Turun Eurooppa-foorumi | Europe Forum in Turku

(Please, scroll down to read a summary in English.)

Osallistuin elokuun lopulla kahtena päivänä Turun Eurooppa-foorumiin, joka järjestettiin nyt toista kertaa torstaista lauantaihin 29.-31.8.2019. Foorumia on luonnehdittu syksyn poliittisen kauden startiksi, ja sen kymmenissä keskustelutilaisuuksissa ja esitelmissä kansallisen ja EU-tason vaikuttajat (ja myös sellaisiksi itsensä toivovat) voivat yhdessä keskustella EU-politiikan kysymyksistä. Suurta yleisöä yritetään tietysti myös tavoitella mukaan, onhan aktiivisen kansalaiskeskustelun virittäminen yksi Euroopan Unionin perusarvoista. Tapahtumat välitettiin myös verkossa, ja ne löytyvät nyt YouTube-tallenteina. Yleisöä innostettiin ottamaan kantaa Twitterissä ja twiittejä myös heijastettiin reaaliajassa esiintymislavoille.

logo.

Elokuun loppu on Eurooppa-foorumille siinä mielessä hankala ajankohta, että yliopisto-opiskelijat ovat vielä lomalla. Toisaalta korkean tason suomalaiset EU-toimijat ovat tyypillisesti vielä keskieurooppalaisen käytännön sanelemilla kesälomillaan Suomessa, ja siis helposti tavoitettavissa. Tilaisuuksissa olikin kiitettävästi läsnä kansanedustajia, meppejä, ministereitä ja huippuvirkamiehiä. Ilahduttavaa oli nähdä yleisön joukossa myös paljon turkulaisia koululaisia. Sää suosi tapahtumaa, olihan koleahkon kesän jälkeen elokuun lopulla jopa hellettä. Perjantai-aamun pieni sadekaan ei onneksi sotkenut niitä tilaisuuksia, joihin osallistuin. Silmiinpistävää oli turvatoimien tiukkuus, sekä poliiseja että siviilipukuisia turvamiehiä näkyi paljon varsinkin VIP-esiintyjien tilaisuuksien aikana esiintymislavojen liepeillä. Valitettavasti tämän hetken maailmassa EU-yleisötilaisuudet vetävät puoleensa myös ääriaineksia.

Kaikkina kolmena päivänä tilaisuuksia oli monta yhtä aikaa päällekkäin, eli oli pakko tehdä valintoja. Tapahtumat oli enimmäkseen keskitetty Turun kaupunginkirjaston liepeille tuomiokirkon läheisyyteen, ja siirtyminen tapahtumapaikalta toiselle oli helppoa ja nopeaa. Itse ennätin ensimmäiseksi Turun Paasikivi-Seuran järjestämään paneelikeskusteluun EU ja Suomen turvallisuus – onko sitä?, panelisteina kansanedustaja Ilkka Kanerva ja europarlamentaarikko Ville Niinistö. Keskustelussa tulivat esiin ilmastonmuutoksen aiheuttamat levottomuudet, Euroopan mantereelle ilmestyneet jäätyneet konfliktit ja kansallisvaltioajattelun paluu. Yhtenä ongelmana on se, että EU on kansainvälisenä toimijana jäänyt Yhdysvaltojen, Venäjän ja Kiinan varjoon. EU:lla on kuitenkin taloudellista vaikutusvaltaa ja se voi näyttää esimerkiksi ympäristö- ja kansalaisoikeuskysymyksissä esimerkkiä muille. Opettajan rooliin asettuminen ei kuitenkaan nykymaailmassa enää toimi. Ennen kaikkea EU:n pitäisi edistää vahvojen yhteisten kansainvälisten pelisääntöjen noudattamista. Ilkka Kanervan mukaan tällaisista ETYJ-prosessi oli aikoinaan hyvä esimerkki. Neuvostoliittokin sitoutui kansainvälisiin sopimuksiin, jotka loppujen lopuksi aiheuttivat sen hajoamisen.

