Avoimen tieteen syyspäivät | Open science autumn days

(Please, scroll down to read briefly in English.)

Itä-Suomen yliopistossa innostuimme lähtemään useamman ihmisen voimin kohti Helsinkiä ja Tieteellisten seurain valtuuskunnan (TSV) järjestämiä Avoimen tieteen syyspäiviä. TSV sai vuoden alusta kansallisen vetovastuun tieteen avoimuuden edistämisessä, eli tehtävän, joka aiemmin kuului Opetus- ja kulttuuriministeriölle. Avoimen tieteen edistäminen ei onnistu keneltäkään yksin, joten syyspäivien tarkoitus olikin perustaa työryhmät asian edistämiseksi.

Avoimen tieteen uudet kansalliset asiatuntijaryhmät ovat datan, julkaisemisen, oppimisen sekä tiedeyhteisön avoimuuden asiantuntijaryhmät. Nämä jakaantuvat kukin teemaryhmiin, joita on kolmesta viiteen kussakin ryhmässä. Jakauduimme kukin yhteen ryhmään, jolloin saimme kattavan kuvan ajankohtaisista avoimen tieteen asioista, ja toisaalta pääsemme tätä kautta itse vaikuttamaan kansallisen tason päätöksentekoon. Asiantuntijaryhmiin on lisäksemme UEFin kirjastosta ilmoittautunut myös kaksi palvelupäällikköä.

Työryhmien luonne on sillä tavalla erityinen, että niillä ei ole ylhäältä johdettua rakennetta, eikä kenenkään mandaattia. Lupa toimimiseen syntyy jokaisen jäsenen omasta asiantuntijuudesta, sekä kiinnostuksesta avoimen tieteen aiheita kohtaan. Tarkoituksena on saattaa yhteen asian parissa oikeasti työskentelevät ja jättää ajatus viran puolesta toimimisesta pois. Ajatus on ennen kokeilematon tässä mittakaavassa Suomessa, joten olemme kaikki innoissamme uudenlaisesta lähestymistavasta.

Avoimen tieteen syyspäivät järjestettiin Helsingissä Tieteiden talolla | Kuva:  Taina Sahlman

Päivien sisällöt ovat vapaasti luettavissa ja kuunneltavissa Avoin tiede -sivustolla.  Myös ilmoittautuminen asiantuntijaryhmiin ja niiden alaisiin teemaryhmiin on kaikille avointa ja toivottavaa. Erityisesti oppimisen avoimuuden ja julkaisemisen avoimuuden työryhmiin kaivataan substanssiosaamista ja -asiantuntijoita mukaan, vaikka totta kai erityisesti tutkimuksen tukipalvelut ovat tällä kentällä keskeisessä roolissa. Kaiken kaikkiaan nyt on aika saada eri toimijoiden asiantuntijuudet kohtaamaan, rahoittajista opettajiin ja tukipalveluista tutkijoihin.

 

Open Science autumn days

The Federation of Finnish Learned Societies organized a two-day workshop on the topic of national collaboration in open science. The aim of the workshop was to kick-start the operation of four expert groups, each focusing on different aspects of open science: open data, open publishing, open learning and open scientific community. These groups are for anyone with the necessary expertise and the desire to create national practices, the diversity of specialists is what makes this type of operation special. The groups are open for researchers, teachers, policy makers, funders, librarians etc. Eventhough the work has already started, you can still act and join.

Antti Laurila, tietojärjestelmäasiantuntija | IT Systems Specialist
Verkko- ja julkaisupalvelut | Library IT- and publishing services
Taina Sahlman, tietopalveluneuvoja | information services advisor
Verkko- ja julkaisupalvelut | Library IT- and publishing services
Anne Karhapää, tietoasiantuntija | information specialist

Opetus- ja tietopalvelut | Training and information services
Tomi Rosti, tietoasiantuntija | information specialist
Opetus- ja tietopalvelut | Training and information services

Jaa tämä / Share this
Share

Varo saalistajia! | Beware of predators!

