Tieto hukassa? | Missing information?

(Please, scroll down to read briefly in English.)

Kuva: Pixabay (CC0)

Useimmissa UEFin oppiaineissa opintoihin sisältyy kirjaston järjestämä tiedonhaun kurssi, tavallisimmin kandidaatinseminaarin yhteydessä. Mutta tiedonlähteet muuttuvat nopeasti, ainakin ulkoasultaan niin, että jo graduvaiheessa voi ihmetyttää, mistä kummasta tarvittavat kirjat ja artikkelit nyt löytää. Työelämässä välillä toimineella opiskelijalla taas voi olla pitkäkin aika siitä, kun on viimeksi tarvinnut kirjaston palveluja, ja osa akateemisen tiedon etsijöistä on ensikertalaisia.

Kirjaston kotisivuilta löytyy vapaasti käytettävissä olevia tiedonhaun kurssimateriaaleja. Aivan ensitutustumiseen sopii  Uuden UEFilaisen kirjasto-opas, johon on linkki myös kirjaston  etusivulta.

Kirjaston tuottamia eri alojen tiedonhaun oppimateriaaleja on vapaasti saatavilla verkossa. Niissä selvitetään, millaisia ovat tieteelliset julkaisut, mistä niitä löytää, ja miten niitä kannattaa hakea. Avoimet oppimateriaalit ovat samoja, joita opiskelijoiden kursseilla käytetään, tehtävät tai tentit vain puuttuvat. Linkit niihin ovat kirjaston Tiedonhaun tuki -sivuilla — ja tässä. Olisiko näiden joukossa sopivaa?

Biologian tiedonhaku
Englannin kielen tiedonhaku
Fysiikan tiedonhaku
Kulttuuritieteiden tiedonhaku
Maantieteen ja ympäristöpolitiikan tiedonhaku
Matematiikan tiedonhaku
Metsätieteen tiedonhaku
Psykologian tiedonhaku
Research Information Retrieval and Management
Varhaiskasvatuksen tiedonhaku
Vieraiden kielten tiedonhaku
Yhteiskuntatieteiden tiedonhaku (sosiologia ja yhteiskuntapolitiikka)

Aineistojen haku aloitetaan UEF-Finnasta, jonka yhteydessä on käyttöohjeita.

Opastusvideoita löytyy myös täältä. Ja tietenkin verkosta löytyvien oppaiden lisäksi kirjastosta saa myös henkilökohtaista opastusta!

Information retrieval support

Have you already noticed the library guide for new UEFians on the library’s home page?

See UEF library’s how-to videos on YouTube.

You can find instructions for information retrieval also in UEF Finna:

Open study materials for information retrieval:

Information skills and sources in Science and Forestry
Research Information Retrieval and Management (UEF Doctoral School studies)

You can find open study materials of other study fields in Moodle. Links to them can be found on the web pages of different departments and faculties. (In Moodle, sign in using your username and password.)

Naturally, personal guidance in information retrieval is also available at the library.

Merja Kauppinen, tietoasiantuntija | information specialist
Opetus- ja tietopalvelut | Training and information services

Jaa tämä / Share this
Share

Uutta verta Joensuun kampuskirjastossa | Fresh blood at the Joensuu Campus Library

(Please, scroll down to read in English.)

Lokakuun lopulta lähtien tarkkasilmäisimmät Joensuun kampuskirjaston asiakkaat ovat voineet huomata jotakin uutta kirjaston asiakaspalvelutiskin takana ja hyllyjen välissä. Tässä tapauksessa ”jollain uudella” tarkoitetaan tietoaineistopalvelujen uusinta tietoasiantuntijaa nimeltään Juho Jussila. Valmistumisensa jälkeen tämä Tampereen yliopiston ja Seinäjoen ammattikorkeakoulun kasvatti kahlasi lähinnä valtionhallinnon ja yliopistomaailman arkistoissa, mutta tilanteen tarjoutuessa ei epäröinyt, vaan hyppäsi vielä mukaan kirjastotyöhön.

Mainittu näkyvä asiakaspalvelu on vain pieni osa Juhon työnkuvaa. Suurin osa työajasta kuluukin tietoaineistojen hallintaan. Viime aikoina erityisesti uutuusaineistojen kuvailu ja laitoskokoelmien kanssa työskentely ovat lohkaisseet suurimmat palaset päivittäisestä työannoksesta.

