Suomi100: Metsä ja puu | Forest and Tree

(Please, scroll down to read in English.)

Suomen satavuotisjuhla näkyy kirjastossamme läpi koko vuoden. ”Metsä ja puu” –teema liittyy Itä-Suomen yliopiston Studia Generalia tapahtumien luentosarjaan.

Jos haet UEF-Finnasta hakusanalla metsä*, saat hakutulokseksi listan kirjoista, jotka heti helposti antavat viitteitä siitä, mitä metsä meille suomalaisille merkitsee.

Ensimmäisenä listalle nousee ”Metsäkirja : syötävää ja askarreltavaa” ja sen sisällysluettelossa onkin kerrottu: ” Metsästä on moneksi! Paitsi tutut sienet ja marjat, metsästä saa paljon muutakin. Ennen kuin muoviesineet valtasivat kodit ja keittiöt, käytettiin tuohta ja puuta, ennen teollisia ja myrkyllisiä kyllästeaineita käytettiin tervaa, käsityölangat värjättiin luonnonantimilla, sienillä ja kasveilla. Pajusta saatiin köyttä ja tarve-esineitä, mahla maistui kuumina kevätpäivinä, pihkavoiteella hoidettiin pieniä ihovaurioita.”

Seuraavana listalle tulee:”Metsä ikäihmisten hyvinvoinnin lähteenä”. Metsä on tarjonnut kautta aikain suomalaisille hyvinvointia, kuten myös esim. kirjassa ”Metsämieli : kehon ja mielen kuntosali” hyödynnetään metsää liikunnan ja terveyden lähteenä. Ja jos haluat vaikkapa harrastaa retkeilyä metsissä, hakusanalla ”kansallispuistot” löytyy kirjoja menovinkiksi.

Jo kolmantena listalle nousee: ” Metsäverokirja 2015”.  Metsään on liittynyt Suomessa monellekin toimeentulo ja leivän lähde jo useita vuosikymmeniä. Ja kun metsään liittyy raha, on hyvä ottaa lainsäädäntökin mukaan – siitä esimerkkinä ”Metsäoikeus” – kirja.

Kirjassa: ” Metsä: Suomen vihreä kulta” kerrotaan metsästä monipuolisesti ja useista näkökulmista. Metsätilastollisista vuosikirjoista voi seurata kokonaiskuvaa Suomen metsistä, metsätaloudesta ja metsä­teollisuudesta. Tilastotietoa ja muuta metsätietoa on saatavilla esim. Luonnonvarakeskus Luken sivuilta.

Lisää metsä- ja puu-aiheisia kirjoja on esillä kampuskirjastoissa ja UEF-Finnan kirjakarusellissa.

Metsät ja puut ovat vaikuttaneet suomalaisiin vahvasti ja kirvoittaneet myös kieleemme useita erilaisia sanontoja: joskus ”ei nähdä metsää puilta”, päättelyissä voidaan ”mennä metsään” tai hankalissa asioissa ”ei päästä puusta pitkään”. Toisinaan ”haukutaan väärää puuta”, ”ollaan jopa puilla paljailla” tai puhutaan ihan vain ”puuta heinää”. Metsät ja puut liittyvät myös läheisesti suomalaisiin satuihin, tarinoihin ja lauluihin: ”Metsän poika tahdon olla, sankar jylhän kuusiston”, ”Jos metsään haluat mennä nyt…”

Jos vielä mietit metsään menoa, kannattaa tutustua Metsäyhdistyksen sivustoon: ”Sata syytä mennä metsään”.

Finland 100 jubilee is present in our library throughout the year. Every month, we put out a new book exhibition related in some way to Finland or Finnish culture. This month the topic is “Forest and Tree”. You may search books related to forests or trees from UEF-Finna. There is also a lot of information about Finnish forests in the web pages of the Natural Resources Institute of Finland and Finnish Forest Association.

Anu Eskelinen
Tietoasiantuntija | Information Specialist
Verkko- ja julkaisupalvelut | Library IT and publishing services

 

 

 

Jaa tämä / Share this
Share

Kirjastoon tuli uusia loistavia tyyppejä | Introducing new awesome people in the UEF Library

(Please, scroll down to read in English.)

