Valeuutispaja veti väkeä Joensuun SciFestissä | Fake news workshop was popular in SciFest Joensuu

(Please, scroll down to read in English.)

SciFest® on Joensuun Tiedeseura ry:n ja Itä-Suomen yliopiston järjestämä kaikille avoin tiede- ja teknologiafestivaali, joka järjestetään joka vuosi Joensuussa. Jo 12. SciFest järjestettiin  17.-18.5.2018. Pääosassa ovat erilaiset työpajat, joissa pääsee itse kokeilemaan ja tekemään. Teemana oli tänä vuonna Tiede kohtaa kulttuurin, mutta kaikki aihepiirit olivat sallittuja.

Kirjasto oli mukana Valeuutispajalla, joka osoittautui suosituksi. Pajassa voi sekä pelata Kahoot!-peliä ja päihittää kaverinsa tiedoillaan luotettavasta ja epäluotettavasta mediasta, että luoda oman valeuutisen ja julkaista sen — joko yksin tai pienryhmänä. Alustana valeuutisille toimi  Koululehtikone, joka on maksuton verkko-ohjelma, jolla koulut ja luokat voivat tehdä opettajan johdolla ryhmätyönä oman aikakauslehden. Lopputulos on nähtävillä verkossa.

Sekä lapset että nuoret (ja jotkut aikuisetkin) pelasivat ja kirjoittivat mielellään. Kirjaston SciFest-porukallakin oli hauskaa. (Eikä tämä ole valeuutinen.)

Vuonna 2019 SciFest järjestetään 25.-27.4.

SciFest Facebookissa

SciFest Twitterissä

SciFest® is a yearly international festival aimed especially at children, students and teachers to learn about science and technology and the environment. In Finland SciFest takes place every year in Joensuu. The festival is free and open to all. The main element is workshops, where kids can try things out for themselves. This year the theme was Science goes Arts but all topics were allowed.

UEF Library had a Fake News Workshop. It turned out to be popular. There were two activities. You could play Kahoot! mobile game and beat your classmates in knowledge about reliable and unreliable media. Also, you could — on your own or as a small group — create fake news and publish them using Koululehtikone, a free tool for school magazines. The outcome is available online.

Both the children and the youth (and some adults) were eager to play and write. The UEF Library SciFest team had fun, too. (This is not fake news.)

Next Year’s SciFest dates will be 25-27 May.

SciFest in Facebook

SciFest in Twitter

 

Tuulevi Ovaska, erityistietoasiantuntija | information specialist & communications coordinator
Opetus- ja tietopalvelut | Training and information services

Jaa tämä / Share this
Share

Tehokas kirjasto — toiminnan kehitys tilastojen valossa | Effective library — development based on the statistics

(Please, scroll down to read in English.)

Vuoden 2017 kirjastotilastot ovat valmistuneet ja niitä voi käydä tutkailemassa Tieteellisten kirjastojen tilastotietokannassa. Tässä tarkastelen kirjaston toiminnan kehittymistä viiden viime vuoden (2013 – 2017) aikana.

Kirjaston painettujen kirjojen lukumäärä on tasaantunut tuona kautena noin 700 000 kappaleeseen. Digitaalisten kirjojen määrä on puolestaan jatkanut kasvuaan vuoden 2013 noin 400 000 nimekkkeestä viime vuoden noin 600 000 nimekkeeseen. Näiden yhteenlaskettu nimekemäärä ylittää jo miljoonan.

Painettujen kirjojen vuotuinen lainaus on laskenut hitaasti noin 170 000 lainasta 140 000 lainaan. Sen sijaan e-kirjojen käytön määrä on kaksinkertaistunut tarkkailtuna viisivuotiskautena. Noin 900 000 katsotusta dokumentista on päädytty reiluun kahteen miljoonaan. Muidenkin digitaalisten aineistojen käyttöluvut ovat säilyneet suurina ollen miljoonaluokkaa. Lukumääräisesti suurin tietoaineistojen käyttö on siirtynyt lopullisesti digitaaliseen ympäristöön, kun e-kirjojen käyttöluvut ovat kasvaneet merkittävästi tänä kautena.

