Tag: matkakertomukset

Posted on

Tieto, tutkimus, uudistus… e-terveys — EAHIL2016-konferenssi

Eurooppalaisen lääke- ja terveystieteiden kirjasto- jatietopalveluammattilaisten vuotuinen tapaaminen EAHIL:n (European Association for Health Information and Libraries) konferenssi pidettiin kesäkuussa Sevillassa, Espanjassa, otsikolla Knowledge, Research, Innovation…eHealth. Konferenssissa oli noin 330 osallistujaa.

Kaikille yhteisiä eli niin sanottuja plenary-sessioita oli kaksi, aluksi ja lopuksi. Mieleenpainuvan, inspiroivan ja interaktiivisen avausesitelmän tiedon arvosta piti professori Bernat Soria apunaan EAHIL:n puheenjohtaja Marshall Dozier. Ideana oli demonstroida eroja sen välillä, mikä on jonkin hinta, mitä se maksaa ja mikä on sen arvo, sekä korostaa terveydenhuoltojärjestelmien strategista arvoa ja kirjastoammattilaisten osuutta siinä. Päätösluennon pitänyt tohtori Remedios Melero teki kattavan yhteenvedon siitä, mitä kaikkea avoin tiede on ja millaisia haasteita erityisesti avoimen tutkimusdatan vaatimus asettaa terveystieteelliselle tutkimukselle.

Rinnakkaissessioiden teemoja olivat Koulutus (kaksi sessiota), Innovaatiot (kaksi sessiota), Tutkimus (kaksi sessiota), Metriikka, avoin saatavuus ja teknologia, Johtaminen, Tieteen välittäminen ja Yhteistyö, jossa itse olin lavalla (seitsemäntenä eli viimeisenä) yhdessä norjalaiskollega Karen Busetin kanssa. Aiheenamme olivat ne työkalut ja toimintatavat, joita käytämme kansainvälisessä benchmarking-hankkeessamme. Projektin kolmas yhteistyökumppani belgialainen Ghislaine Declève ei päässyt osallistumaan konferenssiin, mutta oli mukana kirjoittamassa esitystä ja kokotekstiä. Kaikkein pisimmissä sessioissa oli yhdeksän esitystä ja nämä maratonistunnot olivatkin yksi niistä harvoista asioista, joista pääosin erinomaisesti järjestetyssä konferenssissa kuuli valituksia. Kuuntelemistani ja näkemistäni todella monipuolisen kokonaisuuden muodostaneista esityksistä poimin joitakin kiintoisimpia:

