Näköaloja laajentamassa – EAHIL 2022 -konferenssi | Broadening horizons – EAHIL 2022 conference

(Please, scroll down, under the photos, to read a summary in English. Photo captions also in English)

Aluksi

EAHIL 2022 -konferenssi teemanaan “Broaden the Horizons – diversity, partnership and innovation with a human touch” järjestettiin kesäkuun alussa Alankomaiden Rotterdamissa kahden virtuaalitapahtumien vuoden jälkeen. Paikkana oli Willem Burger Zaal modernissa De Doelen -konferenssikeskuksessa.

ihmisiä konferenssikeskuksen edessä
Tervetuloa! | Welcome!

EAHIL (European Association for Health Information and Libraries) yhdistää eurooppalaisia – ja jonkin verran Euroopan ulkopuolisiakin – lääketieteen ja terveystieteiden kirjastoissa ja tietopalveluissa työskenteleviä kirjasto- ja tietopalveluammattilaisia. Järjestö pyrkii tukemaan jäsentensä ammatillista kehitystä, parantamaan yhteistyötä ja mahdollistamaan kokemusten vaihtoa. Yksi tapa toimia ovat vuotuiset tapahtumat, vuorovuosin konferenssit ja workshopit.

Ohjelmassa oli tavalliseen tapaan kokouksia ja kursseja jo kaksi päivää ennen konferenssia. Tällä kertaa (ainakin tusinan kokoustäyteisen toimituskunta-, valtuusto- ja hallitusvuoden jälkeen) ainoa kokoukseni oli jäsenkokous (general assembly) konferenssin päätteeksi. Saatoin keskittyä ohjelmaan, omaan esitykseeni ja koronavuosien osittain rikkomien verkostojen paikkaamisen. Ohjelma oli niin monipuolinen ja kiinnostava, että moneen kertaan harmitti, etten voinut olla kahdessa paikassa samaan aikaan. (Tätä voi onneksi osittain paikata tutustumalla niihin esitystallenteisiin, jotka me esittäjät teimme valmiiksi kesäkuun toisen viikon online-konferenssiin, joskaan en siihen lopulta pystynyt osallistumaan.)

1.6.

Konferenssin avajaisluennon, tai pikemminkin stand up -shown, piti filosofi ja koomikko Paul Smit. Hän sai yleisön pauloihinsa avartavalla, hauskalla ja innostuneella esityksellään, joka opetti ainakin psykologiaa ja neurotieteitä sekä heittäytymistä. Puhumisen ja kuvakavalkadin näyttämisen ohella Smit imitoi ja lauloi.

Jatkoin keskiviikkoa data-aiheisessa esitelmäsessiossa, jonka kaikki neljä esitystä olivat erinomaisia ja valottivat tutkimusdatanhallinnan haasteita eri näkökulmista. “The Radboud University Data Repository: digital preservation throughout the research lifecycle”, josta puhuivat Didi Lamers ja Inge Slouwerhof, valaisi hyvin, miten heillä on panostettu tutkimusprosessin kaikkiin vaiheisiin liittyyvään pitkäaikaissäilytykseen. Katri Larmon pitämän esityksen otsikko kuului “Implementing new tool during the pandemic distance work – case REDCap” ja sen muut tekijät olivat Tiina Heino ja Iina Hepolehto. Otsikko “Archiving and publishing research data at University Medical Centre Utrecht” kertoo, mistä Nico Poppelier puhui. Samoin Agnieszka Goszczyńskan esityksen nimi “Research Data Management for the Health Sciences at the Medical University of Lodz: Data Management Plans”, jossa oli kyse kirjaston kaikista tutkimusdataan liittyvistä palveluista (esim. aineistohallintasuunnitelmat, metadata, data-arkistot) ja niihin liittyvästä koulutuksesta sekä kirjaston henkilökunnalle että tutkijoille. Sessio olisi ollut täydellinen, jos mukana olisi ollut myös oman datatukitiimimme esitys. Sitä jäin oikeasti kaipaamaan. Samaan aikaan oli tarjolla metriikka-aiheinen rinnakkaissessio sekä kaksi työpajaa.

konferenssi, ihmisiä
Kommentteja ja kysymyksiä esitettiin aina paljon – tässä Katri Larmolle. | There were always lots of comments and questions – here to Katri Larmo.

Seuranneessa “one minute madness” -sessiossa posterien tekijöillä oli kullakin minuutti aikaa houkutella yleisöä posterinäyttelyyn. Se oli eri kerroksessa kuin kaikki muu – esitykset, työpajat, näytteilleasettajat, lounaat ja kahvitauot, mikä olikin ainoa valituksen aihe järjestelyissä. Taukotarjonta oli poikkeuksellisen hienoa, sillä muun muassa kunnollisen kahvin, tuoreminttuinfuusion ja erilaisten mehujen lisäksi oli mahdollisuus niska-hartiahierontaan. Käytin tilaisuutta hyväkseni pidettyäni oman esitykseni torstaina, sillä aina se vähän jännittää.