Kirjaston antama tiedonhaun opetus on ollut myös hienoisessa kasvussa ja siinäkin on siirrytty verkko-opetukseen. Kirjaston asiakastilojen kehittäminen näkyy sekä aukioloaikojen pidentymisenä että luku- ja työskentelypaikkojen lisääntymisenä.

Kirjaston toimintakulut ovat pysyneet käytännössä samana tänä aikana. Koska kulut ovat kuitenkin koko ajan kasvaneet, ovat tehostamistoimet vaikuttaneet niin, että kirjaston henkilöstän määrä on vähentynyt viisivuotiskaudella noin 15 henkilötyövuodella. Käytännössä vapautuva resurssi on käytetty aineistoihin, joiden hinnannousu on ollut noin 100 000 euroa vuodessa.

Kirjastomme onkin hyvin tehokas. Digitaalisen aineiston lataushinta on pienentynyt koko ajan (viime vuonna €1,26) ja kokonaiskulut suhteutettuna yliopistolaisiin olivat viime vuonna noin 400 euroa. Tällä yliopiston panostuksella kukin yliopistolainen saa edellä kuvatut kirjastoaineistot ja palvelut käyttöönsä.

Library statistics for the year 2017 have been completed and can be accessed by visiting The Research Library Statistics Database. In the following, I will review the development of the library during the last five years (2013 – 2017).

The number of print books in the library has been stabilized during that period to 700,000 copies. The number of digital books, on the other hand, has continued to grow from about 400,000 titles to some 600,000 titles in the year 2017. Their total number exceeds already a million titles.

The borrowing of print books has slowed down from about 170,000 loans to 140,000 loans. At the same time, the use of e-books has been doubled in numbers: from approximately 900,000 downloads to over two millions. The usage of other digital records has also remained high, the size being in one million downloads in each category. Thus, one can say that the major use of the documents has shifted to the digital environment, especially when the use of the e-books has grown significantly during this period.

The information skills training provided by the library has also increased a bit and it has also moved to eLearning. The development of the library’s premises is reflected both in prolonging the opening hours and in increasing the number of reading and working places.

The library’s operating costs have remained virtually the same during this period. However, as costs have increased all the time, the efficiency required from the library has meant a reduction in the number of staff in the library by about 15 person-years. In practice, the resource released has been used for the library collection, the price increase of which is around 100,000 euros per year.

Our library is very effective. The download price of digital material has been decreasing (last year € 1.26) and the total cost divided to each member of the university staff and students was about 400 euros. With this University’s contribution, each member of the academia gets the library resources and services described above.

Jarmo Saarti, kirjaston johtaja | Library director

Jaa tämä / Share this
Share

Big Data, tekoäly, sote, tietosuoja-asetus… BMF:n kevätseminaari 2018

(Please, scroll down to read a short summary in English.)

Tietoasiantuntijan täytyy pysyä ajan tasalla monenlaisista asioista. Lääketieteen ja lähialojen suomalaisten kirjasto- ja tietopalveluammattilaisten yhdistyksen Bibliothecarii Medicinae Fenniae (BMF) ry.:n tämänvuotinen kevätseminaari kokosi yhteen esityksiä monesta ajankohtaisesta aiheesta, jotka vaikuttavat eri alojen tietoasiantuntijoiden ja erityisesti terveystieteiden tietoasiantuntijoiden työhön.

