SENSOTRA tutkimushankkeen aistiympäristökokemukset talteen | SENSOTRA research project sensory environment experiences captured

(Please, scroll down to read a summary in English.)

SENSOTRA-hankkeessa tutkitaan eri sukupolvien edustajien kokemuksia omasta elinympäristöstään. Erityisen kiinnostuneita projektin tutkijat ovat olleet siitä, miten erilaiset laitteet ja teknologiset apuvälineet vaikuttavat ihmisten elämään. Tutkimuksen kohteena on kolmen keskisuuren eurooppalaisen kaupungin – Turun, Brightonin ja Ljubljanan – elettyjen aistiympäristöjen muutos aikavälillä 1950—2021. Puolet tutkittavista on eri alojen taiteilijoita. Hankkeen johtaja, kulttuurintutkimuksen professori Helmi Järviluoma sai Euroopan tutkimusneuvostolta (ERC) noin 1,9 miljoonan euron varttuneen tutkijan tutkimusmäärärahan vuosille 2016—2021.

Tieteidenvälinen hanke tuottaa rikasta dataa

Tieteidenvälisessä hankkeessa on keskitytty tutkimaan ylisukupolvisia ympäristösuhteita erityisesti aistielämäkertojen avulla. Äskettäin ilmestyneessä humanistista kaupunkitutkimusta esittelevässä kirjassa projektin tutkijat kuvaavat SENSOTRA:n päämetodia seuraavasti:

Tutkimuksen aistielämäkerralliset kävelyt toteutettiin siten, että eri sukupolvia edustavat parit kulkivat yhdessä yhden tai useamman tutkijan kanssa kaupungilla. Kumpikin tutkittava sai vuorollaan valita kävelyreitin. Kävelyiden aikana keskusteltiin aistimuksista ja aistimuistoista. Puhe ja muistelu keskittyivät yleensä tutkittavien kokemuksiin ympäristönsä muutoksista sekä siihen, kuinka tapamme käyttää kaupunkia on vuosien ja vuosikymmenten varrella – ja myös teknologioiden kehittyessä muuttunut. Keskustelut ovat fokusoituneet sekä aistiympäristöön itseensä että siihen, kuinka tapamme “käyttää” kaupunkia on vuosien ja vuosikymmenten varrella – ja myös teknologian kehittyessä – muuttunut. (Järviluoma, Aula, Pöllänen, Pärjälä, Tiainen & Venäläinen 2021, 63.)

Hanke tallentaa näitä eri sukupolvien kokemuksia aistiympäristöistä videoina, kuvina, äänitallenteina ja paikkatietoina. Hankkeen alkuvaiheessa oli kunnianhimoinen tavoite toteuttaa avoimen tieteen periaatteita ja avata kerättävää aineistoa mahdollisimman avoimesti jatkokäyttöön. Tämä oli kirjattuna myös hankkeen aineistonhallintasuunnitelmaan.

Datan avaamisen haasteet ihmistieteissä

Tutkimusaineiston avaamisessa kuitenkin törmättiin heti haasteisiin: tietosuojalainsäädännön mukaan avoimeen käyttöön voidaan antaa vain anonyymiä aineistoa, josta yksittäiset henkilöt eivät ole tunnistettavissa. Esimerkiksi kasvokuva ja puheääni ovat henkilötietoa. Tämän hankkeen etnografisen aineiston anonymisointi eli henkilötietojen pysyvä poistaminen, ei ole mahdollista ilman että aineisto menettäisi tieteellistä ja kulttuurihistoriallista arvoaan. Niinpä jo alkuvaiheessa päädyttiin siihen, että aineisto on arkistoitava tunnisteellisena (Järviluoma & Ruotsalainen 2018.) Vielä hankkeen loppuvaiheessa on epäselvää, miten tätä ainutlaatuista arkistoitavaa aineistoa voidaan luvanvaraisesti antaa jatkokäyttöön.

Koska varsinaisen tutkimusaineiston antaminen avoimeen käyttöön ei ollut mahdollista, hankkeessa toteutettiin interaktiivinen Sensotra Tour verkkosivu osoitteeseen: https://www.thinglink.com/scene/1364831714358067201. Sivusto esittelee aistielämänkerrallisia kävelyjä kolmessa kaupungissa, hyödyntäen sekä 360-kuvia ja 360-videoita että äänitallenteita äänimaisemista ja haastatteluista. Tutkittavien anonymiteetin takaamiseksi haastatteluosuudet on tuotettu ääninäyttelijöiden avulla.

