Tag: avoin oppiminen

Posted on

Miten ja ennen kaikkea miksi ihmeessä avaisin omat oppimateriaalini? | How and most importantly why should I open my own educational material?

(Please, scroll down to read in English.)

Hyvää avoimen oppimisen viikkoa kirjaston opetus- ja tietopalvelusta! Minulla on sinulle tämän viikon hengessä monta kysymystä ja muutama ehdotus. Opetatko? Teetkö omia oppimateriaaleja? Jos teet, mitä kautta ne jaat? Moodlessa? Oletko miettinyt, kuka Moodleen pääsee (ja kuka ei) ja kuinka pitkäksi aikaa? Löytyykö tekemäsi oppimateriaali sen jälkeen, kun kurssisi on ohi ja Moodle suljettu opiskelijoilta? Oletko koskaan ajatellut, voisiko joku muu kuin omat opiskelijasi hyötyä laatimastasi materiaalista? Oletko koskaan etsinyt tai käyttänyt itse jonkun toisen tekemää avointa oppimateriaalia?

Paljon kysymyksiä, joihin minulla on muutamia vastauksia ja kourallinen vinkkejäkin. Väitän, että me UEFissa alasta riippumatta tuotamme hyvää ja korkealaatuista oppimateriaalia. On tekstiä, kuvia, kaavioita, podcasteja, videoita, Power Pointeja, ThingLinkejä ja kaikkea mahdollista digitaalista taivaan ja maan väliltä. Iso osa oppimateriaaleista asuu Moodlen sisällä. Voisiko osa materiaaleista tulla sieltä pois, kenen tahansa löydettäväksi, kenen tahansa opiskeltavaksi tai uudelleen käytettäväksi?

Avoimiin oppimateriaaleihin liittyy monia hyviä puolia. Materiaaliin pääsee käsiksi kuka tahansa mistä tahansa, ilman käyttäjätunnuksia. Oppimateriaali jää myös opiskelijoiden käyttöön kurssin sulkeuduttua puhumattakaan siitä, että avoin materiaali tuo näkyvyyttä sen tekijälle. Voi myös olla, että oppimateriaalin julkaiseminen avoimesti lisää sen laatua entisestään (voi ajatella vaikka näin: “Wau, nythän kaikki näkevät, millaista materiaalia minä väsäilen!”). Parhaassa tapauksessa avoin oppimateriaali lisää myös opetusyhteistyötä ja luo verkostoja yli organisaatiorajojen. Ja tarttuvathan ne Google-hakuihinkin ja lisäävät näin oman yliopistomme näkyvyyttä.

Jos sain sinut vakuutettua oman oppimateriaalisi avaamisesta, pääset liikkeelle näin

  • Laita ensin saavutettavuus kuntoon, sillä avoin oppimateriaali = saavutettava oppimateriaali. Tarkista siis verkkosivumuotoisen oppimateriaalin kohdalla ainakin nämä: kieli on selkeää, linkit toimivat, kontrasti ja fonttikoko ovat riittävät, kuvat on kuvailtu, videot on tekstitetty ja materiaali toimii eri laitteilla ja skaalautuu mukavasti vaikkapa älypuhelimeen.
  • Laita luvat ja tekijätiedot kuntoon. Voit avata vain sellaista materiaalia, jonka osalta sinä olet tekijä tai jonka olet saanut käyttöösi käytön mahdollistavalla lisenssillä eli käyttöluvalla. Mainitse alkuperäiset/muut osallistuvat tekijät asianmukaisesti, itseäsi unohtamatta. Eli kunnia sille kelle kunnia kuuluu! Muistathan myös, että avoin lisensointi ei tarkoita tekijänoikeuksista luopumista, vaan se on tapa antaa muille käyttöoikeuksia teokseensa. Valitse siis sinulle sopiva Creative Commons eli CC-lisenssi. CC-lisenssi kertoo käyttöehdot, joiden mukaisesti muut saavat aineistoa hyödyntää. Avoimille oppimateriaaleille sopivia lisenssejä ovat esimerkiksi CC BY-SA eli Nimeä ja JaaSamoin (alkuperäisteoksesta muokattujen johdannaisteosten käyttö ja levittäminen on siis sallittu ainoastaan samalla lisenssillä kuin alkuperäisteoksen ja alkuperäinen tekijä on mainittava) sekä CC BY 4.0 Nimeä (teoksen käyttö, muokkaaminen ja levittäminen on vapaata, tekijän nimi on kuitenkin mainittava selkeästi). Lisenssit eivät ole vaikeita, vaikka vähän kryptisille näyttävätkin. Hyvä muistisääntö on se, että mitä pidempi CC-lisenssi, sen rajatumpi käyttöoikeus.
Erilaisia CC-lisenssikuvakkeita. Jokainen alkaa CC-logolla ja sisältää vähintään maninnan BY.
CC-lisenssejä löytyy vähän joka lähtöön. Mitä pidempänä rimpsuna lisenssi on, sen rajatumpi käyttöoikeus.
  • Tallenna materiaalisi paikkaan, joka mahdollistaa siihen pääsyn ilman kirjautumista. Minun tiedonhaun oppimateriaaleilleni tällainen paikka on WordPress, jonka käyttöön yliopistomme tarjoaa tukea (ja joka on muuten räätälöity jo lähtökohtaisesti saavutettavaksi!). WordPress on aivan kuin kotisivu, jonka sisällöt löytää vaivatta vaikkapa googlaamalla.
  • Mieti vielä lopuksi, olisiko oppimateriaalisi sellaista, että se kannattaisi jakaa myös valtakunnallisessa Avointen oppimateriaalien kirjastossa? Aoe-kirjastoon oman avoimen oppimateriaalin voi kuvailla muiden löydettäväksi – oppimateriaalin kuvaileminen onkin tärkeää, jotta se tarttuu hakijan haaviin. Aoe-kirjaston materiaaleja voi hakea myös kansallisen Finnan kautta, kun kohdistaa hakunsa avoimiin oppimateriaaleihin.