Pääpuhujana oli dosentti Ilkka Kunnamo (Duodecim Oy) aiheenaan tyhjentävästi Big Data. Hän aloitti “big data” -käsitteen kuvailun neljän V:n avulla, jotka viittaavat datan määrään (volume), datan moninaisuuteen (variety), datan syntyvauhtiin (velocity) ja datan totuudenmukaisuuteen (veracity). Mieleenpainuvaa oli, miten datan määrä kasvaa tällä hetkellä kiihtyvästi. Hyvinä esimerkkeinä hän mainitsi esimerkiksi, että vuonna 2012 vuosittain ilmestyvien uusien lääketieteellisten artikkeleiden määrä ylitti yhden miljoonan rajan, tai että yksi genomisekvensoija tuottaa viidessä kuukaudessa noin 650 teratavua dataa. Siinä on haastetta niin tutkijoille kuin tietoasiantuntijoillekin! Kunnamo esitteli myös visioita siitä, miten tulevaisuudessa meistä kerättyä moninaista datamäärää, kuten vaikkapa genomiikka- tai metabolomiikkatason tietoa, voitaisiin hyödyntää tehokkaammin terveydenhuollossa esimerkiksi mietittäessä lääkityksen aloittamisen hyötyjä potilaalle suhteessa siitä mahdollisesti potilaalle aiheutuviin sivuvaikutuksiin ja hänen kokemaansa elämänlaatuun. Kunnamo toi kuitenkin hyvin esille esityksensä lopussa, että vaikka tekoälystä saattaa olla apua esimerkiksi joidenkin sairauksien ennustemallien tuottamisessa, se ei korvaa laadukkaita satunnaistettuja kontrolloituja tutkimuksia (RCT). Kuten ihmistenkin tuottamaan dataan myös tekoälyn tuottamaan tietoon tulee suhtautua tieteellisen tutkimuksen edellyttämällä kriittisyydellä.

Ilkka Kunnamo puhui Big datasta.

Toinen kutsuttuja puhuja, johtava tietoasiantuntija (Helsingin yliopisto, Terkko Health Hub, kirjasto) Jukka Englund kertoi Iris.AI:sta, joka on tekoälypohjainen tiedonhaun assistentti. Yksinkertaistettuna esittelet tiedonhaun aiheesi ja tutkimuskysymyksesi  Iris.AI:lle lyhyellä englanninkielisellä  abstraktilla, jonka jälkeen Iris.AI tekee erilaisia “viitekarttoja” aiheestasi. Kun annat palautetta Iris.AI:lle sen tekemän haun hyvistä puolista ja kerrot, mikä meni huonommin, Iris.AI oppii aiheestasi enemmän ja pystyy tekemään sinulle osuvamman haun. Aivan automaattiseksi tiedonhaku ei kuitenkaan ole muuttumassa, sillä ihmistä tarvitaan aina antamaan palautetta ja opettamaan konetta; tekoäly ei päihitä ihmisälyä! Muun muassa Itä-Suomen kirjastopäivillä on tarjolla lisätietoa tästä aiheesta.

Jukka Englund kertoi Iris.AI:sta.

Kolmannen pidemmän esityksen aihe oli huippuajankohtainen EU:n tietosuoja-asetus, josta puhui kehittämispäällikkö Ulla Ahlblad-Bordi Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta (THL). Uuden EU:n tietosuoja-asetuksen (General Data Protection Regulation, GDPR) päätavoitteina on vahvistaa yksilön henkilötietojen suojaa ja yksilön oikeuksia mutta myös edistää tietojen liikkumista jäsenvaltioiden välillä.  Yksilön henkilötietojen suoja ei suinkaan ole uusi asia, mutta uusi EU tietosuoja-asetus ja uusi kansallinen tietosuojalaki tuovat joitakin uusia periaatteita mm. henkilötietojen käsittelyyn. Esimerkiksi tutkimustiedon kerääminen, tiedon käyttö ja sen tuhoaminen tai arkistointi on suunniteltava entistä tarkemmin, ja tietosuojaan liittyvät riskit on otettava huomioon jo tutkimuksen suunnitteluvaiheessa. Yhä enemmän painotetaan sitä, että tutkittavilta tulee kerätä vain ne henkilötiedot, jotka ovat tarpeen tutkimuksen tekemisen kannalta. Tutkittavalla saattaa olla oikeus tarkastaa hänestä kerätty tieto, ja etukäteen on mietittävä, miten tämä käytännössä toteutetaan. Uutena periaatteena on ns. tutkijan osoitusvelvollisuus eli on pystyttävä osoittamaan, että tietosuoja-asetuksen periaatteita on noudatettu.  Myös oikeus tulla unohdetuksi, jatkuva päivitysvelvollisuus ja mahdollisuus siirtää tiedot järjestelmästä toiseen ovat uusia määräyksiä. EU-tason tietosuoja-asetusta täydennetään ja täsmennetään kansallisella lainsäädännöllä, jonka on tarkoitus tulla voimaan samaan aikaan eli 25.5.2018, kun tietosuoja-asetusta aletaan soveltaa kaikissa jäsenmaissa.