Tom Roper, Sam Burgess ja Holly Case (UK), #ukmedlibs: innovation once a month, online. Ilmeisen toimiva idea ammatillisesta lukupiiristä, joka toimii Twitterissä. Kuka tahansa voi seurata; ei ole pakko muuten osallistua. Tukee ammatissa kehittymistä. Opin myös, että Healthcare Hastag Project Sympluria voi käyttää tällaisessa Twitter chatissa. Ehkä vastaavaa (#finmedlibs?) voisi kokeilla joskus Suomessakin? Tom Roper, Igor Brbre ja Jil Fairclough (UK), Assessing the value of a librarians’ journal club.  Selvityksen mukaan ammatillinen lukupiiri vaikutti 40 %:lla osallistujista päätöksentekoon ja 53 %:lla sekä käytännön toimintaan kirjastossa että omaan toimintaan. Pitäisikin herättää henkiin oman kirjastomme lukupiiri, koska sellainen todistetusti mm. edistää vertaisoppimista, kannustaa tiedon jakamiseen ja opettaa ammattikirjallisuuden laadun arviointia. Bob Gann (UK), Combating digital health inequality: libraries on the front line. Vakuuttava esitys kirjaston merkityksestä terveyteen liittyvän tasa-arvon edistämisessä nyt, kun kaikki palvelut alkavat olla verkossa. Kaikki eivät ole online ja ne, joilla on suurin tiedon tarve, on kauimpana siitä. Ilman digitaalista lukutaitoa ei ole terveyslukutaitoa. Hanke on säästänyt brittien kansalliselle terveyspalvelulle NHS:lle kuusi puntaa jokaista sijoitettua puntaa kohti. Vastaa nykyaikana terveyden edistämisen kannalta sitä, mitä esim. hygienian paraneminen viime vuosisadalla. Karina Sjögren (Ruotsi), Flipped classroom with master students in Sports Medicine. Flipped classroom -opetusmalli on kiinnostava ja haluaisin sitä käyttää. Video-ohjelmistona heillä on Screencast-o-matic. Witold Kozakiewicz ja Bogumila BRUC (Puola), Transition to a new model of academic library cooperation. Mainio esitys suuren lääketieteellisen kirjaston muodonmuutoksesta sekä tilana että palveluna/palveluasenteena: perinteisestä kirjastosta tieto- ja innovaatiohubiksi. Ann Ritchien pitämä (Australia) ja Mari Elisa Kuusniemen (Suomi) esitys Developing Research Data Management Practices at a University Hospital Library in Australia – an International Collaborative Project kansainvälisestä yhteistyöstä tutkimusdatapalveluiden kehittämisessä. Mari Elisa kertoo blogissaan 12 viikostaan Barwon Health University Hospitalin tutkijapalveluiden käynnistämiskonsulttina. Katrine Aronsenin ja Anja Johansenin (Norja) kyselytutkimus Medical students and textbooks as e-books – a survey, jossa he saivat varsin ristiriitaisia vastauksia ja tuloksia e-kirjojen käytöstä kurssikirjoina suhteessa siihen, miten paljon e-kirjoihin panostetaan. Hilde Strømmen (Norja) kiinnostava kysymyksenasettelu Searching for systematic reviews: Can Epistemonikos replace The Cochrane Library?, sillä näyttöön perustuvan terveydenhuollon maksuton tietokanta Epistemonikos oli minulle uusi tuttavuus.

Postereita oli kaikkiaan 45 ja kiinnostavimpia olivat mielestäni nämä: Anthea Tucker (UK) Time to connect: teaching information literacy skills in the online environment, koska itsekin opetan verkossa; Bea Winkler ja Krisztina Egri (Unkari) Gamifaction – games in user education, learning, exams, koska pelillisyys on tullut opetukseen ja mietin, miten voisin sitä hyödyntää; Chiara Formigoni, Idalia Gualdana ja Diego Fornasasri (Italia) Nurses’ online information use and literature searching skills: a survey in SBBL network, koska ohjaan ja koulutan myös hoitohenkilökuntaa tiedonhaussa; Maria de Lurdes Barata, Maria Joao Paulo ja Susana Oliveira Henriques (Portugali) Measuring user satisfaction and expectations to improve service quality and support decision making, koska käyttäjien kuuleminen on tärkeää palveluiden kehittämisessä; suomalaiset eli Tiina Heinon, MIka Holopaisen ja Katri Larmon Supporting Open Science – Services for Openness Across the Research Cycle, koska avoimen tieteen edistäminen ja tutkijapalvelut kuuluvat minunkin työhöni ja ovat meilläkin juuri nyt tärkeänä kehityskohteena, ja Mari Elisa Kuusniemen DMPTuuli for Smart research data management planning, koska olen itsekin ollut pieneltä osalta mukana ATT:n Tuuli-hankkeessa ja koska DMPTuuli on oiva työkalu aineistonhallintasuunnitelmien tekemiseen. Useimmat posterien tekijät esittelivät posterinsa aiheen keskiviikon ohjelman päätteeksi myös niin sanotussa one minute madness –sessiossa, jossa kullakin puhujalla oli tasan minuutti puheaikaa saada kuulijat tulemaan tutustumaan juuri omaan posteriinsa session jälkeen avatussa posterinäyttelyssä. Kehuja on annettava posterien paikasta, joka oli valoisa, tilava ja keskeisellä paikalla.