Haluaisitko lopuksi nähdä, miltä minun avoimet oppimateriaalini näyttävät? Yhtenä esimerkkinä tarjoilen videomateriaalista koostuvan Kulttuuritieteiden tiedonhaun kurssin. Sen olen lisensoinut lempparilisenssilläni CC-BY-SA. Tiedonhaun kurssieni oppimateriaalit ovat olleet avoimina jo reilun vuosikymmenen, enkä keksi enää yhtään syytä, miksi haluaisin pitää ne suljettuina.

Lue lisää avoimista oppimateriaaleista ja tutustu niiden tallennuspaikkoihin:

Avointen oppimateriaalien määrittely ja määrä opetushallituksen palvelukokonaisuus eDuuni wikissä

Tietoa Creative Commons-lisensseistä

Avointen oppimateriaalien kirjasto (Kurkkaa, millaisia oppimateriaaleja muut ovat tehneet)

Avointen oppimateriaalien haku kansallisesta Finnasta (Tätäkin kautta voit hakea avoimia oppimateriaaleja)

Blue and white logo of Open Educational Resources. In the logo there are three waving hands and the text "Open Educational Resources" on an open book.
Logo: CC BY Jonathas Mello

Happy Open Education Week from the Library’s Training and information services! I have many questions and a few suggestions for you in the spirit of this week. Do you teach? Do you make your own educational resources / teaching material? If you do, where do you store and share them? In Moodle? Have you thought about who can (and who can’t) log into the Moodle and for how long? Who can access the material after your course is over and Moodle is closed? Have you ever wondered if someone other than your own students could benefit from the material you have created? Have you ever searched for or used open educational resources made by someone else?

A lot of questions to which I have a few answers and a handful of tips. I argue that we at UEF, regardless of the subject we teach, produce good and high-quality educational material. There are texts, images, charts, podcasts, videos, Power Points, ThingLinks and all kind of digital material you can think of. A great amount of the teaching material live inside Moodle. Could some of the materials come out of there, for anyone to find, for anyone to study or re-use?

There are many advantages to open educational resources. The material can be accessed by anyone from anywhere, without usernames, logins, or passwords. The material will also remain available to students after the course closes, not to mention that the open material will bring visibility to its author. It may also be that publishing the educational resources openly increases its quality even more (you can think of it this way: “Wow, now everyone can see what kind of material I’m working on!”). In the best case, open educational resources also increase teaching collaboration and creates networks across organizational boundaries. And, of course, Google finds them and increases the visibility of our own university.

If I convinced you to open your own educational material, here’s how to get started

  • Pay particular attention to accessibility, as open educational material = accessible educational material. So check these at least: language is clear and understandable, links work properly, contrast and font size are sufficient, images have alternative texts, videos are subtitled and the material works on different devices and scales comfortably, for example, to a smartphone.
  • Put the permits and the author’s records in order. You may only open material for which you are the author or which you have been provided with a license allowing you to use it. Mention the original/other contributing authors appropriately, not forgetting yourself. Also, remember that open licensing does not mean giving up copyright; it is a way to give others access to your work. So choose the appropriate Creative Commons (CC) license, for you. The CC license states the terms of use under which others may make use of the material. For example, licenses suitable for open educational resources include CC BY-SA, i.e. Name and ShareAlike (use and distribution of derivative works modified from the original work is allowed only under the same license as the original work and the original author must be mentioned) and CC BY 4.0 Name (use, editing and distribution of the work is free, however, the author’s name must be clearly stated). Licenses aren’t difficult, even if they look a little cryptic. A good rule of thumb is that the longer the CC license, the more limited the right of use.
A few examples of Creative Commons licenses.
There are many types of CC licenses. The longer the license, the more limited the right of use.
  • Store your material in a place that allows anyone to access it without logging in. For my information retrieval materials, this kind of place is WordPress, which our university offers support for (and which is otherwise tailored to be accessible by default!). WordPress is like a website which content can be easily found by googling, for example.
  • Finally, think about whether your open eduactional material would be worth sharing in the Library of Open Educational Resources? In the Library of Open Educational Resources, it is a good idea to describe your own material for others to find. Materials from the Aoe Library can also be searched through the national Finna.

Finally, would you like to see what my open educational material look like? As an example, I give you a course Information retrieval in Cultural Studies which consists of video material (the course is only in Finnish). The educational materials for my information retrieval courses have been open for well over a decade, and I can’t think of any reason why I would want to keep them closed.

