Uuden sukupolven kirjastojärjestelmiin

Liber2016_logo_vaaka-150-1

Kansainvälisessä tieteellisten kirjastojen LIBER-konferenssissa Helsingissä pidettiin Digitaalisten Kokoelmien Työryhmän työpaja aiheesta Uuden sukupolven kirjastojärjestelmät Euroopassa. (LIBER Digital Collections Working Group: Next Generation Library Systems in Europe). Kirjastojärjestelmällä tarkoitetaan tässä ohjelmistoa, joka sisältää mm. näyttöluettelon kirjaston kokoelmista. Pakettiin kuuluu myös kirjastolaisten käytössä olevia taustaohjelmistoja, joiden avulla hankitaan ja luetteloidaan aineistoja asiakkaiden saataville ja joilla pyöritetään muun muassa kirjojen lainausta, palautuksia sekä varausjärjestelmää. Lisäksi ohjelmistoissa on runsaasti muita asiakkaiden käyttöön tarkoitettuja palveluja.

Kuten kaikki ohjelmistot myös kirjastojärjestelmät kehittyvät digitaalisen palvelukulttuurin muutosten myötä. Suurimmat toimittajat ovat jo siirtäneet palvelukonseptinsa pilveen, ja ne perustuvat yhä useammin avoimen lähdekoodin käyttöön. Keskeisiä uusia järjestelmiä ovat esimerkiksi Kuali OLE, KoHa, ALMA (Ex Libris) ja WMS (OCLC). Myös Ebsco suunnittelee omaa FOLIO-järjestelmäänsä, mutta se ei ole vielä tuotantokäytössä.

Ranskassa ABES-konsortio kilpailuttaa kirjastojärjestelmien hankintoja. Mukana on nyt 46 instituutiota, kaikkiaan 60 % yliopistojen kirjastoista. Ranskassakin yliopistot yhdistyvät suurimmiksi, ja tämä vaatii myös kirjastojärjestelmiltä uudenlaista joustavuutta. Avoimen lähdekoodin lisäksi vaaditaan myös taloudellista avoimuutta hankintoihin ja toimintaan liittyen. Nykyiset ohjelmistot toimivat, mutta ranskalaiset osaavat silti  kyseenalaistaa: ovatko nykyisetkään uudet järjestelmät oikeasti uusia? Todelliset uuden sukupolven ohjelmistot olisivat neuroverkkoja, joissa semanttinen verkko ja algoritmit palvelisivat asiakkaita tekoälyn keinoin.

Saksassa ei ole keskitettyä kansallista kirjastojärjestelmän hankintaa tai ylläpitoa. Tämä johtuu maan jakautumisesta osavaltioihin, jotka kylläkin tarjoavat oman alueensa yliopistoille keskitettyjä järjestelmäpalveluja. Mutta nämä järjestelmät ovat usein huonosti yhteensopivia.

On muistettava, että monet Saksan 16 osavaltioista ovat asukasluvultaan huomattavasti Suomea suurempia, ja kansallisen järjestelmän luominen olisi todella mittava urakka. Alueellista yhteistyötä tietenkin tehdään, ja osavaltioiden sisälläkin voi olla useita eri tavalla toimivia järjestelmäkonsortioita. Erilaisten järjestelmien ja systeemien kirjo tekee koko maan kattavan yhteisen järjestelmän rakentamisen käytännössä mahdottomaksi.

Norjassa kansallinen järjestelmä sen sijaan on hankittu. Uusi BIBSYS perustuu ALMA-ohjelmistoon, ja se otettiin käyttöön viime vuonna. Järjestelmä ei ole vielä täysin valmis, muun muassa kaukopalvelun ja Kansalliskirjaston vaatimia palveluja kehitetään edelleen. Norjalaisten ratkaisu perustuu keskitettyyn malliin, jossa kirjastolla on käytössään kansallisen tason metatietoratkaisut ja palvelut. Järjestelmää hallinnoi Opetus- ja tutkimusministeriö.