Näytteilleasettajia oli kolmisen kymmentä. Kiersin tauoilla heidän osastojaan lähinnä EAHIL:n hallituksen jäsenenä ja yritin tavoittaa erityisesti sellaisia yrityksiä, jotka olivat ensimmäistä kertaa mukana EAHIL-tapahtumassa, kertoa heille järjestöstä ja sen tapahtumista sekä mahdollisuudesta sponsori-jäsenyyteen ja mainostilaan Journal of EAHIL –lehdessä. Näytteilleasettajat/sponsorit pitivät myös 15 esitystä erityisissä sponsor sessioissa, joista kuuntelin joitakin puheita.

Pitkät lounaat muodostivat oivallisen mahdollisuuden verkostoitumiseen. Espanjalaiseen tapaan lounastauko oli pitkä – mikä teki iltapäiväsessioista oikeastaan iltasessioita – ja pöytiin tarjoiltiin kolmen ruokalajin ateriat. Siinä ennätti mainiosti tutustua vieruskavereihin ja tuli keskustelleeksi myös ennestään tuntemattomien kollegoiden kanssa. Tiistai-iltana oli ensikertalaisille tarkoitettu vastaanotto, jossa hallituksen ja valtuuston jäsenet toivottivat uudet kollegat tervetulleiksi EAHIL-”perheeseen”. EAHIL-tapahtumissa on aina kollegiaalinen, rento ja ystävällinen tunnelma. Keskiviikkoiltana oli kaikille osallistujille suunnattu tervetuliaistilaisuus Real Alcazar -linnoituksessa, jossa kierrettiin ensin oppaiden johdolla noin tunnin ajan, ja vietettiin sen jälkeen iltaa andalusialaiseen tapaan tapasten ja juomien voimalla keskustellen. Perjantai-illan päätösillalliselle osallistujat kuljetettiin busseilla maaseudulle Hacienda los Angeles -tilalle, jossa tarjolla oli illallinen.

  • Konferenssin kotisivu (kohdasta Programme – Programme at a glance pääsee interaktiiviseen aikatauluun, josta sessioita klikkaamalla pääsee näkemään sen ohjelman, johon on linkitetty sekä esitykset että kokotekstit
  • Twiitit tunnisteella #eahil2016
  • Facebook-sivu
  • Flickr — valokuvia
  • EAHIL
  • Kokousten ja loppuseremonian raportit sisältyvät laajempaan matkakertomukseen

Tuulevi Ovaska, palvelupäällikkö, tietoasiantuntija
Kiitän rahoituksesta työnantajani lisäksi Bibliothecarii Medicinae Fenniae (BMF) ry:tä ja Tieteellisten Seurain Valtuuskuntaa (TSV)

 

Posted on

Uuden sukupolven kirjastojärjestelmiin

Liber2016_logo_vaaka-150-1

Kansainvälisessä tieteellisten kirjastojen LIBER-konferenssissa Helsingissä pidettiin Digitaalisten Kokoelmien Työryhmän työpaja aiheesta Uuden sukupolven kirjastojärjestelmät Euroopassa. (LIBER Digital Collections Working Group: Next Generation Library Systems in Europe). Kirjastojärjestelmällä tarkoitetaan tässä ohjelmistoa, joka sisältää mm. näyttöluettelon kirjaston kokoelmista. Pakettiin kuuluu myös kirjastolaisten käytössä olevia taustaohjelmistoja, joiden avulla hankitaan ja luetteloidaan aineistoja asiakkaiden saataville ja joilla pyöritetään muun muassa kirjojen lainausta, palautuksia sekä varausjärjestelmää. Lisäksi ohjelmistoissa on runsaasti muita asiakkaiden käyttöön tarkoitettuja palveluja.

Kuten kaikki ohjelmistot myös kirjastojärjestelmät kehittyvät digitaalisen palvelukulttuurin muutosten myötä. Suurimmat toimittajat ovat jo siirtäneet palvelukonseptinsa pilveen, ja ne perustuvat yhä useammin avoimen lähdekoodin käyttöön. Keskeisiä uusia järjestelmiä ovat esimerkiksi Kuali OLE, KoHa, ALMA (Ex Libris) ja WMS (OCLC). Myös Ebsco suunnittelee omaa FOLIO-järjestelmäänsä, mutta se ei ole vielä tuotantokäytössä.

