Tag: avoin data

Posted on

Aineistonhallintaa jo perusopinnoissako? Kyllä, mutta miten? | Data management training during master’s studies? Yes please, but how?

(Please, scroll down to read in English.)

Kirjasto toteutti ohjaajille ja opettajille loppukeväästä kyselyn opinnäytetöiden tutkimusdatan hallinnasta. Kyselyyn saatiin 130 vastausta lyhyessä ajassa ja keskellä kevään kiireitä – kiitos siis teille vastaajille! Ilahduttavasti vastauksia tuli jokaisesta tiedekunnasta ja lukuisista oppiaineista. Emme ole vielä kerenneet analysoimaan kyselyn tuloksia perusteellisesti, mutta halusimme kuitenkin tuoreeltaan kertoa ensituntemuksia. Tästä on sitten hyvä jatkaa perusteellisemmin kesän jälkeen ja uusin voimin.

Aineistonhallintasuunnitelma ja datanhallinnan taidot

Kyselyn taustalla on osaltaan kansallinen linjaus tutkimusaineistojen ja -menetelmien avoimuudesta, jossa yhtenä tavoitteena on opiskelijan aineistonhallintasuunnitelman eli DMP:n (Data Management Plan) arviointi ja kommentointi osana opinnäytetyön ohjaajan ohjaustyötä. Tämän pitäisi tapahtua vuoteen 2024 mennessä. Tällä hetkellä perusopiskelijoiltahan ei edellytetä aineistonhallintasuunnitelmaa, joten linjaus asettaa korkeakouluille uusia tavoitteita.

Kansallinen linjaus ei ole tietenkään ainoa syy nostaa esiin tutkimusdatanhallinnan taitoja. Tutkimusdatan hyvän hallinnan taidot tulevat tarpeeseen kenelle tahansa tiedon parissa työskentelevälle ihmiselle, sillä tiedon- tai datanhallinta on osa työelämän perustaitoja. Korkeakoulujen tehtävä on huolehtia siitä, että opiskelijoille on tarjolla tutkimusdatanhallinnan opetusta ja että ohjaajilla on riittävä tuki, jotta he pystyvät arvioimaan opiskelijoiden aineistonhallintasuunnitelmia. Tässäkin yhteydessä yliopiston eri asiantuntijoiden osaaminen kohtaa yli yksikkörajojen.

Taustoitimme kyselyä toteamalla, että tutkimusdatan hyvässä hallinnassa noudatetaan sellaisia datan käsittelyn ja tallennuksen toimia, jotka varmistavat tutkimustulosten toistettavuuden ja todennettavuuden sekä tutkimusdatan avaamisen ja uudelleen käytön lainsäädännön sallimin rajoin. Hyvä datanhallinta noudattaa siten FAIR-periaatteita eli data on löydettävissä (Findable), saavutettavissa (Accessible), yhteentoimivaa (Interoperable) ja uudellenkäytettävissä (Re-usable).

Taidot ja tuen tarpeet tutkimusdatanhallinnassa

Kyselyssä kartoitimme datanhallinnan teemojen käsittelyä perusopintojen eri vaiheessa sekä ohjaajien omaa osaamista ja tuen tarvetta mm. FAIR-periaatteista, datan omistajuudesta ja tietosuojasta, metadatasta sekä datan säilyttämisestä tutkimuksen aikana ja sen jälkeen. Datan säilyttämiseen tutkimuksen aikana olimme tässä kyselyssä sisällyttäneet mm. tietoturvallisen tallentamisen, käyttöoikeudet, varmuuskopioinnin ja tiedostomuodot.

Ensisilmäyksellä näyttäisi siltä, että datan säilyttämiseen liittyvät seikat ja tietosuoja-asiat ovat muita osa-alueita paremmin hallussa. Näitä myös usein opetetaan perusopinnoissa jollain tavoin. Tämä kertoo varmastikin osaltaan siitä, että niillä aloilla, joissa henkilötietojen käsittely on keskeistä, asiaan osataan kiinnittää ja kiinnitetään huomioita. Kaikki tutkimusdata ei luonnollisestikaan sisällä henkilötietoja, eikä tietosuoja nouse tuolloin esiin. Sen sijaan tutkimuksen toistettavuus tai vaikkapa datan kaupallinen potentiaali saattavat motivoida datanhallinnan taitojen huomioimista opetuksessa ja ohjauksessa.