BIBSYS pitää sisällään myös muuta kuin perinteisen kirjastojärjestelmän. Mukana on palveluja kuten megaindeksi ORIA (Primo), open access –lehtien tietokanta, avoimien oppimateriaalien tietokanta, avoimen tutkimusdatan tietokanta ja muita yhteensopivien rajapintojen kautta toteutettuja kokonaisuuksia. Tämä on uutta Library as a Service (LaaS) –ajattelumallia, jossa kirjaston palvelut ja järjestelmät tarjoavat asiakkaille paljon muutakin kuin perinteisen tietoaineiston kokoelmat.

Yksikään keskitetty järjestelmä ei toimi täydellisesti, ja ALMAnkin käyttöönotossa on ollut vaikeuksia. Vaikka ALMA onkin joustava järjestelmä, on erilaisten palvelujen käyttöönotto erilaisille kirjastoille ollut vaikeaa. Joillekin kirjastoille keskitetyn järjestelmän käyttöönotto on hankalaa, ja konsortio onkin joutunut tukemaan erityisesti pienempiä kirjastoja. Mutta itsenäisenä pysyminen tarkoittaisi sitä, että kaikki työt ja suunnittelukin pitäisi tehdä itse.

Ruotsissa jatketaan LIBRIS-järjestelmällä, jota kehitetään jatkuvasti. Taustalla on kansallinen yhteisluettelo aineistoista ja integroitu kirjastojärjestelmä (ILS), mutta paineita muutoksen tulee käyttäjäympäristöstä entistä enemmän. Metadata ei ole staattista, vaan sitä päivitetään ja rikastetaan monessa paikassa yhtä aikaa ja jatkuvasti. Ruotsissa yritetään jakaa tätä dataa kaikille mahdollisimman avoimesti, niin että kirjastot eivät pitäisi enää tiukasti kiinni omista metatietovarastoistaan. Yhdessä toimiminen nähdään ainoaksi mahdollisuudeksi myös tulevaisuudessa. ILS-ajattelussa nähdään puutteita, koska kirjastojärjestelmään pitäisi saada integroitua myös julkaisupalvelut (CRIS ja julkaisuvarastot) sekä vaikkapa itse digitoidut aineistot.

Metadatalle ja muullekin säilytettävälle tiedolle pitäisi laatia elinkaarisuunnitelmat. Ja vaikka metadatan määrittely onkin vaikeaa, mahdollistaa standardoitujen tietomallien käyttäminen yhteisen luetteloinnin ja metatiedon käytön vaikkapa pilvipalveluna. Myös koko ohjelmiston modulaarisuus nähdään tärkeänä; pitää olla mahdollista muunnella ja uudistaa tietty osa järjestelmästä ilman että koko järjestelmää täytyy päivittää.

Myös Suomessa on aloitettu uuden kirjastojärjestelmän hankintaan liittyvät toimet. Valintaprosessi ei ole helppo, sillä digitaalinen kulttuuri kehittyy kiihtyvällä nopeudella. Erilaisia vaihtoehtoja on tarjolla, mutta jää nähtäväksi miten voimme varmistaa, että seuraava järjestelmä todella palvelee myös uutta tulevaa sukupolvea 2020-luvulla.

Data itsessään vanhenee kuin viini, mutta ohjelmistot vanhenevat kuin kalat. Emme halua tarjota asiakkaillemme tiedon lähteestä viiniä, johon on sekoitettu viimeisen käyttöpäivänsä ohittanutta kalaa.

LIBER-konferenssin esitysten diat ovat nähtävissä täällä:

http://liber2016.org/programme/full-programme/

 

Jukka Kananen

Verkkoresurssipalveluiden palvelupäällikkö

Jaa tämä / Share this
Share

QQML 2016 konferenssi Lontoossa

Kirjastojen laadullisen ja määrällisen tutkimuksen konferenssi QQML järjestettiin toukokuussa Lontoossa jo kahdeksannen kerran. Konferenssin pitopaikkana oli monumentaalinen Senate House, jossa sijaitsee nykyisin myös Lontoon yliopiston pääkirjasto. Arkkitehtuurin lisäksi myös rakennuksen historia on mielenkiintoinen: rakennuksessa työskenteli esimerkiksi toisen maailmansodan aikana George Orwellin vaimo sota-ajan sensuurin palveluksessa. Nämä kokemukset Orwell siirsi sitten romaaniinsa 1984.

