Koe enemmän! 3D anatomia-aineisto päivitetty | 3D anatomy resource: New and improved user interface!

(Please, scroll down to read in English.)

Primal Picturesin interaktiivinen Anatomy.tv-aineisto 3D Real time on uudistettu helppokäyttöisemmäksi. Aineistoa täydentämään on hankittu lisäksi 3D Atlas.

  • Tutki ihmiskehoa alueittain tai hae haluamallasi aiheella: 3D Atlas sisältää yli 6000 kolmiulotteista, yksityiskohtaista anatomista mallia. 3D Real-timessa näitä on yli 3000.
  • Voit lähentää tai loitontaa kehon anatomista rakennetta sekä kiertää ja kääntää malleja 360 astetta. Voit myös lisätä tai poistaa rakenteita kerros kerrokselta; luut, kudokset, verenkierto- ja ruoansulatuselimistö, hermosto, lihakset, jänteet…
  • Sisältää laajan tekstiaineiston lisäksi erityyppistä kuvamateriaalia. Piirros- ja valokuvien lisäksi mm. dioja, röntgen-, MRI- ja CT-kuvia sekä liikkuvaa kuvaa ja animaatioita.
  • Suunniteltu opetus ja opiskelukäyttöön. Voit esimerkiksi tulostaa ja kaapata kuvia ja tekstejä omiin materiaaleihin.

Ohjelma sisältää lisäksi Quizzes and Activities osion, joissa voit testata anatomian tietämystäsi!

Koulutusta tulossa loppuvuodesta, seuraa kirjaston tiedotusta.

Primal Pictures have recently updated the interactive   Anatomy.tv with a new interface and enhanced features. See an interactive, real-life reconstruction of the human body anatomical models:

  • 3D Atlas of Human Anatomy includes over 6000 accurately labelled structures and 3D Real-time Human Anatomy includes over 3000 structures.
  • Each module includes interactive functionality: Highly detailed 3D anatomical models of relevant regions with many interactive functions so users can rotate or tip the models and add or remove layers of anatomy from bone to skin.
  • All anatomical structures which are labelled and linked to a huge library of supporting content including detailed text linked to hundreds of supporting multimedia content, including high-resolution, labelled dissection slides, annotated illustrations, clinical slides, video clips and biomechanics animations (such as hip range of motion and the function of ligaments in the knee).
  • Export images, slides, movies and animations for use in presentations.

Anatomy.tv includes also Quizzes and Activities, so you can easily test your anatomy knowledge!

Training will be organized later, follow the library channels.

Kirsi Salmi, tietoasiantuntija | information specialist
Opetus- ja tietopalvelut | Training and information services

Jaa tämä / Share this
Share

Oikeustieteitä, teologiaa, kasvatustieteitä – täydennyksiä Oxford University Pressin aineistoihin | Law, theology, education – additions to e-resources from Oxford University Press

(Please, scroll down to read in English.)

Itä-Suomen yliopiston käyttöön aiemmin hankittuja Oxford Handbooks Onlinen aihekokoelmia on täydennetty vuonna 2017 julkaistulla sisällöllä. Täydennetyt kokoelmat ovat: Business & Management, Criminology and Criminal Justice, Economics & Finance, Linguistics, Literature, Political Science ja Psychology.

Kokonaan uusina on hankittu oikeustieteiden ja teologian aihekokoelmat (suluissa kirjanimekkeiden lukumäärä):

Kokoelmiin sisältyvät kokonaisuudessaan ilmestyneet teosnimekkeet on luetteloitu UEF-Finnaan. Näiden ohella luettavissa ovat valmiit yksittäiset artikkelit keskeneräisistä teoksista.

Oxford Handbooksin lisäksi täydennystä on hankittu Oxford Bibliographies -palveluun. Aiemmin lisensoitujen aihealueiden rinnalla käytössä on nyt myös kasvatustieteiden osio Education.

Previously acquired subject areas in the Oxford Handbooks Online have been supplemented with titles published in 2017. The subject areas in question are Business & Management, Criminology and Criminal Justice, Economics & Finance, Linguistics, Literature, Political Science, and Psychology.

In addition, two entirely new subject areas have been acquired to the collections (the number of book titles in brackets):

You can find the handbooks that have been published in their entirety from the UEF Finna. Furthermore, in the Oxford Handbooks Online service you can access the completed articles from the unpublished handbooks.

Besides the Oxford Handbooks, we have also acquired an addition to the Oxford Bibliographies service. In addition to the subject areas acquired earlier we now have access to the subject area of Education as well.

Mikko Meriläinen, tietoasiantuntija | information specialist
Tietoaineistopalvelut | Collection services

Jaa tämä / Share this
Share

Suomi100: Suomalainen äitiyspakkaus | Finnish maternity package

(Please, scroll down to read in English.)

Suomen satavuotisjuhla näkyy kirjastossamme läpi vuoden. ”Suomalainen äitiyspakkaus” -teema liittyy Itä-Suomen yliopiston Studia Generalia tapahtumien luentosarjan aiheeseen ”Lasten hyvinvointi ja yhteiskunnallinen vastuu – 100-vuotiaan Suomen lapset”.