Did you get interested? Read more and search for open educational resources:

UNESCO’s webpage on Open Educational Resources

OER Commons, a public digital library of open educational resources

About Creative Commons licenses

Riitta Holopainen, tietoasiantuntija | Information specialist
Opetus- ja tietopalvelut | Training and information services

Posted on

Avoimen oppimisen viikon tervehdys! | Open Education Week greetings!

(Please, scroll down to read in English.) 

Tällä viikolla vietämme kansainvälistä avoimen oppimisen viikkoa (Open Education Week, jaa-jotain-viikko), joten suunnataan muutama ajatus aiheeseen.

Oppiminen taitaa olla ikuisessa myllerryksessä, ja kenties hyvä niin. Parhaillaan oppiminen monimuotoistuu, erilaiset verkostomaiset ja virtuaaliset oppimisympäristöt kasvattavat merkitystään ja uutta tietoa omaksutaan enenevissä määrin myös virallisen koulutustarjonnan ulkopuolella. Tähän kokonaisuuteen voidaan ajatella kuuluvaksi myös avoimen oppimisen (open education), joka parhaimmillaan joustavoittaa oppimista, parantaa oppimaan pääsyn mahdollisuuksia sekä lisää oppimateriaalien ja opetuskäytäntöjen monipuolista jakamista ja hyödyntämistä.

Avoimen oppimisen yhteydessä puhutaan usein avoimista oppimateriaaleista (open educational resources, OER). Niillä tarkoitetaan yleensä digitaalisessa muodossa olevia, millä tahansa välineellä käytettäviä, joko yleiseen käyttöön vapautettuja tai avoimella lisenssillä lisensoituja oppimisen mahdollistavia materiaaleja. Avoimella oppimisella ei siis viitata suoraan avoimen yliopiston tai avoimen ammattikorkeakoulun tarjontaan, vaan sillä tarkoitetaan maksutta kaikkien saavutettavissa olevaa opetustarjontaa ja oppimateriaaleja.

Usein avoin oppiminen tarkoittaa avoimuuteen tähtäävälle opettajalle alkuun lisätyötä, uuteen perehtymistä ja ehkäpä ajattelutavankin muutosta. Jos kuitenkin keskitytään positiiviseen ja mietitään avoimen oppimisen ja avointen oppimateriaalien hyötyjä, lista voisi näyttää esim. tältä:

  • Oppimisen saavutettavuus ja inklusiivisuus lisääntyy: Avoimet oppimateriaalit ovat opiskelijoiden käytettävissä koko oppimisprosessin ajan: ennen kurssia, kurssin aikana ja sen jälkeen. Avoimet oppimateriaalit ovat verkossa globaalisti kaikkien käytettävissä, joten oppimisen mahdollisuuksia on tarjolla myös eri lähtökohdista tuleville oppijoille.
  • Opiskelun joustavuus lisääntyy: Oppijat voivat edetä omaan tahtiinsa, mikä palvelee erilaisia oppimistyylejä ja elämäntilanteita.
  • Jatkuva oppiminen: Avoin oppiminen tukee jatkuvan oppimisen periaatetta, kannustaa jatkuvaan itsensä kehittämiseen ja uusien taitojen oppimiseen läpi elämän. Mahdollisuus uuden tiedon hankkimiseen ja taitojen kehittämiseen puolestaan auttaa pysymään ajan tasalla nopeasti muuttuvassa maailmassa ja työmarkkinoilla.
  • Yhteistyö: Opettajan näkökulmasta voi kysyä, miksi tehdä kaikki itse, jos laadukasta oppimateriaalia on jo saatavilla. Sen lisäksi, että opettaja voi hyödyntää toisten tuottamia avoimia oppimateriaaleja omassa opetuksessaan ja saada näkyvyyttä osaamiselleen jakamalla omia oppimateriaalejaan, avoimuus mahdollistaa oppimateriaalien jatko- ja yhteiskehittämisen. Parhaimmillaan avoin oppiminen yhdistää ihmisiä eri puolilla maailmaa.
  • Taloudellinen hyöty yhteiskunnalle: Parempi koulutustaso, taitojen kehittyminen ja verkostoituminen voivat edistää talouskasvua ja innovaatioita.

Aika hienoja päämääriä, vai mitä? UEFissakin avoin oppiminen alkaa näkyä yhä enemmän ja esim. MOOC (Massive Open Online Course) -kursseja on jo varsin mukavasti tarjolla. Tässä vielä muutamia nostoja, mitä meillä, ja vähän muuallakin, tapahtuu.

Vuoden vaihteessa UEFin julkaisu- ja datapolitiikka laajennettiin UEFin avoimen tieteen ja tutkimuksen linjaukseksi, joka kattaa avoimen tieteen eri osa-alueet, myös avoimen oppimisen. Kannattaa tutustua dokumenttiin ja tuumailla omassa yksikössä tai kollegoiden kanssa, miten linjauksen voisi huomioida omassa opetustyössä.

Parhaillaan aloittelemme avoimen tieteen ja tutkimuksen linjaukseen liittyvää toimenpidesuunnitelmatyötä, jonka tarkoituksena on tuottaa konkreettisia toimia muun muassa avoimen oppimisen ja opetuksen edistämisen tueksi. Tähän työhön tulemme pyytämään ajatuksia laajemminkin yliopistoyhteisöltä esim. avoimen oppimisen toimijaverkoston kautta (ks. alla). Pysy siis kuulolla.

