UEF-Primon kehittäminen yhteistyössä asiakkaiden kanssa | Developing UEF Primo in cooperation with customers

(Please, scroll down to read in English.)

Kirjaston hakupalvelu UEF-Primo otettiin käyttöön joulukuussa 2019. Ensimmäisenä kokonaisena käyttövuotena 2020 UEF-Primossa tehtiin noin kaksi miljoonaa hakua, joten kokemuksia palvelusta on jo kertynyt ja kuultu. UEF-Primon toiminnasta on alusta saakka kerätty palautetta sekä kirjaston asiakkailta että henkilökunnalta. Ensimmäisen vuoden aikana UEF-Primoa koskevia palautteita kirjattiin noin tuhat. Palautteita käsitellään säännöllisesti kokoontuvassa Primo-työryhmässä, johon kuuluu edustajia kirjaston kaikista palveluista. Työryhmä pyrkii löytämään ratkaisun esille tulleisiin ongelmiin ja epäkohtiin sekä vastaamaan jokaiselle palautteenantajalle henkilökohtaisesti, mikäli tämä oli jättänyt yhteystietonsa.

Palautteiden ja kysymysten perusteella toimitetaan UEF-Primo – Usein kysyttyä -blogisivua, jotta asiakkailla olisi mahdollisuus löytää vastaus tyypillisiin kysymyksiin mahdollisimman nopeasti ja helposti. Kirjoitukseen päätyy kysymyksiä ja vastauksia esimerkiksi teknisiin ongelmiin, sisäänkirjautumiseen sekä aineistojen saatavuuteen ja lainaamiseen liittyvistä asioista.

Saadun palautteen perusteella UEF-Primoa muokataan toimivampaan suuntaan harkinnan ja mahdollisuuksien mukaisesti. Jotkin parannusehdotukset päätyvät toivelistalle. Myös järjestelmän toimittaja ExLibris kehittää Primo VE:tä sekä taustalla toimivaa Alma-kirjastojärjestelmää jatkuvasti. Kummastakin järjestelmästä tulee kuukausittain uusi päivitysversio, mikä toisinaan aiheuttaa yllätyksiä UEF-Primon räätälöinteihin. Joskus päivitys tuottaa hakupalveluun sellaisia uusia ominaisuuksia, jotka ennakkotestauksesta huolimatta eivät toimi oletetusti. Tällöin kyseinen ominaisuus pyritään jättämään kokonaan pois käytöstä tai siirtämään sen käyttöönottoa siihen asti, kunnes se toimii halutulla tavalla. Useimmiten päivitykset kuitenkin tuovat maailmanlaajuisen Alma/Primo-kirjastoyhteisön toivomia parannuksia, jotka lisäävät myös UEF-Primon käytettävyyttä ja asiakasystävällisyyttä.

Kansallisella tasolla Alma-kirjastot ovat tehneet yhteistyötä hankintaprojektin alusta alkaen ja tämä yhteistyö jatkuu edelleen. Erityisesti kansallinen Primo-ryhmä pyrkii jakamaan hakupalveluun liittyviä tietojaan, taitojaan ja käyttökokemuksiaan. UEF-Primon kehittäminen on siis edelleen jatkuva, aktiivinen prosessi. Asiakkaanamme voit halutessasi osallistua UEF-Primon kehittämiseen esimerkiksi lähettämällä meille palautetta palautelomakkeella.

UEF-Primosta saadun palautteen käsittely kaaviona. Kun kirjasto saa asiakaspalautetta UEF-Primosta, asiakkaalle vastataan heti, jos mahdollista. Jos kysymys on uusi, viedään palaute Primo-työryhmän käsittelyyn. UEF-Primoa muokataan saadun palautteen perusteella harkinnan ja mahdollisuuksien mukaan ja asiakkaan palautteeseen vastataan. Vastauksia kysymyksiin kootaan UEF-Primon Usein Kysytyt Kysymykset -blogisivulle.

The library’s search service, UEF Primo, was introduced in December 2019. During the first full year of use in 2020, around two million searches were made through UEF Primo, so we have gathered plenty of experience of the service. Since the beginning of introducing UEF Primo, feedback on the service has been collected both from the library customers and the personnel. Over the first year, we recorded about a thousand pieces of feedback related to UEF Primo. The feedback is processed in regular meetings of the Primo team, which comprises representatives from all library services. The work group aims to find a solution for any emerging issues and complaints and to answer all feedback givers personally, provided that they have left their contact information.

Based on feedback and questions, we update a UEF Primo – Frequently asked questions blog article, which allows our customers to find answers to the most common questions as quickly and easily as possible. This article features questions and answers related to issues such as technical problems, signing in and the availability and borrowing of materials.

