Tieteen avaamisella on väliä: Oikeudenmukaisuutta rakentamassa | It Matters How We Open Knowledge: Building Structural Equity

(Please, scroll down to read in English.)

Varmaan lähes jokainen tieteen parissa työskentelevä on jo törmännyt avoimen tieteen käsitteeseen, mutta koska kertauksesta ei koskaan ole haittaa: Avoin tiede ei ole vain kokoelma tutkimuksen teon tapoja ja suosituksia, vaan kokonaisen tutkimuskulttuurin muutosprosessi. Avoin tiede kattaa niin tutkimusjulkaisujen, -aineistojen ja -menetelmien avoimen saatavuuden, avoimen vertaisarvioinnin, avoimen lähdekoodin ja avoimien standardien hyödyntämisen, tutkimusprosessin ja toimintatapojen avoimuuden, tutkijoiden avoimesta tieteestä meritoitumisen kuin avoimen oppimisenkin. Vaikka avoin tiede on käynnissä oleva muutosprosessi, on tieteen avoimuus kuitenkin aina ollut osa vastuullista tiedettä. Läpinäkyvyys ja avoimuus ovat tutkimuksen keskeisiä arvoja.

Avointa tiedettä tehdään tutuksi vuosittain vietettävällä kansainvälisellä avoimen tieteen viikolla (Open Access Week, OA-viikko), tänä vuonna 25. – 31.10.2021. Tämän vuoden avoimen tieteen viikon teema “It Matters How We Open Knowledge: Building Structural Equity!” (Sillä on väliä, miten avaamme tietoa: Rakenteellista tasa-arvoa luomassa) on linjassa äskettäin julkaistun Unescon avoimen tieteen suositusluonnoksen kanssa ja korostaa suosituksen vaatimusta tasapuolisesta osallistumismahdollisuudesta kaikille tiedon tuottajille ja käyttäjille. Unescon suositus on ensimmäinen avoimen tieteen maailmanlaajuinen kehys, joka ohjaa eri maiden hallitusten työskentelyä, pyrkiessään edistämään tutkimusaineistojen avointa saatavuutta.

Avoimen tieteen viikko tuo keskusteluun erityisesti tutkimuksen avoimuuteen tähtäävän toimintakulttuurin muutoksen. Avoimella toimintakulttuurilla pyritään nostamaan oikeudenmukaisuus keskiöön, koska avoimella tieteellä voidaan edistää myös kehittyvien maiden ja niissä toimivien tutkijoiden tasapuolista osallistumista tieteellisten tutkimustulosten hyödyntämiseen ja vastavuoroiseen jakamiseen Unescon suositusten mukaisesti. Unescon suosituksissa esimerkiksi sijainti, kansalaisuus, rotu, ikä, sukupuoli, ansiot, sosioekonomiset olosuhteet, uravaiheet, kieli, uskonto, vammaisuus tai etninen tausta eivät saisi olla tieteellisen tiedon yhdenvertaisen hyödyntämisen esteenä. Tyypillisenä käytännön esimerkkinä tästä ovat tieteelliset julkaisut. Tutkimustulosten julkaiseminen pääosin vain vertaisarvioiduissa tieteellisissä lehdissä voi edistää tutkijan uraa, mutta globaalisti ajateltuna vain harvalla on pääsy näihin maksumuurin takana oleviin julkaisuihin. Samoin jatkokäyttöön soveltuvista tutkimusdatoista edelleen vain pieni osa on avoimesti hyödynnettävissä. Myös avoimilla oppimateriaaleilla voidaan tehokkaasti lisätä tasa-arvoa ja oppimisen äärelle pääsyä.

