Hei uusi asiakas | Hello new customer

(Please, scroll down to read in English.)

Lukuvuosi on jo pitkällä ja monet teistä ovatkin olleet yhteydessä kirjastoon tai käyneet paikan päällä. Tiedoksi ja muistin virkistykseksi kokosimme tähän blogitekstiin joitakin ohjeita kirjaston käyttöön. 

Korona on muuttanut myös kirjaston palveluja. Valitettavasti olemme joutuneet rajoittamaan asiakkaiden oleskelua kirjastossa. Kirjasto palvelee asiakkaitaan mahdollisuuksien mukaan verkossa ja lähiasiakkaitamme kannustamme omatoimiseen kirjaston käyttöön. 

Aiemmasta poiketen voimme tarjota lukupaikkoja, tietokonepaikkoja ja ryhmätyötiloja vain hyvin rajatusti. Emme ole myöskään voineet avata 24/7 -tiloja entiseen tapaan. Pyrimme kuitenkin pitämään kirjastoja avoinna ja siihen tarvitsemme kaikkien panosta. Sekä kirjaston asiakkaat, että henkilökunta huolehtivat omalta osaltaan turvallisuudesta käyttämällä maskeja ja pitämällä yllä turvallisuusvälejä.   

Kirjasto toimii verkossa, Joensuun ja Kuopion kampuksilla ja KYSillä. Saat maksutta käyttöösi kirjoja muistakin kuin oman kampuksen toimipisteestä tekemällä vapaana olevaan kirjaan varauksen UEF-Primossa. Otathan kuitenkin huomioon, että jos kirja löytyy oman kampuksesi kirjastosta, sen varaaminen ei ole maksutonta, vaan hyllystänoutopalvelusta perimme maksun. Muut kirjaston perimät maksut löydät kirjaston palveluhinnastosta. Varaukset pääset noutamaan itsepalveluhyllystä henkilökohtaisella varaajatunnuksellasi kirjastojen aukioloaikoina. Lainaamasi kirjat voit palauttaa kampuksen palautuslaatikkoon myös kirjastojen aukioloaikojen ulkopuolella. 

UEF-Primossa voit paitsi tehdä hakuja ja varauksia, myös hoitaa omia asioitasi tarvitsematta käydä kirjastossa paikan päällä. Kirjautuneena UEF-Primoon voit seurata omia tietojasi, uusia lainojasi ja maksaa kertyneet maksut verkossa. 

Jos olet aloittanut opintosi etäopiskelijana tai olet avoimen yliopiston opiskelija, on sinulle hyödyllistä tutustua verkkosivuillamme elektronisten aineistojen etäkäytön mahdollisuuksin. Etäkäyttöohjeisiin tutustumisen jälkeen voit punnita, onko sinulla tarvetta rekisteröityä asiakkaaksemme tässä vaiheessa opintojasi, vai riittääkö sinulle suppeampi aineistojen käyttötapa.

Sinulla on mahdollisuus saada lainaksi painettuja kirjoja muualle Suomeen myös käyttämällä hyödyksesi kaukopalvelua, joka on kirjastojen välistä toimintaa. Kaukopalvelulainat voit pyytää oman lähikirjastosi kautta ja lainaehdot ja mahdolliset kustannukset määräytyvät lähikirjastosi käytäntöjen mukaan. Jos olet jo lainannut kirjoja asioimalla UEF-kirjastossa, voit tarvittaessa palauttaa kirjat lähettämällä ne kirjaston postilokero-osoitteeseen. 

Ota meihin yhteyttä heti kun sinulla on pulma, jota et osaa itse ratkaista tai kysymys, johon et ole löytänyt vastausta. Vastaamme sinulle kaikilla kanavillamme: puhelimessa, chatissa ja sähköpostissa ja tarvittaessa ohjaamme eteenpäin. Otamme myös mielellämme vastaan palautetta toimintamme kehittämiseksi.