Based on the feedback received, UEF Primo will be further developed as considered necessary and possible. Some improvement suggestions will be added to the list of requests. The system supplier ExLibris is also constantly developing Primo VE and its background library system, Alma. A new updated version is released for both systems every month, which sometimes causes surprises in the UEF Primo customizations. Sometimes, the update may add new functionalities to the search service which do not work as expected, despite advance testing. In such cases, the functionality is either removed from use or its introduction is postponed until it works as desired. Most of the time, however, the updates deliver improvements requested by the global Alma/Primo library community, while also improving the usability and customer-orientation of UEF Primo.

On a national level, Alma libraries have worked together since the beginning of the acquisition project, and this cooperation is still going strong. The national Primo group, in particular, strives to share its information, know-how and user experiences of the search service. The development of UEF Primo is still a continuous, active process. As our customer, you can also participate in developing UEF Primo by sending us feedback using the feedback form, for example.

Treatment of feedback from UEF Primo as a graph. When the library receives customer feedback from UEF Primo, the customer is answered immediately if possible. If the question is new, the feedback is taken to the PRIMO Working Group. When possible, UEF Primo is modified on the basis of feedback, and customer feedback is answered. Answers to questions are compiled on UEF-Primo's Frequently Asked Questions blog page.

 

Piia Pietarinen, tietopalveluneuvoja | Infomation Services Advisor
Asiakaspalvelut | Customer Services
Jukka Kananen, palvelupäällikkö | Head of Services
Verkko- ja julkaisupalvelut | Library IT and publishing services

Lähde: Holopainen, Riitta; Kuittinen, Marja: UEF-Primo, uuden vuosikymmenen hakupalvelu. Teoksessa: Ensimmäinen vuosikymmenemme. Kirjaston vuosikertomus 2020.

 

Jaa tämä / Share this
Share

Avoimeen oppimiseen ja opetukseen -webinaari | Webinar report: Towards open learning and teaching

(Please, scroll down to read a brief summary in English.)

Oppimisen avoimuuden asiantuntijaryhmä järjesti 14.4.2021 Avoimeen oppimiseen ja opetukseen -webinaarin, jonka kohdeyleisönä olivat opettajat, oppimateriaalien tekijät ja opetuksen tukipalvelut. Ohjelma

Pienryhmissä paneuduttiin tekeillä oleviin kansallisiin suosituksiin: Avointen oppimateriaalien laatukriteerit, Avointen oppimateriaalien saavutettavuus, Avoimesta oppimisesta meritoituminen sekä Avointen oppimateriaalien palvelut, työkalut ja käytännöt. Näkökulmana oli opettajan ja oppimateriaalin tekijän rooli.

Luento-osuudessa käsiteltiin etäopetusta. Jari Laru puhui etäopetuksen hyvistä käytännöistä, Taru Kuhalampi esitteli kansallista Finna-hakupalvelua etäopetuksen tukena ja Anna Lindfors Avointen oppimateriaalien kirjastoa.

 

Avoimen tieteen organisaation kaavio. Avoimen tieteen ja tuktimuksen koordinaatiomalli perustuu työryhmien, asiantuntijaryhmien ja ohjausryhmän yhteistyöhön. Ohjausryhmässä on edustajia keskeisistä organisaatioista, ja sen tehtävä on hyväksyä suomalaiset avoimen tieteen ja tutkimuksen linjaukset. Seuraava kehä koostuu asiantuntijarymistä, jotka määrittelevät kärkiteemat ja pohtivat työryhmien jatkoa ja uusien perustamista. Määräaikaiset työryhmät edistävät tiettyjä, määriteltyjä tehtäviä.
Avoimen tieteen koordinaation kokonaisuudessa webinaari keskittyi oppimisen osa-alueeseen.

Millaista on laadukas avoin oppimateriaali?

Avointen oppimateriaalien laatukriteerit -työpajan veti Terhi Kaipainen (XAMK). Työpajassa tarkasteltiin laatukriteereitä ja niiden toimivuutta yhtenä työkaluna arvioida omaa avointa oppimateriaalia.

Ohjeistus määrittelee avointen oppimateriaalien laadulle viisi kriteeriä, joilla lisäksi on tarkempia osatekijöitä. Kriteerit ovat:

  • Sisältö. Laadukas avoin oppimateriaali on sisällöltään luotettavaa.
  • Oppimis- ja opetusmenetelmät. Laadukas avoin oppimateriaali mahdollistaa monenlaisia ja monipuolisia tapoja oppia ja opettaa.
  • Käytettävyys ja saavutettavuus. Laadukas avoin oppimateriaali on kaikille ja kaikissa tilanteissa mahdollisimman helposti käytettävissä.
  • Löydettävyys ja jakaminen. Laadukas avoin oppimateriaali on helposti löydettävissä ja käyttäjä tietää, millä ehdoilla hän voi levittää sitä eteenpäin.
  • Jatkojalostettavuus. Laadukasta avointa oppimateriaalia pidetään yllä ja päivitetään säännöllisesti. Lisäksi materiaalin tekemisessä hyödynnetään muita avoimia materiaaleja ja yhteiskehittämisen käytäntöjä.

