Hei, työelämään tutustuja täällä | Hi, work practice program intern here

(Please scroll down to read in English)

Hei vain kaikille! Nimeni on Atte Kivipato ja olin UEFin kirjastossa työelämään tutustumassa (TET) viikolla 21. Käyn Hatsalan Klassillista koulua ja asun Rautaniemessä, Kuopiossa. Olen kaksikielisellä kahdeksannella luokalla. Lempiaineitani ovat vähän kaikki eikä inhokkeja ole, mutta kemia ja biologia ovat kyllä parasta. Harrastukseni ovat judo ja tennis, sekä lukeminen epävirallisena harrastuksena. Lempilukemistani ovat fantasiakirjat. Kun opin lukemaan neljävuotiaana, aloitin Disney-tarinoista ja siirryin sitten J. K. Rowlingiin. Niistä alkoi pakkomielteeni fantasiaan. Tunnetuimmat lukemani sarjat ovat Harry Potterit, Ursula Le Guinin Maameren tarinat, J. R. R. Tolkienin Taru sormusten herrasta ja George R. R. Martinin Tulen ja jään laulu.

TET-harjoitteluani kirjastossa ohjasi tietopalveluneuvoja Piia Pietarinen. TET:ssa työnkuvaani kuului kirjojen hyllyttäminen, asiakastietolomakkeiden aakkostaminen, Kuopion kampuskirjaston ja KYSin tieteellisen kirjaston asiakaspalveluissa auttaminen, tämän blogin kirjoittaminen ja kahvin juominen. Lisäksi auttelin muissakin hommissa toisia kirjaston työntekijöitä. Työssä oli paljon opittavaa varsinkin vähän sekavan kurssikirjojen hyllytystavan ja KYSin kirjaston erilaisen hyllyttämistavan takia. Kaikki, jotka TET-viikkoni aikana tapasin olivat – ja vielä ovat – erittäin mukavia, hauskoja, avuliaita ja helposti lähestyttäviä.

Ensimmäinen TET-päiväni alkoi maanantaina 20.5. klo 9:00 ja työpäiväni alkoivat senkin jälkeen joka päivä noin yhdeksältä. Olin tosi jännittynyt ja vähän pelotti, mutta kun saavuin paikalle vähän ennen kuin piti ja tapasin kaikki mukavat ihmiset, jännitys lähti pois (kliseistä, eikö vain). Sitten Piia esitteli työtilat ja kirjaston henkilökuntaa ja he kertoivat heidän työtehtävistään, esimerkiksi Eeva näytti minulle kirjojen hankintaa ja kaukopalvelua, Tuula näytti hänen opetustilojaan ja kertoi enemmän työstään, Ulla näytti kellarin ja Tuulevi tietokantoja.

Oli erittäin kiinnostavaa nähdä mitä kaikkea eri ihmiset tekevät ja kuinka paljon enemmän henkilökuntaa kirjaston ylläpitämiseen tarvitaan, kuin mitä luulin. Sitten Ulla opetti kuinka eri kirjat järjestellään hyllyihin ja miten eri kirjat eroavat toisistaan. Esimerkiksi kurssikirjat vain lajitellaan aakkosten mukaan, mutta aihepiirin kirjat lajiteltiin samassa aihepiirissä aakkosten mukaan. Hyllytin kirjoja pitkin TET-viikkoa.

Kävin syömässä muun henkilökunnan kanssa yliopiston ruokalassa koko viikon ajan. Jouduin maksamaan ruuasta itse, mutta sain henkilökunta-alennuksen ja koululta korvauksen TET-viikon lopuksi. Itse ainakin yllätyin siitä, miten paljon parempaa ruoka on kuin koulussa ja miten hyvin ajateltuja annoksia siellä on läpi viikon, ja myös kasvis- ja keittolounasmahdollisuudet.

Välillä kun oli aikaa tai sopiva hetki, aakkostin asiakastietolomakkeita. Sain käyttööni työpöydän, tuolin, aakkostamisvälineen, rei’ittäjän ja kansiot. Itse sukunimen mukaan lajittelu välineeseen oli erittäin helppoa, mutta kun alkoi kertyä tiettyyn kohtaan aika paljon lappuja, tuli vähän paniikki, että “Miten minä pärjään näitten monenkymmenen lapun kanssa?” Lopulta homma alkoi sujua ja sain aakkostettua kirjaimet A-J. Tein aakkostustyötä keskiviikkoon asti, jolloin sain työn valmiiksi.