Tuulevi Ovaska piti esityksen sote-uudistusta sivuavasta aiheesta.

Lyhyitä, 10-15 minuutin puheenvuoroja oli ohjelmassa jäsenistölle tehdyn kutsun pohjalta saatu mukaan neljä, joista kaksi UEFin kirjastosta. Erikoissuunnittelija Mari Mäkinen (THL) kertoi palvelujen kokeilevasta kehittämisestä otsikolla Tietoaineistot tehokäyttöön ja informaatikko Arja Kunnela (Jyväskylän ammattikorkeakoulu) otsikon JAMK – local global library in Finland! alla muun muassa monimuoto-opiskelun ja etätyön sekä koulutusmyynnin ja kansainvälisten hankkeiden kirjaston palveluille asettamista haasteista.

Tuulevin lyhyt esitys Uutishuoneesta, hyvää päivää! kertoi kirjaston viestinnän uudelleen organisoitumisen tarinan, joka on pian luettavissa kirjaston vuosikertomuksesta. Toisen esityksen — Sote-uudistusta odotellessa — aiheesta on julkaistu artikkeli Arja Halkoaho, Kirsi Luoto, Tuulevi Ovaska, Jarmo Saarti, Tuomas Selander: Supporting the medical research and daily work at the hospital – analysing the library and information services at the Kuopio University Hospital.  Journal of the European Association for Health Information and Libraries 2018;14:9-14, ja puheenvuoro Kirsi Luoto, Tuulevi Ovaska, Jarmo Saarti: Yliopistosairaaloiden kirjasto- ja tietopalveluita ei tule unohtaa sote-uudistuksessa. Sosiaalilääketieteellinen aikakauslehti 2018;55:172–174.

BMF:n seminaarit ovat ajankohtaisen tietoannin lisäksi aina myös erinomaisia verkostoitumistilanteita ja -tapaamisia, joissa sekä kohtaa uudelleen että tutustuu uusiin alan kollegoihin koko maasta.

Esitysten materiaalit ovat saatavilla BMF:n sivuilla.

Briefly in English: Bibliothecarii Medicinae Fenniae (BMF) is a professional association for medical and health librarians and information professionals in Finland. BMF’s spring seminar 2018 included presentations about Big Data, Articificial Intelligence in information retrieval, EU’s General Data Protection Regulation (GDPR), service development, libraries as both local and global services, library communications reorganisation and university hospital library services in the context of the health and social services reform.

Virpi Lindi, tietoasiantuntija | information specialist
Tuulevi Ovaska, erityistietoasiantuntija | information specialist & communications coordinator
Opetus- ja tietopalvelut | Training and information services

Kuvakollaasit | Photo collages: Katri Larmo | BMF

Jaa tämä / Share this
Share

Painettujen kurssikirjojen 10 lainatuinta vuonna 2017 | Most borrowed course books in 2017

(Please, scroll down to read in English.)

Vuoden 2017 lainatuimmat suomenkieliset kurssikirjat Itä-Suomen yliopiston kirjastossa olivat pääasiassa menetelmäoppaita. Lukuihin sisältyvät sekä lainat että lainojen uusinnat:

  • Tutki ja kirjoita / 2 392 (4 eri painosta)
  • Laadullinen tutkimus ja sisällönanalyysi / 2 318 (2 eri painosta)
  • Käyttäytymistieteiden tilastolliset menetelmät / 1 986 (2 eri painosta)
  • Johdatus laadulliseen tutkimukseen / 1 672
  • Ihmisen psykologinen kehitys / 1 308 (2 eri painosta)
  • Ikkunoita tutkimusmetodeihin 2 / 1 167 (3 eri painosta)
  • Haastattelu: tutkimus, tilanteet ja vuorovaikutus / 1 096
  • Laadullinen tutkimus / 1 087 (2 eri painosta)
  • Haastattelun analyysi / 1 005
  • Yritysrahoitus / 898 (2 eri painosta)