Työniloa pimenevään syksyyn! 

Infograafi, jossa tiivis ohje e-aineistojen etäkäytöstä.
Infograafi opastaa ottamaan e-aineistot haltuun.

Hello new customer

How is it already almost November? So far many of you have already been in contact with the library or visited the campus libraries. In case you haven’t, we put together some instructions for library use.

The corona virus situation has changed the library services as well. Unfortunately, we have had to limit the stay of customers in the library. We serve our customers online, and on site in the library we encourage self-service library use.

We can only offer reading places, customer computers and group work spaces in a very limited way. Nor have we been able to open 24/7 spaces. But we are working to keep libraries open and that is where we need everyone’s input. Both library customers and staff provide safety for their part by using masks and maintaining safe distances. 

The library serves online, at the Joensuu and Kuopio campuses and KUH Medical Library. You can request books for free from other than your own campus library by making a request in UEF Primo. Please note, however, that if a book is found in the library on your campus, we charge a fee for the shelf fetch service. Other fees charged by the library can be found in the library’s list of service fees. Reserved books can be picked up from the reservation shelf  with your personal requester ID during the opening hours of the libraries. Outside opening hours books can be returned through the book drop hatches.

In UEF Primo, you can not only perform searches and make reservations, but also take care of your library affairs without having to visit the library on site. Logged in to UEF Primo, you can renew loans and pay your fees online.

If you have are studying from a distance, it will be useful for you to visit our website and read about the possibilities of remote access to electronic recources. After learning about the remote access, you can weigh whether you need to register as a library customer at this stage of your studies or whether a narrower use of the materials is sufficient for you.

You will also have the opportunity to loan printed books to other parts of Finland by using the interlibrary services. You can request books through your own local library and loan terms and potential costs are determined by your local library’s policies. If you have already borrowed books from the UEF Library you can return them by sending them to the library’s PO box address.

Contact us as soon as you have a dilemma that you don’t know how to solve yourself or a question that you haven’t found an answer to. We will respond to you on all our channels: phone, chat and email. We are also happy to get feedback to develop our sercives. 

Good luck with your studies!

Infographic on how to use e-resources remotely
Infograpic helps you take over e-resources.

Pirkko Kainulainen, tietopalveluneuvoja | Infomation Services Advisor
Piia Pietarinen, tietopalveluneuvoja | Infomation Services Advisor
Asiakaspalvelut | Customer Services

Jaa tämä / Share this
Share

Kuopion uusitun kampuskirjaston avajaiset | Opening of the renovated Kuopio campus library

Kuopion kampuskirjasto koki muodonmuutoksen kesällä 2020. Koronatilanteen estäessä varsinaiset uudistetun tilan avajaiset, järjestämme nämä kuva-avajaiset.

The Kuopio Campus Library underwent a makeover in the summer of 2020. When the Covid-19 situation prevents an actual opening ceremony of the remodelled space, we arrange this virtual opening ceremony.

Kokoelmat | Collections

Tyhjä kirjastotila, tiiliseinä, pylväitä, nurhuinen lattia.Vanhat hyllyt purettiin pois. | Old shelves were removed.

Muovilaatikoita täynnä kirjoja.

Kirjat oli pakattu. Niitä oli kuormalavoittain kirjastossa. | Books were packed into boxes and there were pallets everywhere.

Muovilaatikoissa kirjoja, muovinen suojaseinä.

Remontti jatkuu ensi vuonna tästä. | Next year the renovation will continue from here.

Sohvia, nojatuoleja, lasiseinä, harmaa lattia.

Vanhan ja uuden rajalla. | The border between old and new.

Kirjalaatikkolavoja yliopiston pääaulassa.

Kaikki kirjalaatikkolavat eivät mahtuneet kirjastoon, joten myös Snellmanian pääaula otettiin käyttöön. | All books could not be kept in the library. The Snellmania main hall was occupied, too.

