Datatuen kehittämishanke kesän kynnyksellä | Data support project on the verge of summer

(Please, scroll down to read in English)

Tiivis kevät on takana. Nyt on hyvä hetki koota tähän asti karttunutta tietoa ja ymmärrystä UEFin tutkimusdatatuen kehittämisestä ja itsellekin muistutella, mitä kaikkea on jo keretty tekemään ja mitä on edessä.

Vaikka fyysisesti olemme enemmän tai vähemmän jämähtäneet etätyöpisteisiimme, virtuaalisesti olemme liikkuneet ahkerasti yliopiston kampuksilla osastoilta ja laitoksilta toisiin ja tutustuneet aikamoiseen asiantuntijajoukkoon. Nimet ja usein myös naamat alkavat olla etenkin kirjastolla tuttuja. Eri asia on, miten hyvin nimet ja naamat sitten yhdistyvät, kun syksyn tullessa siirrytään fyysisestikin Careliaan.

Tiivistimme edellisessä blogitekstissämme hankkeen tavoitteeksi kehittää perusta toimivalle, moniammattilaista osaamista tarvitsevalle ja hyödyntävälle tutkijalähtöiselle datatuelle. Totesimme myös, että hankkeen aikana uudelleen muotoillut datatuen palvelut käynnistetään, niitä testataan ja niistä viestitään. Tavoitteet ovat pysyneet samoina, ja niiden tärkeys on muutaman kuukauden aikana vain vahvistunut. Samalla on todettava, että vaikka tavoite on selkeästi ilmaistu ja ytimekäs, sen vaativuus on tullut selvääkin selvemmäksi.

Kokouksia ja webinaareja

Arjen työvälineet lukuisine tietokanavineen eivät enää aiheuta kovin suurta hämmennystä. Teams ja vähintäänkin oman hankkeen kansiorakenne on siis alkanut tuntua tutulta ja Heimosta osaa jo kaivaa yhtä ja toista tärkeää tietoa. Erityiskiitos kuuluu myös avointa toimintakulttuuria hienosti kunnioittaville kirjaston verkkosivuille. Ne palvelevat sekä henkilökuntaa että UEFin ulkopuolisia.

Hankkeen ohjausryhmä on kokoontunut säännöllisesti kuukausittain ja laajempi datatuen verkosto sekin kerran kuussa. Välillä on jo kerennyt tulla ihmetys, joko nyt taas kokouskutsua ja asialistaa olisi laitettava menemään. Tiivis kokoustaminen on kuitenkin pitänyt meidät itsemmekin hyvin ajan tasalla, mitä on tullut tehtyä ja mihin seuraavaksi pitäisi katse kiinnittää.

Suunnittelijan tehtävänkuva on avannut mahdollisuuksia osallistua henkilöstökoulutukseen ja vilkkaana käyvään keskusteluun tutkimusaineistojen hallinnan ympärillä. Olemme käyneet virtuaalisesti esimerkiksi Kansalliskirjaston, Tietoarkiston, CSC:n ja TSV:n järjestämissä tilaisuuksissa ja perehtyneet aineistojen kuvailun, vastuullisen tieteen, aineistojen uudelleenkäytön ja tieteenalakohtaisten data-asiantuntijoiden työnkuvan kysymyksiin.

Haastatteluja ja työpajoja

UEFin eri yksiköihin kuuluvien ja eri tieteenaloja edustavien henkilöiden haastattelut ovat olleet äärettömän mielenkiintoisia. Parikymmentä tapaamista takanamme voimme sanoa, että olemme saaneet monipuolisen kattauksen tutkimuksen, opetuksen ja hallinnon tutkimusdata-asioiden arkeen. Pakollinen etätyö on luultavasti madaltanut kynnystä haastattelujen järjestämiseen, sillä niihin käytettävä aika on ollut suhteellisen helppo sovittaa töiden lomaan eikä haastateltavien ole tarvinnut valmistautua tapaamisiin ennakolta. Pääsääntöisesti kaikki, joita olemme kysyneet haastateltaviksi, ovat siihen suostuneet ja tapaamisissa on ollut myönteinen ja kiinnostunut vire. Suuret kiitokset tätäkin kautta!

Kevään aikana hankkeen painopiste on ollut datatuen verkoston toimijoissa. Työpajoissa on pohdittu toimijoiden rooleja ja hallinnollisten yksiköiden tehtäviä ja toimintatapoja, jotka liittyvät tutkimusaineistojen hallintaan tutkimuksen eri vaiheissa. Keskustelua on käyty datatuen palvelun näkökulmasta esimerkiksi tutkimusdatan omistajuuden määrittymisestä ja omistajuudesta seuraavista vastuista. Aineiston säilyttäminen tutkimuksen aikana ja sen jälkeen, sekä tähän liittyvä arvonmäärittely, ovat myös herättäneet keskustelua. Aiheet ovat kummunneet datatuen palveluihin tulleista tutkijoiden, ohjaajien ja joskus myös opiskelijoiden kysymyksistä. Työpajat ovat osoittaneet, että datatuen palveluissa tarvitaan yhteisen toiminnan hiomista edelleen ja entistä selkeämpää koordinaatiota. Vaihtelevat palvelupyynnöt määrittävät osaltaan, keiden asiantuntemusta missäkin tapauksessa tarvitaan.