Kun Juho ei ole edistämässä tiedon saatavuutta ja saavutettavuutta edellä mainituin keinoin, voi hänet nähdä hölkkäilemässä hissukseen pitkin Joensuun katuja ja polkuja. Silloin tällöin saattaa Jussilan residenssistä kuulua myös kummia ääniä, kun työn tai kuuntelun alla on sekalaisia ääniteoksia. Olipa kyse sitten lenkkeilystä tai musiikista, niin jalka jaksaa väpättää.

Tuore tietoasiantuntija yllätettynä kesken bibliografisen kuvailun. | The new Information Specialist captured in the middle of cataloguing process. Kuva: Marja Kuittinen

Since October, the most sharp-eyed customers of the Joensuu Campus Library might have noticed something new behind the library’s customer service desk or between the bookshelves. This “something new” is actually Collections Services’ newest Information Specialist, Juho Jussila. Since graduating from the University of Tampere (and from the Seinäjoki University of Applied Sciences before that), this newcomer had mostly been working knee-deep in the mysterious world of governmental and academic archives and records. But when an opportunity to return to the world of academic libraries came, he did not hesitate.

The visible part of customer service is only a small part of Juho’s work. Most of the working time he spends buried in the depths of collection management work. Lately, the most time-consuming parts of his work have been cataloguing new material and working with department/faculty collections.

When not advancing the availability and accessibility of information, Juho can be found jogging the streets and paths of Joensuu or fiddling with various sound works. Either way, the feet are a-tapping.

Juho Jussila, tietoasiantuntija | Information Specialist
Tietoaineistopalvelut | Collection Services
Joensuun kampuskirjasto | Joensuu Campus Library

 

Jaa tämä / Share this
Share

Avoimen tieteen syyspäivät | Open science autumn days

(Please, scroll down to read briefly in English.)

Itä-Suomen yliopistossa innostuimme lähtemään useamman ihmisen voimin kohti Helsinkiä ja Tieteellisten seurain valtuuskunnan (TSV) järjestämiä Avoimen tieteen syyspäiviä. TSV sai vuoden alusta kansallisen vetovastuun tieteen avoimuuden edistämisessä, eli tehtävän, joka aiemmin kuului Opetus- ja kulttuuriministeriölle. Avoimen tieteen edistäminen ei onnistu keneltäkään yksin, joten syyspäivien tarkoitus olikin perustaa työryhmät asian edistämiseksi.

Avoimen tieteen uudet kansalliset asiatuntijaryhmät ovat datan, julkaisemisen, oppimisen sekä tiedeyhteisön avoimuuden asiantuntijaryhmät. Nämä jakaantuvat kukin teemaryhmiin, joita on kolmesta viiteen kussakin ryhmässä. Jakauduimme kukin yhteen ryhmään, jolloin saimme kattavan kuvan ajankohtaisista avoimen tieteen asioista, ja toisaalta pääsemme tätä kautta itse vaikuttamaan kansallisen tason päätöksentekoon. Asiantuntijaryhmiin on lisäksemme UEFin kirjastosta ilmoittautunut myös kaksi palvelupäällikköä.

Työryhmien luonne on sillä tavalla erityinen, että niillä ei ole ylhäältä johdettua rakennetta, eikä kenenkään mandaattia. Lupa toimimiseen syntyy jokaisen jäsenen omasta asiantuntijuudesta, sekä kiinnostuksesta avoimen tieteen aiheita kohtaan. Tarkoituksena on saattaa yhteen asian parissa oikeasti työskentelevät ja jättää ajatus viran puolesta toimimisesta pois. Ajatus on ennen kokeilematon tässä mittakaavassa Suomessa, joten olemme kaikki innoissamme uudenlaisesta lähestymistavasta.