Kirjalaatikoita avokonttorin työpisteissä.

Kirjat täyttivät jopa työtilat. | Books occupied even staff booths.

Työtila avokonttorissa.

Tältä työtiloissa näyttää remontin jälkeen. | A more normal view of the booths.

Kaksi ihmistä kokoaa kirjahyllyjä.

Tilalle asennettiin uudet hyllyt. | New shelves were mounted.

Henkilö kantaa tyhjää muovilaatikkoa. | Toinen henkilö hyllyttää kirjoja.

Kirjat hyllytettiin uusiin hyllyihin. Books were shelved.

Palvelupiste | Service desk

Hylly, työpöytä, työtuoleja.

Vanha palvelupiste purettiin pois. | Old service desk was removed.

Harmaa lattia, valkoisia työpöytiä, taustalla parvi.

Lattia uusittiin ja palvelupisteen uudet kalusteet saapuivat. | Tilaan rakennettiin myös parvi. | The new carpet was fitted, the new desks arrived, and the balcony was built.

Asiakaspalvelupiste jossa kolme pöytää, kirjavaunu, tuoleja.

Uusi palvelupiste valmistui. | The new service desk was completed.

Kalusteet | Furniture

Nainen istuu keinutuolissa.

Kirjastoon saatiin monenlaisia uusia kalusteita. | The library was refurbished.

Kaksi ihmistä istuu keinutuoleissa.

Henkilökunta testaa uusia istuimia. | Testing new seats.

Parvi | Balcony

Parvi, jossa ylhäällä seisoo mies, ja jonka alaosan syvennyksessä istuu nainen.

Parvi rakenteilla. | Balcony under construction.

Rahi, nojatuoli, hylly, keinutuoli, parvi, tiiliseinä, lasi-ikkunat, suljetut ovet, kaksi ihmistä.

Parvelta näkee koko kirjaston. Parvessa ja parvella on mukavia istuimia. | The whole library can be seen from the balcony. It has comfy chairs both on top and inside.

Hyllyjä, pöytiä, tuoleja kirjastossa.

Näkymä parvelta. | View from the balcony.

Ihmisiä lukemassa kirjastossa.

Näkymä parvelta. | View from the balcony.

Yleisnäkymä | Panorama

Kirjastoa remontoidaan.

Kirjastosali remontin aikaan. | Library during the renovation work.

Kirjastoa kalustetaan.

Kirjastosali kalustamisen aikaan. | Library during the refurbishing.

Uudistettu kirjasto.

Kirjastosali remontin jälkeen. Näkymä henkilökunnan sisäänkäynniltä.| Library after the renovation. View from the staff entrance.

Uudistettu kirjasto.

Kirjastosali remontin jälkeen. Näkymä salin takaosasta.| Library after the renovation. View from the rear of the library space.

Tervetuloa uusittuun Kuopion kampuskirjastoon! 
Welcome to the renovated Kuopio campus library!

Jarmo Saarti, kirjastonjohtaja | Library director

Arja Juntunen, palvelupäällikkö | Head of services
Tero Heiskanen, tietopalveluneuvoja | Information services advisor
Kirsi Rask, tietopalveluneuvoja | Information services advisor
Piia Pietarinen, tietopalveluneuvoja | Information services advisor
Jari Tiihonen, kirjaston palveluneuvoja | Library advisor
Asiakaspalvelut | Customer Services

Kirsi Salmi, tietoasiantuntija | Information specialist
Tietoaineistopalvelut | Collection Services

Tuulevi Ovaska, erityistietoasiantuntija | Senior information specialist
Opetus- ja tietopalvelut | Training and information services

 

Jaa tämä / Share this
Share

OA-viikon onnittelut | OA Week’s compliments

Avoimen tieteen edistäjä 2020 | Open Science Award 2020

Avoimen tieteen teemaviikolla palkitaan vuosittain yliopiston taho, joka työllään edistää tieteen avoimuutta. Järjestyksessään viides avoimen tieteen edistäjän kunniakirja luovutettiin yliopistonlehtori Vesa Paajaselle (Ympäristö- ja biotieteiden laitos).