Ranskassa ABES-konsortio kilpailuttaa kirjastojärjestelmien hankintoja. Mukana on nyt 46 instituutiota, kaikkiaan 60 % yliopistojen kirjastoista. Ranskassakin yliopistot yhdistyvät suurimmiksi, ja tämä vaatii myös kirjastojärjestelmiltä uudenlaista joustavuutta. Avoimen lähdekoodin lisäksi vaaditaan myös taloudellista avoimuutta hankintoihin ja toimintaan liittyen. Nykyiset ohjelmistot toimivat, mutta ranskalaiset osaavat silti  kyseenalaistaa: ovatko nykyisetkään uudet järjestelmät oikeasti uusia? Todelliset uuden sukupolven ohjelmistot olisivat neuroverkkoja, joissa semanttinen verkko ja algoritmit palvelisivat asiakkaita tekoälyn keinoin.

Saksassa ei ole keskitettyä kansallista kirjastojärjestelmän hankintaa tai ylläpitoa. Tämä johtuu maan jakautumisesta osavaltioihin, jotka kylläkin tarjoavat oman alueensa yliopistoille keskitettyjä järjestelmäpalveluja. Mutta nämä järjestelmät ovat usein huonosti yhteensopivia.

On muistettava, että monet Saksan 16 osavaltioista ovat asukasluvultaan huomattavasti Suomea suurempia, ja kansallisen järjestelmän luominen olisi todella mittava urakka. Alueellista yhteistyötä tietenkin tehdään, ja osavaltioiden sisälläkin voi olla useita eri tavalla toimivia järjestelmäkonsortioita. Erilaisten järjestelmien ja systeemien kirjo tekee koko maan kattavan yhteisen järjestelmän rakentamisen käytännössä mahdottomaksi.

Norjassa kansallinen järjestelmä sen sijaan on hankittu. Uusi BIBSYS perustuu ALMA-ohjelmistoon, ja se otettiin käyttöön viime vuonna. Järjestelmä ei ole vielä täysin valmis, muun muassa kaukopalvelun ja Kansalliskirjaston vaatimia palveluja kehitetään edelleen. Norjalaisten ratkaisu perustuu keskitettyyn malliin, jossa kirjastolla on käytössään kansallisen tason metatietoratkaisut ja palvelut. Järjestelmää hallinnoi Opetus- ja tutkimusministeriö.

BIBSYS pitää sisällään myös muuta kuin perinteisen kirjastojärjestelmän. Mukana on palveluja kuten megaindeksi ORIA (Primo), open access –lehtien tietokanta, avoimien oppimateriaalien tietokanta, avoimen tutkimusdatan tietokanta ja muita yhteensopivien rajapintojen kautta toteutettuja kokonaisuuksia. Tämä on uutta Library as a Service (LaaS) –ajattelumallia, jossa kirjaston palvelut ja järjestelmät tarjoavat asiakkaille paljon muutakin kuin perinteisen tietoaineiston kokoelmat.

Yksikään keskitetty järjestelmä ei toimi täydellisesti, ja ALMAnkin käyttöönotossa on ollut vaikeuksia. Vaikka ALMA onkin joustava järjestelmä, on erilaisten palvelujen käyttöönotto erilaisille kirjastoille ollut vaikeaa. Joillekin kirjastoille keskitetyn järjestelmän käyttöönotto on hankalaa, ja konsortio onkin joutunut tukemaan erityisesti pienempiä kirjastoja. Mutta itsenäisenä pysyminen tarkoittaisi sitä, että kaikki työt ja suunnittelukin pitäisi tehdä itse.