(Please, scroll down to read in English.)

SAALISTAJAT OVAT EPÄREHELLISIÄ RAHASTAJIA

Avoin julkaiseminen (open access) on hyödyllistä monestakin näkökulmasta katsottuna. Yksi tärkeimmistä eduista on maksuttomuus. Avoimet tieteelliset julkaisut ovat vapaasti kaikkien käytettävissä ilman erillistä korvausta. Maksuttomuus ei kuitenkaan tarkoita samaa kuin ilmaisuus. Kustannustoiminnasta koituu aina kustannuksia julkaisumallista riippumatta.  Avoimen julkaisutoiminnan kustannukset katetaan tilausmaksujen asemesta kustantajille maksettavilla julkaisumaksuilla (APC, article processing charge). Näitä maksuja maksavat useimmiten kirjoittajat, heidän taustaorganisaationsa tai muut tutkimuksen rahoittajat. Epärehelliset toimijat – saalistajat – ovat huomanneet tässä markkinaraon. Saalistajia toimii ennen kaikkea lehtiartikkelien julkaisemisessa.

Saalistaja uskottelee olevansa asiallinen kustantaja tai lehti. “Lähetä meille käsikirjoituksesi ja maksa julkaisumaksu, julkaisemme artikkelisi nopeasti.” Tosiasiassa tavoitteena on vain huijata rahaa julkaisumaksujen varjolla. Tarjottua käsikirjoitusta ei välttämättä julkaista ollenkaan. Jos julkaiseminen toteutuu, voi vertaisarviointi olla puutteellinen tai sitä ei ole lainkaan tehty. Tällainen julkaisu on arvoton tieteellisessä mielessä, ja rahan menettäminen on harmillista. Saalistajakustantajien toiminta on selvää verkkorikollisuutta.

MISTÄ SAALISTAJAN TUNNISTAA

Saalistajakustantajat pyrkivät tekemään verkkosivuistaan uskottavan näköisiä. Usein sivuilla mainitaan suuri määrä lehtiä lähes kaikilta mahdollisilta aloilta. Saalistajalehtien nimet ovat tieteellisen oloisia matkien luotettavia ja tunnettuja julkaisuja.

Julkaisun ISSN-tunnus ei ole laadun tae, koska sen saa suhteellisen helposti lähes millaiselle lehdelle hyvänsä. Saalistajalehdet voivat myös ilmoittaa sivuillaan tekaistuja Impact factor -arvoja. Näin tarkistat onko lehdellä oikeasti IF.

Muita saalistajan tunnusmerkkejä ovat:

  •  Aggressiivinen mainostus sähköpostissa. Henkilöllä on esimerkiksi ollut esitys tieteellisessä konferenssissa, ja pian tämän jälkeen hän saa sähköpostiinsa saalistajakustantajalta pyynnön julkaista artikkeli heidän lehdessään.
  •  Luvataan julkaista artikkeli nopeasti. Koska toimitustyö ja vertaisarviointi vievät aikaa, ei julkaiseminen esimerkiksi viikon sisällä käsikirjoituksen lähetyksestä voi olla realistista.
  • Kirjoitusohjeet (Instructions for authors) ovat ylimalkaiset tai niitä ei ole lainkaan.
  • Julkaisumaksuista on vaikea saada tietoja etukäteen.
  • Matalat julkaisumaksut.
  • Kalastellaan sähköpostitse jäseniä lehden toimituskuntaan.
  • Hyväksytään toimituskuntaan ketä hyvänsä.
  • Luetellaan toimituskunnan jäseninä arvostettuja tutkijoita ilman heidän lupaansa.
  • Toimituskuntaa ei ole lainkaan tai se on tekaistu.
  • Artikkelien arviointiprosessia ei ole selvennetty.
  • Kustantajan yhteystiedot ovat epämääräisiä tai ne puuttuvat, on vain jokin sähköpostiosoite tai lomake.
  • Sähköposteihin vastataan pitkällä viiveellä.
  • Lehdellä on mielikuvituksellinen, kaikenkattava nimi (International Multidisciplinary Research Journal, Journal of Nature and Science).
  • Harrastelijamaiset kotisivut.
TYÖKALUJA TUNNISTAMISEN HELPOTTAMISEKSI

Yleisenä periaatteena on, että etsitään kustantajan ja/tai lehden tietoja luotettaviksi tunnetuista lähteistä. Jos mitään ei löydy, pitäisi hälytyskellojen soida.