Välillä Piia päivysti asiakaspalvelutiskillä ja esitteli minulle samalla lainaus- ja palautussysteemin. Kävin myöskin KYSin tieteellisessä kirjastossa Piian kanssa työskentelemässä ja kirjoittamassa blogia. Blogiin sain mallia yliopiston ja yliopiston kirjaston blogeista ja koneelle pääsin kirjautumaan niin sanotuilla päivätunnuksilla.

Työpäiväni loppuivat tavallisesti noin klo 15:00 ja lähdin hyvillä mielin kotiin.

kirjoittaja kahvi munkki tulppaani sohva

Harjoittelija juo nyt kahvia. | The intern likes his coffee. Kuva | Photo: Piia Pietarinen.

Hello everyone! My name is Atte Kivipato and I was in a work practice program (WPP, a mandatory activity in secondary school where students have to find a workplace to learn working skills for one week) here in the UEF Library during the week 21. I go to school at the Hatsala Classical School and I live in Rautaniemi, Kuopio. I am currently in the 8th grade and go to a bilingual class. My favourite subjects are pretty much everything they teach to us and I don’t really have a least favourite subject, but the most fun out of them are chemistry and biology. I’m into judo and tennis and also enjoy reading books. My favorite genre is fantasy. When I learned to read at the age of four, I started reading Disney stories and from them I moved on to J. K. Rowling. That started my obsession with fantasy. The most well-known book series which I have read are the Harry Potters, Earthsea by Ursula Le Guin, the Lord of the Rings by J. R. R. Tolkien and the Song of Ice and Fire by George R. R. Martin.

My WPP week in the UEF Library was monitored by information services advisor Piia Pietarinen. My tasks included shelving books, putting customer forms in alphabetical order, assisting in customer services at the Kuopio Campus Library and KUH Medical Library, writing this blog and drinking coffee. I also helped the other staff members. There was a lot to learn in this job, especially because of the confusing shelf order and because the KUH Medical Library has a different shelving system. Everybody I met during my WPP week was super nice, funny, helpful and easy to get to know.

My first WPP day started on Monday, the 20th of May at 9 o’clock and my days continued to start at about 9 o’clock. I was extremely nervous and somewhat scared on my first day, but when I arrived at my workplace a bit early and got to know everyone, all the nervousness went away (cliché, I know right). Then Piia showed me around and introduced the staff to me and they told me what they do in their work. For example, Eeva showed me how she buys books and how the interlibrary system works, Tuula showed me her teaching rooms and she also told me more about her job, Ulla showed me the library basement and Tuulevi told me about the different library databases.

It was very interesting to see what the library staff members do and how much more staff than I thought was needed to run the library. Then Ulla showed me how different books were arranged on the shelves and how the different types of books varied from each other. For example, course books are arranged differently than other books which are arranged according to their topic in alphabetical order. I continued with that job throughout my WPP week.

I had lunch with the rest of the staff at the university’s cafeteria for the whole week. I had to pay for the food myself, but I got a staff discount and I’ll get a small refund from the school after the WPP week is done. I was surprised to see, how much better the food here was than at my school and how well thought out the menu was throughout the week. There was the possibility to choose a normal lunch, a soup or a vegetarian option.

When I had time or a good moment, I arranged customer forms. Early on, arranging them was easy, but after I saw how many forms there were, I got into a small panic like “How am I going to manage with all these papers?” Then it started to roll and I managed to arrange the forms from letter A to J. I arranged the forms until Wednesday when I got them all done.

Sometimes Piia worked at the library’s customer service desk and explained the loan system to me. I also went to the KUH Medical Library to work there and to write this post. I got an idea of how to do the blog post by looking into the university’s and the library’s blogs. I gained access to the computer by acquiring a one-day visitor username and password.

My days usually ended around 15 o’clock and I went home in a good mood.