Keskiviikkoni jatkui avointen oppimateriaalien parissa työpajassa “Open Educational Resources in the spotlight”, jonka pitivät Irma van Houts ja Sietske Vergeer. Mentimeteriä ja Padletia käytettiin taitavasti ja keskustelu oli vilkasta, mutta kovin syvälle aiheeseen ei päästy. Pysyttiin perusasioissa.

Keskiviikon ohjelma päättyi Guus van den Brekelin luentoon “Into the User Environment 2022!” Vuonna 2006 hänen ensimmäisen EAHIL plenary-luentonsa nimi oli “Into the User Environment Now!”, aiheena informaatiomaiseman nopea muutos, jonka vauhdissa meidän ammattilaisten on pysyttävä mukana, ettemme menettäisi palveluidemme käyttäjiä. Päivityksessään hän kuvasi, mikä meni oikein, mikä väärin ja meni aivan toisin, sekä loi jälleen katseen tulevaan.

Illalla pidettiin vielä tervetulotilaisuus kaupungintalossa.

ihmisiä seisomassa vanhassa rakennuksessa, parvella urut
Tervetulotilaisuudessa urkuja soitti järjestelytoimikunnan monitaitoinen puheenjohtaja | Organ was played at the welcome reception by the chair of the LOC

2.6.

Torstai alkoi paneelikeskustelulla systemaattisten katsausten tulevaisuudesta. Tiedonhaun ammattilaisten rooli tämän erityisesti lääketieteessä ja sen lähialoilla keskeisen, nyt muillekin aloille levinneen julkaisutyypin laadunvarmistuksessa on oleellinen. Systemaattisia katsauksia ei voi tehdä ilman kunnollista tiedonhakua, joka on tärkeä osa prosessia. Neljän asiantuntevan panelistin – Melissa Rethlefsen, Jos Kleijnen, Maria-Inti Metzendorf ja Wichor Bramer – kiinnostavaa keskustelua veti Louise Farragher.

konferenssi, paneelikeskustelijat lavalla
Paneelikeskustelu systemaattisten katsausten tulevaisuudesta | Panel discussion on the future of systematic reviews

Oli oman “Professionals connected” -sessioni aika. Kaikki esitykset olivat todella kiinnostavia ja valaisivat työmme vuorovaikutuksellisuutta monista näkökulmista. Sen kertovat jo otsikot, kuten “Collaboration between the librarian and researchers” (Eli Harriss, Sabine Klein), “The power of community: how experience, expertise, and friendship strengthened academic pandemic support” (Heather Moberly, Fiona Brown, Emma Place), “Italian Repository of the Health Libraries and Information Professionals, an Omeka S Digital interactive platform” (Ivana Truccolo), ja “Implementing a national discovery service – partnership working to deliver at scale” (Lucy Reid, Helen Bingham). Minä puhuin viestinnästämme ja roolistani siinä otsikolla ”Coordinating and developing university library communications — my job, everybody’s task”. Suomalaisten esityksiä oli konferenssissa omani lisäksi kaksi: tiistain datasessiossa Katri Larmon (esittäjä), Tiina Heinon ja Iina Hepolehdon kiinnostava “Implementing new tool during the pandemic distance work – case REDCap” sekä tässä sessiossa Päivi Ukkosen ja Aila Ruokokosken esitys Sote-virtuaalikirjasto Hellin kehittämisestä otsikon ”Health and well-being based on science and research: Building of the National Digital Library for Finnish social welfare and health care professionals” alla. Keskustelua ja kysymyksiä näistä aiheista olisi riittänyt paljon pidemmäksi aikaa kuin ohjelman mukaan oli mahdollista.

nainen puhujapöntössä
“Coordinating and developing university library communications — my job, everybody’s task” eli vuorollani puhumassa | My turn to present. Kuva | Photo: Tiina Heino

Torstai-iltapäivän vietin avoimen tieteen edistämisen parissa. Jasmin Schmitzin vetämässä työpajassa keskusteltiin aiheesta “Exchange of experiences: How can medical research libraries support open science practices of their researchers?” Työpajassa ei käytetty muita menetelmiä kuin keskustelua, mihin hieman petyin, mutta todella positiivista oli saada Jasminin kattava yhteenveto muutaman päivän päästä sähköpostitse. Usein työpajoissa on paljon ideointia, reflektointia ja kommunikaatiota, mutta aina niistä ei saa mitään yhteenvetoa jälkeenpäin.

Torstai päättyi konferenssi-illalliseen maailmamuseossa.

3.6.

