Big Data, tekoäly, sote, tietosuoja-asetus… BMF:n kevätseminaari 2018

(Please, scroll down to read a short summary in English.)

Tietoasiantuntijan täytyy pysyä ajan tasalla monenlaisista asioista. Lääketieteen ja lähialojen suomalaisten kirjasto- ja tietopalveluammattilaisten yhdistyksen Bibliothecarii Medicinae Fenniae (BMF) ry.:n tämänvuotinen kevätseminaari kokosi yhteen esityksiä monesta ajankohtaisesta aiheesta, jotka vaikuttavat eri alojen tietoasiantuntijoiden ja erityisesti terveystieteiden tietoasiantuntijoiden työhön.

Pääpuhujana oli dosentti Ilkka Kunnamo (Duodecim Oy) aiheenaan tyhjentävästi Big Data. Hän aloitti “big data” -käsitteen kuvailun neljän V:n avulla, jotka viittaavat datan määrään (volume), datan moninaisuuteen (variety), datan syntyvauhtiin (velocity) ja datan totuudenmukaisuuteen (veracity). Mieleenpainuvaa oli, miten datan määrä kasvaa tällä hetkellä kiihtyvästi. Hyvinä esimerkkeinä hän mainitsi esimerkiksi, että vuonna 2012 vuosittain ilmestyvien uusien lääketieteellisten artikkeleiden määrä ylitti yhden miljoonan rajan, tai että yksi genomisekvensoija tuottaa viidessä kuukaudessa noin 650 teratavua dataa. Siinä on haastetta niin tutkijoille kuin tietoasiantuntijoillekin! Kunnamo esitteli myös visioita siitä, miten tulevaisuudessa meistä kerättyä moninaista datamäärää, kuten vaikkapa genomiikka- tai metabolomiikkatason tietoa, voitaisiin hyödyntää tehokkaammin terveydenhuollossa esimerkiksi mietittäessä lääkityksen aloittamisen hyötyjä potilaalle suhteessa siitä mahdollisesti potilaalle aiheutuviin sivuvaikutuksiin ja hänen kokemaansa elämänlaatuun. Kunnamo toi kuitenkin hyvin esille esityksensä lopussa, että vaikka tekoälystä saattaa olla apua esimerkiksi joidenkin sairauksien ennustemallien tuottamisessa, se ei korvaa laadukkaita satunnaistettuja kontrolloituja tutkimuksia (RCT). Kuten ihmistenkin tuottamaan dataan myös tekoälyn tuottamaan tietoon tulee suhtautua tieteellisen tutkimuksen edellyttämällä kriittisyydellä.

Ilkka Kunnamo puhui Big datasta.

Toinen kutsuttuja puhuja, johtava tietoasiantuntija (Helsingin yliopisto, Terkko Health Hub, kirjasto) Jukka Englund kertoi Iris.AI:sta, joka on tekoälypohjainen tiedonhaun assistentti. Yksinkertaistettuna esittelet tiedonhaun aiheesi ja tutkimuskysymyksesi  Iris.AI:lle lyhyellä englanninkielisellä  abstraktilla, jonka jälkeen Iris.AI tekee erilaisia “viitekarttoja” aiheestasi. Kun annat palautetta Iris.AI:lle sen tekemän haun hyvistä puolista ja kerrot, mikä meni huonommin, Iris.AI oppii aiheestasi enemmän ja pystyy tekemään sinulle osuvamman haun. Aivan automaattiseksi tiedonhaku ei kuitenkaan ole muuttumassa, sillä ihmistä tarvitaan aina antamaan palautetta ja opettamaan konetta; tekoäly ei päihitä ihmisälyä! Muun muassa Itä-Suomen kirjastopäivillä on tarjolla lisätietoa tästä aiheesta.

Jukka Englund kertoi Iris.AI:sta.

