Eurooppa-foorumi 2023 | Europe Forum 2023

(Please, scroll down to read a brief summary in English.)

Eurooppa-foorumi järjestettiin Turussa jo kuudetta kertaa 30.8.–1.9. Puhujina oli tuttuun tapaan maamme johtavia politikkoja, asiantuntijoita ja virkamiehiä. Foorumi on vakiinnuttanut paikkansa Suomen poliittisen syksyn avauksena, ja sinne hakeutuu säännöllisesti poliitikkojen, virkamiesten ja tutkijoiden kärkipää. Mukana olivat esimerkiksi melkein kaikki tulevat presidenttiehdokkaat. Käsitys presidenttiehdokkaista tarkentui kuuntelemalla heidän pohdintojaan ja jo tästä syystä kannattaa vilkaista tallenteita Eurooppa-foorumista.

Tänä vuonna Itä-Suomen yliopiston kirjastosta edustusta oli peräti kahden silmäparin verran, sillä tietoasiantuntija Tapani Toivanen osallistui tapahtumaan etäyhteydellä ja tietoasiantuntija Marika Mahlavuori Turussa paikan päällä. Tälläkin kertaa tapahtumaa oli tarjolla kolmella eri foorumilla Turun akatemian ja konservatorion tiloissa sekä lisäksi kauppatorilla Speakers’ Corner. Tästä johtuen edustajia olisi voinut olla vaikka kolme ja nämä huomiomme ovat vain valikoimia koko tarjonnasta. Turussa oli edustajia kaikista Suomen EU-tallekirjastoista ja keskiviikkoiltapäivä meni nopeasti asiapitoisen oman ohjelman parissa.

Kolme kirjastolaista Eurooppa-foorumi standin vieressä. | Three librarians next to the Europe Forum stand.
Vasemmalta oikealle: Kirjastoväkeä Eduskunnasta, Itä-Suomen yliopistosta ja Turun yliopistosta. | From left to right: Library people from Finnish Parliament, University of Eastern Finland and University of Turku.

Aikaisempien vuosien tapaan eri tilaisuudet ilmestyvät myöhemmin Eurooppa-foorumin sivuille ja YouTubeen yksittäisinä videotiedostoina. Vielä tätä kirjoitettaessa kunkin päivän koko ohjelma löytyy kolmena erillisenä yhtenäisenä videosyötteenä esitysareenoittain (Sigyn, Crichton, Köysiteatteri), ja olemme ilmoittaneet kunkin tilaisuuden alkamisajan kyseisessä videotiedostoissa.

Keskiviikkona 30.8. Foorumin avauksessa (Sigyn kohdasta 3:35) kulttuuri- ja tiedeministeri Sari Multala korosti korkeakoulujen merkitystä tulevaisuuden kehittämisessä. Horisontti Eurooppa –puiteohjelman mukaisesti tavoitellaan tutkimus- ja kehitystyöhön satsauksia aina neljään prosenttiin saakka bruttokansantuotteesta. Ulkomailta investointeina saatava tutkimusrahoitus pyritään kaksinkertaistamaan nykyisestä. Ministerin puheenvuoroa seuranneessa ajankohtaiskeskustelussa esitettiin, että Suomen pitäisi keskittyä tiettyihin kärkihankkeisiin eikä yrittää tutkia kaikkea mahdollista. Kansainväliset tiedesuhteet eivät tietenkään rajoitu vain EU:n sisälle, mutta maailmanpoliittinen tilanne pakosti luo blokkeja tiedemaailmaankin.

Keskustelussa Mikä merkitys EU-yhteistyöllä on kunnille ja alueille? – esimerkkejä Turusta ja Varsinais-Suomesta (Sigyn kohdasta 1:02:27) kerrottiin Turun ja Varsinais-Suomen Brysselissä 25 vuotta vaikuttaneen toimiston tuloksista. Viime vuonna alueen hankkeisiin saatiin tukea reilut 38 miljoonaa euroa, suurin osa tästä EU:n erillisohjelmista. Vuodesta 2016 lähtien esimerkiksi yksin Turun kaupunki on saanut yhteensä noin 40 miljoonaa euroa. 80 prosenttia Varsinais-Suomen alueen saamasta rahoituksesta menee yliopistojen ja yritysten hankkeisiin.

EU:n Itämeri-strategia Ukrainan tukena –tilaisuudessa (Crichton kohdasta 2:15:20) kerrottiin, miten EU:n makroaluestrategioita voidaan hyödyntää Ukrainan tukemisessa. Itse asiassa Ukrainan eräs kolkka sijaitsee jopa Itämeren valuma-alueella, mutta käytännössä tietysti ennen pitkää täytyy perustaa oma makroaluestrategia tähän tarkoitukseen.

Meitä yliopistolaisia kiinnostanee erityisesti Eurooppalaiset huippuyliopistot ja -allianssit: Uusien rajojen ylittäminen yhdessä Pohjois-Amerikan kanssa –keskustelu (Sigyn kohdasta 4:02:57). Suomalaiset korkeakoulut ovat mukana jo 19 allianssissa. Itä-Suomen yliopiston allianssihan on nimeltään YUFE 2030 (Young Universities for the Future of Europe Alliance). Alliansseja on tällä hetkellä 44 , ja vuoteen 2024 mennessä niitä pitäisi olla jo 60. Mutta tämänkin jälkeen monet eurooppalaiset yliopistot tulevat vielä jäämään allianssien ulkopuolelle. Toiveena on, että allianssit alkaisivat houkutella myös USA:n huippuyliopistoja yhteistyöhön. Fulbright-vaihto-ohjelma tulee tässäkin näyttelemään tärkeää osaa.