Viimeisen konferenssipäivän aloitti Melissa Rethlefsenin luento “Researching Ourselves: A Critical Role for Librarians”. Hänen mukaansa kirjastoammattilaisten tulee tehdä tutkimusta, jotta ymmärrämme, mikä toimii, mikä ei, ja miksi. Kirjastolaisten tekemä tutkimus voi myös auttaa meitä perustelemaan merkitystämme muille osoittamalla, miten kirjastoissa tehtävä työ parantaa terveyttä, koulutusta, ja tutkimustuloksia. Tutkimuksen tekemisen voi aloittaa tunnistamalla kysymyksiä, joihin tarvitsemme vastauksia.

konferenssi, nainen puhuu lavalla
Melissa Rethlefsen

Seuraavan rinnakkaissession teemasta “Education” olin lupautunut arvioimaan (kunkin session esitykset arvioi aina useampi osallistuja) ja laatu oli onneksi mainio. Marshall Dozierin (Edinburghin yliopiston kirjasto) otsikko oli “Developing systematic review expertise: bridging between theory and practice”. He järjestävät opintopistekurssin systemaattisten katsausten menetelmistä. Dozierin mukaan maisteriopiskelijoille on tärkeää saada apua ja tukea kokeneemmilta katsausten tekijöiltä, mutta myös keskinäinen vertaistuki ja yhdessä oppiminen on arvokasta. Palautteen perusteella opiskelijoiden ongelmanratkaisu-, viestintä-, tiimityö-, yhteistyö ja esiintymistaitoja on tärkeää kehittää. Koronapandemia on tuonut omat haasteensa opettamiseen. Kristina Caitlin Palmer puhui aiheesta “Re-imagining the Classroom: The Long Term Effects of Coronavirus on Lesson Design” ja kertoi, millaisia muutoksia hän kollegoineen teki kahdentoista eri tiedonhaun kurssin opetusmenetelmiin. “The Library’s Project Thesis Clinic” oli Marte Ødegaardin, Ivana Malovicin, Skjalg Tønnesen Kalvikin ja Sara Clarken otsikkona. He puhuivat ratkaisuistaan siihen, ettei kirjaston opetus aina ei mahdu opintosuunnitelmiin ja -ohjelmiin, vaikka sille on kysyntää ja tarvetta. Joey Nicholson puhui yhdessä Adina Kaletin, Anique de Bruinin ja Cees van der Vleutenin kanssa tekemässään esityksessä lääketieteen opiskelijoiden näyttöön perustuvan toiminnan arvioinnista (“Assessing EBM Behaviors of Medical Students via an OSCE: The Librarian Perspective”) (OSCE = Observed structured clinical examinations) ja Heather K Moberly eläinlääketieteen opiskelijoiden tiedonhaun opetuksesta näyttöön perustuvan toiminnan edistämiseksi (“Building searching skills early in the veterinary school curriculum to support evidence based practice”). Session päätti Fiona Brown aiheenaan pandemian yllättävät positiiviset vaikutukset etäopiskelijoihin, “Online-only postgraduate taught programmes at the University of Edinburgh – unexpected benefits to online only students of the development of online services and resources to support campus based students during Covid”.

Perjantai päättyi jäsenkokoukseen ja loppuseremonioihin  palkintoineen. Parhaan suullisen esityksen palkinnon sai Giuliana Prevedello aiheenaan “Unexpected readings – looking for beauty in books at the Hospice of Castelfranco Veneto” ja parhaan EAHIL-ensikertalaisen suullisen esityksen palkinto annettiin Sabrina Gunputille, jonka aihe oli “Development and validation of a database filter for study size”. Parhaana posterina palkittiin Mary Dunnen “Health librarians – what’s so important about professional library associations?” Palkittujen erilaiset aihepiirit kuvastavat hyvin EAHIL-konferenssiteemojen laajaa kirjoa. Lopuksi saimme vielä kutsun ensi vuoden EAHIL-workshopiin, joka pidetään Norjan Trondheimissa, ja jonka IPC:n jäsen olen.

Lopuksi

Oli valtavan innostavaa voida taas jakaa tietoa ja innovaatioita kasvokkain, tavata kollegoja (ennestään tuttuja ja uusia) sekä ylläpitää ja rakentaa ammatillisia verkostoja. Kiitän työnantajaani, Bibliothecarii Medicinae Fenniae (BMF) ry:tä ja LM Prenaxia mahdollisuudesta osallistua konferenssiin. Opin uutta, sain uusia muistutuksia kollegoiden tapaamisen antamasta innosta ja voimasta, ja sain kertoa omasta työstäni muille.

ihmisiä, portaikko, konferenssikeskus
Keskustelu oli vilkasta (myös) tauoilla | Discussion was lively (also) during breaks

EAHILin tapahtumissa vallitsee aina kannustava, ystävällinen ilmapiiri. Ensikertalaiset, ja etenkin ensi kertaa jotakin esittävät, otetaan aina sydämellisesti vastaan. Osa esityksistä on tutkimusta, mutta monesti ne kiinnostavimmat hyvinkin käytännöllisiä ja sovellettavia, kun jaetaan kokemuksia ja ratkaisuja ammatillisiin haasteisiin.

Ammattilaistason kuvia Flickr-palvelussa (linkki avautuu uuteen välilehteen)

Summary in English

The EAHIL 2022 conference on “Broaden the Horizons – diversity, partnership and innovation with a human touch” took place in early June in Rotterdam, Netherlands. EAHIL (European Association for Health Information and Libraries) is an active association uniting librarians and information professionals working in medical and health science libraries in Europe. The programme was so diverse and interesting that  I would have liked to be in two places at the same time.