Konferenssin esitykset antoivat taas monipuolisen kuvan erityisesti akateemisten kirjastojen toiminnan ajankohtaisista aiheista ja tutkimuksesta, jota kirjastoista ja niiden palveluiden kehittämisestä tehdään. Päivillä esitettiin kaikkiaan 157 paperia 58 eri maasta, joten samalla sai hyvän kansainvälisen kuvan kirjastojen toiminnasta.

Kirjastot kirjavarastoista uuden tiedon luomisen paikoiksi

 

Toistuva teema seminaarien esityksissä oli kirjaston tilojen uudistaminen. Useassa yliopistokirjastossa oli meneillään tai toteutettu kirjastotilojen muunnos kirjavarastosta tietämyksen ja uuden tiedon luomisen tilaksi.

Esityksissä korostui erityisesti opiskelijoiden ja oppimisen tarpeiden huomioiminen uusien tilojen suunnittelussa. Keskeisenä syynä muutokselle on ollut sekä tieteellisten julkaisujen määrän kasvu että tieteellisen julkaisemisen digitoituminen. Se aika, jolloin yliopiston kirjasto rakentui pelkästään painetulle kokoelmalle, on lopullisesti ohi. Tämän tilalle on nousemassa ajattelutapa, jossa kirjasto nähdään opastajana erilaisten lähteiden äärelle ja erilaisten oppimisyhteisöjen ja kohtaamisten mahdollistajana.

Kirjastoista onkin selvästi kehittymässä aktiivisia, oppimista ja tutkimusta tukevia ympäristöjä. Niissä pidetään luentoja, esitellään aineistoja ja tehdään ryhmätöitä. Teknillisissä yliopistoissa kirjastoista on kehittymässä myös tekemisen tiloja, joissa opiskelijat voivat soveltaa uutta osaamistaan erilaisissa hankkeissa ja jopa tuotekehittelylaboratorioissa.

Myös tuottavuuspuhe tukee kirjaston roolin uudistumista: erityisesti opiskelijat joutuvat nykyisin hämmennyksiin ja jopa paniikkiin aineistotulvan edessä. Kirjaston keskeiseksi rooliksi tulee tehokkaan ja tuloksellisen tiedonhaun tukeminen ja opastaminen. Haasteena tässä ajattelussa on, miten kirjastot myös jatkossa varmistavat sattumanvaraisen uuden ajattelun ja tiedon löytämisen.

Kirjastotiloja näytetään siis tarvittavan jatkossakin. Tätä tukee myös se, että etätyö ja etäopiskelu ei ole edennyt niin nopeasti kuin vielä 1990-luvulla visioitiin. Tiedon luominen ja oppiminen on yhteisöllinen prosessi ja yhteisö tarvitsee – varsinkin Suomessa – tiloja toimiakseen.

Digitaalinen ja avoin tiede

 

Toinen toistuva teema seminaarin esityksissä oli sekä avoimen tieteen kehittyminen ja kirjaston rooli tässä että kirjaston rooli digitaalisen tieteen tekemisen tukemisessa. Avoin tiede on asteittain kehittymässä valtavirraksi, ainakin poliittisen puheen tasolla. Tähän liittyy sekä julkaisujen rinnakkaistallentaminen tai avoin julkaiseminen että erityisen voimakkaassa kehitysvaiheessa oleva tutkimusdatan avaaminen julkiseen käyttöön.

Rinnakkaistallentaminen alkaa olla yleistä ja usealla yliopistolla ja niiden kirjastoilla on rinnakkaistallentamiseen liittyvät linjaukset ja tekniset välineet sen toteuttamiseksi (UEFin linjaukset löytyvät täältä).  Tutkimusdatan avaaminen on puolestaan vasta kehittymässä. Sen suurimpana haasteena on tutkimusdatan avaamisen eettisten periaatteiden linjaaminen, tutkimusdatan metatiedon hallinta ja erityisesti tiedostojen pitkäaikaissäilytys.

Digitaalisessa tieteessä kirjastojen tehtäväksi on vakiintunut bibliometrinen työ ja siihen liittyvät erityyppiset arvioinnit mm. tutkijoiden ja tutkimusryhmien tutkimuksen vaikuttavuudesta ja laadusta. Toinen kehittymässä oleva tehtävä on tutkijoiden näkyvyyden kehittäminen: kirjasto voi antaa tukea tutkijoille sekä heidän julkaisujensa että tutkijan ja tutkimusryhmien työn tulosten näkyvyyden optimoinnissa ja tiedonhallinnassa.

