Tutkimuskirjastojen arvot uudelleenarvioinnissa | Reassessing research library values

(Please, scroll down to read a summary in English.)

LIBERin 52. konferenssi: Open and Trusted: Reassessing Research Library Values | The 52nd LIBER conference: Open and Trusted: Reassessing Research Library Values

Eurooppalaiset tutkimuskirjastot kokoontuivat 5.-7.7.2023 Budapestiin LIBERin vuotuisessa konferenssiin pohtimaan avoimuuteen ja luotettavuuteen kiteytyviä kirjastojen perusarvoja. Paikalla oli noin 400 konferenssivierasta. UEFin kirjastoa edustivat Tomi Rosti ja Manna Satama, joka oli myös mukana järjestämässä työpajaa tutkimusdatanhallinnasta LIBERin yhden työryhmän jäsenenä.

Päivien aikaan paneuduttiin muun muassa avoimen saatavuuden timanttimalliin, tekijänoikeuksien säilyttämiseen, tutkimusetiikkaan, tutkimusaineistonhallintaan ja European Open Science Cloudiin (EOSC). Näitä sisältöjä ja esityksiä voi tarkastella Zenodosta LIBER 2023 -kanavalta, ja koko ohjelma on luettavissa tästä.

Avoimia ja yhteentoimivia aineistoja ja niiden hallintaa

Konferenssissa jaettiin kolme LIBER 2023 Award for Library Innovation -palkintoa esityksille, jotka käsittelivät konferenssin teemaa omaperäisesti, ajankohtaisesti ja uutta luovalla otteella. Palkitut esitykset linkittyivät kukin omalla tavallaan aineistoihin tai dataan, miten nyt aineiston tai datan haluaakaan tulkita, ja niissä kaikissa avoimuuden edistäminen näkyi hankkeiden ja kokeilujen tavoitteena.

Alankomaiden kansalliskirjastossa (KB National Library of The Netherlands) on kokeiltu kokoelmien avaamista uusille, ei-akateemisille luovien alojen käyttäjille. Lisätäkseen ymmärrystä siitä, miten ei-akateemiset käyttäjät hahmottavat kirjaston aineistot ja niiden perinteisen esitystavan hakutoimintoineen, kirjasto järjesti kolme projektia. Eri luovien alojen edustajat saivat tutustua kokoelmiin tai yksittäisiin käsikirjoituksiin ja luoda niistä taideteoksia, esityksiä tai tapoja käyttää kirjastoa ja sen aineistoja.

FAIR-periaatteiden toteuttamista kulttuuriperintöaineistossa on tarkasteltu WorldFAIR projektissa, jota Irlannin Digital Repositoryn edustaja esitteli. Projektin lähtökohtana on huomio, että digitaalinen kulttuuriperintöaineisto on sekä tutkimuksen pohja-aineistoa että tutkimustuotosta. Muistiorganisaatiot eivät kuitenkaan suhtaudu digitaaliseen aineistoonsa tutkimusdatana, mikä rajoittaa esimerkiksi aineistojen hyödyntämisen mahdollisuuksia eri tutkimusaloilla. WorldFAIR-projektissa onkin pohdittu erityisesti yhtä FAIR-periaatetta eli yhteentoimivuutta (Interoperability).

Datanhallinnan ammattilaisuus on vahvasti pinnalla sekä meillä kansallisesti että kansainvälisesti. Millaista osaamista datanhallinnan eri osa-alueilla pitäisi olla ja miten tuota osaamista saadaan lisättyä? Wienin yliopistossa on tartuttu tähän kysymykseen. Yliopiston kirjasto koordinoi vuonna 2022 käynnistettyä kansainvälistä koulutuspakettia, jonka tavoitteena on pätevöittää datanhallinnan ammattilaisia yhä kasvavaan tarpeeseen.

Strategian päivitystä: avointa, korkeatasoista ja yhteistä

LIBER on eurooppalaisten tutkimuskirjastojen yhdistys (Ligue des Bibliothèques Européennes de Recherche – Association of European Research Libraries), joka on perustamisvuodestaan 1971 alkaen toiminut tieteellisen julkaisemisen ja kirjastojen hyväksi yhdistäen toimijoita monin tavoin. Vuosittain pidettävä laajempi konferenssi kokoaa runsaasti väkeä eri puolilta Eurooppaa ja muistakin maanosista keskustelemaan ajankohtaisista teemoista ja siitä, miten kirjastolaisina ja kirjastoina niihin vastataan.

Vaikka strategiat ja linjaukset saattavat kalskahtaa hallinnolliselta ylätason jargonilta, ne ohjaavat kuitenkin käytännön toimintaa. LIBERin strategia on juuri päivitetty, ja siksipä olikin asianmukaista, että LIBERin puheenjohtaja Julien Roche aloitti konferenssin varsinaisen ohjelman strategian esittelyllä.

Strategian taustalle tunnistettiin kolme liikkeellepanevaa voimaa: avoimuus, uudet digitekniikat sekä arvojen ja oikeuksien ylläpito. Näihin strategiassa halutaan vastata eri näkökulmat ja käyttäjäryhmät huomioiden. Strategian ensimmäisenä kohtana mainitaankin, että tutkimuskirjastojen tulee olla sitoutuneita ja luotettavia käyttäjäyhteisöjen solmukohtia, jotka tekevät laajasti yhteistyötä paikallisten, kansallisten ja kansainvälisten sidosryhmien kanssa. Tutkimuskirjastojen rooli nähdään tässä erityisesti muutosagentteina tai -fasilitaattoreina.

Tutkimuskirjastojen tarjoamien palveluiden pitää tavoitella teknistä ajanmukaisuutta ja hyvää laatua, mikä tarkoittaa myös sitä, että kehittämisessä on ennakoitava tulevaisuuden tarpeet. Strategiassa mainitaan erityisesti tietojen ja metatietojen julkaiseminen ja kuratointi (eli hoivaaminen) sekä näistä muodostuvien kokoelmien huolehtiminen.

Avoimen tieteen edistämisessä tavoitteet on syytä asettaa aiempaa kunnianhimoisimmiksi. Avointa tiedettä tukevia infrastruktuureita, toimintatapoja ja helppokäyttöisiä palveluita kehitetään ja pidetään yllä. Tätä tehdään yhdessä tutkijoiden ja tutkimuskirjastojen kanssa laajalla rintamalla.