Jokaisen kriteerin osatekijät on järjestetty kolmelle tasolle. Ensimmäisellä tasolla laadun osatekijät ovat (avoimen) oppimateriaalin perusominaisuuksia, esim. oppimateriaalin sisältö on ajantasaista ja luotettavaa. Toisen tason osatekijät kuvaavat laadultaan kehittyneempää avointa oppimateriaalia, esim. oppimateriaali on sovellettavissa erilaisiin käyttötilanteisiin, ja kolmas taso edistynyttä avointa oppimateriaalia, esim. oppimateriaalin ohessa on jaettu sen muokkaamiseen tarvittavat tiedostot.

Laatukriteeristöä pidettiin hyvin jäsenneltynä ja monipuolisesti eri näkökulmia huomioivana. Työpajan vilkkaassa keskustelussa ehdotettiin vielä muun muassa sen miettimistä, mitkä asiat menevät millekin tasolle, ja kyseenalaistettiin ajatus oppimistyyleistä, sekä haluttiin lisätä edistyneelle tasolle edellytys interaktiivisista osuuksista, jotka tukevat oppijan itsearviointia.

Haasteellisena pidettiin kriteeriä “Laadukas avoin oppimateriaali on kaikille ja kaikissa tilanteissa mahdollisimman helposti käytettävissä.” Onko tätä mahdollista tietää, saati varmistaa? Mietimme myös laatukriteeristön ja saavutettavuuslinjauksen yhteyttä: Sisältyykö saavutettavuus laatuun vai laatu saavutettavuuteen?

Saavutettavuuden saavuttaminen

Anne Kärjen (SAMK) fasilitoimassa Avointen oppimateriaalien saavutettavuus -työpajassa keskityttiin pohtimaan tekijän näkökulmaa tekeillä olevassa oppaassa. Mietimme muun muassa, onko opas ymmärrettävä ja mitä siihen tulisi vielä lisätä. Oppaan mukaan saavutettavuuden huomioiva oppimateriaalin tekijä tutustuu saavutettavuusohjeistuksiin ja -kriteereihin, käyttää hyödyntämiensä välineiden saavutettavuusominaisuuksia, kuvailee oppimateriaalinsa saavutettavuutta sekä kuuntelee palautetta ja kehittää materiaalia sen perusteella.

Työpajalaisten mielestä kriteeristöön olisi lisättävä enemmän tietoa ns. matalan kynnyksen mahdollisuuksista alkuun pääsemiseksi sekä termien selityksiä. Ehdotettiin myös tasoja samaan tapaan kuin laatusuosituksessa, mikä kuitenkin on hankalaa, koska saavutettavuuskriteerit perustuvat lainsäädäntöön. Jatkokehittämisen kannalta oleellisena pidettiin kysymystä siitä, miten organisaatiot velvoitetaan tukemaan saavutettavuusosaamisen kehittämistä sekä seuraamaan erilaisten apuneuvojen kehittymistä (esim. automaattinen suomenkielinen tekstitys) ja hankkimaan niitä.

Avoimesta oppimisesta meritoituminen

Avoimeen oppimiseen ja opetukseen -verkkotapahtuman ensimmäisen osan toisessa työpajassa tutustuttiin luonnokseen, joka koski suositusta meritoitumiselle oppimisen ja oppimateriaalien avoimuudesta. Luonnokseen kaivattiin kehitysideoita sekä kommentteja ja niitä kerättiin Jamboardin avustuksella pienryhmässä, jota veti Miki Kallio Oulun Yliopistosta. Eniten hämmennystä luonnoksessa aiheutti kohta, jossa meriittejä saisi valikoiduista oppimateriaaleista. Työpajaan osallistuneet kummastelivat mitä valikoitu oppimateriaali pitää sisällään. Toisessa kohtaa luonnosta ehdotettiin, että meriittejä saisi kaikista oppimateriaaleista, mikä saikin kannatusta.

Avoimia kommentteja suollettiin Jamboardiin kiitettävä määrä. Siellä mm. kannustettiin puhumaan meriittien saajien kohdalla myös muista ammattilaisista opettajien ohella. Lisäksi kommenteissa hyvinä asioina nousivat esille mm. lisenssivaihtoehdot sekä pysyvät tunnisteet, jotka oli mainittu luonnoksessa. Haasteena nähtiin mm. oppimateriaalin monimuotoisuus sekä vaikuttavuuden mittaaminen.

Oppimisen ja oppimateriaalien avoimuuden linjauksen neljännessä kohdassa oppimisen ja oppimateriaalien avoimuuden kehittämiseksi tehtyä työtä arvostetaan meritoitumiskriteereissä ja työtehtävien suunnittelussa, joten meritoitumisen linjauksen kehitystyö jatkuu linjauksen päivityksen yhteydessä.

