Paikat muutoksen puhurissa — osa 3 | Joensuu campus library renovation — part 3

(Please, scroll down to read in English)

Joensuun kampuskirjaston remontti on kestänyt kuukauden ja aikataulun mukaan ollaan remontin puolivälissä. Kuvat on otettu 20.7.2017.

Kirjaston asiakaspalvelu ja lainausautomaatit olivat tässä vielä kesäkuussa. | In June the service desk and self-check stations were here.

Opparin ja tipan palvelualuetta. | Service area of Oppari and IT helpdesk.

Tietokonealuetta. | Computer area.

Tähän tulee kurssikirjoja. | Text books will be placed here.

Näkymä toisen kerroksen tasanteelta kirjastosaliin. | View from second floor to the main hall.

Uutta ulko-ovea rakennetaan muovin takana. | New door is being build behind the plastic cover.

Salien 2A ja 3B sisäänkäynnit. | Entrances to halls 2A and 3B.

Menossa on myös ilmastointiremontti. | Also air conditioning is being renovated.

Salista 3A. | Hall 3A.

 

The renovation of the Joensuu campus library has now lasted one month. According to the schedule it is now the midpoint of the renovation. The photos were taken on 20th July, 2017.

Teksti ja kuvat | Text and photos:
Marja Maijala, palvelupäällikkö | Head of services
Sisäiset palvelut | Internal services

Jaa tämä / Share this
Share

ICML+EAHIL2017 — Inspiraatiota ja verkostoitumista | Inspiration and networking

(Please, scroll down to read in English.)

ICML-konferenssi (International Congress of Medical Librarianship) ja EAHIL-workshop (European Association for Health Information and Libraries) järjestettiin yhteistapahtumana 12.-16.6.2017 Dublinin linnassa Irlannissa. Teemana oli Diversity in Practice: Integrating, Inspiring & Innovative. Tarkemmat teemat olivat Leadership & Values, Integration, Technology, Education & Learning, Consumer Health and Research & Evidence-based Librarianship.

Varsinainen konferenssi kolmine rinnakkaisine esitysurineen ja workshop samanaikaisine työpajoineen, joita niitäkin oli kaksi tai kolme samaan aikaan, pidettiin ke-pe 14.-16.6. Alkuviikolla oli kokouksia sekä täydennyskoulutuskursseja. Dublinissa oli siten mahdollisuus saada todellinen rautaisannos informaatiota terveystieteiden kirjasto- ja tietopalvelualan ja -ammatin kehityksestä ja tilanteesta. Osallistujia oli noin 400.

Printworks on Dublinin linnan viereen rakennettu moderni konferenssirakennus. | Printworks is a modern conference annex of the Dublin Castle.

Meillä oli yhteinen esitelmä konferenssin Learning & Education -teemasessiossa. Lisäksi Tuulevi fasilitoi yhdessä norjalaisen Karen Busetin ja belgialaisen Ghislaine Decléven kanssa benchmarking-aiheisen vuorovaikutteisen työpajan liittyen alateemaan Research & Evidence-based Librarianship. Tuulevilla oli EAHILin hallituksen jäsenenä myös useita kokouksia. Osallistuimme molemmat EAHILin yleiskokoukseen.

Presenting
Esiintymässä. Kuvassa myös session puheenjohtaja LIz Dore. Kuva: Marketta Fredriksson. | Presenting. Session chair Liz Dore also in the photo by Marketta Fredriksson.

Vuoropuhelussa ja kuvissa kerrataan tunnelmia terveystieteiden kirjastoihmisten tärkeimmästä vuotuisesta tapaamisesta Euroopassa.