UEFin avoimen oppimisen toimijaverkosto käynnistelee toimintaansa. Kokoonnumme kerran kuussa ja suunnittelemme toimintaa osallistujien toiveiden mukaan. Tule mukaan keskustelemaan, jakamaan omaa osaamistasi ja oppimaan muilta. Halutessasi voit liittyä kaikille avoimeen UEFin avoimen oppimisen toimijaverkoston Teamsiin.

Kirjastovetoisesti, mutta vahvasti yhteistyössä muiden UEFin toimijoiden kanssa, aloittelemme kevään aikana myös esiselvitystyötä avointen oppimateriaalien alustahankinnasta. Tällä hetkellä avoimille oppimateriaaleille on käytössä ainakin WordPress ja DigiCampus Moodle, mutta selvitetään tarkasti, mitä tarvitsemme, jotta saamme varmasti tarpeitamme vastaavan järjestelmän käyttöömme.

Kansallista työtä tehdään avoimen tieteen ja tutkimuksen (AVOTT) koordinaation alaisissa avoimen oppimisen työryhmissä. Vuoden alusta toimintansa ovat aloittaneet avoimen oppimisen MOOC-, vertaistuki- ja avointen oppimateriaalien kuratointi ja vertaisarviointi -työryhmät. Avoimen oppimisen MOOC-työryhmässä tarkoituksena on tuottaa avoimen oppimisen osio kansalliseen avoimen tieteen MOOC-kurssiin. Kaikki työryhmät ovat erinomaisia avoimen oppimisen keskustelu- ja kokemustenvaihtofoorumeita. AVOTTin sivuilta löytyy myös hyviä ohjeita mm. avoimen oppimisen toteuttamiseen.

Tässäpä muutama, tai useampikin, sananen avoimen oppimisen saralta. Loppuun haluaisin vielä nostaa pari ainakin omaa mieltäni kaihertavaa kysymystä: Pitäisikö oppijan oppimissuoritukset avoimen oppimisen tarjonnasta huomioida nykyistä paremmin? Entä miten voimme opettajina meritoitua avoimen oppimisen edistämisestä? Siinäpä pari pähkinää purtavaksi ja tuumailtavaksi vaikka hiihtoladulla sivakoidessa. Voit osallistua keskusteluun tämän blogin kommenteissa.

Open education week 2024 logo.
Kansainvälinen avoimen oppimisen viikko | International Open Education Week 4.-8.3.2024

This week, we celebrate international Open Education Week. So, a few words about open education.

Learning seems to be in constant flux, and perhaps that’s a good thing. Currently, learning is diversifying, with various networked and virtual learning environments gaining importance, and new knowledge being acquired increasingly outside formal education offerings. This landscape includes open education, which at its best facilitates flexible learning, improves access to learning, and promotes diverse sharing and utilization of learning materials and teaching practices.

Open education often involves open educational resources (OER), which typically refer to digitally available materials that can be used with computer or mobile device, and which are either released for public use or licensed with an open license to enable learning. Open education does not solely refer to the offerings of open universities or open universities of applied sciences; rather, it encompasses freely accessible teaching offerings and learning materials for everyone.

At first, open education may require additional effort from teachers aiming for openness, involving familiarization with new concepts and perhaps a shift in mindset. However, focusing on the positives and considering the benefits of open education and open educational resources, the list could include:

  • Increased accessibility and inclusivity of learning: Open educational resources are available to students throughout the entire learning process: before, during, and after the course. They are globally accessible online, providing learning opportunities for learners with different backgrounds.
  • Enhanced flexibility in learning: Learners can progress at their own pace, catering to various learning styles and life situations.
  • Continuous learning: Open education supports the principle of lifelong learning, encouraging continuous self-development and learning new skills throughout life. The opportunity to acquire new knowledge and develop skills helps individuals stay up-to-date in a rapidly changing world and job market.
  • Collaboration: From the perspective of a teacher, why do everything by oneself if high-quality learning materials are already available. In addition to utilizing open educational resources produced by others and gaining visibility for their expertise by sharing own learning materials, openness enables the further development and collaboration on learning materials. At its best, open education connects people from around the world.
  • Societal economic benefits: Improved education levels, skill development, and networking can promote economic growth and innovation.

Pretty impressive goals, don’t you think? Open education is increasingly visible at UEF as well, e.g., with a good selection of MOOCs (Massive Open Online Course) already being available. Here are a few more highlights of what’s happening here and a bit elsewhere:

At the turn of the year, UEF’s publication and data policy expanded into UEF’s policy on open science and research, covering various aspects of open science, including open education. It’s worth familiarizing yourself with the document and considering how the guidelines could be incorporated into your own teaching work.

We are currently initiating action plans related to UEF’s policy on open science and research, aiming to produce concrete actions to promote open education and teaching. We will be seeking input from the university community at large e.g. via UEF’s open education network (see below), so stay tuned.

UEF’s open education network is launching its activities. We will be meeting once a month to plan activities based on participants’ preferences. Join us for discussions, share your expertise, and learn from others. If you’re interested, you can join the UEF Open Education Network on Teams (in Finnish at the moment), which is open to everyone.