Kolmannen pidemmän esityksen aihe oli huippuajankohtainen EU:n tietosuoja-asetus, josta puhui kehittämispäällikkö Ulla Ahlblad-Bordi Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta (THL). Uuden EU:n tietosuoja-asetuksen (General Data Protection Regulation, GDPR) päätavoitteina on vahvistaa yksilön henkilötietojen suojaa ja yksilön oikeuksia mutta myös edistää tietojen liikkumista jäsenvaltioiden välillä.  Yksilön henkilötietojen suoja ei suinkaan ole uusi asia, mutta uusi EU tietosuoja-asetus ja uusi kansallinen tietosuojalaki tuovat joitakin uusia periaatteita mm. henkilötietojen käsittelyyn. Esimerkiksi tutkimustiedon kerääminen, tiedon käyttö ja sen tuhoaminen tai arkistointi on suunniteltava entistä tarkemmin, ja tietosuojaan liittyvät riskit on otettava huomioon jo tutkimuksen suunnitteluvaiheessa. Yhä enemmän painotetaan sitä, että tutkittavilta tulee kerätä vain ne henkilötiedot, jotka ovat tarpeen tutkimuksen tekemisen kannalta. Tutkittavalla saattaa olla oikeus tarkastaa hänestä kerätty tieto, ja etukäteen on mietittävä, miten tämä käytännössä toteutetaan. Uutena periaatteena on ns. tutkijan osoitusvelvollisuus eli on pystyttävä osoittamaan, että tietosuoja-asetuksen periaatteita on noudatettu.  Myös oikeus tulla unohdetuksi, jatkuva päivitysvelvollisuus ja mahdollisuus siirtää tiedot järjestelmästä toiseen ovat uusia määräyksiä. EU-tason tietosuoja-asetusta täydennetään ja täsmennetään kansallisella lainsäädännöllä, jonka on tarkoitus tulla voimaan samaan aikaan eli 25.5.2018, kun tietosuoja-asetusta aletaan soveltaa kaikissa jäsenmaissa.

Tuulevi Ovaska piti esityksen sote-uudistusta sivuavasta aiheesta.

Lyhyitä, 10-15 minuutin puheenvuoroja oli ohjelmassa jäsenistölle tehdyn kutsun pohjalta saatu mukaan neljä, joista kaksi UEFin kirjastosta. Erikoissuunnittelija Mari Mäkinen (THL) kertoi palvelujen kokeilevasta kehittämisestä otsikolla Tietoaineistot tehokäyttöön ja informaatikko Arja Kunnela (Jyväskylän ammattikorkeakoulu) otsikon JAMK – local global library in Finland! alla muun muassa monimuoto-opiskelun ja etätyön sekä koulutusmyynnin ja kansainvälisten hankkeiden kirjaston palveluille asettamista haasteista.

Tuulevin lyhyt esitys Uutishuoneesta, hyvää päivää! kertoi kirjaston viestinnän uudelleen organisoitumisen tarinan, joka on pian luettavissa kirjaston vuosikertomuksesta. Toisen esityksen — Sote-uudistusta odotellessa — aiheesta on julkaistu artikkeli Arja Halkoaho, Kirsi Luoto, Tuulevi Ovaska, Jarmo Saarti, Tuomas Selander: Supporting the medical research and daily work at the hospital – analysing the library and information services at the Kuopio University Hospital.  Journal of the European Association for Health Information and Libraries 2018;14:9-14, ja puheenvuoro Kirsi Luoto, Tuulevi Ovaska, Jarmo Saarti: Yliopistosairaaloiden kirjasto- ja tietopalveluita ei tule unohtaa sote-uudistuksessa. Sosiaalilääketieteellinen aikakauslehti 2018;55:172–174.

BMF:n seminaarit ovat ajankohtaisen tietoannin lisäksi aina myös erinomaisia verkostoitumistilanteita ja -tapaamisia, joissa sekä kohtaa uudelleen että tutustuu uusiin alan kollegoihin koko maasta.

Esitysten materiaalit ovat saatavilla BMF:n sivuilla.

Briefly in English: Bibliothecarii Medicinae Fenniae (BMF) is a professional association for medical and health librarians and information professionals in Finland. BMF’s spring seminar 2018 included presentations about Big Data, Articificial Intelligence in information retrieval, EU’s General Data Protection Regulation (GDPR), service development, libraries as both local and global services, library communications reorganisation and university hospital library services in the context of the health and social services reform.

Virpi Lindi, tietoasiantuntija | information specialist
Tuulevi Ovaska, erityistietoasiantuntija | information specialist & communications coordinator
Opetus- ja tietopalvelut | Training and information services

Kuvakollaasit | Photo collages: Katri Larmo | BMF

Inspiraatioita, unelmia ja seikkailua – kirjaston henkilökunta opintomatkalla “kesäisessä” Helsingissä

Opintomatka Helsinkiin sai alkunsa henkilöstön keskuudesta tulleesta toiveesta. Bussimme starttasivat kampuksilta 1. kesäkuuta 2017 ja kohtasivat Varkaudessa, mistä jatkoimme matkaa yhdessä Espooseen.

