoi päässäni kyteä ajatus Muutoksesta. Miten opintojakson voisi rakentaa niin, että opiskelijalla olisi mahdollisuus valita aikataulunsa ja opiskelutahtinsa vapaammin? Miten saisin kurssille mukaan enemmän käytännön harjoittelua ja yhdessä tekemistä? Yhdeksi ratkaisuksi löysin flipped classroomin eli käänteisen luokkahuoneen metodin.

Käänteisen opetuksen idea pähkinänkuoressa. Kuva: Riitta Holopainen

Flipped classroom eli flippaus kääntää perinteisen luento-opetuksen päälaelleen. Sen sijaan, että opiskelija kuuntelisi opettajaa luennolla, hän opiskelee esimerkiksi tiedonhaun teoriaosuuden itsenäisesti. Ennakkomateriaali voi olla vaikkapa videoita ja niihin liittyviä pohdintatehtäviä. Tämän opiskeluosuuden voi tehdä haluamanaan aikana, kertarysäyksellä tai pienissä pätkissä – video kun on helppo pysäyttää. Jos asia on jo tuttua, voi videota kelata – jos asia taas kaipaa enemmän aikaa ja kertausta, voi materiaaliin palata uudelleen. Kun teoria on hallussa, alkaa käytännön harjoittelu. Tiedonhaun kurssilla se tarkoittaa oman tutkimusaiheen (vaikkapa kandiseminaariaiheen) sanoittamista ja lähdeaineiston etsimistä oman alan tietokannoista. Tämä on se osio, joka tehdään yhdessä ja livenä, ja jossa opettaja on apuna ja tukena.

Flipattuja tiedonhaun kursseja löytyy tällä hetkellä kaksi, kulttuuritieteiden tiedonhaku ja englannin kielen tiedonhaku. Flipatun tiedonhaun kurssin on suorittanut jo lähes parisataa opiskelijaa, ja palaute on ollut rohkaisevaa ja positiivista. Oletko koskaan ajatellut, sopisiko flippaus sinun tapaasi opiskella? Hieman erilainen opiskelumetodi vaatii myös uutta asennetta opiskelijalta. Opiskelijan ohjeita flipatun kurssin suorittamiseen löytyy yliopistomme flippausmanuaalista.

BRIEFLY IN ENGLISH:

Have you ever forgotten to listen during the lecture? Have you ever wanted to ask something from the professor, but did not dare to? I have, many times. I have also been a teacher, who has got tired listening to her own voice, and wanted to do something differently in the information skills courses. That is why I feel lucky to find the method called the flipped classroom.

Flipped classroom in a nutshell. Picture: Riitta Holopainen

In flipped classroom courses, students learn the basics of the course by themselves. In my flipped information skills courses, this means videos and pre-exercises. After the theory part, we gather together to train information seeking in a computer classroom. In my opinion, the flipped classroom method gives students more freedom to schedule their own learning, and allows them to learn more efficiently.

Got interested? Watch and listen  the animated video “The Flipped Classroom Model” in Youtube.

Riitta Holopainen, tietoasiantuntija | information specialist
Opetus- ja tietopalvelut | Training and information services

 

Jaa tämä / Share this
Share

Uusia kasvoja Kuopion kampuskirjastossa

Moni Kuopion kampuskirjaston käyttäjä lienee huomannut henkilökuntaan ilmestyneen kesän aikana pari uutta kasvoa. Mutta keitäs he ovatkaan?

Kesäkuun 2016 alusta alkaen Kuopion kampuskirjaston riveihin liittyi Urho Heinonen. Tämä tietopalveluneuvojaksi päätynyt informaatioasiantuntija on Kanta-Hämeessä syntynyt, Savon Pariisissa kasvanut ja Joensuun kautta Kuopion kampuskirjastoon päätynyt Itä-Suomen yliopiston kouluttama englannin kielen kääntäjä, HuK. Vuosimallia -88, horoskoopiltaan kaksonen. Hän on myös viihdetaiteilija, joka harrastaa näyttelemistä, cosplayta, käsitöitä, liikuntaa, kirjallisuutta, musiikkia ja videopelejä. Lempiruokiin kuuluvat kana, lasagne, shabu-shabu sekä pinaattiletut. Viimeksi mainitun kanssa runsaasti puolukoita.

