Kirjaston asiakaspalautteet: näin vastaamme kehityskohtiin | Library customer feedback: our response

(Please, scroll down to read in English.)

Kirjasto järjesti syksyllä 2022 palautekampanjan. Koronavuosien jälkeen koimme tärkeäksi kuulla käyttäjiemme toiveita ja tarpeita, sillä saimme iloksemme huomata, kuinka kampuksille oli taas palattu sankoin joukoin. Palautetta voi jättää kotisivujemme kautta jatkuvasti, mutta halusimme tuolloin erityisesti muistuttaa tästä mahdollisuudesta. Se kannatti: saimme välillä 10.10.–4.11.2022 yhteensä 34 palautetta eli mukavasti normaalia enemmän.

Saimme palautetta erityisesti työrauhasta ja muiden huomioimisesta, kiinteistötekniikasta ja -huollosta, ergonomiasta sekä asiakaspalvelustamme. Palautteita ropisi sekä koko kirjastolle että erikseen molemmille kampuksille – suurin osa koski kuitenkin Joensuun kampuskirjastoa.

Selkeästi eniten palautetta kirvoitti työrauhan tarve Joensuussa: tiloissamme on liikaa ääntä, ja se vaikeuttaa opiskelua. Useat teistä pyysivät toiset huomioivaa käytöstä äänenkäytön lisäksi myös siisteydessä ja tietokonealueilla toimimisessa. On hienoa, että tietokoneet ovat kovassa käytössä, mutta välillä käy niinkin, että niille varatuilla työpisteillä käytetäänkin vain omia laitteita. Muita työpisteitä omien laitteiden käyttämiselle kirjastossa riittää, joten on harmillista, jos toinen asiakas ei pääse käyttämään tietokonetta tämän vuoksi. Palautteista kävi lisäksi ilmi, että työpistettä ei aina muisteta jättää siistiin kuntoon seuraavaa käyttäjää varten.

Työrauhan edistämiseksi Joensuun kampuskirjasto alkoi viime syksynä työstää Äänivyöhykkeitä ja niihin liittyviä opasteita. Olemme ottaneet vyöhykkeet nyt käyttöön ja uudistaneet opasteet, joten toivomme niistä palautetta. Äänivyöhykekartan ja uudistetut kerrosopasteet löydät Joensuun kampuskirjaston jokaisesta kerroksesta portaiden lähettyviltä, ja lisätietoja tiedotteestamme. Kuopion kampuskirjaston osalta työrauha on säilynyt kohtalaisen hyvänä, joten katsomme nykyisten opasteiden riittävän siellä toistaiseksi. Jokainen meistä voi tehdä osansa viihtyisämmän kirjaston hyväksi, ja se korostuu erityisesti 24/7-itsepalveluaikana.

A sign shows three different sound zones that Joensuu Campus Library uses
Viihtyisyyden parantamiseksi Joensuun kampuskirjasto on ottanut käyttöön Äänivyöhykkeet. | To improve the customer experience, Joensuu Campus Library introduces Sound Zones. Kuva | Photo: Olli Hiltunen

Saimme runsaasti palautetta myös Joensuun kampuskirjaston tiloista ja kalusteista. Meiltä toivottiin lisää istumapaikkoja ja opiskelutilaa sekä ryhmätyötiloja. Myös kalusteiden ergonomia ja tilojen valaistus jättivät toivomisen varaa. Kirjaston jatkuva remontointi sai ymmärrettävästi kritiikkiä, mutta toisaalta palautteissa nousi esiin myös toive kirjaston remontoimisesta nykyaikaisemmaksi. Remonttien tarpeeseen emme voi vaikuttaa, mutta tiedotamme niistä jatkossakin parhaamme mukaan, jotta jokaisella on mahdollisuus varautua niihin kirjastoa käyttäessään.

Osa saamastamme palautteesta koski Carelia-rakennuksen talotekniikkaa, kuten sisäilmaa, josta saimme sekä kielteistä että myönteistä palautetta. Erityisesti tietokonealueelle toivottiin parempaa ilmanvaihtoa ja matalampaa lämpötilaa. Viihtyisyyteen liittyy myös palaute tilojen siisteydestä ja siivouksesta, josta olemmekin olleet yhteydessä toimitilapalveluihin. Joensuun tiloista kiitosta niitti ihana Olola, Kuopiossa taas remontissa uudistuneet tilat koettiin toimiviksi ja viihtyisiksi.

Puutteena palautteista nousi esille tarve välipala-automaatille, kahvinkeittimelle, vesipullojen täyttöpisteelle tai jopa keittiönurkkaukselle. Myös tätä viestiä olemme vieneet eteenpäin: mahdollisuutta välipala-automaattiin on selvitelty, mutta toimivaa ratkaisua ei ole vielä löytynyt.