Äitiysavustuslaki hyväksyttiin Suomessa vuonna 1937. Avustus oli tarkoitettu alussa vähävaraisille synnyttäjille. Lain taustalla oli huoli syntyvyyden vähenemisestä sekä suurista lapsikuolleisuusluvuista. Äitiysavustus toi äidit terveydenhuollon piiriin. Äitiysavustuksen arvo oli 450 markkaa kutakin syntyvää lasta kohden. Avustuksen sai raha- tai luontaisavustuksena tai osittain kummassakin muodossa. Vuodesta 1949 lähtien äitiysavustuksen saivat kaikki äidit.
Nykyisin lähes kaikki ensisynnyttäjät valitsevat äitiyspakkauksen. Vain kolmasosa kaikista äideistä valitsee 140 euron rahasumman. Suomalainen äitiyspakkaus on ollut vuosikymmenien ajan ainutlaatuinen koko maailmassa.

Vuonna 1938 luontoisavustuksen määrät (eli äitiyspakkauksen sisältö) oli

  • pakkaus 1 (äidille ja lapselle): 2 lakanaa, 3 pyyheliinaa, 1 metri sideharsoa, 0,5 kg selluloosavanua, 2 napavyötä, 4 paitaa, 2 nuttua, 4 housuvaippaa, 4 kapalovaippaa,  2 pesulappua
  • pakkaus 2 (lapselle): 4 napavyötä, 4 paitaa, 4 nuttua, 8 housuvaippaa, 4  kapalovaippaa, 2 ruokalappua, 2 pesulappua, 1 kylpypyyhe, 1 kumialusta, 3  pyyheliinaa
  • pakkaus 3 (äidille): 2 lakanaa, 3 pyyheliinaa, 1,5 m sideharsoa, 0,5 kg  selluloosavanua
    (Lähde: Sosiaaliministeriön kiertokirje 24.9.1937, teoksessa Retrovauvat : suomalaista  lasten historiaa, Ville Hänninen, Juri Nummelin, Elina Teerijoki, 2008).

Vuoden 2017 äitiyspakkauksen sisältö näkyy seuraavassa kuvassa

Kuva: Annika Söderblom © Kela. | Photo of maternity package 2017. Photo: Annika Söderblom © Kela

Äitiyspakkauksen sisältöä uudistetaan vuosittain. Pakkaus sisältää vauvan vaatteita ja hoitotarvikkeita. Tekstiilien värit ja kuosit vaihtelevat. Pakkauksen valitaan myös uusia tuotteita. Ennen vuoden 1970-luvun puoliväliä äitiyspakkauksen tekstiilien värin oli pääsääntöisesti valkoinen.

Vuoden 1995 äitiyspakkaus / Maternity package 1995. Kuva/ photo : Soili Rasi-Bäckman ©Kela. Lähde: Kela

Kuvia aiemmista suomalaisista äitiyspakkauksista ja niiden sisällöstä löytyy mm. Finnasta, Kelan sivuilta sekä Arjenhistoria.fi -verkkoportaalista.

Shortly in English:

The Finland 100 jubilee is present in our library throughout the year. Every month we put out a new book exhibition related in some way to Finland or Finnish culture. This time the topic is Finnish maternity package and how it is related to University of Eastern Finland’s celebration of the centenary of Finland’s independence. Read more information about Finnish maternity package and maternity grant on the web pages of Kela. You can find photos of previous Finnish maternity packages for example trough Finna and in the web portal Arjenhistoria.fi.

Tarja Turunen
Tietoasiantuntija | Information Specialist
Opetus- ja tietopalvelut | Training and information services

Jaa tämä / Share this
Share

Luettavaa reformaation 500-juhlavuonna: Lutherin kootut teokset elektronisina UEF-Finnassa | Luther’s Works Online in UEF Finna

(Please, scroll down to read in English.)

Lokakuussa 1517 tapahtui jotain, mikä muutti myöhemmän maailmanhistorian. Vakiintuneen tarinan mukaan tohtori Martti Luther naulasi Wittenbergin linnankirkon oveen 95 teesiä anekauppaa vastaan ja sai aikaan myrskyn, joka lopulta johti protestanttisten kirkkojen eroon roomalaiskatolisesta kirkosta. Vaikka itse naulaustapahtuman historiallisuus on kyseenalaistettu, teesien julkistaminen ajoittuu joka tapauksessa vuoden 1517 loppuvuoteen.

Luther oli tuottelias kirjoittaja. Hänen koottujen teostensa kriittinen editio, ns. Weimarer Ausgabe (WA), käsittää noin 80 000 sivua, jotka on jaettu 121 osaan. Ne sisältävät Lutherin teokset latinaksi ja saksaksi (Schriften/Werke), kirjeenvaihdon (Briefe), pöytäpuheet (Tischreden) ja Raamatun saksankielisen käännöksen. Weimarin edition toimittaminen aloitettiin vuonna 1883 ja se tuli lopullisesti valmiiksi vuonna 2009, joten ei mikään lyhyen tähtäimen projekti!

Nämä laajat tekstiaineistot digitoitiin ja julkaistiin CD-ROM-muodossa  vuonna 2002 sekä verkkoversiona vuonna 2012 . Vuodesta 2013 lähtien Luthers Werke im WWW on ollut käytettävissä Itä-Suomen yliopiston verkossa teologian osaston hankkimana, ja yliopiston opiskelijat ja henkilökunta voivat käyttää niitä myös kampusten ulkopuolella omilla UEF-tunnuksilla. Tietokantaa pitää yllä ProQuest-kustantamo.