Avoimen tieteen päähyödyiksi voidaan katsoa resurssien jakamisen myötä tapahtuva tieteen kehityksen nopeutuminen, tutkimuskäytäntöjen läpinäkyvyyden lisääntymisestä johtuva laadun ja tutkimuksen toistettavuuden parantuminen, sekä tutkimustulosten paremman saavutettavuuden myötä lisääntyvä yhteiskunnallinen vaikuttavuus. On hyvä pitää mielessä myös se, että esimerkiksi tutkimusaineistojen vapaa jakaminen saattaa lisätä viittauksia tehtyyn tutkimustyöhön ja edistää näin tutkijan uraa. Oletko sinä jo miettinyt, kuinka voisit omalla työlläsi edistää oikeudenmukaisuutta ja tieteen saatavuutta?

Kansainvälinen avoimen tieteen viikko on tutkimuksen ja koulutuksen avoimuutta ja oikeudenmukaisuutta edistävän kansainvälisen organisaation, SPARC:n, ja yhteistyökumppaneiden käynnistämä tutkimuksen avointa saatavuutta edistävä toimintaviikko, jonka toiminta aloitettiin vuonna 2008. Tapahtumaan voivat osallistua yksityishenkilöt ja organisaatiot ympäri maailman. OA-viikon löydät somesta tunnisteella #OAweek.

Myös UEF:ssa vietetään OA-viikkoa. Tarjolla on muun muassa “open science –kahviloita”, työpaja, blogikirjoituksia sekä jo perinteiksi muodostuneet avoin gradu -palkinnon arvonta ja vuotuinen avoimen tieteen edistäjän palkitseminen. Tule mukaan tapahtumiin ja seuraile OA-viikkoa somessa ja kirjaston sivuilla!

Open Access Week 2021: It matters how we open knowledge: Building structural equity. October 25-31.
Open Access Week 2021

Anyone working in science will undoubtedly already have heard of the concept of open science, but it bears repeating: In addition to being a collection of research methods and recommendations, open science refers to the entire process of change within scientific culture. The concept of open science covers the public availability of research publications, materials and methods; the utilisation of open peer reviews, open source code and open standards; the openness of research processes and operating methods; the distinguishing of researchers through open science; and open education. Even though open science can be characterised as an ongoing process of change, the openness has always been a part of responsible science: Transparency and openness are core scientific values.

Awareness of open science is raised during the annual Open Access (OA) Week, which is held 25–31 October 2021 this year. The theme for this year – It Matters How We Open Knowledge: Building Structural Equity! – is in line with the recently published UNESCO Recommendation on Open Science and emphasises the requirement of equal participation opportunities for all producers and consumers of scientific information specified in the recommendation. The UNESCO recommendation is the first global open science framework guiding the work of governments in various countries in their efforts to promote open access to research materials.

The Open Access Week puts special focus on the change in operating culture aiming for improved transparency. The objective of an open working culture is to emphasise fairness, because open science can be used to promote the equal participation of emerging countries and researchers working in emerging countries in the utilisation and reciprocal sharing of scientific information in accordance with UNESCO recommendations. According to UNESCO recommendations, location, nationality, race, age, gender, income, socio-economic circumstances, phase of career, language, religion, disability or ethnic background should not impede the equal utilisation of scientific knowledge. Scientific publications are a typical practical example of this. Primarily publishing research results in peer-reviewed scientific journals may promote a researcher’s career, but in global terms, only relatively few people have access to these publications which are often protected by a paywall. Similarly, only a small proportion of research data suitable for further utilisation is openly accessible. Open learning material can also be used to increase equality and access to learning efficiently.

The increasing speed of the development of science, the improvement of research quality and repeatability due to an increase in the transparency of research practices, as well as increasing social impact due to the improved accessibility of research results can be counted among the main benefits of open science. We should also remember that openly sharing research materials may lead to an increase in references to the research work conducted and promote the researcher’s career. Have you thought about how you could promote fairness and accessibility of science through your work?

The international Open Access Week is an action week established by SPARC, an organisation promoting transparency and fairness in research and education, and its cooperation partners in 2008 to promote open access to research. Private individuals and organisations throughout the world can participate in the week. You can find Open Access Week on social media by using the hashtag #OAweek.