Atte Kivipato | 8A TET harjoittelijia ja kahvin lipittäjä
Atte Kivipato | 8A WPP intern and coffee sipper
Käännöksen oikoluku | English language checking: Suvi Tolvanen

 

 

Jaa tämä / Share this
Share

Avoimen tieteen kevätpäivät 2019

Avoimen tieteen kevätpäiviä vietettiin tällä kertaa Tampereella 14.-15.5.2019. Päivien teemana olivat datan juridiset ja eettiset kysymykset. Itä-Suomen yliopistolta osallistuttiin tapahtumaan useamman henkilön voimin. Päivät sisälsivät useita kiinnostavia esityksiä, joista tässä muutamia poimintoja. Kaikki esitysmateriaali verkossa.

auditorio jossa ihmisiä ja etualalla pehmolelu

Kuva: Antti Laurila

Henriikka Mustajoki (TSV) kertoi avoimen tieteen koordinaation uutisia. Tulevista tapahtumista mainittakoon avoimen tieteen asiantuntijatyöryhmien workshop 1.10.2019 Helsingissä, avoimen tieteen “superviikko” 21.-25.10.2019, jolloin Helsingissä on useita tapahtumia, sekä avoimen tieteen syyspäivät 25.-26.11.2019 Hankenilla.

Yksi päivän mielenkiintoisista esityksistä oli paneelikeskustelu aiheesta Some-datan käyttö tutkimuksessa. Paneeliin osallistuivat Taina Meriluoto (TAU), Salla-Maaria Laaksonen (HY), Helena Eronen (UEF) sekä Marko Ahteensuu (TAU). Puheenjohtajana toiminut Henriikka Mustajoki esitti panelisteille kolme kysymystä, joista jokaisesta syntyi vilkasta keskustelua. Panelistit pääsivät pohtimaan some-tutkimusta lähdekritiikin, vapaaehtoisen tietoon perustuvan suostumuksen, aineiston käytön luvanvaraisuuden, anonymiteettin ja tietosuojan sekä tutkittavien kunnioituksen ja vahingoittamisen välttämisen teemojen ja niihin liittyvien haasteiden kautta. Yhteinen näkemys panelisteilla oli se, että tutkittavaa on aina kunnioitettava ja vahingoittamista vältettävä. Sosiaalisen median aineistoissa tutkittavan suostumuksen saaminen on todettu hyvin haasteelliseksi, ja joskus jopa mahdottomaksi. Keskustelua syntyi myös siitä, miten voi välttää tutkittavien vahingoittamista, milloin yhteiskunnan etu voi ajaa yksilön edun ohi, miten huolehditaan tutkijan turvallisuudesta ja millainen on opettajan ohjausvastuu suhteessa opiskelijoihin, kuten kuka päättää, mitä tutkitaan. Keskustelussa oli esillä myös tekijänoikeudelliset, tietosuoja- ja sopimusoikeudelliset asiat. Todellisena uhkana nähtiin mahdollisuus tutkittavien profilointiin. Panelistit ehdottivat sometutkimuksen haasteiden ratkaisemiseksi mm. sitä, että tutkija olisi yhteydessä oman organisaation tietosuojavastaavaan jo ennen tutkimuksen aloittamista tai ryhtyisi etnografiksi, jotta hän ymmärtäisi tutkittavan tilanteen ja kontekstin paremmin. Myös eettinen ennakkoarviointi auttaa hahmottamaan someaineistoon liittyviä haasteita.

Lyhyet uutiset osiossa Anne Karhapää (UEF) kertoi ytimekkäästi, miten UEF-eRepository edistää tutkimusaineistojen avoimuutta ja hyödyntää jo olemassa olevia kansallisia ja kansainvälisiä palveluja tutkimusdatan avaamiseen. Iltapäivän ohjelmassa oli aiheena Datan omistajuus ja lisensointi, josta olivat puhumassa datan omistajuus ja lisensointi -työryhmästä Mari-Elisa Kuusniemi (HY) sekä Maria Rehbinder (Aalto). Työryhmän loppuraportti on luettavissa Zenodossa. Mari-Elisa Kuusniemi esitteli työryhmän loppuraportin tuloksia. Datan omistajuus ja lisensointi tulevat usein puheeksi kovin myöhään, vasta tutkimuksen julkaisuhetkellä, vaikka asian tulisi olla esillä heti tutkimuksen aloitusvaiheessa. Datan omistajuuteen liittyy monenlaisia haasteita, ja on tarvetta kehittää tukipalvelua sekä lisätä tutkijoiden tietoisuutta aiheesta. Maria Rehbinder puolestaan keskittyi asian juridiseen puoleen: erityisesti siihen, millä lisenssillä ja missä julkaistaan. Creative commons -lisenssit ovat hyvä tapa kertoa tutkimusdatan avoimuudesta ja käyttöehdoista.