Vesa Paajanen avaa opetusta ja oppimateriaalia ansiokkaasti kaikkien saataville ja käyttää ilahduttavalla tavalla uusia tapoja ja teknologioita. Lisäksi hän toimii muutenkin avoimin mielin.

 

Vesa Paajanen
Vesa Paajanen

Each year, during the Open Science Week a UEFian (person or unit) is awarded as the contributor for open science and open access. The award was now given for the fifth time and handed over to University Lecturer Vesa Paajanen (Department of Environmental and Biological Sciences).

Vesa Paajanen makes teaching and learning materials open to all, uses new methods and technologies delightfully, and always acts with an open mind.

Aiemmin palkitut | Previously awarded

Avoin gradu -arvonnan voittaja | Open thesis raffle winner

UEF-kirjasto arpoo vuosittain 100 euron stipendin edeltävien 12 kuukauden aikana pro gradu -tutkielmansa tai syventävien opintojen opinnäytteensä avoimesti julkaisseiden UEFin opiskelijoiden kesken. Tämän vuoden stipendin arvontaan osallistui 77 opiskelijaa ja onnetar suosi Marina Cafaroa (Kasvatustieteiden ja psykologian osasto / Kasvatustiede, aikuiskasvatus ja ohjaus). Onnittelut voittajalle!

Marina Cafaro
Marina Cafaro

Every year, UEF Library raffles off a grant worth EUR 100 among UEF students who published their master’s thesis open access during the preceding 12 months. This year 77 students signed up for the raffle and the Fortune smiled on Marina Cafaro (School of Educational Sciences and Psychology / Education, Adult Education and Career Counselling). Congratulations!

Avoimessa julkaisemisessa kehittyminen | Advancing in open publishing

Kirjasto myös kukitti yksikön, jonka avoimessa julkaisemisessa on tapahtunut eniten edistystä. Luonnontieteiden ja metsätieteiden tiedekunnan infrastruktuuriyksikkö SIB Labs edistyi open access -julkaisemisessa 35 prosenttiyksikköä vuoden 2018 47 prosentista vuoden 2019 82 prosenttiin. Hienoa!

Viisi ihmistä seisomassa ja kaksi istumassa. Etualalla pöytä. Taustalla kaappeja joiden päällä pulloja sekä ikkuna. Yhdellä ihmisistä kukkakimppu sylissä.
SIB Labsin väkeä ja kirjastonjohtaja (vasemmalla)

In addition, the library gave a floral tribute to the unit that made the biggest progress in open publishing. The SIB Labs infrastructure unit in the Faculty of Science and Forestry advanced in open access publishing 35 percentage points from 47% in 2018 to 82% in 2019. Great!

 

Tuulevi Ovaska, erityistietoasiantuntija | Senior Information Specialist
Tuula Rissanen, tietoasiantuntija | Information Specialist
Opetus- ja tietopalvelut | Training & Information Services

Elli Piirainen, tietopalveluneuvoja | Information Services Advisor
Kirsi Salmi, tietoasiantuntija | Information Specialist
Tietoaineistopalvelut | Collection Services

Jaa tämä / Share this
Share

EOSC-Nordic-hankkeen välituloksia | EOSC-Nordic interim results

(Please, scroll down to read in English.)

EOSC-Nordic-hanke on jatkunut jo reilun vuoden ajan ja sen työpaketit ovat saaneet aikaiseksi ensimmäiset tuloksensa. Työpaketti 2, jossa me olemme aktiivisia, on selvittänyt kunkin osallistujamaan avoimen tieteen ohjelmatyötä ja valtioiden sitoutuneisuutta tutkimuksen avaamiseen. Tätä tukee työpaketti 3:n selvitys avoimeen tieteeseen liittyvistä palveluista hankkeen osallistujamaissa.