Konferenssi antoi taas malleja oman kirjastomme kehittämiselle, jossa olemme viime aikoina – ja lähitulevaisuudessa – painottaneet sekä tilojen kehittämistä että digitaalisen ja avoimen tieteen tukemiseen liittyviä palveluita. Lisäksi tehtävämme on varmistaa, että kirjaston perinteiset tehtävät ja resurssit eivät unohdu, koska niitäkin käytetään vielä runsaasti.

 

Jarmo Saarti

kirjaston johtaja

Jaa tämä / Share this
Share

Viron kansalliskirjastoon tutustumassa

Kirjastomme tietoasiantuntijoita osallistui Euroopan informaatiolukutaitokonferenssiin (ECIL) Tallinnassa kuluneena syksynä, ja siinä yhteydessä tarjoutui tilaisuus tutustua naapurimaan kansalliskirjastoon (Eesti Rahvusraamatukogu). Baltian maiden suurin kirjastokompleksi käsittää kahdeksan kerrosta, joista kaksi sijaitsee maan alla.

Rakennus2

Rakennusmateriaali on samaa harmaata kalkkikiveä, kuin Tallinnan keskiaikaiset talot vanhassa kaupungissa. Rakennuksen suunnitteli Raine Karp, sisustussuunnittelu on Sulev Vahtran. Rakentaminen aloitettiin jo neuvostoaikaan 1985, ja kirjasto suunniteltiin ajan tyyliin suureelliseksi. Se saatiin valmiiksi 1993 uudestaan itsenäistyneessä Virossa. Valtavan rakennuksen tarpeellisuus ja ylläpitokustannukset herättävät edelleen keskustelua.

Kirjasto esittelee näyttelyin kokoelmiaan ja virolaista kulttuuriperintöä. Talo käsittää viisi eri galleriaa, minkä lisäksi siellä on täysin varusteltu konferenssisali, teatterisali ja ravintola. Lukusaleja on 20, ja niissä 600 lukupaikkaa. Henkilökunnan määrä on yli 300.

Kirjastolainen1 Opas Kirjastolainen2

Kokoelmien perustana on Viron parlamentin kirjasto, joka aloitti toimintansa 1918. Nykyään kokoelmat käsittävät lähes kaksi miljoonaa painettua kirjaa sekä aikakauslehtiä, karttoja, nuotteja, av-aineistoa ja taideteoksia. Lisäksi on sähköistä materiaalia, joka mukaan lukien teoksia on kaikkiaan yli kolme miljoonaa. Kirjaston tilat on mitoitettu jopa viidelle miljoonalle painetulle kirjalle.

Kansalliskirjaston tehtävänä on koota ja säilyttää kaikki Virossa ilmestyneet, viroksi tai Virosta kertovat julkaisut. Se toimii myös parlamentin kirjastona, tieteellisenä kirjastona ja kirjastolaitoksen tietokeskuksena sekä näyttelyjä, konsertteja ja konferensseja järjestävänä kulttuurikeskuksena. Se palvelee tiedonhakijoita ja lukijoita. Lukijoiksi rekisteröityneitä on 150 000 henkilöä.

Tiloja2 Taidetta1

Tiloja3

Jykevän rakennuksen sisään kätkeytyy yllättävän viihtyisiä ja valoisia eri alojen lukusaleja palveluineen. Vaihtuvat ja pysyvät taidenäyttelyt antavat oman leimansa kirjastolle. Täällä kulttuuri ja sivistys yhdistyvät kirjastotyöhön konkreettisesti. Konserteille kirjasto ei ole vain tila, vaan kirjastolla on myös oma kuoro.

Viron kansalliskirjasto taltioi kulttuuria ja toimii sen näyteikkunana. Nykyhetkeen ja tulevaisuuteen se suuntautuu järjestämällä kirjastoalan täydennyskoulutusta ja tekemällä tutkimustyötä.