Mitä kaikkea näimme? Otaniemessä edessämme oli ensimmäisenä Alvar Aallon suunnittelema, vuonna 1970 valmistunut kirjastorakennus, josta oli äskettäin peruskorjattu tyylikäs ja moderni Harald Herlin -oppimiskeskus. Meille kerrottiin, että uudistetut tilat tukevat uudentyypistä oppimista, tutkimusta ja työskentelyä. Pohjakerroksen entinen kirjavarasto on muuttunut monitoimiseksi Makerspace-tilaksi.



Palvelut on sijoitettu oppimiskeskukseen teemoittain: suojeltu toinen kerros toimii edelleen kirjasto- ja lukusalina, ensimmäisessä kerroksessa on Tori mediaseinineen ja kahviloineen. Uudet mediapalvelut sijoittuvat alimpaan kerrokseen. Oppimiskeskuksessa on myös kuva-aineistoja sisältävä, av-suunnittelua varten korkealaatuisella tietotekniikalla varusteltu Visual Resource Centre. Lisäksi käytettävissä on monipuolisia studiotiloja sekä opiskelu-, kokoontumis- ja näyttelytiloja.

Matka jatkui Otaniemestä Helsinkiin ja majapaikkaamme. Kesähostelli oli auki ensimmäistä päivää tänä vuonna, ja saimmekin kunnon ruuhkan aikaiseksi.

Kesäinen, joskin kylmä ja tuulinen ilta Helsingissä vei meidät seikkailemaan eri puolille pääkaupunkia; osa meni Korkeasaareen, jotkut Linnanmäelle ja osa testaamaan tietämystään pubivisailussa. Myös Hietaniemen hautausmaan puistoalueet sekä presidentin hauta vetivät monia puoleensa.



Perjantain kaksi tutustumiskohdetta olivat Kaisa-talo – Helsingin yliopiston pääkirjasto ja Oppimiskeskus Minerva. Olimme liikkeellä jo varhain, ja ehdimme ottaa yhteiskuvan Tuomiokirkon portailla.

Sitten jatkoimme matkaa kävellen Kaisa-taloon. Kaisa-talo – Helsingin yliopiston pääkirjasto on upea. Kuusi kerrosta, humanistisia, kasvatustieteellisiä, oikeustieteellisiä, teologisia ja valtiotieteellisiä aloja. Luku- ja työskentelytilaa on eri kerroksissa: sekä hiljaista työskentelytilaa että tutkija- ja alumnitiloja. Kaisa-talosta on kulku oppimiskeskus Aleksandriaan, joka on opiskelijoiden käytössä 24/7-kulkuluvalla. Omatoimiaikoina asiakkaat voivat lainata ja palauttaa aineistoa, noutaa saapuneita varauksia ja käyttää kaikkia kirjaston tiloja ja laitteita. Kaisa-talossa toimii myös Yhdysvaltain suurlähetystön ylläpitämä American Resource Center.


Oppimiskeskus Minerva on Kaisa-talon lähellä. Siellä on yleistä, avointa työ- ja lukutilaa 70 paikkaa, ja paikkoja ryhmätyöskentelyyn on noin sata. Ryhmätyöhuoneita voi varata OWA (Outlook Web App) -kalenterista:

Kotimatkalle lähdettiin iltapäivällä. Osa porukasta jäi Helsinkiin tuttavien ja ystävien valmistumisjuhliin. Tuuliseen kotimatkaan sisältyi muutama yllätys: Mikkelissä poikettiin kahville Kenkäveroon ja kuuluisasta Siiskosen leipomosta haettiin leipää ja herkkuja kotiin viemisiksi.

Opintomatka oli hyvin järjestetty, rentouttava ja antoisa. Uusia suuria ja pieniä ideoita jäi mieleen. Yhdessä oli mukavaa!

Kuvat ( Harri Kalinen, Maarit Putous, Ulla Raittonen, Kirsi Salmi, Tuula Rissanen ja Jari Tiihonen) ja tekstin yhteen kokosivat tietopalveluneuvoja Urho Heinonen ja  tietoasiantuntija Tuula Rissanen.

ITK 2017 – Interaktiivinen tekniikka koulutuksessa

ITK eli Interaktiivinen tekniikka koulutuksessa -konferenssi järjestettiin 5.-7.4.2017 tuttuun tapaan Hämeenlinnan Aulangolla. ITK on Suomen suurin digitaalisen koulutuksen ja oppimisen tapahtuma, ja se kokoaa vuosittain yhteen noin 2000 opettajaa, rehtoria, opetusteknologian asiantuntijaa, tutkijaa, päättäjää, opiskelijaa ja muita asiasta kiinnostuneita.