Kokonaisuutena tutkimusaineistoa syntyi lähes yhden teratavun verran. Suurin osa aineistosta on videomuotoista. Videot on tallennettu mov-tiedostomuodossa. Aineistoon kuuluu lisäksi äänihaastatteluita, jotka on tallennettu wav-tiedostomuodossa. Aineistosta löytyy myös 360-valokuvia, tilaääntä, GPS-dataa, atlas.ti-, Excel-, ja Word-tiedostoja sekä PDF-dokumentteja. Suurin osa aineistosta sisältää henkilötietoja, joten aineiston käsittelyssä on huolehdittava tietosuojaan liittyvistä kysymyksistä. Näissä on noussut uusia haasteita hankkeen aikana voimaan tulleen Euroopan yleisen tietosuoja-asetuksen vuoksi.

Koko aineisto on katsottu kulttuurihistoriallisesti merkittäväksi, joka halutaan säilyttää pitkäaikaisesti tutkimustarkoituksiin kokonaisuutena, jolloin sitä ei voida myöskään anonymisoida menettämättä itse aineistoa. Hankkeen aikana aineisto on ollut tallennettuna EUDAT:n B2DROP-palvelussa ja se on tarkoitus siirtää IDA-palveluun ja sieltä edelleen pitkäaikaissäilytykseen Fairdata-PAS -palveluun.

Pitkäaikaissäilytykseen siirtyminen on edellyttänyt, että aineistoa on tarkastettu monista näkökulmista ja tiedostomuotojen siirtokelpoisuudesta on täytynyt tehdä selvityksiä ja ratkaisuja siitä, mitä aineistolle tarvitsee tehdä ennen pitkäaikaissäilytykseen siirtämistä. Hankkeen toimijat ovat olleet yhteydessä CSC – Tieteen tietotekniikan keskuksen asiantuntijoihin, joilla on ollut pääsy tiedostoihin ja näin he ovat voineet keskustella heidän kanssaan ilman välikäsiä.

Fairdata-PAS palvelun käyttöönottoa valmisteltiin hakemalla tallennuslupaa Opetus- ja kulttuuriministeriöstä, jonka jälkeen ryhdyttiin keskustelemaan palvelusopimuksen laatimisesta yliopiston ja CSC:n kanssa. Käytössä oleva palvelusopimus on yliopiston sopimussäännösten vastainen, joten sopimuksen allekirjoittamista varten täytyi laatia erillisen selvitys allekirjoittajalle ennen sopimuksen hyväksymistä.

Myös sopimuksen liitteissä on ollut haasteita, kun palvelun käyttötarkoituksen on palvelusopimuksen mukaisesti tutkimus, mutta pitkäaikaissäilytystarpeen mukaisesti tarpeemme on myös arkistoinnillinen. Tämän huomiointi edellyttää erityiskirjauksia aineiston käsittelyliitteeseen. Kirjaston tehtävänä on ollut koordinoida hankkeen toimijoita prosessin edistämiseksi ja tehtävien aikatauluttamiseksi.

Hyvä datanhallintasuunnitelma ja ennakointi auttaa datan avaamisessa

Hanke opetti paljon tutkimusdatan avaamisesta sekä tutkijoille, että dataan liittyvien palveluiden toteuttajille. Humanistinen tutkimus, jossa tutkitaan lähtökohtaisesti yksilöitä, näyttäytyy erityisen haasteelliselta sekä tutkijoiden, että tutkimuskohteiden kannalta. Yksi keino avata aineistoa laajan yleisön nähtäville on tämä SENSOTRA -hankeen toteuttama muokattu versio, jolla annetaan kuva – jopa näytelty – siitä, mitä aineisto on.

Varsinaista henkilötietoja sisältävää tutkimusaineistoa voidaan tietyissä tapauksissa luovuttaa luvan varaisesti toisille tutkijoille tutkimuskäyttöön, mutta käytännöt tähän ovat vasta muotoutumassa. Jos aineisto on mahdollista anonymisoida, kuten esimerkiksi usein haastatteluaineistoissa voidaan tehdä, avaaminen helpottuu. Tällöinkin on syytä panostaa etukäteissuunnitteluun.

