Turun Eurooppa-foorumi | Europe Forum in Turku

(Please, scroll down to read a summary in English.)

Osallistuin elokuun lopulla kahtena päivänä Turun Eurooppa-foorumiin, joka järjestettiin nyt toista kertaa torstaista lauantaihin 29.-31.8.2019. Foorumia on luonnehdittu syksyn poliittisen kauden startiksi, ja sen kymmenissä keskustelutilaisuuksissa ja esitelmissä kansallisen ja EU-tason vaikuttajat (ja myös sellaisiksi itsensä toivovat) voivat yhdessä keskustella EU-politiikan kysymyksistä. Suurta yleisöä yritetään tietysti myös tavoitella mukaan, onhan aktiivisen kansalaiskeskustelun virittäminen yksi Euroopan Unionin perusarvoista. Tapahtumat välitettiin myös verkossa, ja ne löytyvät nyt YouTube-tallenteina. Yleisöä innostettiin ottamaan kantaa Twitterissä ja twiittejä myös heijastettiin reaaliajassa esiintymislavoille.

logo.

Elokuun loppu on Eurooppa-foorumille siinä mielessä hankala ajankohta, että yliopisto-opiskelijat ovat vielä lomalla. Toisaalta korkean tason suomalaiset EU-toimijat ovat tyypillisesti vielä keskieurooppalaisen käytännön sanelemilla kesälomillaan Suomessa, ja siis helposti tavoitettavissa. Tilaisuuksissa olikin kiitettävästi läsnä kansanedustajia, meppejä, ministereitä ja huippuvirkamiehiä. Ilahduttavaa oli nähdä yleisön joukossa myös paljon turkulaisia koululaisia. Sää suosi tapahtumaa, olihan koleahkon kesän jälkeen elokuun lopulla jopa hellettä. Perjantai-aamun pieni sadekaan ei onneksi sotkenut niitä tilaisuuksia, joihin osallistuin. Silmiinpistävää oli turvatoimien tiukkuus, sekä poliiseja että siviilipukuisia turvamiehiä näkyi paljon varsinkin VIP-esiintyjien tilaisuuksien aikana esiintymislavojen liepeillä. Valitettavasti tämän hetken maailmassa EU-yleisötilaisuudet vetävät puoleensa myös ääriaineksia.

Kaikkina kolmena päivänä tilaisuuksia oli monta yhtä aikaa päällekkäin, eli oli pakko tehdä valintoja. Tapahtumat oli enimmäkseen keskitetty Turun kaupunginkirjaston liepeille tuomiokirkon läheisyyteen, ja siirtyminen tapahtumapaikalta toiselle oli helppoa ja nopeaa. Itse ennätin ensimmäiseksi Turun Paasikivi-Seuran järjestämään paneelikeskusteluun EU ja Suomen turvallisuus – onko sitä?, panelisteina kansanedustaja Ilkka Kanerva ja europarlamentaarikko Ville Niinistö. Keskustelussa tulivat esiin ilmastonmuutoksen aiheuttamat levottomuudet, Euroopan mantereelle ilmestyneet jäätyneet konfliktit ja kansallisvaltioajattelun paluu. Yhtenä ongelmana on se, että EU on kansainvälisenä toimijana jäänyt Yhdysvaltojen, Venäjän ja Kiinan varjoon. EU:lla on kuitenkin taloudellista vaikutusvaltaa ja se voi näyttää esimerkiksi ympäristö- ja kansalaisoikeuskysymyksissä esimerkkiä muille. Opettajan rooliin asettuminen ei kuitenkaan nykymaailmassa enää toimi. Ennen kaikkea EU:n pitäisi edistää vahvojen yhteisten kansainvälisten pelisääntöjen noudattamista. Ilkka Kanervan mukaan tällaisista ETYJ-prosessi oli aikoinaan hyvä esimerkki. Neuvostoliittokin sitoutui kansainvälisiin sopimuksiin, jotka loppujen lopuksi aiheuttivat sen hajoamisen.