Muutamat palautteista koskivat tietotekniikkaa. Joensuun kampuskirjastossa tietokonealue on usein täysi, eikä koneita riitä kaikille. Lisäksi wifin kerrottiin toimivan huonosti. Digipalvelut ovatkin sittemmin kartoittaneet wifin tilannetta. Valitettavasti he eivät löytäneet wifin parantamiseksi pikaratkaisua, mutta ottivat asian työlistalleen.

Kirjaston henkilökunnalle annoitte kiitosta avuliaisuudesta ja erinomaisesta palvelusta. Mukavalta tuntui myös seuraava palaute: ”Palvelu ja yhteistyö monessa oppimisen asiassa on hyvää ja joustavaa. Apua olen aina saanut. Erittäin ystävällinen ja asiallinen palvelu, joka on merkityksellistä oppijalle, joka vasta monia asioita on sisäistämässä.”

Aloitimme palautteen käsittelyn kirjaston omassa kehittämispäivässä heti marraskuun lopussa. Palautteista on keskusteltu kirjaston kahdenkeskisissä palavereissa ISYYn ja toimitilapalveluiden kanssa, ja olemme toimittaneet eteenpäin myös Opparin vastuualueen palautteet. Olemme useaan otteeseen todenneet, että saatu palaute on kullanarvoista. Kiitos siis kaikille sitä antaneille!

Kuulemme kernaasti lisää hyviä huomioita, innostavia ideoita ja osuvia oivalluksia koko Itä-Suomen yliopiston kirjaston kehittämiseksi. Saammeko sellaisia juuri sinulta?

Joensuu Campus Library now has a better sign for return machine.
Joensuun kampuskirjaston palautusautomaatti löytyy nyt aiempaa helpommin. | You can now find the return machine easier at Joensuu Campus Library. Kuva | Photo: Olli Hiltunen

The Library organized a feedback campaign in the autumn of 2022. After the COVID-19 years, we felt it was important to hear the wishes and needs of our users, as we were pleased to see how many of you had returned to campuses. Our feedback form on our website is available continuously, but we wanted to remind you of this possibility at the time. It was worth it: during 10.10.–4.11.2022 we received a total of 34 feedback, i.e., plenty more than normal.

We received feedback especially on noise and general consideration of others, facility management and maintenance, ergonomics and our customer service. The feedback was directed to the library as a whole and to both campuses separately – most of it was about the Joensuu Campus Library.

The need for peace of work in Joensuu was clearly the most frequently occurring response: there is too much noise in the library, and it makes studying difficult. Many of you asked others to observe not only the use of voice but also the cleanness and working on computer areas. It is great that the computers are being used but instead of them people occasionally use their own devices on the workstations. That unfortunately prevents others from accessing the computers. The feedback also showed that the workstations are not always left in clean condition for the next user.

To promote peace of work, the Joensuu Campus Library started working on Sound zones and better signs last autumn. We have now introduced the zones and renewed the signs, so please give us feedback on them. The sound zone map and other renewed signs are available on every floor of the Joensuu Campus Library, and more information is available on our website. When it comes to the Kuopio Campus Library, the peace of work has remained relatively good, so we consider the current signs to be sufficient for the time being. Each of us plays an important role in keeping the library a cozy place, and this becomes more obvious during the 24/7 self-service time.

A door sign indicating a silent area at the library.
Äänivyöhykkeet helpottavat sopivan työskentelytilan valitsemista Joensuun kampuskirjastolla. | Sound zones help customers identify suitable areas for their needs at Joensuu Campus Library. Kuva | Photo: Olli Hiltunen

We also received plenty of feedback on the premises and furniture of the Joensuu Campus Library. We were asked to have more seats and study space, as well as group work facilities. The ergonomics of furniture and the lighting of the premises also left much to be desired. The constant renovation of the library was understandably criticized, but on the other hand, the feedback also brought up the need for a more modernization of the library. The need for renovations is not in our hands but the least we can do is to keep you informed about them to the best of our ability.

Some of the feedback we received concerned the building technology of the Carelia building. For example, indoor air got us both negative and positive feedback. Better ventilation and lower temperature were hoped for the computer area. We also got feedback on the cleanliness and cleaning of the premises, from which we have been in contact with the Facilities Management. The lovely Olola in Joensuu got its fair share of praises, while the new premises in Kuopio were considered to be functional and comfortable.

The feedback highlighted the need for a snack machine, a coffee maker, a water bottle filling point or even a kitchenette. The possibility of a snack machine has been explored, but no workable solution has yet been found.

Some of the feedback was about the information technology. The computer area in the Joensuu Campus Library is often occupied, and there is not enough room for everyone. Also, the Wi-Fi was told to be operating badly. The Digital Services have since looked into the situation. Unfortunately, they did not find a quick solution to improve the Wi-Fi, but they will investigate it further.