Aluksi kannattaa tarkistaa, sisältyykö lehti Julkaisufoorumin tietokantaan. Lehdellä pitää olla vähintään tasoluokka 1. Luokka 0 sisältää Julkaisufoorumin oman ilmoituksen mukaan myös “epäilyttäviä open access -lehtiä.”

Julkaisufoorumin lisäksi katsotaan, löytyykö lehteä laadukkaiksi tiedetyistä kirjallisuusviitetietokannoista. Lehdet niihin valitaan tieteellisin kriteerein. Tällaisia tietokantoja ovat esimerkiksi monitieteiset Scopus ja Web of Science. Scopuksen lehtilistaan pääsee klikkaamalla tietokannan etusivun yläreunasta kohdasta Sources. Web of Sciencen lehdet löytyvät etusivun yläreunasta kohdasta Journal Citation Reports. Täältä voi myös tarkistaa lehden virallisen Impact factor -arvon, sikäli kuin se on saatavilla.

Edellä mainitut tietokannat eivät sisällä kaikkia mahdollisia open access -lehtiä. Tarvittaessa jatketaan tutkimusta DOAJ-tietokannassa. Se sisältää yli 12000 laadukasta, vertaisarvioitua avointa julkaisua. DOAJ on kustantajista riippumaton ja se saa kaiken rahoituksensa lahjoituksina.

Tietokannoista voi myös tarkistaa nimihaulla, mitä lehden päätoimittaja ja toimituskunnan jäsenet ovat mahdollisesti julkaisseet. Epäilykset heräävät silloin, kun mitään ei löydy, tai löytyy vain joitain toisarvoisia artikkeleita. Tekijöiden etsinnässä kannattaa kokeilla myös UEF-Finnan kansainvälisten artikkelien hakua.

On hyvä tarkistaa, kuuluuko kustantaja Open Access Scholarly Publishers Association -nimiseen järjestöön. Siihen liittyneet ovat käyneet läpi laadunarviointiprosessin ja sitoutuneet julkaisueettisiin sääntöihin.

Think. Check. Submit. = Mieti. Tarkista. Lähetä. -palvelu tarjoaa myös ohjeistusta luotettavan lehden valintaan.

On olemassa myös saalistajakonferensseja. Varo myös niitä.

Lue lisää: Kuinka välttää saalistajajulkaisuja? (Vastuullinen tiede)

KIRJASTO AUTTAA

Jos kustantajan tai lehden tarkistaminen tuntuu hankalalta tai jää epäilys, että kyseessä olisi saalistaja, kannattaa ottaa yhteyttä kirjastoon. Autamme mielellämme ongelman ratkaisemisessa. Yhteydenotto käy helpoimmin lähettämällä sähköpostia osoitteella tietopalvelu@uef.fi.

Kuva | Photo: Pixabay CC0

IN ENGLISH

PREDATORS ARE DISHONEST MONEY COLLECTORS

Open access publishing is advantageous from many standpoints. One of the most important advantages is free access of publications for everyone. Being free does not mean that there are no costs involved. The costs of open access publishing are covered by article processing charges (APC) instead of subscription fees. Usually authors or their organizations pay APCs. Dishonest actors – predators –  have found their niche here. Predators operate usually in journal article publishing business.

The predator misleads the author into believing that it is a trustworthy publisher or journal. “Send your manuscript to us and pay the APC, we publish your article rapidly.” In reality the predator only wants to defraud money under cover of the APC. The manuscript may not be published at all. If it is published, peer review may be imperfect or it is not performed at all. This kind of publication is worthless, and it is too bad to lose money. To tell the truth, predatory publishers are network criminals.