Ulkoministeriön Eurooppatiedotuksen järjestämässä tilaisuudessa valtiosihteeri Matti Anttosta haastateltiin aiheesta Suomen EU-puheenjohtajakausi – vaikuttamisen paikka. Vaikka puheenjohtajamaassa ei enää entiseen tapaan järjestetä huippukokouksia, pääsee tällä paikalla silti tavallista enemmän vaikuttamaan esimerkiksi Brexitiin ja EU:n laajenemispyrkimyksiin. Uusia jäsenmaaehdokkaita ovat Pohjois-Makedonia ja Albania. Myös vuoden 2021 budjettikehystä pitäisi jo valmistella. Unkari on esittänyt kritiikkiä Suomen aktiiviseen oikeusvaltiopolitiikkaan. Vaikka mitään varsinaisia sanktioita ei saataisikaan EU:ssa aikaiseksi, jo pelkkä keskustelu asiasta vaikuttaa Puolan ja Unkarin politiikkaan. EU pyrkii myös aktivoitumaan Afrikassa, jonka väkiluku on yhtä suuri kuin Intian, mutta pinta-ala satakertainen. Se on siis uhkien lisäksi myös suurten mahdollisuuksien alue, ja EU:n on tuettava siellä suotuisaa kehitystä.

Seurasin vielä iltapäivällä Euroopan komission ja parlamentin järjestämää keskustelua EU-kansalaisaloitteesta ja kansalaisaktiivisuudesta. Panelisteina olivat Policy Officer Charlotte Rive komissioista, Eurooppanuorten varapuheenjohtaja Gurmann Saini, Aku Aarva Eurooppalaisesta Suomesta ja europarlamentaarikko Nils Torvalds. Keskustelussa korostuivat useimpien panelistien nuorehkon iän vuoksi varsinkin nuorten vaikutusmahdollisuudet. Eurooppalaisen kansalaisaloitteen tekemiseen vaadittavia ehtoja on höllennetty, mutta silti tietoisuus tästä mahdollisuudesta on vielä melko pientä. Illalla Euroopan komissio järjesti vielä tapaamisen eri tiedotusverkostoilleen.

Perjantai-aamuna komission verkostot pääsivät kuulemaan Varsinais-Suomen liiton ajankohtaisia asioita EU-rintamalla. Aluekehitysjohtaja Tarja Nuotio antoi mielenkiintoisia tietoja alueen elinkeinopohjasta, kansainvälisestä taloudellisesta yhteistyöstä muiden keskisen Itämeren alueiden kanssa ja yhteyksistä Brysseliin päin. Sen jälkeen Mauno Hänninen komissiosta valotti vieläkin meneillään olevaa uuden komission muodostusprosessia. Tuleva uusi komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen sai parlamentin äänestyksessä vähän enemmän kuin tarvittavan minimimäärän ääniä, mutta selvästi parlamentti oli loukkaantunut siitä, että heidän kannattamansa kärkiehdokasmenettelyn yli oli kävelty ministerineuvostossa. Von der Leyen esitti linjapuheessaan kuusi keskeistä tavoitetta seuraavalle komission toimikaudelle eli
• viherelvytys ja Euroopan pyrkimys ilmastoneutraliuuteen
• talous ihmisten hyväksi: sosiaalinen oikeudenmukaisuus ja vauraus
• siirtyminen digiaikaan eettiset rajat ja turvallisuus huomioiden
• eurooppalaisen elämäntavan suojeleminen, mm. oikeusvaltioperiaate
• vahvempi EU maailmannäyttämöllä
• uutta vauhtia eurooppalaiselle demokratialle.

Kunkin jäsenmaan piti asettaa komissaariehdokkaansa viimeistään elokuun lopulla. Sen jälkeen sovitaan salkkujaosta ministerineuvoston kanssa niin että EU-parlamentti pääsee aloittamaan komissaariehdokkaiden kuulemisen. Uusi EU-komissio nimitetään toivon mukaan lokakuun loppuun mennessä.