Tukea “härpäkkeiden” käyttöönottoon

Anna Lindfors CSC:stä (Tieteen tietotekniikan keskus Oy) veti työpajan, jossa käsiteltiin vielä kesken olevaa neljättä osalinjausta. Se kuvaa avointen oppimateriaalien palveluita, työkaluja ja käytäntöjä. Suositus keskittyy siis pitkälti tekniseen puoleen. Sen on tarkoitus valmistua ensi vuonna.

Lindfors korosti vahvasti avointen oppimateriaalien käytön olevan vapaaehtoisuuteen perustuvaa. Siihen kannustetaan mm. antamalla tukea ja suosituksia. Osalinjauksessa muotoillaan kansallinen suositus käytännöistä ja työkaluista, joilla taataan, että avoimet oppimateriaalit löytyvät helposti, toimivat erilaisissa ympäristöissä, ovat helposti käytettävissä uudestaan, ja niitä voi sujuvasti kehittää edelleen.

Teknisiä työkaluja ja palveluita eli meikäläisittäin ”härpäkkeitä” on saatavilla todella paljon. Tarkoituksena ei ole kuitenkaan antaa valmiita listauksia niistä, niin mukavalta kuin ajatus tuntuukin. Suositus avaa periaatteita ja kysymyksiä, joita opettajien ja organisaatioiden tulisi ottaa huomioon, kun ne valitsevat työkaluja avointen oppimateriaalien laatimiseen. Suositeltavia käytäntöjä nostetaan esille.

Suosituksen yleiset kategoriat ovat:

  • Lisensointi, tekijänoikeudet ja yksityisyydensuoja
  • Työkalujen tuki sekä hankintatuki järjestelmille
  • Toimituksellinen tuki, saavutettavuus ja julkaisu

Opetusta se on etäopetuskin!

Yliopistonlehtori Jari Laru Oulun yliopiston oppimisen ja koulutusteknologian tutkimusyksiköstä kertoi etäopetuksen hyvistä käytänteistä. Näin korona-aikaan etäopetus on saattanut aiheuttaa monille opettajille harmaita hiuksia ja unettomia öitä: Kuinka tarjota opiskelijoille monipuolisia oppimiskokemuksia verkon välityksellä? Huolimatta siitä, missä oppiminen ja opetus tapahtuu, opettaminen on nykyään ennen kaikkea oppimisen ja oppimisprosessien suunnittelua. Opettajan tärkein tehtävä on auttaa oppijaa oppimaan. Oppimisympäristö puolestaan on oppimisen konteksti: Paikka, jossa oppimista tapahtuu. Tämä paikka voi olla myös verkossa.

Viimeistään pakkoetäopetuksen myötä monien meistä oli tutustuttava digitaalisten välineiden hyödyntämiseen osana opetusta, mutta kyseessä tuskin on ohimenevä ilmiö. Digitaaliset kompetenssit kuuluvat nykyaikaisen opettajan osaamispakkiin. Testaa omat digikompetenssisi.

Laru on varsin ihailtavasti toteuttanut useimpia normiolosuhteissa käyttämiään opetusmenetelmiä myös korona-aikana: muun muassa demonstraatio, peli, ohjattu ryhmäkeskustelu, avoin ryhmäkeskustelu, luento/puhe, kyselevä luento, projekti, tiimityöskentely, seminaari. Tässäpä ideoita itse kullekin oman opetuksen suunnitteluun!

Muutama muu linkkivinkki:

Avoimet oppimateriaalit käyttöön

Webinaarissa esiteltiin kaksi hakupalvelua, joiden kautta voi etsiä kotimaista, avointa oppimateriaalia omaan käyttöönsä. Ensimmäinen on opetus- ja kulttuuriministeriön, Opetushallituksen ja CSC:n kehittämä Avointen oppimateriaalien kirjasto (aoe), joka toimii myös avointen oppimateriaalien kuvailu- ja julkaisualustana. Avointen oppimateriaalien kirjastoon voi tallentaa minkä tahansa oppiasteen digitaalista oppimateriaalia muiden löydettäväksi. Vuoden käytössä olleesta palvelusta löytyy tällä hetkellä noin 1300 erilaista oppimateriaalia. Oppimateriaaleihin valitaan CC- eli Creative Commons-lisenssi, joka kertoo, miten oppimateriaalia saa käyttää ja voiko sitä esimerkiksi muokata omiin tarpeisiin sopivaksi. Monista oppimateriaaleista on tarjolla esikatselunäkymä, joka auttaa hahmottamaan materiaalin sisältöä yhdellä silmäyksellä. Avoimen oppimateriaalin voi ladata omalle koneelleen ja upottaa vaikkapa Moodleen, tai jakaa opiskelijoille linkkinä. Palveluun voi luoda myös erilaisia kokoelmia; aiheeseen sopien kannattaa kurkata vaikkapa Avoin julkaiseminen opetuksessa ja oppimisessa-kokoelma.