Lutherin koottuja pääset lukemaan, kun kirjoitat UEF-Finnan hakukenttään esimerkiksi ”Luthers Werke im World Wide Web”. Jos käytät tietokantaa kotoa käsin, kirjaudu ensin sisään UEF-Finnaan omilla tunnuksillasi. Kun valitset linkin ”tietokannan käyttöliittymä”, eteesi avautuu seuraavanlainen näkymä:

 

Käyttöliittymä on saksankielinen, mutta myös englanninkielinen vaihtoehto on valittavissa. Sivun vasemmasta laidasta voi valita, haluaako selata Lutherin kirjoituksia yksitellen vai tehdä hakuja niiden kokoteksteistä. Sisällysluettelon saa auki Inhaltsverzeichnis-linkin takaa. Sieltä voi edetä yksittäisiin kirjoihin ja avata esimerkiksi niteen ”Vorlesungen über die kleinen Propheten” (Schriften, 13. Band). Avauksen yhteydessä tietokanta haluaa vielä varmistaa, haluatko todella ladata tekstin, mutta valitsemalla kohdan bestätigen Sie se avautuu vaivattomasti. Ja näin on luettavissa Weimarer Ausgaben kriittisesti editoitu teksti sivunumeroineen ja viitteineen.

 

Hakutoimintoon pääsee valitsemalla vasemmassa laidassa olevasta listasta (Alle Bereiche…Register). Valitse ensin, mihin osioon haluat kohdistaa hakusi, ja kirjoita sitten hakusana(t), esimerkiksi ”simul iustus et peccator”.  Näin saat selville, että sanayhdistelmä löytyy teosten 40. osasta, tekstistä ”In epistolam S. Pauli ad Galatas Commentarius”, sen luvusta 3:

”Sic homo Christianus simul iustus et peccator, Sanctus, prophanus, inimicus et filius Dei est” – niinhän Luther sen tosiaan muotoili.

Antoisia hetkiä Lutherin tekstien parissa!

Martin Luther (1483-1546) is one of the central figures in the development of European cultural and intellectual history. This is as a result of not only his theological influence but also his contribution to the development of New High German. The complete Weimar Edition of Luthers Werke is an essential tool for theological, historical, philosophical, linguistic and literary research.

The complete collection of Luther’s writings is one of the largest editions of any individual author ever to have been created. This monumental work, of which the first volume was published in 1883, consists over 117 quarto volumes. The Weimar Edition of Luthers Werke provides an indispensable historical-critical tool for theologians, historians, linguists and literary critics carrying out research into Luther’s life and work.

The Weimar Edition of Luthers Werke is published in electronic form by ProQuest with the co-operation and support of the publishers Hermann Böhlaus Nachfolger Weimar GmbH & Co.

Jussi Hyvärinen
Tietoasiantuntija, humanistiset tieteet ja teologia
Information specialist, Humanities and Theology

Jaa tämä / Share this
Share

Gradu avoimeksi n-y-t | Open up your thesis n-o-w

(Please scroll down to read in English.)

Tässä tulee avointa ja suoraa asiaa juuri sinulle, joka olet parhaillaan valmistumassa, tai sinulle, joka olet rajannut gradusi tai muun opinnäytteesi käytön vain kampuskirjastojen koneille. Nyt on aika miettiä asiaa uudestaan. Perustutkinnon opinnäytteiden avoimuus on Itä-Suomen yliopistossa edelleen vain hieman yli 40 %. Yliopistomme avoin julkaisu- ja datapolitiikka julkaistiin vuonna 2015, ja siinä todetaan yksiselitteisesti että ”Tutkimustoiminnan avoimuudella Itä-Suomen yliopisto pyrkii edistämään tieteen kehitystä, hyvää tieteellistä käytäntöä sekä tutkimuksensa ja tutkimustulostensa:

  • tieteellistä vaikuttavuutta
  • luotettavuutta ja läpinäkyvyyttä
  • hyödynnettävyyttä ja yhteiskunnallista vaikuttavuutta
  • kestävää käyttöä”

Näin ollen on tärkeää, että mahdollisimman moni opinnäytetyö saataisiin mahdollisimman suuren yleisön käyttöön, tästä kun on kaikille pelkkää hyötyä.

Gradu itsessään on jo osoitus tiede- ja muulle maailmalle siitä, että maisteri NN osaa ja hallitsee laajat asiakokonaisuudet, taitaa lähdekritiikin salat, kykenee pitkäjänteiseen työskentelyyn ja osaa kommunikoida kirjoittamalla oikeakielisesti — selkeitä meriittejä tulevaisuutta ja erityisesti työelämää ajatellen. On fakta, että tulevat työnantajat etsivät Googlen avulla mahdollisia uusia työntekijöitä, ja sivuun jäävät ne, jotka eivät lopputyötään avoimesti julkaise. Ei-avoin opinnäyte saattaa vaikuttaa potentiaalisen työnantajan silmissä siltä, että henkilö ei uskalla ostaa vastuuta tekemisistään. Myös sitä kritiikkiä, jota kaikessa tutkimuksessa (ja kaikessa kirjoitetussa tekstissä!), tulee väistämättä vastaan. Ilman uusia ja vastakkaisiakin ajatuksia mikään asia ei voi kehittyä.