Ruotsissa jatketaan LIBRIS-järjestelmällä, jota kehitetään jatkuvasti. Taustalla on kansallinen yhteisluettelo aineistoista ja integroitu kirjastojärjestelmä (ILS), mutta paineita muutoksen tulee käyttäjäympäristöstä entistä enemmän. Metadata ei ole staattista, vaan sitä päivitetään ja rikastetaan monessa paikassa yhtä aikaa ja jatkuvasti. Ruotsissa yritetään jakaa tätä dataa kaikille mahdollisimman avoimesti, niin että kirjastot eivät pitäisi enää tiukasti kiinni omista metatietovarastoistaan. Yhdessä toimiminen nähdään ainoaksi mahdollisuudeksi myös tulevaisuudessa. ILS-ajattelussa nähdään puutteita, koska kirjastojärjestelmään pitäisi saada integroitua myös julkaisupalvelut (CRIS ja julkaisuvarastot) sekä vaikkapa itse digitoidut aineistot.

Metadatalle ja muullekin säilytettävälle tiedolle pitäisi laatia elinkaarisuunnitelmat. Ja vaikka metadatan määrittely onkin vaikeaa, mahdollistaa standardoitujen tietomallien käyttäminen yhteisen luetteloinnin ja metatiedon käytön vaikkapa pilvipalveluna. Myös koko ohjelmiston modulaarisuus nähdään tärkeänä; pitää olla mahdollista muunnella ja uudistaa tietty osa järjestelmästä ilman että koko järjestelmää täytyy päivittää.

Myös Suomessa on aloitettu uuden kirjastojärjestelmän hankintaan liittyvät toimet. Valintaprosessi ei ole helppo, sillä digitaalinen kulttuuri kehittyy kiihtyvällä nopeudella. Erilaisia vaihtoehtoja on tarjolla, mutta jää nähtäväksi miten voimme varmistaa, että seuraava järjestelmä todella palvelee myös uutta tulevaa sukupolvea 2020-luvulla.

Data itsessään vanhenee kuin viini, mutta ohjelmistot vanhenevat kuin kalat. Emme halua tarjota asiakkaillemme tiedon lähteestä viiniä, johon on sekoitettu viimeisen käyttöpäivänsä ohittanutta kalaa.

LIBER-konferenssin esitysten diat ovat nähtävissä täällä:

http://liber2016.org/programme/full-programme/

 

Jukka Kananen

Verkkoresurssipalveluiden palvelupäällikkö

Posted on

QQML 2016 konferenssi Lontoossa

Kirjastojen laadullisen ja määrällisen tutkimuksen konferenssi QQML järjestettiin toukokuussa Lontoossa jo kahdeksannen kerran. Konferenssin pitopaikkana oli monumentaalinen Senate House, jossa sijaitsee nykyisin myös Lontoon yliopiston pääkirjasto. Arkkitehtuurin lisäksi myös rakennuksen historia on mielenkiintoinen: rakennuksessa työskenteli esimerkiksi toisen maailmansodan aikana George Orwellin vaimo sota-ajan sensuurin palveluksessa. Nämä kokemukset Orwell siirsi sitten romaaniinsa 1984.

Konferenssin esitykset antoivat taas monipuolisen kuvan erityisesti akateemisten kirjastojen toiminnan ajankohtaisista aiheista ja tutkimuksesta, jota kirjastoista ja niiden palveluiden kehittämisestä tehdään. Päivillä esitettiin kaikkiaan 157 paperia 58 eri maasta, joten samalla sai hyvän kansainvälisen kuvan kirjastojen toiminnasta.

Kirjastot kirjavarastoista uuden tiedon luomisen paikoiksi

 

Toistuva teema seminaarien esityksissä oli kirjaston tilojen uudistaminen. Useassa yliopistokirjastossa oli meneillään tai toteutettu kirjastotilojen muunnos kirjavarastosta tietämyksen ja uuden tiedon luomisen tilaksi.