  1. Mikä oli parasta ICML+EAHIL2017:ssa?
    • Kirsi: Samanhenkisten ihmisten tapaaminen ja kokemusten vaihto. Esitysten myötä sain kuulla ja nähdä mitä projekteja muualla maailmassa on tehty – esimerkiksi miten tiedonhankinnan opetusta on kehitetty, uudistettu kirjastotiloja ja asiakaspalvelua, millaista yhteistyötä kirjastopalveluissa on tehty paikallisesti, kansallisesti tai kansainvälisesti ja millaisissa asiantuntijatehtävissä kirjastolaiset ovat toimineet monikulttuurisissa hankkeissa.
    • Tuulevi: Kokouksista yhteiskokous EAHILin sisarorganisaatioiden kanssa oli innostava ja valaiseva. Pidin enemmän työpajoista kuin esitelmistä. Parasta oli kuitenkin silti kollegiaalinen ajatustenvaihto mitä moninaisimmista ammatillisista aiheista.
  2. Millaista oli pitää esitelmä kansainvälisessä konferenssissa?
    • Kirsi: Sen jälkeen kun päätin, että puhun esitelmän sisällön pitkälti paperista lukemalla, en juurikaan jännittänyt asiaa. Jäi pikemminkin fiilis, että ”yes, ehdottomasti toisenkin kerran”.
  3. Miten työpajan vetäminen sujui?
    • Tuulevi: Se kyllä jännitti etukäteen, mutta sujui paremmin kuin uskalsimme toivoakaan. Olen tehnyt muiden vetäjien kanssa yhteistyötä jo vuosia ja myös osa osallistujista oli ennestään tuttuja, eivät kuitenkaan kaikki. Käytimme useita eri työpajamenetelmiä eräänlaisena omana sekoituksenamme ja olimme tyytyväisiä, kun saimme sen onnistumaan 21 osallistujan kanssa. Saimme kiittävää palautetta.
  4. Jäikö jokin keynote-esitelmä erityisesti mieleen?
    • Kirsi: Parhaan esitelmän kokonaisuudessaan paitsi sisältönsä, myös esiintymisen puolesta piti mielestäni Mark Murphy puhuessaan näyttöön perustuvasta tiedosta ja sen soveltamisesta otsikolla But the evidence says…
    • Tuulevi: Valitettavasti avajaissession keynote-esitelmä jäi mieleen pettymyksenä. Aikaa olisi ollut syventyvään, analyyttiseen esitelmään, mutta Michelle Kraft pysytteli trendien suhteen varsin yleisellä tasolla, eikä luento ollut lainkaan niin innovatiivinen ja inspiroiva kuin olin odottanut
  5. Jäikö jokin muu esitelmä erityisesti mieleen?
    • Tuulevi: Kiinnostavia esityksiä oli todella paljon. Mainitsen kaksi. Kate Kellyn Beyond Competency Statements: Benchmarking and business cases for strategic restructuring/transformation oli hyvin kiinnostava esitys siitä, miten siitä, miten benchmarkingia voi käyttää työkaluna organisaatioita uudistettaessa. Myös Linda Thornin neuvontapalveluiden järjestämisen uudistamista käsittelevä New Model for Virtual and Phone Reference Service with the Goal of Providing a Service that is Consistent, Efficient and of high Quality jäi mieleen.
    • Kirsi: Norjalaisten Idun Knutsdatter Østerdalin ja Anja Johansenin esitys Graphic medicine – improving education and patient-doctor communication kuvasi otsikkonsa mukaisesti, kuinka lääketiedettä voidaan tuoda esille visuaalisesti alan koulutuksessa ja potilastyössä esimerkiksi sarjakuvan keinoin. Graafiset, sarjakuvamaiset teokset ovat mielenkiintoinen täydennys alan kokoelmiin.  Ehkäpä meidänkin kirjaston uutuushyllyssä on pian joku teos tutustuttavana?!

      ICML+EAHIL 2017. Idun Knutsdatter Østerdal ja Anja Johansen: Graphic medicine – improving education and patient-doctor communication
  6. Jäikö jokin posteri erityisesti mieleen?
    • Kirsi: Visuaalisesti mieleenpainuvin posteri tuli Italiasta, Instituto Superiore di Sanitásta otsikolla Predatory Publishing: Who will save Little Red Riding Hood from the Big Bad Wolf. Kuvitus vastasi otsikkoa, pieni Punahilkka vaeltamassa yksin synkässä metsässä Ison Pahan Suden vaaniessa varjoissa. Posterin ylälaidassa tarjottiin tietoammattilaisen toimesta punaisia omenia, kuten DOAJ, PubMed ja Scopus. Sopivan julkaisukanavan valinta on tärkeä asia tutkijalle, mutta myös kirjaston on oltava ns. kartalla julkaisuasioista.
    • Tuulevi: Useampikin, mutta mainitsen kolme aihetta. Sekä Umeån että Pennsylvanian yliopistoista oli posterit opiskeluun ja opetukseen liittyvästä 3D-tulostuksesta. Niin opiskelijat kuin henkilökuntakin voivat tulostaa kirjastoissa esimerkiksi anatomisia malleja. Milloin meillä? Myös Arctic University of Norwayn posteri tohtoriopiskelijoiden tiedonhaun opetuksen uudistamisessa oli kiinnostava, koska olemme juuri uudistamassa omaa vastaavaa kurssiamme. Myös NHS:n sairaanhoitajien ja kätilöiden näyttöön perustuvaan toimintaan liittyviä tiedonhaun taitoja käsittelevä posteri oli kiinnostava — käsittelihän oma esityksemme KYSin hoitohenkilökunnan NPH-koulutusten tiedonhakuopetusta.
  7. Osallistuitko työpajaan? Millaista se oli?
    • Tuulevi: Osallistuin UX- eli user experience – eli käyttäjäkokemustyöpajaan, joka oli erinomainen ja käytännönläheinen. Meitä oli parisenkymmentä osallistujaa ja vetäjiä oli kaksi. Menetelminä käytettiin samoja, joita voidaan hyödyntää asiakaskokemusten kartoittamisessa perinteisten kyselyiden ja haastattelujen sijaan tai lisäksi, kuten graffiseinä ja rakkaus-/erokirje.
    • Kirsi: Osallistuin How to teach search methods for evidence based practice: horses for courses or one size fits all? -otsikoituun työpajaan. Pohdimme neljässä pienryhmässä vastauksia mm. siihen, miksi tiedonhankintaa on vaikea opettaa, mitä tietokantoja ja alustoja käytämme työssämme, miten opettaa parhaiten Boolen logiikkaa jne. Keskustelu eri maista tulevien kollegojen kanssa oli erittäin antoisaa ja mielenkiintoista. Huomasimme myös, että yhdistäviä tekijöitä on enemmän kuin erottavia. Jaamme samat haasteet maasta riippumatta.
  8. Oliko jotain, mitä olisit voinut jättää väliinkin?
    • Tuulevi: Ei varsinaisesti, mutta harmittelin, etten ollut ilmoittautunut osallistujaksi kuin yhteen työpajaan. Lähes kaikkia kehuttiin onnistuneiksi. Yhdessä tekeminen on monesti antoisampaa kuin pelkkä kuunteleminen; tosin olihan myös esityssessioissa aina varattu aikaa myös keskustelulle.
    • Kirsi: Komppaan Tuulevia.
  9. Koetko jääneesi jostakin paitsi, koska rinnakkaista ohjelmaa oli niin paljon tai muusta syystä?
    • Tuulevi: Runsaudenpulaa tosiaan ilmeni. Maanantaina tai tiistaina olisi ollut varmasti antoisaa osallistua jollekin lukuisista täydennyskoulutuskursseista (esimerkiksi Practice makes perfect – Improving information literacy through understanding the quality of evidence), mutta kokousten vuoksi se ei ollut mahdollista.
    • Kirsi: En sinällään, mutta koska rinnakkaissessioita ja workshoppeja oli tarjolla paikoitellen neljästä seitsemään, valinnan vaikeutta oli. Jos maailmassa olisi aikaa rajattomammin, olisi konferenssia ja omaa osallistumisaikaa voinut venyttää vielä parin päivän verran.
  10. Haluatko sanoa aiheesta vielä jotakin muuta?
    • Tuulevi: Haluan kiittää työnantajaani ja BMF ry:tä mahdollisuudesta osallistua ICNL+EAHIL2017:een.
    • Kirsi: Kiitos kollegalle, esityksen teko yhdessä oli antoisaa. Hienoa on myös, että työnantaja kannustaa ja mahdollistaa konferensseihin osallistumisen.
Majoituimme perinteikkään Trinity Collegen opiskelija-asuntolassa. Trinity Collegen ruokasalissa pidettiin konferenssin tervetulotilaisuus keskiviikkoiltana. | We stayed at Trinity College student accommodation. The welcome reception of the conference was held at Trinity College 18th century Dining Hall.