Kevään haastattelukierros valotti datatuessa työskentelevien näkökulmaa. Datatuen tehtävien osuus vaihtelee suuresti työnkuvasta toiseen. Osuudesta riippumatta kunkin erityisosaaminen on välttämätöntä, jotta saadaan tuotettua kattava, vaatimukset täyttävä ja käyttäjien tarpeita vastaava tukipalvelu. Syksyllä mietitään tutkijoiden kanssa, miten heidän aineistonhallinnan osaamistaan saadaan mukaan tukipalveluista tuottavaan verkostoon entistä enemmän. Olemme jo hieman pohjustaneet syksyn toimintaa haastattelemalla eri tiedekuntien ja tieteenalojen tutkimus- ja opetushenkilökuntaa. Osalle kirjaston rooli datatuessa ja aineistonhallinnan kysymyksissä ei ole ennen haastattelua ollut tiedossa. Haastattelut ovat siten toimineet jo itsessään datatuen viestinnän välineenä, vaikkakin satunnaisesti ja pienimuotoisesti. Tutkimusaineistojen hallinnan tukipalveluja ei ylipäätään löydetä kovin helposti – ”Heimosta ei löydy” ja “Tieto hukkuu Yammeriin” -lauseet kaikuivat keskusteluissa. Monet viittasivat myös tutkimusaineistojen hallinnan vaikeisiin käsitteisiin ja hankaliin ohjeistuksiin. Kaivataan selkokielisyyttä, termien avaamista ja yhtä selkeää paikkaa, josta tutkijat löytävät ohjeet kattavasti.

Katse lukukauden vaihtumiseen

Haastattelut, työpajat, kokoukset ja tapaamiset ovat kirkastaneet muutamia asioita. Koordinoivalle työlle on entistäkin suurempi tarve. Tämä työ tulee lisääntymään lähivuosina, mihin vaikuttaa hankkeen tavoitteisiinkin kuuluva tiedekuntien ja laitosten kytkeminen vahvemmin mukaan datatuen palveluverkostoon. Tutkimuksen ytimessä syntyvä tieteenala- ja aineistokohtainen osaaminen kasvattaa yhteistä ymmärrystä datatuen tarpeista ja ratkaisuista puolin ja toisin. Syksyllä pääsemme
tähän teemaan käsiksi toden teolla.

Kevään aikana saimme kuulla, että kirjaston johdossa tapahtuu iso muutos Jarmo Saartin lähtiessä eläkkeelle. Meille hankesuunnittelijoille tämä tuli pienoisena järkytyksenä, sillä aloitimme projektissa Jarmon vetämän ohjausryhmän suojissa. Nyt olemme toipuneet järkytyksestä. Kiitämme Jarmoa lämpimästi näistä yhteisistä kuukausista ja toivotamme yhtä lämpimästi kirjaston uuden johtajan, Ari Muhosen, mukaan jännittävälle hankematkalle.

The spring term was busy and tightly scheduled for us in the research data support project. We have learnt a lot and gained understanding of data support and its development at the UEF. Now is a good time to look back on what we have achieved and what lies ahead.

Although we’ve been stuck more or less at our remote desks, we’ve moved around virtually at the university campuses and departments and got to know quite a lot of experts of different fields. Names and faces at the library are already rather familiar. But let’s see how we manage to connect them when returning to Carelia after the summer.

In our first blog, the goal of the project was condensed into developing the foundations for a functional, researcher-friendly data support service which relies on, and takes advantage of, multiprofessional competence. We also stated that during the project the newly designed data support services will be initiated and tested, and they will be communicated effectively. These goals remain and all the more their importance has strengthened during these past months. At the same time, the degree of complexity of the aim – no matter how concisely and clearly put – has become crystal clear.

Meetings and webinars

The daily working tools, with numerous information channels and platforms, no longer cause too much confusion. Teams and the file structure of at least our own project is rather familiar, and we manage to dig information out from Heimo. A special mention goes to the UEF library home pages, which foster the culture of open access. These pages serve both the personnel of UEF and the external users and visitors.

The project steering group holds monthly meetings. Similarly, the network of stakeholders working in the background to provide services and know-how to data support gathers regularly during monthly meetings. Sometimes the meeting schedule takes us by surprise: “Is it already time to prepare agendas and other documents needed?” The tight schedule has, however, kept us on track of what we have accomplished and what to do next.

Our working position as project planners has opened possibilities to attend personnel training and engage in the intensive and diverse discussions on research data management. We’ve attended webinars organized by, for example, National Library, Finnish Social Science Data Archive, CSC and Finnish Federation of Learned Societies, covering topics ranging from documentation and metadata to research integrity, re-use of research data and the job requirements of data specialists.

Interviews and workshops

Conducting interviews with people who belong to different units of UEF, and represent different academic disciplines, has been very interesting. Having completed 20 virtual meetings, we have garnered a versatile set of viewpoints into the everyday matters of research, teaching and managing research data. The enforced remote work-mode has most likely lowered the threshold to arrange interviews, because the time allocated for them has been relatively easy to fit among other tasks. Moreover, the interviewees were not asked to prepare in advance for the meetings. Notwithstanding a few exceptions, everyone we have requested to interview have agreed and the meetings have had a positive and interested atmosphere. Many thanks (to our participants) via this blog, too!

During the spring, the project focus has been on the people working in the data support network. Operational roles and the tasks as well as best practices linked to research data management in relevant administrative units have been the central themes of workshops. Moreover, we structured the workshops with the aim to cover different stages of the research data lifecycle. The conversations, from the perspective of data support services, have revolved around themes such as defining the ownership of research data and the various responsibilities following data ownership. Storing data during, and after, research, including defining the value of data destined for long term storage, have also been points of conversation. The topics stem
from questions sent to data support services by researchers, tutors, and occasionally by students. The workshops have demonstrated the need for refining the processes of working together to find solutions, and clearer coordination of operations. A wide variety of service requests determines and provides context, whose expertise is needed at different stages and cases.

