Dialogi muutoksen välineenä – IFLA:n 85. konferenssi Ateenassa | Libraries: dialogue for change – the 85th IFLA WLIC in Athens

(Please, scroll down to read in English.)

IFLA, kansainvälinen kirjastojärjestöjen liitto, järjesti 85. konferenssinsa Ateenassa. Tämän vuoden teemana oli dialogi muutoksen tukena, joka sopi hyvin sekä Ateenan pitkään filosofiseen perinteeseen että aikamme kaoottiseen viestintätilanteeseen, jossa keskustelu ja argumentointi tuntuvat unohtuvan. Konferenssi on kirjastoalan suurin, tällä kertaa osallistujia oli noin 3500 yhteensä noin 140 maasta.

Datan hallinta akateemisten kirjastojen uutena tehtävänä

Kehittyvä tietotekniikka on antanut uusia mahdollisuuksia kirjastojen työn kehittämiselle. Julkaisemisen siirtyminen digitaaliseen ympäristöön ja tutkimuksessa syntyvien suurten digitaalisten datajoukkojen arkistointi ovat tuomassa tekoälysovellukset kirjastotyöhön. Nämä uudet työkalut mahdollistavat tällaisten laajojen data-aineistojen tehokkaan käytön ja analysoinnin tietokoneavusteisesti.

Koneoppiva tiedonhaku ja tiedonjärjestäminen tuntuvat kehittyvän tällä hetkellä nopeasti. Ne antavat uusia mahdollisuuksia tutkimukselle ja tutkijoille. Tekoälyn tuominen perinteisen tiedonhaun rinnalle näyttää antavan mahdollisuuksia uusien havaintojen tekemiseen sekä tiedonhaussa että varsinkin perustutkimuksessa. Tähänastinen kirjastojen tiedonjärjestäminen on ollut paljolti ennalta määrättyjen rakenteiden soveltamista julkaistuihin teksteihin. Datanlouhinta muuttaa tämän siten, että oppivat tietojärjestelmät kykenevät löytämään suurista datamassoista rakenteita ja suhteita, joihin ihmisen kapasiteetti ei pysty eikä käytettävissä oleva aika riitä. Tämän yhteydessä on alettu puhua tietämyksen löytämisestä (knowledge discovery).

Tähän kehitykseen liittyy myös eettisiä ja juridisia ongelmia. Sekä datan omistajuus että sen käyttö ja käyttötarkoitukset tulee määritellä kestävällä tavalla, jotta eettisesti korkeatasoinen tutkimus olisi mahdollista eikä datan väärinkäyttöä tapahtuisi. Tällä hetkellä koneiden oppiminen on myös vielä niin alkuvaiheessa, että ymmärryksemme lisääminen koneiden tekemistä tulkinnoista ja löydösten validiudesta edellyttää vielä paljon tutkimusta, jotta voimme olla varmoja tutkimustulosten pätevyydestä ja, soveltavilla aloilla, niiden soveltamisesta käytäntöön.

Kirjastoille tekoäly ja nopeasti kehittyvä älykäs semanttinen verkko aiheuttavat myös tarpeen kehittää ja jopa muuttaa toimintatapoja. Ensinnäkin jo nyt on tarjolla sovelluksia, jotka pystyvät löytämään digitaalisista teksteistä avainsanoja ja linkittämään niitä toistensa kanssa tiedonhaun tueksi. Tässä työssä kirjastojen luomat linkitettyä datan käsittelyä tukevat sanastot ja muut rakenteiset tietämyskannat ovat erityisen tärkeitä, jotta tiedonhaun tarkkuus säilyisi jatkossakin.

Tekoälyyn ja käyttäjien mallintamiseen perustuvat sovellukset ovat tulossa myös kirjastojen asiakaspalvelun tueksi. Hyvänä esimerkkinä tästä oli Oodi-kirjaston yhteyteen tehty asiakaspalvelija-sovellus. Se osasi suositella käyttäjälleen teoksia ohjelmistoon mallinnettujen käyttäjätyyppien kautta.

Avoin julkaiseminen eettisenä ja juridisena haasteena tiedeyhteisölle

IFLAn presidenttinäkin toiminut, nykyisin Etelä-Afrikan akateemisessa kirjastolaitoksessa vaikuttava Ellen Tise nosti esityksessään esille seikan, joka yleensä unohtuu suomalaisessakin keskustelussa avoimesta julkaisemisesta. Hyvin toteutettuna avoin julkaiseminen tukee myös eri maantieteellisten alueiden ja eri tieteenalojen välistä tasa-arvoa tieteellisen julkisuuden ja aineistojen saatavuuden toteutumisessa.

Valokuva esitelmän esitysmateriaalista ja puhujasta. Avoimen saatavuuden määritelmä lakikielellä. Photo of preseantation slide and presenter. Definition of open access in juridical language.
OA käännettynä juridiikan kielelle | OA in copyright juridics

Etelä-Afrikassa on tietoisesti siirrytty vihreään avoimeen julkaisemiseen, koska se mahdollistaa ensinnäkin edullisen tavan julkaista tutkimusta ja toiseksi myös kehitysmaiden äänen kuulumisen kansainvälisessä tutkimuskentässä. Tisen omassa yliopistossa tämä on tarkoittanut myös omien avointen lehtien julkaisemista. Tämä on lisännyt paikallisten tutkijoiden näkyvyyttä ja vaikuttavuutta. Parhaillaan Etelä-Afrikassa ollaan tekemässä kansallista tiekarttaa avoimesta tieteestä. Tise korostikin, että tieteessä on edelleen voimassa kolonialistisia rakenteita, joissa pohjoinen tuottaa tietoa etelän käytettäväksi, vaikka tiedon tuottamisen ja käyttämisen tulisi olla tasa-arvoista ja globaalia.