 

Briefly in English: The International Congress of Medical Librarianship (ICML) and EAHIL (European Association for Health Information and Libraries) workshop were organised conjunct 12th to 16th June, 2017, in Dublin Castle. The theme was Diversity in Practice: Integrating, Inspiring & Innovative. The subthemes were Leadership & Values, Integration, Technology, Education & Learning, Consumer Health and Research & Evidence-based Librarianship. There were about 400 delegates from all over the world. It was an excellent week of continuing professional development for health sciences information specialists and librarians: full of meetings, presentations, workshops and networking. We both participated as presenters (see Book of abstracts) and Tuulevi also as a workshop facilitator with two colleagues, as well as an EAHIL Board member.

ICML+EAHIL2017 -twiitit löytyvät tunnisteilla #eahil2017 ja #ICMLdub. | Twitter hastags are #eahil2017 ja #ICMLdub.

Programme

Tuulevi Ovaska, erityistietoasiantuntija | information specialist & communications coordinator
Kirsi Salmi, tietoasiantuntija | information specialist
Opetus- ja tietopalvelut | Training and information services

Jaa tämä / Share this
Share

Paikat muutoksen puhurissa – osa 2

Joensuun kampuskirjasto sulki ovensa juhannusaatonaattona klo 14:00. Sen jälkeen alkoi lainauksen palvelutiskien ja muun tarpeiston raivaaminen turvaan remontin tieltä.

Siirtoja ja purkamista jatkettiin juhannuksen jälkeen maanantaina. Valmista tuli jo aamupäivällä!

Alakerran salin hyllyjen ja tietokonepöytien siirrot oli saatu valmiiksi jo torstaina.

Autio kirjastosali

 

Onneksi kaikkia kirjahyllyjä ei tarvinnut siirtää pois salista ja kantaa yläkerroksiin, vaan ne voitiin “paketoida” pölyltä suojaan odottamaan uutta käyttöä remontin ympäröimänä.

Suurin osa kalusteista siirtyi yläkerroksiin ja kirjaston liukuhyllyvarastoihin odottamaan remontin valmistumista.

Kalusteita säilytyksessä ja valvonnassa…

 

Teksti: Riitta Porkka, palvelupäällikkö
Tietoaineistopalvelut

Kuvat: Ilpo Suihko, IT-palveluneuvoja
Verkko- ja julkaisupalvelut

Jaa tämä / Share this
Share

Digitaalinen kirjasto kehittyy — kirjaston palvelut vuoden 2016 tilastojen mukaan

Kun tarkastelen yliopistomme kirjaston toimintaa ja sen kehittymistä vuoden 2016 tilastojen mukaan, voin niiden perusteella tehdä ainakin seuraavia huomioita. Ensinnäkin tietoaineiston käytön digitaalistuminen etenee edelleen, vaikka käyttöluvut ovat jo tähän asti olleet suuria. Verkkolehtien artikkelilatausten määrä ylitti viime vuonna 900 000 rajan. Tästä voi karkeasti laskea yhden artikkelilatauksen hinnan, joka on näillä käyttöluvuilla 2–3 euroa. Verrattuna kaupallisiin hintoihin nämä ovat hyvin alhaisia.