You thanked us, the library staff, for our helpfulness and excellent service. The following feedback felt heartwarming: “Customer service in many areas of learning is good and flexible. I have always had help. Very friendly customer service that is relevant to a person who has just started learning many things.”

We started processing feedback in the library’s own development day right at the end of November. The feedback has been discussed in the library’s bilateral meetings with ISYY and the Facilities Management, and we have also forwarded feedback about Oppari’s area of responsibility. It has been said on several occasions that the feedback received is golden! We want to thank all of you who have given it!

We look forward to getting inspiring ideas, outspoken observations and inventive insights for the development of the University of Eastern Finland Library. Are we lucky to get them from you?

Marja Maijala, palvelupäällikkö | Head of Services
Olli Hiltunen, tietopalveluneuvoja | Information Services Advisor
Piia Pietarinen, tietopalveluneuvoja | Information Services Advisor
Asiakaspalvelut | Customer Services

Share

Oletko jo kokeillut Ellibs-sovellusta? | Have you already tried Ellibs app?

(Please, scroll down to read in English.)

Opiskelijamme ja henkilökuntamme käyttävät Ellibs-palvelua ahkerasti: vuoden 2022 aikana kertyi yhteensä 47 456 lainaa. Lainatuimmat e-kirjat olivat Ihmisen psykologinen kehitys (1 336 lainaa), Laadullinen tutkimus ja sisällönanalyysi (1 292 lainaa), Laadullinen tutkimus 2.0 (1 168 lainaa). Palvelun kautta hankittuja e-kirjoja oli viime vuoden päättyessä 870 kappaletta.

Ellibs-kirjoja on mahdollista lukea eri laitteilla Adobe Digital Editions -lukuohjelman avulla tai selaimessa (vain epub-formaatin kirjoja) ja älypuhelimella tai tabletilla myös Ellibs-sovelluksen kautta. Ellibs-sovellus on ladattavissa iOS-laitteelle App Store -sovelluskaupasta ja Android-laitteelle Google Play -sovelluskaupasta. Maanlaajuisesti Ellibs-sovelluksen käyttö on suosittua: Ellibsin mukaan 42 prosenttia kaikista lainoista tehtiin sovelluksen kautta vuonna 2022.

Ellibs-sovelluksen käyttäminen on näppärää. Kokoelma-näkymässä voi selailla, hakea ja rajata e-kirjakokoelmaa. E-kirjojen tiedoissa näkyy, milloin kirja on saatavilla. Jos kaikki kappaleet ovat lainassa, voi kirjaan jättää varauksen. Kirjahylly-näkymästä löytyy omat sen hetkiset ja aiemmat lainat sekä suosikit, joita voi lisätä klikkaamalla e-kirjan tiedoissa oikeassa yläkulmassa olevaa tähteä.

Sovelluksessa on mahdollista suodattaa hakua esimerkiksi tiedostomuodon, kokoelman, kielen ja aikavälin perusteella. Hakutuloksista voi myös rajata pois aiemmat lainat tai valita vain saatavilla olevat kirjat. E-kirjaa lukiessa voi haluamilleen sivuille jättää kirjanmerkin, jolloin niihin palaaminen on nopeaa. Kirjanmerkit voi nimetä itse, jolloin ne erottuvat helposti toisistaan.

Ellibs päivittää sovellusta aktiivisesti. Sovelluksen tuore ominaisuus mahdollistaa käyttäjän kirjautumisen useaan Ellibs-kokoelmaan samanaikaisesti. Käytännössä tämä tarkoittaa, että sovelluksessa voi käyttää esimerkiksi korkeakoulunsa ja yleisen kirjastonsa Ellibs-kokoelmaa samanaikaisesti vaihtamalla valikossa kirjastoa. Uusimmassa päivityksessä Ellibs on tuonut sovellukseen tuen tummalle käyttöliittymälle: tumma tila muuttaa sovelluksen käyttöliittymän teeman vaaleasta tummaksi, mikä muun muassa saattaa vähentää silmien rasitusta hämärässä. Jos uudet ominaisuudet eivät näy, kannattaa sovellus päivittää sovelluskaupassa.

Kuten Ellibs-palveluun yleensä, myös Ellibs-sovellukseen kirjaudutaan Itä-Suomen yliopiston Haka-tunnuksilla. Sovelluksessa valitaan ensin omaksi kirjastoksi Itä-Suomen yliopiston kirjasto. Sovellus säilyttää yleensä sisäänkirjautumisen, mutta jos esimerkiksi e-kirjojen lainaamisessa tai hakutoiminnoissa havaitsee ongelmia, kannattaa sovellukseen kirjautua uudelleen.

Antoisia e-lukuhetkiä!