Tutkimuskirjastojen keskeiset arvot nojautuvat hyvään tieteelliseen käytäntöön, monimuotoisuuteen ja osallisuuteen. Näitä on pidettävä yllä sekä tutkimusyhteisössä että sen ulkopuolella.

Edellä luetellut asiat eivät tapahdu itsestään, ja strategiassa onkin nostettu esiin tutkimuskirjastojen henkilökunnan osaaminen. On varmistettava, että kirjastolaisten taidot ja osaaminen vastaavat niihin vaatimuksiin, joita tieteellisten kirjastojen palvelut nyt ja tulevaisuudessa asettavat.

Pronssinen veistos, taustalla raitiovaunu ja kaupunkia. | A bronze statue, a tram on the background.
Lászlo Mortonin Pikku prinsessa (Kiskirálylány) | The Little Princess (Kiskirálylány) by Lászlo Morton. Kuva | Photo: Manna Satama (CC-0)

Vaikuttavat tutkimuskirjastot

Budapest ja avoin julkaiseminen kuuluvat tiiviisti yhteen Budapest Open Access Initiative -julkilausuman myötä. Pari vuosikymmentä sitten julkilausuma asetti kunnianhimoisen tavoitteen: Vertaisarvioitu tutkimusjulkaisu on maailmanlaajuisesti sähköisesti jaettavissa ja sen piiriin pääse rajoittamattomasti ja ilmaisesti.  

Tavoitteen saavuttaminen on ollut epätasaista ja tuskallisen hidasta, totesi MIT (Massachusetts Institute of Technology) kirjastojen johtaja Chris Bourg kutsupuheenvuoronsa alkuun.

MIT kirjastojen strategiassa ja periaatteellisissa linjauksissa nämä kunnianhimoiset tavoitteet ovat vahvasti mukana, kuten strategian sitaatti osoittaa:

”We are relentless in our pursuit of a more open and equitable scholarly landscape that prioritizes inclusion and reduces the marginalization of scholars and scholarship from disadvantaged communities.”

Kirjastot ovat ottaneet johtavan aseman tieteellisten julkaisujen avaamisessa, mikä ei ole tapahtunut itsestään ja ongelmitta. Tieteellisen viestinnän muutokset, rahan asettamat raamit ja konsortioiden muodostaminen ovat tuoneet mukanaan omat hankaluutensa. Kirjastot eivät ole halunneet ikään kuin häiritä tutkijoita kaikilla ongelmilla, jotka liittyvät julkaisujen avaamiseen, mutta tutkimuskirjastoilla ei ole lopulta valtaa tehdä muutosta yksin. Tavoitteena on kuitenkin avoimempi ja oikeudenmukaisempi tiedeyhteisö, joka asettaa etusijalle osallisuuden ja vähentää heikommassa asemassa olevien tutkijoiden syrjäytymistä. Tähän päästään vain yhteistyöllä ja avoimella keskustelulla.

MIT:ssä avointa julkaisemista on edistetty tiedekuntakohtaisilla avoimen saatavuuden toimintaperiaatteilla. Opinnäytteet ja väitöskirjat ovat lähtökohtaisesti avoimia, ja tavoitteena on saada 60 % artikkeleista avoimeksi. Uutena toimintamuotona otettiin käyttöön avoimen datan palkinnot ja avointen monografioiden rahoitus. Lisäksi perustettiin erillinen yksikkö kirjaston tutkijoista, vierailevista asiantuntijoista, tutkijoista ja opiskelijoista hoitamaan tasa-arvoista ja avointa tiedettä. Yksikön tehtävien ytimessä ovat avoimen tieteen kannusteet, ongelmien tunnistaminen ja ratkaisujen etsiminen, vaikuttavuus ja talousmallit.

Neuvottelupöydissä kustantamojättien kanssa

MIT:ssä irrottauduttiin kustantamojätti Elsevierin sopimuksista kolme vuotta sitten Elsevierin kanssa käytyjen sopimusneuvottelujen tuloksena. MIT halusi uudistaa julkaisemiskäytäntöjä ja lisätä avoimuutta ja läpinäkyvyyttä. Julkaisuoikeuksien säilyttäminen ja julkaisujen automaattinen tallentaminen yliopiston julkaisuarkistoon olivat MIT:n julkaisujen avoimen saatavuuden linjauksissa vahvasti esillä.

Elsevierin kanssa käydyissä neuvotteluissa MIT:n alkuperäinen tavoite oli painostaa kustantajia, mutta neuvotteluiden edetessä tavoite muuttui uudeksi: ei käytetä rahaa sellaiseen, mitä ei tarvita, vaan hyödynnetään raha paremmin. Tätä samaa keskustelua käydään suomalaisessa kentässä erityisesti kalliiden sopimusneuvotteluiden aikaan.

MIT:n kohdalla uusi malli oli kustannuksiltaan noin 10 % koko Elsevier-sopimuksen suuruudesta. Käytännössä tämä mahdollisti kokoelmabudjetin uudelleen kohdentamisen ja taloudellisen vallan käyttämisen sopimusneuvotteluissa sekä täyttämään rahoittajien vaatimukset.

Bourg totesi, että kirjastoilla ei ehkä aina ole ollut ihan loppuun asti mietittyä neuvottelusuunnitelmaa kustantamojen kanssa. Sen sijaan että istutaan neuvottelupöydässä niin kauan, että sopimus syntyy – vaikka sitten huonommilla ehdoilla kuin mitä kirjastot haluaisivat – pitäisikin muistaa, että kirjastoilla on taloudellista valtaa. “Jos et halua kävellä pois neuvotteluista, niin silloin et neuvottele aidosti”, on hyvä huoneentaulu.

Bourg herätteli siis puheenvuorossaan keskustelua siitä, miten julkaisemisesta tulevaisuudessa maksetaan. Nyt pitäisikin pohtia yhdessä, miten yhteistyön esteet voitetaan? Mitä tarvitaan, että kirjastoina saamme muiden sidosryhmien hyväksynnän toimillemme? Mitä tekisimme, jos olisi valtaa ja rahaa? Millaisia keinoja meillä on jo nyt käytettävissämme?