From farm to fork: A change of the food systems is necessary but how to ensure food security and fair play for farmers as well –paneelissa (Sigyn kohdasta 5:10:51) kommentoitiin kitkerästi komission taannoisia suunnitelmia rajoittaa Suomen metsänkäyttöä merkittävästi. Maatalouskomissaari Janusz Wojciechowski ei sinänsä halunnut kommentoida toisen komissaarin vastuulla ollutta asiaa, mutta totesi että asia on jo edennyt pois komissiolta kolmikantaneuvotteluihin. Keskustelussa todettiin, että maatilakato ei koske ainoastaan Suomea. Viimeisen vuosikymmenen aikana eurooppalaisten maatilojen määrä on vähentynyt 12 miljoonasta 9 miljoonaan. Maailmanpoliittinen tilanne on korostanut ruokaturvallisuuden merkitystä. Ukrainaa pyritään tukemaan ennen kaikkea viljakuljetuksissa EU:n ulkopuolelle, koska monet Euroopan maat pelkäävät oman viljatuotantonsa kannattavuutta halvemman ukrainalaisen viljan rinnalla.

Eurooppalaisten teknologiayritysten kilpailukyky: Visio vuodelle 2030 –paneelissa (Sigyn 7:02:20) todettiin, että nykyinen komissio on toimikaudellaan aikaansaanut suoranaisen säätelytsunamin. On ollut pelkoja siitä, että tämä haittaa eurooppalaisten teknologiayritysten kilpailukykyä muuhun maailmaan verrattuna. Päivän lopuksi Politiikkaa politiikan ulkopuolella – euroamerikkalaisia nykyvirtauksia –keskustelussa (Crichton kohdasta 6:15:12 kohdasta pohdittiin sitä, kuinka politiikan teko on siirtynyt populaarikulttuurin ja verkkopalveluiden alustoille. Esimerkiksi identiteettipolitiikka ja “julkkispolitiikka” ovat alkaneet muovata poliittista kulttuuria.

Torstain 31.8. päivän avauksessa Suomi, EU & vihreä siirtymä – mihin olemme menossa? (Sigyn kohdasta 12:55) Keynote-puheenvuoron piti kansainvälisistä kumppanuuksista vastaava EU-komissaarimme Jutta Urpilainen. Hän jakoi puheensa kolmeen osa-alueeseen eli 1) EU:n kehitys arvoyhteisönä, 2) talous ja 3) turvallisuus. Perinteiset länsimaiset arvot ja ihmiskäsitys eivät olekaan enää itsestäänselvyyksiä. Niitä haastamaan on ilmestynyt autoritaarisuutta ja pyrkimyksiä rajoittaa oikeuslaitoksen riippumattomuutta ja lehdistön vapautta. Tällaista kehitystä on ollut jopa eräissä jäsenmaissa, muusta maailmasta puhumattakaan. Vaihtoehtoina ovat joko kansainvälinen yhteistyö ja toimintakykyinen EU, tai sitten käpertyminen sisäänpäin. Jälkimmäinen vaihtoehto ei ole oikeasti realistinen.

Jutta Urpilainen pitämässä puhettaan. | Jutta Urpilainen giving her speech.
Jutta Urpilainen osallistui useampaan sessioon Eurooppa-foorumissa. | Jutta Urpilainen participated in several sessions at the European Forum.

Talouden suhteen hiilineutraalius vuoteen 2050 mennessä tulee tuottamaan EU:lle etulyöntiaseman. Keskeinen uusi tavoite on strateginen autonomia meille elintärkeillä aloilla. Global Gateway –strategialla tuetaan EU:n ulkopuolisten kumppanuusmaiden haasteita. Turvallisuuden suhteen Venäjän hyökkäys Ukrainaan tuomittiin jyrkästi EU:n taholta ja Ukrainaa on tuettu jo yli 50 miljardilla eurolla. EU ja Nato tulevat tiivistämään yhteistyötään.

Lopuksi komissaari Urpilainen ehdotti vielä, että uusi hallitus kutsuisi koolle kansallisen EU-tahtotilaseminaarin. Siinä yli puoluerajojen sovittaisiin omat kansalliset prioriteettimme ja kärkiteemamme ensi vuoden loppupuolella aloittavan uuden komission toimikautta ajatellen.

Seuranneissa puheenvuoroissa ja keskusteluissa kävi muun muassa ilmi, että USA:n ajatushautomoiden teollisuuspolitiikkapapereissa Eurooppaa ei edes mainita minkäänlaisena merkittävänä teollisuusmahtina. Valitettavan usein Euroopassa keksityt uudet innovaatiot kaupallistetaan muualla maailmassa.

Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikka kahtiajaon / uuden kylmän sodan maailmassa -keskustelu (Köysiteatteri kohdassa 17:30) olivat läsnä muun muassa Suomen Pankin pääjohtaja Olli Rehn ja kansanedustaja Pekka Haavisto. Asiantuntevan kokonaissetin puheenaiheista jäi erityisesti mieleen Haaviston havainto Euroopan unionin terästäytymisestä, joka ilmenee esimerkiksi aseellisen tuen antamisena Ukrainalle. Haavisto toi esille myös Suomen vahvan tieto-osaamisen Venäjästä, myös tutkimuksellisesti. Rehnin mukaan Euroopan unioni on tärkeä arvoyhteisö ja sen turvallisuusjärjestys on muotoutumassa uudenlaiseksi. Hän tähdensi, että ero Euroopan unionista olisi ainoastaan huono ratkaisu Suomelle. Yhdysvaltojen tuleva presidentinvaalien lopputulos pohditutti puhujia erityisesti Naton kannalta.