Led by the library but in close collaboration with other UEF units, we are also starting preliminary work on finding a suitable digital platform for open educational resources. Currently, WordPress and DigiCampus Moodle are available for open educational resources, but we’re investigating what we need to ensure we have a system that meets our requirements.

Nationwide efforts are underway within AVOTT (Open Science and Open Research Initiative) in various working groups focused on open education. Starting from the beginning of this year, working groups on open education MOOC, peer support, and curation and peer review of open educational resources have been established. The open education MOOC working group aims to produce a section on open education for a national open science MOOC. All working groups provide excellent forums for discussions and sharing experiences related to open education. AVOTT’s website also offers useful guidance on implementing open education, among other resources.

Finally, I’d like to raise a couple of questions that have been at least on my mind: Should learners’ achievements in open educational offerings be better recognized? And how can we, as teachers, be recognized for promoting open education? That’s something for you to ponder e.g., when you glide along the ski track. Please, participate in discussion by leaving a comment.

Kaisa Hartikainen, tietoasiantuntija | information specialist
Opetus- ja tietopalvelut | Training and information services

Posted on

Tervetuloa tiedonhaun pariin, uudet ja konkarit! | Welcome to information retrieval, both newcomers and old hands!

(Please, scroll down to read in English.)

Olitpa sitten uusi tulokas, vakiintunut kulkija tai vanha konkari, on tavallista, että etsit oppikirjoja, artikkeleita ja muita julkaisuja juuri silloin, kun se itsellesi sopii ja tiedolle on jokin tarve. Usein jo opintojen alussa on osattava erottaa luotettava tieteellinen tieto ja julkaisutapa populaarikulttuurin kerronnasta. Tätä varten tarvitset tiedonhakutaitoja!

Tiedonhakijan oppaassa on paljon sisältöä — miten opasta kannattaa lukea?

Tiedonhakijan oppaassa on runsaasti tiedonhakutaitoja tukevaa materiaalia tiedonhaun aihepiireistä. Laajan tietopaketin hyödyntäminen voi kuitenkin tuntua uuvuttavalta, etenkin jos tarvitset tietoa ja osaamista nopeasti.

Tiedonhakijan opasta ei onneksi ole pakko lukea alusta loppuun saakka. Jos tarvitset tietoa jostain tietystä aihepiiristä tai haluat vain kerrata tiedonhaun perustaitoja, siirry suoraan hyödylliseen sisältöön oikean yläkulman valikosta tai juttelemalla Uffe-chattibotin kanssa.

Kuvankaappaus Tiedonhakijan oppaan menuvalikosta.
Tiedonhakijan oppaan sisältö avautuu oikean yläkulman valikosta. Isompia kokonaisuuksia ovat Johdanto, Tiedonlähteet ja arviointi, Hakuaihe ja asiasanat, Hakutekniikka ja hakutavat, Lähteiden ja kirjallisuuden käyttö, Hakuesimerkkejä ja Kirjastosanasto. Esimerkiksi tiedonlähteet ja arviointi -kokonaisuus pitää sisällään kuusi osiota: Mikä on tieteellinen julkaisu?, Open access eli avoin julkaiseminen, Tieteelliset julkaisut eri aloilla, Hakukoneita ja tietokantoja, Julkaisun luotettavuuden ja tieteellisen tason arviointi sekä Tutkimusaineistonhallinta.

Oppaasta ei opiskella ihan kaikkea myöskään kirjaston tieteenalakohtaisilla opintojaksoilla, vaan kukin opettaja poimii oppaasta käyttöönsä opintojaksolle sopivat aiheet ja sisällöt. Keräsimme alle vinkkejä kolmelta kirjaston tiedonhaun opettajalta siitä, miten Tiedonhaun oppaan sisällöt ovat mukana heidän opintojaksoillaan. Ehkä keksit samalla, miten voisit soveltaa oppaan sisältöjä omiin tiedonhakuihisi ja löydät yleisimpiin tiedonhaun tarpeisiin parhaiten sopivat linkkivinkit.

Jussin opintojaksoilla Tiedonhakijan oppaan avulla opitaan tiedonhaun perusteet

Tiedonhakijan oppaaseen kannattaa tutustua jo opintojen alussa: pakollisten tenttikirjojen ja oppimateriaalien lisäksi on hyvä etsiä tietoa juuri itseä kiehtovista asioista ja kysymyksistä, joiden pohjalta voi myöhemmin edetä kandin- ja maisterintutkielmaan. Itse tiedonhaun opintojakso tukeekin jo kandiseminaaria, jossa harjoitellaan tieteellisen tutkielman kirjoittamista omasta aiheesta.

Teologian ja suomen kielen tiedonhaun opintojaksoni koostuvat lähiopetuksesta sekä itsenäisestä tutustumisesta Tiedonhakijan oppaan sisältämään materiaaliin, jonka jälkeen opiskelija tekee oppimistehtävän omasta aiheesta. Oppimistehtävään kuuluu hakusuunnitelman tekeminen, sen toteuttaminen ja arviointi.