Verkkokirjojen latauksissa aletaan lähestyä jo puolentoista miljoonan verkkokatselukerran rajaa (1,44 miljoonaa). Painettujen kirjojen kohdalla ei tällaiseen käyttöön ylletä — lainaukset noin 150 000 kappaletta ja uusinnat noin puoli miljoonaa kertaa — vaikka käyttötavat ovat tietysti erilaisia. Kun tämän vielä suhteuttaa siihen, että painettujen kirjojen ja digitaalisten kirjojen lukumäärä on samansuuruinen ja digitaalisten kirjojen nimekemäärä (531 000) alkaa jo mennä ohi painetuista, voidaan väittää, että digitaalisten aineistojen käyttö muodostaa nykyään selvästi suurimman osan kirjaston käytöstä.

Trendejä katsoessa digitaalisten kirjojen käytön ja määrän nopea kasvu Itä-Suomen yliopiston aikana onkin merkittävin tapahtunut muutos.  Korostan vielä: Painettujen kirjojen käyttö ei ole hävinnyt minnekään, vaikka siinä on havaittavissa selkeä laskeva trendi. Kirjaston tiloja tarvitaan myös edelleen; niiden käyttömäärä on alkanut taas nousta, mikä kertonee kirjaston tilojen onnistuneista uudistamisista, joita jatketaan tänäkin vuonna.

Toinen merkittävä trendi on kirjaston antaman opetuksen nopea kasvu. Sekä osallistujien että suoritettujen opintopisteiden määrä on kasvanut 30 40 % UEFin aikana. Tämä on ollut tietoinen valinta tietoympäristön ja siinä tarvittavien taitojen nopean muutoksen vuoksi. Vuosittain noin joka toinen opiskelija käy jonkinlaisella kirjaston antamalla kurssilla.

Kun samalla kirjaston taloutta on sopeutettu tietoaineistojen nopeaan hinnannousuun ja yliopistorahoituksen leikkaukseen, voidaan väittää, että olemme yksi tehokkaimmista yliopistokirjastoista Suomessa. Jos laskemme yhteen henkilöstön ja sekä perus- että avoimen opiskelijat, saa kukin heistä kirjaston tarjoamat palvelut noin 250 euron suuruisella panoksella, jonka yliopisto rahoittaa keskitetysti. Tällä rahalla voi ostaa 5–10 tieteellistä kirjaa tai ladata saman verran tieteellisiä artikkeleita omaan käyttöönsä!

Tilastoista kiinnostuneet voivat tarkastella lukuja tarkemmin täältä.

Jarmo Saarti
kirjaston johtaja

Jaa tämä / Share this
Share

Paikat muutoksen puhurissa – osa 1

Joensuun kampuskirjaston ensimmäisen kerroksen remontti  on alkanut kaluste- ja kirjasiirroilla. Varsinaisesti remontti sulkee  kirjaston ovet 22.6.  Elokuussa avaamme uusituilla ja entistä paremmilla opiskelutiloilla.

Pohjapiirros uusituista tiloista

 

Kurssikirjalukusalista aloitettiin.

Remontissa on aina omat harminsa…

 

Alku

 

Lukusalin uusi ilme

 

Kurssikirjojen lukusalikappaleet on siirretty lukusaliin, jossa ne jatkossakin tulevat sijaitsemaan. Sali säilyy hiljaisena lukusalina. Hyllyjen taustalevytykset tehdään akustiikkalevyillä, äänimaailman vaimentamiseksi.

Kurssikirjojen lainakappaleet siirtyvät myös uusille paikoille. Siirtojen myötä opiskelulle ja työskentelylle aukeaa lisätilaa kirjastosaliin.

Tietokonepöydät ovat paikoillaan, myös osa hyllyistä ja kirjoista odottaa vielä siirtämistä. Viikon kuluttua kaiken on oltava poissa.

Teksti: Riitta Porkka, palvelupäällikkö
Tietoaineistopalvelut

Kuvat: Ilpo Suihko, IT-palveluneuvoja
Verkko- ja julkaisupalvelut

Jaa tämä / Share this
Share

Inspiraatioita, unelmia ja seikkailua – kirjaston henkilökunta opintomatkalla “kesäisessä” Helsingissä

Opintomatka Helsinkiin sai alkunsa henkilöstön keskuudesta tulleesta toiveesta. Bussimme starttasivat kampuksilta 1. kesäkuuta 2017 ja kohtasivat Varkaudessa, mistä jatkoimme matkaa yhdessä Espooseen.