Suomen komisaaariehdokasta Jutta Urpilaista pääsikin näkemään seuraavaksi. Hän oli harvinaisessa suurelle yleisölle avoimessa eduskunnan suuren valiokunnan kuulemistilaisuudessa, joka järjestettiin kauniissa Akatemiatalon salissa tuomiokirkon kupeessa. Tässä tilaisuudessa Urpilainen mm. nimesi omiksi suosikkisalkuikseen talouteen ja ulkosuhteisiin liittyvät asiat. Kuten nyt tiedämme, hänelle lankesivat EU:n kansainväliset kumppanuusasiat, jotka liittyvät molempiin Urpilaisen mainitsemiin aihepiireihin. Urpilainen totesi puheessaan, että EU on perinteisesti kyennyt parhaiten tekemään päätöksiä kriisien keskellä, ja nyt niitä riittääkin. Edellisen päivän puhujien tavoin Urpilainen totesi, että EU:n on pyrittävä puolustamaan monenkeskistä, sopimusperusteista kansainvälistä järjestelmää. Kuuleminen oli siis ennen kaikkea suuren valiokunnan jäsenten tilaisuus esittää kysymyksiä Suomen komissaariehdokkaalle. Yleisö napisi twiiteissään sitä, että kansanedustajien kysymysten jälkeen aikaa jäi vain yhdelle yleisökysymykselle. Suuren valiokunnan puheenjohtaja Satu Hassi huomautti, että kyse oli kuitenkin virallisesta istunnosta.

Kansanedustajien Urpilaiselle esittämät kysymykset olivat sinänsä aika lempeitä, sillä EU-rintamalla poliitikkomme toki puolustavat oman maan ehdokasta yli puoluerajojen. Varsinaiset EU-parlamentin järjestämät komisaariehdokkaiden kuulemiset ovat kokonaan toinen juttu. Parlamentilla on monesti ollut tapana vaatia ainakin muutaman ehdokkaan vaihtamista, ja esimerkiksi Jutta Urpilaista tullaan varmasti hiillostamaan hänen toimistaan tiukkana valtionvarainministerinä Kreikan velkakriisin aikana. Missään tapauksessa komissaariehdokas ei saa tulla kuulemisiin valmistautumattomana, sillä silloin europarlamentaarikot “haistavat verta” ja käyvät kysymyksissään armottomasti ehdokkaan kimppuun.

Iltapäivällä seurasin Euroopan komission ja parlamentin järjestämää EU:n tulevaisuuskeskustelua, johon osallistui joukko europarlamentaarikkojamme sekä kykyinen komissaarimme, komission varapuheenjohtaja Jyrki Katainen. Viimeksi mainittu kuvaili aloituspuheenvuorossaan, kuinka suuria muutoksia Eurooppa on joutunut kokemaan edellisen komission viisivuotistoimikautena. Seuranneessa keskustelussa tuotiin esille mm. Afrikan talouden ja muiden eliolojen kehittäminen sekä tiedeperusteisen päätöksenteon tärkeys. EU on keskeinen kestävän kehityksen veturi maailmassa, sillä Yhdysvallat, Venäjä ja Kiina eivät ole tästä tehtävästä kiinnostuneita. Ennen kotimatkaa ennätin vielä seurata jonkin aikaa mielenkiintoista paneelikeskustelua Kiinan uudesta silkkitiehankkeesta.

Turun Eurooppa-foorumi järjestetään ensi vuonnakin elo-syyskuussa. Tavoitteena on saada mukaan entistä enemmän kansainvälisiä huippuvieraita ja siten englanninkielistä ohjelmaa. Tilaisuutta kannattaa siis silloin seurata joko paikan päällä tai netin kautta striimattuna.

logo.

Briefly in English

Europe Forum Turku was organized for a second time in the former capital of Finland. It is an event for discussion about the future of Europe and Finland, and regularly attended by our political elite. This year some of the discussions were held in English and you can watch them in YouTube. Next year the event will host more international guests so that it will be easier to take part in it either in Turku or via the live streaming.

Tapani Toivanen, tietoasiantuntija | information specialist
Opetus- ja tietopalvelut | Training and information services

Jaa tämä / Share this
Share

EU-tallekirjaston kokoelmat menivät verkkoon | European Documentation Centre collections went online

(Please, scroll down to read in English.)