Lisää ohjeita ja vinkkejä Ellibs-palvelun käyttämiseen:
Ellibsin sivuilla
Kirjaston sivuilla
Ellibs-sovelluksen Ohjeet-kohta.

Kuvassa älypuhelin, jossa on auki Ellibs-sovellus. Taustalla kirjahylly. | Smartphone displaying Ellibs app with a bookshelf behind.
Kirjahylly-näkymässä voit tarkastella nykyisiä ja aiempia lainojasi sekä suosikkejasi. | On the Bookshelf view you can see your current and previous loans as well as your favourites. Kuva | Photo: Marjut Perälä.

Our students and staff are eagerly using the Ellibs service: during the year 2022, a total of 47,456 loans were borrowed. The most borrowed e-books were Ihmisen psykologinen kehitys (1,336 loans), Laadullinen tutkimus ja sisällönanalyysi (1,292 loans), Laadullinen tutkimus 2.0 (1,168 loans). There were 870 e-books acquired through the service by the end of last year.

You can read Ellibs e-books with Adobe Digital Editions or a web browser (only for books in EPUB format), or via the Ellibs app, if you are using a smartphone or a tablet. The app is available for download in the App Store for iOS devices and in Google Play for Android devices. Ellibs app is quite popular nationwide: according to Ellibs 42 percent of all loans were made through the app in 2022.

Ellibs app is very user-friendly. The library collection lets you browse, search, and filter the e-book collection. The information page for each e-book shows when the e-book is available. If all the copies are on loan, you can leave a reservation for a copy. Bookshelf lets you view all the e-books you currently have on loan as well as your previous loans and favourites. You can add an e-book to your favourites by clicking the star icon on the upper right corner of the e-book’s information page.

The app allows you to filter the search by various categories, including file format, collection, language, and time period. The results may also be limited to show only available books and to leave out previously loaned e-books. While reading an e-book you can leave bookmarks on the pages you want, making it simple to return to them. You can name your own bookmarks, making it easy to separate them.

Ellibs is active in updating the app. The latest new feature allows the user to sign into multiple Ellibs collections simultaneously. For example, you can use the Ellibs collections of both your university and public library at the same time by switching the collection on the menu. The latest update also introduces dark mode. It changes the app’s theme from light to dark, making it easier on the eyes in dim light. If you cannot find the new features, it is recommended to update the app through your device app store.

Logging in to Ellibs app is made the same way as to the Ellibs service in general, by using the University of Eastern Finland Haka authentication. First choose University of Eastern Finland library as your own library. The app usually remembers your login, but if you find problems in borrowing e-books or using the search function, logging out and logging in again may help.

Have a great time e-reading!

Additional instructions and tips for using Ellibs:
Ellibs website
UEF Library website
Ellibs app Instructions tab.

Marjut Perälä, tietopalveluneuvoja | information services advisor
Tietoaineistopalvelut | Collection services

Share

Tekoäly ei vieläkään tee töitämme | Artificial intelligence still doesn’t do our jobs

(Please, scroll down to read a summary in English.)

Lähtökohta ja mikä tiedonhaku?

Kukaan ei kai ole voinut välttyä ChatGPT-uutisoinnilta ja keskustelulta eri medioissa, somessa ja lehdissä. Huolta on herättänyt esimerkiksi plagioinnin helppous, ja on peräänkuulutettu eettisyyttä, kriittisyyttä sekä media-/informaatiolukutaitoja. Oppilaitoksissa on keskusteltu paljon myös siitä, millaisia tehtäviä (esseitä, opinnäytteitä ym.) ja tenttejä opiskelijoilla teetetään nyt ja tulevaisuudessa. Miten oppiminen, opettaminen ja tiedonhaku tulevat muuttumaan?

Huomiomme kirjaston tietoasiantuntijoina kiinnitti se, että joidenkin mielestä ChatGPT on tiedonhaun väline tai että sen avulla oppii tiedonhakua. Miten niin oppii? Ja millaista tiedonhakua? Kovin erilaista on haku, kun kone antaa valmiita vastauksia. Meille kirjastossa tiedonhaku näyttäytyy enimmäkseen prosessina, jossa perehdytään kattavasti siihen, mitä jostakin aiheesta on aikaisemmin tutkittu ja kirjoitettu. Pääpaino on lähteiden haussa, julkaistun tieteellisen tiedon haussa. Löytyneistä lähteistä itse valiten, yhdistellen, jäsennellen ja viittauksia käyttäen koostetaan oma ”tuotos”. Muuttuuko myös tiedonhaku sellaisena kuin me sen tällä hetkellä ymmärrämme? Toki valmiin vastauksen saamiseksi pitää oppia erilainen tapa kysyä koneelta.