Tutkimuksenaikaisen datan säilyttämiseen ja jakamiseen liittyvät käytännöt ovat nekin ohjauksen ja tutkimuksen arkea ja solahtavat luontevasti opetukseen ainakin joidenkin aineistotyyppien kohdalla. Aineistojen omistajuutta sekä avointa dataa ja sen saatavuutta käsitellään jonkin verran, mutta metadata ja FAIR-periaatteet tuntuvat jäävän hieman syrjään. Näihin teemoihin opinnäytetyön ohjaajat kaipaavat myös enemmän tukea.

Datanhallinnan opetus sopii vastaajien mielestä esimerkiksi tutkimusmenetelmäopintoihin, gradujen suunnitelma- ja tulosseminaareihin ja ennen kaikkea opinnäytetyöohjaukseen. Näissä datanhallinnan teema osuukin eittämättä otolliseen kohtaan opintoja. Vastauksista käy ilmi myös tutkimusaineistojen moninaisuus: toisaalla tarvitaan vahvaa tietosuojaosaamista, toisaalla suurten datamassojen käsittelyä ja joskus koko datanhallinta saattaa tuntua melko marginaaliselta.

Kesä saa kypsytellä kyselyn satoa. Tästä on hyvä lähteä yhdessä suunnittelemaan tutkimusdatanhallinnan osaamisen integrointia perusopintoihin ja pohtimaan, millä tavoin kirjasto voi ohjaajia tuossa työssä tukea.

Kuva | Image Harish Sharma (Pixabay).

UEF Library made a survey about research data management training during studies and master thesis supervision in late spring. Despite the hectic spring and short answering period, the survey received 130 answers –thank you responders! Delightfully, answers came from all faculties and several study subjects. We have not yet had time to thoroughly investigate the answers, but we would like to share our initial feelings about the responses. It will be easy to continue with a more profound analysis after the summer holidays have refreshed our thoughts.

Data management plan and data management skills

The motivation for the survey partially came from the national open science policy, where one goal is that all supervisors can evaluate and comment data management plans (DMPs) as a part of the thesis supervision. This should actualize by 2024 for Finnish higher education institutions, which is quite ambitious because currently the requirement to prepare DMPs as a part of master studies has not yet been implemented at all.

Of course, national policy is not the only reason to promote data management skills, because they are working life skills and relevant for all persons who work with data. It is utmost important for higher education institutions to ensure that students are taught data management skills and that the supervisors receive enough support to be capable of evaluating DMPs. This is where specialists should meet over departmental and administrative boundaries.

Prior to the survey, we informed participants that good data management follows practices that ensure the replicability and verifiability of results and enable opening and re-use of data within legislative boundaries. Good data management follows the FAIR-principles, meaning that data is Findable, Accessible, Interoperable and Re-usable.

Skills and training needs in research data management

We surveyed data management themes at various stages of studies, and supervisors’ skills and training needs regarding FAIR-principles, data ownership, data protection, metadata, and data storage during and after research. We included in the survey questions about safe data storage, user rights, back-ups, and file formats.

Data storage options and data protection issues are best known among supervisors, and they are often taught already during basic studies. This means that in those fields of study where handling personal data is crucial, teachers are also knowledgeable about the matter and pay attention to it. Naturally, not all data contains personal information, and data protection is not as critical in those fields – despite this, replicability of the study and commercial potential may motivate teachers to instruct and supervise data management skills.

Data storage during research and conventions about sharing of data are also part of everyday life in research and are a natural part of teaching regarding certain data types. Data ownership and open data are taught to some extent, whereas metadata and FAIR principles are taught rarely. These are also the themes where supervisors hoped to receive more guidance, according to our survey.

The survey respondents feel that data management skills would be optimally taught during research method courses, thesis seminars and supervision of master’s thesis. Indeed, this would be an ideal time to learn those skills as they can be applied immediately in practice. The responses also reflect the diversity of data types: in some fields data protection is crucial, elsewhere treatment of big data is important and, in another field, the need for data management skills may feel marginal altogether.

We will let summer ripen our harvest. This is good background information to start planning how research data management should be integrated to basic studies and contemplate how library could support supervisors in giving data management guidance to their students.

Vuoristorata | A roller coster
Kuva | Photo Roine Piirainen, CC0 (Kuvalähde | Image source: kuviasuomesta.fi by Markkinointitoimisto Tovari).

Manna Satama, tietoasiantuntija | information specialist
Helena Jäntti, tietoasiantuntija | information specialist
Niina Nurmi, projektisuunnittelija | project planner
Laura Parikka, tietoasiantuntija | information specialist
Taisa Sallinen, tietoasiantuntija | information specialist

Opetus- ja tietopalvelut | Training and information services

Posted on

Tutkijoiden viesti: Lisää tukea, osaamista ja suunnitelmallisuutta tutkimusdatan hallintaan! | Message from the researchers: More support, skills and planning for research data management, please!