Tutkimusdatapalveluista olivat kertomassa Jessica Parland-von Essen (CSC) FAIRDATA-palvelukokonaisuudesta sekä Hannele Keckman-Koivuniemi (FSD) Tietoarkistosta.  Kaksikkoa täydensi vielä Kimmo Koivunen (CSC), joka kertoi tutkimusdatan pitkäaikaissäilytyksestä (PAS).

Toisena päivänä oli vuorossa asiantuntijatyöryhmien kokoontumiset. Ryhmiä on neljä: julkaiseminen, data, tiedeyhteisö ja oppiminen. Ryhmissä on useita alatyöryhmiä, jotka työstävät eri aiheita. Osa syyspäivillä 2018 perustetuista alatyöryhmistä jatkaa toimintaansa, osa päätti työnsä, kuten edellä mainittu datan omistajuus ja lisensointi työryhmä ja sensitiivisen datan työryhmä, joka tuotti täydentävän ohjeen arkaluonteisia ja luottamuksellisia tietoja sisältävän datan hallinnan suunnitteluun. Myös uusia työryhmiä perustettiin työstämään esiin nousseita ajankohtaisia teemoja. Työryhmiin ilmoittautumiset on avattu uudelleen, joten kaikki teemoista kiinnostuneet voivat ilmoittautua työryhmän työhön mukaan. Tietoa työryhmistä ja niihin ilmoittautumisesta Avointiede.fi-sivustolla.

Tervetuloa mukaan edistämään avointa tiedettä!

(This post is a report of the “Open Science Spring Days” that took place in Tampere (and online) 14 – 15 May 2019. All the presentations were in Finnish. Read more about Open Science Coordination in Finland.)

Anne Karhapää, tietoasiantuntija

Marja Kuittinen, tietoasiantuntija

Opetus- ja tietopalvelut

Jaa tämä / Share this
Share

Tyytyväinen työssäoppija kiittää! | Happy trainee gives thanks!

Please, scroll down to read in English

Opiskelen kirjastoalan ammattitutkintoa Keudassa, Keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymässä. Onnekseni onnistuin saamaan harjoittelupaikan Itä-Suomen yliopiston Kuopion kampuskirjastolta kuudeksi viikoksi. Heti alkuun pitää kehua kirjaston työntekijöitä ja terhakkaa työilmapiiriä. Kiitellä kyllä kelpaakin, sillä koin alusta alkaen, että minut otettiin vastaan arvostavasti heti ensimmäisenä työpäivänä ja kohdeltiin kuin vertaisena vähintään. Itse työ yliopiston kirjastossa oli sopiva sekoitus tiimityötä ja itsenäistä aherrusta.

Harjoittelujaksoni teemana oli viestintä ja markkinointi, mutta pääsin paneutumaan varsin monipuolisesti kirjaston työtehtävien koko kirjoon, kun työstään innostuneet ammattilaiset perehdyttivät mielellään omiin vastuualueisiinsa. Lisäksi viestintä laajasti ajateltuna liittyy kutakuinkin kaikkeen toimintaan kirjastotyössä. Sisäisessä viestinnässä moninaiset palaverit ja kokoukset työtapana ovat jo osa itse työn toteutusta ja erilaisia viestintävälineitä hyödynnetään laajasti. Isossa työyhteisössä toimiva sisäinen viestintä myös takaa työn sujuvuuden, kun taas ammattitaitoinen asiakasviestintä liittyy olennaisesti kirjaston keskeiseen arvoon eli asiakaslähtöisyyteen. Viestintä onkin hyvin suunnitelmallista toimintaa, jota jokainen työntekijä toteuttaa päivittäisessä työssään tavalla tai toisella. Kirjasto tavoittaa asiakkaansa moninaisten kanavien kautta ja vastaavasti kirjastoon voi ulkoapäin olla yhteydessä vaihtelevien väylien välityksellä.