Häneen törmää useimmiten Snellmanialla kirjaston tiloissa. Asiakaspalvelun lisäksi kokoelmien hoito ja ylläpito kuuluvat hänen toimenkuvaansa, mutta hänen kädenjälkensä näkyy esimerkiksi kirjaston nettisivuilla etenkin englanninkielisissä osioissa – sekä kirjoitetussa että puhutussa muodossa.

Urho toimii asiakkaiden kaikenlaisena käytännön tukena. Häntä voikin tulla nykimään hihasta käytännössä missä tahansa asiassa; olipa sitten kyseessä jokapäiväinen kirjastoasiointi, kirjan löytäminen hyllystä, niskoitteleva tietokone, kielimuurin murtaminen tai vaikkapa vain juttukaverin puute, Urhon motto tiskin takana on: “Teitä vartenhan me täällä olemme.”

Elokuun 2016 alussa mukaan remmiin lyöttäytyi myös Kaisa Hartikainen. Tietoasiantuntijaksi Kaisa, vuosikertaa -82 oleva siilinjärveläistynyt ex-kuopiolainen, päätyi tutkijan ja opettajan taustakokemuksineen. Kaisa väitteli Itä-Suomen yliopistosta ympäristötieteen alalta kesällä 2014 ja biologian ja maantieteen aineenopettajana hän on toiminut lukiossa ja perusopetuksessa.

Tietoasiantuntijan työnkuva tulee koostumaan etupäässä tutkimuksen tukipalveluiden tuottamisesta, tiedonhaun opetuksesta ja ohjauksesta sekä asiakaspalvelusta. Kiinnostuksen kohteita työn saralla ovat mm. avoimen tieteen sekä tämän päivän tarpeita vastaavien, aktivoivien opetusmenetelmien edistäminen. Vapaa-ajalla Kaisaan törmää todennäköisimmin lenkkipoluilla mukanaan 30-90 kg koiraa ja bodypump- ja spinning-tunneilla (= rytmitajuttomien ryhmät).

img_2094edit

Kaisa Hartikainen, tietoasiantuntija

Opetus- ja tietopalvelut, Kuopion kampuskirjasto

Urho Heinonen, tietopalveluneuvoja

Asiakaspalvelut, Kuopion kampuskirjasto

New faces at the Kuopio Campus Library

Many customers of the Kuopio Campus Library might have noticed a couple of new faces among the staff. But who actually are they?

In the beginning of June 2016 Urho Heinonen appeared in Kuopio. This fresh Information Services Advisor was born in the west, grew up in the middle and ended up in the UEF Kuopio Campus Library via east by training to be a Bachelor of Arts in translation – brought to you by the University of Eastern Finland. An -88 model, Gemini. Also an entertainer and artist, mainly an actor and cosplayer who does crafts, all-round physical exercise, literature, music and video games. Favourite foods include chicken, lasagne, shabu-shabu and spinach pancakes. The latter goes with lots of lingonberries.

This fellow is mostly found in the library in Snellmania. In addition to customer services, Urho’s job description includes collection service, but also the English contents UEF Library’s websites are quite often his handiwork – in both written and spoken form.

Urho works as an all-round customer support at the library. You can easily approach him with any issue or topic at all; would it be everyday library matters, a lost book, a badly behaviouring computer, language barriers or the lack of someone to talk to, the motto of the brave Urho goes, “That’s why we’re here – to help you.”

