Vastaavatko kirjaston lehtikokoelmat tutkijan tarpeisiin? | Filling a reseacher’s needs – are the library’s journal resources enough?

(Please, scroll down to read briefly in English.)

Itä-Suomen yliopiston kirjasto hankkii vuosittain kolmella miljoonalla eurolla tietoaineistoja yliopistoyhteisön käyttöön. Käytännössä tämä tarkoittaa esimerkiksi yli 32 000 tilattua ja maksettua e-lehteä eri tieteenaloilta, puhumattakaan muista lukuisista painetuista ja sähköisistä tietoaineistoista. Nämä kaikki aineistot löytyvät UEF-Finnasta.

Aineistohankinnan tärkein lähtökohta ovat käyttäjät, se että hankitut tietoaineistot vastaavat tarpeita. Yksi keino asian tarkastelemiseksi on tehdä bibliometrista tutkimusta, lähdeanalyysia. Lähdeanalyysissa aineisto kootaan julkaisujen lähdeluettelosta. Tässä tapauksessa tehdään varsin kevyttä lähdeanalyysia ja kartoitetaan lähinnä, mitä julkaisuja tekijä on julkaisussaan käyttänyt lähteinä ja mitkä näistä julkaisuista löytyvät ns. oman kirjaston kokoelmista. Lähdeanalyysia voidaan käyttää myös muihin tarkoituksiin, kuten mm. selvittämään eri tieteenalojen julkaisukäytäntöjä tai tieteellisen tiedon leviämistä tieteenalalta toiselle.

Kokoelmien relevanttiuden mittaamisen ja tarkastelun taustalla on paitsi aito halu varmistua käyttäjien ja aineistojen kohtaamisesta, myös kirjaston toimenpideohjelman kirjaus: “kirjaston tutkimusaineistot tukevat yliopiston valitsemia strategisia tutkimusalueita.

Lähdeanalyysin kohteeksi valittiin neurotieteet ja sieltä yhden tutkijan vuosina 2013-2017 julkaistut artikkelit. Tutkijan julkaisutiedot kerättiin SoleCRIS-tutkimustietokannasta ja mukaan valittiin kymmenen julkaisuvuoden perusteella uusinta tieteellistä aikakauslehtiartikkelia, joissa tekijä mainittiin ensimmäisenä tekijänä.

Mitä lähdeanalyysi näyttää? Onko kirjaston lehtikokoelma ollut riittävä huipputason tutkimusalueella yhden tutkijan julkaisujen näkökulmasta? Onko tutkija saanut tarvitsemansa julkaisut kirjaston kokoelmista? Mitä “kirjaston kokoelmissa” sitten tarkoittaa? Käytännössä sitä, että käyttäjä pääsee lukemaan lehden artikkeleita, ja varsinkin kaikkein uusimpia, ilman minkäänlaista viivettä.

Lähdeanalyysin aineisto koostui kymmenestä artikkelista, joissa oli yhteensä 426 lähdeviitettä. Lehtiartikkeliviitteitä oli 421, kolme kirjaviitettä ja kaksi nettiviitettä. Lehtiartikkeliviitteet olivat 165 eri lehdestä, joista oman kirjastomme kokoelmiin on tilattu 129 lehteä. Täysin avoimia, Open Access (OA) -lehtiä oli 19 ja ei-tilattuja lehtiä 17. Mainittakoon myös, että kolmesta kirjasta kaksi oli OA-julkaisua.

 

Lähdeartikkeleiden (n 421) julkaisuvuodet

Viimeisellä periodilla tarkasteltuna lähdeartikkeliviitteistä eniten oli julkaistu vuosina 2012 (n 44) sekä 2014 (n 44). Kaikkiaan 358 lähdeartikkelia löytyi kirjaston kokoelmiin tilattujen 129 lehtinimikkeen joukosta. Tämän perusteella voisi sanoa, että kirjaston lehtikokoelmat vastaavat tutkijan tarpeisiin.

Pika-analyysin perusteella tuon 421 artikkelin joukosta noin 36 % oli avoimesti verkossa. Näistä valtaosa, yli 100 artikkelia oli luettavissa PubMed Centralin kautta, muut yksittäisinä artikkeleina. Osa artikkeleista oli ns.  Final draft -versioita. Tällainen rinnakkaistallennettu artikkeli ei ole vielä lopullisessa muodossaan, vaan on kirjoittajan kustantajalle lähettämä vertaisarvioinnin läpikäynyt korjattu versio, jossa kustantajan lopullinen taittotyö ei näy. Tähän verkossa  saatavilla olevaan artikkelijoukkoon tulevat lisäksi OA-julkaisuissa olleet 44 artikkelia.