Sisältöihin liittyen työpaketti 4 on tehnyt selvityksen hankealueen avoimen datan palveluiden FAIR yhteensopivuudesta ja kehittänyt sen arvioimiseksi FAIR kypsyysmallin. Hankkeen työpaketti 5 on puolestaan määritellyt paikallisia datahankkeita ja testannut niistä datan siirtoa EOSC-alustan ja yksittäisten palveluiden välillä.

Avoimen datan palveluiden hallinta

EOSC:n tavoitteena on luoda toimintaympäristö, jossa tutkijat voivat joustavasti käyttää avoimen tieteen palveluita ja ennen kaikkea tehdä uutta tutkimusta avattujen aineistojen ja menetelmien avulla.

EOSC-Nordicissa on tähän liittyen valittu 10 pilottia viideltä eri tieteenalalta, joissa testataan datan avaamista ja yhteiskäyttöä. Niissä tavoitteena on osoittaa, kuinka temaattiset portaalit voidaan käytännössä rakentaa hyödyntämällä EOSC:n tarjoamia tallennus ja tietojenkäsittelyresursseja varastointi- ja laskentaympäristön laajentamiseksi yksittäisille toimijoille.

Laajat infrastruktuurit nojaavat tällä hetkellä kansallisiin keskitettyihin ratkaisuihin — Suomessa esimerkiksi CSC — ja tavoitteena on näitä hyödyntämällä sekä tehostaa että laajentaa erityisesti avatun datan käyttöä saman tieteenalan sisällä.

Tämän toteuttamiseen liittyy paljon myös juridisia ja valtioiden ja organisaatioiden käytäntöihin liittyviä haasteita, joita näiden pilottitapausten avulla testataan ja selvitetään.

Mikä EOSC lopulta on?

European Open Science Cloud (EOSC) tulee vastaan yhä useammissa dokumenteissa, kuten UNIFIn avoin tiede ja data – toimenpideohjelma suomalaiselle tiedeyhteisölle, mutta mitä EOSC käytännössä tarkoittaa? Taustalla on globaali avoimen tieteen visio, jolla edistetään tieteen läpinäkyvyyttä, lisätään tutkimusdatan käyttöä ja vauhditetaan innovaatiotoimintaa. Euroopassa kansainvälistä avoimen tieteen visiota ryhdyttiin toteuttamaan ohjelmalla, joka sai nimekseen European Open Science Cloud, eli tuttavallisemmin EOSC. Se tarjoaa virtuaalisen ympäristön, jossa on avoimet ja yhteen toimivat palvelut tutkimusdatalle. Ympäristössä on mahdollista säilyttää, hallita, analysoida ja uudelleenkäyttää tutkimusdataa tieteenalasta riippumatta ja kansallisista rajoista välittämättä. Suurimpana pyrkimyksenä on yhdistää hajallaan olevat tutkimusinfrastruktuurit yhteentoimivaksi kokonaisuudeksi.

EOSC muodostuu erilaisista palveluista ja rajapinnoista. EOSC:n tarjoamilla palveluilla pyritään helpottamaan tutkimusdatan ja tutkimusjulkaisujen jakelua erilaisilla alustaratkaisuilla. Se on eräänlainen palveluiden markkinapaikka, josta tutkijat voivat valita haluamiaan palveluita ja/tai tarvittavia rajapintoja tietojen siirtämiseen järjestelmien välillä. Palvelusta löytyy jakamiseen, löydettävyyteen, analysointiin, datanhallintaan, tieteelliseen laskentaan, tallennukseen verkostojen hoitamiseen ja koulutukseen suunnattuja palveluita. Välttämättä emme tiedä käyttävämme EOSC-palveluita, kuten Eduroam, Zenodo, EUDAT-palvelut, CSC:n Pouta-palvelut ja Aila-portaali, muutamia esimerkkejä mainitaksemme. Lisäksi EOSC kokonaisuudesta löytyy turvallisuussertifikaatteja ja erilaisia rajapintoja, yhteensä lähes 300 erilaista palvelua. Tämän kokonaisuuden luomiseen on Horisontti 2020 -ohjelmasta jaettu lähes 600 miljoonaa euroa ja sitä tullaan rahoittamaan myös Horisontti Europe -ohjelmasta.