Ulkoministeriön Eurooppatiedotuksen järjestämässä tilaisuudessa valtiosihteeri Matti Anttosta haastateltiin aiheesta Suomen EU-puheenjohtajakausi – vaikuttamisen paikka. Vaikka puheenjohtajamaassa ei enää entiseen tapaan järjestetä huippukokouksia, pääsee tällä paikalla silti tavallista enemmän vaikuttamaan esimerkiksi Brexitiin ja EU:n laajenemispyrkimyksiin. Uusia jäsenmaaehdokkaita ovat Pohjois-Makedonia ja Albania. Myös vuoden 2021 budjettikehystä pitäisi jo valmistella. Unkari on esittänyt kritiikkiä Suomen aktiiviseen oikeusvaltiopolitiikkaan. Vaikka mitään varsinaisia sanktioita ei saataisikaan EU:ssa aikaiseksi, jo pelkkä keskustelu asiasta vaikuttaa Puolan ja Unkarin politiikkaan. EU pyrkii myös aktivoitumaan Afrikassa, jonka väkiluku on yhtä suuri kuin Intian, mutta pinta-ala satakertainen. Se on siis uhkien lisäksi myös suurten mahdollisuuksien alue, ja EU:n on tuettava siellä suotuisaa kehitystä.

Seurasin vielä iltapäivällä Euroopan komission ja parlamentin järjestämää keskustelua EU-kansalaisaloitteesta ja kansalaisaktiivisuudesta. Panelisteina olivat Policy Officer Charlotte Rive komissioista, Eurooppanuorten varapuheenjohtaja Gurmann Saini, Aku Aarva Eurooppalaisesta Suomesta ja europarlamentaarikko Nils Torvalds. Keskustelussa korostuivat useimpien panelistien nuorehkon iän vuoksi varsinkin nuorten vaikutusmahdollisuudet. Eurooppalaisen kansalaisaloitteen tekemiseen vaadittavia ehtoja on höllennetty, mutta silti tietoisuus tästä mahdollisuudesta on vielä melko pientä. Illalla Euroopan komissio järjesti vielä tapaamisen eri tiedotusverkostoilleen.

Perjantai-aamuna komission verkostot pääsivät kuulemaan Varsinais-Suomen liiton ajankohtaisia asioita EU-rintamalla. Aluekehitysjohtaja Tarja Nuotio antoi mielenkiintoisia tietoja alueen elinkeinopohjasta, kansainvälisestä taloudellisesta yhteistyöstä muiden keskisen Itämeren alueiden kanssa ja yhteyksistä Brysseliin päin. Sen jälkeen Mauno Hänninen komissiosta valotti vieläkin meneillään olevaa uuden komission muodostusprosessia. Tuleva uusi komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen sai parlamentin äänestyksessä vähän enemmän kuin tarvittavan minimimäärän ääniä, mutta selvästi parlamentti oli loukkaantunut siitä, että heidän kannattamansa kärkiehdokasmenettelyn yli oli kävelty ministerineuvostossa. Von der Leyen esitti linjapuheessaan kuusi keskeistä tavoitetta seuraavalle komission toimikaudelle eli
• viherelvytys ja Euroopan pyrkimys ilmastoneutraliuuteen
• talous ihmisten hyväksi: sosiaalinen oikeudenmukaisuus ja vauraus
• siirtyminen digiaikaan eettiset rajat ja turvallisuus huomioiden
• eurooppalaisen elämäntavan suojeleminen, mm. oikeusvaltioperiaate
• vahvempi EU maailmannäyttämöllä
• uutta vauhtia eurooppalaiselle demokratialle.

Kunkin jäsenmaan piti asettaa komissaariehdokkaansa viimeistään elokuun lopulla. Sen jälkeen sovitaan salkkujaosta ministerineuvoston kanssa niin että EU-parlamentti pääsee aloittamaan komissaariehdokkaiden kuulemisen. Uusi EU-komissio nimitetään toivon mukaan lokakuun loppuun mennessä.