The inspiring keynote lecture was given by the philosopher and comedian Paul Smit. My Wednesday continued in a data-themed session. All four presentations were excellent and shed light on the challenges of research data management from different angles. In the “one minute madness” session that followed, each poster author had a minute to attract audiences to the poster show. Then, I attended a workshop called “Open Educational Resources in the Spotlight,” conducted by Irma van Houts and Sietske Vergeer. Wednesday’s programme ended with Guus van den Brekel’s plenary talk “Into the User Environment 2022!” In the evening, a welcome ceremony was held at City Hall.

Thursday began with an excellent panel discussion on the future of systematic reviews, after which I gave my own presentation in an interesting session entitled “Professionals connected”. My title was “Coordinating and developing university library communications — my job, everyone’s task”. I spent Friday afternoon in a workshop led by Jasmin Schmitz discussing the topic “Exchange of experiences: How can medical research libraries support open science practices of their researchers?” Thursday ended with a conference dinner at the World Museum.

The final day of the conference was started by Melissa Rethlefsen’s important lecture, “Researching Ourselves: A Critical Role for Librarians.” She says library professionals should do research, so we understand what works, what doesn’t, and why. It can also help us demonstrate our value to others by demonstrating how our work improves health, education, and research outcomes. At the next “Education” session that I had agreed to evaluate (multiple participants evaluated each the presentation using an online form) the quality was also excellent. For example, the titles “Developing systematic review expertise: bridging between theory and practice”, “Re-imagining the Classroom: The Long-Term Effects of Coronavirus on Lesson Design”, “Building searching skills early in the veterinary school curriculum to support evidence-based practice” and “Online-only postgraduate taught programmes at the University of Edinburgh — unexpected benefits to online only students of the development of online services and resources to support campus-based students during Covid” again describe well the variety of the topics covered. Friday ended with the EAHIL General Assembly, the Closing ceremony with awards for best presentations and posters, and a welcome to next year’s EAHIL workshop in Trondheim, Norway.

It was very inspiring to be able, again, after two years of online events, to share knowledge and innovation face-to-face, meet colleagues, and maintain and build professional networks. There is always a supportive, friendly atmosphere at EAHIL events. I thank my employer, Bibliothecarii Medicinae Fenniae (BMF) and LM Prenax for the opportunity to attend the conference.

Professional photos at Flickr (link opens in new tab)

Tuulevi Ovaska, erityistietoasiantuntija | Senior information specialist
Opetus- ja tietopalvelut | Training and information services

Share

Muutosvoimia: Itä-Suomen yliopiston kirjaston vuosikertomus 2021 | Powers of change: University of Eastern Finland Library – Annual Report 2021

(Please, scroll down to read in English.)

Miksi kirjasto on? Tätä kysyi edeltäjäni Jarmo Saarti viimeisessä kirjaston blogiin kirjoittamassaan tekstissä. Jarmo perusti vastauksensa intialaisen kirjastonhoitaja S. R. Ranganathanin viiteen lakiin, jotka tämä määritteli jo vuonna 1931. Ne ovat edelleen ajankohtaisia, joskin uudella tavalla tulkittuna. Tärkein viesti oli kuitenkin se, että kirjastolle on edelleen paikkansa.

Itselleni on tärkeää kysyä, miten kirjasto parhaiten palvelee asiakkaitaan eli yliopiston henkilökuntaa, opiskelijoita ja kansalaisia. Kirjaston tehtävä yliopiston yksikkönä tulee täytetyksi tätä kautta. Siksi en näe, että kirjaston pitäisi olla paras joillakin luvuilla tai adjektiiveilla määriteltynä. Asiakkaidemme menestys on tärkeämpää. Kun he menestyvät, me olemme onnistuneet. Tämän mittaaminen onkin sitten vaikeampi juttu.

Tilastojen tulkinnan vaikeus

Painettujen aineistojen aikakaudella kirjaston keskeistä toimintaa kyettiin kuvaamaan kohtuullisen hyvin esimerkiksi kävijä- ja lainaustilastoilla. Enää nuo luvut eivät yksinään kerro kuin osatotuuden toiminnastamme, koska kirjaston palveluvalikoima on kasvanut parina viime vuosikymmenenä huomattavasti. Kokonaiskuvan hahmottamiseen vaaditaan nyt paljon enemmän tietoa.

Sähköisten palvelujemme tilastoluvut antavat vielä oman mausteensa soppaan, koska niiden tulkinta ei ole helppoa. Jos kirjaston sähköisten tiedonhakujen vuotuinen määrä ylittää kolme miljoonaa (kuten se tekee), mitä se meille kertoo? Yksittäisen luvun merkitys ei välttämättä avaudu mitenkään, aikasarja kertoo jo enemmän. Monesti tilastojen käyttäjät eivät näe, miten luku on tuotettu tai kaivettu tietojärjestelmien syvyyksistä. Näin luvun vertaaminen muiden yliopistokirjastojen antamiin tietoihin ei oikein ole mielekästä, sillä yhteismitallisuus ei ole taattu.