CSC:n Anna Lindfors nosti esityksessään esiin avoimen oppimateriaalin käytön monia hyviä puolia: materiaaliin pääsee käsiksi kuka tahansa mistä tahansa, ilman käyttäjätunnuksia. Oppimateriaali jää myös opiskelijoiden käyttöön kurssin sulkeuduttua puhumattakaan siitä, että avoin materiaali tuo näkyvyyttä sen tekijälle. Parhaassa tapauksessa avoin oppimateriaali lisää myös opetusyhteistyötä ja luo verkostoja yli organisaatiorajojen.

Avointen oppimateriaalien kirjastoon kuvaillut ja ladatut oppimateriaalit löytyvät myös kansallisen Finnan kautta, joka oli toinen webinaarissa esitelty hakupalvelu. Kirjasto-, museo- ja arkistoaineistojen hakupalveluna tutuksi tullut Finna on siis paikka, josta voi jatkossa etsiä myös avoimia oppimateriaaleja. Aoe-palveluun tallennettujen avointen oppimateriaalien lisäksi Finna tarjoaa yli 700 000 vapaasti hyödynnettävää aineistoa, joista suurin osa on kuvia. Finnan laajat rajausmahdollisuudet antavat hyvät työkalut aineiston rajaamiseen, oli sitten vailla valmista oppimateriaalia, artikkeleita, kuvia tai audiovisuaalista aineistoa. Avoimia oppimateriaaleja hakiessa rajauksia voi tehdä esimerkiksi koulutusasteen, oppimateriaalin tyypin ja oppiaineen, tutkinnon tai tieteenalan mukaan.

Vapaasti hyödynnettävät aineistot on Finnassakin varustettu CC-lisenssein. Jos CC-lisenssien tulkinta tuntuu vaikealta, saatiin webinaarissa siihenkin hyvä muistisääntö: mitä pidempi CC-lisenssi, sen rajatumpi käyttöoikeus.

Finnasta haettu esimerkkikuva kaupunkipuutarhasta. Kuvan tietue on kuvailtu ja sille on annettu CC-lisenssiksi CC BY 4.0.
Esimerkki hakupalvelu Finnan kautta löytyvästä vapaasti hyödynnettävästä aineistosta kuvailutietoineen ja jatkokäytön mahdollistavine CC-lisensseineen.
  • Tutustu Avointen oppimateriaalien kirjastoon videolla.
  • Tutustu Finnan avointen oppimateriaalien hakuun videolla.

 

Brief summary

On 14 April 2021, the Expert Panel in Open Education organised a webinar on Open Learning and Teaching. It was targeted at teachers, creators of learning materials and teaching support services. The half-day event of lectures and group work was organised in Finnish.

In breakout rooms, the participants discussed the national recommendations that are currently in preparation: Quality Criteria for Open Educational Resources, Accessibility in Open Educational Resources, Open Education and Merits, and Services, Tools and Practices for Open Learning.

Jari Laru gave a lecture about good practices for distance learning. Taru Kuhalampi demonstrated how the Finna search service can support distance education and Anna Lindfors presented the Library of Open Educational Resources.

 

Marja Aho, tietoasiantuntija | Information Specialist
Kaisa Hartikainen, tietoasiantuntija | Information Specialist
Riitta Holopainen, tietoasiantuntija | Information Specialist
Tuulevi Ovaska, erityistietoasiantuntija | Senior Information Specialist
Taisa Sallinen, tietoasiantuntija | Information Specialist
Opetus- ja tietopalvelut | Training and Information Services

Jaa tämä / Share this
Share

UEFin julkaisutoiminta vuonna 2020 | UEF’s publishing activities in 2020

(Please, scroll down to read a summary in English.)

Avoimuusaste on noussut vuosien 2018-2020 aikana 12,3 prosenttiyksikköä, ollen vuonna 2020 71,9 prosenttia.
Kaavio avoimuuden kehityksestä kokonaisuutena sekä eroteltuna eri avoimuustapojen mukaan.

Itä-Suomen yliopiston julkaisutoiminta on vakiintunut hyvälle ja laadukkaalle tasolle. UEFissa kirjoitetaan vuosittain noin 3500 julkaisua, joista tieteellisten julkaisujen osuus viime vuonna oli hieman yli 2400. Vuoden 2020 julkaisuista valtaosa on avoimesti saatavilla. Samalla yliopiston kansainvälisten julkaisujen määrä kasvoi hieman.

Avointen tieteellisten julkaisujen osuus kasvoi jo yli 70 %:n. Avoimen julkaisemisen osuus on edelleen noussut noin 6 prosenttiyksikön vuositahtia. Nousu selittyy pääosin maksullisen OA-julkaisemisen, siis Golden OA-julkaisemisen ja hybridijulkaisemisen kasvulla. Maksumuurin takana olevien artikkelin rinnakkaistallennusten määrät ovat sen sijaan ovat pysyneet suunnilleen samalla tasolla viime vuoteen verrattuna, hieman yli 400 artikkelissa. Lisäksi on tehty takautuvaa tallennusta, joka on nostanut esimerkiksi vuoden 2019 rinnakkaistallennuslukuja 16 prosenttia vuoden takaisesta lukemasta.

