Jakamisen kulttuuria juurruttamassa

Jakamisen kulttuuria juurruttamassa

Yhdessä tekeminen ja verkostoituminen on hyödyllistä, mutta mitä se tarkoittaa meille informaatiolukutaidon opettamisen parissa työskenteleville? Entä kuinka päästä alkuun? Joukko kirjastoalan ammattilaisia pohti näitä kysymyksiä Helsingissä marraskuussa pidetyssä Suomen tieteellisen kirjastoseuran Informaatiolukutaitotyöryhmän järjestämässä seminaarissa.

Uutta näkökulmaa opettamiseen ja oppimateriaaleihin sekä niiden jakamiseen toivat esityksissään mm. Eija Kalliala ja Matleena Laakso (Kallialan blogikirjoitus).

  • Opettajan pääasiallinen tehtävä on opettaa ja edistää oppimista, ei kirjoittaa oppimateriaalia.
  • Kenen kuuluu oppia – opiskelijan vai opettajan? Opiskelijat oppivat itse tekemällä, vaikkapa keräämällä ja jäsentämällä uutta aineistoa oppimateriaaliksi.
  • Sosiaalinen media mullistaa oppimateriaalityön – tarvitaanko edes etukäteen tehtyjä oppimateriaaleja vai löydetäänkö ne verkoista?
  • Oppimateriaaleja voi kehittää yhteistoiminnallisesti ja jakaa niitä sosiaalisen median välityksellä.

Miksi ja miten jakaisin?

Omaehtoinen jakaminen on osa sosiaalisen median kulttuuria. Julkaistuihin artikkeleihin ja teoksiin viittaaminen kertoo useimmiten onnistuneesta työstä. Miksi ajattelu muuttuu, kun on kyse oppimateriaalin jakamista? Jakamalla oma työ tulee näkyväksi ja tunnetuksi laajemmalle porukalle. Uskallanko jakaa? Olenko tarpeeksi hyvä? Kestääkö työni vertailun? Nämä ovat meille kaikille tavallisia ajatuksia.

Tekijänoikeuksien on oltava kunnossa, jos haluaa jakaa omia aineistojaan verkossa. CC-lisenssijärjestelmä (Creative Commons) tarjoaa tekijänoikeuslakia selkeämmän ja yksinkertaisemman vaihtoehdon. Aineistojen ja ajatusten jakamiseen on monenlaisia kanavia. Matleenan Laakson Slideshare on esimerkki diojen jakamisesta Slideshare- järjestelmän avulla. Muita aineistojen jakamisen paikkoja ovat esimerkiksi erilaiset wikisovellukset sekä oppimateriaalien avoimet jakelufoorumit LeMill sekä P2PU.

Ideoiden ja ajatusten jakaminen onnistuu vaikkapa Facebookin ammatillisten ryhmien avulla, LinkedIn sopii ammatilliseen esittäytymiseen ja Twitter puolestaan on yhteisen mielenkiinnon seuraamisen kanava. Jos olet aloittelija sosiaalisen median maailmassa ja epäröit, lähde kommentoimaan ja peukuttamaan niitä, jotka jo jakavat. Näin edistät jakamisen positiivista kulttuuria.

Monenlaisiin verkostoihin tuntui päivän aikana olevan tarvetta, esim. eri tieteenaloilla toimiville ryhmille tai työelämän tiedonhankintatarpeita miettivälle ryhmälle. Mutta miten nuo kaikki ryhmät pysyisivät eläviä ja keskustelevina? Moneenko erilliseen ryhmään kunkin pitäisi kuulua pysyäkseen ajan tasalla? Ja miten jaamme asioita omissa organisaatioissamme? Tällaisiin mietteisiin iltapäivän puheenjohtajana toiminut Maarit päätti seminaarin annin.

Mitä ajatuksen aiheita seminaarista jäi mieleen ja kuinka tästä jatkamme omassa kirjastossamme? Verkostoituminen ja vertaisoppiminen on yksi monista aiheista, joista tulemme keskustelemaan Itä-Suomen yliopiston kirjaston tiedonhaun opettajien  sisäisessä  kehittämispäivässä parin viikon päästä.

 

Merja Kauppinen, Maarit Putous, Helena Silvennoinen-Kuikka

Share

Yhteistyöstä voimaa!