Hyvää Eurooppa-päivää!  Joensuun yliopiston kirjastosta tuli EU:n tallekirjasto (tuolloin EDC-kirjasto) vuonna 1984. Sopimuksen myötä kirjasto alkoi saada Euroopan unionin komission julkaisuja ilmaiseksi ja myös pääsyn tuolloin salasanoilla suljettuihin EU-tietokantoihin. Noina aikoina ennen Internetiä kokoelman merkitys EU-tiedonlähteenä oli suuri, ja se korostui entisestään Suomen liittyessä Euroopan unioniin vuonna 1995. Myös euron käyttöönotto vuonna 1999 oli tärkeä aihe, jota käsitteleviä julkaisuja saatiin (ja myös ostettiin) kokoelmaan jo useita vuosia aikaisemmin. Kun Joensuun ja Kuopion yliopistot yhdistyivät, uusi Itä-Suomen yliopiston kirjasto peri EU-tallekirjaston aseman.

Varsinkin 2010-luvulla painettu EU-kokoelma on menettänyt merkitystään. Suuri osa EU:n julkaisuista on muuttunut vain sähköiseen muotoon, ja EU:n omaksuman tiedon avoimuuden periaatteen myötä sen tietokannatkin vapautettiin yleiseen käyttöön. Ilmaiseksi saatujen painettujen aineistojen määrä ja myös EU-kokoelman lainauskerrat ovat vuosi vuodelta vähentyneet. Koska kirjaston hyllytilat supistuvat tänä kesänä toteutettavan 1. kerroksen remontin vuoksi, meidän on luovuttava suuresta osasta vähälle käytölle jääneestä aineistosta. EU-tallekirjaston käytetyimmät kirjat on sulautettu muihin kokoelmiin, ja sinne tullaan edelleen liittämään asiakkaillemme hyödyllistä uutta aineistoa.

Mutta onneksi mitään korvaamatonta ei ole menetetty, sillä avoimuusihanteensa mukaisesti Euroopan unionin komissio aloitti jo vuosia sitten massiivisen digitointiohjelman. Kaikkien EU-elinten arkistot ja varastot koluttiin läpi, ja kaikki löytyneet julkaisut aina perustamisvuodesta 1952 lähtien tallennettiin PDF-muotoon vapaasti luettavaksi ja kopioitavaksi EU Bookshopin yhteyteen. Jo aloitusvaiheessa vuonna 2009 kokoelma sisälsi yli 110 000 nimekettä, ja määrä kasvaa koko ajan. Tämä valtava digitaalinen kirjasto löytyy osoitteesta https://bookshop.europa.eu  ja sieltä löytyvät EU-aineistot vieläpä kaikilla niiden julkaisukielillä. Jos siis joskus käytit jotain tallekirjastossa ollutta teosta, löydät sen täältä (jopa suomen kielellä, jos se oli sille käännetty). EU Bookshopilla on kyllä suomenkielinenkin sivusto, mutta jos etsit englanninkielisiä julkaisuja, on viisainta aloittaa englanninkielisellä haulla. Kun julkaisu on löytynyt, voit valita sen mahdolliset erikieliset PDF-versiot. Käy tutustumassa tähän EU-tiedon aarreaittaan. Annan asiasta mielelläni lisätietoja.

– – –

Happy Europe Day! Joensuu University Library became a European Documentation Centre Library in 1984. It meant that the Library started to receive free copies of EU Commission’s publications, and also got access to EU databases. During those pre-Internet ages this was a very important information source for European integration matters. The collection became even more important when Finland joined the EU in 1995 and the Euro Zone in 1999.  In 2010 The Unversity of Eastern Finland Library inherited the EDC library status.

During this decade the importance and also use of this printed collection has diminished. More and more EU publications only appear in electronic form, and according to the principle of “freedom of knowledge” EU databases were opened to everyone. We receive less and less free publications every year and only few books have been checked out from the collection. During this summer’s renovations at the Joensuu Campus Library we lose many bookshelves and consequently have to reduce some less-used collections. EU collection books actually checked out during last few years have been transferred to other library collections. New useful EU publications will also be added to the collections in the future.