(Please, scroll down to read in English.)

Tutkimusaineistoihin liittyy mitä moninaisempaa tietämystä, osaamista ja toimenpidettä. Jossain kohdin törmää yleensä siihen, että omat taidot eivät riitä tai että asiat olisivat sujuneet paremmin, jos olisi tiennyt, mistä apu on löydettävissä. Tästä aihepiiristä UEFin tutkijat ja kirjaston datatuen väki jakoivat ajatuksiaan ja kokemuksiaan 27.10.2021 pidetyssä työpajassa, jonka otsikkona oli “Tutkijoiden dataosaaminen ja -tarpeet esiin”. Teemaa on sivuttu taannoisessa blogkirjoituksessa, jossa pohdimme tutkimusaineistojen asiantuntijoiden rikasta kenttää. Työpajan teema osui selvästi ajankohtaiseen aiheeseen, sillä samalle päivälle sattuneessa Yhteiskunta- ja kauppatieteiden tiedekunnan strategiapäivässäkin avoin tiede tutkimusaineistoineen keräsi mittavan osallistujajoukon ja herätti vilkasta keskustelua.

Tutkimuksen ja tutkimusaineiston elinkaaret

Tutkimusaineistoa tai -dataa voidaan jäsentää suhteessa tutkimukseen, jonka raaka-aineena se toimii. Tutkimuksen edetessä raakadatasta muokkautuu usein valikoidumpia datasettejä, jotka ovat voineet käydä läpi erilaisia prosesseja ja muokkauksia. Aineistonhallinnan keskustelussa puhutaan usein tutkimuksen ja tutkimusaineistojen elinkaarista. Tutkimuksen elinkaari hahmotetaan kolmeen vaiheeseen: ennen tutkimusta, tutkimuksen aikana ja sen jälkeen. Tutkimusaineistojen elinkaari ulottuu usein tutkimuksen elinkaarta pidemmälle, kun aineistoja hyödynnetään uudelleen.

Työpajassa tunnistettiin tutkimusaineistoihin liittyviä toimenpiteitä ja tietotaitoa erityisesti tutkimuksen aikana. Tällaisina mainittiin vaikkapa datan analysointi, dokumentointi, ohjelmointi, tietokantaosaaminen, sensitiivisen aineiston käsittely ja datan jakaminen tietoturvallisesti yhteistyökumppaninen välillä. Työ on kuitenkin alkanut jo tutkimusta ennen aineiston keruun ja yleisemmin aineistonhallinnan suunnitteluna. Tutkimuksen jälkeen täytyy aineistollekin tehdä jotain: jokin osa aineistosta säilytetään, jokin tuhotaan, ja aineistoa myös avataan tai julkaistaan. Ihannetapauksessa aineisto on uudelleenkäytettävissä jonkin muun tutkimuksen raaka-aineena, jolloin aineiston elinkaari konkretisoi mainiosti asiakirjahallinnan ja arkistotoimen keskustelussa esiintyvää jatkumomallia.

Tutkimusaineiston käsittely edellyttää tutkijoilta usein teknisten taitojen lisäksi yleisiä aineistonhallinnan taitoja vaikkapa terminologian ymmärtämiseen tai tiedon etsimiseen omaan tilanteeseen ja tarkoitukseen sopivista toimenpiteistä ja ratkaisuista. Kaiken pohjana ovat kuitenkin tutkijan perustaidot eli tutkittavan aiheen perustavanlaatuinen tunteminen ja ymmärrys, tutkimusetiikka ja sen käytäntöjen hallinta.

Lisää osaamista ja tukea, kiitos!

UEFin datatuen kehittämisen yksi kulmakivi on yhden luukun palvelun parantaminen, jolloin tutkija pääsisi datasupport@-osoitteen kautta monen eri alan asiantuntijan avulla tuotetun kattavan tuen ja tiedon äärelle. Työpajassa tutkijat saivat vapaat kädet ideoida ja toivoa, mitä palvelua datatuen yhdestä luukusta pitäisi saada ja millainen tuki heitä olisi auttanut eteen tulleissa ongelmatilanteissa ja osaamisen puutteissa. Osa toiveista kohdistui sellaisiin tukipalveluihin, joita on jo nyt tarjolla, mutta joiden olemassaolo ei ole vielä tavoittanut tutkijoita. Esimerkiksi aineistonhallintasuunnitelman (DMP) tukea on saatavilla kommentointipalveluna ja koulutuksina, ja myös kohdennettuna tiettyihin rahoituksiin.