Myös malesialaisessa esimerkissä paikallistiedon digitoinnista ja avaamisesta laajaan käyttöön tuli esille globaali näkökulma. Paikalliskulttuuria ja sen tuotoksia on päästy vasta viime aikoina julkaisemaan ja jakelemaan laajasti, koska kolonialistiset rakenteet vaikuttivat ennen maan itsenäistymistä sekä siihen, mitä voitiin julkaista, että siihen, mikä katsottiin julkaisemisen arvoiseksi. Heidän esityksensä toi hyvin esille sen, kuinka paikallisten aineistojen avoin julkaiseminen lisää kulttuurista ja tiedollista moniarvoisuutta ja monipuolisuutta. Vertaaminen lajiston köyhtymiseen luonnossa antoi hyvän kuvan siitä, mitä yksiulotteinen julkaisukulttuuri voi saada aikaan maailmassa.

Kirjastot väylänä kohti avointa ja tasa-arvoista tiedettä

Avoin tiede näyttää vakiinnuttavan asemansa tieteen toimintamallina ja akateemisilla kirjastoilla on tässä keskeinen rooli. Muutamassa esityksessä huomasi sen, että avoimuuteen liittyvät tekijän ja käyttäjän oikeudet ja tietoisuus niistä ovat keskeisiä työkaluja tutkijoille, opettajille ja opiskelijoille.

Erityisen tärkeää on kouluttaa uudet opiskelijat ymmärtämään tutkimuksen avoimuuden merkitys omassa toiminnassaan, jotta he olisivat tulevaisuuden aktiivisia toimijoita tasa-arvoisen globaalin tutkimusmaailman synnyttämisessä. Tässä on meillä UEFissakin vielä tekemistä.

Kirjastojen perustyö hankkia, järjestää ja saattaa käyttöön erilaisia aineistoja näyttää tulevan rikkaammaksi digitaalisessa tekoälymaailmassa. Tämä tarkoittaa osaamisen uudistamista, uusien työkalujen luomista ja ennen kaikkea kirjaston palveluiden integroimista erilaisiin digitaalisiin toimintaympäristöihin ja ennen kaikkea akateemiseen työhön.

paljon ihmisiä, auditorio, lots of people, auditorium
IFLAn avajaiset | Opening ceremony

IFLA, the International Federation of Library Organizations, organized its 85th conference in Athens. This year’s theme was dialogue for change, which fits well with Athens’ long philosophical tradition and the chaotic communications of our time, where discussion and argumentation seem to be forgotten. The conference is the largest in the library industry, this time with around 3500 participants from about 140 countries.

Data management as a new task for academic libraries

Emerging information technology has provided new opportunities for the development of libraries. As publishing moves into the digital environment, and with the recent debate on archiving and deploying various digital data sets generated by research are bringing artificial intelligence applications to the library.

Machine learning and information management seem to be developing rapidly at the moment and offer new opportunities for research and researchers. Bringing artificial intelligence alongside traditional information retrieval techniques seems to offer opportunities for new findings both in information retrieval and especially in basic research. So far, the organization of information in libraries has largely been the application of predefined structures to published texts. Data mining changes this so that learning information systems can find structures and relationships on large masses of data that human capacity and the time available are inadequate for coping with. This has been defined as knowledge discovery.

There are also ethical and legal issues with this development. Both ownership of data and its use and uses must be defined in a sustainable manner in order to allow for ethically high-quality research and to prevent data misuse. Now, machine learning is still in its early stages, so that increasing our understanding about machine interpretations and the validity of findings still requires a great deal of research in order to be sure of the validity of research results.

For libraries, artificial intelligence and a rapidly evolving intelligent semantic networks also necessitate the development and even change of practices. First, there are already applications available that can find keywords in digital texts and link them to each other for information retrieval. In this work the structured knowledge bases and systems created by libraries can support the interlinked data in order to maintain the accuracy of information retrieval.

Applications based on artificial intelligence and user modeling are also coming to support libraries’ customer service. A good example of this was the Oodi library customer service application. It was able to recommend works to its user through the types of users modeled on the software.

Open publication as an ethical and legal challenge for the scientific community

Ellen Tise, who also served as IFLA’s president and currently works at the South African academic library community, highlighted something that is usually overlooked in the Finnish debate on open publishing. Open publishing, if well implemented, also promotes equality between geographical areas and disciplines in terms of scientific publicity and access to materials.

In South Africa, there has been a deliberate shift towards green open publishing, because it enables, firstly, a cost-effective way of publishing research, and because it also enables developing countries’ voice in the international research field. At Tise’s own university, this has also meant publishing its own open journals. This has increased the visibility and impact of local researchers. A national road map on open science is currently being prepared in South Africa. Indeed, Tise emphasized that science still has colonial structures where the North produces knowledge for use by the South, even though knowledge production and use should be equitable and global.

The Malaysian example of widespread digitization and opening of local data also brought to light this global perspective. Local culture and its output have only recently been widely published and disseminated, because before colonialism the colonial structures influenced both what could be published and what was considered worth publishing. Their presentation highlighted how the open publication of local materials enhances cultural and informational pluralism and diversity. The comparison with the decline of species in the nature gave a good idea of ​​what a one-dimensional publication culture could bring about in the world.

