Tiedonhakua flipaten | Flipped information skills courses

(Please, scroll down to read a summary in English.)

Oletko joskus istunut luennolla ja huomannut, että et ole rekisteröinyt mitään viimeiseen puoleen tuntiin? Tai oletko kenties pudonnut kärryiltä etkä kehdannut pyytää luennoitsijaa kertaamaan juuri kerrottua asiaa? Tai ehkä olet ollut flunssassa sängyn pohjalla juuri silloin, kun kanssaopiskelijat ovat istuneet luentosalissa imemässä itseensä tietoa ja taitoja?

Minä olen, kaikkia näitä. Olen myös opettanut luentosalissa, jossa osa kuulijoista nuokkuu, osa pitkästyy, osa osallistuu ja kyselee. Olen pähkäillyt ennen luentoa tuntitolkulla sitä, mitä tulevat kuulijat mahdollisesti jo osaavat ja mitä asioita pitäisi korostaa ja kerrata. Olen vastannut lukuisiin hätääntyneisiin sähköpostiviestihin, joissa opiskelija kertoo sairastuneensa / olevansa töissä / matkalla / muualla, eikä pääse paikalle juuri tiettynä päivänä tiettyyn kellonaikaan. Olen myös väsynyt harrastamaani opettajan yksinpuheluun. Kaikkien näiden syiden seurauksena alkoi päässäni kyteä ajatus Muutoksesta. Miten opintojakson voisi rakentaa niin, että opiskelijalla olisi mahdollisuus valita aikataulunsa ja opiskelutahtinsa vapaammin? Miten saisin kurssille mukaan enemmän käytännön harjoittelua ja yhdessä tekemistä? Yhdeksi ratkaisuksi löysin flipped classroomin eli käänteisen luokkahuoneen metodin.

Käänteisen opetuksen idea pähkinänkuoressa. Kuva: Riitta Holopainen

Flipped classroom eli flippaus kääntää perinteisen luento-opetuksen päälaelleen. Sen sijaan, että opiskelija kuuntelisi opettajaa luennolla, hän opiskelee esimerkiksi tiedonhaun teoriaosuuden itsenäisesti. Ennakkomateriaali voi olla vaikkapa videoita ja niihin liittyviä pohdintatehtäviä. Tämän opiskeluosuuden voi tehdä haluamanaan aikana, kertarysäyksellä tai pienissä pätkissä – video kun on helppo pysäyttää. Jos asia on jo tuttua, voi videota kelata – jos asia taas kaipaa enemmän aikaa ja kertausta, voi materiaaliin palata uudelleen. Kun teoria on hallussa, alkaa käytännön harjoittelu. Tiedonhaun kurssilla se tarkoittaa oman tutkimusaiheen (vaikkapa kandiseminaariaiheen) sanoittamista ja lähdeaineiston etsimistä oman alan tietokannoista. Tämä on se osio, joka tehdään yhdessä ja livenä, ja jossa opettaja on apuna ja tukena.

Flipattuja tiedonhaun kursseja löytyy tällä hetkellä kaksi, kulttuuritieteiden tiedonhaku ja englannin kielen tiedonhaku. Flipatun tiedonhaun kurssin on suorittanut jo lähes parisataa opiskelijaa, ja palaute on ollut rohkaisevaa ja positiivista. Oletko koskaan ajatellut, sopisiko flippaus sinun tapaasi opiskella? Hieman erilainen opiskelumetodi vaatii myös uutta asennetta opiskelijalta. Opiskelijan ohjeita flipatun kurssin suorittamiseen löytyy yliopistomme flippausmanuaalista.

BRIEFLY IN ENGLISH:

Have you ever forgotten to listen during the lecture? Have you ever wanted to ask something from the professor, but did not dare to? I have, many times. I have also been a teacher, who has got tired listening to her own voice, and wanted to do something differently in the information skills courses. That is why I feel lucky to find the method called the flipped classroom.