HOW TO IDENTIFY A PREDATOR

Predatory publishers’ websites appear believable. Often they list plenty of journals from many different disciplines. The names of predatory journals resemble the names of reliable and well-known journals.

The ISSN is not a guarantee of quality, because it can be obtained easily for almost any kind of publication. Predatory journals may also have fabricated Impact factors. This how you can check if a journal has an IF.

Other distinctive features of a predator:

  • Aggressive advertising in e-mail. For example, a person has had a presentation in a conference and very soon after this a predator requests an article manuscript.
  • Promise to publish the article rapidly. Editing and peer review take time to accomplish. It is not realistic to publish the article very soon, for example within a week from the submission.
  • Instructions for authors are cursory or missing.
  • It is difficult to find information about APCs.
  • APCs are very low.
  • Members for the editorial board are phished in e-mail.
  • Anybody is accepted as a member of the editorial board.
  • Distinguished scientists are listed as members of the editorial board without their permission.
  • There is no editorial board, or it is made-up.
  • Peer review process is not explained.
  • Contact information of the publisher is vague or missing, only an e-mail address is given.
  • There are delays in answering to e-mails.
  • Journal has an imaginary, all-embracing name (International Multidisciplinary Research Journal, Journal of Nature and Science).
  • Website seems unprofessional, amateurish.
IDENTIFYING TOOLS

The general principle is to find publisher and journal information from reliable sources. Alarm bells should ring if nothing is found.

To begin with, check whether the journal is included in the Finnish Publication Forum database. Publication Forum Level must be at least 1, because Level 0 includes questionable open access journals also.

In addition to Finnish Publication Forum, try to find the journal in reliable journal article databases such as Scopus, Web of Science. Their content meets scientific criteria. To find journals included in Scopus, click Sources on top of the search screen. Web of Science journals can be found by clicking Journal Citation Reports on top of the search screen. Official Impact factors, if available, are listed here also.

The databases mentioned above do not contain all possible open access journals. Thus, check DOAJ. This database contains over 12 000 reliable, peer reviewed open access journals. The DOAJ is independent of publishers and it is funded by donations.

It is also useful to find out by author search whether the journal editor and editorial board members have published anything. Doubts rise when nothing is found, or there are only a few peripheral articles. UEF-Finna’s Search on international e-resources is also worth trying in author search.

Check also if the publisher is a member of the Open Access Scholarly Publishers Association. This organization has quality control procedure and a code of ethical conduct.

Finally, Think. Check. Submit. offers guidance in choosing a reliable journal.

There are also predatory conferences. Beware of them as well.

Read also: How to avoid predatory publications? (Responsible Resarch)

LIBRARY HELPS

Please contact the library if you have difficulties in verifying the publisher or the journal. We are here to help you. The easiest way to contact us is to send e-mail to information.services@uef.fi.

Heikki Laitinen, tietoasiantuntija | information specialist
Tuulevi Ovaska, erityistietoasiantuntija | information specialist & communications coordinator

Opetus- ja tietopalvelut | Training and information services

Käännöksen oikoluku | English language checking: Urho Heinonen

 

 

Jaa tämä / Share this
Share

Avoimen tieteen edistäjä 2018 | Open Science Award 2018 winner

(Please, scroll down to read in English.)

Kirjasto myönsi järjestyksessään kolmannen avoimen tieteen edistäjän kunniakirjan tietojenkäsittelytieteen laitoksen apulaisprofessori Tomi Kinnuselle. Hänen puheteknologiaan, erityisesti puhujantunnistukseen keskittyvä tutkimustyönsä tuottaa dataa, jonka avaamisessa Kinnunen on erityisen ansioitunut.