Mitä jäi sitten löytymättä joko kirjaston kokoelmista tai verkosta? Käytännössä yksi painettu kirja sekä 17 artikkelia, jotka olivat 11:sta eri lehtinimikkeestä. Tosin näistä 17 artikkelista 13 oli tilattavissa maksutta Varastokirjastosta. Täten ainoastaan 4 artikkelia oli sellaisia, joita ei saa maksutta luettavaksi. Kaiken kaikkiaan ei-tilattuja lehtinimikkeitä oli 17, tästä joukosta kokoteksti oli saatavilla verkosta silti 14:ssa tapauksessa.

Lopuksi vielä TOP 3 tämän lähdeanalyysin lehteä:

  • Selkeästi viitatuin lehti, kokoelmiimme tilattu vahva voittaja oli Nature Genetics
  • hopeaa kokoelmiimme tilattu Journal of Alzheimer’s Disease
  • pronssia OA-julkaisu PLoS One.

Aivan hopean ja pronssin tuntumassa oli monta julkaisua miltei rinta rinnan hyvin pienillä eroilla.

Briefly in English:

University of Eastern Finland Library acquires information resources for the university community annual by EUR 3 million which mean access to more than 32,000 subscribed e-journals. The most important thing in acquiring the material is that the material meets the information needs. How do we know this? One way to find out this is to do a source analysis.

An exemplary source analysis focuses on Neurosciences and the material consisted of ten articles published by one researcher in 2013-2017. What does source analysis look like? Has the researcher got the necessary publications from the library’s collections? Ten articles contained a total of 426 references, of which 421 were the journal articles. There were 165 different journal titles: 129 subscribed e-journals, 19 open access (OA) -journals and 17 non-subscribed journals. 358 journal articles were found among the 129 subscribed e-journals ordered in the library’s collections. Based on this, it could be said that the library’s collections meet the needs of the researcher.

TOP 3 journals in this source analysis: the most referenced journal, a strong winner was Nature Genetics; Silver, Journal of Alzheimer’s Diseases; Bronze, OA publication PLoS One.

Kirsi Salmi, tietoasiantuntija | information specialist
Tietoaineistopalvelut | Collection services

Käännöksen oikoluku | English language checking: Urho Heinonen

Jaa tämä / Share this
Share

Koekäytössä: ACLS Humanities E-Book | Free trial: ACLS Humanities E-Book (HEB)

(Please, scroll down to read in English.)

ACLS Humanities E-Book on humanististen alojen tutkijoiden valikoima ja kokoama e-kirjapalvelu, joka käsittää yli 5000 nimekettä historian, teologian, kulttuurintutkimuksen, kielitieteen, sosiologian ja monien muiden tieteiden alalta. Kokoelma karttuu sadoilla kirjoilla vuosittain, ja sen aikaskaala ulottuu 1880-luvulta nykyhetkeen. Itä-Suomen yliopiston kirjasto on nyt saanut aineistolle vuoden mittaisen koekäyttölisenssin.

Kokoelmaan sisältyvät kirjat on koekäytön ajaksi ladattu UEF-Finnaan ja löytyvät sieltä esimerkiksi kirjoittamalla UEF-Finnan perushakuun ”ACLS Humanities”.  Kokoelmaa voi myös selata täällä. Yliopiston verkossa kirjat avautuvat suoraan, kotikoneelta käyttö onnistuu kirjautumalla ensin UEF-Finnaan omilla UEF-tunnuksilla.

Koekäyttö päättyy 31.7.2019, minkä jälkeen päätetään tilauksen jatkamisesta. Sitä ennen HEB-kokoelman koekäyttäjiltä toivotaan palautetta.


ACLS Humanities E-Book (HEB) is an e-book collection that offers over 5,000 titles selected by scholars across the humanities, with hundreds of new titles added each year. The collection includes monographs, critical studies, annotated primary sources, and essays ranging from the 1880s through the present. Now UEF Library has a one-year trial subscription to HEB.

The books included in the collection are accessible in UEF Finna. You can find them by typing “ACLS Humanities” in the basic search of UEF Finna. You can also browse the collection here. All books can be read in the campus network, and also remotely by logging into UEF Finna with your UEF username and password.