Opinnäytteet

Avoimuus näkyy myös opinnäytetöissä. Niiden avoimuusprosentti nousee rauhallisemmin, vuoden 2019 (59,7 %) ja vuoden 2020 (63,6 %) välinen nousu on 3,6 prosenttiyksikköä.

Pro gradujen avoimuusaste on noussut vuosina 2018-2020 6,6 prosenttiyksikköä, ollen vuonna 2020 63,3 prosenttia.
Kaavio pro gradu -tasoisten opinnäytetöiden avoimuuden kehityksestä vuosina 2018-2020.

Väitöskirjoja julkaistiin vuonna 2020 170 kappaletta, joista 152 kappaletta yliopiston omissa väitöskirjasarjoissa. Väitöskirjojen avoin saatavuus on hyvien julkaisukäytänteiden sekä prosessien myötä edellisvuosien tapaan varsin kattavaa toimintaa: vuonna 2020 94 % väitöskirjoista julkaistaan avoimesti verkossa.

UEFin avoimia sarjajulkaisuja ja opinnäytteitä tarjonnut UEF Electronic Publications -verkkopalvelu lakkautettiin ja aineistot siirrettiin osaksi UEF eRepoa. Siirrolla saatiin julkaisuille modernimpi käyttöympäristö parempine hakuominaisuuksineen sekä teknisine ominaisuuksineen.

Briefly in English

The publishing activities of the University of Eastern Finland are on a good level. Like the previous years, about 3,500 publications are written at the UEF, and the number of scientific publications among them was slightly above 2,400 last year. Most of the publications are available as open-access materials.

Open access percent has risen from 59.6 percent to 71.9 percent during 2018-2020.
Open access development as a whole and separated by different open access routes.

Open access continues to increase at a steady rate of about 6 percentage points per year. Last year pushed the open access percentage above 70%. This is mostly due to increases in Golden OA and hybrid-model publications. The level of self-archived publications remains at the same levels as previous years, about 400 articles that otherwise would have been behind a paywall, were opened.

Theses

Thesis open access has risen from 56.7 percent to 63.3 percent.
Open access development of masters’ theses during 2018-2020.

Also masters theses show a moderate increase in the openness percentages.

170 dissertations were published in 2020, 152 of these in the UEF publishing series. Well crafted policies and processes made it possible that open access dissertations are a normal procedure, 94% of the dissertations are published as OA publications.

Also, the online repository UEF Electronic Publications was shut down and the contained material was transferred to UEF eRepo. With this change, the university theses are now published in a modern repository with better search possibilities and technical capabilities.

 

Jarmo Saarti, kirjaston johtaja | Library Director

Jukka Kananen, palvelupäällikkö | Head of Services
Laura Hämäläinen, tietopalveluneuvoja | Information Services Advisor
Antti Laurila, tietojärjestelmäasiantuntija | IT Systems Specialist
Heta Mikkonen, tietopalveluneuvoja | Information services advisor
Mari Niemi, tietoasiantuntija | Information specialist
Verkko- ja julkaisupalvelut | Library IT and publishing services

 

Jaa tämä / Share this
Share

Kerro, kerro luokitus, mik’ on näistä parahin? | Level, level on the wall, which is the fairest of them all?

(Please, scroll down to read a in English.)

Julkaisufoorumi (JUFO) on Tieteellisten seurain valtuuskunnan hallinnoima tieteellisen julkaisemisen luokitusjärjestelmä. Luokituksia tekevät 23 tieteenalakohtaista JUFO-paneelia, joissa on mukana tieteen- ja tutkimusalan/tutkimus- ja julkaisutyön asiantuntijoita. JUFO:ssa julkaisukanavat luokitellaan kolmeen eri luokkaan (tasot 1, 2 ja 3) perustuen asiantuntijapaneeleiden arviointiin julkaisukanavan laadusta. Taso 0 kertoo, ettei julkaisukanava vielä täytä jotakin tason 1 kriteereistä, eikä siten ole mikään erityinen status.

Julkaisufoorumiluokitus on tarkoitettu suurten julkaisumäärien keskimääräisen laadun arviointiin, eikä sitä tule käyttää yksikkö- tai tutkijantason arviointiin tutkimusmetriikan vastuullisen käytön ohjeistuksen mukaisesti.

Tässä muutamia yleisimpiä kirjastosta kysyttyjä kysymyksiä ja vastauksia JUFO-luokituksesta:

Mitä JUFO sisältää?

JUFO:ssa on listattuna ja luokiteltuna tieteellisiä julkaisukanavia, joissa suomalaiset korkeakoulut ovat julkaisseet. Julkaisukanava voi olla lehti tai sarja, kustantaja tai konferenssi.

Tieteellisellä julkaisukanavalla tulee olla toimituskunta sekä vertaisarviointipolitiikka, ja julkaisukanavan tulee olla erikoistunut tieteellisten tutkimustulosten julkaisemiseen.

