Avoimen tieteen edistäjä 2019 | Open Science Award 2019

(Please, scroll down to read in English.)

Vuotuisella Avoimen tieteen teemaviikolla palkittiin tänä vuonna jo neljännen kerran yliopiston taho, joka on työllään ajanut tieteen avoimuuden asiaa eteenpäin. Järjestyksessään neljäs avoimen tieteen edistäjän kunniakirja luovutettiin eilen yliopiston kirjastolle.

Itä-Suomen yliopiston kirjasto on toiminut aktiivisena avoimen tieteen ja tutkimuksen edistäjänä koko yliopistomme toiminnan ajan. Kirjasto edisti avointa julkaisemista jo yliopiston suunnitteluvaiheessa. Rinnakkaistallentaminen eteni kansallisen avoimen tieteen ja tutkimuksen (ATT) rahoittamalla yhteishankkeella. Viime vuosina yliopiston kirjasto on koordinoinut avoimen tieteen palveluita yliopistossa ja luonut yhdessä yliopiston muiden toimijoiden kanssa palvelut avoimen tieteen toteuttamiselle ja samalla edistänyt aihealueen osaamista koulutuksillaan. Lisäksi kirjaston työntekijöitä on mukana vaikuttamassa kansallisissa ja kansainvälisissä avoimen tieteen toimielimissä.

Kirjasto, rullajuliste, iloinen, nainen, mies, kunniakirja. Library, roll-up, happy, woman, man, award.
Kunniakirjan luovutti kirjastonjohtaja Jarmo Saartille tutkimuksen kehittämispäälikkö Anu Liikanen. | The certificate of honour was handed over to Library Director Jarmo Saarti by Research Development Manager Anu Liikanen.

Aiemmin palkitut | Previously awarded

This year 2019, the UEF Library is awarded the contributor for open science and open access. The award is now given for the fourth time in a row during the International Open Access Week.

The University of Eastern Finland Library actively promotes open science and research. The library advanced open publishing already at the planning stage of the UEF. In recent years, the Library has co-ordinated open science services at the University and, together with other University actors, has created services for the implementation of open science. By providing training the library has a role in increasing the competence in open science. In addition, members of the library staff are involved in the national open science working groups and in international networks.

 

Tuula Rissanen, tietoasiantuntija | Information Specialist
Tuulevi Ovaska, erityistietoasiantuntija | Communications Coordinator & Information Specialist
Opetus- ja tietopalvelut | Training & Information Services

 

Jaa tämä / Share this
Share

Kohti eurooppalaisia avoimen tieteen palveluita – EOSC Nordic -hanke | Towards European Open Science Services – the EOSC Nordic Project

(Please, scroll down to read in English.)

Itä-Suomen yliopisto ja sen kirjasto ovat mukana tänä syksynä alkaneessa kolmivuotisessa EOSC Nordic -hankkeessa. Hanke on yksi viidestä osa-hankkeesta, jotka kattavat koko Euroopan Unionin alueen. Hankkeen tavoitteena on helpottaa Euroopan Unionin avoimen tieteen palveluiden (EOSC – European Open Science Cloud) -aloitteiden koordinointia Pohjoismaiden ja Baltian maissa. Tarkoituksena on yhdenmukaistaa kansallisten toimintatapojen ja palvelujen tarjoamista EOSC:n sovittujen standardien ja käytäntöjen mukaisesti osana EOSC-portaalia. Samalla pyritään vakiinnuttamaan Pohjoismaat ja Baltian maat edelläkävijöinä EOSC-konseptin, periaatteiden ja palveluiden omaksumisessa ja käyttöönotossa.

Hanketta koordinoi norjalainen NeIC. Siinä on mukana yhteensä 24 kumppania, mm. e-infrastruktuurin tarjoajia, tutkimusorganisaatioita ja asiantuntijaverkostoja, jotka toteuttavat omissa maissaan avoimeen tieteeseen liittyviä palveluita.

Hanke jakautuu kuuteen työpakettiin (WP). Niiden tavoitteena on mm. yhteiset avoimen tieteen menettelytavat ja rahoitus, EOSC paveluiden mallintaminen ja määrittely, avoimen tieteen tekninen infrastruktuuri ja palvelut sekä tutkimusdatan avaamisen yhteiset toimintatavat. Näkökulmana on vapaa tietojen liikkuvuus valtioiden ja palveluiden välillä. UEF on mukana WP2:ssa, jonka tavoitteena on vaikuttaa alueen poliittisiin päättäjiin ja heidän ymmärrykseensä avoimesta tieteestä, sen tarvitsemista poliittisista päätöksistä ja resursoinnista. Aineistoa kerätään kyselyillä ja työstetään työpajoissa eri sidosryhmien kanssa.