Hankaluuksista huolimatta tilastot ovat edelleen tärkeitä, niitä vain pitää osata lukea oikein. Vuoden 2021 tilastoista voimme esimerkiksi hyvin päätellä, että korona sekä kirjastotilojen remontit hankaloittivat edelleen kirjaston toimintaa. Kirjojen lainaus pieneni noin neljänneksen ja kävijämäärät kirjastoissa hieman yli kolmannekseen vuoden 2019 lukuihin verrattuna. Parempaan suuntaan ollaan onneksi menossa nyt, kun kampuskirjastot saavat olla taas normaalisti avoinna. Veikkaan kuitenkin, että entiset ajat eivät enää palaa, vaan etäily on tullut jäädäkseen.

Kirjaston toimintakulut ovat kasvaneet jokseenkin kohtuullisesti, nousu vuodesta 2017 vuoteen 2021 on 11 %. Samana aikana aineistokustannukset ovat kasvaneet lähes 25 %, eli kuutisen prosenttia vuodessa. Avoimesti saatavilla olevien aineistojen käyttö ei vielä ole tuonut riittävästi painetta niin, että kustantajat olisivat maltillistaneet hintojensa korotuksia. Avoimen tieteen saralla on vielä paljon tehtävää.

Kirjaston henkilöstökustannusten kasvu on pysynyt varsin maltillisena, nousu vuodesta 2017 vuoteen 2020 on kaikkiaan vain kaksi prosenttia. Viime vuoden kasvupyrähdys johtuu pääosin datatukihankkeen kustannuksista. Olenkin ylpeä kirjaston henkilökunnasta, joka on hienosti kyennyt laajentamaan kirjaston palvelutarjontaa kehittämällä osaamistaan ja muokkaamalla toimenkuviaan. Samalla olen kyllä huolissani työn määrän kasvusta, uusia palveluita varten tarvitsemme jatkossa myös uusia vakansseja.

Arjen kuvausta

Kirjaston asiantuntijat tekevät paljon asiakkaille näkymätöntä työtä. Arkemme moninaisuudesta saa hyvän kuvan blogistamme, jossa kuvaamme työtämme ja sen tuloksia. Tekstit ovat niin mainioita, että päätimme rakentaa vuosikertomuksemme muutaman hyvän esimerkin varaan.

Avoin tiede on noussut merkittävään asemaan yliopiston toiminnassa. Kirjastolla on ollut luonnollinen rooli tutkijoiden tukena, lähtihän koko tieteen avoimuus liikkeelle julkaisujen avaamisesta vapaasti kaikkien käyttöön. Avoimen tieteen edistäminen on kuitenkin koko yliopiston asia. Se edellyttää mielenmaiseman muuttamista, toiminnan katsomista kokonaisvaltaisesti avoimen tieteen näkökulmasta. Myös tässä kirjasto on mukana.

Vuoden 2021 merkittävimmässä hankkeessamme rakensimme tutkijoille tutkimusdatanhallinnan palvelua. Jo tutkimusrahoitusta haettaessa pitää tutkijan osata kuvailla, miten dataa kerätään, tallennetaan ja säilytetään. Lokakuisessa seminaarissamme tutkijat toivat esille tarpeensa saada lisää tukea aineistonsa elinkaaren suunnitteluun. Hanke jatkuu vuoden 2022 ajan, ja tavoitteena on saada aikaan yhden luukun palvelu, josta tutkijat saavat monipuolista tukea avoimen tieteen toimintaansa.

Tietotaitojen opetusta

Kaiken avoimuuden ja internetin maailmassa opiskelija ja miksei tutkijakin voi välillä olla eksyksissä tiedon virrassa. Kirjastolla on pitkät perinteet tiedonhaun ja tutkimustaitojen opetuksessa. Viimeisen kahden vuoden aikana ne ovat korostuneet, kun opiskelijat ovat joutuneet opiskelemaan paljolti itsenäisesti etäyhteyden varassa. Siksi useimmat kirjaston järjestämät kurssitkin voi suorittaa etänä ja monet niistä missä vaiheessa opintoja tahansa.

Kirjasto on rakentanut koulutuspaketit, jotka tukevat opiskelua sen kaikissa vaiheissa. Avoin tiede on nyt yksi opetettavista aiheista, onhan esimerkiksi aineistonhallinta hyvä opetella heti samalla, kun tutkimuksen tekoa ryhdytään harjoittelemaan.

Uusittuja tiloja

Kirjaston käyttö opiskelu- ja työskentelytilana on tunnetuista syistä vähentynyt parin viime vuoden aikana huomattavasti. On tällä kuitenkin ollut myös puolensa, kun kampuskirjastojen tiloissa tehdyt remontit on saatu tehtyä pienemmin häiriöin kuin mitä alun perin ajateltiin. Kuopion kampuskirjasto palvelee entistä paremmin lukutilana. Joensuussa konservatorion rakentaminen Carelia-rakennuksen kylkeen pienensi hieman kirjaston tiloja, jolloin esimerkiksi asiakaspalvelupiste piti siirtää uuteen paikkaan. Nyt remontit ovat ohi, ja kirjasto voi taas palvella täysimittaisesti molemmilla kampuksilla.