Suuret monialaiset tietoaineistot ja niiden luonnollisen kielen parempi ymmärtäminen haastavat perinteiset hakusanoilla toimivat tietokannat, kuten Googlekin on jo tehnyt. Tekoälyn potentiaali näkyy parhaiten suurten tietomäärien tiivistämisessä. Tärkeintä ehkä onkin, mitä tehdään tekoälyn kirjoittaman tuotoksen jälkeen. Kun hakukoneiden tarjoamia lähteitä pitää käyttäjän arvioida, yhtä lailla pitää ChatGPT:n antaman suoran vastauksenkin sisältöön suhtautua kriittisesti.

Mikä ChatGPT on ja miten se toimii?

OpenAI:n kehittämä ChatGPT on chattibotti, joka käyttää syväoppimismalleihin perustuvaa Generative Pre-trained Transformer (GPT) -tekniikkaa. Se toimii vuorovaikutteisen keskustelun tavoin: sille esitetään kysymys ja se kirjoittaa vastauksen, ja asiassa edetään haluttuun suuntaan jatkokysymyksillä. Se on siis ”vastauskone”, joka ei anna lähteitä vaan tekstiä. ChatGPT:n käyttö edellyttää kirjautumista. ChatGPT [linkki aukeaa uuteen ikkunaan/välilehteen]

ChatGPT on koulutettu suurilla tekstimassoilla, esimerkiksi Googlen, Wikipedian, verkkosivujen ja blogialustojen teksteillä, nettikeskusteluilla, fakta- ja fiktiokirjoilla, sanomalehtien verkkosisällöillä. Koulutusdatan syöttö on lopetettu jo 2021 eikä tieto datasta ole julkista.

Koulutuksen aikana kielimalli oppii yhteyksiä sanojen ja lauseiden välillä, malleja tekstin rakenteesta ja kontekstista. Se perustuu todennäköisyyksiin, tilastollisiin malleihin siitä, miten kieli toimii missäkin yhteydessä. Kun käyttäjä esittää kysymyksen, vastaus koostetaan datamassasta. Kuten professori Matti Tedre Itä-Suomen yliopiston tietojenkäsittelytieteen laitokselta Savon Sanomissa toteaa: Sitä voisi ajatella ennustavana tekstinsyöttönä, automaattina, joka syöttää tietyn sanan jälkeen yleensä tulevan sanan.

Koulutuksen jälkeen kone osaa tuottaa uutta sisältöä ihmismäisellä tavalla. Se tekee mahdollisimman asiallisen näköistä ja kielellisesti oikeanlaista tekstiä. Kone ei kuitenkaan erota toden ja epätoden eroa. ChatGPT ei kopioi vaan tuottaa joka pyynnöllä ennen olemassaolematonta tekstiä ja siksi se on vaikeasti havaittavissa koneen tuottamiksi.

Matti Tedre tiivistää ChatGPT:stä ja muista kielimalleista:

  • eivät sisällä enää sellaisenaan mitään siitä datasta, jolla on opetettu
  • eivät ole tietoa hakevia malleja
  • niitä ei voi käyttää hakukoneina
  • eivät ole tietoa lajittelevia tai ryhmitteleviä malleja
  • eivät ymmärrä tuottamaansa
  • niille ei ole opetettu, millaisia ovat oikeat tai väärät vastaukset
  • emme tiedä, miksi kielimallit päätyvät kulloiseenkin tekstiin

Koukutuimme kokeilemaan

Omat ensireaktiomme olivat ihastus ja hämmästys. Konehan tekee vakuuttavan näköistä tekstiä – ja koukuttaa jatkamaan. Ja sehän ymmärtää suomeakin! Siinä missä artikkelitietokantaan on mietittävä hakusanat, vaihtoehtoiset ja rajaavat termit ja muotoiltava haku AND- ja OR-operaattoreita käyttäen ennen kuin saa edes viitelistan hakutulokseksi, tekoäly kirjoittaa jo valmiin ”esseen” parilla kysymyksellä. Kun tarkemmin lukee ja kokeilee lisää, paljastuu ympäripyöreitä ja virheellisiäkin vastauksia. Alla muutama kokeilumme.

Esimerkki 1

UEF-kirjaston tiedonhaun kurssitehtävässä haetaan omalla tutkimusaiheella muutamasta keskeisestä alakohtaisesta tietokannasta, mutta sen lisäksi innokkaimmat suuntaavat hakunsa muihinkin lähteisiin. Terveyden edistämisen opiskelija Irina Luukkonen kävi keskustelua tekoälyn kanssa tiedonhaun aiheestaan:

Parhaat viittaukset sauvakävelyyn?
”Sauvakävelyä koskevia tutkimuksia on tehty erityisesti terveysliikunnan ja vanhusliikunnan aloilla. Tärkeitä viittauksia sauvakävelyyn ovat esimerkiksi: “Walking with poles: an effective exercise for older adults” -tutkimus, joka on julkaistu Journal of Aging and Physical Activity -lehdessä vuonna 2007. Tutkimuksessa selvitettiin sauvakävelyn hyötyjä vanhusten kunnon ja tasapainon parantamisessa. “Pole walking for health and fitness: a systematic review” -tutkimus, joka on julkaistu Journal of Science and Medicine in Sport -lehdessä vuonna 2016. Tutkimuksessa katsottiin sauvakävelyn vaikutusta fyysisen kunnon, tasapainon, selän kivun ja kardiovaskulaarisen terveyden parantamiseen.”