The round of interviews this spring has shed light on the perspectives of those who work in data support services. The proportion of work tasks relevant directly to research data management vary from specialist to specialist depending on the unit and role. Despite this variation, the expertise of each specialist is crucial for providing a comprehensive support service, which matches policy requirements and needs of its users.

This coming autumn, we will brainstorm with the researchers how to better integrate their expertise as part of the wider network of producing data support services. We have already done some groundwork for the themes of this fall by interviewing research and teaching personnel at different faculties and representing various academic disciplines. The role of the library as a provider of data support and a source of guidance in matters of research data management was not obvious or known to some of our interviewees. In this sense, the interviews also function to spread awareness of the data support services, even if on the grassroot level. The research data support services are not always found easily – “I could not find it in Heimo” and “The information gets lost in Yammer” were some of the comments expressed during the interviews. There were also references to difficult concepts and challenging guides. The need for clearly worded guidance and demystification of terms is obvious, along with a central place for all relevant information, where researchers can easily find and access it.

Setting the stage for the fall term

Interviews, workshops and meetings have made some things crystal clear. The need for coordination is ever greater. This will grow in the near future and is tightly connected with the aim of getting the faculties and departments involved even more in the network of data support services. The know-how of managing research data accumulates during the research process and is shaped by discipline specific challenges. This knowledge boosts the shared understanding of the needs and solutions of data support and serves thus both ways. In the fall term, we’ll deal with this theme more properly.

During the spring we heard of a major change in the management of the library as Jarmo Saarti retires. This came as a bit of a shock to us, the project planners, as our work had started under the steering group lead by him. Now we’ve somewhat got over the news. We thank Jarmo warmly for these past months working together, and welcome the new director of the library, Ari Muhonen, equally warmly to the exciting project journey!

 

Manna Satama, datanhallinnan projektisuunnittelija | Data management project planner
Niina Nurmi, datanhallinnan projektisuunnittelija | Data management project planner
Tutkimuksen tuki | Research support
Opetus- ja tietopalvelut | Training and information services

Jaa tämä / Share this
Share

Kirjaston toiminta vuoden 2020 tilastojen perusteella | Library activities based on year 2020 statistics

(Please, scroll down to read a summary in English.)

Kansalliset, tieteellisten kirjastojen toimintaa kuvaavat tilastot ovat valmistuneet alkuvuodesta ja luettavissa perinteiseen tapaan Tieteellisten kirjastojen yhteistilastosta. Vuosi 2020 oli niidenkin perusteella täysin poikkeuksellinen kirjaston historiassa. Itä-Suomen yliopiston kirjasto teki valtavan digiloikan, joka johtui koronan aiheuttamista toimipisteiden sulkemisista keväällä 2020. Sulkemiset vaikuttivat merkittävästi myös muiden, erityisesti kirjastotiloihin sijoittuvien palveluiden käyttöön, mikä kannattaa ottaa huomioon vertailtaessa vuoden 2020 tilastoja muihin vuosiin.

Avoimen yliopiston opiskelijoiden määrä hyppäsi vuonna 2020 vuoden 2019 noin 15 000:sta reiluun kahteenkymmeneentuhanteen. Tämä johtui siitä, että korkeakoulut tarjosivat kaikille avoimia maksuttomia korkeakouluopintoja ja siitä, että niin sanottu kolmas väylä korkeakoulututkintoon voimistui keskustelussa yliopisto-opintoihin pyrkimisestä.

Kirjaston kokoelmat kasvoivat. Painettujen kirjojen lukumäärä (noin 630 000) pieneni hieman, johtuen muun muassa kirjaston remonttien yhteydessä tehdyistä poistoista, mutta digitaalisten kirjojen nimekemäärä lisääntyi noin sadallatuhannella kappaleella, ja on nyt lähes 700 000 nimekettä. Tämä oli myös vastaus alkuvuoden kirjastojen sulkemiselle ja opintojen ja tutkimuksen siirtymiselle verkkoon. Kausijulkaisujen nimekemäärä on pysynyt vakaana noin 40 000 nimekkeessä.

Painettujen aineistojen lainamäärä ja aktiivisten lainaajien määrä putosi selvästi, johtuen kirjastotilojen sulkemisesta – koronan ja remonttien vuoksi – vuoden 2020 aikana. Lainojen määrä oli vuonna 2019 lähes tasan 130 000 ja uusintojen määrä 330 000. Vuonna 2020 vastaavat luvut olivat noin 100 000 ja 204 000 eli selvästi pienemmät.

Käytön määrä ja sen kasvu oli suurinta digitaalisissa aineistoissa. Hakuteostietokantoihin tehtiin noin 2,1 miljoonaa hakua (melkein neljänneksen enemmän kuin edellisenä vuonna), sanakirjatietokantoihin melkein kolme miljoonaa hakua ja e-lehtiin noin 1,1 miljoonaa hakua (noin satatuhatta enemmän kuin edellisenä vuonna). E-kirjojen käyttö nousi vuoden 2019 2,2 miljoonasta vuoden 2020 2,9 miljoonaan. E-kirjojen kohdalla tapahtui siis selkeä käytön määrän hyppäys. On mielenkiintoista nähdä, jatkuuko tämä trendi vai oliko koronavuosi poikkeus.

