Tutkimusjulkaisujen avoin saatavuus rinnakkaistallentamisen avulla | Achieving open access by self-archiving scientific publications

(Please, scroll down to read in English.)

Kirjasto avasi helmikuussa uuden julkaisuarkiston UEF eRepositoryn, jota kutsumme tästedes eRepoksi. Onhan se näin helpompi sanoa ja kirjoittaa, ja kun se tulee meille tutuksi, tiedämme kaikki, mistä puhutaan. Lempinimi, kuten varmasti meillä kaikilla.

Samalla käynnistimme uuden palvelun, rinnakkaistallentamisen, jonka konsepti voikin jo olla tuttu tutkijoillemme: saada tieteelliset julkaisut avoimesti saataville Open Access -periaatteiden mukaisesti. Moni fyysikko on varmasti toimittanut artikkelinsa pre-printin arXiviin, moni lääketieteilijä on huomannut löytävänsä artikkelinsa PubMed Centralista ja kuka tahansa on saattanut kuulla, että joku tutkimusryhmän jäsenistä on ilmoittanut artikkelin rinnakkaistallentamisesta organisaatiokohtaiseen julkaisuarkistoon – vaikka Jyväskylän yliopiston JyXiin.  Kaikki nämä palvelut ovat kenen tahansa vapaasti hyödynnettävissä. Nyt kaikilla UEF-tutkijoilla on mahdollisuus, ja yliopistomme julkaisu- ja datapolitiikan myötä vahva suositus rinnakkaistallentaa omat artikkelinsa UEFin omaan julkaisuarkistoon eRepoon.

Kattavan rinnakkaistallentamisosuuden saavuttaaksemme teimme tallentamisesta mahdollisimman helppoa: tutkijan ei tarvitse kuin toimittaa kirjastoon final draft -versio artikkelista samassa yhteydessä, kun hän ilmoittaa tiedot uudesta julkaisusta SoleCRIS-tallennuslomakkeella. Kirjasto hoitaa loput: selvittää kustantajan linjauksen rinnakkaistallentamiseen sekä tekee tallennuksen noudattaen kustantajan asettamia linjauksia.

Final draft -versio on herättänyt paljon kysymyksiä palvelun käynnistysvaiheessa, mm. mikä se on ja mistä sen löytää, jos ei sitä itsellä ole. Joissain tapauksissa tutkija ei ole säästänyt tätä versiota sen jälkeen, kun artikkeli on julkaistu lehdessä. Final draft -versiolla tarkoitetaan viimeisintä kustantajalle lähetettyä versiota, joka on käynyt läpi vertaisarvioinnin ja on hyväksytty julkaistavaksi lehdessä. Tässä versiossa ei kuitenkaan ole vielä kustantajan taittoa, joten esimerkiksi sivunumeroinnit voivat olla erilaiset tai puuttua kokonaan. Proof-vesileimalla olevat versiot eivät ole enää final drafteja. Final draftista käytetään myös termejä AAM (Author’s Accepted Manuscript) ja Post-print.

Sivunumeroinnin puute on myös hämmentänyt: “Miten tähän voi viitata, jos sivunumerot eivät täsmää?” Viittaukset tulee aina tehdä julkaistuun versioon, joten tarjoamme rinnakkaistallenteen yhteydessä oikean viittauksen alkuperäisen lehden tiedoin ja linkin alkuperäiseen artikkeliin. Alkuperäisen artikkelin lukuoikeus onkin toinen kysymys, sillä moni lehti edellyttää, että lukija on lehden tilaaja joko oman tutkimusorganisaation myötä tai on itse lehden tilaaja. Tässä piilee rinnakkaistallentamisen voima: saamme artikkelin kenen tahansa hyödynnettäväksi ilman tilausmaksuja.

Jos artikkeli on kirjoitettu suuren tutkimusryhmän kesken, voi final draft -version käsiin saaminen olla vaikeaa. Tämä versio löytyy varmimmin vastaavalta kirjoittajalta, ja jo artikkelia kirjoittaessa voisi tutkimusryhmän kesken olla mielekästä keskustella rinnakkaistallentamisesta ja final draft -version jakelusta tutkimusryhmän kesken. Jos tämä versio löytyy omasta takaa, laittakaa se liitteeksi samalla, kun ilmoitatte uudesta julkaisusta SoleCRIS-tallennuslomakkeen avulla, haittaa tästä ei ole – hyötyä kaikille.

 

The University of Eastern Finland has a Publishing and Data Policy  which states that all publications should be made openly available when possible. The Library has launched a service to help researchers meet those requirements by self archiving their scientific publications. Self-archiving is essentially providing an open access version of an article which otherwise would be behind a paywall. Self-archiving is a good method to increase the accessibility and impact of your work while still operating within the guidelines of the original publisher of the article. The self-archived articles are stored in the new University publication repository UEF eRepository or eRepo.

Self-archiving has been made easy for the researcher and can be done at the same time you report your new publication into the SoleCRIS publication database with the Publishing information registration form. All the researcher has to do, is to attach the final draft version of the article to the SoleCRIS form. Everything else is done by the Library.

The final draft version has raised some questions, what exactly is this version and how to acquire it if the researcher does not have this version. The final draft means the final version sent to the publisher, that has been peer reviewed and has been accepted for publishing. Even though this version is without the publisher layout and the page numbering may differ from the published version, all this is acceptable – the Library provides the citation to the published version of the article with the self-archived version. If the term final draft does not seem familiar, they are also called Post prints or Authors Accepted Manuscripts (AAM). Versions with the Proof watermark are more finalised versions and cannot be self-archived.

Acquiring the final draft may also prove problematic when the article is written in a larger research group, in these cases the corresponding author is a good place to start. Discussing these matters and open access related issues within the research group before publishing helps spreading the final draft inside the research group.

With the final draft available, please consider self-archiving as it doesn’t harm anyone and helps everyone.