Mitä kaikkea näimme? Otaniemessä edessämme oli ensimmäisenä Alvar Aallon suunnittelema, vuonna 1970 valmistunut kirjastorakennus, josta oli äskettäin peruskorjattu tyylikäs ja moderni Harald Herlin -oppimiskeskus. Meille kerrottiin, että uudistetut tilat tukevat uudentyypistä oppimista, tutkimusta ja työskentelyä. Pohjakerroksen entinen kirjavarasto on muuttunut monitoimiseksi Makerspace-tilaksi.



Palvelut on sijoitettu oppimiskeskukseen teemoittain: suojeltu toinen kerros toimii edelleen kirjasto- ja lukusalina, ensimmäisessä kerroksessa on Tori mediaseinineen ja kahviloineen. Uudet mediapalvelut sijoittuvat alimpaan kerrokseen. Oppimiskeskuksessa on myös kuva-aineistoja sisältävä, av-suunnittelua varten korkealaatuisella tietotekniikalla varusteltu Visual Resource Centre. Lisäksi käytettävissä on monipuolisia studiotiloja sekä opiskelu-, kokoontumis- ja näyttelytiloja.

Matka jatkui Otaniemestä Helsinkiin ja majapaikkaamme. Kesähostelli oli auki ensimmäistä päivää tänä vuonna, ja saimmekin kunnon ruuhkan aikaiseksi.

Kesäinen, joskin kylmä ja tuulinen ilta Helsingissä vei meidät seikkailemaan eri puolille pääkaupunkia; osa meni Korkeasaareen, jotkut Linnanmäelle ja osa testaamaan tietämystään pubivisailussa. Myös Hietaniemen hautausmaan puistoalueet sekä presidentin hauta vetivät monia puoleensa.



Perjantain kaksi tutustumiskohdetta olivat Kaisa-talo – Helsingin yliopiston pääkirjasto ja Oppimiskeskus Minerva. Olimme liikkeellä jo varhain, ja ehdimme ottaa yhteiskuvan Tuomiokirkon portailla.

Sitten jatkoimme matkaa kävellen Kaisa-taloon. Kaisa-talo – Helsingin yliopiston pääkirjasto on upea. Kuusi kerrosta, humanistisia, kasvatustieteellisiä, oikeustieteellisiä, teologisia ja valtiotieteellisiä aloja. Luku- ja työskentelytilaa on eri kerroksissa: sekä hiljaista työskentelytilaa että tutkija- ja alumnitiloja. Kaisa-talosta on kulku oppimiskeskus Aleksandriaan, joka on opiskelijoiden käytössä 24/7-kulkuluvalla. Omatoimiaikoina asiakkaat voivat lainata ja palauttaa aineistoa, noutaa saapuneita varauksia ja käyttää kaikkia kirjaston tiloja ja laitteita. Kaisa-talossa toimii myös Yhdysvaltain suurlähetystön ylläpitämä American Resource Center.


Oppimiskeskus Minerva on Kaisa-talon lähellä. Siellä on yleistä, avointa työ- ja lukutilaa 70 paikkaa, ja paikkoja ryhmätyöskentelyyn on noin sata. Ryhmätyöhuoneita voi varata OWA (Outlook Web App) -kalenterista:

Kotimatkalle lähdettiin iltapäivällä. Osa porukasta jäi Helsinkiin tuttavien ja ystävien valmistumisjuhliin. Tuuliseen kotimatkaan sisältyi muutama yllätys: Mikkelissä poikettiin kahville Kenkäveroon ja kuuluisasta Siiskosen leipomosta haettiin leipää ja herkkuja kotiin viemisiksi.

Opintomatka oli hyvin järjestetty, rentouttava ja antoisa. Uusia suuria ja pieniä ideoita jäi mieleen. Yhdessä oli mukavaa!

Kuvat ( Harri Kalinen, Maarit Putous, Ulla Raittonen, Kirsi Salmi, Tuula Rissanen ja Jari Tiihonen) ja tekstin yhteen kokosivat tietopalveluneuvoja Urho Heinonen ja  tietoasiantuntija Tuula Rissanen.

Jaa tämä / Share this
Share

Palikat muutoksen puhurissa – kirjaston vuosikertomus 2016 | Library’s Annual Report 2016

(Please, scroll down to read in English.)

Itä-Suomen yliopiston kirjaston vuosikertomus pureutuu tällä kertaa tieteellisen kirjastotoiminnan muutokseen. Jatkuvaan muutoksen tilaan ovat ajaneet kuluvalla vuosikymmenellä valtionhallinnon ja yliopistolaitoksen uudistaminen sekä avoimen tieteen korostaminen. Taustalla vaikuttaa pitempiaikainen kehityskulku: tieteen sekä koko yhteiskunnan voimakas digitalisaatio.

Artikkeleissa tarkastellaan muun muassa kirjaston organisaation muutosta, henkilöstön kehittämistyötä, projektimaista työskentelytapaa, tutkimuspalvelujen suunnittelua, tietoaineiston kuvailun uusia tuulia sekä digitaalisen työympäristön rakentumista. Arvioidaan myös KYSin tieteellisen kirjaston ensimmäistä vuotta uusissa tiloissa, ja elokuussa aloittanut tietoasiantuntija kertoo ensivaikutelmistaan tutkimuksen tuen palveluissa.