Sisältö ei siis ole kaikessa määräävä, ja turhan usein gradusta tai syventävien opintojen tutkielmasta muodostuukin tekijälleen elämää suurempi jännitysnäytelmä, vaikka kyseessä on sananmukaisesti opinnäytetyö. Tästä huolimatta aihepiiri voi olla sellainen, josta on todellista hyötyä vaikkapa jollekin marginaalisemman alan tutkijalle — ”tätä näkökulmaa en tullutkaan heti ajatelleeksi; tämän relevantin lähteen lähes unohdin”… Pienistä puroista kasvaa suuri tutkimus, jolloin yksittäinenkin opinnäytetyö voi olla hyödyllinen.

Kukaan ei lisäksi oleta, että pro gradu -työ on uraauurtava ja kaiken alan aiemman tutkimusperinteen huomioiva itsenäinen tutkimus. Graduvaiheessa hyvin harva kykenee tuottamaan uutta maailman mittakaavassa merkittävää tutkimusta, eikä siinä ole mitään noloa. Myös se alansa arvostetuin huippututkija on joskus tehnyt oman pro gradu -työnsä. Ehkä hänkin on sillä hetkellä ollut turhaan epävarma oman työnsä kelpaavuudesta. Ajat ja ajatukset muuttuvat, ja gradu kuvaa sitä ajan hetkeä, jolloin opiskelija on sen kirjoittanut. Kukaan tuskin ajattelee, että vuosikymmeniä myöhemmin yksittäisen gradunkirjoittajan yksikään ajatus tai taito ei olisi muuttunut. Tai että hän olisi kiinnostunut vain ja ainoastaan siitä kirjoittamastaan aihepiiristä.

Eräänä pelkona lienee myös se, että gradun tekstiä käytetään jollain tavalla väärin, kun se on avoimesti saatavilla. Tieteellisessä maailmassa tästä ei kuitenkaan ole suurtakaan pelkoa, sillä lähdeviittaukset ovat väistämättä kunnossa, sillä eihän tutkimus ole oikea tutkimus ilman asianmukaista viittauskäytäntöä. Tekijänoikeudet gradun tekijällä ovat aina itsellään, ja tässä vaiheessa melko kaukana ovat vielä ajat, joissa niistä laaditaan sopimuksia lehtitalojen ja muiden tutkimusryhmäläisten kesken. Myös suuren yleisön mielestä voi olla hyvinkin kiehtovaa lukea toisen jäsenneltyä ajattelua itseään kiinnostavasta aihepiiristä. Koska sitähän gradu on — hyvin jäsennelty ja riittävän huolellisesti tehty osoitus oppineisuudesta.

Hyvä valmistunut ja vielä opintojasi suorittava — uskalla olla ylpeä omasta työstäsi! Auta muita pääsemään käsiksi tietoon, äläkä piilottele mahdollista maailmaa muuttavaa tutkimusta, johon juuri sinun gradusi voi olla omalta osaltaan hyödyksi. Avoimuus hyödyttää meitä kaikkia.

 

 

This post is about publishing your master’s thesis open access via internet. If you are going to graduate soon, or you have earlier selected to hide your thesis only to be read at campus libraries — please (re-)consider.

The open access percent from the University of Eastern Finland’s master theses is concerningly low, only slightly over 40 % from all the faculties. This has to change. University of Eastern Finland publishing and data policy was released in 2015. It says that “University of Eastern Finland aims to use open research activities to advance the development of science and good scientific practice. Regarding research and findings, the University of Eastern Finland’s goal is to promote their:

  • the scientific impact
  • reliability and transparency
  • usability and societal impact
  • durable application”

Because of these goals, all theses should be open to all. There are many good reasons to give everyone access to your thesis.

Your competence and skills are demonstrated in your thesis and it is always a good merit to your future employer. The content itself does not always mean everything,  as a thesis shows that you can handle broad knowledge from a certain academic field, and that you can write correct English or Finnish, and explain your research results to others.

You should not be too self-critical of your work — it is a practice for an academic dissertation or other research. It should not be read as an independent study which contains all the academic knowledge. It is a practice work, but it is still useful for example to other students and the society, where there are always people willing to read well-built text to learn something new.

There are no bad consequences of choosing open access. If someone is willing to use your text, in the academic world, they cite it. You own your thesis copyright and you decide what to do with your own work.

Please be wise and open your thesis to the world!

Taina Sahlman, tietopalveluneuvoja | Information services advisor Verkko- ja julkaisupalvelut | Library IT and publishing services
Kirjoittaja on julkaissut gradunsa avoimesti verkossa vuonna 2010      The writer has published her thesis open access at 2010

P. S. Eikä pidä unohtaa tiedotusvälineitä — viimeksi viikko sitten Ylen uutisessa viitattiin UEFissa tehtyyn opinnäytetyöhön, 20.10.2017

P. S. And let’s not forget the media — Just about a week ago YLE cited University of Eastern Finland’s master thesis, 20.10.2017 (News in Finnish)

Jaa tämä / Share this
Share

Ilmaista artikkelia ei ole – vai onko? | There’s no such thing as a free article – or is there?

(Please, scroll down to read in English.)

Istut yliopistolla tietokoneen ääressä, löydät Google-haulla kiinnostavan artikkelin ja pääset lukemaan sen. Tiesitkö, että joku on todennäköisesti maksanut siitä, että teksti avautuu koneellesi?