Antti Laurila
tietojärjestelmäasiantuntija | IT Systems Specialist
Verkko- ja julkaisupalvelut | Library IT and Publishing services

Jaa tämä / Share this
Share

ITK 2017 – Interaktiivinen tekniikka koulutuksessa

ITK eli Interaktiivinen tekniikka koulutuksessa -konferenssi järjestettiin 5.-7.4.2017 tuttuun tapaan Hämeenlinnan Aulangolla. ITK on Suomen suurin digitaalisen koulutuksen ja oppimisen tapahtuma, ja se kokoaa vuosittain yhteen noin 2000 opettajaa, rehtoria, opetusteknologian asiantuntijaa, tutkijaa, päättäjää, opiskelijaa ja muita asiasta kiinnostuneita.

Osallistuin konferenssiin sekä päätoimisen kirjastotyöni näkökulmasta että sivutoimisen opetustyöni näkökulmasta. Opetustyöhöni liittyen minulla oli konferenssissa oma esitys posterina sekä Chat&foto esityksenä. Matkakertomukseni ja linkit esityksiin löytyvät myös tiivistettynä visuaaliseen Adobe Spark esitykseen.

Kirjastotyön näkökulmasta tarjolla oli monia mielenkiintoisia esityksiä. TIEKEn eli Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry:n järjestämässä työpajassa Miten koulutus vastaa työn muutokseen? pohdittiin digitalisaation tuomia muutoksia opetuksessa ja työssä. Tulevaisuuden mahdollisuuksina nähtiin:

  1. Työyhteisö- ja työkykytaidot, opettajuuden ”uberisaatio”
  2. Coachaaminen, palautteen antaminen, opiskelijan vahvuusalueiden tukeminen
  3. Tiedon jäsentäminen

Tietoon liittyvä osaaminen nähtiin yhdeksi tulevaisuuden mahdollisuudeksi, ja oppiminen löydetyn tiedon tulkintana, jäsentämisenä sekä oikeana lähdekritiikkinä ja tiedon oikeellisuuden arviointina. Tarvitaan siis taitoa ohjata opiskelijaa määrittämään ja arvioimaan tietoa, jäsentämään ja tulkitsemaan sitä. Katri Tanni ITK-ajatuspaja: Eikö digitaidoilla ole merkitystä?

TIEKE:n työpajan keynote-puheenvuoro Sami M. Leppänen, Kone Oyj johdatti pohtimaan työelämässä tarvittavia taitoja, ja miten koulutus niitä kehittää.

Tietotyö netissä: haastetaanko lukiolaisia riittävästi? -esityksessä Eero Sormunen (Tampereen yliopisto), Miika Marttunen, Timo Salminen (Jyväskylän yliopisto) Minna Lakkala, Liisa Ilomäki (Helsingin yliopisto) esittelivät kolmen yliopiston yhteisen tutkimushankkeen tuloksia lukiolaisten argumentatiivisista nettilukutaidoista ja niiden yhteyksistä lukiolaisten tietokäsityksiin ja arkielämän tietokäytäntöihin. Nettilukutaitoa käsittelevät tulokset osoittavat, että lukiolaiset osasivat kyseenalaistaa heille annettujen nettilähteiden uskottavuutta, mutta vain harvat osasivat perustella kriittisen arvionsa hyvin. Blogitekstin kriittinen arviointi onnistui lukiolaisilta hieman paremmin kuin videon. Keskustelussa nousi esiin se, että multimodaalisten tekstien lukutaitoon pitäisi panostaa enemmän koulussa. Pedagogisten käytäntöjen tutkimuksen tuloksien perusteella lukion tietotehtäviin kaivataan lisää haasteellisuutta, omakohtaisuutta ja yhteisöllisyyttä.  Monella opettajalla on edellytykset tukea oppilaita oppimaan nettiajan tietotyötaitoja, mutta opetukseen tarvitaan lisää yhteistyötä opettajien kesksen. Tutkimushankkeen kotisivulta saa lisää tietoa.

Liisa Ilomäki ja Eero Sormunen aloittamassa esitystä.

Augmented reality (AR) ja virtual reality (VR) eli lisätty ja virtuaalinen todellisuus olivat yksi näkyvä teema ITK konferenssissa ja sisältönä monessa esityksessä. Myös Itä-Suomen yliopiston Sm4rtLab – laajennetun todellisuuden etäohjattava fotoniikan laboratorio oli esillä.

Kirjastomaailmaankin lisätty ja virtuaalinen todellisuus tekevät tuloaan. Tiedonhaun pelillistäminen lisätyn todellisuuden avulla -esityksessä Marko Akkanen ja Janne Seppänen kertoivat Lahden kaupungin kirjaston ja Lahden ammattikorkeakoulun kehittämän pelisovelluksen käytöstä tiedonhaun opetuksessa. Lisätyn todellisuuden avulla pelillistämällä tiedonhakuun saadaan uusia yhteisiä kokemuksia, lisää motivaatiota ja rastisuunnistuksella samalla liikuntaa. Lue lisää.

Ohjelmassa oli runsaasti mielenkiintoista tarjontaa ja ITK-ilmapiiri on innostava. Tunnelmaa, kokemuksia ja esityksiä löytyy lisää sosiaalisesta mediasta tunnisteella #itk2017.

Anne Karhapää
tietoasiantuntija
Opetus- ja tietopalvelut

Jaa tämä / Share this
Share

EU-tallekirjaston kokoelmat menivät verkkoon | European Documentation Centre collections went online

(Please, scroll down to read in English.)