Tomi Kinnunen arvelee oman alansa tutkijoiden olevan melko kiitollisia avatuista tutkimusaineistoista, eikä valtavaa vastarintaa ole ilmennyt – pikemminkin päinvastoin: puheteknologiassa suurten data-aineistojen rooli on aina ollut avainasemassa. Yhteisten datajoukkojen käyttö paitsi mahdollistaa menetelmäkehityksen tuo myös alan tutkijat lähemmäksi toisiaan. Myös Kinnusen lähijohtaja, tietojenkäsittelytieteen laitosjohtaja ja professori Markku Hauta-Kasari arvelee suhtautumisen avoimeen tieteeseen olevan mutkatonta. Onhan tietojenkäsittelytieteen tutkimusalalla perinteisesti usein avoin lähdekoodi ja dokumentointi keskeisessä roolissa.

Oikeilla tavoilla avattu tutkimusdata on nuorella alalla vakiinnuttanut nopeasti jalansijansa, ja herättää keskustelua esimerkiksi kansainvälisissä konferensseissa. Kinnusen viimeaikainen tutkimus on keskittynyt mm. huijaushyökkäysten (spoofing attack) tunnistamiseen puheesta. Esimerkiksi puhesynteesin laatu paranee vuosi vuodelta ja sillä voidaan jo nyt periaatteessa ”laittaa sanoja toisen suuhun”. Biometrisen tunnistautumisen ja yksityisyysasioiden ollessa vahvasti tapetilla tärkeä tutkimuskohde onkin erotella puhuja toisesta, ja erottaa keinotekoinen puhe oikeasta puheesta – ja tämän tutkimiseksi tarvitaan standardoitua dataa. Kinnusen (yhdessä kansainvälisten partnereiden kanssa) avaamat ASVspoof-aineistot ovat olleet vakiinnuttamassa jalansijaa tälle kasvavalle tutkimusalalle. Laitoksen johtaja Hauta-Kasari painottikin puheteknologian parissa työskentelevien yhteistä innostusta datasta, josta riittää iloa ja hyötyä laajemmallekin yhteisölle. Kun dataa on saatavilla, siitä saadaan paljon irti.

Alalla dokumentointi on isossa roolissa, ja myös Tomi Kinnunen on kuvaillut metatietoja aktiivisesti ja myös puhunut tästä aiheesta eri foorumeilla. Löydettävyys on avainasemassa, kun uudenlaiset dataryppäät valtaavat alaa internetin uumenista. Tähän auttaa vain ja ainoastaan kunnollinen tiedon esittäminen vakiintunein menetelmin. Näin se on löydettävissä ajasta ja maantieteellisestä sijainnista riippumatta. Kinnusen ansioihin onkin luettavissa erityisen kansainvälisen tutkimuksen tekeminen. Hän liikkuu paljon ja verkostoituu aina Euroopasta Aasiaan, ja olikin juuri pidemmällä tutkimusvierailulla Japanissa. Tällä matkalla osittain suunniteltu uusi data-aineisto tullaan avaamaan verkkoon lähiviikkoina.
Kirjaston johtaja Jarmo Saarti totesi, että aitoa avoimen tieteen tekemistä ja siitä kertomista tarvitaan päivittäin. Verkostojen avulla tulevaisuuden haasteetkin ovat voitettavissa. Hän totesikin lopuksi, että vain toiminnan kautta maailma voi asteittain muuttua tietämyksen lisääntyessä alasta riippumatta.

Tomi Kinnusen avoimia tutkimusjulkaisuja listattuna UEF eRepossa
ja avointa tutkimusdataa.

Onnea Tomi!

Markku Hauta-Kasari (laitosjohtaja, professori | Head of the School of Computing, professor), Tomi Kinnunen (apulaisprofessori | Associate professor) & Jarmo Saarti (kirjastonjohtaja | Library director). Kuva | Photo: Taina Sahlman

In English

Library awarded associate professor Tomi Kinnunen from the School of Computing the contributor for open science and open access for this year 2018. This award is now given for the third time in a row.

Associate professor Tomi Kinnunen works with speech technology and speaker recognition, and this field of research produces data which is useful for many.