Kirjastoyhteisö ja avoimuuden pelikentät

Vaikka Budapest on toiminut avoimen julkaisemisen edelläkävijänä, avoimuus ja avarakatseisuus yhteiskunnassa ja tieteellisen tiedon arvostaminen eivät sovi kovinkaan hyvin nyky-Unkarin nostattamiin ajatuksiin. Konferenssin pitopaikka on tästä konkreettinen esimerkki: Central European University (CEU) on siirtänyt opetuksensa Wieniin ja Budapestissa ovat tavallaan jäljellä vain CEU:n kuoret.

Unkari saattoikin herättää konferenssiosallistujissa epämukavuutta ja ristiriitaisia tunteita ja merkitä jopa henkilökohtaista riskinottoa. Matkustuspäätös ei siis ollut monellekaan yksinkertainen tai itsestäänselvä, vaikka itse konferenssin sisältö oli tärkeä, ajankohtainen ja korkeatasoinen.

LIBER ei ole kirjastoyhteisönä näiden asioiden kanssa yksin: IFLAn (International Federation of Library Associations) konferenssi järjestetään kesällä 2024 Dubaissa, jonne mm. Suomen kirjastoseura ei aio osallistua.

On varmasti tarpeen punnita tarkkaan, missä ja millä järjestäjävaltion ehdoin kollegoita tavataan yhteisten sisältöasioiden äärellä. Tämäkin kertoo arvovalinnoista ja vaikuttamisen mahdollisuuksista.

Avattu kirja, sivut auki, taustalla taivas. | A book opened, pages open, sky on the background.
Kuva | Photo: Krancih 17, Pixabay (lisenssi | license)

European research libraries gathered in Budapest to reflect on the fundamental values of libraries at the LIBER annual conference on 5-7 July 2023.  Tomi Rosti and Manna Satama from the UEF Library were among 400 conference guests.

During the conference, the focus was on the diamond model of open access, copyright preservation, research ethics, research data, and the European Open Science Cloud (EOSC). For the contents, presentations and program, see LIBER 2023-channel in Zenodo and the conference website.

Three presentations received a 2023 Award for Library Innovation for innovative and originality of handling the conference main theme: Opening up library collections for creative reuse; Sharing Cultural Heritage Images as Data: Supporting Open Science through Interoperability; Teaching Data Stewardship: Insights from the Certificate Course “Data Steward” of the University of Vienna.

Updating the LIBER strategy

LIBER, the Association of European Research Libraries, has been working for scientific publishing and libraries since 1971. The annual conference gathers the library community to discuss current themes and how the community will respond to those issues. The strategy of the Association guides the everyday work at the academic libraries. It was, thus, well-founded to open the conference with an overview of the LIBER strategy 2023–2027 presented by Julien Roche, the LIBER President.

In the strategy, five central components were formulated responding to three driving forces, i.e., the drive for openness, new technologies, and upkeeping rights and values. The components state that research libraries

  • are engaged and trusted hubs of their user communities
  • provide state-of-the-art services for collections, publishing, and curation of information and (meta-)data
  • advance Open Science to the next level
  • upskill the library staff to take on the organizational and technological changes
  • embody and uphold values of integrity, diversity, and inclusion.

Research libraries having an impact

Budapest and open access are closely linked by the Budapest Open Access Initiative. A couple of decades ago, the Budapest Open Access Initiative set an ambitious goal: Peer-reviewed research publication can be distributed electronically worldwide and can be accessed unlimited and free of charge. The road has been painfully uneven and slow, as Chris Bourg, the Director of the Libraries at Massachusetts Institute of Technology (MIT) stated in her keynote speech.

These goals are, however, strongly visible in the strategies and policies of the MIT Libraries: ”We are relentless in our pursuit of a more open and equitable scholarly landscape that prioritizes inclusion and reduces the marginalization of scholars and scholarship from disadvantaged communities.”

Bourg described the steps taken in the MIT Libraries towards more open practices. For example, scholarly theses are open by default, Open Data Awards have been introduced and open monographs funded. The goal is to make 60 % for articles open. In addition, a separate unit involving different groups was established to take care of equal and open science.

The MIT Libraries exited publishing giant Elsevier’s contracts three years ago because the costs would have too high for things that were not needed. Instead, the MIT Libraries decided to use the money better. Similar debate is taking place in the Finnish library field, especially at a time of expensive contract negotiations.

Bourg reminded the audience that libraries have financial power. This can be compacted in one sentence: If you are not ready to walk away from negotiations, then you don’t really negotiate.

We should, therefore, come together to discuss how to pay for publishing in the future. How to overcome the obstacles to cooperation? What is needed for us, as libraries, to gain the approval of other stakeholders for our actions? What would we do if we had the power and the money? What means do we already have at our disposal?

The Library Community and the playing fields of openness

Although Budapest has been a pioneer in open publishing, openness and open-mindedness in society and the appreciation of scientific knowledge do not fit very well with the ideas raised by today’s Hungary. The conference venue is a concrete example of this: Central European University (CEU) has moved its teaching to Vienna and, in a way, only the shells of CEU remain in Budapest.

Indeed, Hungary could evoke discomfort and conflicting feelings among conference participants, even implying personal risk-taking. For many, therefore, the decision of travelling was not simple or self-evident, although the content of the conference itself was important, timely and of a high standard.

LIBER is not alone as a library community with these issues: The IFLA (International Federation of Library Associations) conference 2024 will be held in Dubai, where, e.g., the Finnish Library Society will not participate.

It is certainly necessary to weigh carefully where and under what conditions colleagues meet to discuss common themes. This, too, tells us about value choices and possibilities to influence.

Manna Satama, tietoasiantuntija | Information Specialist
Opetus- ja tietopalvelut | Training and information services
Tomi Rosti, tietoasiantuntija | Information Specialist


Paluu arkeen – Itä-Suomen yliopiston kirjaston vuosikertomus 2022 | Back to Normal – The University of Eastern Finland Library’s Annual Report 2022

(Please, scroll down to read in English.)