Neuvoja, ohjausta ja koulutusta kaivataan myös datan säilyttämiseen tutkimuksen aikana ja sen jälkeen, datan anonymisointiin, tietokantoihin ja vaikkapa datan käyttämiseen kahden yliopiston yhteisessä hankkeessa eri yliopistojen tunnuksilla. Datanhallinnan ratkaisuihin ja toimintatapoihin toivottiin suunnitelmallisuutta sekä jaettua ymmärrystä ja osaamista vähintäänkin tutkimushankkeiden sisällä. Kokonaisuuden hallinta ei saisi jäädä vain yhden ihmisen varaan.

Yleisemmän aineistonhallinnan tuen rinnalle tunnistettiin tarve aineisto- tai alakohtaisille asiantuntijoille sekä tiedekunnan tasolla oleville tukihenkilöille. Aineistonhallinnan vastuiden konkretian tasot on kuitenkin muistettava: Tukitoimet keskittyvät ohjeistuksiin, koulutuksiin ja neuvoihin, mutta ne eivät pysty vastaamaan varsinaiseen aineistonhallintaan, sillä se on tutkijoiden omalla vastuulla.

Vertaistuesta datatukeen

Vertaistuki on tutkijankin työssä ja aineistonhallinnan asioissa kullan arvoista. Vaikka epäviralliset, usein sattumanvaraiset keskustelut kollegoiden kesken ovat tiedon jakamisen tärkeä kanava, tarvetta on organisoidummalle kollegiaaliselle tuelle. Koulutukset, webinaarit ja oppimisyhteisöt mainittiin hyvinä keinoina jakaa ja saada tietoa. Osastoilla ja laitoksilla voisi olla myös tieteenalakohtaisia datanhallinnan mentoreita, jolloin vertaistukea olisi saatavilla järjestäytyneemmin.

Mikä sitten motivoisi tutkijaa tarjoamaan omaa osaamistaan? Tähänkin kaivataan kannustimia aivan kuten moniin avoimen tieteen käytännön toimiin ylipäätään. Työpajassa mainittiin esimerkkinä koulutuksiin osallistuminen, joka pitäisi pystyä kirjaamaan työraportointeihin. Datanhallinnan taitojen tulisi ylipäätään näkyä selkeämmin tutkijan meritoitumisessa. Tämä antaisi kaivattua nostetta osaamisen kehittämiselle ja lisäisi panostusta tiedekuntien datanhallintaan.

Eräänlaisena yleisenä ohjenuorana ja työpajan kiteytyksenä on suunnitelmallisuus, joka tuli keskustelussa esiin monessa kohdin. Käytännön esimerkkinä mainittiin tutkimushankkeet, joissa datanhallinnan käytänteet pitäisi dokumentoida kunnolla ja joissa niistä pitäisi huolehtia siten, että käytänteet välittyvät myös hankkeisiin tuleville uusille tutkijoille. Tämä saattaa kuulostaa itsestään selvältä, mutta tutkimuksen arjessa ideaalit eivät välttämättä toteudu. Aineistonhallinnan suunnittelun olisi löydettävä paikkansa tutkimussuunnitelman kiistattomana osana. Tässä kohdin tiedekuntien vertaistuki ja yliopiston yleinen datatuki voivat täydentää toisiaan luontevasti ja kaikkien erityisasiantuntemusta tehokkaasti hyödyntäen.

 

Arrows depicting the research data cycle from data collection to analysis and to disseminating results
Työpaja oli osa kirjaston OA-viikon ohjelmaa ja liittyi kirjaston koordinoimaan datatuen kehittämishankkeeseen, jonka kuulumisia on esitelty kirjaston blogissa. Työpajaan osallistui tutkijoita kaikista neljästä tiedekunnista. | The workshop was part of the Library’s OA Week program as well as of the data support project coordinated by the Library (see our project update from an earlier blog article). All four faculties were represented in the workshop. Image by: Patrick Hochstenbach (CC-BY)

Working with research data involves a wide variety of know-how. At some point, you may notice that your skills aren’t enough, or that things would have worked out better if you had known where help was to be found. Researchers and the library’s data support staff shared their thoughts and experiences on this theme in a workshop held on 27 October 2021, with the title “Uncovering the data skills and needs of the researchers”. We handled the same theme in our recent blog, reflecting on the wide variety of expertise in research data.

The life cycles of research and research data

Research data may be perceived in relation to the research for which it serves as the raw material. As research progresses, raw data is often modified to select data sets, which may have gone through various processes. In the context of research data management, the life cycle of both the research and the research data are common concepts. Research life cycle is often divided into three phases: before, during and after the research. The life cycle of research data typically extends beyond the life cycle of research when the data may be reutilized.