Avoimen tieteen syyspäivät järjestettiin Helsingissä Tieteiden talolla | Kuva:  Taina Sahlman

Päivien sisällöt ovat vapaasti luettavissa ja kuunneltavissa Avoin tiede -sivustolla.  Myös ilmoittautuminen asiantuntijaryhmiin ja niiden alaisiin teemaryhmiin on kaikille avointa ja toivottavaa. Erityisesti oppimisen avoimuuden ja julkaisemisen avoimuuden työryhmiin kaivataan substanssiosaamista ja -asiantuntijoita mukaan, vaikka totta kai erityisesti tutkimuksen tukipalvelut ovat tällä kentällä keskeisessä roolissa. Kaiken kaikkiaan nyt on aika saada eri toimijoiden asiantuntijuudet kohtaamaan, rahoittajista opettajiin ja tukipalveluista tutkijoihin.

 

Open Science autumn days

The Federation of Finnish Learned Societies organized a two-day workshop on the topic of national collaboration in open science. The aim of the workshop was to kick-start the operation of four expert groups, each focusing on different aspects of open science: open data, open publishing, open learning and open scientific community. These groups are for anyone with the necessary expertise and the desire to create national practices, the diversity of specialists is what makes this type of operation special. The groups are open for researchers, teachers, policy makers, funders, librarians etc. Eventhough the work has already started, you can still act and join.

Antti Laurila, tietojärjestelmäasiantuntija | IT Systems Specialist
Verkko- ja julkaisupalvelut | Library IT- and publishing services
Taina Sahlman, tietopalveluneuvoja | information services advisor
Verkko- ja julkaisupalvelut | Library IT- and publishing services
Anne Karhapää, tietoasiantuntija | information specialist

Opetus- ja tietopalvelut | Training and information services
Tomi Rosti, tietoasiantuntija | information specialist
Opetus- ja tietopalvelut | Training and information services

Jaa tämä / Share this
Share

Varo saalistajia! | Beware of predators!

(Please, scroll down to read in English.)

SAALISTAJAT OVAT EPÄREHELLISIÄ RAHASTAJIA

Avoin julkaiseminen (open access) on hyödyllistä monestakin näkökulmasta katsottuna. Yksi tärkeimmistä eduista on maksuttomuus. Avoimet tieteelliset julkaisut ovat vapaasti kaikkien käytettävissä ilman erillistä korvausta. Maksuttomuus ei kuitenkaan tarkoita samaa kuin ilmaisuus. Kustannustoiminnasta koituu aina kustannuksia julkaisumallista riippumatta.  Avoimen julkaisutoiminnan kustannukset katetaan tilausmaksujen asemesta kustantajille maksettavilla julkaisumaksuilla (APC, article processing charge). Näitä maksuja maksavat useimmiten kirjoittajat, heidän taustaorganisaationsa tai muut tutkimuksen rahoittajat. Epärehelliset toimijat – saalistajat – ovat huomanneet tässä markkinaraon. Saalistajia toimii ennen kaikkea lehtiartikkelien julkaisemisessa.

Saalistaja uskottelee olevansa asiallinen kustantaja tai lehti. “Lähetä meille käsikirjoituksesi ja maksa julkaisumaksu, julkaisemme artikkelisi nopeasti.” Tosiasiassa tavoitteena on vain huijata rahaa julkaisumaksujen varjolla. Tarjottua käsikirjoitusta ei välttämättä julkaista ollenkaan. Jos julkaiseminen toteutuu, voi vertaisarviointi olla puutteellinen tai sitä ei ole lainkaan tehty. Tällainen julkaisu on arvoton tieteellisessä mielessä, ja rahan menettäminen on harmillista. Saalistajakustantajien toiminta on selvää verkkorikollisuutta.

MISTÄ SAALISTAJAN TUNNISTAA

Saalistajakustantajat pyrkivät tekemään verkkosivuistaan uskottavan näköisiä. Usein sivuilla mainitaan suuri määrä lehtiä lähes kaikilta mahdollisilta aloilta. Saalistajalehtien nimet ovat tieteellisen oloisia matkien luotettavia ja tunnettuja julkaisuja.

Julkaisun ISSN-tunnus ei ole laadun tae, koska sen saa suhteellisen helposti lähes millaiselle lehdelle hyvänsä. Saalistajalehdet voivat myös ilmoittaa sivuillaan tekaistuja Impact factor -arvoja. Näin tarkistat onko lehdellä oikeasti IF.