EOSCin tarkoitus on koota yhden portaalin alle kaikki avoimeen tieteeseen liittyvät palvelut ja aineistot, joita EU:n alueella tuotetaan. Keskeisenä tavoitteena on myös se, että palveluiden käyttö ja omien tutkimuksen tulosten jakaminen olisi mahdollisimman yksinkertaista ja helppoa sekä tutkijoille että muille tutkimustietoa tarvitseville toimijoille.

Euroopan unionin lippu. EOSC Nordic logo.

EOSC-Nordic has received funding from the European Union’s Horizon 2020 research and innovation programme under grant agreement No 857652

The University of Eastern Finland and its library participate in the three-year EOSC Nordic project, which began this fall. The project is one of the five sub-projects covering the whole of the European Union. The purpose of the project is to facilitate coordination between the European Open Science Cloud (EOSC) initiatives in the Nordic and Baltic countries. The aim is to harmonize the provision of national policies and services in accordance with the agreed EOSC standards and practices as part of the EOSC portal. At the same time, the aim is to consolidate the Nordic and Baltic countries as pioneers in the adoption and implementation of the EOSC concept, principles and services.

The project is coordinated by the Norwegian NeIC. It has a total of 24 partners, including e-infrastructure providers, research organizations and networks of experts providing open science services in their countries.

The project is divided into six work packages (WP). Their goals are e.g. common open science policies and funding; modeling and definition of EOSC pathways; open science technical infrastructure and services; and common approaches to open research data. The perspective is the free movement of information between states and services. UEF is involved in WP2, which aims to influence policy makers in the region and their understanding about open science, the political decisions it needs, and the resources needed for building the required infrastructures. The feedback is collected through questionnaires and processed in workshops with various stakeholders.

The purpose of EOSC is to bring together in a single portal all the open science services and materials produced in the EU. A key objective is to make the use of the services and sharing of the research results and materials as simple and easy as possible for researchers as well as other actors in need of research information.

Jarmo Saarti, kirjastonjohtaja | Library Director
Tomi Rosti, tietoasiantuntija | Information Specialist
Opetus- ja tietopalvelut | Training and Information Services

Jaa tämä / Share this
Share

Tiedonhakutaidot, avoin tiede ja tukimusdatapalvelut Edinburghin yliopistossa – raportti opintovierailusta | Information skills, open research, and research data support at the University of Edinburgh – a report of a study visit

(Please, scroll down to read in English.)

Vierailin perjantaina 11.10.2019 Edinburghin yliopiston kirjastossa (Library and University Collections). Osallistuin ensin paikallisen kollegan Marshall Dozierin (College Lead for Library Academic Support, Medicine & Veterinary Medicine) opetukseen. Master of Public Health -ohjelman ensimmäisen vuoden opiskelijoiden käytännön harjoitukset pidettiin suuren Argyle House -rakennuksen moderneissa tietokoneluokissa. Mukana oli myös koulutusohjelman johtaja Niall Anderson (Programme Director, MPH & Programme Co-Director, MPH online). Oli todella hyödyllistä, että hän oli mukana harjoituksia ohjaamassa, koska osa opiskelijoista tarvitsi vielä ohjausta aiheidensa analysointiin ja rajaamiseen.

Marshall Dozier flippasi tämän opetuksen ensimmäistä kertaa. Tuoreiden maisteriopiskelijoiden oli(si) pitänyt katsoa ennen harjoituksia kolme videota: yksi kirjallisuuskatsauksista, toinen tiedonhausta ja kolmas tietokannoista. Luokkatilanteessa opiskelijat tekivät verkkotehtävää, jossa heidän piti ensin selostaa hakunsa (opinnäytteensä) aihe ja muodostaa hakulauseita sekä tehdä hakuja ja viedä viitteitä EndNote-viitteidenhallintajärjestelmään. Tarkoitukseni oli vain seurata opetustilannetta, mutta löysin itseni pian opastamasta Boolen logiikkaa. hakusanojen katkaisemista ja muuta tiedonhaun logiikkaa. Miellyttävä kokemus.