The trial will end on 31st July, 2019. After that, the Library will decide on the future subscription. Before that, please give feedback on HEB.

Jussi Hyvärinen, tietoasiantuntija | Information specialist
Opetus- ja tietopalvelut | Training and information services

Jaa tämä / Share this
Share

Onko kirjastoilla tulevaisuutta? — Itä-Suomen kirjastopäivät | Do libraries have a future? — Library Conference of Eastern Finland

(Please, scroll down to read a very short English summary.)

Mikä on kirjasto tulevaisuudessa ja onko kirjastolla tulevaisuutta? Sitä pohdittiin Itä-Suomen kirjastopäivillä 6.-7.6.2018 otsikolla ”Tulevaisuuden kirjasto – tietoautomaattiko?” Kirjastopäivien järjestelyistä vastasivat Itä-Suomen aluehallintovirasto, Itä-Suomen yliopiston kirjasto, Kuopion kaupunginkirjastoSavonia-ammattikorkeakoulun kirjasto ja Varastokirjasto. Luentosali oli täynnä väkeä eli osallistujia oli noin 160.

Tulevaisuustutkija Ilkka Halava (Prime Frontier Oy) aloitti seminaarin ajatusrakenteita rikkovalla alustuksellaan, jossa hän käsitteli jälkiteollista artistiyhteiskuntaa ja työn luonnetta siinä. Työn sisältö on enemmän kuin pelkästään ”se, mikä riittää”, koska sen pystyy kone tekemään. Ihmisen tekemään työhön kuuluu inspiroituminen ja yllättyminen ns. WAU. Koska some on media, ovat käyttäjät siirtyneet tiedon vastaanottajista lähettäjiksi. Kysymys vastuusta on näin ollen myös kaikilla. Tässä on yksi kirjaston tehtävistä jatkossakin: kasvattaa median käyttäjiä erottamaan tosi epätodesta niin vastaanottaessaan informaatiota kuin sitä lähettäessään. Vaikka kirjasto vastaa samoihin kysymyksiin kuin Google, on jälkimmäinen lyömätön siinä, että se on helposti saatavilla ja aikaa ei tarvitse käyttää itse hakemiseen. Miten kirjasto pystyy ratkaisemaan saman tarpeen? Halava ei synkistellyt tulevaisuutta vaan näki uudet ratkaisut mahdollistajina: immateriaalisuus on nousussa ja hänen mukaansa ”sivistysyhteisö tulee vuorovaikuttamaan”.

Kirjastopäivät jatkuivat toisiaan sivuavilla ajatuksilla. Toimituspäällikköä Riitta Raatikainen (Savon Sanomat) käsitteli valemedioiden ja perinteisen median suhdetta sekä sitä, mitä ihmiset pitävät totena. Hänen mukaansa tällä hetkellä 8 % suomalaisista pitää sosiaalista mediaa pääasiallisena tiedonlähteenään.

Yliopettaja Ilkka Kettusen (Savonia-ammattikorkeakoulu) näkökulma oli muotoilussa ja miten sen avulla suunnataan tulevaisuuteen. Sitä voi soveltaa mihin tahansa tehtävään työhön: aina on jotain, mikä on olemassa ja mistä lähdetään. Sallittua on kokeilu, innovointi ja olennaista on hahmottaa jotain, mitä ei ehkä vielä ole – Kettusen termein ”positiivinen illuusio”. Mukaan otetaan niin käyttäjät, työntekijät kuin johtajat. Saavutettuun ei jymähdetä, vaan uudistuminen jatkuu koko ajan. Hänen alustuksensa pohjalta keskustelutti jatkossa se, miten rikkoa tavanomaisuuteen käpertymisen kehä esimerkiksi kirjastotyössä? Miten kyetään saavuttamaan toistuvasti ”positiivinen illuusio”? Onko vastaus aito vuorovaikutteinen yhteistyö kirjaston toimintaympäristön kanssa? Uusien yllättävien yhteistyökumppaneiden löytäminen? Ehkä se ”sisätori”-ajatus, minkä Halava oli alustuksessaan maininnut?