In speech technology research massive large quantities of speech data are commonly collected and used. Adopting a common data not only gathers the researchers in a specific research problem “to the same table”, but is necessary both in developing new machine learning techniques for next-generation computer systems; and in comparing such techniques on comparable footings. This was by no means self-evident in the early decades of the field when every researcher would collect their self-collected, small and poorly documented datasets. Nowadays, speech technology is one of the most organised fields in its adoption of large and carefully documented public data resources.

In modern computer science and machine learning, open datasets, open source code and detailed documentation are of key importance to the technological progress. Tomi Kinnunen has risen awareness of good practices to document the metadata.  By ensuring that the metadata of the datasets is made widely available enables the interesting datasets to be located from the endless sea of information.

Spending time abroad opens up new forms of co-operation. In Kinnunen’s work the international touch is undeniable and he does remarkably wide international research. Recently he visited in Japan to advance publishing a new large speech dataset that will be released in December 2018.

Library director Jarmo Saarti stated that genuine daily actions of open science and telling about it are important. With networks the challenges of future can be resolved. Only through action the world can gradually change as the knowledge increases regardless of the discipline, Saarti finished.

The open publications of Tomi Kinnunen in UEF eRepository and open research data.

Congratulations Tomi!

Taina Sahlman, tietopalveluneuvoja | information services advisor
Verkko- ja julkaisupalvelut | Library IT- and publishing services

Anne Karhapää, tietoasiantuntija | information specialist
Opetus- ja tietopalvelut | Training and information services

Käännöksessä ja tekstissä mukana apulaisprofessori Tomi Kinnunen | Written and translated in cooperation with associate professor Tomi Kinnunen

 

Jaa tämä / Share this
Share

Terveiset pohjoismaisesta bibliometriikka ja tutkimuksen arviointi -työpajasta | Greetings from the Nordic workshop on bibliometrics and research policy

(Please, scroll down to read in English.)

Vuosittain järjestettävä pohjoismainen työpaja bibliometriikasta ja tutkimuksen arvioinnista eli Nordic Workshop on Bibliometrics and Research Policy pidettiin tänä vuonna 7.-9. marraskuuta Boråsissa Ruotsissa. Yksipäiväisen pre-työpajan ja kaksi päivää kestäneen varsinaisen työpajan isäntänä toimi Boråsin korkeakoulu, jossa annetaan mm. kirjasto- ja informaatioalan koulutusta. Lisäksi Borås on merkittävä tekstiilikaupunki, ja taiteellisuus tuli esille myös kokousympäristössä mm. hauskojen patsaiden ja talojen koristeellisten julkisivumaalausten myötä.

Työpajan isäntänä toimi Boråsin korkeakoulu. (Kuva: Virpi Lindi)

Yhdeksi keskeiseksi aiheeksi työpajan esityksissä nousi tällä hetkellä muutenkin paljon esillä oleva vastuullinen metriikka, ja kirjaston merkitys vastuullisen metriikan käytön opastamisessa ja tiedottamisessa. Esimerkiksi Marianne Gauffriau Kööpenhaminan yliopiston kirjastosta antoi esityksessään Applying the Leiden Manifesto principles in practice – commonalities and differences in interpretation käytännön esimerkkejä siitä, kuinka Leidenin manifestin periaatteet toteutuvat tutkimuksen arvioinneissa.

Samaa aihetta sivusi myös Lundin yliopiston professori Merle Jacobsin esitys Open science and its discontents. Hän toi esityksessään esille avoimeen tieteeseen liittyviä kysymyksiä mm. miten avoin tiede vaikuttaa tulevaisuudessa tutkijoiden meritoitumiseen ja millaisia tekijöitä on otettava huomioon avoimien tutkimusaineistojen jatkokäytössä. Hän otti esille myös sen, että osa tieteellisistä kustantajista on tehnyt avoimesta julkaisemisesta uuden bisnesmallin.