Esityksissä korostui erityisesti opiskelijoiden ja oppimisen tarpeiden huomioiminen uusien tilojen suunnittelussa. Keskeisenä syynä muutokselle on ollut sekä tieteellisten julkaisujen määrän kasvu että tieteellisen julkaisemisen digitoituminen. Se aika, jolloin yliopiston kirjasto rakentui pelkästään painetulle kokoelmalle, on lopullisesti ohi. Tämän tilalle on nousemassa ajattelutapa, jossa kirjasto nähdään opastajana erilaisten lähteiden äärelle ja erilaisten oppimisyhteisöjen ja kohtaamisten mahdollistajana.

Kirjastoista onkin selvästi kehittymässä aktiivisia, oppimista ja tutkimusta tukevia ympäristöjä. Niissä pidetään luentoja, esitellään aineistoja ja tehdään ryhmätöitä. Teknillisissä yliopistoissa kirjastoista on kehittymässä myös tekemisen tiloja, joissa opiskelijat voivat soveltaa uutta osaamistaan erilaisissa hankkeissa ja jopa tuotekehittelylaboratorioissa.

Myös tuottavuuspuhe tukee kirjaston roolin uudistumista: erityisesti opiskelijat joutuvat nykyisin hämmennyksiin ja jopa paniikkiin aineistotulvan edessä. Kirjaston keskeiseksi rooliksi tulee tehokkaan ja tuloksellisen tiedonhaun tukeminen ja opastaminen. Haasteena tässä ajattelussa on, miten kirjastot myös jatkossa varmistavat sattumanvaraisen uuden ajattelun ja tiedon löytämisen.

Kirjastotiloja näytetään siis tarvittavan jatkossakin. Tätä tukee myös se, että etätyö ja etäopiskelu ei ole edennyt niin nopeasti kuin vielä 1990-luvulla visioitiin. Tiedon luominen ja oppiminen on yhteisöllinen prosessi ja yhteisö tarvitsee – varsinkin Suomessa – tiloja toimiakseen.

Digitaalinen ja avoin tiede

 

Toinen toistuva teema seminaarin esityksissä oli sekä avoimen tieteen kehittyminen ja kirjaston rooli tässä että kirjaston rooli digitaalisen tieteen tekemisen tukemisessa. Avoin tiede on asteittain kehittymässä valtavirraksi, ainakin poliittisen puheen tasolla. Tähän liittyy sekä julkaisujen rinnakkaistallentaminen tai avoin julkaiseminen että erityisen voimakkaassa kehitysvaiheessa oleva tutkimusdatan avaaminen julkiseen käyttöön.

Rinnakkaistallentaminen alkaa olla yleistä ja usealla yliopistolla ja niiden kirjastoilla on rinnakkaistallentamiseen liittyvät linjaukset ja tekniset välineet sen toteuttamiseksi (UEFin linjaukset löytyvät täältä).  Tutkimusdatan avaaminen on puolestaan vasta kehittymässä. Sen suurimpana haasteena on tutkimusdatan avaamisen eettisten periaatteiden linjaaminen, tutkimusdatan metatiedon hallinta ja erityisesti tiedostojen pitkäaikaissäilytys.

Digitaalisessa tieteessä kirjastojen tehtäväksi on vakiintunut bibliometrinen työ ja siihen liittyvät erityyppiset arvioinnit mm. tutkijoiden ja tutkimusryhmien tutkimuksen vaikuttavuudesta ja laadusta. Toinen kehittymässä oleva tehtävä on tutkijoiden näkyvyyden kehittäminen: kirjasto voi antaa tukea tutkijoille sekä heidän julkaisujensa että tutkijan ja tutkimusryhmien työn tulosten näkyvyyden optimoinnissa ja tiedonhallinnassa.

Konferenssi antoi taas malleja oman kirjastomme kehittämiselle, jossa olemme viime aikoina – ja lähitulevaisuudessa – painottaneet sekä tilojen kehittämistä että digitaalisen ja avoimen tieteen tukemiseen liittyviä palveluita. Lisäksi tehtävämme on varmistaa, että kirjaston perinteiset tehtävät ja resurssit eivät unohdu, koska niitäkin käytetään vielä runsaasti.

 

Jarmo Saarti

kirjaston johtaja