Hyvää Eurooppa-päivää!  Joensuun yliopiston kirjastosta tuli EU:n tallekirjasto (tuolloin EDC-kirjasto) vuonna 1984. Sopimuksen myötä kirjasto alkoi saada Euroopan unionin komission julkaisuja ilmaiseksi ja myös pääsyn tuolloin salasanoilla suljettuihin EU-tietokantoihin. Noina aikoina ennen Internetiä kokoelman merkitys EU-tiedonlähteenä oli suuri, ja se korostui entisestään Suomen liittyessä Euroopan unioniin vuonna 1995. Myös euron käyttöönotto vuonna 1999 oli tärkeä aihe, jota käsitteleviä julkaisuja saatiin (ja myös ostettiin) kokoelmaan jo useita vuosia aikaisemmin. Kun Joensuun ja Kuopion yliopistot yhdistyivät, uusi Itä-Suomen yliopiston kirjasto peri EU-tallekirjaston aseman.

Varsinkin 2010-luvulla painettu EU-kokoelma on menettänyt merkitystään. Suuri osa EU:n julkaisuista on muuttunut vain sähköiseen muotoon, ja EU:n omaksuman tiedon avoimuuden periaatteen myötä sen tietokannatkin vapautettiin yleiseen käyttöön. Ilmaiseksi saatujen painettujen aineistojen määrä ja myös EU-kokoelman lainauskerrat ovat vuosi vuodelta vähentyneet. Koska kirjaston hyllytilat supistuvat tänä kesänä toteutettavan 1. kerroksen remontin vuoksi, meidän on luovuttava suuresta osasta vähälle käytölle jääneestä aineistosta. EU-tallekirjaston käytetyimmät kirjat on sulautettu muihin kokoelmiin, ja sinne tullaan edelleen liittämään asiakkaillemme hyödyllistä uutta aineistoa.

Mutta onneksi mitään korvaamatonta ei ole menetetty, sillä avoimuusihanteensa mukaisesti Euroopan unionin komissio aloitti jo vuosia sitten massiivisen digitointiohjelman. Kaikkien EU-elinten arkistot ja varastot koluttiin läpi, ja kaikki löytyneet julkaisut aina perustamisvuodesta 1952 lähtien tallennettiin PDF-muotoon vapaasti luettavaksi ja kopioitavaksi EU Bookshopin yhteyteen. Jo aloitusvaiheessa vuonna 2009 kokoelma sisälsi yli 110 000 nimekettä, ja määrä kasvaa koko ajan. Tämä valtava digitaalinen kirjasto löytyy osoitteesta https://bookshop.europa.eu  ja sieltä löytyvät EU-aineistot vieläpä kaikilla niiden julkaisukielillä. Jos siis joskus käytit jotain tallekirjastossa ollutta teosta, löydät sen täältä (jopa suomen kielellä, jos se oli sille käännetty). EU Bookshopilla on kyllä suomenkielinenkin sivusto, mutta jos etsit englanninkielisiä julkaisuja, on viisainta aloittaa englanninkielisellä haulla. Kun julkaisu on löytynyt, voit valita sen mahdolliset erikieliset PDF-versiot. Käy tutustumassa tähän EU-tiedon aarreaittaan. Annan asiasta mielelläni lisätietoja.

– – –

Happy Europe Day! Joensuu University Library became a European Documentation Centre Library in 1984. It meant that the Library started to receive free copies of EU Commission’s publications, and also got access to EU databases. During those pre-Internet ages this was a very important information source for European integration matters. The collection became even more important when Finland joined the EU in 1995 and the Euro Zone in 1999.  In 2010 The Unversity of Eastern Finland Library inherited the EDC library status.

During this decade the importance and also use of this printed collection has diminished. More and more EU publications only appear in electronic form, and according to the principle of “freedom of knowledge” EU databases were opened to everyone. We receive less and less free publications every year and only few books have been checked out from the collection. During this summer’s renovations at the Joensuu Campus Library we lose many bookshelves and consequently have to reduce some less-used collections. EU collection books actually checked out during last few years have been transferred to other library collections. New useful EU publications will also be added to the collections in the future.

But nothing has been lost. Some years ago the EU Commission digitized all EU publications they could find from various storehouses and archives, and now they can be freely downloaded as PDF documents beginning from the founding year 1952 at EU Bookshop. From the address https://bookshop.europa.eu  you can find more than 110 000 titles and even more of their translations in all official EU languages.  So there are also all those books we used to store in printed form. It is best to search for books in English first. Once you have found your title, you can see it’s possible other language versions also. Check out this vast free electronic library. I will be happy to give further information about it.

Tapani Toivanen
tietoasiantuntija | Information Specialist
Opetus- ja tietopalvelut | Training and information services

Jaa tämä / Share this
Share

Suomi100: Eläimet Suomessa | Animals in Finland

(Please, scroll down to read in English.)

Useimmat ovat varmasti tietoisia siitä, että kansalliseläimemme on karhu. Samoin kansallislintumme on itsestään selvä: laulujoutsen.
Karhukirjallisuutta on kirjastossamme monipuolisesti: on ekologista ja biologista näkökulmaa, kansanperinnettä, uskontoa, metsästystä ja luonnonkuvausta. Helposti löytyy reilut 70 karhukirjaa.
Laulujoutsenia käsittelevää kirjallisuuta puolestaan on yllättävänkin vähän, vain kymmenkunta kirjaa tarttuu kiinni pikaiseen hakuun. Kirjojen näkökulma on enimmäkseen yleistajuinen.

 

Entäpä kansalliskalamme ahven? Noin kolmekymmentä ahvenkirjaa on tarjolla UEFin kokoelmissa. Näistä yli puolet on opinnäytteitä.

 

 

Kuinka moni tietää kansallishyönteisemme? Äkkiseltään tulisi mieleeni, että sen kuuluisi olla ”itikka”, joka on kaikille tuttu ja seuranamme tiiviisti joka ikinen kesä. Oikea vastaus on kuitenkin seitsenpistepirkko, joka on Suomen yleisin leppäkerttulaji.

Seitsenpistepirkosta ei löydy yhtään omaa kirjaa ja leppäkertuistakin vain lapsille suunnattuja teoksia. Mistä löytyisi biologi, joka korjaisi tämän selvän puutteen!