Muotoiluteemalla jatkoi palvelupäällikkö Kari Lämsä (Helsingin kaupunginkirjasto) esitellessään tämän vuoden lopussa avattavaa Helsingin Oodi-kirjastoa. Sen sisältöjen ja palvelujen suunnittelu on aloitettu käyttäjien kanssa jo vuonna 2012. Uudessa kirjastossa on asiakkailla mahdollisuuksia monenlaiseen toimintaan: kansalaisten osallistumiseen ja osallistamiseen, esiintymiseen, juhlimiseen, opiskeluun, verstastoimintaan jne. ihan hengästymiseen asti. Suunnittelussa on hyödynnetty samoja elementtejä, joista Ilkka Kettunen omassa alustuksessaan puhui. Lämsäkin painotti sitä, että ei pidä yrittää tehdä valmista vaan kirjaston kysymyksessä ollessa kehitystyötä jatketaan yhdessä asiakkaiden kanssa senkin jälkeen, kun ovet on avattu.

Kirjastokentän kuulumisissa eri kirjastosektorit päivittivät kuulijoita nykytilanteestaan. Kirjaston johtaja Jarmo Saarti (Itä-Suomen yliopiston kirjasto) kertoi keskeisiä muuttujia tällä hetkellä olevan tieteen digitalisoituminen ja sen vaikutukset tietojärjestelmiin ja kokoelmapolitiikkaan; avoin tiede ja sen vaatimat palvelut muuttavat kirjastotyötä ja oppimisympäristöjen kehittäminen edellyttävät kirjastotilojen muutoksia ja lisäävät myös opetustehtäviä. Tulevaisuutta Saarti innovoi laajennetun todellisuuden kirjastoksi, jossa erilaisilla vepaimilla, kuten esim. älylaseilla, todellisuuden esineitä tai maisemia katsellessa näkee niihin liitettyjä tietoja tai tarinoita.

Jarmo Saarti

Jarmo Saarti

Kirjastotoimenjohtaja Päivi Savinainen (Kuopion kaupunginkirjasto) otti esille vuonna 2017 voimaan tulleen kirjastolain ja sen määrittämät tehtävät kirjastoille, kuten alueelliset kehittämistehtävät, jotka Itä-Suomessa kuuluvat Joensuun ja Kuopion kaupunginkirjastoille. Yleisten kirjastojen kirjastotyöstä on vähenemässä rutiinit, joita on automatisoitu. Omatoimikirjastot ovat kasvussa. Myös digitalisaatio näkyy kirjastotyössä paitsi e-aineiston käytön ja hankinnan kasvussa myös asiakkaiden tarpeissa saada apua digiongelmiinsa. Lukutaito on nyt ja tulevaisuudessa haasteellinen digitalisoituvassa ympäristössä.

Kirjaston johtaja Pekka Uotila (Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu) nosti esiin Theseuksen Suomen ammattikorkeakoulujen avoimen julkaisemisen foorumina, jossa ovat opinnäytteet, julkaisut ja artikkelit. Tulevaisuudessa ammattikorkeakoulujen kirjastot tukevat avoimuutta, ovat ketteriä toimijoita ja osa oppimis- ja osaamisympäristöjä.

Varastokirjaston kirjastonjohtaja Johanna Vesterinen kertoi yhtenä ajankohtaisena asiana edelleen olevan suunnitelman Varastokirjaston yhdistämisestä kansalliskirjastoon. Vuoden 2025 uutisotsikoihin Vesterinen arveli kirjaston pääsevän ajatuksella: ”Varastokirjaston lainat ovat maksuttomia”.

Kuntien välisestä yhteistyöstä puhui viestintäpäällikkö Minna Jaakkola (eMaaseutu-hanke). Kirjastojen kohdalla tämä voisi tarkoittaa esimerkiksi yhteistyössä toteutettavia kirjailijavierailuja, lukupiirejä tai muita tapahtumia. Tapaamisia kirjastokentän kesken tarvittaisiin tiedon ja osaamisen jakamiseksi. Näiden toteuttamisessa voisi hyödyntää digitaalisia välineitä, jotka pystyisivät tarjoamaan matalan tason kynnyksen yhteydenotoille. Vielä hän heitti esiin ajatuksen kirjastojen yhteisestä asiakkuudesta – yhteisestä kirjastokortista ja ”jopa mobiiliasiakkuudesta”.