Libraries as a route to open and equal science

Open science seems to have established itself as an operational model of science and academic libraries play a key role here. In quite a few presentations, one discovered that openness and awareness of author and user rights are essential tools for researchers, teachers and students.

It is particularly important to educate new students to understand the importance of openness in research, so that they will be active players in the future in creating an equitable global research world. Here we have still a lot to do in UEF.

The basic work of libraries to acquire, organize and make available various materials seems to be getting richer in the digital artificial intelligence world. This means renewing knowledge, creating new tools and, above all, integrating library services into different digital environments and open learning.

Jarmo Saarti, kirjaston johtaja | Library Director

Jaa tämä / Share this
Share

Avointa julkaisemista APC-maksuilla | Open Access Publishing with APCs

(Please scroll down to read a summary in English) 

Tieteellisen julkaisemisen voidaan sanoa olevan siirtymävaiheessa, siirtymässä julkaisujen hankinnasta eli tilausmaksumallista avoimeen julkaisemiseen. Julkaisemisesta aiheutuvat kulut katetaan yleisesti APC– eli kirjoittajamaksulla, mutta on myös mittava joukko täysin maksuttomia julkaisukanavia (ns. Diamond OA).  Avoin julkaiseminen on uusi muotoutumassa oleva tieteellisen tiedon levittämisen muoto, jonka kustannusten kattamisen mallit ovat kehittymässä.

FinELib-konsortio järjesti Helsingissä 7.5.2019 kansainvälisen Libraries Promoting Open Access -seminaarin.  Seminaarissa käsiteltiin avointa julkaisemista, sen kustannuksia ja kustantamisen malleja sekä esimerkkejä toiminnasta eri maissa.

Ruotsin linjauksia avoimessa julkaisemisessa esitteli Tukholman yliopiston kirjaston johtaja Wilhelm Widmark. Ruotsissa avoin tiede ja sen edistäminen on otettu tavoitteeksi ylimmällä mahdollisella tasolla: maan hallitus on linjannut, että Ruotsissa kaikki julkisin varoin rahoitettu tutkimus on julkaistava viipymättä avoimena, ilman embargoja (kustantajan määrittelemä karenssiaika, jonka aikana artikkelia ei saa julkaista vapaaseen käyttöön). Sama tavoite koskee myös tutkimusdataa. Tällä hetkellä tavoitteena on avoimuuden toteutuminen vuonna 2026.

Ruotsissa on Suomen FinELib-konsortiota vastaava konsortionsa Bibsam Consortium. Se on toiminut aktiivisesti siten, että vanhat lehtihankintasopimukset saadaan pikkuhiljaa muutettua kohti avointa julkaisemista tukevia sopimuksia niin, että APC-maksuilla katetaan julkaisemisen kustannukset ja kaikki artikkelit ovat avoinna kaikille. Vuoden 2017 aineistokuluista on tehty laskelmia: Jos kaikki tieteelliset artikkelit ko. vuonna olisi julkaistu avoimena, olisi se maksanut Ruotsille 38,5 miljoonaa euroa.  Samana vuonna Ruotsissa maksettiin todellisuudessa lisenssimaksuja (=aineistojen hankintamaksuja) sekä APC-maksuja 43,3 miljoonalla eurolla.

Suomessa on tänä vuonna alkanut Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittama ja FinELibin toteuttama projekti, jossa kerätään tietoa siitä, miten avoimen julkaisemisen kirjoittajamaksujen seurantaa on toteutettu FinELibin jäsenorganisaatioissa. Tavoitteena on kehittää avoimen julkaisemisen kustannusseuranta kansalliselle tasolle. Samalla kustannusten näkyväksi tekeminen toivottavasti helpottaa tulevissa aineistoneuvotteluissa kustantajien kanssa.

Myös Euroopan laajuista kustannusten seurantaa on olemassa. Dirk Pieper Bielefeldin yliopistosta oli seminaarissa esittelemässä siellä vuonna 2015 aloitettua OpenAPC -projektia. OpenAPC sisältää tällä hetkellä tiedot noin 240 tutkimuslaitoksen tai yliopiston APC-maksuista eri puolilta Eurooppaa. Tietokannasta saa myös kustantajakohtaisia tietoja. Mikään yllätys ei ole, että suurimmat kolme kustantajaa (Elsevier BV, Springer Nature ja Wiley Blackwell) saavat myös suurimman osan rahasta. Mutta positiivinen seikka on se, että kymmenen eniten kirjoittajamaksuja saaneen joukossa on kolme OA-julkaisijaa: PLOS, Frontiers ja Copernicus.

OpenAPC on laajentunut viime vuosina kansallisesta toimijasta Euroopan laajuiseksi, mm. Ruotsi ja Iso-Britannia toimittavat sinne keskitetysti omat tietonsa. Edellä mainitussa Suomen kansallisessa projektissa yhtenä tavoitteena on saada myös Suomesta keskitetysti kerätyt tiedot mukaan OpenAPC:en.