Tieteellisten artikkelien lukuoikeuden maksaja on usein yliopisto. Kirjaston noin kolmen miljoonan euron tietoaineistobudjetista yli kaksi miljoonaa menee vuosittaisiin kausijulkaisutilauksiin. Lehtien hinta on noussut viidessä vuodessa 25 prosenttia. Kirjasto on hankkinut lisenssin yhteensä noin kolmeenkymmeneen tuhanteen tieteelliseen lehteen.

Mistä sitten voit tietää, milloin artikkelin lukuoikeus on yliopiston maksama? Jos et saa artikkelia auki yliopiston ulkopuolelta kirjautumatta UEF-Finnaan UEF-tunnuksilla tai KYS-tunnuksilla, kirjasto on tilannut lehden yliopistoyhteisön käyttöön.

Joissain palveluissa on tekstejä ja kuvakkeita, jotka ilmaisevat, milloin pääsy on yliopiston maksama.

On olemassa myös avoimesti julkaistuja tieteellisiä lehtiä, joihin kaikki käyttäjät pääsevät ilmaiseksi. Näissäkin tapauksissa usein jotkut tahot, kuten artikkelin kirjoittajat ja tutkimusryhmät, ovat maksaneet siitä, että tekstit tarjotaan lukijoille avoimesti.

Lisäksi on suuri joukko merkittäviä tieteellisiä lehtiä, joiden kustantajat perivät kirjoittajilta maksuja artikkelien avaamiseksi, mutta joihin kirjastojen on silti tehtävä myös vuositilaus, sillä näissä ns. hybridilehdissä kaikki artikkelit eivät tule avoimiksi.

Tilausmaksun taakse lukittu artikkeli voi löytyä myös jonkin tutkimusorganisaation julkaisuarkistosta, mikäli artikkelin rinnakkaisversio on sellaiseen tallennettu.  Itä-Suomen yliopiston rinnakkaistallenteita varten perustettu julkaisuarkisto on nimeltään UEF eRepository.

(In English:)

You are sitting at the university in front of a computer and you find an interesting article on Google and can even read it. Did you know that someone has most likely paid for the article to open up on your computer?

The funder of reading rights for scientific articles is usually the university. Of the library’s information resources budget of three million euros, two million is used annual journal publication orders. The prices for journals have climbed 25 per cent within the last five years. UEF Library has purchased a license for approximately 30,000 scientific journals.

Then how can you tell if the article’s access rights have been provided and paid for by the university? If you cannot open the article outside the campus network without logging in to the UEF Finna with your UEF user ID or KUH login, the library has ordered the journal for the university community’s use.

Some services have text notifications and icons that indicate when the access has been provided by the university.

There are also openly published scientific journals that can all users can access free of charge.  In many of these cases, some agents, such as the article’s authors and the research groups, have paid to get their texts published openly for the readers.

Additionally, there is a large group of significant scientific journals whose publishers charge the authors in order to open their articles but also require an annual subscription. In these so-called hybrid journals, not all articles are published openly.

Articles behind subscription fees can be found in the publication archives of research organisations, if a self-archived version has been stored in such a database. The publication archive for self-archiving in the University of Eastern Finland is called UEF eRepository.

Kaarina Meriläinen, tietoasiantuntija | information specialist
Tietoaineistopalvelut | Collection services

Mikko Meriläinen, tietoasiantuntija | information specialist
Tietoaineistopalvelut | Collection services

Mari Niemi, tietoasiantuntija | information specialist
Verkko- ja julkaisupalvelut | Library IT and publishing services

Harri Parviainen, tietoasiantuntija | information specialist
Tietoaineistopalvelut | Collection services

Jaa tämä / Share this
Share

Avoin tiede ja yhteiskunnallinen vaikuttavuus | Open science and its impact to the society

 (Please, scroll down to read in English.)

Tieteen avaamisen paineet alkoivat vuosituhannen vaihteessa, kun huomattiin tieteellisten julkaisujen siirtyneen maksumuurien taakse. Aikaisemmin avoimesti kirjastojen kautta saadut painotuotteet olivatkin digitaalisessa maailmassa vain harvojen käytössä ja niiden kustannukset alkoivat kohota ilman, että varsinaisen työn tekijät hyötyivät näistä rahavirroista.

Poliittiset päättäjät ja tutkimusrahoittajat alkoivatkin vaatia tutkimusjulkaisujen avointa saatavuutta ja myös rahoittaa tätä toimintaa. Tutkijayhteisössä avoimella tieteellä näytetään vieläkin tarkoitettavan erityisesti tätä tutkimusjulkaisujen avaamista.

Tutkimuksen vaikuttavuuden kannalta julkaisujen avaaminen on vasta ensimmäinen askel, ja vaikuttavuudeltaan vielä suhteellisen rajallinen. Lokman I Mehon mukaan on näyttöä siitä, että tutkimusjulkaisuja käytetään suhteessa niiden määrään vähäisesti: noin 90 %:iin ei viitata lainkaan ja on jopa näyttöä siitä, että noin puolta tutkimusjulkaisuista eivät lue kuin niiden kirjoittajat ja toimitustyöhön osallistuvat henkilöt.

Tällä hetkellä tavoitteena olevan datan avaamispuheen voidaan pahimmillaan nähdä samanlaisena julkaisemista ja erityisesti sen määrää painottavan puheen jatkumona: huolta ei kanneta laadusta ja vaikuttavuudesta vaan siitä, että määrällistä näkyvyyttä lisätään.