Tietoasiantuntija Maarit Putous (Itä-Suomen yliopiston kirjasto) ja allekirjoittanut esittelivät yhden tekoälyä käyttävän itsensä tutkijan assistentiksi tituleeraavan sovelluksen nimeltään Iris.AI. Se on nimenomaan tiedonhakuun ja tutkimusten seulontaan kehitteillä oleva tekoälyyn perustuva ”robotti”, joka oppii koko ajan hakujen myötä. Iris.AI paitsi hakee dokumentteja myös ikään kuin ”lukee” ne ja tarjoaa käyttäjälleen niistä relevanteimmat – kehitetty säästämään tutkijan aikaa, ja näin sitä markkinoidaankin. Kansainvälisessä kehittämistiimissä ei juuri kirjasto näy millään tavalla, mutta tutkimuskirjastoille sitä tullaan myymään. Miksi kirjastoissa ei tällaisia kehitetä ja tehdä? Miksi periaatteessa juuri tämän asian osaavin asiantuntijajoukko on tämän ulkopuolella? Mikä osaaminen/taito/tapa tehdä työtä meiltä puuttuu, että emme kykene näkemään jotain niin olennaista asiaa työssämme kuin tiedonhaun ja –hankinnan helpoksi tekeminen? Putous demosi Iris.AI:ta ja kertoi sen olevan vielä aika keskeneräinen. Yksi suurimmista ongelmista siinä on tällä hetkellä tietoaineisto, josta se hakee. Taustalla on Open Access -aineistoa, koska maksumuurit estävät tieteellisten kustantajien julkaisuihin pääsyn. Iris.AI puhuukin tällä hetkellä hyvin vahvasti avoimen tieteen puolesta.

Arja Juntunen ja Maarit Putous

Arja Juntunen ja Maarit Putous

”Tieteellisen tietämyksen avaaminen kaikille” on yksi peruste tieteen avaamisen puolesta, sanoi kirjaston johtaja Jarmo Saarti (Itä-Suomen yliopiston kirjasto) aloittaessaan alustuksensa avoimesta tieteestä ja avoimesti saatavilla olevista julkaisuista. Vaikka avoin tiede on erityisesti tieteellisten kirjastojen laajenevaa tehtäväkenttää, kuuluu hänen mukaansa ”kirjastoalan yleissivistykseen tuntea ja tietää perusteet avoimesta tieteestä ja avoimesti saatavilla olevasta aineistosta”. Koska avoin tiede on avannut paljon resursseja ja tietoaineistoja, on yksi kirjastojen tehtävistä opastaa tutkitun tiedon lähteille. Lopuksi hän kysyi: ”Mikä on avoimien julkaisujen rooli kirjastojen kokoelmissa ja luetteloissa?” Hän myös muistutti, että tämä on vasta alkua digitaalisen tieteen nopeassa kehityksessä.

Vauhdikas esitys oli projektipäällikkö Ari Tarkiaisella (Karelia-ammattikorkeakoulusta), kun hän puhui tekoälystä ja roboteista sekä työelämässä että arjessa. Hänenkin esitelmässään nousivat samat teemat kuin aiemmilla puhujilla: omia ajattelutapoja pitää kyseenalaistaa koko ajan tietoa ja ymmärrystä lisäämällä; yhteistyö on tärkeää osaamisvajeiden korjaamiseksi; innovaatiot, luovuus, innostus ja kokeilut kunniaan; sekä sen muistaminen, että ”tulevaisuus on tässä ja nyt”.

Kirjailija Johanna Sinisalo kuvitti kiinnostavasti tieteiskirjallisuuden visioita roboteista otsikolla ”Peltipalvelijoista tekoälyyn – tieteiskirjallisuuden visiot roboteista ja meistä”. Vahvimpana mieleeni on jäänyt hänen esittämistä kuvista nainen, joka istui kylpytakissa valmistautumassa juhliin, ja robotti (linnunjalkoja muistuttavin raajoin – ei siis pullea robotti), laittoi hänen hiuksiaan samalla hoitaen naisen kynsiä. Rouvaansa odottava kiireiseltä näyttävä viiksekäs mies näkyi peilistä.

Johanna Sinisalo

Johanna Sinisalo

Jopa joka kuudes lapsi on vailla valmiuksia jatko-opintoihin, työelämään tai aikuisuuteen, kertoi kirjastotoimen ylitarkastaja Eeva Hiltunen (Itä-Suomen aluehallintovirasto). Hänen mukaansa heikko lukutaito on yhteiskunnallinen riski koulutustasolle, työllisyydelle ja jopa yhteiskuntarauhalle. Uudessa kirjastolaissa on tavoitteena lukemisen ja kirjallisuuden edistäminen sekä yhteiskunnallisen ja kulttuurisen vuoropuhelun edistäminen. Kuntien kirjastoilla on yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa tehtävänä edistää lukemiskulttuuria ja monipuolista lukutaitoa. Nyt kehittämiskohteina on mm. lastenkirjastotyö sekä lukutaidon ja lukemisen edistäminen. Toiminnan onnistumista arvioidaan kirjastojen osalta niin, että kirjastojen tilastoraporttia tehtäessä huomioidaan erityisesti lasten lukeminen ja lukutaidon edistäminen.