UEFin kirjasto on mukana FinELibin projektissa. Yliopistossamme on jo sovittu vuodelle 2019 keskitetystä kirjoittajamaksujen tukemisesta niissä tapauksissa, missä rahoittaja ei ole hyväksynyt maksuja hankkeen kustannuksiksi. Tässä yhteydessä rakennettiin myös maksuliikenteelle seurantajärjestelmä. UEF linjasi tuen koskemaan Julkaisufoorumin luokkien 2 ja 3 maksuja, sekä edellytti, että keskitetysti ei maksettaisi ns. hybridijulkaisujen kirjoittajamaksuja (=julkaisut, jotka saatetaan erillistä maksua vastaan avoimeksi tilausmaksullisessa lehdessä). Maksuista vastaavat tiedekunnat tai yksiköt, ja tiedekunnat voivat halutessaan tehdä omia linjauksiaan maksatukseen. Tässä vaiheessa vuotta on käytettävissä vain alustavia arvioita siitä, minkä verran UEFin tasolla käytetään rahaa kirjoittajamaksuihin. Vuoden ensimmäisen kolmanneksen aikana APC-maksuja oli maksettu noin 62 000 eurolla, josta suurin osa on ollut hankerahoitusta. Yliopiston perusrahoituksesta maksuja on maksettu noin 16 000 eurolla, joista Golden OA -lehtiin on kohdistunut yli puolet eli noin 10 000 euroa.

Siirtymävaiheen toivoisi monestakin syystä jäävän lyhyeksi. Kustannukset ovat kasvaneet entisestään. Tällä hetkellä tieteellisistä julkaisuista maksetaan sievoisia summia hankintoina, ja toisaalla APC-kirjoittajamaksut ovat kasvussa. Tieteellinen julkaiseminen on moninaistumassa, on julkaisuarkistoja, rinnakkaistallentamista, Golden OA:ta ym. Tämä voi aiheuttaa sekä tutkijalle että myös tutkimustulosten etsijälle päänvaivaa: missä julkaista ja mistä mitäkin löytyy.

Tieteellistä julkaisemista uudistavien suurten tutkimusrahoittajien koalition (cOAlition Plan S) Plan S -suunnitelman lopullinen versio valmistui toukokuussa. Täytäntöönpanoa on nyt siirretty vuodella ja suunnitelma astuu voimaan vuonna 2021. Siinä tarkennetaan, ja ehkä laajennetaankin, avoimen julkaisemisen käsitettä. Rinnakkaisjulkaiseminen nostetaan aiempaa luonnosversiota selkeämmin vaihtoehtona esille, samoin siirtymäkaudelle tarjotaan eri toimijoille, lehdille, tieteellisille seuroille yms. siirtymäkausisopimuksien mahdollisuuksia. Näin eri toimijat saavat enemmän aikaa luoda itselleen sopivat OA-julkaisemisen toimintatavat. Suunnitelmassa rahoittajat myös sitoutuvat tutkimuksen arvioinnissa DORA-periaatteisiin. Niiden mukaan tutkimusta arvioidaan tutkimustuotosten, ei julkaisukanavan tai julkaisijan mukaan. Hybridilehdet ovat tiukasti rahoittajien koalition hyväksynnän ulkopuolella. Ainoastaan jos hybridilehdellä on siirtymäkausisopimus avoimeen julkaisemiseen siirtymiseksi, se on hyväksyttävissä. Koalition mukaan hybridilehtien siirtymäkausisopimukset voivat olla voimassa ainoastaan vuoteen 2024 asti. Plan S:n periaatteet ja toimeenpanosuunnitelma on luettavissa cOAlition S:n verkkosivuilta

Scientific publications are transitioning from subscriptions to open access. The costs of open publishing are usually covered by APCs (Article Processing Charges). This transitional period is profitable for the publishers, they can now double-dip. For example, the universities in Sweden paid about five million euros more for scientific journals in 2017 because they paid for both subscriptions and open access.  Many universities have built systems for following up the costs of open access. Bielefeld University in Germany has developed a service called the OpenAPC, which nowadays is tapped globally. The FinELib has started a project which aims to develop a system for following up the APC’s in Finland and there is also a plan to join the OpenAPC.

Funders in Europe have published their principles and implementation of Plan S in May. With effect from 2021, all scholarly publications funded by public or private grants provided by national, regional and international research councils and funding bodies, must be published in Open Access journals, on Open Access platforms, or made immediately available through Open Access repositories without embargo. Principles and implementation of Plan S is available in English on cOAlition S website.

Riitta Porkka, palvelupäällikkö | Head of Services
Tietoaineistopalvelut | Collection services

Jaa tämä / Share this
Share

Varo saalistajia! | Beware of predators!

(Please, scroll down to read in English.)

Linkit päivitetty 17.1.2020

SAALISTAJAT OVAT EPÄREHELLISIÄ RAHASTAJIA

Avoin julkaiseminen (open access) on hyödyllistä monestakin näkökulmasta katsottuna. Yksi tärkeimmistä eduista on maksuttomuus. Avoimet tieteelliset julkaisut ovat vapaasti kaikkien käytettävissä ilman erillistä korvausta. Maksuttomuus ei kuitenkaan tarkoita samaa kuin ilmaisuus. Kustannustoiminnasta koituu aina kustannuksia julkaisumallista riippumatta.  Avoimen julkaisutoiminnan kustannukset katetaan tilausmaksujen asemesta kustantajille maksettavilla julkaisumaksuilla (APC, article processing charge). Näitä maksuja maksavat useimmiten kirjoittajat, heidän taustaorganisaationsa tai muut tutkimuksen rahoittajat. Epärehelliset toimijat – saalistajat – ovat huomanneet tässä markkinaraon. Saalistajia toimii ennen kaikkea lehtiartikkelien julkaisemisessa.