UEF Library’s five most borrowed course books in English in 2017:

  • Managing & organizations : an introduction to theory and practice / Stewart R. Clegg, Martin Kornberger, Tyrone S. Pitsis.
  • Modern social theory : an introduction / edited by Austin Harrington.
  • Exploring corporate strategy : text & cases / Gerry Johnson, Kevan Scholes, Richard Whittington.
  • International organizations : politics, law, practice / Ian Hurd.
  • Engaging troubling students : a constructivist approach / Scot Danforth, Terry Jo Smith.

Tapio Lehtinen, tietopalveluneuvoja | information services advisor
Tietoaineistopalvelut | Collection services

Jaa tämä / Share this
Share

Tieteellisten julkaisujen avoimuus vuonna 2017 | UEF Open Access statistics 2017

(Please, scroll down to read a summary in English.)

Itä-Suomen yliopiston vuoden 2017 julkaisuluvut alkavat olla likipitäen valmiina ja on aika katsoa yliopistomme avoimuuden edistystä tilastolukujen avulla. Pääpaino on vertaisarvioitujen artikkeleiden avoimuuden kehittymisessä, mutta vilkaisemme myös opinnäytetöiden avoimuutta.

Hyvät uutiset alkuun: avoimuuden osuus on kasvanut mukavaa tahtia — vauhti jopa kiihtyy. Avoimesti julkaistujen tieteellisten artikkelien määrä on noussut vuoden aikana 8 prosenttiyksikköä. Tilastojen valossa voi sanoa, että kehitys on ollut kirjaston tarjoaman rinnakkaistallennuspalvelun ansiota — rinnakkaistallennuksen avulla avoimeksi saatettujen artikkelien osuus on samassa ajassa kasvanut 6,5 prosenttiyksikköä, kun taas Open Access ja hybrid -julkaisukanavissa julkaistujen artikkelien osuus on pysynyt miltei samana.


Kaaviossa RT tarkoittaa kaikkia rinnakkaistallenteita, RT+ tarkoittaa rinnakkaistallenteita joiden avulla on oikeasti saatu avattua aineistoa, jota ei muutoin olisi avoimesti verkossa luettavissa. RT-kategorian tallenteet ovat siis jo valmiiksi avoimesti saatavilla eikä tällä edistetä avoimuutta.

Rinnakkaistallennustyyppi Julkaistu OA-lehdessä tai avoimena artikkelina hybrid-lehdessä Rinnakkaistallennettu
RT X X/-
RT+ X

Avoimien aineistojen rinnakkaistallennusta tehdään kuitenkin lisenssien sen salliessa, sillä sen avulla julkaisujen näkyvyys paranee sekä pystymme paremmin takaamaan artikkelien saatavuuden pitkällä aikavälillä. RT+ kategoriassa tapahtuva muutos on kuitenkin se, jossa eniten toivomme tapahtuvan kasvua. Seuraavassa kaaviossa listataan tarkemmin Itä-Suomen yliopiston julkaisuarkisto eRepoon rinnakkaistallennettujen artikkelien
RT/RT+ suhdelukuja tiedekunnittain.

Kaaviosta nähdään kuinka terveystieteissä sekä luonnontieteissä rinnakkaistallentaminen edistyy myös RT+ kategoriassa hyvää vauhtia. Yhteiskuntatieteissä ja humanistisella alalla kehitys on maltillisempaa, taustasyynä tähän tieteenalakohtaiset erot julkaisukulttuurissa ja lehtien käytänteissä. Varsinkin kotimaisten lehtien suhtautumisessa rinnakkaistallentamiseen on vielä haasteita, mutta asiaa pyritään kehittämään kansallisen Kotilava-hankkeen avulla.