Lähde: archive.is – Suomen kansalliset luontotunnukset
Kuvat: Pixabay

Suomenpystykorva, suomenhevonen, suomenkarja, suomenlammas, suomenvuohi, suomalainen maatiaiskana. Tärkeimmistä kotieläimistä on Suomen kylmiin oloihin sopeutunut oma kantansa. Olojen kohentuessa moni alkuperäisrotu on jäänyt sinnittelemään tuottoisampien rotujen varjoon. Maatiaissika on jopa ehtinyt kadota jo kokonaan. UEF-Finnasta löytyy tietopaketti ja keittokirja, jonka motto kuulostaa hieman hurjalta: ”Syömällä maatiaisia pelastat ne!”

Eläin-teemaan liittyvä kirjanäyttely on esillä Joensuun kampuskirjastossa 28.4-13.5, Kuopiossa hieman pidempään.

Toukokuu on myös linnunlaulun parasta aikaa. Testaa taitosi lintukaraokessa, jonka tarjoaa Suomen Luonto –lehti.
Aloittelijoille: helmipöllö (Aegolius funereus)
Edistyneille: peippo (Fringilla coelebs)
Ammattilaisille: mustarastas (Turdus merula)
Duoille: talitiainen ja harakka (Parus major and Pica pica)
Bassoille: kaulushaikara (Botaurus stellaris)

Finland 100 jubilee is present in our library throughout the year. Every month, we put out a new book exhibition related in some way to Finland or Finnish culture. In May the topic is Animals in Finland.

The pictures in this post are about Finnish national fauna: bear (animal), swan (bird), perch (fish) and seven-spot ladybird (insect).

The links above lead to bird karaoke by Suomen luonto -magazine. Everyone can try, despite the native language. Have fun!

Laura Parikka
tietoasiantuntija | information specialist
Opetus- ja tietopalvelut | Training and information services

Jaa tämä / Share this
Share

Mitä saa kun hakee UEF-Finnan kansainvälisistä e-aineistoista? | What can you find when searching through the international e-materials in UEF Finna?

(Please, scroll down to read in English.)

UEF-Finnassa voi valita haetaanko aineistoa kirjaston kokoelmista, Varastokirjastosta, Arto-tietokannasta tai kansainvälisistä e-aineistoista. Perushaun kirjaston kokoelmista voi tehdä heti ensimmäisellä hakusivulla jolloin haun tuloksen näkee Kirjaston kokoelmat -välilehdellä. Saman haun voi näppärästi toistaa klikkaamalla ensimmäisellä hakutulos-näytöllä Kansainväliset e-aineistot -välilehteä, jolloin pääsee suoraan katsomaan viitteitä, jotka tulevat Primo Central Indexistä (PCI). Koska kyseessä ovat kansainväliset aineistot, kannattaa yleensä hakea esimerkiksi englanniksi.

Kansainvälisistä e-aineistoista haun voi valita UEF-Finnan etusivulla myös suoraan, ja jos valitsee tarkennetun haun, voi haun kohdistaa esimerkiksi otsikkoon.

Minkälaisia viitteitä e-aineistohaulla saa?

Kansainvälisistä e-aineistoista haettaessa tuloslistalle tulee viitteitä esimerkiksi lehtiartikkeleista ja e-kirjoista useilta eri tieteenaloilta ja eri kustantajilta. Hakutulos on yleensä laaja ja sitä voi supistaa listan oikeassa reunassa näkyvillä vaihtoehdoilla muun muassa aiheen, aineistotyypin, tekijän, kielen ja lähteen mukaan.

Lähde onkin ”avain” siihen, mistä aineistoista hakutulokset ovat tulleet. Toisin kuin perinteisesti tiedonhaussa on aiemmin tehty eli ensin on valittu tarkkaan vaikkapa oman alan tietokanta, jossa hakua on lähdetty tekemään ja mahdollisesti jo heti alussa on asetettu haulle rajauksia esim. vuoden suhteen, PCI-haussa haku tehdään ensin suuresta joukosta tietokantoja ja kustantajien palveluita, jonka jälkeen hakutulosta sitten rajaamalla pienennetään.

Lähde kertoo, mistä aineistosta kulloisenkin haun viitteet ovat tulleet. Primo Central Index (PCI), johon kansainvälisten e-aineistojen haku siis kohdistuu, on erittäin suuri tietokanta, johon on indeksoitu valmiiksi haun nopeuttamiseksi useiden kustantajien viitetietoja. Kirjasto on aktivoinut palveluun sekä kirjaston hankkimia viitetietokantoja että ilmaisia aineistoja. Tuttuja tietokantoja tai kustantajia, joiden palveluita palveluun on aktivoitu ovat esim. Scopus, PubMed, Proquest, DOAJ, PsycArticles, Cambridge, Elsevier, Nature, Springer, Wiley, Sage, Web of Science, Lippincott Williams & Wilkins ja Oxford.

Tiedonhaun jälkeen e-aineiston kokotekstiin, esim. yksittäiseen lehtiartikkeliin pääsyn voi tarkistaa Verkossa saatavilla -linkeistä. PCI tarjoaa viitteitä aineistoihin, SFX-linkityspalvelu puolestaan ohjaa niihin aineistoihin, joihin on pääsy. Kannattaa siis huomioida, ettei läheskään kaikkien viitteiden kokoteksteihin ole pääsyä, ja että etäyhteydellä haettaessa on muistettava kirjautua UEF-Finnaan UEFin tunnuksilla tai etäyhteyden kautta.

Kansainvälisellä e-aineistohaulla haetaan siten erittäin laajasta joukosta aineistoja kerralla. Kirjaston lisensoimat yksittäiset tietokannat löytyvät UEF-Finnasta kirjaston kokoelmista. Niitä voi hakea tietokannan nimellä tai selailemalla aiheittain. Varsinainen tiedonhaku tehdään sitten tietokannan omassa käyttöliittymässä, johon UEF-Finnassa on linkki. Laajan yleissilmäyksen kiinnostuksen kohteeseen saa siten hakemalla Kansainvälisistä e-aineistoista ja tarkemman haun saa tehtyä alanmukaisessa tietokannassa.