Eurooppa-foorumin sinisen kodikkaalla lavalla puitiin politiikkaa neljän puhujan toimesta. | Politics was discussed by four speakers on the blue and cozy stage of the Europe Forum.
Ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa puimassa muun muassa Pekka Haavisto, Olli Rehn ja Turun yliopiston kansainvälisen liiketoiminnan professori Kari Liuhto. Keskustelun moderaattorina oli emeritus professori Paavo Okko. | Pekka Haavisto, Olli Rehn and Professor of International Business at the University of Turku Kari Liuhto spoke about foreign and security policy. The discussion was moderated by professor emeritus Paavo Okko.

Euroopan menestymisen rakennuspalikat -sessiossa (Crichton kohdassa 18:42) oli keskustelemassa jälleen muiden muassa Jutta Urpilainen. Keskustelussa pohdittiin sitä, miten tulevalla parlamenttikaudella rakennetaan kestävää taloutta, parannetaan kilpailukykyä ja luodaan hyviä työpaikkoja. Urpilainen näkee Euroopan unionissa vihreän siirtymän kasvuohjelmana, jossa ekologisesti ja taloudellisesti kestävä tulevaisuus halutaan yhdistää. Keskustelussa vilahti myös idea siitä, että vihreän siirtymä voisi olla sosiaalinen ohjelma. Polarisaation kasvu herätti myös huolta keskustelussa. Urpilainen näkee Euroopan unionin mahdollisuutena etsiä yhdistäviä tekijöitä.

Päivän seuraavana kuuntelukohteena oli muun muassa Suomen pankin entisen pääjohtajan tähdittämä Erkki Liikasen Suomen Pankin Esko Antola -luento: Euroopan arvo ja arvot kriisien jakamassa maailmassa (Sigyn kohdassa 2.45:40), joka jatkoi aiemmissa sessioissa sivuttua arvokeskustelua. Syväluotaavan historiaesityksen jälkeen hän käsitteli Euroopan arvoa ja arvoja useasta näkökulmasta. Ukrainan sodan aikana Euroopan unioni on kyennyt tekemään tukipaketteja, joiden läpivienti on vaatinut joko määräenemmistö- tai yksimielisyyspäätökset. Euroopan unioni rakennettiin alun perin arvoyhteisöksi, jonka keskiössä oli rauhan vaaliminen ja taloudellisilla arvoilla oli lähinnä välinearvo sen tukemiseksi.

EU: yhtenäisyyttä etsimässä -paneelissa (Sigyn kohdassa 4.10:10) olivat mukana keskustelemassa komissaari Jutta Urpilainen, Eurooppa- ja omistajaohjausministeri Anders Adlercreutz sekä professori Alexander Stubb. Paneelin toteutus oli yksi Eurooppa-foorumin parhaista ja tunnelma oli katossa. Niin paikalla olleita ja etänä osallistuvia osallistettiin erinomaisesti kysymyksillä, joiden vastaukset kerättiin päivittyvään pilveen suurelle valkokankaalle. Mitkä ovat EU:n tämän hetken vahvuudet? -kysymyksen vastauksista keskustelijoista puhuttelivat erityisesti yhtenäisyys ja arvot. Stubb näkee Euroopan geopoliittisena toimijana. Tämä ilmenee esimerkiksi siinä, että jopa sodaninstrumentteinakin käytetyt ruoka, informaatio, sanktiot, energia ja valuutan käyttö ovat Euroopan unionin vaikutusvallan piirissä. Urpilainen peräänkuulutti sitä, ovatko kaikki Euroopan unionin maat sitoutuneita unionin arvoihin. Hän myös kannattaa Euroopan unionin päätöksenteon muuttamista yksimielisyyspäätöksenteosta määräenemmistöpäätöksiin. Stubbin loppukevennys ”cha cha chaa!” Urpilaisen ja ohjelman vetäjän toimittaja Baba Lybeckin käärijänvihreistä vaatteista jäi elävästi mieleen.

Yleisö nimesi Euroopan unionin tämänhetkisiksi vahvuuksiksi esimerkiksi yhtenäisyyden ja arvot. | The public named unity and values as the current strengths of the European Union.
Eurooppa-foorumissa pohdittiin Euroopan unionin vahvuuksia. | In the Europe forum, the strengths of the European Union were discussed.

Valta vaihtuu – Näkeekö EU metsän puilta? -paneelissa (Crichton kohdasta 2:48:25) esitettiin biopohjaiset materiaalit yhtenä Suomen tulevaisuuden taloudellisena mahdollisuutena. Mineraalit, strateginen autonomia ja Suomen asema eurooppalaisessa työnjaossa -paneelissa (Köysiteatteri kohdasta 4:41:14) taas pohdittiin EU:n omavaraisuuden lisäämistä kriittisten raaka-aineiden osalta ja Suomen roolia tässä. Innovaatiot ja vihreä siirtymä – Euroopan ja Suomen kasvun avaimet (Sigyn kohdasta 5.10:35) -keskustelusta jäi päällimmäisenä mieleen luvitusasioiden selkiyttämisen tärkeys innovaatioprosessien jouduttamiseksi.

Torstaipäivän loppupuoliskolla oli kaksi nuorten näkökulmaan keskittyvää mielenkiintoista paneelia. Näistä ensimmäisessä Maanosa myllerryksessä – Kuinka saada nuoret luottamaan EU:n tulevaisuuteen? (Köysiteatteri kohdasta 5.41:27) oli keskustelemassa kansanedustaja Li Andersson sekä lukuisia nuoria nousevia nimiä, kuten esimerkiksi europarlamentaarikko Alviina Alametsä. Anderssonin mielestä on ensiarvoisen tärkeää tavoittaa nuoret Euroopan unionia koskevassa viestinnässä. Suomalaisten nuorten äänestysprosentti oli viime eurovaaleissa äärimmäisen pieni (10 % alle 25 vuotiaista). Äänestysaktiivisuuden lisäämiseksi on tärkeää muun muassa lisätä tietoisuutta Euroopan unionista.