UEF is also participating in OA Week. The programme includes ‘open science cafés’, a workshop, blog posts and the already traditional raffle of the OA master’s thesis grant and the annual Open Science Award. Attend events and follow OA Week on social media and on the Library website!

Tomi Rosti | tietoasiantuntija | information specialist
Kaisa Hartikainen | tietoasiantuntija | information specialist
Opetus- ja tietopalvelut | Training and information services

Share

Tutkimusaineistojen asiantuntijoiden monet kasvot | The many faces of research data experts

(Please, scroll down to read in English.)

Tutkimusdataan liittyvien ammattien ja asiantuntijuuksien määrittely ei ole vielä vakiintunut. Joillain tutkimusaloilla data-ammattilaisia on työllistetty jo vuosikymmeniä, joillain ei edes tunnisteta sellaisten tarvetta. Ammattinimikkeitä ja työtehtävien osaamissisältöjä on runsaasti. On datamanageria, data stewardia, data-analyytikkoa, data championia ja tietoasiantuntijaa.

Tutkimuksen yhteydessä tutkimusaineistojen asiantuntijuuteen kuuluu keskeisesti niiden hallinnan laaja-alainen ymmärrys avoimen tieteen periaatteiden mukaisesti. Tällöin asiantuntijuuteen ei kuulu ainoastaan – tai välttämättä ollenkaan – teknisluonteinen datan käsittely, vaikka sellainen herkästi liitetäänkin kaikkiin data-alkuisiin nimikkeisiin. Lähtöoletuksena on, että tutkija on vastuussa itse omasta aineistostaan. Tutkija saattaa kuitenkin tarvita apua tutkimuksen ja tutkimusaineiston elinkaaren vaiheissa. Erityisen tärkeää on pitää mielessä, että tutkija on oman tutkimusaineistonsa erityisasiantuntija vähintäänkin sisällöllisesti. Tämä saattaa jäädä helposti syrjään data-asiantuntijuuksien keskustelusta.

Tässä blogikirjoituksessa pohdimme tutkimusaineistojen asiantuntijuuden monia kasvoja ja houkuttelemme tutkijoita tuomaan esiin omia aineistonhallinnan tarpeita, toiveita ja turhautumisia. Tähän on hyvä tilaisuus OA-viikolla 27.10.2021 järjestettävässä työpajassa tutkijoille Tutkijoiden dataosaaminen ja -tarpeet esiin.

Tutkijat ja organisaatiot määrittelemässä datanhallinnan palveluja ja osaamisen sisältöjä

Kunnianhimoinen tavoite tutkimusdatan, tai vähintään sitä kuvailevan metadatan, avaamiseen FAIR-periaatteiden mukaisesti konkretisoituu lisääntyneenä tarpeena kehittää tutkimusorganisaatioiden datanhallinnan tukipalveluita. Tähän liittyy erottamattomasti myös tarve monipuolistaa tutkijoiden datanhallintaa täydentäviä ja avustavia asiantuntijuuksia. Vaikka FAIR-kirjainyhdistelmä on ehkäpä jo monelle tuttu, sen merkityssisältö saattaa olla käytännön toteutusten osalta hämärän peitossa. FAIR-toimintakulttuuri viittaa tutkimusaineistojen osalta niin kutsuttuihin FAIR-dataobjekteihin, jotka ovat helposti löydettävissä (Findable), saavutettavissa (Accessible), yhteentoimivia (Interoperable) ja uudelleenkäytettävissä (Reusable). Tutkimusaineistojen avoimuuden palveluiden kehitystyössä pyritään edistämään tutkimusyhteisöjen ja tutkijoiden mahdollisuuksia tuottaa FAIR-periaatteiden mukaista dataa ja metadataa, joita avaamalla tietoa voidaan hyödyntää ja vertailla niin kansallisella kuin kansainvälisellä tasolla muun muassa European Open Science Cloud (EOSC) -pilvipalveluiden välityksellä.