Vuosi 2022 muistetaan varmasti pitkään koronatoimien päättymisestä. Yliopistollekin pääsi taas vapaasti. Pohdimme kirjastossa alkuvuodesta, mahtavatko asiakkaat löytää takaisin tiloihimme. Iloksemme saatoimme todeta vastauksen positiiviseksi. Esimerkiksi syyslukukauden alku oli meille yhtä juhlaa, kun saimme tuta uusien opiskelijoiden hämmennyksen ja riemun opiskelun alkamisesta. Nuorten into tarttuu meihinkin, työelämässä kiinni oleviin kirjastolaisiin.

Useimmat aineistojamme käyttävistä asiakkaistamme tekevät työtään etänä, joten kirjaston palveluidenkin pitää olla saavutettavissa verkossa. Sähköisten aineistojen käyttö kasvaa koko ajan. Tukea siihen tarvitaan kuitenkin jatkuvasti. Siksi laadimme uuden tiedonhakijan oppaan sekä otimme käyttöön kaksi uutta palvelujen tukijärjestelmää, Efecten ja chattibotin. Ensin mainittu on kirjaston sisäinen järjestelmä, jolla voimme entistä tehokkaammin kohdentaa sähköisesti tulevat kysymykset oikean asiantuntijan vastattavaksi. Chattibotti Uffe puolestaan auttaa vastaamalla yksinkertaisiin kysymyksiin, monimutkaisemmat ohjautuvat edelleen asiantuntijoillemme.

Näkymä oven läpi Kuopion kampuskirjastoon | A view through a door to the Kuopio Campus Library.
Kuopion kampuskirjasto | Kuopio Campus Library. Kuva | Photo: Raija Törrönen.

Opiskelu ja tutkimus eivät enää katso aikaa ja paikkaa, joten kirjaston tilojenkin on oltava käytettävissä vuorokauden ympäri joka päivä. Niinpä laajensimme tilojen ympärivuorokautista käyttöä myös pyhäpäiviin. Käyttö edellyttää kulkutunnisteen hankkimista sekä sitoutumista käyttösääntöjen noudattamiseen. Menneenä vuonna havaitsimme muutamia käyttöhäiriöitä. Onneksi keskusteluilla ja tiedottamisella tilanteet purkautuivat nopeasti. On kaikkien kannalta parasta, että asiakkaamme antavat toisilleen työrauhan.

Yliopiston kampuskehityshanke käynnistyi viime vuonna. Opiskelun ja tutkimuksen teon muutokset edellyttävät uutta ajattelua myös tilojen käyttöön. Kirjastolle tämä on mahdollisuus. Esimerkiksi painettujen aineistojen vähenemisen myötä kokoelmille varattuja tiloja voidaan muuntaa asiakaskäyttöön. Kirjasto on myös luonteva paikka yliopistolaisten ja kaupunkilaisten yhteisiin tilaisuuksiin. Tämän suuntaisia tilankäytön muutoksia on jo ideoitu, toivottavasti ne tulevaisuudessa myös toteutuvat.

Opetuksen muutokset

Korona-aika joudutti kovasti yliopiston opetuksen monimuotoistumista. Pakkoetäopetus on koronan väistymisen myötä takana, hybridiopetus on tullut tilalle. Kansallinen Digivisio 2030 -hanke lisää opiskelijoiden mahdollisuuksia suorittaa etäkursseja eri yliopistoista. Tämä kaikki edellyttää paljon myös oppimateriaaleilta. Pelkkä painettu aineisto ei riitä, etäopetus ja korkeakoulujen välinen opetus kaipaavat kovasti sähköisiä aineistoja. Kirjastolle tämä on uhka ja mahdollisuus. Sähköiset kurssikirjat ovat jo lyöneet läpi, mutta ne ovat kalliita hankkia. Avoimet oppimateriaalit ovat hyvä ja joustava vaihtoehto, mutta niiden käyttö edellyttää vielä paljon pohtimista ja käytännön toimia ennen kuin ne saadaan laajalti käyttöön.

Kirjasto on saanut ottaa tärkeän askeleen opetuksen suunnittelussa, kun sen edustajat ovat päässeet mukaan tiedekuntien koulutuksen kehittämisen toimikuntiin (KOTO). Näin kirjasto saa tarpeellista tietoa opetussuunnitelmatyöstä ja voi olla mukana tarjoamassa omaa opetustaan mukaan kurssitarjottimiin. Erilaiset opintojaksomme ovat olleet kovin suosittuja ja niitä kaivataan lisää. Erityisesti tiedonhaku, tiedon luotettavuuden arviointi, saalistajajulkaisujen tunnistaminen sekä aineistonhallintasuunnitelman teko olivat aiheita, joista meiltä kaivattiin opastusta opintojen eri vaiheisiin. Kurssitarjontamme onkin laajenemassa edelleen.

Vuonna 2021 päättyneen datatukihankkeen palvelut saatiin vakinaistettua osaksi kirjaston toimintaa vuoden 2022 alussa. Näille palveluille onkin laaja tarve tutkimuksen digitalisoitumisen myötä. Tutkijoiden on saatava tukea datanhallintaan työnsä kaikissa vaiheissa aineistonhallintasuunnitelman laatimisesta datan elinkaaren päättymiseen asti. Kirjastolla on merkittävä rooli tämän kokonaisuuden hahmottamisessa sekä palvelutarjonnan koordinoinnissa. Kirjastossa on laadittu oma sivustonsa tutkimusdataan liittyville kysymyksille, ja se on jo osoittautunut tarpeelliseksi.

Avoin tiede

Kirjaston lokakuussa 2022 järjestämät valtakunnalliset Tiedejulkaisemisen päivät kokosivat korkeakoulujen väkeä pohtimaan avoimien aineistojen tulevaisuutta sekä haasteita. Alati kohoavien tieteellisten julkaisujen lisenssimaksujen rinnalle ovat tulleet korkeat julkaisujen avoimeksi saattamisen kustannukset. Sen lisäksi, että niistä on tullut kiinteä osa kustantajien lisenssimaksuja, yliopistossa maksettiin noin 400 000 euroa näitä niin sanottuja APC-maksuja. Kotimaisten tieteellisten lehtien avoimeksi saattaminen ei vieläkään edennyt, koska sopivaa kustannusmallia ei ole saatu aikaiseksi. Pohdinta jatkuu niiltäkin osin.