Koronasulku puolitti kirjastotoimipisteiden aukiolopäivät noin tuhannesta viiteensataan. Kirjastokäynnit romahtivat, kuten oli oletettua, normaalista noin puolesta miljoonasta noin kahteensataantuhanteen. Se on yllättävän suuri luku ottaen huomioon koronarajoitukset ja remontit. Koronavuoden yksi opetus onkin kirjastotilojen tärkeys erityisesti opiskelijoillemme.

Kirjaston antaman opetuksen osallistujamäärä kasvoi selvästi edellisestä vuodesta, johtuen siitä, että verkko-opetus tuli keskeiseksi muodoksi kohdata opiskelijat poikkeusaikana.

Kirjaston toimintakulut nousivat hieman viime vuonna ja kaiken kaikkiaan ne olivat noin 8,1 miljoonaa euroa. Tästä kului kirjastoaineistoihin 3,5 miljoonaa euroa, josta suurin osa digitaalisiin aineistoihin (3,4 miljoonaa euroa). Henkilöstökulut pienenivät hieman ja olivat noin 3 miljoonaa euroa ja tilakulut pysyivät 1,3 miljoonassa eurossa. Kulujen kasvun perusteena oli siis digitaalisten aineistojen kustannusten nousu.

Verrattaessa samankokoisia suomalaisia yliopistokirjastoja voidaan todeta, että UEFin kirjasto on tehokas ja taloudellinen toiminnassaan. Merkittävä osa budjetista käytetään kirjastoaineistoihin, minkä lisäksi olemme pystyneet pitämään vuokrakulumme alhaisina verrattuna muihin. Aineistojamme myös käytetään runsaasti. Kirjastomme panostaa myös henkilökuntansa kouluttamiseen, ja on tehokas opiskelijoiden kouluttaja laskettaessa suoritettuja opintopisteitä ja verkkokurssien osallistujia.


Katso infograafit, joissa verrataan kirjaston toimintaa vuosina 2019 ja 2020. (Linkki avautuu uuteen välilehteen.)
See the infographs that compare the library’s activities in the years 2019 and 2020. (Link opens in a new tab.)


The national statistics describing the activities of scientific libraries have been completed since the beginning of the year and can be accessed from the joint Research library statistics database. Based on them, the year of 2020 was exceptional in the history of the library. The library of the University of Eastern Finland also made a huge digital leap due to the closure of premises caused by the covid-19 pandemic in the spring of 2020. The closures also had a significant impact on the use of other services, especially in libraries, which should be taken into account when comparing the year 2020 statistics with other years.

The number of open university students jumped in 2020 from about 15,000 in 2019 to just over twenty thousand. This was due to the fact that higher education institutions opened up open university studies for free use and, in addition, the fact that the so-called third pathway to higher education was strengthened in the debate on pursuing university studies.

The library’s collections have also grown. The number of printed books (approximately 630,000) decreased slightly due in part to depreciation made in connection with library renovations.

The number of titles in digital books increased by about one hundred thousand copies and is now about 700,000 titles. This was also a response to the closure of libraries in the early part of the year and the increase in online studies and research. The number of titles in periodicals has remained stable at about 40,000 titles.

The number of loans to printed materials and the number of active borrowers fell sharply, due to the closure of library premises – corona and renovations related – during 2020. The number of loans in the 2019 was almost exactly 130,000 and the number of renewals was 330,000. In 2020, the corresponding figures were about 100,000 and 204,000. The corona closures halved the opening days of library offices from about one thousand to five hundred.

The amount of use and its growth was a major one in digital materials. About 2.1 million searches were made in reference databases (almost a quarter more than in the previous year), almost three million searches in dictionary databases and about 1.1 million in e-journals (about one hundred thousand more than in the previous year). The use of e-books jumped from 2.2 million in 2019 to 2.9 million in 2020. Thus, for e-books, there was a clear jump in usage, and it will be interesting to see if this trend continues or whether the corona year was an exception.

Library visits collapsed, from about half a million to about two hundred thousand, which still is, a surprisingly large number given the corona restrictions and renovations: one lesson of the corona year was the importance of library premises especially for our students. The number of participants in the teaching provided by the library clearly increased from the previous year, since online teaching became a key form of encountering users, especially during the corona lock-down.

The library’s operating expenses increased slightly last year and totalled approximately EUR 8.1 million. Of this, EUR 3.5 million was spent on library materials, most of which on digital materials (EUR 3.4 million). Personnel expenses decreased slightly to approximately EUR 3 million and space expenses remained at EUR 1.3 million. The increase in the cost of digital materials was therefore the reason for the increase in costs.

Comparing Finnish university libraries of the same size, it can be stated that the UEF library is efficient and economical in its operations. A significant portion of the budget is spent on library materials, in addition to which we have been able to keep our rental costs low in comparison with others. Our library collections are also used extensively. Our library also invests in the training of its staff and is an effective student educator in calculating credits completed and participants in online courses.

Jarmo Saarti, kirjaston johtaja | Library Director

 

Linkitetyt infograafit | Linked infographs:
Marja Kuittinen, tietoasiantuntija | Information Specialist
Opetus- ja tietopalvelut | Training and Information Services

Jaa tämä / Share this
Share

Vuosikertomuksemme 2020 on julkaistu | Our annual report 2020 has been published

(Please, scroll down to read in English.)

Ensimmäinen vuosikymmenemme on kirjoissa ja kansissa. Vuoden 2020 vuosikertomus kattaa vuodet 2007-2020 ja kokoaa tilastotiedot vuodelta 2020.