Tekoälyn viittaukset muuhunkin tutkimukseen ovat vastaavanlaisia. Vastauksena kysymykseen ”mistä tietokannoista tämä tieto on haettu”, se kertoo ”eri tieteellisten tutkimusten tietokannoista kuten PubMed, ScienceDirect, JSTOR, ja Google Scholar”. Tietokantahakuja se ei pysty tekemään, kuten kertookin:

Voitko hakea aiheeseen liittyvää tietoa PsycInfo-tietokannasta?
”En pysty itse suorittamaan hakuja eri tietokannoista, mutta voin kuitenkin antaa sinulle tietoa siitä mistä voit etsiä aiheeseen liittyviä artikkeleita. Yksi hyvä paikka aloittaa on Google Scholar, joka on ilmainen hakupalvelu, joka keskittyy tieteellisten artikkeleiden ja julkaisujen hakuun.” [..] ”On myös mahdollista, että tutkimusta aiheesta ei ole juuri julkaistu tai että se on julkaistu vain kansainvälisissä tieteellisissä julkaisuissa ja siksi sitä ei ole saatavilla ilmaiseksi.”

Ristiriitaista, vaikka asiaakin vastauksissa on. Tarkentavien kysymysten jälkeen ChatGPT generoi kuusi tutkimusta, joita kuitenkaan ei ole olemassakaan. Tai ainakaan mikään niistä ei löytynyt PubMed, Scopus, Google tai Google Scholar hauilla – saksaksikaan. Tekoäly taisi siis tekaista lähteet, laittoi sanoja todennäköisyysjärjestykseen. Tieteelliseen asiayhteyteen tekstin kuitenkin liitti. Sen tarjoamat tieteelliset lehdet (journals) ovat olemassa, mutta niissä kyseisiä tutkimuksia ei ole julkaistu.

Opiskelija ottaa kantaa laajemminkin tekoälyn käyttöön:

”Monet opiskelijat varmasti tulevaisuudessa tulee käyttämään tekoälyä tiedonhaussa ja yleensäkin opinnoissa. Ja moni varmasti sitä jo tekee, vaikka ei siitä yleisesti puhu tai kerro.
Mielestäni siksi on tärkeää ottaa aihe osaksi kursseja. Voisiko olla jopa osana tätä tiedonhaun kurssia? Minusta opiskelijoiden olisi todella tärkeää ymmärtää tätä kokonaisuutta. Ja pohtia tekoälyn roolia kokonaisuudessa ja sen tarjoaman tiedon luotettavuutta. Ja tärkeää on ymmärtää, ettei se ainakaan vielä korvaa systemaattista tiedonhakua. Ja tärkeää olisi ymmärtää, ettei tekoälyn tarjoaman tiedon alkulähdettä ole helppoa selvittää, joten ei voi aukottomasti osoittaa tiedon luotettavuutta, tuoreutta yms vaikka se tuntuu ihan järkeviä vastaavan.”

Esimerkki 2

ChatGPT osaa tarjota hakukoneita ja tietokantoja, kun siltä kysyy, mistä tieteellistä tietoa kannattaisi hakea, esimerkiksi:

“… Other resources that may be useful for scientific information search include:
– PubMed, a database of biomedical literature maintained by the National Library of Medicine
– Web of Science, a multidisciplinary database of scholarly literature
– Scopus, another multidisciplinary database of scholarly literature
– arXiv, a preprint server for physics, mathematics, computer science, and other fields
– JSTOR, a digital library for the humanities, social sciences, and sciences
– Subject-specific databases and repositories
It is also important to check the sources of the articles found and to verify their reliability. It is always a good idea to cross-check information in multiple sources and to consult with experts in the field.”

Esimerkki 3

Kun pyytää ChatGPT:ltä neuvoa haun muokkaamiseen, saa sinänsä hyviä, mutta melko ympäripyöreitä ohjeita – ja jo kysymyksessäkin huomioituja seikkoja. Kirjaston tietoasiantuntija osaisi antaa kohdistetumpia ja tarkempia vastauksia haun muokkaamiseen ja haussa etenemiseen.