Yksi yliopistomme strategisista tavoitteista on olla avoimen tieteen edelläkävijä. Yliopistolle perustettu uusi avoimen tieteen työryhmä pohtii, mitä tämä tarkoittaa sekä tekee esityksiä avoimen tieteen linjaamiseksi sekä edistämiseksi. Sen agendalla ovat niin avoin julkaiseminen, avoin data kuin avoin oppiminenkin. Työryhmä pohtii, miten kansalliset linjaukset ja kansainväliset suositukset saadaan sovitettua toiminnaksi yliopistossamme. Se tekee esityksiä päättäville tahoille eli tutkimuksen johtoryhmälle sekä opetuksen ohjausneuvostolle. Työ on vasta alussa, mutta tahti on kiihtyvä.

Painetut aineistot

Vaikka lähes kaikki uutuushankinta suuntautuu sähköisiin aineistoihin, kirjaston laajat painetun aineiston kokoelmat ovat edelleen hyvin varteenotettava lähdemateriaali monille tutkimusaloille. Voidaankin puhua humanistisesta infrastruktuurista. Etenkin kirjaston vapaakappalekokoelma on vielä osin löytämätön voimavara, siksi sen markkinointiin panostettiin viime vuonna. Kokoelma käsittää lähes kaiken Suomessa painetun aineiston noin neljän vuosikymmenen ajalta. Vapaakappaleiden löytyvyys on parantunut, kun aineistoa on saatu näkyviin kirjaston Primo-hakupalveluun.

Toinen yllätyksiäkin tarjoava vapaakappaleiden osa-alue on Kansalliskirjaston keräämä sähköinen aineisto. Se on vapaasti käytettävissä kirjaston molemmilla kampuksilla olevilla työasemilla.

Kirjaston tehtävänä on pitää osaltaan huolta siitä, että yliopistolaiset menestyvät opinnoissaan, tutkimuksissaan ja muissa töissään. Nykyisin tämä tarkoittaa kirjastolle hyvin moninaisia tehtäviä. Työtehtävien vaativuus on kasvanut, mutta henkilökuntamme on vastannut haasteeseen laajentamalla osaamistaan. Uusissa rekrytoinneissa tohtorikoulutuksen saaneiden henkilöiden osuus on kasvanut. Tämä vahvistaa tutkijoille annettavien palvelujen tarjontaa entisestään. Kirjaston mahdollisuus tukea yliopiston menestystä on hyvissä käsissä.

Näkymä portaikkoon Joensuun kampuskirjastossa | A view to a staircase in the Joensuu Campus Library.
Joensuun kampuskirjasto | Joensuu Campus Library. Kuva | Photo: Varpu Heiskanen.

The year 2022 will certainly be long remembered as the year when the corona measures came to an end, and the university too was once again freely available. At the beginning of the year, we at the library discussed whether customers would find their way back to our premises. We were pleased to confirm that the answer was positive. For example, the beginning of the autumn semester was a throughout celebration for us, as we got to know the confusion and joy of new students about to start their studies. Despite being firmly in working life ourselves, the enthusiasm of young people attached onto us librarians as well.

Most of the customers that use our materials work remotely, so the library services must also be accessible online. The use of electronic materials is growing continuously, and support for this use is also needed. This is why we created the new Guide to Information Retrieval and introduced two new service support systems, Efecte and a chatbot. The former is the library’s internal system, with which we can forward electronic queries efficiently to the right expert. The chatbot Uffe, on the other hand, helps by answering simple questions, although the more complex ones are still directed to our experts.

Studying and research are no longer tied to time and place, so the library facilities must also be available around the clock, every day. Thus, we extended the round-the-clock use of the facilities to public holidays as well. 24/7 use requires the acquisition of a personal access badge and commitment to comply with the terms of use. We noticed a few failures to comply in the past year. Fortunately, the situations quickly unravelled with discussion and proper informing. It is best for everyone that our customers grant each other a peaceful environment.

The university’s campus development project was launched last year. Changes in studying and research also require new ideas for the utilisation of facilities. We view this as an opportunity for the library. For example, with the decrease in printed materials, spaces previously reserved for collections can now be converted for customer use. The library is also a suitable environment for joint events between university students and personnel as well as other city residents. There has already been brainstorming regarding changes towards this direction, and these ideas will hopefully also be implemented in the future.

Changes in teaching

The coronavirus pandemic hastened the diversification of university teaching significantly. Compulsory remote education is behind us as the coronavirus has receded, and hybrid teaching has taken its place. The national Digivisio 2030 programme increases students’ opportunities to take online courses from different universities. All this requires much in terms of educational material. Printed material alone is not enough, as distance education and inter-university teaching are in dire need of electronic materials. For the library, this is both a threat and an opportunity. Electronic course books are already in wide use, but they are expensive to acquire. While open educational resources are a good and flexible option, a great deal of consideration and practical action is needed before they can serve as the main solution.

The library has been able to take an important step in the planning of teaching by having its representatives included in the faculties’ committees for the development of education (KOTO). This way, the library receives necessary information about the curriculum work and can participate by offering its own teaching to the list of courses. Our various courses have been a success and there is a demand for more. We were sought guidance from particularly on the topics of information retrieval, evaluation of the reliability of information, identification of predatory publishing, and the creation of a data management plan. Our list of courses is ever-expanding.

The services that were a part of our data support project, which ended in 2021, were made a permanent part of the library’s operations at the beginning of 2022. The digitalisation of research ensures a widespread need for these services. Researchers must receive support for data management at all stages of their work, from the preparation of a data management plan to the end of the data life cycle. The library plays a significant role in shaping the overall picture and coordinating the range of services. The library has created a specific website for questions related to research data, and it has already seen much use.

Open science

The Research Publishing Days 2022, organised by the library in October, brought together people from higher education institutions to reflect on the future and challenges of open materials. In addition to the ever-increasing licensing fees for research publications, there are now also the high costs of making them open access. These have become an integral part of publishers’ license fees, and the university spent close to 400,000 euros on these so-called APC fees. The process of making domestic scientific journals open access has not yet proceeded, because a suitable cost model has not been found. The reflection continues on those points as well.