Kaksitoista artikkelia

  1. Itä-Suomen yliopiston kirjaston rakentaminen
  2. Nyt puhuvat numerot – kirjaston toiminnan tarkastelua tilastojen kautta
  3. Osaaminen, palautteet ja logistiikka – asiakaspalvelun yhteinen taival 13 vuotta
  4. Aineistohankinta ja kokoelmatyö Itä-Suomen yliopiston kirjastossa 2010-luvulla
  5. Kuvailutyön muutos – luetteloinnista ja sisällönkuvailusta metatietotyöhön
  6. Ohjausta, opetusta ja tutkimuksen tukea: opetus- ja tietopalveluiden 2010-luku
  7. Kaikki meni kuin tanssi – järjestelmien kehittämistä Itä-Suomen yliopiston kirjastolle ja kirjastossa
  8. Viestintä kuuluu kaikille – mielikuvien arkistointia
  9. Äkkiryhmiä ja joulukalentereita – luovuus kukkii kirjastossa
  10. Itä-Suomen yliopiston kirjaston julkaisupalveluiden kehittäminen
  11. UEF-Primo, uuden vuosikymmenen hakupalvelu
  12. Kirjasto kiepsahti korona-aikaan

Liitteet

  • Itä-Suomen yliopiston kirjaston virstanpylväitä 2007-2020
  • Tilastot 2020
  • Henkilökunta 2020
  • Julkaisut 2020
  • Asiantuntijatehtävät 2020

Tutustu vuosikertomukseen! (avautuu uuteen ikkunaan/välilehteen). Painettunakin kirjana vuosikertomus on ilmestynyt ja on pian lainattavissa kirjastosta. Tarkastele kirjaston tunnuslukuja infograafeina. (avautuu uuteen ikkunaan/välilehteen) ja katso alta eri vuosien tapahtumat tiivistetyssä muodossa.

ITÄ-SUOMEN YLIOPISTON KIRJASTON VIRSTANPYLVÄITÄ 2007-2020 2007 Joensuun ja Kuopion yliopistojen fuusioituminen vahvistetaan. Itä-Suomen yliopiston kirjaston rakentaminen alkaa. 2008 Kuopion yliopiston kirjastotoiminta keskittyy Snellmania-rakennukseen. Canthia-rakennuksen entiseen kirjastotilaan muuttaa Oppimiskeskuksen palvelupiste Oppari. 2009 Itä-Suomen yliopiston kirjaston yhteinen tietokanta Josku otetaan käyttöön. Jarmo Saarti valitaan Itä-Suomen yliopiston kirjaston johtajaksi ja Helena Hämynen varajohtajaksi. 2010 Itä-Suomen yliopisto ja samalla yliopiston kirjasto aloittaa toimintansa virallisesti 1. tammikuuta. UEF-Nelli otetaan käyttöön. UEF Electronic Publications -julkaisuarkisto otetaan käyttöön. Tarjotaan tiedonhaun kurssi kaikille pääaineina opiskeltaville yliopiston aloille. 2011 Joensuun kampuksen Oppari muuttaa samaan tilaan kirjaston kanssa. Kirjaston laatukäsikirja sekä kokoelmaohjelma hyväksytään. Vapaakappaletyöasemat sähköisen vapaakappaleaineiston käyttämistä varten. Kirjasto liittyy Facebookiin. 2012 Kaikki Itä-Suomen yliopiston opinnäytteet ryhdytään tallentamaan sähköiseen julkaisuarkistoon. RFID-tunnisteet otetaan käyttöön Kuopion kampuskirjastossa ja KYSin tieteellisessä kirjastossa sekä seuraavana vuonna Joensuun ja Savonlinnan kampuskirjastoissa. Kirjasto avaa Youtube-kanavan. 2013 UEF Library -blogi perustetaan. Kaikkien kampusten kirjastolaisten ensimmäinen yhteinen pikkujoulu. 2015 Kirjasto luopuu Metria-rakennuksen varastosta Joensuussa. Suomi rinnakkaistallentamisen mallimaaksi -hanke Jyväskylän yliopiston kanssa alkaa. Tutkimuspalveluita valmisteleva KiTuPaSu-projekti käynnistyy. 2016 KYSin tieteellinen kirjasto muuttaa uusiin tiloihin. Kirjastossa tehdään organisaatiouudistus. UEF-Finna otetaan käyttöön Joskun ja Nellin tilalle. Kirjasto perustaa Twitter-tilin. 2017 UEF eRepository -julkaisuarkisto otetaan käyttöön rinnakkaistallenteita varten. Joensuun kampuskirjastossa remontti: mm. ympärivuorokautinen Carelia 24/7 -tila. Kuopion kampuskirjastoon hankitaan palautusautomaatti. Varajohtaja Helena Hämynen jää eläkkeelle. 2018 Savonlinnan kampuskirjasto lakkautetaan. Kirjasto avaa Instagram-tilin. 2019 Kirjasto aloittaa yliopiston kirjoittajamaksujen seurannan yhdessä talouspalveluiden kanssa. Alma-kirjastojärjestelmä sekä UEF-Primo-hakuliittymä otetaan käyttöön. 2020 Koronapandemia sulkee fyysiset kirjastotilat tilapäisesti. Kuopion kampuskirjastossa remontti ja valmius 24/7-tilana toimimiseen. Joensuun kampuskirjaston kylkeen aletaan rakentaa Joensuun konservatorion uusia tiloja. UEF Electronic Publications lakkautetaan julkaisuarkiston sisältämän aineiston siirryttyä UEF eRepositoryyn.
Klikkaamalla aikanajanakuvaa voit avata sen suurempana tai koko ruudun kokoisena. Linkki avautuu uuteen ikkunaan tai välilehteen.

