Vastaavatko kirjaston lehtikokoelmat tutkijan tarpeisiin? | Filling a reseacher’s needs – are the library’s journal resources enough?

(Please, scroll down to read briefly in English.)

Itä-Suomen yliopiston kirjasto hankkii vuosittain kolmella miljoonalla eurolla tietoaineistoja yliopistoyhteisön käyttöön. Käytännössä tämä tarkoittaa esimerkiksi yli 32 000 tilattua ja maksettua e-lehteä eri tieteenaloilta, puhumattakaan muista lukuisista painetuista ja sähköisistä tietoaineistoista. Nämä kaikki aineistot löytyvät UEF-Finnasta.

Aineistohankinnan tärkein lähtökohta ovat käyttäjät, se että hankitut tietoaineistot vastaavat tarpeita. Yksi keino asian tarkastelemiseksi on tehdä bibliometrista tutkimusta, lähdeanalyysia. Lähdeanalyysissa aineisto kootaan julkaisujen lähdeluettelosta. Tässä tapauksessa tehdään varsin kevyttä lähdeanalyysia ja kartoitetaan lähinnä, mitä julkaisuja tekijä on julkaisussaan käyttänyt lähteinä ja mitkä näistä julkaisuista löytyvät ns. oman kirjaston kokoelmista. Lähdeanalyysia voidaan käyttää myös muihin tarkoituksiin, kuten mm. selvittämään eri tieteenalojen julkaisukäytäntöjä tai tieteellisen tiedon leviämistä tieteenalalta toiselle.

Kokoelmien relevanttiuden mittaamisen ja tarkastelun taustalla on paitsi aito halu varmistua käyttäjien ja aineistojen kohtaamisesta, myös kirjaston toimenpideohjelman kirjaus: “kirjaston tutkimusaineistot tukevat yliopiston valitsemia strategisia tutkimusalueita.

Lähdeanalyysin kohteeksi valittiin neurotieteet ja sieltä yhden tutkijan vuosina 2013-2017 julkaistut artikkelit. Tutkijan julkaisutiedot kerättiin SoleCRIS-tutkimustietokannasta ja mukaan valittiin kymmenen julkaisuvuoden perusteella uusinta tieteellistä aikakauslehtiartikkelia, joissa tekijä mainittiin ensimmäisenä tekijänä.

Mitä lähdeanalyysi näyttää? Onko kirjaston lehtikokoelma ollut riittävä huipputason tutkimusalueella yhden tutkijan julkaisujen näkökulmasta? Onko tutkija saanut tarvitsemansa julkaisut kirjaston kokoelmista? Mitä “kirjaston kokoelmissa” sitten tarkoittaa? Käytännössä sitä, että käyttäjä pääsee lukemaan lehden artikkeleita, ja varsinkin kaikkein uusimpia, ilman minkäänlaista viivettä.

Lähdeanalyysin aineisto koostui kymmenestä artikkelista, joissa oli yhteensä 426 lähdeviitettä. Lehtiartikkeliviitteitä oli 421, kolme kirjaviitettä ja kaksi nettiviitettä. Lehtiartikkeliviitteet olivat 165 eri lehdestä, joista oman kirjastomme kokoelmiin on tilattu 129 lehteä. Täysin avoimia, Open Access (OA) -lehtiä oli 19 ja ei-tilattuja lehtiä 17. Mainittakoon myös, että kolmesta kirjasta kaksi oli OA-julkaisua.

 

Lähdeartikkeleiden (n 421) julkaisuvuodet

Viimeisellä periodilla tarkasteltuna lähdeartikkeliviitteistä eniten oli julkaistu vuosina 2012 (n 44) sekä 2014 (n 44). Kaikkiaan 358 lähdeartikkelia löytyi kirjaston kokoelmiin tilattujen 129 lehtinimikkeen joukosta. Tämän perusteella voisi sanoa, että kirjaston lehtikokoelmat vastaavat tutkijan tarpeisiin.

Pika-analyysin perusteella tuon 421 artikkelin joukosta noin 36 % oli avoimesti verkossa. Näistä valtaosa, yli 100 artikkelia oli luettavissa PubMed Centralin kautta, muut yksittäisinä artikkeleina. Osa artikkeleista oli ns.  Final draft -versioita. Tällainen rinnakkaistallennettu artikkeli ei ole vielä lopullisessa muodossaan, vaan on kirjoittajan kustantajalle lähettämä vertaisarvioinnin läpikäynyt korjattu versio, jossa kustantajan lopullinen taittotyö ei näy. Tähän verkossa  saatavilla olevaan artikkelijoukkoon tulevat lisäksi OA-julkaisuissa olleet 44 artikkelia.