In the workshop, we identified measures and know-how related to research data particularly during the research, such as analysing and documenting data, programming and database skills, handling sensitive data and safe data sharing with research partners. The work, however, starts even before the research when data collection and managing data are planned. After the research, the data calls for some actions as well: something will be stored, something destroyed, and some data may be opened or published. Ideally, the data can be reused as raw data for new research. In this case, the life cycle of the data concretizes, in a nice way, the continuum model used in records management.

In addition to technical know-how, data handling requires skills and knowledge of a more general kind, for example, understanding the terminology or finding solutions best suited for one’s needs. However, the basic skills of the researcher, namely fundamental knowledge and understanding of the subject matter, research ethics and its practices, are the basis of everything.

More skills and support – yes, please!

Improving the one-stop-shop for data management support services at UEF is one of the cornerstones of the development project: researchers will be able to access extensive support and information through the datasupport@ service channel produced by different professionals coming together from different fields of expertise. Researchers were able to pitch their ideas and make wishes for the kinds of services the one-stop-shop for data management support should offer and what type of support would have helped them during past problems and lack of skills. Portion of the hopes matched services that had already been implemented but that the researchers were not familiar with yet. As an example of existing services, support for writing a research data management plan (DMP) is already in place in the form of a DMP commenting service and various trainings, including targeted training for specific funding instruments.

Advice, guidance, and training are also needed for storing data during and after research, anonymization of data, research data bases, and using data in a collaborative project between two different universities. Researchers also called for well-planned solutions and procedures for data management, including shared understanding and skills at least within individual research projects as a minimum level.

Managing the big picture should not be left on the shoulders of one person. The importance of experts specific to datatypes and disciplines along with support personnel embedded in faculties was recognized in supplementing general research data management support services. One must bear in mind the concrete levels of data management responsibilities though: support measures focus on guidance, training and advice, while they cannot meet the actual management of research data which remains the responsibility of researchers.

From collegial support to datasupport

Collegial support is valuable not only in matters of data management but more generally in the everyday work of a researcher. Although unofficial, often random conversations with colleagues are important channels of information sharing, there is a recognized need for more organized collegial support. Trainings, webinars and learning communities were mentioned during the workshop as good means of sharing and receiving information. Faculties and departments could also have embedded discipline-specific data management mentors, to make peer support more systematically available.

What would, then, motivate researchers to offer their know-how to others? Incentives may be needed for willingness to mentor others, and this is also recognized more widely in relation to many practical measures in open science. The possibility to record attendance on data management training sessions to work reports was mentioned as one suggestion. Overall, research data management skills should be made more visible in meriting researchers. This would give a much-needed lift to developing skills and add investment by faculties on managing research data.

The importance of planning ahead was raised several times during the conversation and hence it can be summarized here as a kind of general guideline and a take-home message from our workshop. There were practical examples from research projects, where research data management practices should be documented well and thoroughly to make sure that they will be available to new researchers entering the project. Although this may sound self-evident, such ideals do not necessarily actualize during everyday research. Data management planning should find its rightful place as an undisputable part of a research proposal. Moreover, it is one of the many avenues, where collegial support of the departments can complement general data support services, making best use of everyone’s expertise most efficiently.

Manna Satama, datanhallinnan projektisuunnittelija | Data management project planner
Niina Nurmi, datanhallinnan projektisuunnittelija | Data management project planner
Tutkimuksen tuki | Research support
Opetus- ja tietopalvelut | Training and information services

Posted on

Avoimen tieteen uutisia 3/2021 | Open Science News 3/2021

(Please, scroll down to read in English.)

Periaatteista käytäntöihin: Avoin tiede Euroopan yliopistoissa. 2020-2021 EUA Open Science Survey -tutkimuksen tulokset

Raportissa esitellään vuoden 2020-2021 EUA Open Science Survey -tutkimuksen tulokset ja annetaan näyttöön perustuvia suosituksia instituutioille, tutkijoille, tutkimuksen rahoittajille ja poliittisille päättäjille siirtymisestä kohti avointa tiedettä. Kyselyraportissa on yli 270 vastausta 36 Euroopan maasta, ja siinä keskitytään avoimen tieteen kehitystasoon eurooppalaisissa yliopistoissa. Siinä käsitellään myös avoimen tieteen roolia instituutioiden strategisissa painopistealueissa ja sen täytäntöönpanoa institutionaalisissa käytännöissä. Lue lisää ja lataa raportti.