Saalistaja uskottelee olevansa asiallinen kustantaja tai lehti. “Lähetä meille käsikirjoituksesi ja maksa julkaisumaksu, julkaisemme artikkelisi nopeasti.” Tosiasiassa tavoitteena on vain huijata rahaa julkaisumaksujen varjolla. Tarjottua käsikirjoitusta ei välttämättä julkaista ollenkaan. Jos julkaiseminen toteutuu, voi vertaisarviointi olla puutteellinen tai sitä ei ole lainkaan tehty. Tällainen julkaisu on arvoton tieteellisessä mielessä, ja rahan menettäminen on harmillista. Saalistajakustantajien toiminta on selvää verkkorikollisuutta.

MISTÄ SAALISTAJAN TUNNISTAA

Saalistajakustantajat pyrkivät tekemään verkkosivuistaan uskottavan näköisiä. Usein sivuilla mainitaan suuri määrä lehtiä lähes kaikilta mahdollisilta aloilta. Saalistajalehtien nimet ovat tieteellisen oloisia matkien luotettavia ja tunnettuja julkaisuja.

Julkaisun ISSN-tunnus ei ole laadun tae, koska sen saa suhteellisen helposti lähes millaiselle lehdelle hyvänsä. Saalistajalehdet voivat myös ilmoittaa sivuillaan tekaistuja Impact factor -arvoja. Näin tarkistat onko lehdellä oikeasti IF.

Muita saalistajan tunnusmerkkejä ovat:

  •  Aggressiivinen mainostus sähköpostissa. Henkilöllä on esimerkiksi ollut esitys tieteellisessä konferenssissa, ja pian tämän jälkeen hän saa sähköpostiinsa saalistajakustantajalta pyynnön julkaista artikkeli heidän lehdessään.
  •  Luvataan julkaista artikkeli nopeasti. Koska toimitustyö ja vertaisarviointi vievät aikaa, ei julkaiseminen esimerkiksi viikon sisällä käsikirjoituksen lähetyksestä voi olla realistista.
  • Kirjoitusohjeet (Instructions for authors) ovat ylimalkaiset tai niitä ei ole lainkaan.
  • Julkaisumaksuista on vaikea saada tietoja etukäteen.
  • Matalat julkaisumaksut.
  • Kalastellaan sähköpostitse jäseniä lehden toimituskuntaan.
  • Hyväksytään toimituskuntaan ketä hyvänsä.
  • Luetellaan toimituskunnan jäseninä arvostettuja tutkijoita ilman heidän lupaansa.
  • Toimituskuntaa ei ole lainkaan tai se on tekaistu.
  • Artikkelien arviointiprosessia ei ole selvennetty.
  • Kustantajan yhteystiedot ovat epämääräisiä tai ne puuttuvat, on vain jokin sähköpostiosoite tai lomake.
  • Sähköposteihin vastataan pitkällä viiveellä.
  • Lehdellä on mielikuvituksellinen, kaikenkattava nimi (International Multidisciplinary Research Journal, Journal of Nature and Science).
  • Harrastelijamaiset kotisivut.
TYÖKALUJA TUNNISTAMISEN HELPOTTAMISEKSI

Yleisenä periaatteena on, että etsitään kustantajan ja/tai lehden tietoja luotettaviksi tunnetuista lähteistä. Jos mitään ei löydy, pitäisi hälytyskellojen soida.

Aluksi kannattaa tarkistaa, sisältyykö lehti Julkaisufoorumin tietokantaan. Lehdellä pitää olla vähintään tasoluokka 1. Luokka 0 sisältää Julkaisufoorumin oman ilmoituksen mukaan myös “epäilyttäviä open access -lehtiä.”

Julkaisufoorumin lisäksi katsotaan, löytyykö lehteä laadukkaiksi tiedetyistä kirjallisuusviitetietokannoista. Lehdet niihin valitaan tieteellisin kriteerein. Tällaisia tietokantoja ovat esimerkiksi monitieteiset Scopus ja Web of Science. Scopuksen lehtilistaan pääsee klikkaamalla tietokannan etusivun yläreunasta kohdasta Sources. Web of Sciencen lehdet löytyvät etusivun yläreunasta kohdasta Journal Citation Reports. Täältä voi myös tarkistaa lehden virallisen Impact factor -arvon, sikäli kuin se on saatavilla.

Edellä mainitut tietokannat eivät sisällä kaikkia mahdollisia open access -lehtiä. Tarvittaessa jatketaan tutkimusta DOAJ-tietokannassa. Se sisältää yli 12000 laadukasta, vertaisarvioitua avointa julkaisua. DOAJ on kustantajista riippumaton ja se saa kaiken rahoituksensa lahjoituksina.

Tietokannoista voi myös tarkistaa nimihaulla, mitä lehden päätoimittaja ja toimituskunnan jäsenet ovat mahdollisesti julkaisseet. Epäilykset heräävät silloin, kun mitään ei löydy, tai löytyy vain joitain toisarvoisia artikkeleita. Tekijöiden etsinnässä kannattaa kokeilla myös UEF-Primon kansainvälisten artikkelien hakua.

On hyvä tarkistaa, kuuluuko kustantaja Open Access Scholarly Publishers Association -nimiseen järjestöön. Siihen liittyneet ovat käyneet läpi laadunarviointiprosessin ja sitoutuneet julkaisueettisiin sääntöihin.

Think. Check. Submit. = Mieti. Tarkista. Lähetä. -palvelu tarjoaa myös ohjeistusta luotettavan lehden valintaan.

On olemassa myös saalistajakonferensseja. Varo myös niitä.