Kansallisella tasolla on työstetty tavoitteita ja toimenpiteitä tutkimusaineistojen avoimuuden palveluista organisaatioissa osana avoimen FAIR-toimintakulttuurin edistämistä. Esimerkiksi keväällä 2021 julkaistussa, tutkimusaineistojen avointa saatavuutta käsittelevässä linjauksessa todetaan, että ”tutkijoilla on käytettävissään vastuullisen aineistonhallinnan mahdollistavat infrastruktuurit ja palvelut, ja niitä kehitetään tutkijoiden tarpeet huomioiden taloudellisesti kestävällä tavalla” (Tutkimusaineistojen ja -menetelmien avoimen saatavuuden linjaus, osalinjaus 1, s. 11).

Periaate asettaa monella tavoin kovat tavoitteet tutkimusorganisaatioille, jotka linjausten mukaan vastaavat tutkijoiden tarvitsemien infrastruktuurien ja palvelujen tuottamisesta. Mitä palveluja pitäisi olla tarjolla, millaista infraa ja asiantuntemusta tarvitaan ja mikä yksikkö tästä vastaa? Periaatteen toteuttaminen edellyttää myös tutkijoilta itseltään hyvää ymmärrystä tutkimusaineistojen avoimen saatavuuden ja hallinnan sisällöstä ja toteuttamisesta, jotta he pystyvät ylipäätään kertomaan omat tarpeensa.

Datanhallinnan ammattilaisia ja asiantuntijoita

Tutkimusaineistojen hallinnan kokonaisuus on sirpaleinen. Tutkimusaineistoihin ja -dataan kohdistuu lukuisia toimenpiteitä ennen tutkimusta, sen aikana ja tutkimuksen jälkeen, ja nämä toimenpiteet voivat erota merkittävästi tieteenalasta ja aineistotyypistä toiseen. Tutkimusorganisaatiot voivat olla hyvinkin erilaisia valtiosta, lainsäädännöllisestä asemasta ja tieteenalasta riippuen. Kaikki tämä heijastuu tutkimusdatan hallintaan liittyvissä ammateissa ja asiantuntijuuksissa, joiden määrittely on joidenkin asiantuntijuuksien kohdalla vakiintumassa mutta kautta linjan työtehtävissä ja nimikkeissä on vielä paljon kirjoa organisaatioiden räätälöidessä työtehtäviä omien tarpeidensa mukaan. Ammattinimikkeitä ja työtehtävien osaamissisältöjä on runsaasti ja tehtävät voivat perustua kokoaikaisuuteen tai osa-aikaisuuteen. Monissa organisaatioissa on jo vakiintuneempaa toimintaa, jossa datatuen peruspalveluita tuottavat yhteistyössä kirjaston tietoasiantuntijat sekä IT- ja lakipalveluiden asiantuntijat.

Yhtenä esimerkkinä tyypillisesti kokoaikaisina organisaatioihin palkattavista data-asiantuntijoista ovat datamanagerit. Datamanagerit työskentelevät yliopistoissa ja tutkimusorganisaatioissa eritoten kliinisten tutkimusten tukena sekä monitieteisissä tutkimusprojekteissa, joissa kerätään suuria datamääriä. Datamanagerin keskeisiin työtehtäviin sisältyy tyypillisesti datatietokantojen ylläpitoa ja tietokantoihin tulevan datan hallinnointia niin, että sen ominaisuudet täyttävät tutkimusryhmän tai organisaation datalle asettamat keskeiset vaatimukset. Datamanagereilla on usein keskeinen rooli jo datan keruun suunnittelussa ja kehitystyössä, jolloin he voivat osaltaan varmistaa kerätyn datan yhteensopivuuden ja laadun. Datamanageri on usein sidoksissa tiettyyn tai tiettyihin tutkimushankkeisiin.