Muita saalistajan tunnusmerkkejä ovat:

  •  Aggressiivinen mainostus sähköpostissa. Henkilöllä on esimerkiksi ollut esitys tieteellisessä konferenssissa, ja pian tämän jälkeen hän saa sähköpostiinsa saalistajakustantajalta pyynnön julkaista artikkeli heidän lehdessään.
  •  Luvataan julkaista artikkeli nopeasti. Koska toimitustyö ja vertaisarviointi vievät aikaa, ei julkaiseminen esimerkiksi viikon sisällä käsikirjoituksen lähetyksestä voi olla realistista.
  • Kirjoitusohjeet (Instructions for authors) ovat ylimalkaiset tai niitä ei ole lainkaan.
  • Julkaisumaksuista on vaikea saada tietoja etukäteen.
  • Matalat julkaisumaksut.
  • Kalastellaan sähköpostitse jäseniä lehden toimituskuntaan.
  • Hyväksytään toimituskuntaan ketä hyvänsä.
  • Luetellaan toimituskunnan jäseninä arvostettuja tutkijoita ilman heidän lupaansa.
  • Toimituskuntaa ei ole lainkaan tai se on tekaistu.
  • Artikkelien arviointiprosessia ei ole selvennetty.
  • Kustantajan yhteystiedot ovat epämääräisiä tai ne puuttuvat, on vain jokin sähköpostiosoite tai lomake.
  • Sähköposteihin vastataan pitkällä viiveellä.
  • Lehdellä on mielikuvituksellinen, kaikenkattava nimi (International Multidisciplinary Research Journal, Journal of Nature and Science).
  • Harrastelijamaiset kotisivut.
TYÖKALUJA TUNNISTAMISEN HELPOTTAMISEKSI

Yleisenä periaatteena on, että etsitään kustantajan ja/tai lehden tietoja luotettaviksi tunnetuista lähteistä. Jos mitään ei löydy, pitäisi hälytyskellojen soida.

Aluksi kannattaa tarkistaa, sisältyykö lehti Julkaisufoorumin tietokantaan. Lehdellä pitää olla vähintään tasoluokka 1. Luokka 0 sisältää Julkaisufoorumin oman ilmoituksen mukaan myös “epäilyttäviä open access -lehtiä.”

Julkaisufoorumin lisäksi katsotaan, löytyykö lehteä laadukkaiksi tiedetyistä kirjallisuusviitetietokannoista. Lehdet niihin valitaan tieteellisin kriteerein. Tällaisia tietokantoja ovat esimerkiksi monitieteiset Scopus ja Web of Science. Scopuksen lehtilistaan pääsee klikkaamalla tietokannan etusivun yläreunasta kohdasta Sources. Web of Sciencen lehdet löytyvät etusivun yläreunasta kohdasta Journal Citation Reports. Täältä voi myös tarkistaa lehden virallisen Impact factor -arvon, sikäli kuin se on saatavilla.

Edellä mainitut tietokannat eivät sisällä kaikkia mahdollisia open access -lehtiä. Tarvittaessa jatketaan tutkimusta DOAJ-tietokannassa. Se sisältää yli 12000 laadukasta, vertaisarvioitua avointa julkaisua. DOAJ on kustantajista riippumaton ja se saa kaiken rahoituksensa lahjoituksina.

Tietokannoista voi myös tarkistaa nimihaulla, mitä lehden päätoimittaja ja toimituskunnan jäsenet ovat mahdollisesti julkaisseet. Epäilykset heräävät silloin, kun mitään ei löydy, tai löytyy vain joitain toisarvoisia artikkeleita. Tekijöiden etsinnässä kannattaa kokeilla myös UEF-Finnan kansainvälisten artikkelien hakua.

On hyvä tarkistaa, kuuluuko kustantaja Open Access Scholarly Publishers Association -nimiseen järjestöön. Siihen liittyneet ovat käyneet läpi laadunarviointiprosessin ja sitoutuneet julkaisueettisiin sääntöihin.

Think. Check. Submit. = Mieti. Tarkista. Lähetä. -palvelu tarjoaa myös ohjeistusta luotettavan lehden valintaan.

On olemassa myös saalistajakonferensseja. Varo myös niitä.