Joensuussa myös kirjaston henkilökunnan tiloja uusittiin. Ensimmäiseen kerrokseen saatiin monitoimityötila avarine työskentelyalueineen. Häiriöttömään työskentelyyn on tarjolla vetäytymis- ja neuvottelutiloja sekä taukoja varten kahvihuone. Siitä on tullut yhteisöllisyyskeskus, jossa voi vapaasti keskustella kollegojen kanssa niin työ- kuin muistakin asioista.

Työskentely uudentyyppisissä tiloissa edellytti kampuskirjaston henkilökunnan sitoutumista yhteisiin pelisääntöihin. Ne laadittiin hyvällä meiningillä koko porukan kesken, ja homma pyörii nyt erinomaisesti. Akustiikka toimii hyvin, kun sisustusmateriaalit vaimentavat äänet sopivasti, eikä kohtuullisella äänellä puhuminen vaikuta muiden työskentelyyn. Vastamelukuulokkeita voi tarvittaessa käyttää lisävaimennukseen sekä etäkokousten kuunteluun.

Kirjasto on saavuttanut vuodelle 2021 asetetut tavoitteet vaikeista olosuhteista huolimatta. Kiitän kaikkia kirjaston työntekijöitä hyvin suoritetusta työstä. Jarmo Saarti lopetti blogikirjoituksensa seuraavin sanoin: “Hyvä kirjasto elää aina ajassa ja muuttuu sen mukana”. Tämä meidän kannattaa pitää mielessämme.

Ari Muhonen hymyilee
Kirjaston johtaja Ari Muhonen | Library Director Ari Muhonen

Why does the library exist? This was my predecessor Jarmo Saarti’s question in his final blog text. He based his answer on the five laws of library science established in 1931 by S. R. Ranganathan, which remain relevant to this day, with some reinterpretation. The most important message is that the library still has its place. 

To me, it is important to ask how the library can best serve its customers, i.e. the university staff, the students and the general population. This is how the library can fulfil its mission as a university unit. That’s why I don’t see that a library should be the best as defined by any numbers or adjectives. The success of our customers is more important. When they do well, we have done our job right. However, measuring success can be tricky. 

The difficulty of interpreting statistics 

In the era of printed materials, figures such as visitor and loan statistics were a reasonably accurate way of describing the library’s core operations. At this point, they only represent a part of our activities since the library’s range of services has expanded significantly in the past two decades. Much more data is now required to cover the whole picture.  

Statistics on our online services stir the pot further, as they are not easy to interpret. If the annual number of online searches of library resources exceeds three million (which it does), what does this tell us? The meaning of an individual figure may not be apparent in any way – a time series can be more informative. Many times, the users of statistics have no way of telling how a figure has been produced or drenched up from the depths of the data systems. This means that comparing such figures with the data provided by university libraries is not meaningful as comparability is not guaranteed. 

Despite the difficulties, statistics remain important – we simply need to be able to read them correctly. For example, the 2021 statistics indicate that the Covid-19 pandemic and renovations of library premises continued to hamper library operations. Book loans dropped by roughly a quarter and visitor numbers decreased by slightly more than a third from 2019. Fortunately, the situation is now improving since campus libraries are allowed to remain open as normal. That being said, I suspect that there is no going back to what once was and studying and working remotely are here to stay. 

The library’s operating expenses have increased somewhat moderately: the increase from 2017 to 2021 is 11%. During the same period, material costs have increased by nearly 25%, i.e. about 6% a year. The use of open access resources has not yet put enough pressure on publishers to make their price increases more reasonable. There is still a great deal of work to do regarding open science. 

The increase of the library’s personnel costs has remained moderate: the total increase from 2017 to 2020 is only 2%. Last year’s sharp rise was primarily due to the costs of the data support project. In this regard, I am very proud of our library staff who have succeeded in expanding the library’s range of services by developing their expertise and adapting their job descriptions. At the same time, I am concerned about the increased workload. We will need new positions to cover all the new services to come. 

 Describing the day-to-day activities 

Library experts conduct a lot of work that remains invisible to the customers. Our blog, which we use to describe our work and its results, provides a good idea of the diversity of our daily activities. The texts have been so good that we even decided to build our annual report around a few good examples.  

Open science has reached a substantial position in the university’s operations. The library has had a natural role in supporting researchers. After all, the whole idea of open science started with making publications available to everyone. However, promoting open science is a task for the entire university. It requires changing one’s thinking and viewing the operations as a whole from the perspective of open science. The library is also involved in these efforts.  