Olin juuri edellisellä viikolla opettanut tiedonhaun perusteita omille Master of Public Health -opiskelijoillemme, joten työ tuntui tutulta. Edinburghissa opiskelijoita vain on melkoisesti enemmän, kaikkiaan 84, joista kolmisenkymmentä oli tässä ryhmätilanteessa, jakautuneina kahteen vierekkäiseen luokkatilaan, joissa kiersimme ohjaamassa opastusta tarvitsevia. Osa teki tehtävät täysin ilman apua, mutta joidenkin kanssa opastukseen meni paljonkin aikaa.

nainen, tietokoneita, iso näyttö. woman, computer, big screen.
Marshall Dozier opetusluokassa | Marshall Dozier in a classroom

Iltapäivällä pääsin mukaan Theo Andrew‘n (Scholarly Communications Manager) sisäiseen koulutukseen, jossa hän kertoi ryhmälle uusia tutkimuksen tuen ja julkaisemisen parissa työskenteleviä yliopistolaisia tieteellisestä viestinnästä ja avoimesta tieteestä Edinburghin yliopistossa. Aiheet olivat kirjaston tutkimuksen tuen henkilöstö ja orgnaisaatio, tutkimustietojärjestelmä (Pure), julkaisuarkisto (Dspace), Open Journals System (OJS), altmetriikka & bibliometrikka, tekijänoikeudet, avoin julkaiseminen, rahoittajien oa-käytännöt, tutkimuksen arviointi (REF2021) ja Plan S. Tuhti tietopaketti siis.

Scholarly Communications -tiimiin kuuluu neljä henkilöä. He kouluttavat ja ylläpitävät palveluita sekä saavat vuodessa noin 2700 yhteydenottoa. Yliopisto tuotti 1.4.2016-28.2.2019 yhteensä 16595 julkaisua tai muuta tuotosta, joista 91,9 % on avoimesti saatavilla. Avoimuuden korkeaa lukemaa selittää muun muassa se, että REF-arviointiin hyväksytään vain oa-julkaisut, mutta Edinburghin yliopisto edistää muutenkin avointa tiedettä ja tutkimusta erittäin voimakkasti ja näkyvästi. APC-maksuja ei enää makseta hybridi-OA:sta, vaan panostetaan “lue & julkaise” sopimuksiin (esim. Springer Compact Agreement) ja suositaan välitöntä vihreää OA:ta (UK Scholarly Communications Licence).

Päivän lopuksi keskustelin vielä Martin Donnellyn (Research Data Support) ja Eleni Kotoulan (Lead Digital Research Services Facilitator) kanssa tutkimusdataan liittyvistä palveluista. Suomessa käytettävä tutkimusaineistonhallintasuunitelmatyökalu DMPTuuli on kotoisin Edinburghista (DMPonline). Heillä on tutkimusdatan hallintaan ja ja säilytykseen kattavat palvelut ja välineet. He myös järjestävät vuosittain sisäisen konferenssin Dealing with Data. Digitaaliset tutkimuspalvelut (Digital Research Services) on laaja kokonaisuus, joka tarjoaa data- ja ohjelmistopalveluita ja välineitä tutkimuksen kaikissa vaiheissa.

Työpöydät, ikkunat, työtuolit, avokonttori. Office, desks, chairs, windows, open-plan office.
Työtila | Office

On Friday 11th October 2019, I visited the Library and University Collections of the University of Edinburgh. First I attended a practical session taught by Marshall Dozier (College Lead for Library Academic Support, Medicine & Veterinary Medicine). Information skills exercises for the first-year students of the Master of Public Health programme were held in modern computer classrooms in the large Argyle House building.  It was really helpful that the Programme Director of the MPH Niall Anderson (also Programme Co-Director of MPH Online) was present in the session as some of the students needed guidance in analysing and defining their topic, too, not just information retrieval.

Marshall Dozier used the flipped classroom model for this course for the first time. New graduate students were to watch three videos before the exercise: one about literature reviews, one about information retrieval, and one about databases. In the classroom, students completed an online assignment where they first had to explain the topic of their search (dissertation) and to formulate search queries, as well as to conduct searches and to export the references to the EndNote reference management system. My intention was just to observe the teaching, but I ended up explaining Boolean logic, truncating keywords and other information retrieval basics. A pleasant experience. The week before, I had taught the information skills to our Master of Public Health students, so it felt familiar. In Edinburgh, the number of students (84) is much bigger than at UEF. Thirty of them attended this session, divided into two classrooms where we circulated to guide those in need. Some did their searches on their own, but some took a lot of time to guide.