In early August 2016 along came also Kaisa Hartikainen. To be an Information Specialist, Kaisa, a 1982 vintage, Siilinjärvified ex-Kuopio resident, ended up in UEF with her background of being a researcher and teacher. Kaisa qualified as an Ph.D. in environmental sciences in the summer of 2014, and she has worked as a geography teacher in upper secondary and comprehensive schools.

Her work as an Information Specialist will primarily be research support, information retrieval training and customer services. When it comes to work topics, her interests include, amongst other things, to promote open science and activating teaching methods regarding to meet modern requirements. In her free time Kaisa is most likely met on jogging tracks accompanied by 65–200 lbs. of dog and also in body pump and spinning classes (the groups for those without a sense of rhythm).

Kaisa Hartikainen, Information Specialist

Teaching and Information Service, Kuopio Campus Library

Urho Heinonen, Information Services Advisor

Customer Services, Kuopio Campus Library

Jaa tämä / Share this
Share

Upottaako tiedon suo? Hae tietoasiantuntijalta pitkospuut!

Meitä on naisia ja miehiä, tummia ja vaaleita, pidempiä ja lyhempiä, pohdiskelevampia ja räiskyvämpiä, yhteensä 10 henkeä, kirjasto- ja tietopalvelualan työkokemusta kaikkiaan yli 200 vuotta!

Kaikilla oppiaineilla on oma tietoasiantuntija. Jokainen meistä on valmis auttamaan sinua löytämään opiskeluissasi tarvitsemasi tiedonlähteet. Ota yhteyttä meihin, kun olet solmussa tiedonhaun kanssa tai muuten kaipaat apua lähteiden löytämiseen.

Yhteystiedot ja eri tieteenalojen tärkeimmät tietokannat/tiedonhaun apuneuvot

Jos kaipaat tiedonhakuun henkilökohtaista ohjausta tai opastusta, varaa aika.

Voit lähettää viestin myös yhteiseen sähköpostiimme: tietopalvelu[at]ef.fi

Tiedäthän, että oman alasi tiedonhaun verkkokurssin suorittamisesta voi olla hyötyä juuri nyt? Kurssilla opit oman alasi tärkeimmät tieteelliset tiedonlähteet ja järjestelmällisen tiedonhaun perusteet. Hae Oodista esim. sanalla “tiedonhaku”.

Tältä me näytämme:

laura_ja_merja_blogi

Merja Kauppinen, biologia, kemia, psykologia ja kauppatieteet & Laura Parikka, metsätieteet, fysiikka, maantiede ja yhteiskuntatieteet, työhuoneet Joensuussa. Kuva: Riitta Holopainen

jussi_ja_riitta_blogi

Jussi Hyvärinen, teologia, yleinen kielitiede, kirjallisuus sekä saksan ja suomen kielet & Riitta Holopainen, kulttuuritieteet sekä englannin, ruotsin ja venäjän kielet, työhuoneet Joensuussa. Kuva: Laura Parikka

Tapani_ja_MarjaMarja Aho, kasvatustieteet & Tapani Toivanen, historia, oikeustiede ja tietojenkäsittelytiede; työhuoneet Joensuussa. Keskellä Larin Paraske. Kuva: Jussi Hyvärinen

tomi

Tomi Rosti, matematiikka, työhuone Joensuussa. Kuva: Laura Parikka

Maarit Putous, Heikki Laitinen ja Tuula Rissanen Heikki Laitinen, luonnontieteet, farmasia ja ravitsemustiede & Maarit Putous, kauppatieteet, sosiaali- ja terveysjohtaminen, hoitotiede & Tuula Rissanen, sosiaalityö ja sosiaalitieteet, työhuoneet Kuopiossa. Kuva: Henna Ruuskanen

kaksi tietoasiantuntijaaTuulevi Ovaska & Kirsi Salmi, ergonomia, hammaslääketiede, kansanterveystiede, liikuntalääketiede ja lääketiede sekä Kuopion yliopistollinen sairaala, työhuoneet Kuopiossa. Kuva: Mia Haapanen

Ota yhteyttä!

Jaa tämä / Share this
Share