Vuosikertomuksen liiteosassa on tilastotietoa kirjaston toiminnasta sekä listaukset kirjaston henkilökunnan julkaisuista ja asiantuntijatehtävistä vuonna 2016.

University of Eastern Finland Library’s Annual Report concentrates on the impact of the constant change, essentially caused by digitalisation, which academic libraries have met with over the past years.

Mikko Meriläinen, tietoasiantuntija | information specialist
Tietoaineistopalvelut | Collection services

Jaa tämä / Share this
Share

Suomi100: Suomen Taide | Arts in Finland

(Please, scroll down to read in English.)

Mieti hetki suomalaista taidetta. Kuuletko musiikkia? Nouseeko mieleesi kohtaus elokuvasta? Näetkö mielessäsi jonkin maalauksen? Ulkona arasti vihertävä maisema saa päässäni pyörimään J. Karjalaisen laulun Villejä lupiineja. Kun ajattelen suomalaista elokuvaa, näen mielessäni kohtauksen Markku Pölösen Kivenpyörittäjän kylästä: hieman maistissa oleva, jo elämää nähnyt Jalmari neuvottelee sumuisella pellolla Kuoleman kanssa. Ensimmäinen mieleeni nouseva suomalainen maalaus on puolestaan Hugo Simbergin arvoituksellinen Haavoittunut enkeli vuodelta 1903:

Kuva: https://www.flickr.com/photos/finnishnationalgallery/29568380521/in/album-72157672674447902/

Teokseen, sen symboliikkaan ja tarinaan voi tutustua (vaikkapa kuuntelemalla!)  avoimessa Kansallisgallerian verkkokokoelmat-palvelussa. Sivustolla on kattavasti esitelty suomalaista maalaustaidetta mm. Ateneumin ja Kiasman kokoelmista.

Suomen Kulttuurirahaston vuonna 2013 teettämän kyselytutkimuksen mukaan taiteen tärkeimpänä tehtävänä pidetään viihdytyksen ja lohdun tuomista arkeen. Tämä väite on helppo allekirjoittaa. Onko sinulla jokin suomalainen lempikappale, joka saa liikuttumaan kyyneliin asti? Tai kirja, joka viihdyttää takuuvarmasti lukukerta toisensa jälkeen?

Yllä mainitun kyselytutkimuksen tulos nostaa Suomen tunnetuimmiksi taiteilijoiksi Jean Sibeliuksen, Tove Janssonin, Väinö Linnan ja hieman yllättäen Juice Leskisen. Millainen sinun listasi olisi?

Suomen kulttuurirahaston sivulta pääsee käsiksi itse tutkimusraportin lisäksi myös tutkimusaineistoon. Tutkimusaineistotaulukosta on mielenkiintoista tarkastella vastauksia vaikkapa seuraavanlaatuisiin kysymyksiin ja väittämiin: ”On tärkeää, että suomalaisilla on asuinpaikasta riippumatta mahdollisuus harrastaa taidetta”, ”Eliitin tulisi itse maksaa taide josta se pitää” ja ”Oletko käynyt museossa / elokuvissa / konsertissa viimeisen 6 kuukauden aikana?”. Tutkimusaineisto on arkistoitu Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon, joka luovuttaa aineistoja edelleen tieteelliseen tutkimus- ja opetuskäyttöön. Avointa tiedettä ja tutkimusta suomalaisen taiteen käytöstä ja merkityksestä parhaimmillaan!

Suomen taide-kirjanäyttely on esillä Joensuun ja Kuopion kampuskirjastoissa kesäkuun ajan.

Finland 100 jubilee is present in our library throughout the year. Every month, we put out a new book exhibition related in some way to Finland or Finnish culture. In June the topic is Arts in Finland. Take a virtual tour in Finnish National Gallery´s Art Collection-service!

Riitta Holopainen
Tietoasiantuntija | Information Specialist
Opetus- ja tietopalvelut | Training and Information Services

Jaa tämä / Share this
Share

Tutkimusjulkaisujen avoin saatavuus rinnakkaistallentamisen avulla | Achieving open access by self-archiving scientific publications

(Please, scroll down to read in English.)

Kirjasto avasi helmikuussa uuden julkaisuarkiston UEF eRepositoryn, jota kutsumme tästedes eRepoksi. Onhan se näin helpompi sanoa ja kirjoittaa, ja kun se tulee meille tutuksi, tiedämme kaikki, mistä puhutaan. Lempinimi, kuten varmasti meillä kaikilla.

Samalla käynnistimme uuden palvelun, rinnakkaistallentamisen, jonka konsepti voikin jo olla tuttu tutkijoillemme: saada tieteelliset julkaisut avoimesti saataville Open Access -periaatteiden mukaisesti. Moni fyysikko on varmasti toimittanut artikkelinsa pre-printin arXiviin, moni lääketieteilijä on huomannut löytävänsä artikkelinsa PubMed Centralista ja kuka tahansa on saattanut kuulla, että joku tutkimusryhmän jäsenistä on ilmoittanut artikkelin rinnakkaistallentamisesta organisaatiokohtaiseen julkaisuarkistoon – vaikka Jyväskylän yliopiston JyXiin.  Kaikki nämä palvelut ovat kenen tahansa vapaasti hyödynnettävissä. Nyt kaikilla UEF-tutkijoilla on mahdollisuus, ja yliopistomme julkaisu- ja datapolitiikan myötä vahva suositus rinnakkaistallentaa omat artikkelinsa UEFin omaan julkaisuarkistoon eRepoon.