Osa-aikaisina datan hallinnan asiantuntijoina ja tukihenkilöinä näyttäytyvät useissa yliopistoissa niin kutsutut data championit tai data agentit. Toiminnalla on pyritty vastaamaan tieteenalakohtaisen datanhallinnan tuen tarpeeseen rekrytoimalla joko vapaaehtoisina tai osa-aikaisella pestillä erityisesti tutkijoita ja muita datanhallinnan osaajia käyttämään tietyn osan työajastaan muiden tutkimusyhteisön jäsenten tukemiseen ja kouluttamiseen datanhallinnan eri osa-alueilla. Kun mukaan saadaan tutkijoita eri aloilta, pystytään hyödyntämään myös osaamista eri tutkimusmenetelmistä ja ymmärrystä eri tutkimuksen vaiheista ja prosesseista. Eräänä vahvana teemana data championien roolissa on lisätä tietoisuutta FAIR – periaatteista ja niistä konkreettisista teoista, joilla kukin voi omalta osaltaan soveltaa periaatteita tuottamansa tutkimusdatan hallinnassa. Data championeille tyypillisinä työkaluina toimivat muun muassa työpajat, luennot sekä datanhallinnan hyviä käytäntöjä kiteyttävien tietopakettien kehittäminen.

Tutkijoiden dataosaaminen ja -tarpeet esiin: työpaja tutkijoille

Edellä kuvatut esimerkit erilaisista datanhallinnan asiantuntijuuksista ja ammateista liittyvät myös Itä-Suomen yliopiston datatuen kehittämishankkeeseen. Sen yhtenä keskeisenä tavoitteena on kytkeä tiedekunnat ja niissä sijaitseva datanhallinnan osaaminen vahvemmin osaksi yliopiston datatuen muodostavaa moniammatillista asiantuntijoiden verkostoa. Hankkeessa tehdäänkin nyt pohjatyötä, jossa selvitetään datanhallinnan asiantuntijuuksia. Tämä auttaa linkittämään datanhallinnan osaamista eri tieteenaloilla osaksi laajempaa, koko yliopiston kattavaa verkostoa sekä kartoittamaan mahdollisuutta perustaa tutkijalähtöisiä data-asiantuntijuuksia – kuten data championeja – myös Itä-Suomen yliopiston tiedekuntiin ja laitoksille. Tutkijataustainen osaaminen täydentäisi siten UEFin tarjoamia tutkimusdatan tuen peruspalveluita.

Open Access -viikko 25.10–29.10.2021 toimii oivallisena foorumina avata keskustelua datanhallinnan arjesta kaikissa tiedekunnissa ja kaikilla tieteenaloilla. Kutsumme tutkijoita osallistumaan työpajaamme, jossa pohdimme tarkemmin eri tieteenalojen tutkimusaineistojen hallintaan liittyviä kokemuksia ja haasteita, ja miten näiden pohjalta kertyvää tietotaitoa voitaisiin hyödyntää laajemmin yli tiedekuntarajojen. Työpaja järjestetään keskiviikkona 27.10. Klo 13–15 etätapahtumana. Ilmoittautumisohjeet kirjaston kotisivulla. Samalla viikolla kirjasto järjestää myös kaksi Open Science Café -keskustelutilaisuutta, joten kannattaa olla kuulolla.

Harmaasävyvalokuva, jossa on keppien päälle asetettuja naamioita. | Grayscale photo of masks on a stick.
Photo by Francesco Ungaro from Pexels.

The definition of professions and expertise related to research data is not yet well-established. In some research fields, data professionals have been employed for decades, in some the need for such is not even recognized. There are plenty of professional titles and job competencies, such as data manager, data steward, data analyst, data champion and data expert.