But nothing has been lost. Some years ago the EU Commission digitized all EU publications they could find from various storehouses and archives, and now they can be freely downloaded as PDF documents beginning from the founding year 1952 at EU Bookshop. From the address https://bookshop.europa.eu  you can find more than 110 000 titles and even more of their translations in all official EU languages.  So there are also all those books we used to store in printed form. It is best to search for books in English first. Once you have found your title, you can see it’s possible other language versions also. Check out this vast free electronic library. I will be happy to give further information about it.

Tapani Toivanen
tietoasiantuntija | Information Specialist
Opetus- ja tietopalvelut | Training and information services

Jaa tämä / Share this
Share

Uusi oikeustieteellinen tietokanta Karnov Juridik

Vuoden alusta saimme käyttöön uuden oikeustieteisiin keskittyvän tietokannan nimeltä Karnov Juridik.

Kuten nimikin paljastaa, tietokanta on ruotsalainen ja sisältää kaiken Ruotsissa voimassa olevan lainsäädännön sekä sikäläisen korkeimman oikeuden, hovioikeuksien, korkeimman hallinto-oikeuden ja muiden erikoistuomioistuinten oikeuskäytännön. Yliopistomme lunastama paketti sisältää seuraavat osiot:

  • Karnov: mm. konsolidoitu voimassa oleva lainsäädäntö (lait ja asetukset, n. 1110:n osalta kommentaareineen), Praxis (= eri tuomioistuinten oikeuskäytäntö), lainsäädännön esityöt, viranomaisjulkaisuja ja asiakirjamalleja
  • Karnov Nyheter: vuonna 2008 perustettu juristien uutispalvelu, jolla on päivittäin noin 25000 käyttäjää ja johon tuotetaan Karnovin omia uutisjuttuja
  • Lexino: oikeusanalyysejä ja syväkommentaareja
  • PACTA: sopimus- ja yritysoikeutta, mm. sopimusmalleja ja kommentaareja
  • EU-rätt: EU-oikeus Ruotsin kannalta
  • EU-initiativ: EU-oikeuden uutispalvelu
  • Tingsrättsdomar: Ruotsin käräjäoikeuksien tuomiot vuodesta 2013 ja valikoima tuomioita vuodesta 2008 lähtien
  • Förvaltningsrättsdomar: hallinto-oikeuksien tuomiot vuodesta 2013 ja valikoima tuomioita vuodesta 2008 lähtien
  • neljä oikeusalan lehteä
    • Ny Juridik 1994-
    • Svensk Juristtidning 1990-
    • Skattenytt 1990-
    • Juridisk Publikation 2009-

Tietokannan käyttöohjeita löytyy tästä linkistä (tosin ruotsiksi, mutta sillä kielellähän se on koko tietokantakin…).

Aikaisemmasta tiedosta poiketen oikeustieteet ovat halunneet jatkaa myös Westlaw-tietokannan tilausta tämän vuoden ajan. Siihen on luvassa tämän vuoden aikana myös uusi käyttöliittymä WestlawNext (joka toivottavasti on nykyistä selkeämpi). Nyt on siis hyvää aikaa vuoden loppuun asti testata kumpiko, Karnov Juridik vai Westlaw, olisi meidän yliopistollemme hyödyllisempi. Molempiin meillä ei taida olla pitemmällä tähtäimellä varaa…

 

Tietoasiantuntija Tapani Toivanen

Jaa tämä / Share this
Share

20 vuotta Suomen Euroopan unioniin liittymisestä

EilEU-starisenä uudenvuodenpäivänä Suomelle tuli 20 vuotta täyteen EU-maana.  Eduskunnan kirjasto on laatinut tietopaketin Suomen liittyminen Euroopan unioniin ja siinä kerrotaan kaikki jäsenyysprosessin vaiheet jäsenyyden hakemisesta aina EU-jäsenyyden lopulliseen käsittelyyn eduskunnassa. Mukana on myös mm. kirjallisuusviitteitä ja Ylen Elävän arkiston videoita.