Kattavan rinnakkaistallentamisosuuden saavuttaaksemme teimme tallentamisesta mahdollisimman helppoa: tutkijan ei tarvitse kuin toimittaa kirjastoon final draft -versio artikkelista samassa yhteydessä, kun hän ilmoittaa tiedot uudesta julkaisusta SoleCRIS-tallennuslomakkeella. Kirjasto hoitaa loput: selvittää kustantajan linjauksen rinnakkaistallentamiseen sekä tekee tallennuksen noudattaen kustantajan asettamia linjauksia.

Final draft -versio on herättänyt paljon kysymyksiä palvelun käynnistysvaiheessa, mm. mikä se on ja mistä sen löytää, jos ei sitä itsellä ole. Joissain tapauksissa tutkija ei ole säästänyt tätä versiota sen jälkeen, kun artikkeli on julkaistu lehdessä. Final draft -versiolla tarkoitetaan viimeisintä kustantajalle lähetettyä versiota, joka on käynyt läpi vertaisarvioinnin ja on hyväksytty julkaistavaksi lehdessä. Tässä versiossa ei kuitenkaan ole vielä kustantajan taittoa, joten esimerkiksi sivunumeroinnit voivat olla erilaiset tai puuttua kokonaan. Proof-vesileimalla olevat versiot eivät ole enää final drafteja. Final draftista käytetään myös termejä AAM (Author’s Accepted Manuscript) ja Post-print.

Sivunumeroinnin puute on myös hämmentänyt: “Miten tähän voi viitata, jos sivunumerot eivät täsmää?” Viittaukset tulee aina tehdä julkaistuun versioon, joten tarjoamme rinnakkaistallenteen yhteydessä oikean viittauksen alkuperäisen lehden tiedoin ja linkin alkuperäiseen artikkeliin. Alkuperäisen artikkelin lukuoikeus onkin toinen kysymys, sillä moni lehti edellyttää, että lukija on lehden tilaaja joko oman tutkimusorganisaation myötä tai on itse lehden tilaaja. Tässä piilee rinnakkaistallentamisen voima: saamme artikkelin kenen tahansa hyödynnettäväksi ilman tilausmaksuja.

Jos artikkeli on kirjoitettu suuren tutkimusryhmän kesken, voi final draft -version käsiin saaminen olla vaikeaa. Tämä versio löytyy varmimmin vastaavalta kirjoittajalta, ja jo artikkelia kirjoittaessa voisi tutkimusryhmän kesken olla mielekästä keskustella rinnakkaistallentamisesta ja final draft -version jakelusta tutkimusryhmän kesken. Jos tämä versio löytyy omasta takaa, laittakaa se liitteeksi samalla, kun ilmoitatte uudesta julkaisusta SoleCRIS-tallennuslomakkeen avulla, haittaa tästä ei ole – hyötyä kaikille.

 

The University of Eastern Finland has a Publishing and Data Policy  which states that all publications should be made openly available when possible. The Library has launched a service to help researchers meet those requirements by self archiving their scientific publications. Self-archiving is essentially providing an open access version of an article which otherwise would be behind a paywall. Self-archiving is a good method to increase the accessibility and impact of your work while still operating within the guidelines of the original publisher of the article. The self-archived articles are stored in the new University publication repository UEF eRepository or eRepo.

Self-archiving has been made easy for the researcher and can be done at the same time you report your new publication into the SoleCRIS publication database with the Publishing information registration form. All the researcher has to do, is to attach the final draft version of the article to the SoleCRIS form. Everything else is done by the Library.

The final draft version has raised some questions, what exactly is this version and how to acquire it if the researcher does not have this version. The final draft means the final version sent to the publisher, that has been peer reviewed and has been accepted for publishing. Even though this version is without the publisher layout and the page numbering may differ from the published version, all this is acceptable – the Library provides the citation to the published version of the article with the self-archived version. If the term final draft does not seem familiar, they are also called Post prints or Authors Accepted Manuscripts (AAM). Versions with the Proof watermark are more finalised versions and cannot be self-archived.

Acquiring the final draft may also prove problematic when the article is written in a larger research group, in these cases the corresponding author is a good place to start. Discussing these matters and open access related issues within the research group before publishing helps spreading the final draft inside the research group.

With the final draft available, please consider self-archiving as it doesn’t harm anyone and helps everyone.