One of the strategic goals of our university is to be a forerunner in open science. The new open science working group of the university will consider the topic and further propose actions for the outlining and promotion of open science. Open access publishing, open data, and open learning are all included in its agenda. The working group will consider how national policies and international recommendations are to be adapted into actions at our university. It will make proposals to the decision-making bodies, i.e., the research management team and the Council for Teaching and Guidance. The work is just beginning, but the pace is accelerating.

Printed materials

While almost all new material acquisitions are electronic in nature, the library’s extensive collections of printed material remain noteworthy information resources for many fields of research. It is suitable to talk about humanistic infrastructure. The library’s legal deposit collection, in particular, remains underutilised as a resource, which is why we invested in its marketing last year. The collection comprises almost all material printed in Finland over a period of about four decades. The findability of legal deposit copies has improved as the material has been made available in the Library’s UEF Primo search service.

Another, sometimes surprising area of the legal deposit activity consists of the electronic materials collected by the National Library of Finland. The collection is freely available on the legal deposit workstations on both campuses of the library.

The library’s task is to ensure that university students as well as staff members succeed in their studies, research, and other work. Today, this comes with a wide range of tasks for the library. The requirements for the tasks’ completion have increased, but our staff has responded to the challenge by developing their expertise. In new recruitments, the number of applicants with doctoral training has increased. This will further improve the services provided to researchers. The library’s opportunity to support the success of the university is in good hands.

Ari Muhonen
Kirjaston johtaja | Library Director

***

Tilastot 2022 | Statistics 2022
Katso myös Tilastopalikat syöksykierteessä | See also Statistical blocks in a tailspin

Henkilökunta 2022 | Library staff 2022

Kirjaston henkilökunnan julkaisut 2022 | Library staff’s publications 2022

Kirjaston henkilökunnan luennot, esitelmät, konferenssiosallistumiset ja asiantuntijatehtävät 2022 | Library staff’s lectures, presentations, conference participation and expert activities in 2022

Kirjoittajamaksut Itä-Suomen yliopistossa 2022 | Article processing charges in the University of Eastern Finland 2022

(Please, scroll down to read in English.)

Yliopiston kirjaston ja talouspalveluiden jo vakiintunut kirjoittajamaksuseuranta jatkui edellisvuosien tapaan myös vuonna 2022. Tässä blogitekstissä tarkastellaan viime vuonna tieteellisiin aikakauslehtiin maksettuja kirjoittajamaksuja. Tekstin loppupuolella luodaan lisäksi silmäys avoimen julkaisemisen sopimusten kautta julkaistuihin artikkeleihin sekä monografioiden ja kokoomateosten kirjoittajamaksuihin.

Kirjoittajamaksuseurannan tuloksia aiemmilta vuosilta löydät kirjaston blogikirjoituksista 3.8.2022, 5.3.2021 ja 12.2.2020. Itä-Suomen yliopiston kirjoittajamaksutiedot vuosilta 2019–2022 löytyvät myös OpenAPC-palvelusta. On syytä huomata, että OpenAPC:hen viety data poikkeaa jonkin verran näissä blogiteksteissä esitellyistä luvuista johtuen muun muassa OpenAPC:n rajoituksista. OpenAPC:hen viedyt tiedot perustuvat kirjaston omaan artikkelikohtaiseen seurantataulukkoon, mutta tässä esitellyt luvut pohjaavat taloushallinnon toimittamaan toteutuneeseen kirjanpitoon.

Mitä, paljonko ja keille maksettiin?

Kirjoittajamaksuja maksettiin Itä-Suomen yliopistossa vuonna 2022 yhteensä 179 artikkelista ja 370 444 eurolla. Maksettu summa laski vuoteen 2021 verrattuna 7,1 % (28 331 €) artikkelin avaamisen keskihinnan noustessa kuitenkin 19,9 prosentilla 2 070 euroon. Kirjoittajamaksuista 45 % (167 042 €) maksettiin perusrahoituksesta ja 55 % (203 403 €) täydentävästä rahoituksesta. Rahoituslähteiden suhteellinen osuus kääntyi edelliseen vuoteen verrattuna toisin päin.

Julkaisutyyppejä tarkastellessa Gold OA -lehdille maksettujen kirjoittajamaksujen osuus laski noin kahdeksan prosenttiyksikköä vuoteen 2021 verrattuna. Näille kokonaan avoimille lehdille maksettiin 70 % (260 818 €) kirjoittajamaksuista, kun hybridilehtien osuus nousi 30 prosenttiin (109 626 €).

Kaaviossa 1 tarkastellaan kirjoittajamaksujen jakautumista tiedekunnittain vuonna 2022. Suhteelliset osuudet pysyivät jokseenkin samoina kuin edellisenä vuonna. Filosofisen tiedekunnan osuus nousi neljällä prosenttiyksiköllä yhdeksään prosenttiin (35 085 €) maksetuista kirjoittajamaksuista. Myös yhteiskunta- ja kauppatieteiden tiedekunnan osuus nousi kolmella prosenttiyksiköllä 12 prosenttiin (42 724 €). Luonnontieteiden ja metsätieteiden tiedekunnan kirjoittajamaksumenot laskivat kuudella prosenttiyksiköllä 31 prosenttiin (113 428 €) kokonaisuudesta. Terveystieteiden tiedekunta säilyi suurimpana kirjoittajamaksujen maksajana 179 208 € summalla.

Piirakkakaavio: filosofinen tiedekunta 9 %, luonnontieteiden ja metsätieteiden tiedekunta 31 %, terveystieteiden tiedekunta 48 %, yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunta 12 %. | Pie chart: philosophical faculty 9%, faculty of science and forestry 31%, faculty of health sciences 48%, faculty of social sciences and business studies 12%.
Kaavio 1. Itä-Suomen yliopistossa maksettujen kirjoittajamaksujen jakautuminen tiedekunnittain 2022 (%). | Diagram 1. APC distribution among faculties in 2022 (%).