Flipped classroom in a nutshell. Picture: Riitta Holopainen

In flipped classroom courses, students learn the basics of the course by themselves. In my flipped information skills courses, this means videos and pre-exercises. After the theory part, we gather together to train information seeking in a computer classroom. In my opinion, the flipped classroom method gives students more freedom to schedule their own learning, and allows them to learn more efficiently.

Got interested? Watch and listen  the animated video “The Flipped Classroom Model” in Youtube.

Riitta Holopainen, tietoasiantuntija | information specialist
Opetus- ja tietopalvelut | Training and information services

 

Jaa tämä / Share this
Share

Koulutusta metriikasta kaivataan | Training for metrics needed

(Please, scroll down to read the results of the English version of the survey.)

Kiitokset kaikille lokakuussa 2018 Tutkimus- ja julkaisutoiminnan mittarit -kyselyyn osallistuneille. Suomenkieliseen kyselyyn vastasi 123 henkilöä perusopiskelijoista emeritus/emeritaprofessoreihin kattavasti yli kahdeltakymmeneltä eri tieteenalalta.

Kysely paljasti valtaosan vastaajista (92 %) tarvinneen erilaisia mittareita (kuva 2, numerointi kyselystä) vaihteleviin tarpeisiin (kuva 3).

Valtaosa vastaajista on tarvinnut erilaisia mittareita.

Mittareita on tarvittu monenlaisiin tarpeisiin.

Vastaajat ovat tyypillisesti hakeneet tarvitsemansa tiedot itse (90 %), mutta jatkossa näyttäisi olevan halukkuutta (46 %) käyttää myös kirjaston tarjoamia metriikkapalveluita, varsinkin kun tarvetta mittareille oli valtaosalla vastaajista (94 % melko todennälköisesti tai varmasti) myös tulevaisuudessa.

Halukkuutta saada koulutusta tutkimus- ja julkaisutoimintaa kuvaavista mittareista löytyi selvästi yli puolelta vastaajista (62 %). Täsmennettyjä toiveita koulutusmuodoista esitti noin puolet vastaajista (51 %). Näihin toiveisiin sisältyi seuraavaa:

  • Skype-koulutusta (48 % vastaajista)
  • Pienryhmäkoulutusta (22 %)
  • Kirjalliset ohjeet netissä (11 %)
  • Videotallenne (ml. lyhyet videoklipit) (11 %)
  • Henkilökohtaista opastusta (8 %)
  • Verkkokoulutusta/-kurssina (esim. Moodle) (6 %)

Sen lisäksi, että kaivattiin koulutusta siitä, mistä ja miten mittarit löytyvät, toivottiin apua myös niiden tulkinnalle, käyttökelpoisuudelle eri tilanteissa, vastuullisuudelle ja kriittisyydelle. Vastauksista nousi mm. seuraavanlaisia kysymyksiä:

  • mikä on mittareiden merkitys ja millainen on eri tieteenalojen välinen vaihtelu
  • voiko mittareita vääristellä
  • mihin mittariin omaa tutkimusta kannattaa peilata ja miksi
  • missä tilanteessa mikäkin mittari on käyttökelpoinen
  • mitä ovat mittareiden vahvuudet ja heikkoudet
  • millainen on mittareiden luotettavuus, paremmuus…
  • miten tulkitsen niitä
  • mikä on nykyään ‘luotettavin’ kanava [metriikka]tiedon hankkimiseen
  • miten ko. mittarilukemat muodostuvat käytännössä
  • mitä hyötyä mittareista on erityisesti tutkijan näkökulmasta
  • mitä mittarit todella kuvaavat ja mitä ne henkilöstä kertovat

Esitettyihin koulutustoiveisiin löytyy kirjaston tutkimuksen tuen sivuilta jo nyt apua ja ohjeita, Tutkimuksen arviointi julkaisujen avulla -sivuilta  mm. tietoa bibliometrisistä analyysityökaluista ja tietokannoista, kuvaukset useista bibliometrisistä indikaattoreista.