Emerald, Taylor & Francis ja Wiley: vuoden 2021 maksuttomien Open Access-artikkelien kiintiöt loppuneet tai loppumassa

Monien kustantajien kanssa on solmittu lisenssisopimuksia, jotka sisältävät kirjoittajamaksuetuja uefilaisille. Useimmiten etuna on artikkelin julkaiseminen avoimena kustantajan lehdessä maksutta. Osa sopimuksista sisältää vuosittaisen artikkelikiintiön tai maksimisumman, jonka edestä artikkeleita voi avoimina maksutta julkaista. Wileyn sopimuksen maksuttomat OA-artikkelit on jo käytetty kokonaan loppuun vuoden 2021 osalta. Emeraldin artikkelikiintiön arvioidaan loppuvan lokakuun alkupäivinä ja Taylor & Francisin lokakuun loppupuolella (seuraa tilannetta kirjoittajamaksuetujen sivulta). Artikkelien maksuton OA-julkaiseminen mainittujen kustantajien lehdissä avautuu vuoden 2022 alusta lähtien uudelleen. Vastaavia katkoksia ei ole tiedossa muiden kustantajien lehtiin.

OA-artikkeleiden loputtua artikkelit julkaistaan hybridilehdissä pelkästään maksumuurin takana, ellei kirjoittaja maksa APC-maksua itse.  Täysin avoimissa OA-lehdissä kirjoittaja vastaa APC-maksusta.

Avoimen tieteen sihteeristö selvittää avoimen tieteen koordinaation vaikuttavuutta ja toimintaa itsearvioinnin avulla syksyllä 2021.

Kuinka hyvin avoimen tieteen ja tutkimuksen koordinaatio toimii? Mikä on sen vahvuus ja mitä kannattaisi seuraavaksi kehittää? Tuottaako koordinaatio tuloksia, joita tutkimusyhteisö tarvitsee ja toivoo? Tavoitteena on tarkastella avoimen tieteen koordinaation kehitystä vuosina 2018-2021 koordinaation siirryttyä OKM:n ATT-hankkeen jälkeen pysyväksi toiminnoksi TSV:lle. Erityistä huomiota kiinnitetään avoimuutta edistävien tiedepoliittisten linjausten yhteiskehittämismallin toteutumiseen ja sen vaikutuksiin avoimen tieteen kansallisen työn edistäjänä.

    • Itsearvioinnin kysely avataan Avoimen tieteen syystyöpajassa 5.10. ja haastatteluja tehdään syys- ja lokakuun aikana.
    • Itsearviointi julkaistaan Avoimen tieteen syyspäivillä 24.11.

Kannanotto kirjojen avoimesta saatavuudesta

cOAlition S on julkistanut kannanoton tieteellisten kirjojen avoimesta saatavuudesta. Kannanotolla koalitio haluaa asettaa selkeän suunnan tieteellisten kirjojen avoimelle saatavuudelle. Lyhyesti suositus kuuluu, että kaikki alkuperäistutkimukseen kuuluvat tieteelliset kirjat, joita suoraan tuettiin cOAlition S organisaatioiden rahoituksella, tulee julkaista avoimesti.

Aiheesta lisää blogissa: Avoimista tieteellisistä artikkeleista kohti avoimia tieteellisiä teoksia

Oppimisen ja oppimateriaalien avoimuuden suosituksia 2021

Suositukset tukevat Oppimisen ja oppimateriaalien avoimuuden linjausta ja esittelevät hyviä käytäntöjä, joilla linjauksen päämääriä ja tavoitteita voi käytännössä toteuttaa. Suositukset ovat olleet avoimesti kommentoitavana keväällä 2021 ja niiden lopullinen muoto on hyväksytty oppimisen avoimuuden asiantuntijaryhmän kevätkokouksessa 5.5. Suositukset on esitelty avoimen tieteen ohjausryhmälle 23.8.2021, ja ne julkaistaan koottuna yhteisjulkaisuna Vastuullisen tieteen julkaisusarjassa loppuvuodesta 2021. Sitä ennen suositusten keskeinen sisältö on käytettävissä asiantuntijaryhmän sivuilla.

Avoimen tieteen seurantamallin luonnos on nyt avoimesti tutkimusyhteisön kommentoitavana

Avoimen tieteen seurannan tavoite on tukea organisaatioiden avoimen tieteen kehitystyötä, tukea ja todentaa julistuksessa ja linjauksissa sovittujen tavoitteiden toteutumista sekä saada kokonaiskuva suomalaisen tieteen avoimuuden tilasta. Seurantamallin luonnos on nyt avoinna tutkimusyhteisön kommentoitavaksi 27.9.-1.11.2021.