Aito avoin tiede näyttäytyy silmissäni erityisesti tutkijayhteisön toisiaan ja yhteiskuntaa tukevalta toiminnalta. Tutkimuseettisesti ja tutkimuksen kehittymisen vuoksi on hyvää ja arvokasta avata julkaisujaan ja tutkimusdataansa, mutta tämä tulee tehdä helpottamalla kollegojen työtä: tekemällä merkityksellisiä julkaisuja ja avaamalla laadullisesti ja sisällöllisesti merkittävää dataa, joka on kuvailtu siten, että sen jatkokäyttö mahdollistuu.

Varsinainen tutkimuksen yhteiskunnallinen vaikuttavuus tulee siitä, että tutkijayhteisö kohtaa kansalaiset ja heidän muodostamansa yhteisöt siellä, missä ihmiset elävät ja toimivat. Avoin tiede on siten avointa vaikuttamista kaikilla kanavilla. Valeuutispuheesta sen erottaa se, että keskustelu ja sen argumentointi perustuu tutkimusnäyttöön ja kriittiseen arviointiin.

The pressures to open the science to the public started at the beginning of this millennium when it was noticed that the scientific publications had gone behind the paywall. The previously open use of the printed works via libraries was not possible in the digital realm, when only those inside the paywall were able to utilize these resources. In addition, the costs started to rise and at the same time the people who did the real work were left out form the financial benefits of the commercialised scientific publishing industry.

The decision makers and research funders started to insist on open access to scientific publications and they also started to fund this initiative. Thus, at the present the discussion about the open science within the scientific community in mainly about the open access to the publications.

When one considers the impact of the research, the opening of the publications is just the first step and actually quite marginal when one speaks about the impact of the science on the community. Lokman I Meho states that there is evidence that the actual use of the scientific publications is quite low: about 90 % of the publicatíons are not cited; there is even evidence that about half of the papers are not read at all, except for the writers and editors.

The present discussion about opening research data seems to be a continuation of the same discourse that is about the quantity of research: the focus is mainly in opening the vast masses of the research work and not so much about the actual quality and impact of the opened resources.

In my mind, real open science is particularly about actions that help and enable the other researchers and the human community to utilize the scientific results in their daily lives. Ethically, and in order to facilitate the progress of the science it is good and valuable to open publications and data, but in a manner that supports the work of colleagues: by writing meaningful publications and by opening meaningful and contentful data, that is described in order to be readily reused.

The actual societal impact of the scientific work emanates from situations where the scientific research meets with the citizens in their daily surroundings. Open science is thus about being present in all possible media and discussions. The difference here compared with the fake news type of communication is that this discussion and argumentation are based on scientific evidence and critical evaluation.

Jarmo Saarti, kirjastonjohtaja | library director

 

Jaa tämä / Share this
Share

Suomi100: suomalainen ruoka

Suomen 100-vuotisjuhla näkyy kirjastossamme läpi koko vuoden. Joka kuukausi laitamme esille uuden kirjanäyttelyn, joka liittyy jollakin tavalla Suomeen tai suomalaisuuteen.
Lokakuun kirjanäyttelyn teema on Suomalainen ruoka. Tutustu näyttelyn kirjoihin Joensuun ja Kuopion kampuskirjastoissa sekä UEF-Finnan kirjakarusellissa.

Jos sivuutetaan keittokirjat, itselleni teemasta ’ruoka ja kirjat’ tulee ensimmäisenä mieleen Enid Blytonin Viisikko ja heti seuraavana Veikko Huovisen Hamsterit.

Kiehtovin elintarvike Viisikoissa oli mielestäni inkivääriolut, joka oli täysin 70-luvun suomalaislapsen elämänpiirin ulkopuolella. Googlen avulla tämäkin arvoitus selviää viimein.  Resepti THETKI-blogista (Teemu Peltonen):
Ruokaa kirjallisuusklassikoista : Viisikoiden inkivaariolut

Viisikko-kirjojen runsas ruokakattaus tuntuu olevan yhteisesti jaettu kokemus. Keskisuomen Sanomista löytyy Tomi Tuomaalan kooste siitä, mitä ja milloin syödään kirjassa ’Viisikko Aarresaarella’:
Viisikko-kirjoissa maistuu ruoka

Lastenkirjoissa muutoinkin puhutaan ruuasta ja syömisestä melko paljon. Kollegat heittelivät esimerkkejä: Aino Havukaisen ja Sami Toivosen Tatu ja Patu syömään!, Roald Dahlin Jali ja suklaatehdas, Lea Pennasen Piilomaan pikkuaasi (Muuli Mukkeliksen Hotelli Huvitus Huiputus herkkuineen… ). Osassa lastenkirjoja tuntuu olevan taustalla opettavainen tarkoitus: ’Pyry on syönyt liikaa makeisia’ (Sandrine Deredel Rogeon & Gustavo Mazali).

Vastapainona kasvattaville lastentarinoille lienee kirjoitettu aikuisille tarkoitettu ’Nyt v***u syö!’ (Adam Mansbach).