Mitä jäi sitten löytymättä joko kirjaston kokoelmista tai verkosta? Käytännössä yksi painettu kirja sekä 17 artikkelia, jotka olivat 11:sta eri lehtinimikkeestä. Tosin näistä 17 artikkelista 13 oli tilattavissa maksutta Varastokirjastosta. Täten ainoastaan 4 artikkelia oli sellaisia, joita ei saa maksutta luettavaksi. Kaiken kaikkiaan ei-tilattuja lehtinimikkeitä oli 17, tästä joukosta kokoteksti oli saatavilla verkosta silti 14:ssa tapauksessa.

Lopuksi vielä TOP 3 tämän lähdeanalyysin lehteä:

  • Selkeästi viitatuin lehti, kokoelmiimme tilattu vahva voittaja oli Nature Genetics
  • hopeaa kokoelmiimme tilattu Journal of Alzheimer’s Disease
  • pronssia OA-julkaisu PLoS One.

Aivan hopean ja pronssin tuntumassa oli monta julkaisua miltei rinta rinnan hyvin pienillä eroilla.

Briefly in English:

University of Eastern Finland Library acquires information resources for the university community annual by EUR 3 million which mean access to more than 32,000 subscribed e-journals. The most important thing in acquiring the material is that the material meets the information needs. How do we know this? One way to find out this is to do a source analysis.

An exemplary source analysis focuses on Neurosciences and the material consisted of ten articles published by one researcher in 2013-2017. What does source analysis look like? Has the researcher got the necessary publications from the library’s collections? Ten articles contained a total of 426 references, of which 421 were the journal articles. There were 165 different journal titles: 129 subscribed e-journals, 19 open access (OA) -journals and 17 non-subscribed journals. 358 journal articles were found among the 129 subscribed e-journals ordered in the library’s collections. Based on this, it could be said that the library’s collections meet the needs of the researcher.

TOP 3 journals in this source analysis: the most referenced journal, a strong winner was Nature Genetics; Silver, Journal of Alzheimer’s Diseases; Bronze, OA publication PLoS One.

Kirsi Salmi, tietoasiantuntija | information specialist
Tietoaineistopalvelut | Collection services

Käännöksen oikoluku | English language checking: Urho Heinonen

Share

Ilmaisia artikkeleita laillisesti | Free articles legally

(Please, scroll down to read in English.)

Päivitetty 7.10.2020

Itä-Suomen yliopistossa on käytettävissä yli 32 000 tilattua e-lehteä UEF-Primon kautta. Mikä avuksi, jos tästä kokoelmasta ei löydy haluttua artikkelia? Ennen turvautumista maksulliseen kaukopalvelutilaukseen kannattaa kokeilla muutamia uusia artikkelien saantitapoja. Ne perustuvat avoimiin julkaisuarkistoihin, joiden määrä lisääntyy jatkuvasti. Arkistoja ylläpitävät ennen kaikkea yliopistot ja muut tutkimusorganisaatiot. Artikkelit arkistoihin tulevat tekijänoikeuksien näkökulmasta laillisesti, kuten esimerkiksi rinnakkaistallennuksen kautta.

Ongelmana on vain löytää arkisto, josta halutun artikkelin voi mahdollisesti poimia. Yleiset Internetin hakukoneet eivät välttämättä ulotu tällaiseen aineistoon. CORE on tietokanta, johon haravoidaan artikkelit yli 3 600 avoimesta arkistosta maailmanlaajuisesti. DOAJ puolestaan sisältää artikkeleita yli 14000 open access -lehdestä.

Viime aikoina on myös kehitetty Internet-selaimeen asennettavia lisäosia (add-on), jotka etsivät avoimia artikkeleita automaattisesti.

Unpaywall toimii vain Firefox- ja Google Chrome -selaimissa. Etsi aluksi artikkelin tiedot lehden kustantajan sivulta. Selainikkunan oikeaan reunaan ilmestyy vihreä Unpaywall-kuvake, jos artikkeli löytyy jostain avoimesta arkistosta. Kuvaketta klikkaamalla artikkeli avautuu.

Unpaywall-pikaohje

Open Access Button toimii parhaimmin Google Chromessa. Etsi artikkelin tiedot lehden kustantajan sivulta ja klikkaa lisäosan kuvaketta selaimen oikeassa yläkulmassa. Tästä avautuu uusi ikkuna, johon mahdollisen avoimen artikkelin saatavuustieto ilmestyy. Open Access Button -palveluun kirjautumalla voit myös pyytää artikkelia suoraan kirjoittajilta.