Joensuun kampuskirjaston uusi kasvo on tietoasiantuntija Anne Karhapää. Elokuussa joukkomme vahvistui lisää tietoasiantuntija Virpi Lindillä, toimipaikkoinaan Kuopion kampuskirjasto ja KYSin tieteellinen kirjasto. Tässä heistä vähän tarkemmin:

Anne Karhapää aloitti tietoasiantuntijana kirjastossa huhtikuussa 2017. Työnkuvaan kuuluvat yliopiston avointen tutkimusaineistojen ja digitaalisten oppimateriaalien tiedonhallintaan liittyvät suunnittelu-, koordinointi- ja ohjaustehtävät.

Anne on valmistunut Joensuun yliopistosta pääaineena englannin kieli. Aiempaa työkokemusta on kertynyt yliopistosta mm. opetus- ja kasvatusalan koulutussuunnittelijana sekä tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön kouluttajana.  Annen intohimona on uuden oppiminen ja erityisenä kiinnostuksen kohteena on kehittää digivälineiden hyödyntämistä työssä ja oppimisessa. Vapaa-aika kuluu erilaisten opiskeluprojektien lisäksi maaseudun rauhassa hevosista, koirista ja kissoista koostuvan eläinlauman kanssa.

Elokuussa 2017 Kuopion kampuksen kirjastohenkilökuntaan liittyi Virpi Lindi. Virpin työnkuva tarkentuu syksyn aikana, mutta hän toimii tietoasiantuntijana ja osallistuu ainakin tutkimuksen tuen palveluihin, tiedonhaun ohjaukseen ja asiakaspalveluun.

Virpi on syntyjään vesantolainen, mutta muutti Kuopioon ravitsemustieteen opintojen myötä 1990-luvun alussa. Valmistumisen jälkeen Virpi teki jatko-opintoja silloisen Kuopion yliopiston Kliinisen ravitsemustieteen laitoksella. Väitöksen jälkeen hän työskenteli reilut 10 vuotta biolääketieteen yksikössä tutkijana. Jo pienestä pitäen Virpi on ollut kirjojen ystävä ja työ kirjastossa tuntuu lottovoitolta. Vapaa-ajalla Virpi nauttii nykyisen asuinpaikkansa Vuorelan luonnonmaisemista, lukee ja ähisee pilateksessa. Myös elävän musiikin kuunteleminen hyvin laajalla genre-skaalalla kuuluu Virpin harrastuksiin.

 

The new face at the Joensuu Campus Library is Information Specialist Anne Karhapää. In August, we also welcomed Information Specialist Virpi Lindi, and she works at the Kuopio Campus Library and the KUH Medical Library. Let’s hear a word from them both!

Anne Karhapää started as an Information Specialist at the library in April 2017. Her job description includes planning, coordinating and directing the university’s open access research data and UEF study material’s data management.

Anne graduated from the University of Joensuu, majoring in the English language. She has gathered her earlier work experience at the university from, among other assignments, as a training designer for Education and Social Sciences and as a trainer of educational practice of Information and Communication Technologies. Anne’s passion is learning new things, and especially developing the use of digital tools in work and learning. Between different kinds of studying projects, her free time flies in the countryside peace with a pack of horses, dogs and cats.

In August 2017, the library staff of the Kuopio Campus welcomed Virpi Lindi. Virpi’s line of work will be defined over the course of this autumn, but she mainly works as an Information Specialist and participates in the library’s research support services, information retrieval guidance and customer services.

Virpi originates from Vesanto, but she moved to Kuopio to study Nutrition and Food Sciences in the beginning of the 1990s. After graduation, she went further on with her postgraduate studies in the Department of Clinical Nutrition back in the University of Kuopio days. After her dissertation, Virpi worked as a researcher in the Institute of Biomedicine for more than 10 years. Ever since her childhood, Virpi has been a book-loving persona, and working in a library feels like winning in the lottery. In her leisure time, Virpi enjoys the natural scenery of her current home, Vuorela, reads a lot and does pilates. Listening to live music with a large scale of genres is also one of Virpi’s hobbies.