Nuorisonäkökulmaa jatkoi Kenen ehdoilla EU:n tulevaisuus rakennetaan eurovaalien jälkeen? (Köysiteatteri kohdasta 6.43:13) -keskustelu, jossa oli muun muassa kaksi Europarlamentin jäsentä Elsi Katainen ja Henna Virkkunen. Pohdinnat äänestysaktiivisuuden lisäämisestä jatkuivat tässäkin keskustelussa. Alkuvuoden presidentinvaalien toivotaan lisäävän äänestysinnokkuutta, mutta toisaalta spekuloitiin voivatko ne aiheuttaa äänestäjiä passivoivaa vaaliähkyä. Mielenkiintoiseksi jää seurata ensi keväänä millaiseksi näiden vaalien äänestysaktiivisuus kehkeytyy. Esille nousi vaalikeskustelun lisäksi Erasmus+ -opiskelijavaihto, joka on mahdollistanut Eurooppaan tutustumisen monelle nuorelle.

Keskustelussa Euroopan energiamarkkinat – mikä on Euroopan suunta tulevaisuudessa? (Sigyn kohdasta 6:10:45) käsiteltiin Venäjän aloittaman hyökkäyssodan aiheuttamaa energiakriisiä. Se on korostanut tarvetta tarkastella Euroopan energiamarkkinoiden tulevaisuutta menneen talven lisäksi myös pidemmällä aikavälillä. Kaiken kaikkiaan EU:n sähköinfrastruktuuri osoitti olevansa maailman luotettavin kriisin aikanakin, koska missään ei peloista huolimatta jouduttu turvautumaan suunniteltuihin sähkökatkoihin.

Päivän päätteeksi keskusteltiin vielä teemalla Paikallinen sopiminen: myytinmurtajaiset (Sigyn kohdasta 7:11.47) työ- ja elinkeinoministeriön johdatuksella. Pääjohtaja Irene Wennemo (Medlingsinstitutet, Ruotsi) kuvaili sikäläistä järjestelmää, ja sen sovellettavuutta Suomeen pohdittiin.

Perjantain 1.9. ohjelma alkoi pääministeri Petteri Orpon puheella (Sigyn kohdasta 19:30), jossa hän loi kokonaistilannekatsauksen Suomeen. Puheensa alussa Orpo tähdensi, että rasismi ei kuulu Suomeen ja aihepiiristä käytävä avoin keskustelu on tärkeää. Toinen hänen painottamansa asia oli Ukrainalle annettava runsas ja pitkäkestoinen tuki, joka antaa vahvan viestin sekä Venäjälle että Ukrainalle. Euroopan Unionin geopoliittinen tilanne vaikuttaa muuttuvan tulevaisuudessa, kun Itä-Euroopan maista esimerkiksi Ukrainan ja Länsi-Balkanin maiden jäsenyys näyttää olevan entistä ajankohtaisempaa. Orpo toi esille myös huolensa suomalaisten määrän vähenemisestä EU-viroissa. Nyt onkin oivallinen hetki harkita EU-uraa.

Petteri Orpo pitämässä puhettaan. | Petteri Orpo giving his speech.
Petteri Orpon puhe keräsi suuren yleisön saliin. | Petteri Orpo’s speech gathered a large audience in the hall.

Yhdysvaltojen ja Euroopan unionin välinen yhteistyö pohjautuu yhteiseen historiaan ja yhteisten demokraattisiin arvoihin. Vuoden 2022 syksyllä Yhdysvallat ilmoitti vihreän teknologian valtiontuista eli inflaatiota alentavasta IRA-laista. Europan unionin kannalta on toisaalta hyvä, että Yhdysvallat panostaa ilmastonmuutokseen. Toisaalta huolta aiheuttaa se, miten nämä tuet vaikuttavat eurooppalaisiin yrityksiin. Näihin näkökohtiin haettiin vastauksia keskustelussa aiheena Transatlanttiset kauppasuhteet myllerryksessä: haaste vai mahdollisuus pohjoismaisille vientiyrityksille? (Crichton kohdasta 20:40). Keskustelussa kävi ilmi, että Yhdysvaltojen markkinat ovat valtavat suuret ja nyt on hyvä hetki pyrkiä markkinoille. ”The best story wins” pätee yhä yhdysvaltalaisilla markkinoilla loistamisessa.

Eurooppa ja EU murroksessa – Miten Pohjoismaiden pitäisi reagoida muutoksiin? -keskustelu (Sigyn kohdasta 1.21.20) käytiin ruotsiksi, kuten tietysti kaksikielisessä Turussa sopiikin. Tämän tallenteen seuraaminen on hyvää kouluruotsin virkistystä. Keskustelussa todettiin jälleen, että demokratian jatkuva eteneminen kaikkialla ei olekaan itsesäänselvyys, ei edes EU:n sisällä.