Kuinka JUFO-tasot määritellään?

Tasojen 1-3 julkaisujen tulee olla vertaisarvioituja ja tieteellisiä julkaisukanavia. Taso 1 on tieteellisen julkaisemisen “perustaso”, johon suurin osa julkaisukanavista sijoittuu. Tasot 2 ja 3 panelistit ovat arvioineet keskimääräistä korkeatasoisemmiksi ja vaikuttavammiksi. Näillä tasoilla on tietyt kiintiöt perustuen julkaisuvolyymiin.

Taso 0 sisältää julkaisukanavia, jotka eivät täytä tasojen 1-3 kriteereitä sekä uusia julkaisukanavia, joita ei ole vielä arvioitu. Lisää ja tarkemmin luokitusten perusteista löydät täältä.

Mihin JUFO-tasoja Itä-Suomen yliopistossa käytetään?

Itä-Suomen yliopiston julkaisut rekisteröidään SoleCRIS-tietokantaan ja raportoidaan vuosittain opetus- ja kulttuuriministeriölle. Jokainen julkaisu saa JUFO-tason julkaisukanavansa eli joko lehden, kirjakustantajan tai konferenssin mukaan. Yliopiston valtiolta saama rahoitus perustuu osittain julkaisujen määrään ja julkaisujen JUFO-tasoihin. Kukin julkaisu saa JUFO-tasonsa julkaisuraportoinnin yhteydessä automaattisesti rajapintojen avulla, eli niitä ei manuaalisesti julkaisuille tallenneta.

Miten JUFO vaikuttaa julkaisumaksujen tukemiseen?

Itä-Suomen yliopisto tukee Open Access –julkaisumaksujen (APC-maksut) korvaamista, mikäli tutkimuksen rahoittaja ei hyväksy julkaisumaksuja hankkeen kustannuksiksi. Tuki koskee JUFO-luokkiin 2 ja 3 kuuluvien julkaisukanavien kustannuksia. Tuki ei koske Open Access –julkaisumaksuja tilausmaksullisiin julkaisukanaviin, joissa julkaisu saatetaan avoimeksi erillisellä maksulla (ns. Hybridi-julkaiseminen). Tiedekunnilla voi olla näistä poikkeavia ohjeistuksia, löydät lisää tietoa täältä.

Mistä löydän julkaisukanavien JUFO-tasot?

JUFO-portaalista

Haka-tunnuksella kirjautumalla saa tarkempia tietoja.

Olen julkaissut samassa lehdessä useamman kerran, mutta julkaisuilla on eri JUFO-tasot. Miksi?

Täydennysarviointeja tehdään jatkuvasti. Niissä tason 1 julkaisuja voidaan laskea tasolle 0 tai nostaa 0-tason lehtiä 1-tasolle. Niissä mukaan voidaan ottaa myös kokonaan uusia julkaisukanavia. Tasoja 2 ja 3 panelistit arvioivat vain neljän vuoden välein tehtävissä kaikkia julkaisukanavia koskevassa laajassa uudelleenarvioinnissa. Julkaisun JUFO-taso määräytyy siis julkaisuvuoden perusteella ja virallistuu, kun OKM:n vuosittainen julkaisutiedonkeruu vahvistetaan loppukeväästä.

Miksi jokin lehti ei ole JUFO:ssa?

Ks. edellinen vastaus. Saattaa olla, ettei kukaan ole vielä ehdottanut lehteä lisättäväksi Julkaisufoorumiin ja/tai siinä ei ole vielä ilmestynyt suomalaisten tutkijoiden julkaisuja, jotta lehti olisi päätynyt JUFO-arviointiin. Tyhjä JUFO-taso kertoo, että julkaisukanava on arvioitavana.

Mihin tutkija voi käyttää JUFO-luokitusta?

JUFO:n avulla voi etsiä tieteellisiä julkaisukanavia, jotka ovat tieteenalan asiantuntijoiden arvioimia. JUFO-tasoa voi käyttää yhtenä kriteerinä julkaisukanavan valinnassa.

logo and text

Publication Forum (JUFO) is a classification system for scientific publications managed by the Federation of Finnish Learned Societies. The classifications are drafted by 23 discipline-specific JUFO panels with experts in publishing and research in the specific scientific and research disciplines. In JUFO, publication channels are classified into three classes (levels 1, 2 and 3) based on a quality rating provided by the expert panels. Level 0 indicates that the publication channel does not yet meet some of the criteria of level 1, meaning that 0 is not a status as such.

The publication forum classification is intended for evaluating the average quality of large volumes of publications. It should not be used for evaluating individual units or researchers in accordance with the instructions concerning the responsible use of research metrics.

Below are some of the most frequently asked questions and answers on the JUFO classification.

What does JUFO contain?

JUFO lists and classifies scientific publication channels with publications by Finnish institutes of higher education. A publication channel may be a journal or series, publisher or conference.