In the afternoon, I attended Theo Andrew‘s (Scholarly Communications Manager) in-house training. He told a group of new research support and publishing staff members at the University of Edinburgh about scientific communication and open science. Topics included the staffing and the organisation of the Library Research Support, Current Research Information System (Pure), Institutional Repository (Dspace), Open Journals System (OJS), Altmetrics & Bibliometrics, Copyright, Open Access Policy Landscape, Funders’ Open Access policies, Research Excellence Framework (REF2021) and Plan S. A lot of information.

The Scholarly Communications team consists of four people. They train and maintain services and receive about 2,700 calls a year. From April 1, 2016, to February 28, 2016, the University produced a total of 16595 outputs, 91.9% of which are open access. The high level of OA is explained, among other things, by the fact that OA is demanded by REF, but the University of Edinburgh also promotes open science and research in a very powerful and visible way. They stopped paying APCs for individual hybrid-OA, are investigating in Read & Publish deals (eg. Springer Compact Agreement) and have preference for immediate Green OA (UK Scholarly Communications License).

At the end of the day, I talked with Martin Donnelly (Research Data Support) and Eleni Kotoula (Lead Digital Research Services Facilitator) about research data services. The DMPTuuli research data management tool used in Finland comes from Edinburgh (DMPonline). They have comprehensive services and tools for managing and storing research data. They also hold an annual internal conference called Dealing with Data. Digital Research Services is a comprehensive entity that provides data and software services and tools at all stages of research.

Marshall Dozier, Theo Andrew.
Marshall Dozier & Theo Andrew & Edinburgh Castle

Tuulevi Ovaska
erityistietoasiantuntija | communications coordinator & information specilialist
Opetus- ja tietopalvelut | Training & information services

Jaa tämä / Share this
Share

Dialogi muutoksen välineenä – IFLA:n 85. konferenssi Ateenassa | Libraries: dialogue for change – the 85th IFLA WLIC in Athens

(Please, scroll down to read in English.)

IFLA, kansainvälinen kirjastojärjestöjen liitto, järjesti 85. konferenssinsa Ateenassa. Tämän vuoden teemana oli dialogi muutoksen tukena, joka sopi hyvin sekä Ateenan pitkään filosofiseen perinteeseen että aikamme kaoottiseen viestintätilanteeseen, jossa keskustelu ja argumentointi tuntuvat unohtuvan. Konferenssi on kirjastoalan suurin, tällä kertaa osallistujia oli noin 3500 yhteensä noin 140 maasta.

Datan hallinta akateemisten kirjastojen uutena tehtävänä

Kehittyvä tietotekniikka on antanut uusia mahdollisuuksia kirjastojen työn kehittämiselle. Julkaisemisen siirtyminen digitaaliseen ympäristöön ja tutkimuksessa syntyvien suurten digitaalisten datajoukkojen arkistointi ovat tuomassa tekoälysovellukset kirjastotyöhön. Nämä uudet työkalut mahdollistavat tällaisten laajojen data-aineistojen tehokkaan käytön ja analysoinnin tietokoneavusteisesti.

Koneoppiva tiedonhaku ja tiedonjärjestäminen tuntuvat kehittyvän tällä hetkellä nopeasti. Ne antavat uusia mahdollisuuksia tutkimukselle ja tutkijoille. Tekoälyn tuominen perinteisen tiedonhaun rinnalle näyttää antavan mahdollisuuksia uusien havaintojen tekemiseen sekä tiedonhaussa että varsinkin perustutkimuksessa. Tähänastinen kirjastojen tiedonjärjestäminen on ollut paljolti ennalta määrättyjen rakenteiden soveltamista julkaistuihin teksteihin. Datanlouhinta muuttaa tämän siten, että oppivat tietojärjestelmät kykenevät löytämään suurista datamassoista rakenteita ja suhteita, joihin ihmisen kapasiteetti ei pysty eikä käytettävissä oleva aika riitä. Tämän yhteydessä on alettu puhua tietämyksen löytämisestä (knowledge discovery).

Tähän kehitykseen liittyy myös eettisiä ja juridisia ongelmia. Sekä datan omistajuus että sen käyttö ja käyttötarkoitukset tulee määritellä kestävällä tavalla, jotta eettisesti korkeatasoinen tutkimus olisi mahdollista eikä datan väärinkäyttöä tapahtuisi. Tällä hetkellä koneiden oppiminen on myös vielä niin alkuvaiheessa, että ymmärryksemme lisääminen koneiden tekemistä tulkinnoista ja löydösten validiudesta edellyttää vielä paljon tutkimusta, jotta voimme olla varmoja tutkimustulosten pätevyydestä ja, soveltavilla aloilla, niiden soveltamisesta käytäntöön.