Tiedonhakijan opas sopii hyvin oppimateriaaliksi tiedonhaun perusteiden omaksumiseen yleisellä tasolla:

  • Jotta käsiteltävästä ilmiöstä löytäisi aiempaa tutkimusta, on saatava selville, millä käsitteillä ilmiötä on nimetty ja kuvattu. Tieteenalan terminologian tuntemus auttaa tässä, mutta sen lisäksi on tärkeä oppia käyttämään asiasanastoja, kuten YSOa, joka auttaa ideoimaan aihepiiriä kartoittavia hakusanoja sekä suomeksi että englanniksi.
    Tiedonhakijan opas: Aiheesta hakukysymykseksi
    Tiedonhakijan opas: Asiasanat ja asiasanastot

Tiedonhaun opintojakson aikana harjaannutaan myös kartoittamaan sekä kotimaista että kansainvälistä tutkimusta eri tietokantoja apuna käyttäen. Alakohtaisia tiedonlähteitä ja tieteenalan erityispiirteitä käyn läpi tiedonhaun harjoituksissa sekä Moodleen sijoittamissani oppimateriaaleissa. Alakohtaisia hakuesimerkkejä sisältyy tosin Tiedonhakijan oppaaseenkin, ja lisää on tulossa.
Tiedonhakijan opas: Hakuesimerkkejä

Myös julkaisun viitetietojen tunnistaminen ja oikeanlainen viittaaminen lähteeseen on tärkeä oppia hallitsemaan. Näiden taitojen varassa edetään sitten maisterivaiheeseen ja graduun, ja niistä tulee olemaan hyötyä myös myöhemmin työelämässä – ja Tiedonhakijan opashan on vapaasti luettavissa myös valmistumisen jälkeen.

Marikan opintojaksoilla Tiedonhakijan oppaasta korostuvat hakusanat ja hakutekniikka

Lähes kaikessa antamassani opetuksessa ja ohjauksessa korostuu tiedonhakijan tarve löytää omaa hakuaihetta parhaiten kuvaavat hakusanat, sopivin hakulause sekä oikea paikka etsiä tietoa (usein jokin kansainvälinen tietokanta).

Osa kursseistani toteutetaan ”flipattuna” eli käänteisen opetuksen periaatteiden mukaisesti. Tällöin ennen kutakin harjoituskertaa tulee opiskelijan ottaa haltuun muun muassa seuraavia aihepiirejä Tiedonhakijan oppaasta: tieteellinen julkaiseminen, hakusanat ja hakutekniikka. Opintojakson jälkeen opiskelijan tulisi olla kokonaiskuva oppaan sisällöstä sekä taito käyttää opasta kurssin jälkeen.

Tiedonhakijan oppaan sisällöstä korostuvat logopedian sekä maantieteen ja ympäristöpolitiikan tiedonhaun opetuksessa erityisesti hakusanoihin ja hakutekniikkaan liittyvä sisältö. Koska opiskelija on ottanut haltuun ennakkotehtävissä Tiedonhakijan oppaan avulla yleisellä tasolla tiedonhakuun liittyviä asioita, jää opetuksessa enemmän tilaa alakohtaisen tietämyksen kartuttamiselle ja soveltamiselle.
Tiedonhakijan opas: Miten löydän toimivat hakusanat?
Tiedonhakijan opas: Hakusanojen yhdistäminen hakulauseeksi
Tiedonhakijan opas: Hakukentät

Mistä keksiä ja löytää hakusanoja? -aihe on yksi Marikan mainitsemista tiedonhaun opetuksen ja ohjauksen teemoista.

Alakohtaisten tiedonhaun taitojen opettelu tapahtuu erityisesti Moodle-ympäristön tehtävien avulla, mutta myös hyödyntäen kirjaston avoimia oppimateriaaleja (erityisesti Research information retrieval and management –kurssimateriaali) sekä muita kirjaston oppaita. Moodlen tehtävissä tiedonhaussa keskitytään erityisesti alakohtaisen tietämyksen kasvattamiseen hyödyntämällä opiskelijalla jo olevaa tietämystä omasta alastaan.

Jaakon opintojaksolla Tiedonhakijan opas auttaa maisterivaiheen opiskelijoita kertaamaan ja syventämään tiedonhakutaitoja

Tiedonhakijan opas on otettu käyttöön myös Tutkielmantekijän informaatiotaidot -opintojaksolla. Opintojakso on tarkoitettu niille maisterivaiheen opiskelijoille, jotka haluavat syventää mutta toisaalta myös kerrata tutkielman tekemisessä vaadittuja taitoja.