Google Scholar Button toimii vain Google Chromessa samaan tapaan kuin Open Access Button. Lisäosa ei kuitenkaan avaa artikkelia suoraan, vaan näyttää viitteen Google Scholar -ikkunassa. Tästä pääset etsimään avointa artikkelia.

**************************************************************

Updated in October 7, 2020

We have access to more than 32,000 subscribed e-journals in the University of Eastern Finland via UEF Primo. Despite this volume of journals, you may not always find the article you are looking for. Traditional method for getting non-subscribed article is placing an interlibrary order, but this is subject to charges. Today there are alternative, free access paths worth trying. They are based on open access article repositories maintained by universities and other research organizations. These repositories comply with legal aspects, such as copyright.

How can you locate the article in these repositories? General Internet search engines do not necessarily find this kind of material. CORE is a database comprising articles from over 3,600 open access repositories worldwide. DOAJ contains articles from over 14,000 open access journals.

The most recent innovations are browser extensions (add-ons) for finding open articles automatically.

Unpaywall is compatible with Firefox and Google Chrome. To use it, open the article page in journal publisher’s website first. Green Unpaywall icon appears on the right side of browser window if the article is available from a repository. Clicking the icon opens the article.

How to install and use Unpaywall

Open Access Button works best in Google Chrome. Find the article page on the journal publisher’s website and click extension icon in the browser window’s top right corner. This opens a small window showing the article availability. If you login to Open Access Button on their homepage, you may also send an article request directly to authors.

Google Scholar Button is intended for Google Chrome only. Otherwise, it works like Open Access Button. However, instead of opening the article directly, it displays the reference in a Google Scholar window. You can search for the possible open access version here.


Heikki Laitinen, tietoasiantuntija | Information specialist

Opetus- ja tietopalvelut | Training and information services
e-mail: heikki.laitinen[at]uef.fi

Käännöksen oikoluku | English language checking: Urho Heinonen

 

Share

Oxfordin lehtikokoelma avoinna! | Oxford journal collection is open!

(Please, scroll down to read in English.)

Itä-Suomen yliopiston artikkelinnälkäiselle poppoolle Oxford University Pressin logo on tuttu näky. Muinon sitä ihailtiin kansilehtykäisen nurkasta, nykyään selaimen yläkulmasta. Kustantaja aiheestakin röyhistelee rintaansa nimekkeillä kuten The Journals of Gerontology, FEMS Microbiology Reviews, Past & Present, Annals of Oncology ja Applied Linguistics. Omien sanojensa mukaan OUP:llä on “eniten lehtiä parhaassa 10 prosentissa impact factoreilla mitattuna”. Siksi onkin ilo kertoa, että vuodelle 2018 yliopiston kausijulkaisukokoelmat täydentyvät Oxford University Pressin Journals-kokoelmalla, jossa on yli 250 uutta lehteä. Lisenssi kattaa tämän vuoden ja lehtien arkistot vuodesta 1996 niiltä osin kuin julkaisuja löytyy. Lehtilista löytyy täältä ja lehtiin pääset UEF-Finnan kautta.

Ja eikä siinä vielä kaikki! Tämän lisäksi Emeraldin lehtikokoelma kasvoi noin sadalla nimekkeellä. Listan lehdistä löydät täältä.

Muista kirjautua UEF-Finnaan, jos käytät lehtiä yliopiston verkon ulkopuolelta!

Oxford journal collection is open!

The article-craving researchers at the University of Eastern Finland have seen the Oxford University Press logo many times. In ancient times, the logo was seen on the corner of journal covers, nowadays on the top corner of an Internet browser. The publisher proudly presents journal titles such as The Journals of Gerontology, FEMS Microbiology Reviews, Past & Present, Annals of Oncology and Applied Linguistics. The OUP states that they have the “OUP has the highest percentage of journals in the top 10% by impact factor”. Therefore we are glad to announce that in 2018, the UEF journal collections are expanded with the Journals collection of the Oxford University Press, and it contains more than 250 new journals. The license covers for this year’s journals, along with the journal archives since 1996 whenever possible. A list of these journals can be found here, and you can access the journals via UEF Finna.

And that’s not all! In addition to all the above, the Emerald journal collection expanded with about a hundred titles. You can find a list of the journals here.

Remember to login to UEF Finna, if you are using the journals from outside the campus network!

Harri Parviainen, tietoasiantuntija | Information specialist
Tietoaineistopalvelut | Collection services

Käännös | Translation: Urho Heinonen

Share