Keskustelu Etelä-Suomi Euroopassa – Aluekehitys, tuloksia vai tuhlausta? (Crichton kohdasta 1:20:54) sai itäsuomalaisen korvat hieman punottamaan. Viiden Etelä-Suomen maakunnan edustajat olivat kovasti sitä mieltä, että Itä- ja Pohjois-Suomi ovat taitavalla lobbauksella saaneet kohtuuttoman suuren osan EU:n tukirahoista. Koheesiopolitiikka tuottaa tulosta vain sellaisilla alueilla, joissa rakenteet toimivat. Näitä ei panelistien mukaan ruuhka-Suomen ulkopuolella ole muualla kuin yliopistokaupungeissa. Toisaalta korostettiin sitä, että Itä-Suomen elinvoima on myös turvallisuuspoliittinen kysymys.

Seuraavan EU-komission ohjelmaan vaikuttamisen aika on NYT – menestys löytyy luonnosta ja datasta –keskustelussa (Sigyn kohdasta 3:46:50) pohdittiin mitä muita arvoja puulla on kuin sen suoranainen taloudellinen arvo. Lisäksi kuultiin muun muassa vuonna 2026 voimaan tulevasta akkupassiasetuksesta. Jokainen uusi akku yksilöidään ja sen valmistusta, kuljetusta, käyttöä, kierrätystä ja uudelleenkäyttöä voidaan sen jälkeen avoimesti tarkastella esimerkiksi QR-koodin avulla.

Vihreä siirtymä: jatkaako EU tiennäyttämistä? (Sigyn kohdasta 2.17:45) -keskustelu pidettiin kolmen Euroopan parlamentin jäsenen eli Sirpa Pietikäisen, Elsi Kataisen ja Ville Niinistön sekä Euroopan komission Suomen-edustuston tiedotuspäällikkö Ismo Ulvilan voimin. Kataisen havainnon mukaan vihreän siirtymän vastustamisesta on päästy eroon.

Lisää antia torstaiseen nuorisonäkökulmaan tarjosi perjantaina pidetty keskustelu aiheesta Eurooppalainen yhteistyö korkeakoulutuksessa ja kansainvälisten opiskelijoiden rooli yliopistoyhteisössä (Crichton kohdasta 5.21:22). Laskevat opiskelijavaihtomäärät huolestuttavat ja konkreettisia ratkaisuvaihtoehtoja etsittiin monesta eri näkökulmasta korkeakoulujen rahoitusmalleista ylioppilaskuntien vaikutusmahdollisuuksiin. Korkeakoulujen hallintorakenteiden välistä vuorovaikutusta toivotaan lisättävän, mutta tarvitaan myös matalan kynnyksen tahoja, joista voi kysellä käytännön asioista. Yhtä yksiselitteistä helppoa ratkaisua siis ei löytynyt, vaan monikanavainen vaikuttaminen näyttäisi olevan ratkaisu.

Transatlanttinen Suomi ja eurooppalainen geopolitiikka –tilaisuudessa (Sigyn kohdasta 4:49:00) nostettiin lopultakin kissa pöydälle. Ruotsin tulevan Nato-jäsenyyden osalta todettiin, että “Ruotsin pitää oppia puhumaan natoa”. Maassa ei välttämättä ole vielä kovin suurta yleistä ymmärrystä siitä, mikä Nato on ja miten se toimii.

Yhdysvaltain Suomen suurlähettiläs Douglas Hickey totesi, että jossain vaiheessa länsimaiden suhteet Venäjän kanssa vielä rakentuvat uudelleen, mutta tuskin hänen elinaikanaan. Tällä hän luultavasti arveli, että Venäjä on hylkiövaltio vielä ainakin 30-40 vuoden ajan. Kun Hickey oli tulossa Suomeen, häntä neuvottiin kotimaassaan muistamaan vain kolme asiaa: ”Nato, Russia and climate”. Tämä neuvo osoittautui hyvin profeetalliseksi.

Viron suurlähettiläs Sven Sakkov totesi, että jos Venäjä voittaa valloitussotansa, on kolmas maailmansota on lähellä. Se olisi selvä merkki kaikille diktaattoreille, että väkivalta tuottaa tuloksia. Ukrainan suurlähettiläs Olga Dibrova taas ilmoitti, että hänen maansa kannan mukaan Venäjän tekemät sotarikokset on tuomittava, Venäjä on täysin eristettävä muusta maailmasta ja Venäjän valtion ulkopuoliset varat on jäädytettävä sotakorvausten maksamiseksi. Euroopan komission puolustusteollisuuden ja avaruusasioiden pääosaston pääjohtaja Timo Pesonen kuvasi Putinin kolme perustavanlaatuista virhettä: tämä yliarvioi oman sotilasvoimansa, ei ymmärtänyt ukrainalaisten halukkuutta puolustaa maataan ja aliarvioi lännen yhtenäisyyden. Pesonen muisteli myös, kuinka vielä vähän aikaa sitten Suomelle ja Puolalle naureskeltiin diplomaattipiireissä siitä, että ne edelleen ylläpitivät “vanhanaikaisia ja tarpeettomiksi käyneitä puolustusvoimia”. Tulevaisuudessa kuulemma sodat käytäisiin vain kyberavaruudessa. Mutta nämä kaksi maata muistivat, mitä niiden itäpuolella on.

Seuraava Eurooppa-foorumi järjestetään Turussa 28.–30.8.2024. Tapahtumaan kannattaa ilmoittautua jo siksi, että se on ilmainen. Seuraa Eurooppa-foorumin sivustolta päivittyvää tietoa ensi vuoden tapahtumasta.

Brief summary

Europe Forum at the former Finnish capital Turku is an annual discussion forum about Finland and its role in European politics. All the talks can be found later on YouTube and before that as live streams. Most of the talks were in Finnish, but in they were also interpreted into English.

Tapani Toivanen, tietoasiantuntija | information specialist
Marika Mahlavuori, tietoasiantuntija| information specialist
Opetus- ja tietopalvelut | Training and information services

Turun Eurooppa-foorumi | Europe Forum in Turku

(Please, scroll down to read a summary in English.)