Horisontti Eurooppa ja avoin tiede

Horisontti Eurooppa ohjelmassa korostuu avoin tiede ja sen vakiinnuttaminen toimintatavaksi. Ajatuksena on edistää avointa yhteistyötä ja varhaista aineistojen ja ideoiden jakamista. Uutena suosituksena on mahdollisimman avoin ja varhaisen vaiheen jakaminen ennakkorekisteröinnillä tai ennakkojulkaisuilla sekä kansalaisten ja yhteiskunnan toimijoiden hyödyntäminen esimerkiksi joukkoistamalla. Perinteiset vaatimukset ovat jo pakollisia, kuten aineistohallintasuunnitelmat, vertaisarvioitujen julkaisujen avoin saatavuus, tutkimusdatan jakaminen rajoituksin. Horisontti 2020 ja Horisontti Eurooppa hankkeille on tarjolla ilmainen Open Research Europe (ORE) -julkaisualusta.

Suomalainen tutkimusyhteisö on kiinnostunut kotimaisten tieteellisten kausijulkaisujen tulevaisuudesta

Tutkitun tiedon avoin saatavuus on avoimen tieteen keskeisiä tavoitteita. Kotimaiset tieteelliset kausijulkaisut ovat tärkeitä yhteiskunnan toiminnalle, mutta avoimuuteen siirtyminen on haastavaa julkaisujen toimintaedellytysten näkökulmasta. Ratkaisua haasteiseen on etsitty pitkään. Touko-kesäkuussa kommenttikierroksella olleet ratkaisuehdotukset olivat viimeisin askel tässä työssä. Kommentit ovat avoimesti luettavissa .
Lisätietoja

Unesco julkisti avointa tiedettä koskevat suosituksensa hyväksyttäviksi Unescon yleiskonferenssissa marraskuussa 2021

UNESCO Recommendation on Open Science

Koulutuksia, webinaareja, verkkotapahtumia ja työpajoja

Avoimen tieteen syystyöpaja 5.10. klo 9-15

Työpajapäivän tarkoituksena on vastata avoimen tieteen asiantuntijaryhmien ja työryhmien tarpeeseen työstää asioita yhdessä. Asiantuntija- ja työryhmien omissa osuuksissa keskitytään käytännön tekemiseen.

Tiedejulkaisemisen päivät 2021: Eettisesti, vastuullisesti – kestävästi 7.-8.10.

Vuosittain järjestettävillä Tiedejulkaisemisen päivillä keskustellaan monipuolisesti tiedejulkaisemiseen liittyvistä aiheista, kuten avoimesta julkaisemista, vertaisarvioinnista, markkinoinnista, toimitusprosesseista ja tiedepolitiikasta. Tiedejulkaisemisen päivät on tarkoitettu kaikille tiedejulkaisemisesta kiinnostuneille: kustantajille, tutkijoille, toimittajille, yliopistokirjastoille, tiede- ja valtionhallinnolle. Tilaisuuden järjestävät Tieteellisten seurain valtuuskunta, Tiedonjulkistamisen neuvottelukunta, Suomen tiedekustantajien liitto ja Kansalliskirjasto.

Avoimen datan lainsäädäntö ja tutkimus -webinaari 12.10.

Miten avoimen datan direktiivin pohjalta muodostunut lainsäädäntö vaikuttaa tutkimusyhteisöön ja tutkimusaineistojen avaamiseen? Lisätietoja. Ilmoittautumislomake.

SSHOC Workshop 13.10.2021

Data Protection in research practice: The GDPR and the ELDAH Consent Form Wizard. More information.

Avoimen tieteen syyspäivät 24.-25.11. Turussa

Päivillä pohditaan tieteen ja tutkimuksen infrastruktuureja.

OA-viikon tapahtumia UEFissa

Kuvituskuva

From principles to practices: Open Science at Europe’s universities. 2020-2021 EUA Open Science Survey results

The report presents the findings of the 2020-2021 EUA Open Science Survey and provides evidence-based recommendations for institutions, researchers, research funders and policymakers on the transition towards Open Science. With more than 270 responses from 36 European countries, the survey report focuses on the level of development of Open Science in European universities. It also addresses the role of Open Science in institutions’ strategic priorities and its implementation in institutional practices. Read more and download the report.

Emerald, Taylor & Francis, and Wiley: quotas for free Open Access articles for 2021 have been or will soon be filled

Licence agreements have been made with several publishers containing Author Processing Charge (APC) bonuses for UEF employees. Most often, the bonus in question is that the article will be published free of charge as an open access article in the publisher’s journal. Some agreements feature an annual quota of articles or a maximum sum for publishing free-of-charge open access articles. The free-of-charge OA articles in the Wiley contract have been used up for 2021. It is estimated that the Emerald article quota will be filled in early October and Taylor & Francis’s quota in late October (you can follow the situation on the APC pages). Free-of-charge OA publishing of articles in the journals of the aforementioned publishers will be reopened at the start of 2022. We are not aware of similar interruptions with other publishers’ journals.