Tutustuminen tieteellisen kirjaston työmaahan avarsi ansiokkaasti näkemystäni kirjastokentän työmahdollisuuksista. Työhönsä sitoutunut henkilökunta ja innostunut ilmapiiri vahvistivat entisestään omaakin motivaatiota alalle asettumiseen. Vaikka viestintä ja markkinointi toisaalta ovat pitkälti suunniteltua ja säädeltyä toimintaa, niin käytännön viestintätaidoista kertoo kuitenkin enemmän se, miten toivotat hyvät huomenet työkavereillesi ja hymyillen tervehdit asiakkaita.

Kirjoittaja hymyilee työhuoneessa

Tyytyväinen harjoittelija työnsä äärellä. | Happy trainee at work.

I’m studying information and library services in Keuda. I was lucky to get a practical training placement in the Kuopio Campus Library for six weeks. I must praise the library personnel and the wonderful working climate: from the first day I felt that I was warmly welcomed and appreciated like I was an equal colleague, to say the least.

The work at the university library has been a good mixture of teamwork and independent work. The theme of my traineeship was communication and marketing, but I have been able to familiarise myself versatilely with the whole spectrum of the library’s duties as experts enthusiastic of the work have been eager to introduce their own areas of responsibility to me. Furthermore, communication in a broad sense is pretty much connected to every activity in the library work. In the internal communication, different meetings as a work method are already a part of the implementation of the work and different communication channels are widely used. In a large work community, well-functioning internal communication ensures the fluency of the work, whereas skilled customer communication is quintessentially linked with the library’s core value of customer orientation. Therefore, communication is a well-planned activity that all employees implement in their daily work one way or another. The library reaches its customers via various channels and similarly the library can be contacted multiple ways.

Getting to know the work being done at an academic library has considerably widened my perception on the job opportunities available in the library field. Personnel committed to the work and enthusiastic working climate have further reinforced my motivation to make it my niche. Even though communication and marketing are well planned and regulated activities, more revealing of your practical communication skills is how you say good morning to your colleague or greet a customer with a smile on your face.

Pauliina Heikkinen, tieto- ja kirjastopalvelujen opiskelija, Keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä, kirjaston harjoittelija | student in information and library services, Keuda, library trainee
Käännös | Translation: Suvi Tolvanen
Kuva | Photo: Piia Pietarinen

Jaa tämä / Share this
Share

Uusin Joensuun kampuksen kirjastolainen esittäytyy | Newest in the Joensuu Campus Library

(Please, scroll down to read in English.)

Täällä kirjoittelee Joensuun kampuskirjaston uusin työntekijä Terhi Rautiainen. Olen työskennellyt kirjastossa tietopalveluneuvojana maaliskuun 2019 puolivälistä lähtien, pääasiassa kokoelmatyössä ja asiakaspalvelussa. Olen itsekin Joensuun yliopiston/UEF:n kasvatti, pääaineenani opiskelin Suomen historiaa. Lisäksi olen opiskellut hallinto-oikeutta, yhteiskuntatieteitä, informaatiotutkimusta sekä museologiaa. Joensuun kampuskirjasto on siis minulle ennestään jo hyvinkin tuttu paikka, näkökulma vain on muuttunut asiakkaasta asiakaspalvelijaksi.

Opiskeluaikanani työskentelin myyjänä ja ennen valmistumista siirryin kesätöiden kautta museoamanuenssiksi Kaivosmuseoon Outokumpuun. Siellä vierähti yhdeksän työntäyteistä ja mukavaa vuotta. Nyt olen opetellut innolla uutta alaa ja viihtynyt erinomaisesti. Muistan omalta opiskeluajaltani kirjaston ystävällisen ja ammattitaitoisen henkilökunnan sekä kirjaston paikkana, jossa oli helppo etsiä ja löytää tietoa sekä syventyä opintoihin. Näitä asioita toivon nyt itse olevani mukana välittämässä kirjaston asiakkaille.

Työltä ja perheeltä ylijäävän ajan käytän liikuntaan, mieluiten ulkoilmassa. Kulkuvälineinä on vaihtelevasti omat jalat, sukset, polkupyörä tai rullaluistimet. Tunnustaudun myös Koli-hulluksi. Kansallismaisemaa ihastelemaan, eri vaarojen huipuilta, on päästävä useita kertoja vuodessa.