 

In the UEF Finna, you can choose between searching the collections of the UEF Library, the National Repository Library, Arto database or international e-materials. A basic search focused on the UEF library’s collections can be performed via the home page, and the results will show up on the Library’s collections tab. You can repeat the same search just by clicking the International e-materials tab, which directly allows you to see references from Primo Central Index (PCI). Because the searches focus on international materials, it would be good to perform the searches in English.

You can also choose the International e-materials search straight away on the UEF Finna home page, and if you choose the Advanced search, you can target the search to, for instance, titles of articles.

What kind of references can you find using the e-materials search?

When searching from the international e-materials, references about journal articles and e-books of different fields of science and different publishers may show up in the results. The search results are usually extensive and can be narrowed down using the options on the right-hand side of the page by subject, format, author, language and source, for example.

The source is a “key” to see which materials the search results originate from. Unlike in traditional information retrieval where you first carefully choose a specific database of your own discipline and possibly restrict the search within a certain time limit, in PCI searching you first perform a broad search on a great number of databases and publisher services, after which you narrow down the results. The source indicates from which database the references of each search have been retrieved.

PCI, which is the focus of international e-materials searches, is an immensely vast database. Reference information from several publishers is indexed within it in order to speed up the searches. The UEF Library has activated purchased reference databases and free materials in the service. Services of popular databases or publishers that have been activated in the service include Scopus, PubMed, Proquest, DOAJ, PsycArticles, Cambridge, Elsevier, Nature, Springer, Wiley, Sage, Web of Science, Lippincott Williams & Wilkins and Oxford.

After the search, you can check the availability of full text e-material by using the Available online links. PCI provides references to materials, while SFX linking services directs you to the available materials. It is worth noting that not even nearly all the full text materials referred to in the results can be accessed, and that while searching outside the campus network, you are required to login to the UEF Finna using you UEF username and password or to use remote access.

Thus, the international e-materials search is used to get results from a great number of materials at one time. The separate databases licensed by the UEF Library can be found in the Library’s collections in UEF Finna. They can be searched by database title or by browsing each subject. The actual information retrieval is then performed in the databases own interface, which you are directed to via UEF Finna. You can get a broad general view to an interest by searching from the International e-materials, and a more precise search can be performed within a discipline-specific database.

Anu Eskelinen
Tietoasiantuntija | Information Speclialist
Verkko- ja julkaisupalvelut | Library IT and publishing services

Jaa tämä / Share this
Share

SUOMI100: Koulu ja koulutus itsenäisessä Suomessa

Koulu – oikeus ja velvollisuus
Itsenäinen Suomi sai oppivelvollisuuslakinsa vuonna 1921. Lain myötä kaikista 7–13-vuotiaista lapsista tuli oppivelvollisia. Mikael Soininen (vuoteen 1907 asti Johnsson; 1860–1924), suomalainen kasvatustieteilijä ja poliitikko, vaikutti merkittävästi yleisen oppivelvollisuuden syntyyn.

(kuva (CC BY 4.0): Mikael Soininen, kouluhallituksen ylijohtaja v:sta 1917 Museovirasto – Musketti)

Nykyään oppivelvollisuus alkaa yleensä sinä vuonna, jona lapsi täyttää seitsemän vuotta ja jatkuu aina lukuvuoden loppuun asti sinä lukuvuonna, jona nuori täyttää 17 vuotta. Lähes kaikki lapset (99,7 %) suorittavat perusopetuksen oppimäärän ja saavat perusopetuksen päättötodistuksen.

(kuva (CC BY 4.0): päästötodistuksia tutkitaan Lapinlahden kansakoulussa Fremling F. E., kuvaaja. 1942. Museovirasto – Musketti)

Vuosien saatossa oppivelvollisuuskoulua on kutsuttu hieman eri nimillä. Aiemmat sukupolvet kävivät kansakoulua, kun taas heitä nuoremmat ovat käyneet peruskoulua. Nimestä riippumatta kaikissa niistä on pidetty huolta Suomen koululaisista monin eri tavoin. Sukupolvet toisensa jälkeen ovat ahtautuneet pulpetteihin, joiden puinen pinta on kertonut tarinaa niiden aiemmista kuluttajista. Jo koulurakennus itsessään on ollut aina tärkeä suomalaisille. Useat koulut ovat edelleen iltaisin ja viikonloppuisin monenlaisen harrastustoiminnan keskuksia. Myös monissa koulurakennuksissa sijainneella koulukirjastolla on ollut oma paikkansa koululaisten opinpolulla.

(kuva (CC BY 4.0): Luokkahuone Mannerheimintien yläasteella ja lukiossa. Karjanoja Matti, Valokuvaaja. 1985. Helsingin kaupunginmuseo)
(kuva (CC BY 4.0): Kauppakorkeakoulun kirjasto. Pietinen, kuvaaja. 1936. Museovirasto – Musketti)

 

 

 

 

 

 

(kuva (CC BY 4.0): Kansakouluista: Maantietotunti. Aavikko, valokuvaaja. Sotamuseo)

Koulun tehtävänä on ollut, sivistämisen ja opettamisen lisäksi, koululaisten terveydestä huolehtiminen. Siihen ovat omalta osaltaan vaikuttaneet niin koululiikunta, -ruokailu kuin -terveydenhuoltokin. Esimerkkinä tästä huolehtimisesta on ollut muun muassa se, että vuonna 1943 Suomi sai lain, jonka mukaan koululaisille oli tarjottava maksuton ateria kaikkina koulupäivinä.