After the quota of OA articles has been filled, the articles will be published in hybrid journals only behind a paywall, unless the author pays for the Author Processing Charge. With regard to fully open OA journals, the author is liable for the APC.

The Open Science Secretariat will review the impact and operations of open science coordination through the means of self-assessment in autumn 2021

How well does the coordination of open science and research work? What are its strengths, and what should be developed next? Does coordination produce results the research community needs and wants? The objective is to review the development of open science coordination from 2018 to 2021 after the coordination became a permanent assignment of the Federation of Finnish Learned Societies (TSV), following the Ministry of Education and Culture’s Open Science and Research project. Special attention will be paid to the implementation of the joint development model of science policy strategies promoting openness and the model’s impact as a driving force of national open science work.

    • The self-assessment survey will be launched during the Open Science Autumn Workshop on 5 October, and the interviews will be conducted in September and October.
    • The self-assessment will be published during the Open Science Autumn Conference in Turku on 24 November.

The Statement on Open Access to Academic Books

cOAlition S has published the statement on Open Access for Academic Books. With the statement, cOAlition S sets a clear direction for academic books to become open access. The recommendation is “All academic books based on original research that was directly supported with funding from cOAlition S organisations should be made available open access on publication”.

On topic, more on the blog: From Open Academic Articles to Open Academic books

Openness recommendations for education and educational materials 2021

The recommendations support the Openness Strategy of Education and Educational Materials and present good practices for implementing the objectives and goals of the strategy in practice. The recommendations were made available for public comments in spring 2021, and the final result was approved in the spring meeting of the Expert Panel in Open Education on 5 May. The recommendations were presented to the National Open Science and Research Steering Group on 23 August 2021, and they will be published collectively in the Responsible Research series in late 2021. The key contents of the recommendations will be available on the Expert Panel’s website before this.

The Horizon Europe and Open Science

The Horizon Europe program emphasizes open science and its consolidation into action. The idea is to promote open cooperation and early sharing of data and ideas. The new recommendations are to share research ideas and research data as early as possible through preregistration or preprints and exploit citizens and civil society in co-creation of content for example crowdsourcing. Traditional requirements are already mandatory, such as data management plans, open access to peer-reviewed publications, open access to research data (with exceptions). A free Open Research Europe (ORE) publishing platform is also available for Horizon 2020 and Horizon Europe. More information

The Finnish research community is interested in the future of Finnish scientific periodicals

Open access to researched information is one of the key objectives of open science. Finnish scientific periodicals are important to the operations of society, but the transition to openness is challenging from the perspective of the publications’ operational prerequisites. A solution to this challenge has been searched for a long time. The solution proposals sent for a round of comments in May and June were the latest step in this work. The comments (in Finnish)

UNESCO released its recommendations on Open Science to be adopted by UNESCO’s General Conference during its next session in November 2021

UNESCO Recommendation on Open Science

Courses, webinars, online events and workshops

Open Science Autumn Workshop 5 October 9 am–3 pm

The purpose of the workshop day is to provide open science expert groups and work groups with the long-awaited opportunity to discuss their work together. The expert and work groups‘ own sections focus on practical applications.

Academic Publishing Days 2021: Ethically, responsibly – sustainably 7–8 October

The annual Tiedejulkaisemisen päivät (Academic Publishing Days) event is a forum for multifaceted discussions on the subjects related to academic publishing, such as open access publication, peer reviewing, marketing, editorial processes and science policies. The Academic Publishing Days event is intended for anyone interested in academic publishing: publishers, researchers, journalists, university libraries, academic and state administrative branches. The event is held by the Federation of Finnish Learned Societies, the Committee for Public Information, the Finnish Association for Scholarly Publishing and the National Library of Finland.

Open data legislation and research webinar on 12 October

How does legislation based on the open data directive affect the research community and open access to research materials? Further information (in Finnish)

SSHOC Workshop 13 October 2021

Data Protection in research practice: The GDPR and the ELDAH Consent Form Wizard

Open Science Autumn Conference in Turku 24–25 November

The conference focuses on the infrastructures of science and research.

UEF Open Access Week Events

More information on open science issues is available from Research Support at the UEF library, Open science and OpenUEF Yammer.

Tomi Rosti, tietoasiantuntija | Information Specialist
Tutkimuksen tuki | Research support
Opetus- ja tietopalvelut | Training and Information Services