Suomalaisten lääke- ja terveystieteiden sekä lähialojen kirjasto- ja tietopalveluammattilaisten yhdistys BMF (Bibliothecarii Medicinae Fenniae) ry järjesti 14.11. Tieteiden talossa Helsingissä seminaarin otsikolla Yhteistyöstä voimaa! Ideana oli jakaa hyviä käytäntöjä eri menetelmin: seminaariesityksin, pikaesityksin, posterein ja työpajassa.

UEF:n kirjaston panoksena oli esityksemme, jossa kerroimme kansainvälisten terveystieteiden opiskelijoiden tiedonhaun opetuksesta (Information Skills and Sources in Health sciences for International Students). Päivän teeman mukaisesti olemme rakentaneet ja toteuttaneet kurssin yhteistyönä. Esittelimme opiskelija- ja vertaispalautteita, suunnitteluprosessia ja kurssin toteutusta.

Oman kurssimme jatkokehittelyä ajatellen mielenkiintoinen esitys oli Turun yliopiston kirjaston Flipped classroom lääketieteen tiedonhaun opetuksessa. Opiskelijat tutustuvat opetusmateriaaliin ennakkoon, jolloin itse opetustilanteessa jää enemmän aikaa vuorovaikutukselle. Ehkä myös turkulaisten avoimia tiedonhaun “klinikoita” opinnäytetyön aloittajille voisi toteuttaa meilläkin jollakin tavalla, tieteenalakohtaisesti/tiedekunnittain mahdollisesti.

työpajatyöskentelyä
Työpajatyöskentelyä
työpajassa
Työpajatyöskentelyä
työpajassa
Työpajatyöskentelyä

Vaikka mieli on virkistynyt ja pää täynnä idoita, turhan usein verkostoitumispäivän jälkeen vain palaa takaisin puurtamaan omia töitään. Kunpa muistaisimme jakaa kokemuksiamme ja verkostoitua omilla työpaikoillammekin!

Seminaarin ohjelma ja esitykset

 

Tietoasiantuntijat Aino Taskinen, Maarit Putous, Tarja Turunen, Tuulevi Ovaska

Share

Itä-Suomen kirjastopäivät – verkostoitumalla kohti muutosta

Itä-Suomen aluehallintovirasto järjesti yhteistyössä Itä-Suomen yliopiston kirjaston, Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulun kirjaston ja Joensuun seutukirjaston kanssa kaikille kirjastosektoreille suunnatut Itä-Suomen kirjastopäivät Joensuun kampuksella 3. – 4. kesäkuuta 2014. Paikalle saapui osallistujia itäsuomalaisista kirjastoista keskustelemaan ja kuuntelemaan kirjastojen ajankohtaisista kysymyksistä.

Kirjastopäivien osallistujia
Kirjastopäivien osallistujia

Ensimmäinen päivä koostui alustuksista ja toinen päivä työpajatyyppisestä tekemisestä. Työpajojen aiheet: Kaikki muuttuu, mutta muutos pysyy – Osaammeko kaiken tämän – Alkaa tuo ikäkin painaa – Onko meillä jotain arvoa, kuvasivat hyvin päivien teemoja ja niitä asiakokonaisuuksia, jotka askarruttavat kirjastoja. Julkishallinnon rakenteiden raju muutos, dokumenttien jakamisen nopea digitalisoituminen ja osaamisen sekä palveuiden uudistaminen tuntuvat puhuttavat kaikkia.

Matti Raatikainen kertoi palvelumuotoilusta
Matti Raatikainen kertoi palvelumuotoilusta

Asiantuntijaluennoissa käsiteltiin erityisesti kirjastojen palvelumuotoilua. Matti Raatikainen kertoi Aalto yliopiston kirjaston uudistamisesta kohti oppimiskeskusta. Sen yhteydessä on otettu käyttöön nykyaikaisia ja käyttäjiä aktivoivia keinoja palveluiden suunnittelemiseen ja räätälöimiseen käyttäjille. Oulun kaupunginkirjaston Maija Saraste puolestaan esitteli Oulun seudun kuntien yhdistymisen seurauksia ja erityisesti asiakaspalvelussa tapahtunutta aktiivisesti toteutettua muutosta kohti parempaa palvelukulttuuria.

Päivät olivat hyvä osoitus siitä, että yhdessä kokemuksia jakamalla ja ideoita kehittämällä kirjastojen uudistuminen onnistuu paremmin.

Jarmo Saarti

kirjaston johtaja

Share