(kuva (CC BY 4.0): Kouluterveydenhoitajan vastaanotto. Roos Rafael, Valokuvaaja. 1920. Helsingin kaupunginmuseo)
(kuva (CC BY 4.0): Oppilaat ruokailemassa Koskelan korttelikoulun ruokalassa. Könönen Jouko, Valokuvaaja. 1980. Helsingin kaupunginmuseo)

Ainakin ennen koulun liikuntasalin tunnisti aina puolapuista. Nykyään tilanne on varmasti jo toinen, muunlaiset liikunnan muodot ovat ajaneet puolapuiden kultakauden ohi. Monilla paikkakunnilla pesäpallo on edelleen suosittu koululiikunnan muoto keväisin ja syksyisin.

(kuva (CC BY 4.0): Voimisteluesitys Privata svenska flickskolanin voimistelusalissa. Foto Roos, Valokuvaaja. 1930–1939. Helsingin kaupunginmuseo)
(kuva (CC BY 4.0): Helsingin Uuden yhteislyseon tytöt pelaavat pesäpalloa jumppatunnilla Kaisaniemen puistossa. Tuntematon, Valokuvaaja. 1952. Helsingin kaupunginmuseo)
(kuva (CC BY 4.0): Pojat voimistelevat koulun liikuntasalissa. Pietinen Aarne Oy, Valokuvaaja. 1934. Helsingin kaupunginmuseo)
(kuva (CC BY 4.0): Pojat voimistelevat puolapuilla koulun liikuntasalissa. Pietinen Aarne Oy, Valokuvaaja. 1934. Helsingin kaupunginmuseo)

Kaiken oppimisen ja opiskelemisen keskellä ei pidä unohtaa myöskään vapaa-ajan tärkeyttä. Koululaisille tärkeä osa koulunkäyntiä ovat tietenkin välitunnit ja lomat. Pianhan meillä on taas edessä kevätjuhlien aika, jolloin laulu ja riemu raikuvat ympäri maan kesälaitumille pääsyn kunniaksi.

(kuva (CC BY 4.0): Oppilaita välitunnilla Kannelmäen kansakoulun pihalla, Kanneltie 1. Bonin Volker von, Valokuvaaja. 1965. Helsingin kaupunginmuseo)
(kuva (CC BY 4.0): Nuijamaan kansakoulun oppilaat hiihtolomalla. Museovirasto – Musketti)
(kuva (CC BY 4.0): Koulun kuoro esiintyy, Tehtaanpuiston yhteiskoulun kevätjuhla. Salmela Erkki, Valokuvaaja. 1975. Helsingin kaupunginmuseo)

Kuvat:

Kansallinen Finna

Lähteet:

Opetushallitus

YLE: Itsenäisen Suomen oppivelvollisuuskoulu

Kirjaston Suomi100-ryhmän jäsenet koululaisina:

noin v. 1974
noin v. 1975
v. 1976
noin v. 1976
noin v. 1984
v. 1986

 

Suvi Tolvanen

Tietopalveluneuvoja

Jaa tämä / Share this
Share

Oikeustieteiden e-aineistot uudistuivat / New electronic resources for Study of Law

Oikeustieteiden e-aineistot ovat tämän vuoden puolella jonkin verran uudistuneet. HeinOnline-palvelun oikeustietokannat löytyvät nyt kaikki nimekkeellä Academic core collection (HeinOnline) Siellä ovat meiltä jo entuudestaan löytyneet Law Journal Library (yli 2 300 oikeustieteiden lehteä), Harvard Research in International Law (vuosina 1929-39 julkaistu vaikutusvaltainen kansainvälistä oikeutta käsitellyt sarja ja siihen liittyvää myöhempää tutkimusta ja kommentteja) ja Legal Classics (lähes 9000 oikeustieteiden klassikkokirjaa). Näiden lisäksi käytettävissämme ovat nyt seuraavat aineistot:
• American Association of Law Libraries (AALL)
• Association of American law Schools (AALS)
• Canada Supreme Court Reports
• Code of Federal Regulations
• Early American Case Law
• English Reports (Iso-Britanniaa koskevia historiallisia oikeustapauksia)
• European Centre for Minority Issues
• Federal Register Library
• International Law Association Reports
• Manual of Patent Examining Procedure (MPEP)
• Pentagon Papers (Vietnamin sotaan liittyvää aineistoa)
• Revised Statutes of Canada
• Statues of the Realm (Englannin ja Iso-Britannian parlamentin päätöksiä vuoteen 1714 saakka)
• Trends in Law Library Management and Technology
• U.S. Attorney General & Department of Justice Collection
• U.S. Code
• U.S. Federal Legislative History Library
• U.S. Presidential Library
• U.S. Statutes at Large
• U.S. Supreme Court Library
• U.S. Treaties and Agreements
• Woman and the Law (Peggy) (naisten oikeuksia koskevaa aineistoa yli 200 vuoden ajalta)
• World Constitutions Illustrated
Pääosa uutuuksista koskee siis Yhdysvaltojen lainsäädäntöä ja oikeuskäytäntöä, mutta joukossa on muutakin mielenkiintoista (Yhdysvaltojen osalta kannattaa tietysti muistaa myös Westlaw International –portaali).

Myös ruotsalaista oikeuskäytäntöä sisältävä Karnov Juridik on korvautunut uudella palvelulla nimeltä Karnov TOTAL. Entisessä Karnov-paketissa meillä oli käytettävissä vain osa aineistoista, nyt sen sijaan ne kaikki:
• Författningar
• Praxis (Inkluderar tingsrätt och förvaltningsrätt)
• Förarbeten
• Karnov Nyheter
• EU-rätt
• EU-initiativ
• Myndighetsförfattningar
• Myndighetspublikationer
• Engelska översättningar
• SFS – Bevakningstjänst
• Karnov Lagkommentarer
• Lexino – Djupa lagkommentarer
• Konkurrensrätt
• Börsrätt
• Karnov Avtalsmallar
• Affärsinformation
• Kymmeniä e-kirjoja ja lisää tulossa
• Seuraavat e-lehdet:
o Svensk Juristtidning (1990-)
o Ny Juridik (1994-)
o UrT – Upphandlingsrättslig Tidskrift (2014-)
o Skattenytt (1990-)
o Juridisk Publikation (2009-)