Kirjoittajamaksukulujen kehitystä tiedekunnittain voi tutkailla kaavion 2 avulla. Yliopistotasolla kirjoittajamaksukulut kääntyivät viime vuonna laskuun ensimmäisen kerran seurannan aikana vuoden 2022 summan alittaessa sekä vuoden 2021 että 2020 summan. Suunta oli alaspäin myös eniten kirjoittajamaksuja maksaneiden tiedekuntien kohdalla. Yhteiskunta- ja kauppatieteiden sekä filosofisen tiedekunnan kohdalla nousua edellisvuoteen verrattuna oli, mutta euromääriltään maltillinen nousu vaikutti yliopistotason kehitykseen vain vähän.

Kaavio: filosofinen tiedekunta vuonna 2019 18797 euroa, vuonna 2020 10175 euroa, vuonna 2021 18350 euroa, vuonna 2022 35085 euroa, luonnontieteiden ja metsätieteiden tiedekunta vuonna 2019 104241 euroa, vuonna 2020 152342 euroa, vuonna 2021 148164 euroa, vuonna 2022 113428 euroa, terveystieteiden tiedekunta vuonna 2019 132441 euroa, vuonna 2020 166925 euroa, vuonna 2021 195790 euroa, vuonna 2022 179208 euroa, yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunta vuonna 2019 41605 euroa, vuonna 2020 49943 euroa, vuonna 2021 36471 euroa, vuonna 2022 42724 euroa, kaikki vuonna 2019 279083 euroa, vuonna 2020 379385 euroa, vuonna 2021 398775 euroa, vuonna 2022 370444 euroa. | Diagram: philosophical faculty 18797 euros in year 2019, 10175 euros in year 2020, 18350 euros in year 2021, 35085 euros in year 2022, faculty of science and forestry 104241 euros in 2019 152342 euros in year 2020, 148164 euros in year 2021, 113428 euros in year 2022, faculty of health sciences 132442 euros in year 2019, 166925 euros in year 2020, 195790 euros in year 2021, 179208 euros in year 2022, faculty of social sciences and business studies 41605 euros in year 2019, 49943 euros in year 2020, 36471 euros in year 2021, 42724 euros in year 2022, all 279083 euros in year 2019, 379385 euros in year 2020, 398775 euros in year 2021, 370444 euros in year 2022.
Kaavio 2. Kirjoittajamaksukulujen kehitys tiedekunnittain 2019–2022 (€). | Diagram 2. Development of paid APCs by faculties between 2019–2022 (€).

Kaaviossa 3 on nähtävillä perusrahoituksesta ja täydentävästä rahoituksesta maksettujen kirjoittajamaksujen vertailu tiedekunnittain. Merkille pantavaa on, että luonnon- ja metsätieteiden tiedekunnassa perusrahoituksesta maksettujen kirjoittajamaksujen määrä on tippunut vuoteen 2021 verrattaessa yli 50 000 eurolla. Myös terveystieteiden tiedekunnassa perusrahasta maksettu summa on laskenut noin 15 000 eurolla. Yhteiskunta- ja kauppatieteiden tiedekunnassa suhteet ovat pysyneet jokseenkin samoina vuoteen 2021 verratessa. Filosofisessa tiedekunnassa kirjoittajamaksuja maksettiin edelleen suurimmaksi osaksi perusrahoituksesta.

Kaavio: filosofinen tiedekunta: perusrahoituksesta maksetut 30015 euroa, täydentävästä rahoituksesta maksetut 5070 euroa, luonnontieteiden ja metsätieteiden tiedekunta: perusrahoituksesta maksetut 30084 euroa, täydentävästä rahoituksesta maksetut 83343 euroa, terveystieteiden tiedekunta: perusrahoituksesta maksetut 75588 euroa, täydentävästä rahoituksesta maksetut 103620 euroa, yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunta: perusrahoituksesta maksetut 31355 euroa, täydentävästä rahoituksesta maksetut 11369 euroa. | Diagram: philosophical faculty: basic funding 30015 euros, external funding 5070 euros, faculty of science and forestry: basic funding 30084 euros, external funding 83343 euros, faculty of health sciences: basic funding 75588 euros, external funding 103620 euros, faculty of social sciences and business studies: basic funding 31355 euros, external funding 11369 euros.
Kaavio 3. Perusrahoituksesta ja täydentävästä rahoituksesta maksetut kirjoittajamaksut tiedekunnittain 2022 (€). | Diagram 3. APCs paid from basic and external funding by faculties in 2022 (€).

Kaavio 4 havainnollistaa vuoden 2022 kirjoittajamaksujen jakautumista kustantajittain. Tulokset noudattavat jokseenkin vuoden 2021 linjaa MDPI:n ollessa eniten kirjoittajamaksuja kerännyt kustantaja. Huomionarvoista on Frontiersin nouseminen kolmanneksi suurimmaksi laskuttajaksi miltei yhdeksän prosenttiyksikön nousulla. Taylor & Francis nousi parin vuoden tauon jälkeen kuuden eniten maksuja saaneen kustantajan joukkoon. Tähän varmasti vaikutti Taylor & Francisin avoimen julkaisemisen sopimuksen artikkelikiintiön loppuminen viime vuonna jo syyskuun puolella. Kuuden eniten maksuja keränneen kustantajan osuus kasvoi vuodesta 2021. Muille kustantajille maksettujen maksujen osuus tippui edelliseen vuoteen verrattuna 12 prosenttiyksikköä.

Kaavio: Copernicus GmbH 4,3 %, Elsevier 11,2 %, Frontiers 14,9 %, MDPI 21,1 %, Springer Nature 15,4 %, Taylor & Francis 10,1 %, muut 22,9 %. | Diagram: Copernicus GmbH 4.3%, Elsevier 11.2%, Frontiers 14.9%, MDPI 21.1%, Springer Nature 15.4%, Taylor & Francis 10.1%, others 22.9%.
Kaavio 4. Maksetut kirjoittajamaksut kustantajittain 2022 (%). | Diagram 4. Distribution of the APCs with the six largest publishers and the rest of the publishers in 2022 (%).

Mikä ei tässä seurannassa näy?