Opintojaksolla käydään läpi esimerkiksi eri julkaisutyyppien tunnistamista, tiedonhakua, viitteidenhallintaa, lähteiden luotettavuuden arviointia, tutkimusaineistonhallintaa, julkaisun kuvailua sekä perehdytään avoimen tieteen perusteisiin. Opintojakson oppimateriaalina käytettävä Tiedonhakijan opas toimii hyvin yleisenä oppimateriaalina kurssin sisältöihin ja keskeiset aihepiirit löytyvät oppaasta.
Tiedonhakijan opas: Julkaisun luotettavuuden ja tieteellisen tason arviointi
Tiedonhakijan opas: Open access eli avoin julkaiseminen
Tiedonhakijan opas: Tutkimusaineistonhallinta
Tiedonhakijan opas: Lähteiden ja kirjallisuuden käyttö

Tutkielmantekijän informaatiotaidot -opintojakson sisältöjä ei ole sidottu mihinkään tiettyyn oppiaineeseen, vaan kurssille voivat tulla kaikki tieteenalasta riippumatta. Opintojakso on myös pääsääntöisesti itsenäisesti suoritettava, joten oppimateriaalin tulisi soveltua myös tähän tarkoitukseen. Oppimateriaalille tämä on haaste. Opittuja taitoja voidaan kuitenkin syventää opintojakson tehtävissä ja tehtävien yhteydessä annetussa palautteessa. Opiskelijat voivat esimerkiksi opiskella keskeiset sisällöt oppaasta ennakkotehtäviä varten ja muokata vastauksiaan opettajien antaman palautteen perusteella. Tarpeen mukaan asioita syvennetään myös lisämateriaaleilla.

Jussi ja Jaakko mainitsivat hakuesimerkit. Hakuesimerkeissä on mukana erilaisia tietokantoja, tiedonhaun aiheita ja hakulauseita.

Tieteenalakohtaisuutta on otettu Tiedonhakijan oppaassa huomioon etenkin eri tietokantojen ja niissä tehtyjen hakuesimerkkien kohdalla. Hakuesimerkit laadittiin oppaassa kuitenkin siten, että esimerkkejä voisi soveltaa mahdollisimman monella alalla. Perusteiden ja yleisen tiedon löytyminen oppaasta on tärkeää etenkin, jos opiskelija on vaikkapa palannut opintojen pariin pidemmän tauon jälkeen. Opas on myös avoin kaikille sitä tarvitseville, eikä sitä ole sisällytetty esimerkiksi johonkin suljettuun oppimisympäristöön. Tiedonhakijan oppaaseen voi palata aina halutessaan myös opintojen jo päätyttyä.

Mitä Tiedonhakijan oppaan käytöstä on hyvä muistaa?

Pääset Tiedonhakijan oppaan avulla itsenäisessä tiedonhaussa mukavasti alkuun tieteenalastasi tai osaamisestasi riippumatta. Oppaassa käydään läpi tiedonhakua perusteista alkaen, joten et tarvitse aiempaa osaamista tiedonhausta. Opas sopii usein monitieteisen tiedonhaun tueksi, ja voit käyttää opasta myös opintojakson jälkeen.

Jussin, Marikan ja Jaakon Tiedonhakijan oppaaseen liittyvien vinkkien ja linkkien avulla pääset nopeasti tavallisimpien tiedonhakutaitojen pariin. Tiedonhaun opintojaksoilla keskitytään näiden perustaitojen lisäksi tarkemman alakohtaisen osaamisen kartuttamiseen sekä omien tiedonhakutarpeiden syventämiseen yhdessä muiden kanssa, opettajan antaman opetuksen, oppimistehtävien ja palautteen avulla.

Lue lisää:
Kysyvä ei tieltä eksy – Tiedonhakijan opas auttaa
Tiedonhakijan opas -oppimateriaalin kehittäminen

…

Whether you are a novice, an experienced hand, or a proven expert, it is normal for you to look for textbooks, articles, and other publications at a suitable time whenever you need information. Already at the beginning of studies it is often important to distinguish reliable scientific information and its publication methods from popular culture narratives. This is where information retrieval skills come in handy!

The Guide to Information Retrieval has plenty of content — how should I read the guide?

The Guide to Information Retrieval contains a wealth of material to support your information retrieval skills. However, using an extensive information pack may seem exhausting, especially if your need for knowledge and skills is urgent.

Fortunately, there is no need to read the Guide to Information Retrieval from beginning to end. If you need information about a particular subject, or if you merely wish to review the basic skills of seeking information, you can go directly to the useful content from the menu in the top right corner or with the help of Library Bot Uffe.

A screenshot from the menu of the Guide to Information Retrieval web-page.
The contents of the Guide to Information Retrieval will open from the menu in the upper right corner. The guide is divided into parts: Introduction, Information Sources and Evaluation, Search Terms and Index Terms, Search Technique and Methods, Using Sources and Literature, Search Examples and Library Terminology. For example, the Search Technique and Methods part has six sections: Phrase Search, Truncation, and Wildcards, Combining Search Terms into a Search Query, Search Fields, Search Methods, and Was the Information Retrieval Successful?

Not everything in the guide is studied in the library’s discipline-specific courses. Instead, each teacher selects the topics and content that are appropriate for the course. Below you can read on tips from three teachers of information retrieval at the library on how the content of the Guide to Information Retrieval is present in their courses. Perhaps you will also figure out how to apply the content of the guide to your own searches along with useful links that best correspond to your information retrieval needs.

In Jussi’s courses, the Guide to Information Retrieval helps students learn the foundations of information seeking

Students would do well to acquaint themselves with the Guide to Information Retrieval right at the beginning of their studies: in addition to mandatory textbooks and study materials, it is recommendable for the students to seek information specifically on matters and questions that they find to be of special interest, from which they can later proceed to write a bachelor’s or master’s thesis about. The information retrieval course itself supports the bachelor’s seminar, which involves practising the writing of a scientific study on the student’s own topic.