Palveluita tutkijoille, mutta miten?

EOSC tarjoaa viisi pääasiallista palvelua eurooppalaisille tutkijoille: yksilölliset tunnistus ja todennuspalvelut EOSC-palveluihin, suojatun ja personoidun työtilan, ajantasaista tietoa palveluista, toisten tuottamien tutkimusdatojen löydettävyys, saatavuus, uudelleenkäyttö ja analysointipalvelut sekä palvelut tutkimusdatan tuottamiseksi FAIR-kelpoiseksi sisältäen tallennuspalvelut ja pitkäaikaissäilytyksen. Suuren palvelukokonaisuuden haaste onkin saada tutkijat suuntaamaan palveluiden äärelle, eikä se onnistu ilman markkinointia ja palveluiden esittelyä. Saavutettavien tutkijoiden joukko on hyvin heterogeeninen ja viestin välittäminen osoittautuu varmasti haasteelliseksi. Viestiminen näistä palveluista lienee osittain jäänyt pohtimatta, ja toisaalta oikeanlaisen kielen, jota myös tutkijat ymmärtävät, löytäminen ei ole yksinkertaista. Tutkijat ja IT-asiantuntijat puhuvat usein samoista tarpeista eri termein, eikä kumpikaan välttämättä tule ymmärretyksi.

Euroopan unionin lippu. EOSC Nordic logo.

EOSC-Nordic has received funding from the European Union’s Horizon 2020 research and innovation programme under grant agreement No 857652

The EOSC-Nordic project has been proceeding for more than a year and its work packages have achieved their first results. Work Package 2, in which we are active, has explored the open science policy work of each participating country and the commitment of states to open up research. This is supported by the work being done in Work Package 3 on open science services in the participating countries.

In terms of content, Work Package 4 has conducted a study on the FAIR compatibility of open data services in the project area and developed a FAIR maturity model whereby it can be evaluated. Project Work Package 5, in turn, has identified local data projects and tested data transfer from them between the EOSC platform and individual services.

Management of open data services

The aim of the EOSC is to create an environment where researchers can flexibly use the services of open science and, above all, to carry out new research using open resources and methods.

In this context, EOSC-Nordic has selected 10 pilots from five different disciplines to test data opening and sharing. They aim to show how thematic portals can be built in practice by leveraging the storage and computing resources provided by the EOSC to extend the storage and computing environment to individual actors.

Extensive infrastructures currently rely on national centralized solutions – in Finland, for example, CSC – and the aim is to utilize these both to increase the efficiency and to expand the use of open data, especially within the same discipline.

There are also many legal and policy and governmental challenges to be overcome in achieving this goal; these will be tested and clarified through the pilot cases.

What is ultimately the EOSC?

The European Open Science Cloud (EOSC) is mentioned in more and more documents, such as UNIFI’s (Universities Finland, co-operational organization for Finnish universities) Open Science and Data – Action programme for the Finnish Scholarly Community, but what does the EOSC mean in practice? The underlying theme is a global vision of open science that promotes transparency in science, increases the use of research data and fosters innovation activity. In Europe, this vision was implemented through a program called the European Open Science Cloud, or more familiarly EOSC. It provides a virtual environment with open and interoperable services for research data. In this virtual environment, it is possible to store, manage, analyse and re-use data regardless of discipline or national borders. The main goal is to combine decentralized research infrastructures into an interoperable entity.