In the context of research, expertise includes a broad understanding of the management of research data in accordance with the principles of open science. In this case, expertise does not include only – or necessarily at all – the technical processing of data although it is easily associated with all headings beginning with data. In principle, researchers are responsible for their own data. However, they may need assistance in the different stages of the research and research data life cycles. It is especially important to keep in mind that the researcher is a specialist in his or her own research data, at least in terms of content. This can easily be ignored when discussing data expertise.

In this blog post, we discuss the many faces of experts on research data and call researches to share their needs, hopes and frustrations. For this, there is a good opportunity in a workshop on 27 October Uncovering the data skills and needs of researchers. The workshop is part of the UEF Library´s events during the International Open Access Week.

Researches and organizations defining the services and the contents of expertise

The ambitious goal for opening research data (or at least the metadata) in line with the FAIR-principles materialises in a growing need for developing data support services in research organizations. This goes hand in hand with the need to diversify the data management expertise that complement and help the data management of the researchers.

The bar is set high for the research organization; according to national and international guidelines, they are responsible for providing the information and services that researchers need. What services should be available, what kind of infrastructure and expertise is needed, and which unit is the responsible one? Moreover, researchers need to have a good understanding of the content and implementation of the management and open access of research data, so that they can communicate their needs.

Experts and professionals of data management

The entity of research data management is rather fragmented. There are numerous procedures applied to data before, during, and after research, and these procedures can vary significantly depending on the field of research and the type of data used. Moreover, research organizations can be quite different depending on their country of location, legal status, and research foci. Such aspects are also reflected in the variety of research data management professions and experts. Some data management professions have started to become more established, while overall there is still quite an array of different job titles with somewhat overlapping work descriptions, as organisations tend to tailor expertise positions according to their specific needs. The professional titles and required qualifications are numerous, and the positions can be on a full- or part-time basis. Many organizations have already relatively established basic data management support services that are typically run as a collaborative effort between the library informaticians, IT-professionals and the law department.

One example of data management professionals hired typically on full-time basis to organizations are data managers. Data managers work at universities and research institutes, especially in support of clinical research as well as in multidisciplinary research projects amassing large quantities of data. Database maintenance is one of the typical tasks of data managers, as well as making sure that the attributed of data flowing into databases complies with those prerequisites assigned by research group, consortium, or organization. Data managers typically have a central role already in the planning phase of data collection, enabling them to make sure on their part that the data to be collected is compatible and of adequate quality. Data managers tend to be embedded in a specific research project or projects.

In several organizations, part-time data management experts and support personnel can appear in the form of data champions or data agents. Data champion programmes are an attempt to match the need for discipline specific research data management support by recruiting researchers (and other personnel with expertise on data management) on voluntary or part-time basis to spend some of their working time in support of and to train others in different areas of research data management. The participation of researchers as data champions of different disciplines has the added benefit of bringing in expertise in different research methods and understanding of the various processes and phases of research. The role of a data champion is often closely tied to the overall theme of increasing awareness on the FAIR-principle, including sharing information on the concrete actions that each member of the scientific community can apply in managing the research data they produce. Among the typical tools of data champions are work shops, lectures, and developing information packages about the best practices of data management.

Uncovering the data skills and needs of researchers: a workshop for researchers

The above-mentioned examples of data management experts and professions relate to a UEF project, which aims at developing the data support services. Among the tasks is a stronger link between the current central data support services and the faculties with their discipline specific know-how managing data.  Part of this work is to explore the possibility of developing a network of data champions in some form across the faculties and departments.

The Open Access Week that takes place on 25–29 October offers a good platform to open the discussion about research data management issues on a grass root level in every faculty and in every research field. We invite researchers to take part in the workshop to talk about and share the experiences and challenges of research data management as well as to search ways to disseminate the knowledge and know-how across the different disciplines and faculties.

The workshop takes place on October 27, at 1 to 3 pm, as an online event. Instructions for registration: UEF Library’s website. In the same week, the library also hosts two Open Science Cafés. Stay tuned.