Tutkimushankkeelle ja tutkijoille onkin erityisen tärkeää valmistella viimeistään hankkeen alussa se, miten tutkimusta ja sen tuloksia halutaan avata. Selkeät sopimukset kaikkien toimijoiden kanssa, mukaan lukien tutkimuskohteena olevat henkilöt, voivat mahdollistaa laajankin aineiston avaamisen ja ne tulee tehdä heti hankkeen alussa. Jälkikäteen niiden laatiminen on hankalaa ja aikaa vievää.

Tutkijoiden kannattaa ottaa yhteyttä jo aineistonkeruuta suunnitellessa siihen arkistoon, minne aikovat aineistoa tallentaa tutkimuksensa jälkeen. Näin arkiston asiantuntijat voivat auttaa huomioimaan tarvittavat toimet esimerkiksi tutkittavien informoinnissa, ja joko aineiston anonymisoinnin tai sen arkistoimisen henkilötietojen kannalta.

Uudet teknologiat myös mahdollistavat tutkimuskohteen monipuolisen havainnoinnin ja datan tallentamisen. Tässä kannattaa olla yhteydessä myös viimeistään tutkimushankkeen alussa datan tallentamisen ja avaamisen asiantuntijoihin, jotta tiedostomuotojen sopivuus varsinkin pitkäaikaiseen käyttöön voidaan varmistaa.

Lähteet

Järviluoma, H., Aula I., Pöllänen, S., Pärjälä, E. & Venäläinen, J. 2021. Kaupunki taiteena ja taitelijat kaupungissa – Taiteentekemisen ja ympäristön yhteismuotoutuminen aistielämäkerrallisilla kävellyillä. Teoksessa Humanistinen kaupunkitutkimus, toim. Tanja Vahtikari, Terhi Ainiala, Aura Kivilaakso, Pia Olsson & Panu Savolainen. Tampere: Vastapaino.

Järviluoma, H., & Ruotsalainen, J. 2018. Betoniporsaita avoimen tiedon valtatiellä: SENSOTRA-hanke tietosuojalainsäädännön murroksessa. Elore, 25(2). https://doi.org/10.30666/elore.77216

Briefly in English

The SENSOTRA project examines the experiences of different generations of their own habitat. Researchers in the project have been particularly interested in how different devices and technological aids affect people’s lives. The study focuses on the change in sensory environments experienced by three medium-sized European cities – Turku, Brighton, and Ljubljana – between 1950 and 2021. Half of the subjects are artists from different fields. The project leader, Helmi Järviluoma, Professor of Cultural Research, received a research grant from the European Research Council (ERC) of approximately EUR 1.9 million for a researcher for the period 2016–2021.

The project taught a lot about opening research data to public use for both researchers and data service providers. Humanistic research, which basically examines individuals, seems to be particularly challenging for both researchers and research subjects.

One way to open research data for wide audience is the SENSOTRA’s modified version that gives an overview – even a highly edited one – of what the material is. Sensotra Tour in an interactive web page that demonstrates the sensobiographic walks carried out in three cities. It uses 360-photos, 360-videos, soundscape recordings and recorded interviews. The excerpts of the interviews are acted by the voice actors to secure the anonymity of the interviewees.

In certain cases, the actual research data containing personal data can be shared to researchers through permits for reuse in research. However, the practices for this are still taking shape. If it is possible to anonymize the data, as it is often for example with interview data, opening the data is easier. Even then, it is essential to plan carefully in advance how to open the data.

It is therefore important for the research project and researchers to prepare, latest at the beginning of the project, how the research and its results are to be opened. Clear agreements with all actors help in this and these must be made at the beginning of the project. Post-preparation is cumbersome and time-consuming. At the very beginning of the data collection planning, researchers should contact the archive where they are planning to archive the data after the research. The experts in the archive can assist to consider all needed aspects such as informing the participants and either anonymizing the data or archiving it with personal data.

New technologies also enable versatile observation and storing different types of data. Here, it is also worth contacting experts in data management at the beginning of the research project, to ensure the suitability of the file formats, especially for long-term use and preservation.

Helmi Järviluoma, tutkimusjohtaja | Research Director
Humanistinen osasto / Suomen kieli ja kulttuuritieteet | School of Humanities / Finnish Language and Cultural Research

Anne Karhapää, tietoasiantuntija | Information specialist
Tomi Rosti, tietoasiantuntija | Information Specialist
Tutkimuksen tutki | Research support
Opetus- ja tietopalvelut | Training and information services

Jarmo Saarti, kirjaston johtaja | Library Director

Jaa tämä / Share this
Share

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.