The EOSC consists of various services and application programming interfaces. The services provided by EOSC aim to facilitate the distribution of research data and research publications through various platform solutions. It is a kind of marketplace for services from which researchers can choose the services they want and/or the interfaces for transferring data between systems. The marketplace includes services for sharing, discoverability, analysis, data management, scientific computing, storage, network management and training. We may not be aware that we are even using EOSC services – these are Eduroam, Zenodo, EUDAT services, CSC’s Pouta services and the Aila portal, to name just a few examples. In addition, the EOSC entity includes security certificates and various application programming interfaces, for a total of nearly 300 different services. Almost €600 million has been allocated from Horizon 2020 to create this entity and it will also be funded under Horizon Europe.

Services for researchers, but how will these be provided?

The EOSC provides five main services for European researchers: a unique identification and authentication service and an access point and routing system towards the EOSC services, a protected and personalized work environment, access to relevant service information, services to find, access, re-use and analyse research data generated by others and services to produce research data in a FAIR-compliant manner including storage services and long-term preservation. The challenge of a large set of services is to encourage researchers to use the services. This will not be possible without marketing and promoting the services. The pool of researchers to be reached is very heterogeneous and getting a message across to so many researchers is challenging. Communicating about these services may have been partly overlooked and, on the other hand, finding the right kind of language that researchers also understand is not simple. Researchers and IT specialists often talk about the same needs, but in different terms, and may not necessary be understood by the other party.

Jarmo Saarti, kirjastonjohtaja | Library Director
Tomi Rosti, tietoasiantuntija | Information Specialist
Opetus- ja tietopalvelut | Training and Information Services

 

Jaa tämä / Share this
Share

Avointa tiedettä relaatiopelinä | Open Science as a relational game

(Please, scroll down to read in English.)

Kuluvan syyslukukauden aikana kirjasto tarjoaa avoimen tieteen opetusta tuttuun tapaan verkkokurssina. Kansallisesti tuotettu kurssi jakautuu neljään osioon, joissa on tarjolla paitsi yleistietoa avoimesta tieteestä myös omat kokonaisuutensa avoimesta julkaisemisesta, avoimesta datasta sekä avoimesta tutkimusprosessista. Opetusmateriaali, joka koostuu pääosin h5p-moduuleista, videoista ja oheislukemistosta, antaa kattavan ja ajankohtaisen kuvan avoimen tieteen tämän hetken tilasta. Materiaalissa on syvempää, omatoimista asioihin perehtymistä ajatellen tarjolla runsaasti linkkejä mm. suomalaisten yliopistojen avoimen tieteen sivustoille, erilaisiin oppaisiin, tietokantoihin ja moneen muuhun. Kyseessä on siis todellinen rautaisannos avointa tiedettä.

Yleiskuvausosiossa käydään läpi avoimen tieteen peruskäsitteitä ja suurimpia haasteita. Avoimen julkaisemisen osiossa opastetaan mm. valitsemaan avoimen tieteen eri vaihtoehdoista itselleen sopivimmat sekä tunnistamaan ja karttamaan saalistajajulkaisuja. Avoimen datan osiosta puolestaan löytyy tukea esimerkiksi datanhallintasuunnitelman tekemiseen, datan avaamiseen sekä näkökulmia juridisiin ja eettisiin kysymyksiin. Viimeisessä osiossa käsitellään avointa tutkimusprosessia sekä akateemisen yhteistyön että kansalaistieteen ja yhteiskunnan kannalta.

Opintojakson suorittaminen edellyttää opiskelijalta reflektoivaa kirjoitelmaa omasta oppimisestaan aiheen parissa ja omista avoimen tieteen hyödyntämismahdollisuuksistaan. Pakollisen tehtävän lisäksi voi opiskelija testata omaa osaamistaan relaatiopelillä.

Mikä ihmeen relaatiopeli?