Osallistuin elokuun lopulla kahtena päivänä Turun Eurooppa-foorumiin, joka järjestettiin nyt toista kertaa torstaista lauantaihin 29.-31.8.2019. Foorumia on luonnehdittu syksyn poliittisen kauden startiksi, ja sen kymmenissä keskustelutilaisuuksissa ja esitelmissä kansallisen ja EU-tason vaikuttajat (ja myös sellaisiksi itsensä toivovat) voivat yhdessä keskustella EU-politiikan kysymyksistä. Suurta yleisöä yritetään tietysti myös tavoitella mukaan, onhan aktiivisen kansalaiskeskustelun virittäminen yksi Euroopan Unionin perusarvoista. Tapahtumat välitettiin myös verkossa, ja ne löytyvät nyt YouTube-tallenteina. Yleisöä innostettiin ottamaan kantaa Twitterissä ja twiittejä myös heijastettiin reaaliajassa esiintymislavoille.

logo.

Elokuun loppu on Eurooppa-foorumille siinä mielessä hankala ajankohta, että yliopisto-opiskelijat ovat vielä lomalla. Toisaalta korkean tason suomalaiset EU-toimijat ovat tyypillisesti vielä keskieurooppalaisen käytännön sanelemilla kesälomillaan Suomessa, ja siis helposti tavoitettavissa. Tilaisuuksissa olikin kiitettävästi läsnä kansanedustajia, meppejä, ministereitä ja huippuvirkamiehiä. Ilahduttavaa oli nähdä yleisön joukossa myös paljon turkulaisia koululaisia. Sää suosi tapahtumaa, olihan koleahkon kesän jälkeen elokuun lopulla jopa hellettä. Perjantai-aamun pieni sadekaan ei onneksi sotkenut niitä tilaisuuksia, joihin osallistuin. Silmiinpistävää oli turvatoimien tiukkuus, sekä poliiseja että siviilipukuisia turvamiehiä näkyi paljon varsinkin VIP-esiintyjien tilaisuuksien aikana esiintymislavojen liepeillä. Valitettavasti tämän hetken maailmassa EU-yleisötilaisuudet vetävät puoleensa myös ääriaineksia.

Kaikkina kolmena päivänä tilaisuuksia oli monta yhtä aikaa päällekkäin, eli oli pakko tehdä valintoja. Tapahtumat oli enimmäkseen keskitetty Turun kaupunginkirjaston liepeille tuomiokirkon läheisyyteen, ja siirtyminen tapahtumapaikalta toiselle oli helppoa ja nopeaa. Itse ennätin ensimmäiseksi Turun Paasikivi-Seuran järjestämään paneelikeskusteluun EU ja Suomen turvallisuus – onko sitä?, panelisteina kansanedustaja Ilkka Kanerva ja europarlamentaarikko Ville Niinistö. Keskustelussa tulivat esiin ilmastonmuutoksen aiheuttamat levottomuudet, Euroopan mantereelle ilmestyneet jäätyneet konfliktit ja kansallisvaltioajattelun paluu. Yhtenä ongelmana on se, että EU on kansainvälisenä toimijana jäänyt Yhdysvaltojen, Venäjän ja Kiinan varjoon. EU:lla on kuitenkin taloudellista vaikutusvaltaa ja se voi näyttää esimerkiksi ympäristö- ja kansalaisoikeuskysymyksissä esimerkkiä muille. Opettajan rooliin asettuminen ei kuitenkaan nykymaailmassa enää toimi. Ennen kaikkea EU:n pitäisi edistää vahvojen yhteisten kansainvälisten pelisääntöjen noudattamista. Ilkka Kanervan mukaan tällaisista ETYJ-prosessi oli aikoinaan hyvä esimerkki. Neuvostoliittokin sitoutui kansainvälisiin sopimuksiin, jotka loppujen lopuksi aiheuttivat sen hajoamisen.

Ulkoministeriön Eurooppatiedotuksen järjestämässä tilaisuudessa valtiosihteeri Matti Anttosta haastateltiin aiheesta Suomen EU-puheenjohtajakausi – vaikuttamisen paikka. Vaikka puheenjohtajamaassa ei enää entiseen tapaan järjestetä huippukokouksia, pääsee tällä paikalla silti tavallista enemmän vaikuttamaan esimerkiksi Brexitiin ja EU:n laajenemispyrkimyksiin. Uusia jäsenmaaehdokkaita ovat Pohjois-Makedonia ja Albania. Myös vuoden 2021 budjettikehystä pitäisi jo valmistella. Unkari on esittänyt kritiikkiä Suomen aktiiviseen oikeusvaltiopolitiikkaan. Vaikka mitään varsinaisia sanktioita ei saataisikaan EU:ssa aikaiseksi, jo pelkkä keskustelu asiasta vaikuttaa Puolan ja Unkarin politiikkaan. EU pyrkii myös aktivoitumaan Afrikassa, jonka väkiluku on yhtä suuri kuin Intian, mutta pinta-ala satakertainen. Se on siis uhkien lisäksi myös suurten mahdollisuuksien alue, ja EU:n on tuettava siellä suotuisaa kehitystä.