 

kirjoittaja kurkistaa kirjan takaa

Kokoelmatyötä uutuskirjan parissa. | Working with the collections. Kuva: Elli Piirainen.

 

I am Terhi Rautiainen, a new Information Services Advisor at the Joensuu Campus Library. I have been working here for two months now. My main duties are at the customer service and with the collections. I have graduated from the UEF, my major was Finnish History. I have also studied Administrative Law, Social Sciences, Information Studies and Museology. Therefore, the campus library is a very familiar place to me, only my point of view has now changed from a customer to a staff member.

Before graduation I started working in the Outokumpu Mining Museum and ended up working there as a curator for nine years. Now I have been learning things about the UEF Library, customer services, collections etc. and have enjoyed the new challenges. From my days as a student, I remember the library staff’s friendly attitude and expertise and the library itself as a place where it was easy to seek and find information and to study. I hope that now I, too, can convey such mental images to our customers.

In my spare time (what is left from work and family life) I like to exercise, preferably outdoors. I like to go jogging, skiing, cycling or inline skating. I am also in love with Koli and go there several times a year for hiking or snowshoeing.

Terhi Rautiainen, tietopalveluneuvoja | Information Services Advisor                            Tietoaineistopalvelut | Collection Services
Joensuun kampuskirjasto | Joensuu Campus Library

Jaa tämä / Share this
Share

Mitä tilastoja kirjastossa kerätään? | What kind of statistics we collect at the library?

Please, scroll down to read a summary in English.

Yliopiston kirjasto kerää joko vuosi suuren määrän toiminnastaan ja asiakkaistaan kertovia tilastotietoja. Osa näistä tiedoista kerätään vain kirjaston oman toiminnan seuraamista ja kehittämistä varten, mutta suurin osa myös Suomen tieteellisten kirjastojen yhteistilaston (KITT2) tarpeisiin. Tämä tilastotietokanta sisältää yliopistokirjastojen lisäksi tietoja myös Helsingissä sijaitsevasta kansalliskirjastosta, ammattikorkeakoulukirjastoista ja useista erikoiskirjastoista (esimerkkinä eduskunnan kirjasto). Me suomalaiset haluamme tavallisesti tehdä kaikki meille annetut tehtävät mahdollisimman perusteellisesti, ja näin ollen olemme jatkuvasti keränneet parhaiten maailman tieteellisten kirjastojen kansainvälisen ohjeistuksen mukaista, monikielistä kirjastotilastoa, joka lisäksi on vapaasti verkossa luettavissa.

Mihin kaikkeen tätä tietoa sitten tarvitaan? Kirjastot voivat käyttää yhteistilastoa näyttöön perustuvaan johtamiseen ja kirjastojen väliseen vertailuun. Yhteistilastoa varten kerättyjä tietoja hyödynnetään vuosikertomuksissa, tulosneuvotteluissa ja tulevan toiminnan suunnittelussa. Tilastokeskus saa yhteistilastosta vuosittain tarvitsemansa tiedot ja välittää niitä myös kansainvälisiin tilastoihin. Yhteistilaston tietoja käytetään myös tutkimuksessa, opetuksessa ja lähteenä julkaisutoiminnassa. Sekä EU että kansallinen lainsäädäntö velvoittavat jo sinällään kirjastojakin keräämään standardisoituja tietoja toiminnastaan.

KITT2-tietokantaan toimitetaan kunkin yliopistokirjaston perustiedot, kuten toimipisteiden määrä ja yliopiston opiskelijamäärä. Myös kokoelmien suuruus kuvataan vuosittain sekä painetun että elektronisen aineiston osalta. Kuten kaikki ovat varmasti huomanneet, elektronisen aineiston määrä kasvaa vuosi vuodelta. Kokonaismäärien lisäksi raportoidaan myös kokoelmien kartunta ja poistot.