Päivät päättyivät Lasten yliopisto –hankkeen esittelyyn, jonka teki rehtori Soili Meklin (Snellman-kesäyliopisto). Tämän yliopiston yhtenä mottona on ”ilman innostusta ei ole oppimista”. Vuosittain on tiedekasvatusta 1400 opetustuntia ja osallistujia on 400 lasta. Luonnontieteet, tekniikka ja humanistiset aineet ovat tällä hetkellä mukana. Opettajat ovat pääosin Itä-Suomen yliopistosta ja ohjaajina toimivat opettaja- ja lastenohjaajaopiskelijat. Meklin pohti, mitä kirjastot ja Lasten yliopisto voisivat tehdä yhdessä: sisällöntuotantoa, tilayhteistyötä, Makers Labeja? Meklin heitti kirjastoille avoimen kysymyksen siitä, mitä muuta voisi olla. Yhteistyön pallo on siis kirjastoilla. Lopuksi saliin marssi kolme opiskelijaa, iältään 7-10 vuotiaita. Yksi heistä vastasi kysymykseen, mikä tänään on ollut kiinnostavinta suunnilleen näin: ”Kun kaivettiin ukon sisuksia?” Anatomia oli kaiketi tullut tutuksi.

Esitysten diat Aluehallintoviraston sivuilla.

Teräshylly vauhdissa kaupunginkirjastolla Kuopion kaupunginkirjaston ja Varastokirjaston järjestämässä iltatilaisuudessa.

Short summary: Do libraries have a future? That was the theme of the Library Conference, or the Library Days, of Eastern Finland, on 6th and 7th June 2018. There were 160 participants, also from other parts of Finland. All the presentations (In Finnish) can be found on the page of the Regional State Administrative Agency  that was one of the organisers. The others were the Kuopio City Library, the National Repository Library, the Savonia University of Applied Sciences Library and Information Services, and the University of Eastern Finland Library. The themes of the presentations ranged from artificial intelligence to the Childrens’ university, from fake news to design, and from robotics to open access.

Arja Juntunen, palvelupäällikkö | head of services
Asiakaspalvelut | Customer services

Osa kuvista & englanninkielinen tiivistelmä | Some of the photos & Short summary in English
Tuulevi Ovaska, erityistietoasiantuntija | information specialist & communications coordinator
Opetus- ja tietopalvelut | Training and information services

Jaa tämä / Share this
Share

Savonlinnan kirjojen muuttomatka | Savonlinna’s books on the move

(Please, scroll down to read in English.)

Itä-Suomen yliopiston toimintojen loppuminen Savonlinnassa tarkoitti myös Savonlinnan kampuskirjaston sulkemista. Kirjasto sulki ovensa lopullisesti 31.5.2018.

Kirjaston lakkauttamiseen sekä toiminnan siirtämiseen liittyy monenlaisia työvaiheita. Kirjaston kyseessä ollessa ovat kirjakokoelmat varmaankin se työläin muutettava. Siirtojen suunnittelu aloitettiin hyvissä ajoin syksyllä 2017, ja pitkin talvea tehtiin tarkistuksia siirtyvän aineiston seulomiseksi. Tässä yhteydessä poistettiin vanhentunutta aineistoa. Suurimman työn tekivät Savonlinnan kirjaston työntekijät, mutta myös muilla kampuksilla osallistuttiin suunnitteluun ja siirrettävien kirjojen valintaan.

Savonlinnan kirjastosali ennen sulkemista. Hyllyt täynnä luettavaa!

Kirjaston työntekijät seulovat siirrettäväksi sovittuja kirjoja hyllyistä. Loput kirjat jäävät odottamaan poistamista.

Suunnittelu tehtiin siis huolella. Kesäkuun 2018 kaksi ensimmäistä viikkoa oli suunnitellun  toteuttamista eli kirjojen kiireistä järjestelyä pakkaamista ja muuttoa varten.