A scientific publication channel must have editorial staff as well as a peer-review practice, and the channel must specialise in publishing scientific research results.

How are JUFO levels determined?

Publications on levels 1–3 must be peer-reviewed and scientific. Level 1 is the basic level of scientific publishing, which most of the channels are on. Panellists have evaluated levels 2 and 3 to be of higher than average quality and have an above-average impact. These levels have certain publication volume quotas.

Level 0 contains publication channels that do not meet the criteria of levels 1–3 as well as new publication channels that have not been classified yet.
For further and more detailed information on classification grounds, please visit Classification criteria.

What are JUFO levels used for at the University of Eastern Finland?

Publications by the University of Eastern Finland are registered in the SoleCRIS database and reported to the Ministry of Education and Culture each year. Each publication is provided with a JUFO level based on its publication channel, i.e. a journal, book publisher or conference. Government funding allocated to the university is in part based on the number of publications and the JUFO levels of the publications. Each publication is assigned its JUFO level automatically in connection with publication reporting with the help of interfaces, meaning that levels are not recorded for publications manually.

How does JUFO influence the payment of article processing charges?

The University of Eastern Finland supports the reimbursement of Open Access article processing charges (APCs) if the funder of the research does not approve processing charges as project costs. The support is applied to costs incurred by publication channels on JUFO levels 2 and 3. The support is not applied to Open Access processing charges for publication channels subject to a subscription fee, in which publications are made open by way of a separate charge (so-called hybrid publication). Faculties may have their own instructions. More information.

Where can I find JUFO levels for publication channels?

In the JUFO portal
You can access more detailed information when signed in using your Haka ID.

I have published in the same journal several times, but the publications are on different JUFO levels. Why is this?

Supplementary evaluation is carried out continually. In it, level 1 publications may be downgraded to level 0, or level 0 journals may be upgraded to level 1. This evaluation process may also include completely new publication channels. Panellists evaluate levels 2 and 3 only every four years in a comprehensive re-evaluation process pertaining to all publication channels. This means that the JUFO level of the publication is determined based on the year of publication and made official when the annual publication data collection of the Ministry of Education and Culture is completed in late spring.

Why are some journals not featured in JUFO?

See the previous answer. It is possible that no one has suggested the journal to be added to the Publication Forum and/or it has not yet featured publications by Finnish researchers, which is a requirement to be eligible for JUFO evaluation. An empty JUFO level indicates that the channel is under review.

How can researchers use the JUFO classification?

You can use JUFO to search for scientific publication channels that are evaluated by experts in the field. JUFO levels may also be used as a criterion in selecting a publication channel.

 

Heta Mikkonen, tietopalveluneuvoja | Information services advisor
Mari Niemi, tietoasiantuntija | Information specialist
Verkko- ja julkaisupalvelut | Library IT and publishing services

Tomi Rosti, tietoasiantuntija |  Information specialist
Opetus- ja tietopalvelut | Training and information services

Jaa tämä / Share this
Share

Greetings from an international trainee

My name is Parami Peiris and I am a second year international Master’s student at the Department of Biology and Environmental Sciences at UEF, Joensuu. I first came to Joensuu in 2019 to study in the International Masters Programme, Biology of Environmental Change. I am now almost done with my programme and hope to graduate by this summer.

I’ve always loved libraries – seeking them out wherever I go. I find so much peace when I’m in a library, in the midst of hundreds of books, each filled with stories and explorations! Reading was a big part of my childhood and I spent many days with my nose in books, not caring what was going on in the world around me. Over the years, my favourite authors have changed from people such as Enid Blyton, Roald Dahl and J.K Rowling, to Marian Keyes, Khaled Hosseini, Frans de Waal and Nihal De Silva (a Sri Lankan author). It goes without saying that one of my favourite places in campus in Joensuu was the library! As a student, I spent a lot of time here at the library, studying for my courses or just exploring the incredible range of books available for students. Naturally, when I applied for the traineeship at the library I was very excited at the chance to work here and get to know more about the work that occurs behind the scenes of the functioning of the library. I’ve only been here for a month, but I’ve already learnt so much – from things like open science, to bibliometrics and to shelving books.

Young woman standing between bookshelves in a library.

During my time here as a trainee, I will be working on the collections and acquisitions of new books in the fields of environmental science, biology and chemistry. I will also be evaluating the library services in the perspective of an international student, and coming up with ideas that may help to make the UEF library even better and more comfortable for students from all over the world. In addition, I will be doing some communications work which includes social media and book exhibitions. In fact, my first book exhibition will be on the 10th of May on UEF Primo and the topic will be about animal behaviour and intelligence, as that is something I’m passionate about. So don’t forget to check it out!

I am enjoying my time here as a trainee at the library. I will write a blog post about my experience at the end of these two months that I will be working here, so stay tuned!

“You know you’ve read a good book when you turn the last page and feel a little as if you have lost a friend.” – Paul Sweeney

Parami Peiris, trainee

Jaa tämä / Share this
Share