Vaikka lähes 400 000 euroa kirjoittajamaksuihin vuodessa on jo itsessään hulppea summa, ei siinä kuitenkaan ole vielä kaikki. Avoimesta julkaisemisesta maksetaan myös niin sanottujen transformatiivisten sopimusten kautta, joissa on yhdistetty perinteiset aineistolisenssit ja julkaiseminen avoimena. Suoraa summaa näiden sopimusten julkaisemisen osuudesta ei ole saatavilla, mutta jotain kertonee se, että vuonna 2022 sopimusten kautta julkaistiin avoimena 469 artikkelia. Lisäksi muutama artikkeli viime vuodelta odottaa vielä lopullista julkaisupäätöstä. Yhä kattavammat ja käytetymmät avoimen julkaisemisen sopimukset vaikuttavat varmasti osaltaan myös erikseen maksettujen kirjoittajamaksujen kokonaissumman pysymiseen aisoissa. Kaikki Itä-Suomen yliopiston kirjoittajamaksusopimukset löydät yliopiston avoimen julkaisemisen sivustolta.

Lehtiartikkeleiden lisäksi kirjoittajamaksuja on maksettu myös monografioista ja kokoomateoksista sekä niissä julkaistuista artikkeleista. Näiden BPC-maksujen määrä kasvoi vuonna 2022 yli kolminkertaiseksi edellisvuodesta. Maksuja kirjan osien tai kokonaisten kirjojen avoimesta julkaisemisesta maksettiin vuonna 2022 reilulla 84 000 eurolla. Avoin julkaiseminen ja siitä maksaminen tekee siis tuloaan myös monografioiden ja kokoomateosten alueelle.

***

In English:

As in previous years, the University of Eastern Finland Library and the university’s Financial Services have continued monitoring the article processing charges (APCs) again in 2022. This blog post observes the APCs paid by the university last year. Towards the conclusion, a brief look at the articles published via Open Access license agreements, as well as book processing charges for books and book chapters can be found.

For the results of the APC monitoring from previous years, see the UEF Library blog posts 3.8.2022, 5.3.2021, and 12.2.2020. The UEF APC data in 2019-2022 can also be found at the OpenAPC service, although, it should be noted that the data will slightly differ from the data presented in these blog posts, partly due to the limitations of the service. The data in the OpenAPC is based on the monitoring done by the library, while the data discussed in this blog post is based on the accounts of the Financial Services.

What, how much, and to whom?

In 2022, the APCs paid in the UEF combined to €370,444 for 179 articles. The combined sum decreased from 2021 by 7,1% (€28,331). However, the average charge per article grew by 19,9% resulting in €2,070. 45% (€167,042) of the APCs was paid from the university’s basic funding, while 55% (€203,403) came from external funding. In comparison to the previous year, the relative share of the two sources of funding was reversed.

If the types of publications are to be compared, the share of APCs paid for Gold Open Access publications decreased about 8% from 2021, with 70% (€260,818) of APCs, while the share of hybrid publications increased to 30% (€109,626).

Diagram 1 shows the distribution of APCs among faculties in 2022. The relative shares remained largely similar in comparison to the previous year. The share of the Philosophical Faculty increased by 4% resulting in 9% (€35,085) of the APCs. Similarly, the relative share of the Faculty of Social Sciences and Business Studies grew by 3% resulting in 12% (€42,724). For the Faculty of Science and Forestry, the share decreased by 6% resulting in 31% (€113,428). The Faculty of Health Sciences continued as the top funder of APCs with the sum of €179,208. In the diagrams, FILO stands for Philosophical Faculty, LUMET for Faculty of Science and Forestry, TERV for Faculty of Health Sciences and YHKA for Faculty of Social Sciences and Business Studies.

For the development of the APCs by faculty, see diagram 2. For the first time since the beginning of monitoring, the combined APC expenses decreased resulting in the lowest total sum in comparison to both 2021 and 2020. The results revealed a downward trend even for faculties which have traditionally funded the largest amount of APCs. For the Faculty of Social Sciences and Business studies, as well as the Philosophical Faculty there was a slight increase in comparison to last year, but with the monetary value of the increase being moderate, it affected the university level development only marginally.

In diagram 3 can be found the distribution of APCs paid from basic and external funding by faculty. Worth of noting is the decrease of APCs paid from basic funding in the Faculty of Science and Forestry, with a decrease of over €50,000 from 2021. Similarly, in the Faculty of Health Sciences the amount of APCs paid from basic funding has decreased by about €15,000. In the Faculty of Social Sciences and Business studies the ratio has remained largely similar in comparison to 2021. In the Philosophical Faculty, the majority of the APCs continued to be paid from the basic funding. In the diagram, the share of APCs paid from basic funding is in blue and APCs paid from external funding in orange.

Diagram 4 illustrates the distribution of APCs among publishers. The results are similar to those of 2021, with MDPI continuing as the publisher receiving the majority of APCs. Worth of noting is Frontiers climbing to become the third largest recipient with an increase of nearly 9%. After two years break, Taylor & Francis returned among the six publishers receiving most of the payments. The results have likely been affected by the fulfilment of the agreed quota for Open Access article publishing with Taylor & Francis already in September. The combined share of the six major publishers was increased from 2021. The share of the payments directed to other publishers was decreased from the previous year by 12%.

What is missed by the monitoring?

Even though the sum of almost €400,000 for APCs is already a considerably substantial amount for a year, there is more to it. The UEF invests in Open Science through transformative agreements, in which the traditional material licenses and Open Access publishing have been combined. While the exact monetary share of these agreements is not available, it is illustrative that 469 Open Access articles were published via the agreements in 2022. In addition to this, a few articles from last year are still awaiting the final resolution regarding their publishment. Open Access agreements that continue to become increasingly more extensive and more widely used presumably help to control the combined sum of APCs. All of the UEF’s APC agreements can be found in the UEF open publishing webpage.

In addition to the APCs, the UEF has also paid book processing charges (BPC) that are paid for publishing books or book chapters and articles released within those. The amount of BPCs was more than tripled in 2022 from the previous year. The payments made for publishing books or book chapters in Open Access amounted to over €84,000 in 2022. It clearly demonstrates how Open Access and the related payments are becoming established within the publishing of books and book chapters.

Juho Jussila, tietoasiantuntija | Information Specialist
Tietoaineistopalvelut | Collection Services

Riina Rautiainen, harjoittelija | Trainee
(englanninkielinen käännös | English translation)