Seurasin vielä iltapäivällä Euroopan komission ja parlamentin järjestämää keskustelua EU-kansalaisaloitteesta ja kansalaisaktiivisuudesta. Panelisteina olivat Policy Officer Charlotte Rive komissioista, Eurooppanuorten varapuheenjohtaja Gurmann Saini, Aku Aarva Eurooppalaisesta Suomesta ja europarlamentaarikko Nils Torvalds. Keskustelussa korostuivat useimpien panelistien nuorehkon iän vuoksi varsinkin nuorten vaikutusmahdollisuudet. Eurooppalaisen kansalaisaloitteen tekemiseen vaadittavia ehtoja on höllennetty, mutta silti tietoisuus tästä mahdollisuudesta on vielä melko pientä. Illalla Euroopan komissio järjesti vielä tapaamisen eri tiedotusverkostoilleen.

Perjantai-aamuna komission verkostot pääsivät kuulemaan Varsinais-Suomen liiton ajankohtaisia asioita EU-rintamalla. Aluekehitysjohtaja Tarja Nuotio antoi mielenkiintoisia tietoja alueen elinkeinopohjasta, kansainvälisestä taloudellisesta yhteistyöstä muiden keskisen Itämeren alueiden kanssa ja yhteyksistä Brysseliin päin. Sen jälkeen Mauno Hänninen komissiosta valotti vieläkin meneillään olevaa uuden komission muodostusprosessia. Tuleva uusi komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen sai parlamentin äänestyksessä vähän enemmän kuin tarvittavan minimimäärän ääniä, mutta selvästi parlamentti oli loukkaantunut siitä, että heidän kannattamansa kärkiehdokasmenettelyn yli oli kävelty ministerineuvostossa. Von der Leyen esitti linjapuheessaan kuusi keskeistä tavoitetta seuraavalle komission toimikaudelle eli
• viherelvytys ja Euroopan pyrkimys ilmastoneutraliuuteen
• talous ihmisten hyväksi: sosiaalinen oikeudenmukaisuus ja vauraus
• siirtyminen digiaikaan eettiset rajat ja turvallisuus huomioiden
• eurooppalaisen elämäntavan suojeleminen, mm. oikeusvaltioperiaate
• vahvempi EU maailmannäyttämöllä
• uutta vauhtia eurooppalaiselle demokratialle.

Kunkin jäsenmaan piti asettaa komissaariehdokkaansa viimeistään elokuun lopulla. Sen jälkeen sovitaan salkkujaosta ministerineuvoston kanssa niin että EU-parlamentti pääsee aloittamaan komissaariehdokkaiden kuulemisen. Uusi EU-komissio nimitetään toivon mukaan lokakuun loppuun mennessä.

Suomen komisaaariehdokasta Jutta Urpilaista pääsikin näkemään seuraavaksi. Hän oli harvinaisessa suurelle yleisölle avoimessa eduskunnan suuren valiokunnan kuulemistilaisuudessa, joka järjestettiin kauniissa Akatemiatalon salissa tuomiokirkon kupeessa. Tässä tilaisuudessa Urpilainen mm. nimesi omiksi suosikkisalkuikseen talouteen ja ulkosuhteisiin liittyvät asiat. Kuten nyt tiedämme, hänelle lankesivat EU:n kansainväliset kumppanuusasiat, jotka liittyvät molempiin Urpilaisen mainitsemiin aihepiireihin. Urpilainen totesi puheessaan, että EU on perinteisesti kyennyt parhaiten tekemään päätöksiä kriisien keskellä, ja nyt niitä riittääkin. Edellisen päivän puhujien tavoin Urpilainen totesi, että EU:n on pyrittävä puolustamaan monenkeskistä, sopimusperusteista kansainvälistä järjestelmää. Kuuleminen oli siis ennen kaikkea suuren valiokunnan jäsenten tilaisuus esittää kysymyksiä Suomen komissaariehdokkaalle. Yleisö napisi twiiteissään sitä, että kansanedustajien kysymysten jälkeen aikaa jäi vain yhdelle yleisökysymykselle. Suuren valiokunnan puheenjohtaja Satu Hassi huomautti, että kyse oli kuitenkin virallisesta istunnosta.

Kansanedustajien Urpilaiselle esittämät kysymykset olivat sinänsä aika lempeitä, sillä EU-rintamalla poliitikkomme toki puolustavat oman maan ehdokasta yli puoluerajojen. Varsinaiset EU-parlamentin järjestämät komisaariehdokkaiden kuulemiset ovat kokonaan toinen juttu. Parlamentilla on monesti ollut tapana vaatia ainakin muutaman ehdokkaan vaihtamista, ja esimerkiksi Jutta Urpilaista tullaan varmasti hiillostamaan hänen toimistaan tiukkana valtionvarainministerinä Kreikan velkakriisin aikana. Missään tapauksessa komissaariehdokas ei saa tulla kuulemisiin valmistautumattomana, sillä silloin europarlamentaarikot “haistavat verta” ja käyvät kysymyksissään armottomasti ehdokkaan kimppuun.

Iltapäivällä seurasin Euroopan komission ja parlamentin järjestämää EU:n tulevaisuuskeskustelua, johon osallistui joukko europarlamentaarikkojamme sekä kykyinen komissaarimme, komission varapuheenjohtaja Jyrki Katainen. Viimeksi mainittu kuvaili aloituspuheenvuorossaan, kuinka suuria muutoksia Eurooppa on joutunut kokemaan edellisen komission viisivuotistoimikautena. Seuranneessa keskustelussa tuotiin esille mm. Afrikan talouden ja muiden eliolojen kehittäminen sekä tiedeperusteisen päätöksenteon tärkeys. EU on keskeinen kestävän kehityksen veturi maailmassa, sillä Yhdysvallat, Venäjä ja Kiina eivät ole tästä tehtävästä kiinnostuneita. Ennen kotimatkaa ennätin vielä seurata jonkin aikaa mielenkiintoista paneelikeskustelua Kiinan uudesta silkkitiehankkeesta.