Our first decade is reported, in Finnish, in twelve articles, with a summary in English, in our Annual Report that also compiles statistical data for 2020.

Check it out! (opens in new window or tab). The report will soon be available also in print. View library key figures as infographs (opens in new window or tab) and see our timeline below.

University of Eastern Finland LIBRARY's MILESTONES: 2007: Merger of Joensuu and Kuopio Universities confirmed. Construction of the University of Eastern Finland (UEF) Library begins. 2008: Kuopio University's library activities focus on the Snellmania building. The former library space of the Canthia Building transformed into the Learning Centre's service called Oppari. 2009: Josku, a joint database of the UEF Library, is introduced. Jarmo Saarti is appointed as the library director of the UEF Libary and Helena Hämynen as the deputy director. 2010: The UEF and, at the same time, the UEF Library start their operations. UEF Nelli and UEF Electronic Publications introduced. Information retrieval courses offered for all undergraduates. The UEF and, at the same time, the UEF Library start their operations. UEF Nelli and UEF Electronic Publications introduced. Information retrieval courses offered for all undergraduates. 2011: On Joensuu Campus the Oppari services move under the same roof with the library. UEF Library's Quality Manual and Collection Programme accepted. Legal deposit workstations with access to digital information resources. UEF library joins Facebook. 2012: Archiving all UEF theses in UEFePub begins. RFID tagging at Kuopio Campus Library and KUH Medical Library, and the following year at Joensuu and Savonlinna Campus Libraries. UEF Library YouTube channel opened. 2013: A UEF Library blog set up. The first joint Christmas party to the library staff of all campuses. 2015: Library gives up the Metria building stock in Joensuu. The projects on self-archiving (with the University of Jyväskylä) and on research services begin. 2016: KUH Medical Library moves into new premises. Organizational reform in the library. UEF Finna replaces Josku and Nelli. Library sets up a Twitter account. 2017: Self-archiving into UEF eRepository begins. Renovation at the Joensuu Campus Library, including Carelia 24/7. Self-return system acquired for the Kuopio Campus Library. Deputy director Helena Hämynen retires. 2018: The Savonlinna Campus Library closed down. The library opens an Instagram account. 2019: The library starts following APC fees in cooperation with financial services. Alma library system and UEF Primo search interface in service. 2020: Covid-19 pandemic closes library facilities temporarily. The Kuopio Campus Library renovated; space ready for 24/7 use. Building of new facilities for the Joensuu Conservatory begins on the side of the Joensuu Campus Library. UEF Electronic Publications replaced by UEF eRepository.
Click the timeline to see it larger or full screen. Link opens a new window or tab.

Tuulevi Ovaska, erityistietoasiantuntija | Information Specialist
Opetus- ja tietopalvelut | Training and Information Services
Mikko Meriläinen, tietoasiantuntija | Information Specialist
Tietoaineistopalvelut | Collection Services
Jussi Hyvärinen, tietoasiantuntija | Information Specialist
Opetus- ja tietopalvelut | Training and Information Services

Linkitetyt infograafit | Linked infographs:
Marja Kuittinen, tietoasiantuntija | Information Specialist
Opetus- ja tietopalvelut | Training and Information Services

 

Jaa tämä / Share this
Share

Avoimen tieteen uutisia 2/2021 | Open Science News 2/2021

(Please, scroll down to read in English.)

Allekirjoita avoimen tieteen julistus

Avoimen tieteen koordinaatio kutsui tutkimusyhteisön organisaatioita allekirjoittamaan julistuksen. Kaikki yliopistot, ammattikorkeakoulut ja tutkimuslaitokset ovat ilmaisseet tukensa. Nyt mahdollisuus julistuksen allekirjoittamiseen on avoinna kaikille tutkimusyhteisön jäsenille. Itä-Suomen yliopisto on allekirjoittanut julistuksen.

DMP arviointi ja uudistunut UEF DMP prosessi

Kansallinen DMP-arviointiohje on julkaistu Zenodossa. Jatkossa ohjetta tullaan päivittämään samalla vuotuisella päivityskierroksella, kun päivitetään kansallista DMP-ohjetta. UEF-datatuki soveltaa tätä ohjetta kommentoidessaan UEF tutkijoiden aineistonhallintasuunnitelmia. Suomen Akatemian hankkeiden aineistonhallintasuunnitelmat tulee lähettää datatuen (datasupport@uef.fi) kommentoitavaksi ennen rahoittajalle lähettämistä. Lue lisää tästä uudesta käytännöstä .

Tutkimusdatan avoimen saatavuuden osalinjaus julkaistu

Tutkimusaineistojen ja -menetelmien avoimuuden ensimmäinen
osalinjaus julkaistiin Avoimen tieteen kevätpäivillä 2021. Osalinjaus tutkimusdatan avoimesta saatavuudesta on suomalaisen tutkimusyhteisön yhteinen suunnannäyttäjä, joka määrittelee tavoitteet ja periaatteet datan avoimen saatavuuden tavoittelulle. Osalinjauksen yhteydessä hyväksyttiin myös kokonaislinjauksen johdanto ja kolme periaatetta. Vuonna 2022 linjausta täydennetään tutkimusmenetelmien avoimuutta käsittelevällä osalinjauksella.

Lokerikko, jossa on vihreitä, keltaisia, punaisia ja sinisiä paperipinoja omissa lokeroissaan.