Antti Laurila
tietojärjestelmäasiantuntija | IT Systems Specialist
Verkko- ja julkaisupalvelut | Library IT and Publishing services

Jaa tämä / Share this
Share

ITK 2017 – Interaktiivinen tekniikka koulutuksessa

ITK eli Interaktiivinen tekniikka koulutuksessa -konferenssi järjestettiin 5.-7.4.2017 tuttuun tapaan Hämeenlinnan Aulangolla. ITK on Suomen suurin digitaalisen koulutuksen ja oppimisen tapahtuma, ja se kokoaa vuosittain yhteen noin 2000 opettajaa, rehtoria, opetusteknologian asiantuntijaa, tutkijaa, päättäjää, opiskelijaa ja muita asiasta kiinnostuneita.

Osallistuin konferenssiin sekä päätoimisen kirjastotyöni näkökulmasta että sivutoimisen opetustyöni näkökulmasta. Opetustyöhöni liittyen minulla oli konferenssissa oma esitys posterina sekä Chat&foto esityksenä. Matkakertomukseni ja linkit esityksiin löytyvät myös tiivistettynä visuaaliseen Adobe Spark esitykseen.

Kirjastotyön näkökulmasta tarjolla oli monia mielenkiintoisia esityksiä. TIEKEn eli Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry:n järjestämässä työpajassa Miten koulutus vastaa työn muutokseen? pohdittiin digitalisaation tuomia muutoksia opetuksessa ja työssä. Tulevaisuuden mahdollisuuksina nähtiin:

  1. Työyhteisö- ja työkykytaidot, opettajuuden ”uberisaatio”
  2. Coachaaminen, palautteen antaminen, opiskelijan vahvuusalueiden tukeminen
  3. Tiedon jäsentäminen

Tietoon liittyvä osaaminen nähtiin yhdeksi tulevaisuuden mahdollisuudeksi, ja oppiminen löydetyn tiedon tulkintana, jäsentämisenä sekä oikeana lähdekritiikkinä ja tiedon oikeellisuuden arviointina. Tarvitaan siis taitoa ohjata opiskelijaa määrittämään ja arvioimaan tietoa, jäsentämään ja tulkitsemaan sitä. Katri Tanni ITK-ajatuspaja: Eikö digitaidoilla ole merkitystä?

TIEKE:n työpajan keynote-puheenvuoro Sami M. Leppänen, Kone Oyj johdatti pohtimaan työelämässä tarvittavia taitoja, ja miten koulutus niitä kehittää.

Tietotyö netissä: haastetaanko lukiolaisia riittävästi? -esityksessä Eero Sormunen (Tampereen yliopisto), Miika Marttunen, Timo Salminen (Jyväskylän yliopisto) Minna Lakkala, Liisa Ilomäki (Helsingin yliopisto) esittelivät kolmen yliopiston yhteisen tutkimushankkeen tuloksia lukiolaisten argumentatiivisista nettilukutaidoista ja niiden yhteyksistä lukiolaisten tietokäsityksiin ja arkielämän tietokäytäntöihin. Nettilukutaitoa käsittelevät tulokset osoittavat, että lukiolaiset osasivat kyseenalaistaa heille annettujen nettilähteiden uskottavuutta, mutta vain harvat osasivat perustella kriittisen arvionsa hyvin. Blogitekstin kriittinen arviointi onnistui lukiolaisilta hieman paremmin kuin videon. Keskustelussa nousi esiin se, että multimodaalisten tekstien lukutaitoon pitäisi panostaa enemmän koulussa. Pedagogisten käytäntöjen tutkimuksen tuloksien perusteella lukion tietotehtäviin kaivataan lisää haasteellisuutta, omakohtaisuutta ja yhteisöllisyyttä.  Monella opettajalla on edellytykset tukea oppilaita oppimaan nettiajan tietotyötaitoja, mutta opetukseen tarvitaan lisää yhteistyötä opettajien kesksen. Tutkimushankkeen kotisivulta saa lisää tietoa.

Liisa Ilomäki ja Eero Sormunen aloittamassa esitystä.

Augmented reality (AR) ja virtual reality (VR) eli lisätty ja virtuaalinen todellisuus olivat yksi näkyvä teema ITK konferenssissa ja sisältönä monessa esityksessä. Myös Itä-Suomen yliopiston Sm4rtLab – laajennetun todellisuuden etäohjattava fotoniikan laboratorio oli esillä.

Kirjastomaailmaankin lisätty ja virtuaalinen todellisuus tekevät tuloaan. Tiedonhaun pelillistäminen lisätyn todellisuuden avulla -esityksessä Marko Akkanen ja Janne Seppänen kertoivat Lahden kaupungin kirjaston ja Lahden ammattikorkeakoulun kehittämän pelisovelluksen käytöstä tiedonhaun opetuksessa. Lisätyn todellisuuden avulla pelillistämällä tiedonhakuun saadaan uusia yhteisiä kokemuksia, lisää motivaatiota ja rastisuunnistuksella samalla liikuntaa. Lue lisää.

Ohjelmassa oli runsaasti mielenkiintoista tarjontaa ja ITK-ilmapiiri on innostava. Tunnelmaa, kokemuksia ja esityksiä löytyy lisää sosiaalisesta mediasta tunnisteella #itk2017.

Anne Karhapää
tietoasiantuntija
Opetus- ja tietopalvelut

Jaa tämä / Share this
Share

Itä-Suomen yliopiston kirjasto / University of Eastern Finland Library