Työpajassa oli myös useita esityksiä Suomesta. Esimerkiksi Janne Pölönen Tieteellisten seurain valtuuskunnasta (TSV) puhui omassa esityksessään Open access and the Nordic publication indicator: friends or enemies? mm. Julkaisufoorumin (Jufo) merkityksestä avoimessa julkaisemisessa ja Jufon vastuullisesta käytöstä julkaisukanavien tasoluokituksessa.

Viimeisimpänä mutta ei suinkaan vähäisimpänä matkan antina oli tietenkin verkostoituminen niin kansallisesti kuin kansainvälisestikin. Lämmin kiitos kaikille, joiden kanssa vietin työntäyteiset mutta hauskat kolme päivää Boråsissa. Ensi vuonna kokouspaikkana toimii Reykjavik, ehkäpä nähdään taas siellä!

Linkkejä:
Työpajan viralliset sivut (mm. ohjelma)
Työpajan suullisia esityksiä (osa)
Työpajan postereita (osa)

IN ENGLISH

This year the annual Nordic Workshop on Bibliometrics and Research Policy was held in Borås, Sweden on November 7-9. The one-day pre-workshop and the two-day workshop were hosted by the University of Borås, which offers education, among others, in Library and Information Studies. In addition, Borås is a significant textile town which was apparent also in the art of the meeting environment with funny statues and decorative facade paintings of houses.

The workshop was hosted by the University of Borås. (Photo: Virpi Lindi)

One of the key topics in the workshop was the responsible metrics and the importance of the library in guiding and informing of responsible metrics. For example, Marianne Gauffriau from the University of Copenhagen gave in her talk “Applying the Leiden Manifesto in Practice – Commonalities and Differences in Interpretation” practical examples of how the principles of the Leiden Manifesto are realised in the research assessments.

Professor Merle Jacobs from the Lund University brought up in her presentation “Open science and its discontents” issues related to open science, for example, how open science will affect the merits of researchers in the future and what factors need to be taken into account in the further use of open research data. She also pointed out that some of the scientific publishers have made a new business model for open publishing.

There were also several presentations from Finland in the workshop. For example, Janne Pölönen from The Federation of Finnish Learned Societies (TSV) described in his talk “Open access and the Nordic publication indicator: Friends or Enemies?” the role of the Publication Forum (Jufo) in open publishing and the responsible use of Jufo in the publishing channel classification.

A notable benefit from the workshop was, of course, networking both nationally and internationally. Warm thanks to all those with whom I spent hard-working but great three days in Borås. Next year Reykjavik will be the meeting place, maybe we will see there again!

Related links:

Workshop’s official website (e.g. the programme)
Some of the oral presentations
Some of the poster presentations

Virpi Lindi, Tietoasiantuntija | Information specialist
Opetus- ja tietopalvelut | Training and information services
Käännöksen oikoluku | English language checking: Suvi Tolvanen

Jaa tämä / Share this
Share

Avoimen tieteen ja tutkimuksen tuen palveluja rakentamassa | Building Open Science and Research Support Services

(Please, scroll down to read Briefly in English.)

Yhteistyössä on voimaa! Näin voi todeta kuIuneen kolmen vuoden rupeamasta, jonka aikana Itä-Suomen yliopiston kirjastossa on määrätietoisesti rakennettu tutkimuksen tuen ja avoimen tieteen palveluja. Vuoden 2015 syksyllä päätimme perustaa kirjastoon tutkimuspalvelujen suunnitteluprojektin, jonka tärkeimpiä tavoitteita oli perehtyä avoimeen tieteeseen ja selkiyttää kirjaston tehtävät ja rooli tutkimuksen tuen palveluissa. Projektilaisia oli lähes puolet kirjaston henkilökunnasta ja heidät jaettiin viiteen ryhmään: avoin julkaiseminen, avoimet tutkimusaineistot, tutkimuksen arviointi, tietoaineistot ja tiedonhaku, sekä  tutkimuksen näkyvyys.