Seuraava teksti on kopioitu suoraan Eduskunnan kirjaston laatimasta tiedotteesta (muistakaa, yliopistomaailmassa  ei saa plagioida vaan lähde on aina mainittava!):

“Suomen läntiseen integraatioon liittymistä koskeviin asennemuutoksiin vaikutti Neuvostoliitto-kaupan romahdus 1980-luvun lopulla ja clearing-kaupan loppuminen sekä vuodesta 1991 alkaen Suomen talouselämän lama. Taustalla vaikuttivat myös idänsuhteisiin perustunut ulkopolitiikka, YYA-sopimuksen päättyminen ja Suomen puolueettomuus. Lopullinen asennemuutos EY:n jäsenhakemusta kohtaan tapahtui loppukesällä 1991. Sen saivat aikaan Ruotsin jättämä jäsenhakemus 1.7.1991, Neuvostoliiton vallankaappausyrityksen epäonnistuminen ja siitä alkanut Neuvostoliiton luhistuminen ja Suomen talouden syöksyn alkaminen. Suomi jätti EY-jäsenyyshakemuksen 18.3.1992.”

Itä-Suomen yliopiston kirjasto on yksi Suomen 12 EU-tallekirjastosta, vaikka me tallekirjastot alammekin vähitellen siirtyä käyttämään nimeä EU-tietopalvelu. Kirjastomme sivuilta löytyy esittely kirjastomme EU-kokoelmasta sekä EU-aiheisia linkkejä. EU-tietoutta löytyy myös European Sources Online (ESO) -tietokannasta.

Ja kannattaa tutustua myös TV:ssäkin pyörineisiin Euroopan unionin komission “Työtä sinun hyväksesi” -videoihin jotka siis löytyvät YouTubesta.

 

Tietoasiantuntija Tapani Toivanen

Jaa tämä / Share this
Share

EBLIDA kirjastojen ja niiden käyttäjien asialla

Pääsin benchmarking-matkalla osallistumaan iltapäivän pituiseen kahden esitelmän seminaariin Copyright in Europe – lobbying at a national and European level, jonka järjesti EBLIDA Brysselissä Belgian kuninkaallisen kirjaston tiloissa.

EBLIDA (European Bureau of Library, Information and Documentation Associations) on eurooppalaisten kirjasto-, informaatio-, dokumentaatio- ja arkistojärjestöjen ja -laitosten riippumaton sateenvarjojärjestö Euroopassa.

Tällä hetkellä EBLIDA kampanjoi erityisesti oikeudesta e-lukemiseen.

Seminaarin ensimmäinen puhuja Uldis Zarins Latvian kansalliskirjastosta puhui otsikon Copyright at the EU level alla Euroopan (unionin) nykyisestä tekijänoikeustilanteesta ja siihen liittyvästä sääntelystä, jota on sekä EU:n että kansallisella tasolla. Zarins korosti, että kirjastot kantavat huolta nimenomaan käyttäjiensä, kansalaisten, oikeudesta lukea (myös) e-aineistoja.

Toinen puhuja oli EBLIDAn puheenjohtaja Vincent Bonnet, joka totesi, että puolet EU-parlamentin jäsenistä on nyt uusia, joten lobattavaa riittää. On myös huomioitava, etteivät tekijänoikeuskysymykset ole vain kirjastojen asia, vaan tasapainoa on haettava kaikkien eri toimijoiden (kirjailijat, kuvittajat, kustantajat jne.) kesken. EBLIDA:lle on tärkeää kirjastojen yhteinen ääni. Tilanne on nyt pirstaleinen eikä EU:ssa, saati Euroopassa, ole yhtenäistä tekijänoikeuskäytäntöä. Oikeus informaatioon vaatii työtä monilla eri foorumeilla.

Noin viisikymmenpäisessä yleisössä oli kaksi muutakin suomalaista osallistujaa: EBLIDA:n hallituksen jäsen Leena Toivonen ja Suomen Kirjastoseuran puheenjohtaja Jukka Relander. Maailma on pieni.

Tuulevi Ovaska, KYSin tieteellinen kirjasto

Jaa tämä / Share this
Share