Asiakasryhmiä tilastoidaan hyvinkin monipuolisesti. Kirjaston omalta kannalta tärkeimmät asiakasryhmät ovat luonnollisesti omat opiskelijat, avoimen yliopiston opiskelijat ja yliopiston henkilökunta. KITT2:n tarpeita varten selvitämme kuitenkin myös sen, ovatko niin sanotut ”muut asiakkaat” esimerkiksi ammattikorkeakoulun tai jonkin toisen yliopiston opiskelijoita vaiko elinkeinoelämän tai julkishallinnon edustajia. Usein löytyy kuitenkin sellaisia uusia ”muita asiakkaita”, joille ei tarkempaa luokitusta löydy. Suomessa yliopistokirjastot ovat julkisia kirjastoja, joten on hyvä että myös suuri yleisö käyttää palveluitamme. Nehän ovat kuitenkin julkisesti rahoitettuja. Uusien asiakkaiden määrän lisäksi raportoimme myös ”aktiivisten lainaajien” määrän. He ovat lainanneet ainakin yhden teoksen tilastointivuoden aikana.

KITT2:een on toimitettava sekä kotisalilainojen, lukusalilainojen, kaukolainojen että e-kirjojen lainojen kokonaismäärät, uusintoja unohtamatta. Lisäksi raportoidaan asiakkaiden tekemät tiedonhakupyynnöt. Nämä lasketaan vuosittain määrättävien otantapäivien perusteella. Otantapäivät on jaettu mahdollisimman tasaisesti ympäri vuoden niin että viikonpäivistä kaikki aukiolopäivät ovat edustettuina. Tervetuloa esimerkiksi 15.5. tiedonhakutilastoja kartuttamaan! Kirjaston on myös raportoitava järjestämistään tapahtumista, kuten esimerkiksi näyttelyistä. Koska yhä suurempi osa kokoelmistamme on elektronisessa muodossa, eri tietokantojen käyttömääriä on pyrittävä seuraamaan. Sekin olisi selvitettävä, kuinka moni asiakas käy kirjaston www-sivuilla.

Fyysisesti kirjastoon tulevien asiakkaisen määriä lasketaan automaattisilla kävijälaskureilla. Vuosikymmenien kokemus ja käsin suoritetut kontrollilaskut ovat antaneet sellaiset kertoimet, joiden avulla kävijälaskurin lukema saadaan vastaamaan todellista kävijämäärää. Vaikka kävisit välillä syömässä tai kahvilla, tilastoidut silti suunnilleen vain yhdeksi kävijäksi! Sinänsä Itä-Suomen yliopiston opiskelijat viihtyvät hyvin kirjastoyksiköissämme, ja se on vuosien kuluessa herättänyt jopa ihmetystä kansallisella tasolla. Kirjasto tilastoi myös antamaansa käyttäjäkoulutusta, sekä annettujen opetustuntien määrää että suoritettuja opintopisteitä. Näissä olemme todella haka, opintopisteissä toisena heti Aalto-yliopiston jälkeen! Aukiolopäivät ja aukiolotunnit on luonnollisesti laskettava, samoin kuin asiakkaiden käytössä olevat työasemat ja muut työskentelypaikat.Näiden asiakkaille näkyvien toimintojen lisäksi raportoimme esimerkiksi kirjastoyksiköiden tilat pinta-aloittain ja todella paljon tietoja kirjaston taloudesta ja henkilökunnan määrästä ja toiminnasta.

Kaiken tämän tietomäärän kerääminen vaatii paljon työtä, ja sitä on tehtävä jatkuvasti jo seuraavaa vuotta silmällä pitäen. Aina alkuvuodesta edellisen vuoden tiedot kootaan yhteen ja raportoidaan sitten keskitetysti KITT2-tietokantaan. Sieltä ne päätyvät yleiseksi hyödyksi sekä yliopistossamme, kansallisella tasolla että myös kansainvälisesti. Tervetuloa tilastoitumaan!

Briefly in English:

Every year the University of Eastern Finland Library collects a vast amount of statistical data, which it passes to KITT2 Research Library Statistics Database. From here you can find information about our collections and customers. We also report how many books our customers have checked out in a whole year and how many students we have taught. We also calculate just how many people visit the different library units each day, and also give many other indicators about our different functions. From this database you can find out how we manage compared to other Finnish university libraries. All in all, pretty well!

Tapani Toivanen, tietoasiantuntija / information specialist
Opetus- ja tietopalvelut / Training and information services

Jaa tämä / Share this
Share