Verrattaessa OA-lukuja toisiin korkeakouluihin selviää, että luvuissamme olisi vielä parantamisen varaa. Asetumme kansallisessa vertailussa tukevasti puolivälin tienoille, mutta jo 10 % korotus lukuihimme veisi UEF:n lyhyen aikavälin tavoitteeseemme, jossa puolet artikkeleistamme olisi avoimesti saatavilla. Tämän tavoitteen saavuttaminen ei edellyttäisi kuin reilun 200 rinnakkaistallennuksen lisäystä vuositasolla (RT+) UEFin tutkijoilta.

Yliopisto OA:n osuus RT+ artikkelien lkm
Jyväskylän yliopisto 62,8 753
Hanken 57,9 73
Turun yliopisto 49,8 472
Lapin yliopisto 45,7 5
Tampereen yliopisto 45,7 244
Itä-Suomen yliopisto 40,4 225
Taideyliopisto 40 4
Kaikki yliopistot 39,9 2556
Helsingin yliopisto 39,7 463
Oulun yliopisto 39,4 309
Tampereen tekn. yliopisto 38,4 212
Lappeenrannan tekn. yliopisto 37,2 4
Åbo akademi 32,6 21
Aalto yliopisto 30,6 277
Vaasan yliopisto 21,9 9

Taulukon tiedot Jyrki Ilvan keräämästä aineistosta, OA-julkaisujen osuus korkeakoulujen vuoden 2017 vertaisarvioiduista artikkeleista (A1-A4), Jyrki Ilva, Tiedot kerätty Juulista 26.3.2018

Rinnakkaistallenteiden lisäämiseksi kirjasto on tehostamassa viestintäänsä tutkijoiden suuntaan. Tavoitteenamme on lähettää muistutusviesti kaikille niille tutkijoille, joilta emme ole saaneet rinnakkaistallennettavaa artikkelia joko SoleCris-julkaisutietolomakkeella tai eRepo-sähköpostilla (erepo at uef.fi). Tutkijoilta saadun palautteen mukaan he kaipaavat muistuttelua rinnakkaistallentamisesta ja tähän huutoon pyrimme nyt vastaamaan. Muistutusviestien lisäksi tulemme jatkamaan laitoksilla vierailua joko avoimen kutsun perusteella tai kirjaston koulutustarjottimelta räätälöidyn tilauksen mukaisesti.

Gradut avoimempaan suuntaan

Vuodesta 2018 näyttäisi tulevan hyvä vuosi gradujen avoimuudelle. Neljännes vuodesta on takana ja yli puolet UEFin graduista on saatu avoimesti verkkoon. Toki vuoden 2018 OA-luku on vielä hyvin altis muutoksille, mutta tällä hetkellä kehitys näyttää todella positiiviselta. Taustalla avoimuuden positiiviseen kehitykseen uskomme ainakin osittain olevan uusitun gradujen tarkastukseenjättölomakkeen, jonka avulla opiskelijan on helpompi antaa lupa avoimeen julkaisemiseen. Myös opiskelijoille tiedottamista on lisätty, ja ohjaajatkin ovat ryhtyneet suosittelemaan töiden avaamista yhä enemmän, eikä näin ollen voikaan sanoa, että avoimuuden kehitys olisi saavutettavissa vain teknisin keinoin, tai että se olisi ylipäätään helppoa.

Briefly in English: The number of open access publications in UEF has increased 8% in one year, mainly because of self-archiving (UEF eRepository) . In national comparison UEF is midway. Feedback from the researchers is that they need reminders, so the library aims to contact all those researchers who have not submitted an article for self-archiving either via the SoleCris form or by email to erepo[at]uef.fi. In addition, we will continue visiting units either by an open invitation or based on a booking through the library’s training menu.

Antti Laurila, tietojärjestelmäasiantuntija | IT Systems Specialist
Laura Hämäläinen, tietopalveluneuvoja | Information Services Advisor
Verkko- ja julkaisupalvelut | Library IT and Publishing services

Jaa tämä / Share this
Share