My courses on information retrieval in theology and the Finnish language involve both classroom study and independent learning about the material contained in the Guide to Information Retrieval, after which the student completes an assignment about their own topic. The assignment includes drawing up an application plan, its implementation, and evaluation.

Jussi mentions it is important to do referencing correctly. How do I cite Properly? is one part of the Guide to Information Retrieval.

The Guide to Information Retrieval is suitable material for absorbing the basics of information retrieval on a general level:

The information retrieval course also hones students’ skills in surveying both domestic and international research while making use of different databases. I go through currently relevant information resources as well as the special features of my field through the material I have constructed in Moodle. Discipline-specific examples can also be found in the Guide to Information Retrieval, and there are more to come.
Guide to Information Retrieval: Search Examples

It is also important to learn how to identify the publication’s reference information and how to cite a source correctly. Mastery of these skills makes it possible to proceed to the master’s degree phase and the master’s thesis itself, and the skills will continue to be useful later in the working life. The Guide to Information Retrieval too will be freely available after graduation.

Marika’s course emphasises the search terms and search technique sections of the guide

The information seeker’s need to find the search terms that best describe their search topic, the most suitable search query, and the right place to search for information (often an international database) is emphasized in almost all the teaching and guidance I give.

Some of my courses follow the principles of flipped learning. What this means is that before each lesson, the student should get accustomed with, i.e., the following topics in the Guide to Information Retrieval: scientific publishing, search terms, and search techniques. After the course, the student should have an overview of the content of the guide and be able to use it after the course.

Regarding information retrieval teaching on the fields of logopaedics, geography and environmental policy, the content of the guide related to search terms and technique is emphasised. As the student has in the advance assignments acquired a general knowledge of information retrieval through the Guide to Information Retrieval, more room is left in the teaching for the accumulation and application of discipline-specific knowledge.
Guide to Information Retrieval: How Can I Find Useful Search Terms?
Guide to Information Retrieval: Combining Search Terms into a Search Query
Guide to Information Retrieval: Search Fields

The teaching of discipline-specific information retrieval skills will be carried out in particular through Moodle assignments, but also by using the library’s open study materials (in particular the Research information retrieval and management course material) and other guides of the library. The Moodle assignments on information retrieval primarily focus on increasing the students’ discipline-specific knowledge by utilising their existing knowledge of their field.

In Jaakko’s course, the Guide to Information Retrieval helps students in their master’s degree phase to review and deepen their information retrieval skills

The Guide to Information Retrieval has also been introduced in the course on information skills for thesis writers. The course is aimed at students working on their master’s degree who want to both deepen and revise the skills they need to write a thesis.

The topics of the course include matters such as identifying different types of publications, information retrieval, reference management, evaluating the reliability of sources, management of research material, description of a publication, and learning about the fundamentals of open science. The Guide to Information Retrieval that is used on the course functions well as a general study material for the course content as the key topics can be found in the guide.
Guide to Information Retrieval: Evaluating the Reliability and Scientific Status of a Publication
Guide to Information Retrieval: Open Access Publishing
Guide to Information Retrieval: Managing Research Material
Guide to Information Retrieval: Using Sources and Literature

The content of the course on information skills for thesis writers has not been tied down to any specific subject: the course is open to all, regardless of their scientific field. Completing the course primarily involves independent work, and the study material should also be applicable to this purpose. This poses a challenge for the study material. However, the skills that are learned can be enhanced through course assignments and the resulting feedback. For example, students can study the key content from the guide for the advance assignments and modify their answers according to feedback from the teachers. If necessary, additional material will also be used to expand on the topics.

In Jaakko’s courses students study for example evaluating the reliability and scientific status of a publication.

Discipline-specific content has been considered in the Guide to Information Retrieval in particular with the various databases and related search examples. However, the examples in the guide were drafted so that they may be applied in as many fields as possible. Finding fundamentals and general information in the guide is important especially if a student has, for example, resumed studies after a couple of longer breaks. The guide is also open to all who need it, and it has not been strictly included in closed learning environments, for example. Thus, the Guide to Information Retrieval will remain available even after graduation.

What should be remembered when using the Guide to Information Retrieval?

The Guide to Information Retrieval will give you a good start to independent information retrieval regardless of your branch of science or your skills. The guide examines information retrieval starting from the basics, so you will not need prior skills in information retrieval. The guide can also be used as support for multidisciplinary information retrieval, and you can continue using it after the course.

Jussi, Marika, and Jaakko’s tips and links to the Guide to Information Retrieval will help you to quickly attain the most common information retrieval skills. The information retrieval courses focus on these fundamentals, in addition to amassing more detailed disciplinary-specific skills and the deepening of the student’s own needs for information retrieval together with others, with the help of instructions, assignments, and feedback.

Read more:
There is no shame in asking – Information Retrieval Guide assists
Developing learning material Guide to Information Retrieval

Anni Tarkiainen, tietoasiantuntija | information specialist
Jussi Hyvärinen, tietoasiantuntija | information specialist
Marika Mahlavuori, tietoasiantuntija | information specialist
Jaakko Nyrönen, tietoasiantuntija | information specialist
Opetus- ja tietopalvelut | Training and information services

Thank You Niko Niskanen for helping us with the translation!