Konsultant MLasiovi
Lukutuoli MIkkuna

Marja Aho ja Merja Kauppinen

Tietoasiantuntijoita Joensuun kampuskirjastossa

Escher2

 

Jaa tämä / Share this
Share

Vierailu Lappiin

SYN:n sopimuksen mukainen henkilökuntavaihto toiseen yliopistokirjastoon nousi esille Savonlinnan kampuskirjaston edellisessä tiimiarvioinnissa. Ajattelin tarttua tilaisuuteen, ja aloin selvittämään asiaa. Otin yhteyttä Lapin korkeakoulukirjaston johtajaan Susanna Parikkaan. Vaihtoviikon ajankohdaksi valikoitui marraskuun viimeinen viikko, joka sopi kaikille osapuolille.

En ollut koskaan käynyt Rovaniemellä, joten sen vuoksi päädyin Lapin korkeakoulukirjaston. Matkustaminen Savonlinnasta Helsingin kautta Rovaniemelle ja takaisin vei kaksi päivää. Perillä kolme vierailupäivää vierähti nopeasti tutustuen laajalti Lapin korkeakoulukonsernin (Lapin yliopisto ja Lapin AMK) kirjastotoimintaan.

Mirja Raivion johdolla aloitin vierailuni yliopistokirjastolla tiistaiaamuna. Iltapäivällä kävin Jokiväylän (AMK) kirjastossa, jossa palvelupäällikkö Maija Koponen esitteli minulle toimintaa ja tiloja. Sieltä mielenkiintoinen havainto: opiskelija sai tiedonhaun ohjausta videotykin välityksellä, ja yhtä aikaa samassa tilassa kolme työntekijää työskenteli avokonttorissa. Illalla kävin vielä ihastelemassa Lapin maakuntakirjastoa, joka toimii Alvar Aallon suunnittelemassa rakennuksessa.

Keskiviikkona ohjelma jatkui tutustuen lisää yliopistokirjaston palveluihin ja Lapin yliopistokustannukseen. Päivän päätteeksi pääsin myös tutustumaan Arktisen keskuksen kirjastoon, jonka kokoelmat sisältävät kirjallisuutta pohjoisen kansoista, kulttuureista, ympäristöstä, tutkimusmatkoista jne. Sain käydä samalla Arktikumin upeissa näyttelyissä ja museossa.

Kirsi1

Torstaiaamuna tutustuin taiteiden tiedekunnan juuri remontoituihin viehättäviin tiloihin Tapani Takalon kanssa. Siellä on uusi monitoimitila, joka on toteutettu käyttäjälähtöisesti eri tahojen kanssa. Tilaan on sijoitettu taideaineiston käsikirjasto, taidelehtiä ja kirjaston tarjoamat verkkoaineistot ovat käytettävissä. Tänä vuonna taidekirjasto itsenäisenä yksikkönä on lakkautettu, ja siirretty osaksi yliopistokirjastoa. Yliopistokirjastolla oli torstaina perinteinen Glögipäivä, yliopistokustannus oli mukana järjestelyissä. Tarjolla oli glögiä, piparkakkuja ja kirjoja tarjoushinnoin.

kirsi2

Viimeinen vierailukohteeni oli Napapiiri. Outi, Merja, Eija ja minä kävimme Joulupukin pajakylässä. Joulupukin juttusille emme viitsineet jonottaa, vaan kiertelimme myymälöissä, ja ruokailimme tunnelmallisessa Kotahovissa.

kirsi3

Kirjaston palvelut esiteltiin minulle kattavasti: Lapin korkeakoulukirjaston ja Itä-Suomen yliopiston kirjaston toiminnassa on paljon samaa, mutta erojakin löytyy. Kiitän koko Lapin korkeakoulukirjaston väkeä järjestelyistä ja vieraanvaraisuudesta. Tervetuloa vastavierailulle Itä-Suomen yliopiston kirjastoon!