Lisäksi olemme saaneet käyttöömme Oxford University Pressin e-kirjapaketteja, jotka sisältävät myös oikeustieteisiin liittyviä nimekkeitä. Oxford Bibliographies Online –palvelusta löytyvät Oxford bibliographies: International law ja Oxford bibliographies: Criminology. Palvelusta Oxford handbooks online taas löytyy aihealue Oxford Handbooks Online : Criminology and criminal justice, joka sisältää seuraavat käsikirjat:
• The Oxford Handbook of Criminological Theory
• The Oxford Handbook of Ethnicity, Crime, and Immigration
• The Oxford Handbook of Gender, Sex, and Crime
• The Oxford Handbook of Organized Crime
• The Oxford Handbook of Police and Policing
• The Oxford Handbook of Prisons and Imprisonment
• The Oxford Handbook of the History of Crime and Criminal Justice
• The Oxford Handbook of White-Collar Crime

Tässä yhteydessä kannattaa muistaa myös noin vuoden käytössä ollut Oxford Reference Online Premium Collection –tietokanta, joka sisältää mm. seuraavat aineistot:
• A Dictionary of Law
• A Dictionary of Law Enforcement (2 ed.)
• Dictionary Plus Law
• A Dictionary of Forensic Science
• Guide to Latin in International Law
• The Oxford Companion to the High Court of Australia
• The New Oxford Companion to Law
• The Oxford Companion to American Law
• The Oxford Companion to the Supreme Court of the United States (2 ed.)
• The Oxford International Encyclopedia of Legal History
• The Oxford Guide to United States Supreme Court Decisions (2 ed.)

Nämä kaikki aineistot löytyvät UEF-Finna –hakupalvelun avulla, ja ovat tietenkin myös etäkäytettävissä kaikille yliopistoyhteisön jäsenille. Annan mielelläni lisätietoja.

Tietoasiantuntija Tapani Toivanen

– – –

The University Library has acquired new electronic resources dealing with the Study of Law. We have broadened our access to some databases and got some completely new ones.
• Legal databases from the publisher HeinOnline can now be found by the title Academic core collection (HeinOnline). Besides of already familiar databases Law Journal Library, Harvard Research in International Law and Legal Classics, we now have access to dozens of other databases as well, covering mostly US law and legislation.
• From Sweden we now can access Karnov TOTAL search service for its complete coverage. Beforehand we only could use part of that service. You can find all you ever need to know about Swedish legislation and justice from there (only in Swedish, though).
• The University Library now has also access to various Oxford University Press e-books in the subject field of Law:
o Oxford bibliographies: International law
o Oxford bibliographies: Criminology
o Oxford Handbooks Online : Criminology and criminal justice (8 titles)
o We also have had access to Oxford Reference Online Premium Collection (with 11 boos concerning the study of law) for about a year now

You can find all these resources from UEF-Finna, and they can also be used outside the Campus area. I’ll gladly give more information.

Tapani Toivanen, Information Specialist

Jaa tämä / Share this
Share

Lääketieteen erikoisalojen taskukäsikirjoja | Oxford Specialist Handbooks

Please scroll down to read in English

Kirjaston kokoelmiin on hankittu yli 50 lääketieteellistä Oxford Specialist Handbooks -sarjan e-kirjaa. Teokset ovat mm. anestesiologian ja tehohoidon, kardiologian, neurologian, psykiatrian ja kirurgian erikoisaloilta.  Käsikirjoissa on selkeää, tiivistettyä tietoa erikoisalojen käytännöistä sekä vinkkejä ja tapaustutkimuksia kliinisen työn tueksi.

Katso tarkka listaus kirjoista UEF-Finnassa tai klikkaile suoraan käsikirjoihin Oxford Medicine Online -palveluun.

Kokoelman kirjoilla on kirjakohtainen yhden yhtäaikaisen käyttäjän lisenssi. Jos kirja on jo jonkun muun käytössä, palaa siihen myöhemmin. Vinkki: lisää kiinnostavat e-kirjat UEF-Finnassa omalle suosikkilistalle, jotta ne on helppo löytää myöhemmin.

logo

Over 50 titles of the Oxford Specialist Handbooks series have been added to the library collections. Oxford Specialist Handbooks is a collection of comprehensive pocket guides to difficult and challenging areas of medical and surgical practice.

Each title is designed to give an overview of clearly defined procedures, skills, guidelines and technologies that is needed to successfully train or work in medical and surgical sub-specialties. Oxford Specialist Handbooks also provide practical tips and case studies to supplement hands-on experience.

Have a look at the list of all the books in UEF Finna or just enter the Oxford Medicine Online service.

NB! The handbooks are licenced for one user per time. If the book you are trying to read, is currently accessed by someone else, try again later. Tip: Add interesting ebooks to your favourites in UEF Finna so you can easily locate them later.

 

Kirsi Salmi
tietoasiantuntija | information specialist
Opetus- ja tietopalvelut | Training and information services

Jaa tämä / Share this
Share

Suomi100 : Elämää 100-vuotiaassa Suomessa

Suomen 100-vuotisjuhla näkyy kirjastossamme läpi koko vuoden. Joka kuukausi laitamme esille uuden kirjanäyttelyn, joka liittyy jollakin tavalla Suomeen tai suomalaisuuteen.

Maaliskuun kirjanäyttelyn teema on Elämää 100-vuotiaassa Suomessa läpi vuosikymmenten. Tutustu näyttelyn kirjoihin Joensuun ja Kuopion kampuskirjastoissa sekä UEF-Finnan kirjakarusellissa.

Minun perheeni vaiheita 100-vuotiaassa Suomessa…

Mummoni syntyi vuonna 1887 Suojärvellä. Mummo ei käynyt kouluja, hän osasi kirjoittaa vain oman nimensä. Muistan, kun hän istui huivi päässä, pyöreät lasit silmillään keittiön pöydän ääressä ja tavasi hitaasti kuolinilmoituksia lehdestä.