Suomen komisaaariehdokasta Jutta Urpilaista pääsikin näkemään seuraavaksi. Hän oli harvinaisessa suurelle yleisölle avoimessa eduskunnan suuren valiokunnan kuulemistilaisuudessa, joka järjestettiin kauniissa Akatemiatalon salissa tuomiokirkon kupeessa. Tässä tilaisuudessa Urpilainen mm. nimesi omiksi suosikkisalkuikseen talouteen ja ulkosuhteisiin liittyvät asiat. Kuten nyt tiedämme, hänelle lankesivat EU:n kansainväliset kumppanuusasiat, jotka liittyvät molempiin Urpilaisen mainitsemiin aihepiireihin. Urpilainen totesi puheessaan, että EU on perinteisesti kyennyt parhaiten tekemään päätöksiä kriisien keskellä, ja nyt niitä riittääkin. Edellisen päivän puhujien tavoin Urpilainen totesi, että EU:n on pyrittävä puolustamaan monenkeskistä, sopimusperusteista kansainvälistä järjestelmää. Kuuleminen oli siis ennen kaikkea suuren valiokunnan jäsenten tilaisuus esittää kysymyksiä Suomen komissaariehdokkaalle. Yleisö napisi twiiteissään sitä, että kansanedustajien kysymysten jälkeen aikaa jäi vain yhdelle yleisökysymykselle. Suuren valiokunnan puheenjohtaja Satu Hassi huomautti, että kyse oli kuitenkin virallisesta istunnosta.

Kansanedustajien Urpilaiselle esittämät kysymykset olivat sinänsä aika lempeitä, sillä EU-rintamalla poliitikkomme toki puolustavat oman maan ehdokasta yli puoluerajojen. Varsinaiset EU-parlamentin järjestämät komisaariehdokkaiden kuulemiset ovat kokonaan toinen juttu. Parlamentilla on monesti ollut tapana vaatia ainakin muutaman ehdokkaan vaihtamista, ja esimerkiksi Jutta Urpilaista tullaan varmasti hiillostamaan hänen toimistaan tiukkana valtionvarainministerinä Kreikan velkakriisin aikana. Missään tapauksessa komissaariehdokas ei saa tulla kuulemisiin valmistautumattomana, sillä silloin europarlamentaarikot “haistavat verta” ja käyvät kysymyksissään armottomasti ehdokkaan kimppuun.

Iltapäivällä seurasin Euroopan komission ja parlamentin järjestämää EU:n tulevaisuuskeskustelua, johon osallistui joukko europarlamentaarikkojamme sekä kykyinen komissaarimme, komission varapuheenjohtaja Jyrki Katainen. Viimeksi mainittu kuvaili aloituspuheenvuorossaan, kuinka suuria muutoksia Eurooppa on joutunut kokemaan edellisen komission viisivuotistoimikautena. Seuranneessa keskustelussa tuotiin esille mm. Afrikan talouden ja muiden eliolojen kehittäminen sekä tiedeperusteisen päätöksenteon tärkeys. EU on keskeinen kestävän kehityksen veturi maailmassa, sillä Yhdysvallat, Venäjä ja Kiina eivät ole tästä tehtävästä kiinnostuneita. Ennen kotimatkaa ennätin vielä seurata jonkin aikaa mielenkiintoista paneelikeskustelua Kiinan uudesta silkkitiehankkeesta.

Turun Eurooppa-foorumi järjestetään ensi vuonnakin elo-syyskuussa. Tavoitteena on saada mukaan entistä enemmän kansainvälisiä huippuvieraita ja siten englanninkielistä ohjelmaa. Tilaisuutta kannattaa siis silloin seurata joko paikan päällä tai netin kautta striimattuna.

logo.

Briefly in English

Europe Forum Turku was organized for a second time in the former capital of Finland. It is an event for discussion about the future of Europe and Finland, and regularly attended by our political elite. This year some of the discussions were held in English and you can watch them in YouTube. Next year the event will host more international guests so that it will be easier to take part in it either in Turku or via the live streaming.

Tapani Toivanen, tietoasiantuntija | information specialist
Opetus- ja tietopalvelut | Training and information services

Jaa tämä / Share this
Share

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.