Kommentoi ratkaisumalleja kotimaisten tieteellisten kausijulkaisujen avoimen saatavuuden mahdollistamiseksi

Ratkaisumallit kotimaisten tieteellisten kausijulkaisujen avoimen saatavuuden mahdollistamiseksi ovat kommentoitavana 24.6.2021 asti . Kommentointi on avoinna koko tutkimusyhteisölle, ja kommentteja voi jättää joko organisaationa tai henkilökohtaisesti. Avoimen tieteen hengessä kaikki saadut nimelliset kommentit kootaan ja jaetaan julkisella alustalla.

Aineistonhallinnanpalvelut – millä tasolla niistä maksetaan?

Aineistonhallintaan liittyviä palveluita tarjotaan monella eri tasolla, ja niitä yhdistää jatkuvuuden tarve. “Miten turvaamme avoimen ja ilmaisen infrastruktuurin Euroopassa?” kysyi tieteellisten kirjastojen kansainvälisen koalition Sparc Europen johtaja Vanessa Proudman puheenvuorossaan Avoimen tieteen kevätpäivillä 2021.

Kotimaiset avoimet tiedelehdet edistävät tutkimusta, oppimista ja monikielistä tiedeviestintää

Opiskelijat ovat suurin kotimaisten avointen tieteellisten lehtien käyttäjäryhmä, mutta myös muut ryhmät lukevat lehtiä laajasti. Asia käy ilmi Tieteellisten seurain valtuuskunnan (TSV) tekemästä tutkimuksesta, jossa selvitettiin missä roolissa Journal.fi-portaalissa julkaistuja tiedelehtiä ja artikkeleita tarkastellaan.

Journal.fi-palvelun mustavalkoinen logo. Tekstin journal.fi taustalla avoimia julkaisuja.

EOSC Co-Creation -hankkeen loppuraportti Zenodossa

Syyskuun 2020 alussa Tieteellisten seurain valtuuskunnassa (TSV) alkanut EOSC Co-Creation -hanke selvitti, mikä on tutkijoiden arviointiin käytettävien tietojen nykytila suhteessa FAIR-dataan ja loi selvityksen pohjalta tulevaisuuden vision FAIR-datan käytöstä tutkijoiden arvioinnissa. Loppuraportti on luettavissa Zenodossa.

Ilmoittaudu Avoimen tieteen asiantuntija- ja työryhmiin

Uutena työryhmänä Avoimen tieteen kevätpäivillä 2021 perustettiin Tutkimusmenetelmien avoimen saatavuuden osalinjausta luonnosteleva työryhmä. Ilmoittautuminen uuteen sekä työtään jatkaviin työryhmiin syyskaudeksi 2021 on avattu ja jatkuu 24.6.2021 asti.

Avoimesti tieteestä! -podcastin toinen tuotantokausi

Avoimesti tieteestä! -podcastin toinen tuotantokausi alkoi 27.5. Uusissa jaksoissa pureudutaan erityisesti tutkimusaineistojen avaamiseen tutkijoiden näkökulmasta. Avoimesti tieteestä! -podcast-sarja on osa Tutkitun tiedon teemavuotta 2021.

Avoimen tieteen postauksia toukokuussa 2021 UEF Library -blogissa

Koulutuksia, webinaareja, verkkotapahtumia ja työpajoja

  • UEF: Avoimen tieteen koulutusta Suomen Akatemian rahoitushakuun valmistautuville tutkijoille 24.8.2021 klo 14.15-15.45

Koulutuksessa esitellään avoimen tieteen perusteita ja miten huomioida avoin tiede tutkimusrahoitusta hakiessa, avoimen julkaisemisen ja aineistonhallinnan perusteita sekä Suomen Akatemian linjauksia. Koulutus on suunnattu Suomen Akatemian hakuun valmistautuville tutkijoille, mutta kaikki aiheesta kiinnostuneet ovat tervetulleita mukaan. Koulutus toteutetaan verkossa, linkki lähetetään ilmoittautuneille ilmoittautumisajan päätyttyä. Ilmoittautuminen.

  • Tutkimusetiikan ENRIO-kongressi 27.–29.9.2021 (verkossa)

Eurooppalaisen tutkimusetiikkaverkoston ENRIOn, Tutkimusetiikan neuvottelukunnan (TENK) ja Aalto-yliopiston järjestämän konferenssin ilmoittautuminen on avattu. Konferenssin aiheina muun muassa avoimen tieteen suhde tutkimusetiikkaan. Konferenssin tapahtumasivut.

Auringonkukkapelto

Sign the Declaration for Open Sciences and Research

Open Science Coordination invited other science community organisations to sign the declaration. All universities, universities of applied science and research institutes have expressed their support. Now, the option to sign the declaration is open to all members of the Finnish research community. The University of Eastern Finland has signed the declaration.

DMP evaluation and the renewed UEF DMP process

The national DMP evaluation guide has been published on Zenodo. In the future, these guidelines will be updated during the national DMP instructions annual update process. UEF Data Support will apply these guidelines when commenting on the data management plans of UEF researchers. The data management plans of Academy of Finland projects must be sent in for Data Support’s comments (datasupport@uef.fi) before sending them to the financier. Read more about the new policy.

Sub-policy for the open access to research data published

The first sub-policy of open access to research materials and methods was published at the Open Science Spring Conference 2021. This policy on open access to research data is a signpost for the entire Finnish research community, determining the objectives and principles for achieving open access to data. In connection to this sub-policy, the introduction to the overall policy, as well as three principles, were also approved. In 2022, the policy will be supplemented with a sub-policy pertaining to the openness of research methods.