Äiti syntyi 1933 Lappeenrannassa. Äitini kertoi miten sota-aikana koulu alkoi vasta marraskuussa, koska koulurakennus oli sotasairaalana. Keskikoulun jälkeen äiti pääsi yhtiölle töihin. Iso sisarusparvi oli jäänyt orvoiksi ja perheen esikoisena hänen piti ottaa vastuu kuudesta pienemmästä. Äiti on aina lukenut paljon.  Ensimmäisellä palkalla ostettu kirja, Juhani Ahon ”Papin tytär – papin rouva” löytyy edelleen lukuisten kirjojen joukosta kirjahyllystä.

Minä synnyin vuonna 1959.  Metz-telkkarin mustavalkoisesta kuvasta jännäsin Ivanhoen ja Rin Tin Tinin seikkailuja. Kansakoulua piti käydä myös lauantaisin, oppikouluun pyrittiin pääsykokeilla ja vuoden ajan ehdin nauttia peruskoulun ilmaisesta kouluruuasta.  Vaaleanpunaisen paperisen kirjastokortin numeron raapustin monen kirjan lainausliuskaan. Reppuun mahtui Viisikot, Seljan tytöt,Tiinat, Runotyttö ja Anna-kirjat.

Tyttäreni syntyi kansainvälisenä lapsen vuonna 1979. Iltasatuina luin hänelle Mimosaa, Mikko Mallikasta ja Jasonia. Rauhanmarssin jälkeen oli aina kivaa urheilutalon leikkipaikassa. Teini-ikäisenä vihreätukkainen punkkari kuunteli CD-levyiltä Apulantaa ja CMX:ää laavalampun valossa.

Lapsenlapseni syntyi helmikuussa 2011.  Kaksivuotiaana tyttö teki oppimispelejä tabletilla, pienet pulleat sormet yhdistivät näytöltä heiniä hevoselle, jyviä kanalle… Nyt minieskari osaa jo kirjaimet niin, että netistä löytyy pikkukakkosen piirretyt.

Liisa Tervonen

Tietopalveluneuvoja

Jaa tämä / Share this
Share

Itä-Suomen yliopisto aloitti rinnakkaistallentamisen | UEF launches self-archiving of scientific articles

(Please, scroll down to read in English.)

Itä-Suomen ja Jyväskylän yliopistojen yhteisen Suomi rinnakkaistallentamisen mallimaaksi -hankkeen (SURIMA 2015-2016) loppuseminaari pidettiin Jyväskylässä 24.2.2017. Seminaari käsitteli avointa tiedettä ja tieteellisten julkaisujen rinnakkaistallentamista. Tieteellisten julkaisujen rinnakkaistallentaminen on helpoin ja halvin tapa saada niille lisää näkyvyyttä ja viittauksia ja tältä osin lisätä tutkimuksen vaikuttavuutta.

Hankkeen tuloksena Itä-Suomen yliopistolle avattiin UEF-eRepository -julkaisuarkisto, jonne rinnakkaistallennetaan yliopiston tutkijoiden julkaisemia tutkimusartikkeleita. Kirjasto vastaa julkaisuarkiston ylläpidosta ja palvelusta tutkijoille. Julkaisuarkisto on kaikkien kiinnostuneiden selailtavissa osoitteessa https://erepo.uef.fi/. Sivusto on englanninkielinen.

Digitarium palkittiin – tutustu luonnontieteellisiin kokoelmiin verkossa

Hankkeen päätösseminaarissa palkittiin myös molemmista yliopistoista vuoden avoimen tieteen edistäjät. Itä-Suomen yliopiston vuoden 2016 avoimen tieteen edistäjäksi nimettiin Digitarium. Digitarium on Luonnontieteellisen keskusmuseon ja Itä-Suomen yliopiston digitointikeskus. Se on tehnyt uraa uurtavaa työtä luonnontieteellisten kokoelmien digitoinnissa, näiden aineistojen avaamisessa, koulutuksessa ja menetelmien kehittämisessä. Yksikkö on kuvantanut jo lähes 400 000 näytettä eri toimijoille ja osin avoimeen verkkokäyttöön. Avattuihin kokoelmiin pääsee tutustumaan osoitteessa http://digitarium.fi/content/kokoelmat.

Jarmo Saarti, kirjaston johtaja
Jukka Kananen, palvelupäällikkö

The closing seminar of the Finland – a model country for green open access (SURIMA 2015–2016) project, a joint effort by the University of Eastern Finland and the University of Jyväskylä, was held in Jyväskylä on 24 February 2017.  The seminar focused on open science and self-archiving of scientific publications. Self-archiving constitutes an easy and cost-effective way to gain added visibility and citations for scientific publications and, in consequence, to increase the impact of research.

As an outcome of the project, the University of Eastern Finland opened the UEF eRepository publication archive where scientific articles by the university’s researchers can be self-archived. The university’s library is responsible for maintaining the publication archive and for making the related services available to researchers. UEF eRepository can be accessed by anyone, and the user interface is available in English.

Digitarium wins Open Science Award browse natural history collections online

Awards recognising the promotion of open science were also presented to representatives of both universities in the closing seminar. The Open Science Award of the University of Eastern Finland was presented to Digitarium. Digitarium is a joint digitisation centre of the Finnish Museum of Natural History and the University of Eastern Finland. The centre has carried out pioneering work in the digitisation of natural history collections, making these collections available to the public, and in the related training and method development. So far, Digitarium has digitised nearly 400,000 specimens for various organisations, some of them openly accessible. The open access collections are available at http://digitarium.fi/content/kokoelmat.

Jarmo Saarti, Library Director
Jukka Kananen, Head of Services

Jaa tämä / Share this
Share

Itä-Suomen yliopiston kirjasto / University of Eastern Finland Library