Turun Eurooppa-foorumi järjestetään ensi vuonnakin elo-syyskuussa. Tavoitteena on saada mukaan entistä enemmän kansainvälisiä huippuvieraita ja siten englanninkielistä ohjelmaa. Tilaisuutta kannattaa siis silloin seurata joko paikan päällä tai netin kautta striimattuna.

logo.

Briefly in English

Europe Forum Turku was organized for a second time in the former capital of Finland. It is an event for discussion about the future of Europe and Finland, and regularly attended by our political elite. This year some of the discussions were held in English and you can watch them in YouTube. Next year the event will host more international guests so that it will be easier to take part in it either in Turku or via the live streaming.

Tapani Toivanen, tietoasiantuntija | information specialist
Opetus- ja tietopalvelut | Training and information services

EU-tallekirjaston kokoelmat menivät verkkoon | European Documentation Centre collections went online

(Please, scroll down to read in English.)

Hyvää Eurooppa-päivää!  Joensuun yliopiston kirjastosta tuli EU:n tallekirjasto (tuolloin EDC-kirjasto) vuonna 1984. Sopimuksen myötä kirjasto alkoi saada Euroopan unionin komission julkaisuja ilmaiseksi ja myös pääsyn tuolloin salasanoilla suljettuihin EU-tietokantoihin. Noina aikoina ennen Internetiä kokoelman merkitys EU-tiedonlähteenä oli suuri, ja se korostui entisestään Suomen liittyessä Euroopan unioniin vuonna 1995. Myös euron käyttöönotto vuonna 1999 oli tärkeä aihe, jota käsitteleviä julkaisuja saatiin (ja myös ostettiin) kokoelmaan jo useita vuosia aikaisemmin. Kun Joensuun ja Kuopion yliopistot yhdistyivät, uusi Itä-Suomen yliopiston kirjasto peri EU-tallekirjaston aseman.

Varsinkin 2010-luvulla painettu EU-kokoelma on menettänyt merkitystään. Suuri osa EU:n julkaisuista on muuttunut vain sähköiseen muotoon, ja EU:n omaksuman tiedon avoimuuden periaatteen myötä sen tietokannatkin vapautettiin yleiseen käyttöön. Ilmaiseksi saatujen painettujen aineistojen määrä ja myös EU-kokoelman lainauskerrat ovat vuosi vuodelta vähentyneet. Koska kirjaston hyllytilat supistuvat tänä kesänä toteutettavan 1. kerroksen remontin vuoksi, meidän on luovuttava suuresta osasta vähälle käytölle jääneestä aineistosta. EU-tallekirjaston käytetyimmät kirjat on sulautettu muihin kokoelmiin, ja sinne tullaan edelleen liittämään asiakkaillemme hyödyllistä uutta aineistoa.

Mutta onneksi mitään korvaamatonta ei ole menetetty, sillä avoimuusihanteensa mukaisesti Euroopan unionin komissio aloitti jo vuosia sitten massiivisen digitointiohjelman. Kaikkien EU-elinten arkistot ja varastot koluttiin läpi, ja kaikki löytyneet julkaisut aina perustamisvuodesta 1952 lähtien tallennettiin PDF-muotoon vapaasti luettavaksi ja kopioitavaksi EU Bookshopin yhteyteen. Jo aloitusvaiheessa vuonna 2009 kokoelma sisälsi yli 110 000 nimekettä, ja määrä kasvaa koko ajan. Tämä valtava digitaalinen kirjasto löytyy osoitteesta https://bookshop.europa.eu  ja sieltä löytyvät EU-aineistot vieläpä kaikilla niiden julkaisukielillä. Jos siis joskus käytit jotain tallekirjastossa ollutta teosta, löydät sen täältä (jopa suomen kielellä, jos se oli sille käännetty). EU Bookshopilla on kyllä suomenkielinenkin sivusto, mutta jos etsit englanninkielisiä julkaisuja, on viisainta aloittaa englanninkielisellä haulla. Kun julkaisu on löytynyt, voit valita sen mahdolliset erikieliset PDF-versiot. Käy tutustumassa tähän EU-tiedon aarreaittaan. Annan asiasta mielelläni lisätietoja.

– – –

Happy Europe Day! Joensuu University Library became a European Documentation Centre Library in 1984. It meant that the Library started to receive free copies of EU Commission’s publications, and also got access to EU databases. During those pre-Internet ages this was a very important information source for European integration matters. The collection became even more important when Finland joined the EU in 1995 and the Euro Zone in 1999.  In 2010 The Unversity of Eastern Finland Library inherited the EDC library status.

During this decade the importance and also use of this printed collection has diminished. More and more EU publications only appear in electronic form, and according to the principle of “freedom of knowledge” EU databases were opened to everyone. We receive less and less free publications every year and only few books have been checked out from the collection. During this summer’s renovations at the Joensuu Campus Library we lose many bookshelves and consequently have to reduce some less-used collections. EU collection books actually checked out during last few years have been transferred to other library collections. New useful EU publications will also be added to the collections in the future.

But nothing has been lost. Some years ago the EU Commission digitized all EU publications they could find from various storehouses and archives, and now they can be freely downloaded as PDF documents beginning from the founding year 1952 at EU Bookshop. From the address https://bookshop.europa.eu  you can find more than 110 000 titles and even more of their translations in all official EU languages.  So there are also all those books we used to store in printed form. It is best to search for books in English first. Once you have found your title, you can see it’s possible other language versions also. Check out this vast free electronic library. I will be happy to give further information about it.

Tapani Toivanen
tietoasiantuntija | Information Specialist
Opetus- ja tietopalvelut | Training and information services