Kirjastoille tekoäly ja nopeasti kehittyvä älykäs semanttinen verkko aiheuttavat myös tarpeen kehittää ja jopa muuttaa toimintatapoja. Ensinnäkin jo nyt on tarjolla sovelluksia, jotka pystyvät löytämään digitaalisista teksteistä avainsanoja ja linkittämään niitä toistensa kanssa tiedonhaun tueksi. Tässä työssä kirjastojen luomat linkitettyä datan käsittelyä tukevat sanastot ja muut rakenteiset tietämyskannat ovat erityisen tärkeitä, jotta tiedonhaun tarkkuus säilyisi jatkossakin.

Tekoälyyn ja käyttäjien mallintamiseen perustuvat sovellukset ovat tulossa myös kirjastojen asiakaspalvelun tueksi. Hyvänä esimerkkinä tästä oli Oodi-kirjaston yhteyteen tehty asiakaspalvelija-sovellus. Se osasi suositella käyttäjälleen teoksia ohjelmistoon mallinnettujen käyttäjätyyppien kautta.

Avoin julkaiseminen eettisenä ja juridisena haasteena tiedeyhteisölle

IFLAn presidenttinäkin toiminut, nykyisin Etelä-Afrikan akateemisessa kirjastolaitoksessa vaikuttava Ellen Tise nosti esityksessään esille seikan, joka yleensä unohtuu suomalaisessakin keskustelussa avoimesta julkaisemisesta. Hyvin toteutettuna avoin julkaiseminen tukee myös eri maantieteellisten alueiden ja eri tieteenalojen välistä tasa-arvoa tieteellisen julkisuuden ja aineistojen saatavuuden toteutumisessa.

Valokuva esitelmän esitysmateriaalista ja puhujasta. Avoimen saatavuuden määritelmä lakikielellä. Photo of preseantation slide and presenter. Definition of open access in juridical language.
OA käännettynä juridiikan kielelle | OA in copyright juridics

Etelä-Afrikassa on tietoisesti siirrytty vihreään avoimeen julkaisemiseen, koska se mahdollistaa ensinnäkin edullisen tavan julkaista tutkimusta ja toiseksi myös kehitysmaiden äänen kuulumisen kansainvälisessä tutkimuskentässä. Tisen omassa yliopistossa tämä on tarkoittanut myös omien avointen lehtien julkaisemista. Tämä on lisännyt paikallisten tutkijoiden näkyvyyttä ja vaikuttavuutta. Parhaillaan Etelä-Afrikassa ollaan tekemässä kansallista tiekarttaa avoimesta tieteestä. Tise korostikin, että tieteessä on edelleen voimassa kolonialistisia rakenteita, joissa pohjoinen tuottaa tietoa etelän käytettäväksi, vaikka tiedon tuottamisen ja käyttämisen tulisi olla tasa-arvoista ja globaalia.

Myös malesialaisessa esimerkissä paikallistiedon digitoinnista ja avaamisesta laajaan käyttöön tuli esille globaali näkökulma. Paikalliskulttuuria ja sen tuotoksia on päästy vasta viime aikoina julkaisemaan ja jakelemaan laajasti, koska kolonialistiset rakenteet vaikuttivat ennen maan itsenäistymistä sekä siihen, mitä voitiin julkaista, että siihen, mikä katsottiin julkaisemisen arvoiseksi. Heidän esityksensä toi hyvin esille sen, kuinka paikallisten aineistojen avoin julkaiseminen lisää kulttuurista ja tiedollista moniarvoisuutta ja monipuolisuutta. Vertaaminen lajiston köyhtymiseen luonnossa antoi hyvän kuvan siitä, mitä yksiulotteinen julkaisukulttuuri voi saada aikaan maailmassa.

Kirjastot väylänä kohti avointa ja tasa-arvoista tiedettä

Avoin tiede näyttää vakiinnuttavan asemansa tieteen toimintamallina ja akateemisilla kirjastoilla on tässä keskeinen rooli. Muutamassa esityksessä huomasi sen, että avoimuuteen liittyvät tekijän ja käyttäjän oikeudet ja tietoisuus niistä ovat keskeisiä työkaluja tutkijoille, opettajille ja opiskelijoille.