Osallistuin konferenssiin sekä päätoimisen kirjastotyöni näkökulmasta että sivutoimisen opetustyöni näkökulmasta. Opetustyöhöni liittyen minulla oli konferenssissa oma esitys posterina sekä Chat&foto esityksenä. Matkakertomukseni ja linkit esityksiin löytyvät myös tiivistettynä visuaaliseen Adobe Spark esitykseen.

Kirjastotyön näkökulmasta tarjolla oli monia mielenkiintoisia esityksiä. TIEKEn eli Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry:n järjestämässä työpajassa Miten koulutus vastaa työn muutokseen? pohdittiin digitalisaation tuomia muutoksia opetuksessa ja työssä. Tulevaisuuden mahdollisuuksina nähtiin:

  1. Työyhteisö- ja työkykytaidot, opettajuuden ”uberisaatio”
  2. Coachaaminen, palautteen antaminen, opiskelijan vahvuusalueiden tukeminen
  3. Tiedon jäsentäminen

Tietoon liittyvä osaaminen nähtiin yhdeksi tulevaisuuden mahdollisuudeksi, ja oppiminen löydetyn tiedon tulkintana, jäsentämisenä sekä oikeana lähdekritiikkinä ja tiedon oikeellisuuden arviointina. Tarvitaan siis taitoa ohjata opiskelijaa määrittämään ja arvioimaan tietoa, jäsentämään ja tulkitsemaan sitä. Katri Tanni ITK-ajatuspaja: Eikö digitaidoilla ole merkitystä?

TIEKE:n työpajan keynote-puheenvuoro Sami M. Leppänen, Kone Oyj johdatti pohtimaan työelämässä tarvittavia taitoja, ja miten koulutus niitä kehittää.

Tietotyö netissä: haastetaanko lukiolaisia riittävästi? -esityksessä Eero Sormunen (Tampereen yliopisto), Miika Marttunen, Timo Salminen (Jyväskylän yliopisto) Minna Lakkala, Liisa Ilomäki (Helsingin yliopisto) esittelivät kolmen yliopiston yhteisen tutkimushankkeen tuloksia lukiolaisten argumentatiivisista nettilukutaidoista ja niiden yhteyksistä lukiolaisten tietokäsityksiin ja arkielämän tietokäytäntöihin. Nettilukutaitoa käsittelevät tulokset osoittavat, että lukiolaiset osasivat kyseenalaistaa heille annettujen nettilähteiden uskottavuutta, mutta vain harvat osasivat perustella kriittisen arvionsa hyvin. Blogitekstin kriittinen arviointi onnistui lukiolaisilta hieman paremmin kuin videon. Keskustelussa nousi esiin se, että multimodaalisten tekstien lukutaitoon pitäisi panostaa enemmän koulussa. Pedagogisten käytäntöjen tutkimuksen tuloksien perusteella lukion tietotehtäviin kaivataan lisää haasteellisuutta, omakohtaisuutta ja yhteisöllisyyttä.  Monella opettajalla on edellytykset tukea oppilaita oppimaan nettiajan tietotyötaitoja, mutta opetukseen tarvitaan lisää yhteistyötä opettajien kesksen. Tutkimushankkeen kotisivulta saa lisää tietoa.

Liisa Ilomäki ja Eero Sormunen aloittamassa esitystä.

Augmented reality (AR) ja virtual reality (VR) eli lisätty ja virtuaalinen todellisuus olivat yksi näkyvä teema ITK konferenssissa ja sisältönä monessa esityksessä. Myös Itä-Suomen yliopiston Sm4rtLab – laajennetun todellisuuden etäohjattava fotoniikan laboratorio oli esillä.

Kirjastomaailmaankin lisätty ja virtuaalinen todellisuus tekevät tuloaan. Tiedonhaun pelillistäminen lisätyn todellisuuden avulla -esityksessä Marko Akkanen ja Janne Seppänen kertoivat Lahden kaupungin kirjaston ja Lahden ammattikorkeakoulun kehittämän pelisovelluksen käytöstä tiedonhaun opetuksessa. Lisätyn todellisuuden avulla pelillistämällä tiedonhakuun saadaan uusia yhteisiä kokemuksia, lisää motivaatiota ja rastisuunnistuksella samalla liikuntaa. Lue lisää.

Ohjelmassa oli runsaasti mielenkiintoista tarjontaa ja ITK-ilmapiiri on innostava. Tunnelmaa, kokemuksia ja esityksiä löytyy lisää sosiaalisesta mediasta tunnisteella #itk2017.

Anne Karhapää
tietoasiantuntija
Opetus- ja tietopalvelut