Lisäksi kirjasto tulee jatkossa järjestämään koulutusta, jossa huomioidaan edellä esitettyjä toiveita. Kannattaa siis seurata koulutustarjontaamme!

 

Results of the survey in English

Thanks to all those who participated in the Research and Publishing Activity Indicators questionnaire in October 2018. Sixteen people including postgraduate students, research personnel, educational personnel and other personnel from over ten different disciplines answered the English version of the survey.

The survey revealed that all of the respondents have needed different indicators (Figure 2, numbering from the questionnaire) for different purposes (Figure 3).

All respondents needed indicators.

Indicators were needed for many purposes.

Respondents have typically applied for the information they need, but in the future there seems to be willingness (44%) also to use metric services provided by the library, especially as the majority of respondents (94% quite certainly or certainly) need the indicators in the future.

More than half of the respondents (56%) were interested in receiving training on indicators describing research and publishing. Half of the respondents (50%) expressed their hopes for training. These wishes included:

  • Skype training (19% of the respondents)
  • Written instructions online (13%)
  • Video recording (including short video clips) (13%)
  • Personal Guidance (13%)
  • Small Group Training (6%)

In addition to the need for training on where and how the meters are found, assistance was also sought for their interpretation, usefulness in different situations, responsibility and criticality. Among the answers, there were these wishes:

  • “It would be highly important to have a page on UEF website where different indicators can be found and searched for easily!”
  • “Some training in understanding the Jufo rating would be nice, since the ratings seem pretty random sometimes and not in line with what is considered a “prestigious” journal in the field.”
  • “Consortium or certain indicators that have been agreed throughout UEF or Finnish universities.”
  • “Training in altmetric.”

Answers to some of the training requests can already be found on the UEF Library’s Research Support page already. The Research Evaluation (Bibliometrics: evaluating research via publications) section includes: Bibliometric analysing tools and databases, descriptions of several bibliometric indicators.

In addition, the library will continue to provide training that takes into account the wishes outlined above. So you should follow our Training menu!

Marja Kuittinen, tietoasiantuntija | information specialist
Maarit Putous, tietoasiantuntija | information specialist
Opetus- ja tietopalvelut | Training and information services

 

Jaa tämä / Share this
Share

UEF hommasi The Timesin näköisarkiston! | We have access to The Times Digital Archive!

(Please, scroll down to read in English.)

Hämmentääkö valemedia, tympiikö nykyuutisointi? Mikä kostutti brittien silmäkulmia 7. marraskuuta 1805? Kiinnostaako oikeasti iso data? Onko se oikea korpus vielä löytämättä? Nyt tarkkana!

On ilo ilmoittaa, että Itä-Suomen yliopisto on hankkinut kokoelmiinsa The Times Digital Archiven. Kyseessä on The Timesin näköislehtiarkisto ihan ensimmäisestä, vuonna 1785 The Daily Universal Register -nimen alla ilmestyneestä numerosta, aina vuoteen 2013 asti. Ja vuosittain digitoidaan lisää, joten kohta päästään lukemaan brexitistä ja video assistant refereestä.

Arkiston käyttöliittymä mahdollistaa tiedonhaut koko tekstimassasta tai pelkästään otsikoista ja asiasanoista. Voit myös rajata hakua julkaisuajankohdan tai vaikkapa lehden osioiden mukaan ja löytyypä arkistosta jopa karkea työkalu avainsanojen esiintymistiheyden analyysiin.

The Times Digital Archive löytyy täältä ja etäkäyttö toimii, kunhan kirjaudut ensin UEF-Finnaan henkilökunta- tai opiskelijatunnuksilla.

Ja eikun villasukat jalkaan, tweediä niskaan, lämmin cuppa käteen ja lehteä lukemaan!

In English

Confused by fake media? Sick and tired of contemporary news reporting? Are you really into big data? Have you still not found the right corpus? Pay attention!