Manna Satama, datanhallinnan projektisuunnittelija | Data management project planner
Niina Nurmi, datanhallinnan projektisuunnittelija | Data management project planner
Tutkimuksen tuki | Research support
Opetus- ja tietopalvelut | Training and information services

Share

OA-viikon onnittelut | OA Week’s compliments

Avoimen tieteen edistäjä 2020 | Open Science Award 2020

Avoimen tieteen teemaviikolla palkitaan vuosittain yliopiston taho, joka työllään edistää tieteen avoimuutta. Järjestyksessään viides avoimen tieteen edistäjän kunniakirja luovutettiin yliopistonlehtori Vesa Paajaselle (Ympäristö- ja biotieteiden laitos).

Vesa Paajanen avaa opetusta ja oppimateriaalia ansiokkaasti kaikkien saataville ja käyttää ilahduttavalla tavalla uusia tapoja ja teknologioita. Lisäksi hän toimii muutenkin avoimin mielin.

 

Vesa Paajanen
Vesa Paajanen

Each year, during the Open Science Week a UEFian (person or unit) is awarded as the contributor for open science and open access. The award was now given for the fifth time and handed over to University Lecturer Vesa Paajanen (Department of Environmental and Biological Sciences).

Vesa Paajanen makes teaching and learning materials open to all, uses new methods and technologies delightfully, and always acts with an open mind.

Aiemmin palkitut | Previously awarded

Avoin gradu -arvonnan voittaja | Open thesis raffle winner

UEF-kirjasto arpoo vuosittain 100 euron stipendin edeltävien 12 kuukauden aikana pro gradu -tutkielmansa tai syventävien opintojen opinnäytteensä avoimesti julkaisseiden UEFin opiskelijoiden kesken. Tämän vuoden stipendin arvontaan osallistui 77 opiskelijaa ja onnetar suosi Marina Cafaroa (Kasvatustieteiden ja psykologian osasto / Kasvatustiede, aikuiskasvatus ja ohjaus). Onnittelut voittajalle!

Marina Cafaro
Marina Cafaro

Every year, UEF Library raffles off a grant worth EUR 100 among UEF students who published their master’s thesis open access during the preceding 12 months. This year 77 students signed up for the raffle and the Fortune smiled on Marina Cafaro (School of Educational Sciences and Psychology / Education, Adult Education and Career Counselling). Congratulations!

Avoimessa julkaisemisessa kehittyminen | Advancing in open publishing

Kirjasto myös kukitti yksikön, jonka avoimessa julkaisemisessa on tapahtunut eniten edistystä. Luonnontieteiden ja metsätieteiden tiedekunnan infrastruktuuriyksikkö SIB Labs edistyi open access -julkaisemisessa 35 prosenttiyksikköä vuoden 2018 47 prosentista vuoden 2019 82 prosenttiin. Hienoa!

Viisi ihmistä seisomassa ja kaksi istumassa. Etualalla pöytä. Taustalla kaappeja joiden päällä pulloja sekä ikkuna. Yhdellä ihmisistä kukkakimppu sylissä.
SIB Labsin väkeä ja kirjastonjohtaja (vasemmalla)

In addition, the library gave a floral tribute to the unit that made the biggest progress in open publishing. The SIB Labs infrastructure unit in the Faculty of Science and Forestry advanced in open access publishing 35 percentage points from 47% in 2018 to 82% in 2019. Great!

 

Tuulevi Ovaska, erityistietoasiantuntija | Senior Information Specialist
Tuula Rissanen, tietoasiantuntija | Information Specialist
Opetus- ja tietopalvelut | Training & Information Services

Elli Piirainen, tietopalveluneuvoja | Information Services Advisor
Kirsi Salmi, tietoasiantuntija | Information Specialist
Tietoaineistopalvelut | Collection Services

Share