Lue lisää: Kuinka välttää saalistajajulkaisuja? (Vastuullinen tiede)

KIRJASTO AUTTAA

Jos kustantajan tai lehden tarkistaminen tuntuu hankalalta tai jää epäilys, että kyseessä olisi saalistaja, kannattaa ottaa yhteyttä kirjastoon. Autamme mielellämme ongelman ratkaisemisessa. Yhteydenotto käy helpoimmin lähettämällä sähköpostia osoitteella tietopalvelu@uef.fi.

Kuva | Photo: Pixabay CC0

Links updated in January 17, 2020

IN ENGLISH

PREDATORS ARE DISHONEST MONEY COLLECTORS

Open access publishing is advantageous from many standpoints. One of the most important advantages is free access of publications for everyone. Being free does not mean that there are no costs involved. The costs of open access publishing are covered by article processing charges (APC) instead of subscription fees. Usually authors or their organizations pay APCs. Dishonest actors – predators –  have found their niche here. Predators operate usually in journal article publishing business.

The predator misleads the author into believing that it is a trustworthy publisher or journal. “Send your manuscript to us and pay the APC, we publish your article rapidly.” In reality the predator only wants to defraud money under cover of the APC. The manuscript may not be published at all. If it is published, peer review may be imperfect or it is not performed at all. This kind of publication is worthless, and it is too bad to lose money. To tell the truth, predatory publishers are network criminals.

HOW TO IDENTIFY A PREDATOR

Predatory publishers’ websites appear believable. Often they list plenty of journals from many different disciplines. The names of predatory journals resemble the names of reliable and well-known journals.

The ISSN is not a guarantee of quality, because it can be obtained easily for almost any kind of publication. Predatory journals may also have fabricated Impact factors. This how you can check if a journal has an IF.

Other distinctive features of a predator:

  • Aggressive advertising in e-mail. For example, a person has had a presentation in a conference and very soon after this a predator requests an article manuscript.
  • Promise to publish the article rapidly. Editing and peer review take time to accomplish. It is not realistic to publish the article very soon, for example within a week from the submission.
  • Instructions for authors are cursory or missing.
  • It is difficult to find information about APCs.
  • APCs are very low.
  • Members for the editorial board are phished in e-mail.
  • Anybody is accepted as a member of the editorial board.
  • Distinguished scientists are listed as members of the editorial board without their permission.
  • There is no editorial board, or it is made-up.
  • Peer review process is not explained.
  • Contact information of the publisher is vague or missing, only an e-mail address is given.
  • There are delays in answering to e-mails.
  • Journal has an imaginary, all-embracing name (International Multidisciplinary Research Journal, Journal of Nature and Science).
  • Website seems unprofessional, amateurish.
IDENTIFYING TOOLS

The general principle is to find publisher and journal information from reliable sources. Alarm bells should ring if nothing is found.

To begin with, check whether the journal is included in the Finnish Publication Forum database. Publication Forum Level must be at least 1, because Level 0 includes questionable open access journals also.

In addition to Finnish Publication Forum, try to find the journal in reliable journal article databases such as Scopus, Web of Science. Their content meets scientific criteria. To find journals included in Scopus, click Sources on top of the search screen. Web of Science journals can be found by clicking Journal Citation Reports on top of the search screen. Official Impact factors, if available, are listed here also.

The databases mentioned above do not contain all possible open access journals. Thus, check DOAJ. This database contains over 12 000 reliable, peer reviewed open access journals. The DOAJ is independent of publishers and it is funded by donations.

It is also useful to find out by author search whether the journal editor and editorial board members have published anything. Doubts rise when nothing is found, or there are only a few peripheral articles. UEF Primo’s search on international articles is also worth trying in author search.

Check also if the publisher is a member of the Open Access Scholarly Publishers Association. This organization has quality control procedure and a code of ethical conduct.

Finally, Think. Check. Submit. offers guidance in choosing a reliable journal.

There are also predatory conferences. Beware of them as well.

Read also: How to avoid predatory publications? (Responsible Resarch)

LIBRARY HELPS

Please contact the library if you have difficulties in verifying the publisher or the journal. We are here to help you. The easiest way to contact us is to send e-mail to information.services@uef.fi.

Heikki Laitinen, tietoasiantuntija | information specialist
Tuulevi Ovaska, erityistietoasiantuntija | information specialist & communications coordinator

Opetus- ja tietopalvelut | Training and information services

Käännöksen oikoluku | English language checking: Urho Heinonen

 

 

Jaa tämä / Share this
Share

Terveiset pohjoismaisesta bibliometriikka ja tutkimuksen arviointi -työpajasta | Greetings from the Nordic workshop on bibliometrics and research policy

(Please, scroll down to read in English.)

Vuosittain järjestettävä pohjoismainen työpaja bibliometriikasta ja tutkimuksen arvioinnista eli Nordic Workshop on Bibliometrics and Research Policy pidettiin tänä vuonna 7.-9. marraskuuta Boråsissa Ruotsissa. Yksipäiväisen pre-työpajan ja kaksi päivää kestäneen varsinaisen työpajan isäntänä toimi Boråsin korkeakoulu, jossa annetaan mm. kirjasto- ja informaatioalan koulutusta. Lisäksi Borås on merkittävä tekstiilikaupunki, ja taiteellisuus tuli esille myös kokousympäristössä mm. hauskojen patsaiden ja talojen koristeellisten julkisivumaalausten myötä.