Kaunokirjallisuuden tuntemukseni ei ole kovin laaja, joten otan avuksi kirjastotietokannat. UEF-Finnassa kaunokirjallisuuden hakumahdollisuudet rajoittuvat lähinnä kirjan nimellä hakemiseen. Aiheenmukainen haku onnistuukin paljon paremmin yleisten kirjastojen tietokannoissa, joissa kaunokirjallisuuttakin asiasanoitetaan ahkerasti.

Haku Helmet-kirjastoista onnistuu esimerkiksi näin:

Esimerkkejä tuloksista:

Jostain syystä haaviin ei kuitenkaan tartu tämä teos, jota kustantaja kuvaa näin:

“Leena Parkkisen kolmas romaani Säädyllinen ainesosa on huikea kuvaus elämästä porvarillisessa Töölössä. Ja ruoasta! Mitä kaikkea se Saaralle ja Elisabethille merkitseekään. Rakkautta, pelkoa – ja kätkettyjä viestejä.”

 

Kaunokirjallisten teosten sisältämistä ruoista ja resepteistä on kirjoitettu moniakin tietokirjoja, esimerkiksi: Täysi kattaus – ruokaa ja juomaa kirjallisuudessa, Kai Linnilän Linnan pidoista pappilan pöytään – Kaari Utrion romaanien herkut sekä Mark Crickin Kafkan kanssa keittiössä – maailman kirjallisuuden historia 14 reseptissä.

Syvempää kirjallisuudentutkimusta ruoka-aiheesta on tehnyt Suomessa ainakin Johanna Lahikainen Jyväskylän yliopistossa:

Makoisia lukuhetkiä!

Laura Parikka, tietoasiantuntija
Opetus- ja tietopalvelut

Jaa tämä / Share this
Share

ISYY:n hymy- ja valitusviikko 2017 : vastaukset ja selitykset | ISYY’s Smiles and Complaints Week 2017 : replies and comments

(Please, scroll down to read very briefly in English.)

Itä-Suomen yliopiston ylioppilaskunta järjesti keväällä 2017 jo perinteisen Hymy- ja valitusviikko –kampanjan. Palautetta — risuja ja ruusuja, hymyjä ja valituksia — tuli niin kirjaston kuin Opparin ja Tipan palveluista sekä Joensuun että Kuopion kampuksella.

Joensuun kampuksella toivottiin useassa palautteessa sitä, että kirjasto tilana olisi pidempään auki. Nyt onkin mukava kertoa, että näin todella tapahtuu ja toiveet täyttyvät: lokakuun 2. päivä aloittaa Carelia 24/7 -tila, jonne UEFin opiskelijat ja henkilökunta pääsevät kulkuluvalla. Kirjastotila palveluineen on auki normaalisti kaikille klo 8-18 arkisin lukukausien aikana ja lauantaisin klo 10-14. Näiden aikojen ulkopuolella tilaan pääsee sitten kulkuluvalla klo 18.30-23.00 ja aamusta jälleen klo 7.00. Poikkeuksia tulee mm. juhlapyhiin, jolloin opiskelijoidenkin toivotaan pitävän vapaata opiskelusta. Kulkulupa-aikoina käytössä on vain kirjaston ensimmäinen kerros, jossa ovat koneet ja kurssikirjat. Henkilökuntaa ei tuolloin ole paikalla vaan tila toimii omatoimitilana.

Toivottiin myös tiloja, joissa voisi työskennellä yhdessä. Nyt kirjaston ensimmäisen kerroksen tila on jaettu vyöhykkeittäin, on täysin hiljainen tila lukusali (tätäkin pyydettiin palautteissa, jopa niin ankarasti, että edes omia koneita ei siellä näpyteltäisi); sitten on koneita täynnä oleva hiljainen työskentelyalue, joka on tarkoitettu nimensä mukaisesti hiljaiseen työskentelyyn; seuraavalla äänialueella – työskentelyalue – on keskustelu sallittu, ja tätä tilaa voi käyttää yhdessä työskentelyyn. Siellä on sohvaryhmiä ja myös koneita. Ololahan on jo entuudestaan alue, jossa on lupa olla rennosti. Toki aina julkisessa tilassa kuuluu huomioida muut käyttäjät niin, ettei omalla käytöksellään tuhoa toisten työrauhaa.

Pistokepaikkojakin lisättiin remontin yhteydessä ja hankittiin lisää säädettäviä pöytiä. Joku palautteenantaja koki säädettävien pöytien käytön leimaavana, jos ei ole selkävaivainen eikä liikuntarajoitteinen; mutta niin tai näin, pidämme joka tapauksessa huolta esteettömyydestäkin.

On myös välitetty viestiä eteenpäin siitä, että kirjastotila on koettu likaiseksi ja pölyiseksi. Tietokoneiden näppäimistöjen epäsiisteyttä koskevan palautteen olemme myös välittäneet siivouksesta vastaaville. Halutessasi voit myös pyytää Opparin tiskiltä puhdistusliinan näppäimistön puhdistamiseen.

Ilmastointia kritisoitiin myös. Kesällä vaihdettiin suuremmat ilmastointikoneet ja niistä toivotaan apua tilanteeseen.

Palautetta saimme edelleen riittämättömiksi koetuista kurssikirjakokoelmista. Varsinkin kandivaiheessa samaan aikaan tiettyä kirjaa tarvitsevia on suuri joukko eikä painettua kirjaa voi mitenkään hankkia jokaiselle tarvitsijalle. Kestävä ratkaisu kurssikirjapulaan ovat verkkokirjat, joita hankimme aina kun vain nimeke verkkokäyttöön on ostettavissa. Kannattaa myös olla aktiivinen kirjaston palvelupisteillä ja vinkata puuttuvista kurssikirjoista.