Kesäkuun 18. päivänä muuttofirma pakkasi siirrettävät kirjat tarkoin merkittyihin muuttolaatikoihin odottamaan kuljetusta. Pääosa kirjoista siirrettiin Joensuuhun, jonkin verran sijoitetaan myös Kuopioon.

Muuttolaatikot saapuvat Joensuuhun 19. kesäkuuta.

Kirjalaatikot siirrettiin Joensuun kampuskirjaston saleihin odottamaan tietokantakäsittelyä ja purkamista hyllyihin. Savonlinnasta muutettiin Joensuuhun yhteensä noin 250 laatikollista kirjoja.

Jokaiseen kirjaan tehtiin tietokannassa muutoksia, ja jokainen kirja hyllytettiin kirjastosaleihin, joko lopulliselle paikalleen taikka väliaikaiseen hyllyyn odottamaan jatkokäsittelyä. Kaikki kirjat olivat heti kirjaston asiakkaiden lainattavissa ja haettavissa UEF-Finnassa.

Työnohjausta.

Kirjojen käsittelyä hyllytettäväksi.

Kuopion kampuskirjastosta saatiin apujoukkoja työhön. Kaunokirjallisuuden hyllytys menossa.

Kirjastolaiset urakoivat Savonlinnan muuttokuorman paikoilleen kolmessa päivässä. Kaikkiaan 12 074 kirjaa käsiteltiin ja hyllytettiin.

The fact that the University of Eastern Finland’s operation in Savonlinna ended meant also closing down the Savonlinna Campus Library. The library closed its doors permanently 31st May, 2018. The plans for transferring Savonlinna’s book collections began in autumn 2017. During the winter, revisions for screening and selecting the material to be transferred took place. In June 2018, the books were packed and moved to the campus libraries, and the majority of it, approximately 250 boxes filled with books, went to Joensuu. Then the necessary changes in the databases were made for the books and they were shelved in temporary or final locations in the library’s halls. All books were immediately borrowable for customers and searchable in UEF Finna. In total, 12,074 books were processed and shelved in three working days.

Riitta Porkka, palvelupäällikkö | head of services
Mikko Meriläinen, tietoasiantuntija | information specialist
Tietoaineistopalvelut | Collection services

Jaa tämä / Share this
Share

UEFin julkaisutoiminta: määrää ja laatua | UEF publishing: quantity and quality

(Please, scroll down to read in English.)

Itä-Suomen yliopiston tutkijoiden julkaisujen määrä on vakiintunut noin 3500 vuosittaiseen julkaisuun. Tämä luku kuvaa hyvin sitä tieteellisen julkaisemisen perussääntöä, että yksi tutkija tuottaa keskimäärin pari julkaisua vuodessa. Tosin jos tarkastellaan yksittäisiä tutkijoita, hajonta on yliopistossammekin suurta: ahkerimmat julkaisevat kymmeniä julkaisuja vuodessa.

Julkaisufoorumiluokituksia tarkasteltaessa voidaan havaita selkeä siirtymä kohti korkeamman julkaisufoorumiluokituksen julkaisuja monografioissa. Sen sijaan lehtien ja sarjojen julkaiseminen on säilynyt samankaltaisena viime vuosina. Näyttäisi myös siltä, että konferenssijulkaiseminen on alkanut hiipua viime vuosina.

Avoin julkaiseminen on myös edennyt hyvin yliopistossamme. Olemme jo saavuttaneet 40 %:n avoimuuden asteen ja tavoitteena oleva 50 % parin seuraavan vuoden aikana näyttää siten olevan mahdollista saavuttaa.

The number of publications by researchers from the University of Eastern Finland has stabilized around to 3500 annual publications. This is according to the basic rule of scientific publishing that one researcher produces on average a couple of publications per year. However, if we look at individual scientists, scattering is great: the most active publish dozens of publications a year.

When reviewing the Publication forum ratings, there is a clear transition towards higher publication forums in monographs. Instead, publication in journals and series has remained similar in recent years. It seems also that conference publishing has begun to decline.

The open access publishing has also developed well in our university. We are about to approach the degree of openness of 40% and the target of 50% in the next couple of years seems to be achievable.

Jarmo Saarti, kirjaston johtaja | Library director
Jukka Kananen, palvelupäällikkö | Head of services
Verkko- ja julkaisupalvelut | Library IT and Publishing services

Jaa tämä / Share this
Share