Työpajan isäntänä toimi Boråsin korkeakoulu. (Kuva: Virpi Lindi)

Yhdeksi keskeiseksi aiheeksi työpajan esityksissä nousi tällä hetkellä muutenkin paljon esillä oleva vastuullinen metriikka, ja kirjaston merkitys vastuullisen metriikan käytön opastamisessa ja tiedottamisessa. Esimerkiksi Marianne Gauffriau Kööpenhaminan yliopiston kirjastosta antoi esityksessään Applying the Leiden Manifesto principles in practice – commonalities and differences in interpretation käytännön esimerkkejä siitä, kuinka Leidenin manifestin periaatteet toteutuvat tutkimuksen arvioinneissa.

Samaa aihetta sivusi myös Lundin yliopiston professori Merle Jacobsin esitys Open science and its discontents. Hän toi esityksessään esille avoimeen tieteeseen liittyviä kysymyksiä mm. miten avoin tiede vaikuttaa tulevaisuudessa tutkijoiden meritoitumiseen ja millaisia tekijöitä on otettava huomioon avoimien tutkimusaineistojen jatkokäytössä. Hän otti esille myös sen, että osa tieteellisistä kustantajista on tehnyt avoimesta julkaisemisesta uuden bisnesmallin.

Työpajassa oli myös useita esityksiä Suomesta. Esimerkiksi Janne Pölönen Tieteellisten seurain valtuuskunnasta (TSV) puhui omassa esityksessään Open access and the Nordic publication indicator: friends or enemies? mm. Julkaisufoorumin (Jufo) merkityksestä avoimessa julkaisemisessa ja Jufon vastuullisesta käytöstä julkaisukanavien tasoluokituksessa.

Viimeisimpänä mutta ei suinkaan vähäisimpänä matkan antina oli tietenkin verkostoituminen niin kansallisesti kuin kansainvälisestikin. Lämmin kiitos kaikille, joiden kanssa vietin työntäyteiset mutta hauskat kolme päivää Boråsissa. Ensi vuonna kokouspaikkana toimii Reykjavik, ehkäpä nähdään taas siellä!

Linkkejä:
Työpajan viralliset sivut (mm. ohjelma)
Työpajan suullisia esityksiä (osa)
Työpajan postereita (osa)

IN ENGLISH

This year the annual Nordic Workshop on Bibliometrics and Research Policy was held in Borås, Sweden on November 7-9. The one-day pre-workshop and the two-day workshop were hosted by the University of Borås, which offers education, among others, in Library and Information Studies. In addition, Borås is a significant textile town which was apparent also in the art of the meeting environment with funny statues and decorative facade paintings of houses.

The workshop was hosted by the University of Borås. (Photo: Virpi Lindi)

One of the key topics in the workshop was the responsible metrics and the importance of the library in guiding and informing of responsible metrics. For example, Marianne Gauffriau from the University of Copenhagen gave in her talk “Applying the Leiden Manifesto in Practice – Commonalities and Differences in Interpretation” practical examples of how the principles of the Leiden Manifesto are realised in the research assessments.

Professor Merle Jacobs from the Lund University brought up in her presentation “Open science and its discontents” issues related to open science, for example, how open science will affect the merits of researchers in the future and what factors need to be taken into account in the further use of open research data. She also pointed out that some of the scientific publishers have made a new business model for open publishing.

There were also several presentations from Finland in the workshop. For example, Janne Pölönen from The Federation of Finnish Learned Societies (TSV) described in his talk “Open access and the Nordic publication indicator: Friends or Enemies?” the role of the Publication Forum (Jufo) in open publishing and the responsible use of Jufo in the publishing channel classification.

A notable benefit from the workshop was, of course, networking both nationally and internationally. Warm thanks to all those with whom I spent hard-working but great three days in Borås. Next year Reykjavik will be the meeting place, maybe we will see there again!

Related links:

Workshop’s official website (e.g. the programme)
Some of the oral presentations
Some of the poster presentations

Virpi Lindi, Tietoasiantuntija | Information specialist
Opetus- ja tietopalvelut | Training and information services
Käännöksen oikoluku | English language checking: Suvi Tolvanen

Jaa tämä / Share this
Share

Kustantajat haluavat avoimuutta | Publishers want transparency

Please, scroll down to read a summary in English

10th Conference on Open Access Scholarly Publishing (COASP)

Avoin tiede ja tutkimusjulkaisujen avoin saatavuus ravistelevat tiedekustantamisen vakiintunutta tilaa. Aiheesta on esitetty lukuisia julkilausumia, tiekarttoja ja tavoitteita. Näitä ovat esittäneet Euroopan komissio, kirjastot, tiederahoittajat, yliopistoverkostot ja itse kustantajatkin. Kehityksen lopputuloksena ei ole selkeä paradigman muutos, vaan sekava monihybridinen tila, jossa vanhat käytännöt säilyvät, vaikka uudet julkaisumuodot saavatkin elintilaa.
Open Access Scholarly Publishers -yhdistys (OASPA) on perustettu 2008 edustamaan avointen (OA) kustantajien etuja maailmanlaajuisesti kaikilla tieteellisillä ja teknisillä aloilla. OASPA järjestää vuosittain konferenssin, joka kokoaa yhteen päätöksentekijöitä, rahoittajia, kirjaston asiantuntijoita ja avointen julkaisuyhteisöjen avainhenkilöitä. Tapahtuma tarjoaa foorumin verkostoitumiselle, ideoiden vaihdolle ja tiedon jakamiselle, ja esittelee alan parhaita käytäntöjä ja innovaatioita.