Comment on the solution models for facilitating open access to Finnish scientific periodicals

The solution models for facilitating open access to Finnish scientific periodicals are available for commenting until 24 June 2021. The commenting is open to the entire scientific community, and both organisation representatives and individuals can leave comments. In the spirit of open science, all non-anonymous comments received will be collected and published on a shared platform.

Data management services – at what level do they need to be paid for?

Services related to data management are offered at many different levels, but they are all connected by the need for continuity. “How can we secure an open and free infrastructure in Europe?” asked the director of Scholarly Publishing and Academic Resources Coalition (Sparc Europe), Vanessa Proudman, in her address at the Open Science Spring Conference.

Open Finnish scientific journals promote research, learning and multilingual scientific communication

Students are the largest user group of open Finnish scientific journals, but they are also widely read by other audiences. This was discovered in a study (in Finnish) by Federation of Finnish Learned Societies (TSV), which reviewed the viewer roles of scientific journals and articles published via the Journal.fi portal.

EOSC Co-Creation project’s final report on Zenodo

The EOSC Co-Creation project, which began at the Federation of Finnish Learned Societies (TSV) at the beginning of September 2020, reviewed the current status of information used to evaluate researches in comparison to FAIR data and, based on this review, it created a future vision of using FAIR data for evaluating researchers. The final report can be read on Zenedo.

Enrol in expert groups and work groups of Open Science

A work group drafting the sub-policy of open access to research methods was established as a new working group during the Open Science Spring Conference 2021. Enrolling in the new work group, as well as other working groups continuing their work for the autumn term 2021, is now open and will remain open until 24 June 2021. Registration form (in Finnish).

Soutuvene jossa yhdeksän soutajaa hämärässä vesillä. Rowing boat with nine rowers afloat at dusk..

Second production season of the Avoimesti tieteestä! podcast

The second production season of the Avoimesti tieteestä! podcast (in Finnish) started on May 27. The new episodes focus on opening the access to research materials from the perspective of researchers, in particular. The podcast series is part of the 2021 Year of Research-Based Knowledge.

Open Science posts in the UEF Library blog in May 2021

Courses, webinars, online events and workshops

    • UEF: Open science training for researchers preparing grant applications for the Academy of Finland 26 August 2021 at 9 am-10:30 am.

The training explains the basics of open science, how to consider open science when applying for funding, the open publication process, some basics of data management and the policies of Academy of Finland. The training is intended for researchers preparing to apply for Academy of Finland funding, but anyone interested in the subject is welcome to join. The training is implemented online, the link will be sent to the registered participants after the registration period has ended. Registration

    • ENRIO Congress of research ethics 27–29 September 2021 (online)

Registration to the conference held by the European Network of Research Integrity Offices ENRIO, the Finnish National Board on Research Integrity TENK and the Aalto University is now open. The conference topics include themes such as the relationship of open science and research ethics. The conference’s event pages.

More information on open science issues is available from Research Support at the UEF library, Open science and OpenUEF Yammer.

Tomi Rosti, tietoasiantuntija | Information Specialist
Tutkimuksen tuki | Research support
Opetus- ja tietopalvelut | Training and Information Services

Jaa tämä / Share this
Share

Farewell and thank you!

Wow, I can’t believe the past two months went by so fast. It seems that it was so recent that I wrote my introductory blog post when I started my traineeship at the library, and now I am in my last week. I guess time flies when you are enjoying yourself!

Nainen, kirjahylly, kirjoja. Woman, bookshelf, books.

My time here in the library has taught me so much – starting from the amount of work that goes on behind the scenes of a library. It was an eye-opening experience to see the various branches of work within the library system. A lot of people think that a library is just about reading and borrowing books: but it is so much more! A library (especially an academic one like ours) works with information retrieval, research and publications, knowledge sharing, scientific writing and publishing, customer service and many more. All the little tasks I did, from shelving books into their respective places, to adding keywords of new books into the online system, to the information retrieval courses I evaluated, were so methodical and well-thought-out, and it was fascinating to learn about the little details that go into the functioning of a library.

My book exhibition about Animal Intelligence and Behaviour which launched a few weeks ago was a success, and I do hope that you will go check it out if you haven’t already. It can be found in the ‘picks from our collection’ section on UEF Primo. Do also keep an eye out for the next book exhibition which will be summer reading recommendations from the library staff! I hope that you will pick some of these recommendations to enjoy during your summer vacation.

Speaking of the library staff, I must mention here what an absolute pleasure it was to work with the passionate, friendly and hard-working individuals at the UEF library. I felt so welcome and comfortable with them, and I am grateful to have spent the past two months learning from them, whether it was about library related things or just about Finland and its unique traditions. The UEF library is the incredible place it is because of these individuals, and if you have any questions or concerns regarding the library services, I can promise you that you are in the best hands.

Kirjakärry jossa kirjoja, nuori nainen. Book trolley and a young woman.

To any students reading this, do make use of the incredible library services available to us through the UEF library. I guarantee there are important facilities and opportunities within the library system that you may not be aware of. The library webpages are incredibly informative so do check them out and utilise the various services that they provide. Be sure to also follow the library social media pages so you don’t miss out on any fun events, book exhibitions or interesting book recommendations!

My traineeship at the library was truly a great experience which enriched my life in many ways. My only regret is that I could not spend more time at the premises and meet all the library staff, something that would have been possible if it wasn’t for COVID-19. Either way, I now have a newfound admiration for libraries and their services, and will always look back at this memory fondly.

Parami Peiris, trainee

Jaa tämä / Share this
Share