Kolmessa vuodessa on ehtinyt tapahtua paljon. Kirjastoon on rekrytoitu uusia työntekijöitä tutkimuksen tuen palveluihin ja joidenkin entisten työntekijöiden toimenkuviin on tullut muutoksia. Avoimen tieteen perusteista on tulossa kirjastolaisten perusosaamista, parhaillaan onkin meneillään koko henkilöstölle suunnattu perehdytysohjelma. Asiantuntijaryhmänä toimii puolestaan seitsenjäseninen kirjaston tutkimuksen tuen tiimi. Tutkijoille tarjotaan koulutusta ja ohjausta mm. seuraavissa asioissa: tutkimusaineiston hallinta, avoin julkaiseminen, artikkelin kirjoittajamaksut, tutkijatunnisteet, tutkimuksen näkyvyys, metriikka sekä tutkijan tarvitsemat tietoaineistot.

Kirjasto on myös aktiivinen tiedonvälittäjä yliopistossa avoimen tieteen ajankohtaisista teemoista. Kirjastolaisten postauksia voi nähdä usein openUEF Yammer- ryhmässä ja pari kolme kertaa vuodessa ilmestyy Avoimen tieteen uutiskirje. Yhteistyötä yliopiston eri toimijoiden kanssa tehdään monella taholla ja kirjastolla on vahva edustus kesällä 2018 perustetussa akateemisen rehtorin johtamassa Avoimen tieteen työryhmässä.

Vuorovaikutus ja yhteistyö sekä kansallisella että kansainvälisellä tasolla on koettu tärkeäksi kirjastossamme. Avoimen tieteen ja tutkimuksen tuen palveluiden rakentamisesta kertova posterimme herätti kiinnostusta kesällä Lillessä Ranskassa pidetyssä Euroopan tieteellisten kirjastojen liiton LIBERin 47. vuosikonferenssissa.

Konferenssin jälkeen saimme Library Connect -ohjelman yhdysvaltalaiselta koordinaattorilta pyynnön kertoa webinaarissa tutkimuksen tuen ja avoimen tieteen palveluiden rakentamisesta. Library Connect on maailman suurimman tieteellisen kustantajan Elsevierin ohjelma, jonka puitteissa julkaistaan mm. uutiskirjeitä, artikkeleita sekä järjestetään erilaisia tieteellisille kirjastoille suunnattuja seminaareja ja webinaareja. Lokakuun alussa järjestetyssä webinaarissa kirjastomme esitystä seurasi lähes tuhat osallistujaa yli sadasta maasta. Esityksen pohjalta on myös julkaistu artikkeli A Strategic look at research support and open science services at our library.

Kirjastomme edustajaa pyydettiin pitämään esitelmä myös Puolan tieteellisten kirjastojen ja Elsevierin järjestämässä konferenssissa marraskuun alkupuolella Poznanissa. Yhteydenottoja on tullut myös Kanadasta ja Slovakiasta. Samat kysymykset tuntuvat askarruttavan avoimen tieteen toimintakulttuurin rakentajia kaikkialla maailmassa. Kuinka saada avoimen tieteen strategiset tavoitteet käytännön toiminnaksi?

The so-called Święcicki Bench, a monument situated in front of the Adam Mickiewicz University in Poznan, Poland

The University of Eastern Finland Library has been active in building research support and open science services since 2015. The process started as a project, the main goal of which was  to clarify the library’s role in this field. During the past three years many things have changed in the library. Today the library provides training and consultation services for the university researchers and new employees have been hired. The library has become an active promoter of open science.

Our experiences have aroused interest worldwide since the Library’s representatives presented a poster in LIBER’s 47th Annual Conference in Lille in France in July 2018.  The library’s experiences and services were presented in Elsevier’s Library Connect webinar series in October and a few weeks later in Polish academic libraries annual conference in Poznan in Poland. To read more, please see the article A strategic look at research support and open science services at our library. The article was published by Elsevier’s Library Connect program.

Helena Silvennoinen-Kuikka | Palvelupäällikkö
Opetus- ja tietopalvelut | Head of Information and Training Services

Tomi Rosti | Tietoasiantuntija
Opetus- ja tietopalvelut | Information and Training Services

Jaa tämä / Share this
Share