Kuluvana syksynä (17.-19.9.) Wienin yliopistolla järjestettiin OASPAn juhlaseminaari toiminnan täytettyä 10 vuotta. Mukana olivat lähes kaikki merkittävät kansainväliset OA-kustantajat. Seminaarissa keskusteltiin avoimen julkaisemisen historiasta ja toiminnan edistymisestä. Käsittelyssä oli aiheita myös monografioiden avoimeksi saattamisesta, rahoituksen kehittämisestä sekä kirjastojen ja kustantajien yhteistyöstä. Myös uudet kannanotot kuten tiederahoittajien Plan S herättivät keskusteluja.

Avoin julkaiseminen on kehittynyt viimeisen kymmenen vuoden aikana, mutta muutosvauhti on edelleenkin hidasta. Halukkuutta kyllä löytyy, mutta kokonaiskuva puuttuu. Osapuolet syyttävät helposti toisiaan: rahoittajat tutkijoita, kirjastot kustantajia ja kustantajat kirjastoja ja tutkijakuntaa jämähtäneistä asenteista. Tosiasia on, että kaupallinen kustannustoiminta ei enää hyödytä itse tutkimusta tieteellisten seurojen kautta kuten joskus ennen. Kustannustoiminta on keskittynyttä, ja suuret toimijat taklaavat pienemmät paikalliset toimijat pois pelistä. Kaupalliset kustantajat ovat pysyvästi mukana tieteellisessä julkaisutoiminnassa, vaikka ei-kaupalliset instituutiot ja yliopistot sinänsä ovatkin merkittäviä OA-kustantajia.

Kustantajat ovat itsekin alan kehityksestä huolissaan. Impact factoreiden ja muiden julkaisuluokitusten käyttö tieteellisen laadun arvioinnissa estää tehokkaasti uusien lehtien nousun korkeammalle arvostuksen tasolle. Myös hybridilehtiä pidetään ongelmallisina: pienemmät kustantajat suhtautuvatkin varauksellisen positiivisesti tiederahoittajien Plan S -suunnitelmaan, jossa hybridilehdissä julkaisemista ei pidettäisi enää hyväksyttävänä avoimen saatavuuden muotona.

Pelikenttää sotkevat myös muutokset julkaisukentän käytänteissä. Kyse ei ole pelkästään uusista liiketoimintamalleista tai ansaintalogiikasta. Preprinttien julkaiseminen jo käsikirjoituksina, avoin vertaisarviointi sekä kustannustoiminnan kustannusten, käyttötilastojen ja julkaisudatan avoimeksi saattaminen tukevat välillisesti julkaisujen täyttä avointa saatavuutta. Digitaalinen viestintä on muuttanut täysin tiedejulkaisemisen ja oppineiden kommunikaation. Onkin hyvä kysymys, halutaanko tiedejulkaisemisen olevan tiedottamista vaiko viestintää?

Vertaisarvioinnin laatu on viime kädessä kriittinen tekijä, kun halutaan erottaa toisistaan tiukasti tieteelliset julkaisut ja hölynpöly. Vertaisarvioinnin standardisointi, avoimeksi ja julkiseksi tekeminen tukevat laajasti tieteen vaikuttavuuden kehittämistä ja brändäystä. Lukijalle pitää kertoa mitä kaikkea onkaan tehty etukäteen, jotta hän voi avata ja lukea tieteellisen artikkelin tai kirjan.

Ongelmia riittää, ja niiden ratkaisukeinoksi tarjotaan helposti uusia toiminta-alustoja, mittareita, julkilausumia ja kannanottoja. Todellisuudessa avoin saatavuus toteutuu vain rahoittajien, tutkijoiden, tutkimusinstituutioiden ja kustantajien yhteistyöllä, ei omia kantoja kiristämällä. Lisäksi avoimuus ja yhteistyö tukevat yhteiskunnallisestikin yhä tärkeämmäksi nousevaa jakamistaloutta ja vaikuttavuutta.

Kuva: Kirjastolainen väistää kevyesti saalistaja-kustantajan tarjouksen | Librarian avoids predator publisher’s temptation easily

Konferenssin vastaanotto pidettiin Wienin Luonnontieteellisessä museossa, jossa pääsimme katselemaan fossiileita ja dinosauruksia. Loppupuheenvuorossaan Mark Patterson (eLife) kiteyttikin: toivottavasti Plan S on kuin asteroidi joka tuhoaa dinosaurukset: maksumuurit, hybridijulkaisut ja epämääräiset lehtien paremmuusjärjestykset.

The 10th anniversary of our annual conference, the Conference on Open Access Scholarly Publishing (OASPA), took place in September 17th-19th, 2018, at the University of Vienna, Austria.

In its 10th anniversary year, COASP is a major annual scholarly publishing conference that brings the open access community together to discuss new developments and innovations in scholarly publishing, and unite in our shared goal to enable research around the world to be openly accessible. In this important celebratory year for COASP, we discussed the history of the movement and the great progress in open access publishing that has been made since COASP held its first conference in 2008, and reflect on where open access publishing is heading today.
Panel topics this year were: F.A.I.R. Research Outputs; Open Access Monographs; Transformative Agreements; and New Models in Open Access Publishing. Broad ranges of interdisciplinary global perspectives on other panels and in keynotes were hosted, and a large number of networking opportunities for further discussion and collaboration between attendees offered. Delegates from a wide range of backgrounds at all stages of their careers who are working in publishing, librarianship, government, higher education, funding agencies, non-profits, and other affiliated industries were participated.

Jukka Kananen, palvelupäällikkö | head of services
Verkko- ja julkaisupalvelut | Library IT and publishing services

Jaa tämä / Share this
Share