Relaatiopelissä – tai tutummin relaatiossa – on ideana löytää toisiinsa liittyviä sanoja sekä mahdollinen loppuratkaisu. Kurssilla käytetty pelialusta toimii selaimessa ja on suomalaista tekoa useamman vuoden takaa. Kaikessa yksinkertaisuudessaan pelissä arvataan annettuun aloitussanaan mahdollisesti liittyviä sanoja, jotka kohdalle osuessaan avaavat uusia arvattavia sanoja, kunnes kaikki relaation laatijan peliin sisällyttämät sanat on saatu auki. Sana on tässä tapauksessa ymmärrettävä laajemmin kuin yksittäinen sana tai yhdyssana; se voi olla vaikkapa lausahdus, erisnimi tai muu useammasta osasta koostuva kokonaisuus. Relaatioita voi pelata osoitteessa hyotynen.iki.fi/relaatiot, josta löytyy lähes 600 eri aihepiireihin liittyvää relaatiota.

Syyslukukauden opintojaksolta kerätään opiskelijapalautetta sekä koko kurssista että erikseen relaatiosta. Saadun palautteen perusteella päätetään, onko relaatio käytössä myös kevätlukukaudella 2021 ensimmäistä kertaa tarjolla olevassa uudistuneessa avoimen tieteen opintojaksossa Basics of Open and Responsible Science: Open Access Publishing and Research Data. Uutuuskurssi on yksi Itä-Suomen yliopiston YUFE-verkostolle (Young Universities for the Future of Europe) tarjoamista opintojaksoista.

P.S. Opintojaksolla käytetty relaatio on 575 Open science (O).

Kuvakaappaus aloitetusta relaatiosta. A screen capture of a started relational game.
Open science -relaation tilanne muutaman arvauksen jälkeen. | The situation of the open science relational game after a few guesses.

During the current fall semester, the library offers open science teaching in the familiar way as an online course. The nationally produced course is divided into four sections, offering not only general information on open science but also its own entities on open publishing, open data, and an open research process. The educational material, consisting mostly of h5p modules, videos and supplementary reading, provides a comprehensive and timely view of the current state of open science. There are plenty of links to open science sites in Finnish universities, various guides, databases etc. in order to support independent learning. So this is really an information pack about open science.

The general description section goes through the basic concepts and greatest challenges of open science. The Open Publication section provides guidance on selecting the most suitable options for open science and identifying and shunning predatory publications. The Open Data section, on the other hand, offers support for issues such as making a data management plan, opening data, and perspectives on legal and ethical issues. The final section discusses the open research process, both in terms of academic collaboration and in terms of civic science and society.

Completion of the course requires students to write a reflexive essay on their own learning in the subject and their own opportunities to exploit open science. In addition to the compulsory task, students can test their own competence with a relational game.

What on earth is a relational game?

In a relational game – or more familiar relation – the idea is to find related words, as well as a possible end result. The game platform of the course works on the browser and is a Finnish act from years back. In all its simplicity, the player guesses any words associated with the given starting word, which, when hit, open up new words to be guessed until all words included in the game by the author of the relation have been opened. In this case, a word must be understood more broadly than a single word or a compound word; it may be, say, a statement, a proper name, or any other entity consisting of several parts. The relational game can be played at hyotynen.iki.fi/relaatiot (user interface in Finnish only), where nearly 600 relations associated to different topics can be found.

Student feedback is collected from the fall semester course, both on the entire course and separately on the relational game. Based on the feedback received, it will be decided whether the relational game will also be in place in the renewed open science course offered for the first time in the spring semester 2021, Basics of Open and Responsible Science: Open Access Publishing and Research Data. The novelty course is one of the courses offered by the University of Eastern Finland to the Yufe network (Young Universities for the Future of Europe).

P.S. The relational game used in the study module is 575 Open science (O).

Marja Kuittinen
Tietoasiantuntija | Information Specialist
Opetus- ja tietopalvelut | Training and Information Services

Jaa tämä / Share this
Share