Sähköisiä tenttitiloja toivottiin lisää ja myös sähköistä tenttijärjestelmää toivottiin kehitettävän mm. kurssihaun osalta. Joensuussa onkin otettu käyttöön uusi tenttitila Naturassa (N112), jonka myötä tenttikoneiden määrä on nyt kaksinkertaistunut. Molemmat tenttitilat ovat lukuvuoden aikana auki myös lauantaisin. Olemme ottaneet molemmilla pääkampuksilla käyttöön myös uuden sähköisen tenttijärjestelmän Examin. Exam ja Stentti –järjestelmät toimivat rinnakkain vielä kuluvan lukuvuoden. Examissa voit hakea tenttejä opintojakson koodin, tentin nimen tai tentaattorin nimen mukaan. Joku kaipaili sähköiseen tenttiin suttupaperia. Opparin tiskiltä saa sähköiseen tenttiin halutessaan mukaan A4-kokoisen tussitaulun, jota voi käyttää suttupaperin tavoin.

Sitten hymyihin ja ruusuihin! Joensuussa Olola sai kiitosta niin kuin myös toisen ja kolmannen kerroksen uudet kalusteet ja oppimistilat. Henkilökuntaa sanottiin mukavaksi ja joku sai yksittäisenkin palautteen, mikä on eteenpäin kerrottu.

Kuopion kampuksella toivottiin lisää seisomapisteitä ja pidempiä aukioloaikoja. Todennäköistä on, että 24/7 opiskelutilaa ryhdytään suunnittelemaan myös Kuopion kampukselle. Keräämme ensin kokemuksia Joensuun kampuksen Carelia 24/7 -tilasta.

Sähköinen tentti koettiin loppuun varatuksi ja ruuhkaiseksi. Siksi onkin ilo kertoa, että olemme saaneet uuden sähköisen tenttitilan entisen lisäksi myös Kuopioon. Näin sähköisen tentin tenttipaikkojen määrä tuplaantuu ja toivottavasti helpottaa oleellisesti ruuhkia.

Lainojen myöhästymismaksuja piti joku liian korkeana. Tasapainoilemme aina eri toiveiden välillä: on myös niitä asiakkaita, jotka odottavat epätoivoisesti jotain kirjaa ja pitävät myöhästymismaksuja liian pieninä. Myöhästymismaksut ovat olleet samat vuodesta 2010 alkaen, mutta keskustelemme asiasta. Otamme myös palautteissa esiin nostetut varausmaksut mietintään, kun pohdimme palvelukonseptiamme tulevan vuoden aikana.

Briefly in English

The Student Union of the University of Eastern Finland (ISYY) organized the traditional Smiles and Complaints Week in March 2017. Both the Library and the Oppari got feedback of their services on Joensuu and Kuopio campuses.

At the Joensuu campus, there was a lot of feedback that the  library opening hours should be longer and now they will be. Carelia 24/7 Learning Space will be open for you starting on 2nd October 2017 early in the morning, late in the evening and on Sundays. The library also got feedback about the inadequate number of course books. Please, remember ebooks!

Teksti | Text:
Arja Juntunen | Palvelupäällikkö | Asiakaspalvelut | Kirjasto
Riitta Porkka | Palvelupäällikkö | Tietoaineistopalvelut | Kirjasto
Sari Tervonen | Erikoissuunnittelija | eOppimisen tukipalvelut | Opintopalvelut

Kuva | Photo:
Tuula Rissanen | Tietoasiantuntija | Opetus- ja tietopalvelut | Kirjasto

Jaa tämä / Share this
Share

Elinkeinorakenne ja työssäkäynti -tilastotietokannalla uusi ohjelmaversio

Tilastokeskuksen Elinkeinorakenne ja työssäkäynti –tilastotietokanta on päivitetty uuteen PX-Web-versioon. Samalla Palvelun osoite on myös muuttunut, joten mahdolliset vanhat pikalinkit selaimissa eivät enää toimi. Uusi palveluosoite on päivitetty UEF-Finnaan. Voit siirtyä suoraan palveluun myös alla olevasta linkistä.

Uusi PX-Web-käyttöliittymä poikkeaa ulkonäöltään jonkin verran vanhasta ja siinä on uusia ominaisuuksia. Uusi versio on jo aikaisemmin otettu käyttöön maksuttomassa StatFin –tietokannassa. Käyttöliittymän käyttöohje löytyy täältä.

Alkuvaiheessa uudessa ohjelmaversiossa on käytettävissä vain kaksi viimeisintä aineistovuotta. Aikataulua vanhempien vuosien lisäämisestä uuteen versioon ei Tilastokeskuksella vielä ole.

Lisätietoja muutoksesta antaa Tilastokeskuksessa Nicola Brun (nicola.brun@stat.fi tai erityispalvelut@stat.fi).

Siirry Elinkeinorakenne ja työssäkäynti –tietokantaan

Kaarina Meriläinen
Tietoasiantuntija
Tietoaineistopalvelut

Jaa tämä / Share this
Share

Itä-Suomen yliopiston kirjasto / University of Eastern Finland Library