We are very pleased to announce that the University of Eastern Finland has acquired The Times Digital Archive. It is a full-text facsimile archive of the newspaper starting from the very first issue released in 1785 under the name The Daily Universal Register up until the year 2013. And more issues are being digitised every year.

The user interface of the archive enables searching a topic from the full text of documents, titles of individual articles as well as by keywords. It is also possible to limit the search by publication date or section. And there is even a tool for a rough term frequency analysis.

The Times Digital Archive can be found here and remote access is available when you first log in to UEF Finna with UEF or KUH username and password.

So, put your woolen socks on, wear some tweed, make a hot cuppa and start reading!

Harri Parviainen, tietoasiantuntija | Information specialist 
Suvi Tolvanen, tietopalveluneuvoja  | Information Services Advisor

Tietoaineistopalvelut | Collection services
Kuvat | Pictures: The Times Digital Archive

Jaa tämä / Share this
Share

Tieto hukassa? | Missing information?

(Please, scroll down to read briefly in English.)

Kuva: Pixabay (CC0)

Useimmissa UEFin oppiaineissa opintoihin sisältyy kirjaston järjestämä tiedonhaun kurssi, tavallisimmin kandidaatinseminaarin yhteydessä. Mutta tiedonlähteet muuttuvat nopeasti, ainakin ulkoasultaan niin, että jo graduvaiheessa voi ihmetyttää, mistä kummasta tarvittavat kirjat ja artikkelit nyt löytää. Työelämässä välillä toimineella opiskelijalla taas voi olla pitkäkin aika siitä, kun on viimeksi tarvinnut kirjaston palveluja, ja osa akateemisen tiedon etsijöistä on ensikertalaisia.

Kirjaston kotisivuilta löytyy vapaasti käytettävissä olevia tiedonhaun kurssimateriaaleja. Aivan ensitutustumiseen sopii  Uuden UEFilaisen kirjasto-opas, johon on linkki myös kirjaston  etusivulta.

Kirjaston tuottamia eri alojen tiedonhaun oppimateriaaleja on vapaasti saatavilla verkossa. Niissä selvitetään, millaisia ovat tieteelliset julkaisut, mistä niitä löytää, ja miten niitä kannattaa hakea. Avoimet oppimateriaalit ovat samoja, joita opiskelijoiden kursseilla käytetään, tehtävät tai tentit vain puuttuvat. Linkit niihin ovat kirjaston Tiedonhaun tuki -sivuilla — ja tässä. Olisiko näiden joukossa sopivaa?

Biologian tiedonhaku
Englannin kielen tiedonhaku
Fysiikan tiedonhaku
Kulttuuritieteiden tiedonhaku
Maantieteen ja ympäristöpolitiikan tiedonhaku
Matematiikan tiedonhaku
Metsätieteen tiedonhaku
Psykologian tiedonhaku
Research Information Retrieval and Management
Varhaiskasvatuksen tiedonhaku
Vieraiden kielten tiedonhaku
Yhteiskuntatieteiden tiedonhaku (sosiologia ja yhteiskuntapolitiikka)

Aineistojen haku aloitetaan UEF-Finnasta, jonka yhteydessä on käyttöohjeita.

Opastusvideoita löytyy myös täältä. Ja tietenkin verkosta löytyvien oppaiden lisäksi kirjastosta saa myös henkilökohtaista opastusta!

Information retrieval support

Have you already noticed the library guide for new UEFians on the library’s home page?

See UEF library’s how-to videos on YouTube.

You can find instructions for information retrieval also in UEF Finna:

Open study materials for information retrieval:

Information skills and sources in Science and Forestry
Research Information Retrieval and Management (UEF Doctoral School studies)

You can find open study materials of other study fields in Moodle. Links to them can be found on the web pages of different departments and faculties. (In Moodle, sign in using your username and password.)

Naturally, personal guidance in information retrieval is also available at the library.

Merja Kauppinen, tietoasiantuntija | information specialist
Opetus- ja tietopalvelut | Training and information services

Jaa tämä / Share this
Share