“It sounds like the search results you received are not relevant to your research needs. To improve your search results, you may want to consider revising your search strategy and using more specific keywords or narrowing down your search criteria. Here are some suggestions to improve your search results:
– Use synonyms: Consider using synonyms for the terms you are searching for, as different authors may use different terminology to describe similar concepts.
– Refine your search criteria: You can further refine your search criteria by adding more specific terms, such as the location, the type of study, the population group, or the study design.
– Check the database coverage: Make sure that you are searching in databases that have comprehensive coverage of the field you are researching. Some databases may have a more limited collection of articles on a specific topic.
– Utilize advanced search features: Some databases have advanced search features, such as field searching, proximity searching, and Boolean operators, which can help you get more precise results.
– Review reference lists: Once you have found a relevant article, review its reference list for other relevant articles that may not have been captured by your search.”

Hakusanaideoita siltä kuitenkin kysyessään saa, olkoonkin ettei se niitä oikein osaa pilkkoa tietokantakelpoisiksi hakusanoiksi ja niiden yhdistelmiksi.

Kirjastobotti Uffe

Vastailevan (älykkään) chattibotin lisäksi on niin sanottuja klikkailubotteja, joiden toiminta perustuu etukäteen ohjelmoituihin keskusteluihin. Käyttäjä valitsee kysymykset ja vastaukset annetuista vaihtoehdoista. UEF-kirjaston botti Uffe on tällainen.

Lähtökohta oli, että kirjaston kotisivuilla on moniin usein kysyttyihin ongelmiin jo ratkaisuja, mutta asiakkaat eivät löydä vastauksia. Leadoon botti oli tekniikkana jo hankittu UEFille. Klikkailubotti saadaan nopeammin ja kevyemmin pystyyn, kun taas älykkäämmän chattibotin opettaminen vaatisi paljon enemmän resursseja.

Jos Uffen valikoista ei löydy kysyjälle vastausta, on mahdollisuus kysyä ihmiseltä. Kirjaston livechatissa ollaan vastaamassa kello 10-16, mutta ilta- ja yöaikaankin Uffe jaksaa.

Kokeilkaa kirjaston sivujen tai UEF-Primon kautta (oikea alalaita) ja antakaa palautetta. Uffea kehitetään edelleen.

Kaikki hallussa?

Tekoälyn käyttö, soveltaminen ja ymmärtäminen ovat tulevaisuuden työelämätaitoja siinä missä tiedonhakutaidotkin. Entä korvaako tekoäly ihmisen työt? Yleinen näkemys on, ettei ole järkevää käyttää ihmisresursseja informaation ”uuttamiseen” ja käsittelemiseen suurten datamassojen joukosta.

Hakukoneissa tekoäly on ollut taustalla helpottamassa tiedonhakua jo pitkään. Artikkelitietokannoissa se toimii huomaamattomammin, esimerkiksi PubMedin Similar articles -toiminnon algoritmi painottaa sanoja ja antaa vastineena joukon parhaiksi katsomiaan artikkeleita. Uudemmissa, avoimen tiedon hakukoneissa tekoäly karsii ja valikoi julkaisut suuresta massasta niputtaen ne esimerkiksi käsitteiden mukaisesti ryhmiin. Näistä löytyy blogikirjoituksemme.

Kun totumme ChatGPT:n kaltaisiin ”vastauskoneisiin”, reaktio muihin voi olla, että eihän nämä tee vielä mitään, kun eivät tekstiä kirjoita, vaan tarjoavat vain tuloslistoja luettavaksi. Samanaikaisesti käytössämme on erilaisia hakukoneita (esim. Google, UEF-Primo, PubMed). Mikä toimii yhdessä, ei toimikaan samoin toisessa, vaan pitää osata tehdä erilaisia hakuja tai kysymyksiä eri välineille. Hakukoneidenkin muutos lienee ilman muuta tulossa. Myös avoin tiede ja avoin saatavuus ovat edistäneet uudenlaisten välineiden kehitystä.

ChatGPT:tä ja muita vastaavia tekoälysovelluksia voisi pitää pikemminkin “tukiälynä”. Ne auttavat laajojen aineistokokonaisuuksien jäsentelyssä ja seulovat oleellisen, ehkä myös tulkitsevat ja antavat ideoita, joita itse ei olisi osannut ajatella. Ideoita hakusanoiksikin niillä voi saada. Tekoälyvälineistä voi tulla uusia ajattelun ja luovuuden työvälineitä. Mutta miten opitaan vastuullisiksi, kriittisiksi ja informaatiolukutaitoisiksi tekoälyn käyttäjiksi?