Erityisen tärkeää on kouluttaa uudet opiskelijat ymmärtämään tutkimuksen avoimuuden merkitys omassa toiminnassaan, jotta he olisivat tulevaisuuden aktiivisia toimijoita tasa-arvoisen globaalin tutkimusmaailman synnyttämisessä. Tässä on meillä UEFissakin vielä tekemistä.

Kirjastojen perustyö hankkia, järjestää ja saattaa käyttöön erilaisia aineistoja näyttää tulevan rikkaammaksi digitaalisessa tekoälymaailmassa. Tämä tarkoittaa osaamisen uudistamista, uusien työkalujen luomista ja ennen kaikkea kirjaston palveluiden integroimista erilaisiin digitaalisiin toimintaympäristöihin ja ennen kaikkea akateemiseen työhön.

paljon ihmisiä, auditorio, lots of people, auditorium
IFLAn avajaiset | Opening ceremony

IFLA, the International Federation of Library Organizations, organized its 85th conference in Athens. This year’s theme was dialogue for change, which fits well with Athens’ long philosophical tradition and the chaotic communications of our time, where discussion and argumentation seem to be forgotten. The conference is the largest in the library industry, this time with around 3500 participants from about 140 countries.

Data management as a new task for academic libraries

Emerging information technology has provided new opportunities for the development of libraries. As publishing moves into the digital environment, and with the recent debate on archiving and deploying various digital data sets generated by research are bringing artificial intelligence applications to the library.

Machine learning and information management seem to be developing rapidly at the moment and offer new opportunities for research and researchers. Bringing artificial intelligence alongside traditional information retrieval techniques seems to offer opportunities for new findings both in information retrieval and especially in basic research. So far, the organization of information in libraries has largely been the application of predefined structures to published texts. Data mining changes this so that learning information systems can find structures and relationships on large masses of data that human capacity and the time available are inadequate for coping with. This has been defined as knowledge discovery.

There are also ethical and legal issues with this development. Both ownership of data and its use and uses must be defined in a sustainable manner in order to allow for ethically high-quality research and to prevent data misuse. Now, machine learning is still in its early stages, so that increasing our understanding about machine interpretations and the validity of findings still requires a great deal of research in order to be sure of the validity of research results.

For libraries, artificial intelligence and a rapidly evolving intelligent semantic networks also necessitate the development and even change of practices. First, there are already applications available that can find keywords in digital texts and link them to each other for information retrieval. In this work the structured knowledge bases and systems created by libraries can support the interlinked data in order to maintain the accuracy of information retrieval.

Applications based on artificial intelligence and user modeling are also coming to support libraries’ customer service. A good example of this was the Oodi library customer service application. It was able to recommend works to its user through the types of users modeled on the software.

Open publication as an ethical and legal challenge for the scientific community

Ellen Tise, who also served as IFLA’s president and currently works at the South African academic library community, highlighted something that is usually overlooked in the Finnish debate on open publishing. Open publishing, if well implemented, also promotes equality between geographical areas and disciplines in terms of scientific publicity and access to materials.

In South Africa, there has been a deliberate shift towards green open publishing, because it enables, firstly, a cost-effective way of publishing research, and because it also enables developing countries’ voice in the international research field. At Tise’s own university, this has also meant publishing its own open journals. This has increased the visibility and impact of local researchers. A national road map on open science is currently being prepared in South Africa. Indeed, Tise emphasized that science still has colonial structures where the North produces knowledge for use by the South, even though knowledge production and use should be equitable and global.

The Malaysian example of widespread digitization and opening of local data also brought to light this global perspective. Local culture and its output have only recently been widely published and disseminated, because before colonialism the colonial structures influenced both what could be published and what was considered worth publishing. Their presentation highlighted how the open publication of local materials enhances cultural and informational pluralism and diversity. The comparison with the decline of species in the nature gave a good idea of ​​what a one-dimensional publication culture could bring about in the world.

Libraries as a route to open and equal science

Open science seems to have established itself as an operational model of science and academic libraries play a key role here. In quite a few presentations, one discovered that openness and awareness of author and user rights are essential tools for researchers, teachers and students.

It is particularly important to educate new students to understand the importance of openness in research, so that they will be active players in the future in creating an equitable global research world. Here we have still a lot to do in UEF.

The basic work of libraries to acquire, organize and make available various materials seems to be getting richer in the digital artificial intelligence world. This means renewing knowledge, creating new tools and, above all, integrating library services into different digital environments and open learning.

Jarmo Saarti, kirjaston johtaja | Library Director

Jaa tämä / Share this
Share