Kirjastosihteeri Kirsi Rask
Savonlinnan kampuskirjasto

 

 

 

 

Jaa tämä / Share this
Share

Muuttuvat ja muuttavat kirjastot – IFLA 2015 Kapkaupungissa

Vuoden 2015 kansainvälinen kirjasto- ja informaatioalan järjestöjen konferenssi – järjestyksessään jo 81. – järjestettiin Kapkaupungissa, Etelä-Afrikassa. Konferenssin teema oli: dynaamiset kirjastot – saatavuus, kehitys ja muutos. Teemassa korostui erityisesti kehittyvien maiden ja IFLAn strategisen työn painopistealueet. Järjestö on viime vuosina pyrkinyt entistä enemmän vaikuttamaan poliittisiin päätöksentekijöihin ja kirjastoalan kehitykseen vaikuttaviin globaaleihin asioihin sekä kansallisella että kansainvälisellä tasolla.

Kohti kestävää kirjastoa

Kohti kestävää kirjastoa

 

Afrikassa on suuri tarve tulla osaamisessa samalle tasolle kehittyneiden maiden kanssa ja samalla haetaan myös talouden ja elintason nousua vuoteen 2030 mennessä. Pakostakin joutui vertailemaan paikallista strategista ja monikulttuurista suuntautumista tulevaisuuteen tämän hetken Suomen näköalattomuuteen ja impivaaralaisuuden lisääntymiseen.

 

Kirjastojen vaikuttavuuden arviointi

 

Kirjastojen kannalta suurin muutos informaation jakelussa ja käytössä on tapahtumassa suurten datamassojen hallinnassa ja välineissä. Ensinnäkin näiden taitojen hallitseminen antaa tulevaisuudessa mahdollisuuden sekä hallita että hyödyntää tietovarantoja ja toiseksi, nämä osaamisvaatimukset ovat synnyttämässä uutta kuilua niiden välillä, jotka kykenevät hallitsemaan ja hyödyntämään datamassoja ja niiden välillä, joita tällaisella toiminnalla pystytään hallitsemaan. Tutkimuskirjastoissa sen vuoksi tutkimustulosten ja julkaisujen avoin saatavuus ja käyttö tulevat entistä tärkeämmiksi tavoitteiksi.

Yhdysvaltalainen Elliott Shore esitti radikaaleja uusia tapoja mitata kirjastojen toimintaa: kustannusten välttämismittari (= turhat investoinnit ja kulut pois), yhteistyön ja verkostoitumisen mittari, sopivuus kehysorganisaation toimintaan –mittari eli kuinka hyvin jalkaudutaan ja integroidutaan kehysorganisaatioon ja käyttäjien tapaan toimia. Jos näitä vertaa kirjastojen perinteiseen tapaan tuottaa suuria tilastolukuja ilman arviota toiminnallisesta vaikuttavuudesta, voi ymmärtää kuinka suuri kirjastojen toimintaympäristön muutos on tapahtumassa.

Meneillään on lopullinen paradigman muutos fyysisten kappaleiden hallinnoimisesta monipuoliseen aineiston yhteiskäyttöön ja tieto- ja viestintäteknologian mahdollisuuksien hyödyntäminen näiden palveluiden tuottamisessa. Tämä tarkoittaa kirjastoille myös sekä resurssien järkevää ja kestävää käyttöä että täysin uudenlaista verkostoitumisen tapaa.

 

Digitaalinen tiede ja talouden haasteet puhuttivat komiteatyössä

 

Osallistuin kahden komitean työhön konferenssin aikana. Päällimmäiseksi molemmissa – aineistojen yhteiskäyttö ja akateemiset kirjastot – nousi jo usein edelläkin toistunut digitaalisen tieteen ja tutkimuksen tulosten jakelun haasteet ja mahdollisuudet. Kaukolainaus- ja kokoelmatyöpuhe on siirtymässä resurssien jakamis- ja yhteistyö puheeksi. Taloudelliset haasteet kaikkialla maailmassa ovat kirjastot pakottaneet sopeuttamaan toimintojaan – ”vähemmän on enemmän” kuului useassa puheenvuorossa.

Komiteatyötä IFLAssa

Komiteatyötä IFLAssa

 

Pidin konferenssissa esitelmän yliopistomme ja kolmen afrikkalaisen yliopiston yhteistyöhankkeesta kansanterveystieteen tutkimuksen, opetuksen ja palveluiden kehittämishankkeesta. Esitys löytyy täältä: http://library.ifla.org/1275/1/180-joachim-en.pdf

 

Jarmo Saarti

kirjaston johtaja

Jaa tämä / Share this
Share