Our most important project in 2021 involved building a research data management service for researchers. Even when applying for research funding, the researcher must be able to describe how the data will be collected, saved and stored. In our seminar in October, researchers brought up their need to gain more support for planning the life cycle of their materials. The project will continue through 2022, and the aim is to produce a one-stop shop service that will provide researchers with a diverse range of support for activities related to open science. 

Teaching information skills 

In the modern era of openness and the internet, students and researchers alike can sometimes find themselves lost in the never-ending stream of information. The library has a long tradition in teaching the skills related to information retrieval and research. In the past two years, these skills have become even more important than before, as students have had to complete much of their studies independently over remote connections. Therefore, most courses provided by the library can be taken remotely, and students can complete many of them at any time during their studies.  

The library has created training packages that support studies in all phases. Open science is now one of the subjects covered since it is good to learn about data management right away when beginning to practice research activities. 

Renovated premises 

For reasons we all know, the use of the library for studies and work has seen a substantial decline in the past two years. However, this has also had its upsides since the renovations of the campus libraries were completed with fewer interruptions than expected. The Kuopio Campus Library is now better than ever before as a reading space. In Joensuu, the construction of the Conservatory of music next to the Carelia building cut into the library premises slightly, which is why the customer service point had to be relocated, for example. The renovations are now over, and the libraries can once again provide a full range of services on both campuses. 

In Joensuu, the library staff’s premises were also renovated. The first floor now has a multipurpose working space with plenty of room to work. Work pods and conference rooms are also available for uninterrupted work, alongside a break room for enjoying the occasional cup of coffee. The break room has become something of a community hub where you can freely discuss work and other matters with colleagues.  

Working in the new kinds of premises required the campus library staff to commit to shared rules. They were prepared jointly with the right amount of enthusiasm, and everything is now running smoothly. The acoustics are good, and the interior materials dampen sound sufficiently that talking at a moderate volume does not affect other workers. If necessary, noise cancelling headphones can be used for added sound attenuation and listening to remote meetings. 

Despite the difficult conditions, the library has reached the goals it set for 2021. I would like to thank all employees of the library for a job well done. Jarmo Saarti concluded his blog text with the following words: ”A good library lives in time and changes with it.” This is something we should all keep in mind. 

Ari Muhonen, kirjaston johtaja | Library director

***

Tilastot 2021 | Statistics 2021

Henkilökunta 2021 | Library staff 2021

Kirjaston henkilökunnan julkaisut 2021 | Library staff’s publications 2021

Kirjaston henkilökunnan luennot, esitelmät, konferenssiosallistumiset ja asiantuntijatehtävät 2021 | Library staff’s lectures, presentations, conference participation and expert activities in 2021

Share

Kirjaston henkilökunta 2021 | Library staff 2021

Vuonna 2021 kirjastossa työskenteli tai harjoitteli kaikkiaan 75 henkilöä koko vuoden tai osan siitä. UEFin aloitusvuonna 2010 luku oli 76, joista samoja kuin vuonna 2021 oli 42. Vuonna 2021 henkilöstössä oli paljon muutoksia, eivätkä kaikki 75 olleet samaan aikaan töissä. Useita työntekijöitä, mukaan lukien kirjaston johtaja, jäi eläkkeelle tai siirtyi muualle.

In 2021, a total of 75 people worked or interned in the library throughout the year or part of it. In UEF’s starting year 2010, the figure was 76, of which 42 were the same as in 2021. In 2021, there were many staff changes and not all 75 were employed at the same time. Several employees, including the director of the library, retired, or relocated.