Lue lisää: Kuinka välttää saalistajajulkaisuja? (Vastuullinen tiede)

KIRJASTO AUTTAA

Jos kustantajan tai lehden tarkistaminen tuntuu hankalalta tai jää epäilys, että kyseessä olisi saalistaja, kannattaa ottaa yhteyttä kirjastoon. Autamme mielellämme ongelman ratkaisemisessa. Yhteydenotto käy helpoimmin lähettämällä sähköpostia osoitteella tietopalvelu@uef.fi.

Kuva | Photo: Pixabay CC0

IN ENGLISH

PREDATORS ARE DISHONEST MONEY COLLECTORS

Open access publishing is advantageous from many standpoints. One of the most important advantages is free access of publications for everyone. Being free does not mean that there are no costs involved. The costs of open access publishing are covered by article processing charges (APC) instead of subscription fees. Usually authors or their organizations pay APCs. Dishonest actors – predators –  have found their niche here. Predators operate usually in journal article publishing business.

The predator misleads the author into believing that it is a trustworthy publisher or journal. “Send your manuscript to us and pay the APC, we publish your article rapidly.” In reality the predator only wants to defraud money under cover of the APC. The manuscript may not be published at all. If it is published, peer review may be imperfect or it is not performed at all. This kind of publication is worthless, and it is too bad to lose money. To tell the truth, predatory publishers are network criminals.

HOW TO IDENTIFY A PREDATOR

Predatory publishers’ websites appear believable. Often they list plenty of journals from many different disciplines. The names of predatory journals resemble the names of reliable and well-known journals.

The ISSN is not a guarantee of quality, because it can be obtained easily for almost any kind of publication. Predatory journals may also have fabricated Impact factors. This how you can check if a journal has an IF.

Other distinctive features of a predator:

  • Aggressive advertising in e-mail. For example, a person has had a presentation in a conference and very soon after this a predator requests an article manuscript.
  • Promise to publish the article rapidly. Editing and peer review take time to accomplish. It is not realistic to publish the article very soon, for example within a week from the submission.
  • Instructions for authors are cursory or missing.
  • It is difficult to find information about APCs.
  • APCs are very low.
  • Members for the editorial board are phished in e-mail.
  • Anybody is accepted as a member of the editorial board.
  • Distinguished scientists are listed as members of the editorial board without their permission.
  • There is no editorial board, or it is made-up.
  • Peer review process is not explained.
  • Contact information of the publisher is vague or missing, only an e-mail address is given.
  • There are delays in answering to e-mails.
  • Journal has an imaginary, all-embracing name (International Multidisciplinary Research Journal, Journal of Nature and Science).
  • Website seems unprofessional, amateurish.
IDENTIFYING TOOLS

The general principle is to find publisher and journal information from reliable sources. Alarm bells should ring if nothing is found.

To begin with, check whether the journal is included in the Finnish Publication Forum database. Publication Forum Level must be at least 1, because Level 0 includes questionable open access journals also.

In addition to Finnish Publication Forum, try to find the journal in reliable journal article databases such as Scopus, Web of Science. Their content meets scientific criteria. To find journals included in Scopus, click Sources on top of the search screen. Web of Science journals can be found by clicking Journal Citation Reports on top of the search screen. Official Impact factors, if available, are listed here also.

The databases mentioned above do not contain all possible open access journals. Thus, check DOAJ. This database contains over 12 000 reliable, peer reviewed open access journals. The DOAJ is independent of publishers and it is funded by donations.

It is also useful to find out by author search whether the journal editor and editorial board members have published anything. Doubts rise when nothing is found, or there are only a few peripheral articles. UEF-Finna’s Search on international e-resources is also worth trying in author search.

Check also if the publisher is a member of the Open Access Scholarly Publishers Association. This organization has quality control procedure and a code of ethical conduct.

Finally, Think. Check. Submit. offers guidance in choosing a reliable journal.

There are also predatory conferences. Beware of them as well.

Read also: How to avoid predatory publications? (Responsible Resarch)

LIBRARY HELPS

Please contact the library if you have difficulties in verifying the publisher or the journal. We are here to help you. The easiest way to contact us is to send e-mail to information.services@uef.fi.

Heikki Laitinen, tietoasiantuntija | information specialist
Tuulevi Ovaska, erityistietoasiantuntija | information specialist & communications coordinator

Opetus- ja tietopalvelut | Training and information services

Käännöksen oikoluku | English language checking: Urho Heinonen

 

 

Jaa tämä / Share this
Share