Tekoäly ei vapauta kirjoittajaa tiedon todenperäisyyden, luotettavuuden tai tieteellisyyden arvioinnista eikä lähteiden tarkistamisesta. Edelleen kirjoittaja on itse vastuussa tekstistään, vaikka tekoälyn aikaan itse tehdyn tekstin varmistaminen on vaikeaa. Lisäksi tieteelliseen kirjoittamiseen kuuluvat myös lähdeviittaukset. Siten tieteellisen tiedon hakuun ChatGPT ei riitä, sillä se ei ole hakukone eikä sen data päivitykään. Kehityksen vauhti on kuitenkin huimaa.

 

Kirsi Salmi ja Maarit Putous OpenAI:n äärella
Kirsi Salmi ja Maarit Putous OpenAI:n äärellä

Artificial intelligence still doesn’t do our jobs

Briefly in English, translated by ChatGPT, but modified by us : )

ChatGPT has been widely discussed in various media. Concerns have been raised about the ease of plagiarism and the need for ethics, critical thinking, and media/information literacy.

We noticed that some people think ChatGPT is a tool for information retrieval, or by using it one will learn how to search information. But the way in which the machine provides ready-made answers to questions is vastly different from traditional information retrieval methods used in article databases. In the library, information retrieval involves a comprehensive search for published scientific knowledge on a given topic, and the focus is on finding information sources. Then the sources are selected, read, analyzed, summarized, and organized to create a personalized output, with referencing.

ChatGPT is an artificial intelligence language model developed by OpenAI. The GPT model is pre-trained on large amounts of text data from the internet, such as Wikipedia and web pages, to learn how to predict the next word in a given text sequence. This pre-training allows the model to develop a broad “understanding” of natural language, which it can then use to generate human-like responses to a wide range of questions.

Matti Tedre summarizes about ChatGPT and other language models:

  • They no longer contain any of the data they were trained on.
  • They are not information-seeking models.
  • They cannot be used as search engines.
  • They are not models that sort or group information.
  • They do not “understand” what they produce.
  • They have not been taught what are the correct or incorrect answers, only a model of how language works.
  • And we do not know why language models end up generating a particular text.

We got hooked on trying it out. Our initial reactions were admiration and surprise. ChatGPT produces impressive-looking text – and it’s addictive. And it understands Finnish too! While with an article database, you have to think about keywords, alternative and limiting terms, and formulate search queries using AND and OR operators before you even get a reference list as a search result, artificial intelligence writes a ready-made “essay” with just a few questions. When you read more carefully, you reveal even incorrect answers.

It’s not a search engine and doesn’t find information sources (e.g. publications, articles). However, when asked it offers options, where to search for scholarly literature, gives ideas for keywords/search terms, gives general advice on how to improve the relevance of the database searches etc.

The use, application, and understanding about artificial intelligence are future work skills, just as information retrieval skills are. Will AI replace human jobs? Common views are that it does not make sense to use human resources to extract and process information from large datasets. AI helps in structuring the large sets of data and filtering the essential, perhaps also providing ideas.

“Artificial intelligence does not relieve the writer of the responsibility to assess the truthfulness, reliability, and scientific nature of the information, nor does it eliminate the need to verify sources. The writer remains responsible for their text, even though it may be difficult to verify text generated by AI. Additionally, scientific writing requires proper citation of sources. Therefore, ChatGPT is not sufficient for searching scientific information, as it is not a search engine and its data is not updated. However, the pace of development is staggering.”

——

Lähteinä käytetty esimerkiksi näitä :

Chat GPT:llä menee mykyrokat ja makrot sekaisin. Savon Sanomat 1.2.2023.
– Matti Tedreä haastateltu.

Itä-Suomen yliopisto kannustaa opettajiaan tekoälysovellusten käyttöön
– Matti Tedren ja Teemu Valtosen alustus UEFin pedajohtajien verkostolle 10.2.2023. Teams-tallenne (18:38 min)

Thompson Alan D. (2022). What’s in my AI? A Comprehensive Analysis of Datasets Used to Train GPT-1, GPT-2, GPT-3, GPT-NeoX-20B,
Megatron-11B, MT-NLG, and Gopher. https://lifearchitect.ai/whats-in-my-ai/

Ylä-Jussila Lauri ja Hintikka Kari A. (31.1.2023) ChatGPT – internet-hakukone 2.0 vai maailman energiasyöpöin puppusanageneraattori vai monipuolinen tukiäly. Otavan Opisto. YouTube (29:17 min)

sekä aiheesta Helsingin Sanomat, Yle.fi, UEF Yammer ja erinäiset some-alustat.

Kiitos Irina Luukkonen tehtävän käyttämisestä esimerkissä ja hyvistä kommenteista.

——

Maarit Putous, tietoasiantuntija | information specialist
Opetus- ja tietopalvelut | Training and information services
Kirsi Salmi, tietoasiantuntija | information specialist
Tietoaineistopalvelut | Collection Services

Share