Aho, Marja, tietoasiantuntija | information specialist, Joensuu
Eskelinen, Anu, tietoasiantuntija | information specialist, Kuopio
Hartikainen, Kaisa, tietoasiantuntija | information specialist, Kuopio
Heikkinen, Pauliina, tietopalveluneuvoja | information services advisor, Joensuu
Heiskanen, Tero, tietopalveluneuvoja | information services advisor, Kuopio
Hiltunen, Olli, tietopalveluneuvoja | information services advisor, Joensuu
Hirvonen, Helena, tietopalveluneuvoja | information services advisor, Joensuu
Holm, Salla, tietopalveluneuvoja | information services advisor, Joensuu
Holopainen, Riitta, tietoasiantuntija | information specialist, Joensuu
Honkanen, Eeva, kirjastoamanuenssi | library amanuensis, Kuopio
Honkanen, Paula, IT-palveluneuvoja | IT advisor, Kuopio
Hyvärinen, Jussi, tietoasiantuntija | information specialist, Joensuu
Hyvärinen, Katja, tietoasiantuntija | information specialist, Joensuu
Hämäläinen, Laura, tietopalveluneuvoja | information services advisor, Joensuu
Juntunen, Arja, palvelupäällikkö | head of services, Kuopio
Jussila, Juho, tietoasiantuntija | information specialist, Joensuu
Jäntti, Helena, tietoasiantuntija | information specialist, Kuopio
Kainulainen, Pirkko, tietopalveluneuvoja | information services advisor, Joensuu
Kalinen, Harri, tietoasiantuntija | information specialist, Joensuu
Kamppuri, Hanna, tietopalveluneuvoja | information services advisor, Joensuu
Kananen, Jukka, palvelupäällikkö | head of services, Kuopio
Karhapää, Anne, tietoasiantuntija | information specialist, Joensuu
Karttunen, Anne-Mari, palvelusihteeri | service secretary, Joensuu
Kettunen, Päivi, tietopalveluneuvoja | information services advisor, Joensuu
Koskinen, Simo, opetusavustaja | teaching assistant, Joensuu
Kuittinen, Marja, tietoasiantuntija | information specialist, Joensuu
Kultamaa, Pirkko, kirjastoamanuenssi | library amanuensis, Kuopio
Kuronen, Ari, tietopalveluneuvoja | information services advisor, Joensuu
Laitinen, Heikki, tietoasiantuntija | information specialist, Kuopio
Laurila, Antti, tietojärjestelmäasiantuntija | information systems specialist, Joensuu
Lavikainen, Armi, henkilöstö- ja taloussihteeri | financial and human resources secretary, Joensuu
Lehtinen, Tapio, tietopalveluneuvoja | information services advisor, Joensuu
Mahlavuori, Marika, tietoasiantuntija | information specialist, Joensuu
Maijala, Marja, palvelupäällikkö |  head of services, Joensuu
Meriläinen, Kaarina, tietoasiantuntija | information specialist, Joensuu
Meriläinen, Mikko, tietoasiantuntija | information specialist, Joensuu
Mielonen, Jouni, tietopalveluneuvoja | information services advisor, Joensuu
Mikkonen, Heta, tietopalveluneuvoja | information services advisor, Kuopio
Muhonen, Ari, johtaja | director, Joensuu
Niemi, Mari, tietoasiantuntija | information specialist, Kuopio
Nurmi, Niina, datanhallinnan projektisuunnittelija | data management project coordinator, Joensuu
Nyrönen, Jaakko, tietopalveluneuvoja | information services advisor, Kuopio
Ovaska, Tuulevi, erityistietoasiantuntija | senior information specialist, Kuopio
Parikka, Laura, tietoasiantuntija | information specialist, Joensuu
Parviainen, Harri, tietoasiantuntija | information specialist, Kuopio
Peiris, Parami, UEF-trainee, Joensuu
Perälä, Marjut, tietopalveluneuvoja | information services advisor, Kuopio
Pietarinen, Piia, tietopalveluneuvoja | information services advisor, Kuopio
Piirainen, Elli, tietopalveluneuvoja | information services advisor, Joensuu
Piispa, Maija, tietopalveluneuvoja | information services advisor, Joensuu
Porkka, Riitta, palvelupäällikkö | head of services, Joensuu
Putous, Maarit, tietoasiantuntija | information specialist, Kuopio
Raita, Niina, tietopalveluneuvoja | information services advisor, Kuopio
Raittonen, Ulla, palvelusihteeri | service secretary, Kuopio
Rask, Kirsi, tietopalveluneuvoja | information services advisor, Kuopio
Rautiainen, Kati, tietopalveluneuvoja | information services advisor, Joensuu
Rautiainen, Terhi, tietopalveluneuvoja | information services advisor, Joensuu
Rintamäki, Katri, palvelupäällikkö | head of services, Kuopio
Rissanen, Tuula, tietoasiantuntija | information specialist, Kuopio
Rosti, Tomi, tietoasiantuntija | information specialist, Joensuu
Saarti, Jarmo, johtaja | director, Kuopio
Sallinen, Taisa, tietoasiantuntija | information specialist, Kuopio
Salmi, Kirsi, tietoasiantuntija | information specialist, Kuopio
Satama, Manna, datanhallinnan projektisuunnittelija | data management project coordinator, Joensuu
Silvennoinen-Kuikka, Helena, palvelupäällikkö | head of services, Joensuu
Suihko, Ilpo, IT-palveluneuvoja | IT advisor, Joensuu
Suihko, Vera, tietopalveluneuvoja | information services advisor, Joensuu
Taskinen, Aino, tietoasiantuntija | information specialist, Kuopio
Tervonen, Liisa, tietopalveluneuvoja | information services advisor, Joensuu
Tiihonen, Jari, kirjaston palveluneuvoja | services advisor, Kuopio
Toivanen, Tapani, tietoasiantuntija | information specialist, Joensuu
Tolvanen, Suvi, tietopalveluneuvoja | information services advisor, Joensuu
Turunen, Tarja, tietoasiantuntija | information specialist, Kuopio
Virkanen, Hannu, tietojärjestelmäasiantuntija | information systems specialist, Kuopio
Väyrynen, Ritva, talous- ja henkilöstösihteeri | financial and human resources secretary, Kuopio

 

Tuulevi Ovaska, erityistietoasiantuntija | Senior information specialist
Jussi Hyvärinen, tietoasiantuntija | Information specialist
Opetus- ja tietopalvelut | Training and information services
Mikko Meriläinen, tietoasiantuntija | Information specialist
Tietoaineistopalvelut | Collection services

 

Share