Teksti | Text:
Anne Karhapää,  tietoasiantuntija | Information specialist
Opetus- ja tietopalvelu | Training and information services, Joensuu Campus Library
&
Virpi Lindi, tietoasiantuntija |  Information specialist
Opetus- ja tietopalvelu | Training and information services, Kuopio Campus Library & KUH Medical Library

Kuvat | photos:
Tuula Rissanen, tietoasiantuntija | Information specialist
Opetus- ja tietopalvelu | Training and information services
&
Ilpo Suihko, IT-palveluneuvoja | IT Advisor
Verkko- ja julkaisupalvelut | Library IT and publishing services

Jaa tämä / Share this
Share

E-aineistoja | E-recources: Oxford Bibliographies – Sociology, International Law, Criminology, Social Work, Childhood Studies

Please scroll down to read in English

Oxford Bibliographies on palvelu, joka kerää julkaisuluettelon tavoin yhteen erilaisia tietoaineistoja eri aihealueilta. Palvelu koostuu kunkin alan johtavien asiantuntijoiden vertaisarvioiduista artikkeleista. Kukin artikkeli sisältää koosteen aihepiirin keskeisimmistä julkaisuista eli toimii suosituslistana alan tärkeimpiin tiedonlähteisiin. Artikkelit sisältävät lyhyitä yhteenvetoja ja huomautuksia viitteistä sekä itse viitteet ko. tutkimusalueelta. Artikkeleita lisätään palveluun kuukausittain, ja vanhatkin artikkelit tarkistetaan vertaisarvioinnin kautta vuosittain. Artikkeleita voi selata aakkosittain tai aineistoon voi tehdä sanahakuja.

Viitteiden aineistotyyppeinä on kirjoja, lehtiartikkeleita, verkkosivuja, datasettejä jne.  Viitteet on vietävissä suoraan viitteidenhallintaohjelmaan tai kerättävissä palvelun henkilökohtaiselle tallennusalueelle (My OBO). Viitteiden yhteyteen on lisätty linkitykset kokoteksteihin tai kirjaston kokoelmiin, mikäli alkuperäislähteet ovat saatavissa.

Itä-Suomen yliopistolle on palvelusta hankittu käyttöön seuraavat aihealueet:
Sociology
International Law
Criminology
Social Work
Childhood Studies

UEF-Finnasta bibliografiat löytyvät haulla ‘oxford bibliographies’.

Lisäopastusta:
Oxford Bibliographies Online: A short guide (video; 3:53)
Oxford Bibliographies User Guide (video; 8:25)
Anatomy of an Article (website)

Lisätietoja: finna(at)uef.fi

Oxford Bibliographies provides a seamless pathway to the most accurate and reliable resources for a variety of academic topics. Each Oxford Bibliographies subject gathers together a large collection of those articles addressing themes and topics within a single discipline, resulting in an immensely powerful new resource designed to give researchers a roadmap through the academic information overload culture. Articles written and reviewed by top scholars in the field, are rich with citations and annotations, expert recommendations, and narrative pathways through the most useful and important works on the topic in question. The content is always up-to-date, because the side is updated monthly with new articles, and every article is reviewed annually via a peer-review process. Articles can be searched e.g. with keywords or browsed alphabetically.

Citations include journal articles, online resources, datasets, books etc., and every citation contains a scholarly annotation.  Citations can be exported to reference management tool and saved to your personal Oxford Bibliographies account (My OBO). Citations have been linked to the full-texts and records of the library collection when available.

The University of Eastern Finland Library has acquired access to the subject areas as follows:
Sociology
International Law
Criminology
Social Work
Childhood Studies

You can find these categories on the UEF Finna with a phrase ‘oxford bibliographies’.

Oxford Bibliographies Online: A short guide (video; 3:53)
Oxford Bibliographies User Guide (video; 8:25)
Anatomy of an Article (website)

For more information: finna(at)uef.fi

Kaarina Meriläinen
Tietoasiantuntija | Information Specialist
Tietoaineistopalvelut | Collection services

Jaa tämä / Share this
Share

Ympäristöalan uutispalvelu ENDS Europe | Environmental News Service ENDS Europe

(Please, scroll down to read in English.)

Itä-Suomen yliopistoon on hankittu käyttöön ympäristöalan eurooppalainen uutis- ja ajankohtaistiedotuksen palvelu ENDS Europe. Palvelu sisältää seuraavat uutiskanavat: Climate, Energy, Waste & Resources, Chemicals, Nature, Pollution, Products ja Transport. ENDS Europea voi käyttää selaamalla eri kanavia tai tekemällä tiedonhakuja halutuilla hakusanoilla. Lisäksi on mahdollista tilata sähköpostiin päivittäiset tai viikoittaiset uutistiedotekoosteet tarkemmista aihekategorioista. Valittavia aihekategorioita on yhteensä 27. Palvelua tuottaa Ison-Britannian johtava ympäristökustantaja Environmental Data Services (ENDS).

Palvelun käyttö yliopistolla:
Palvelu toimii yliopiston verkossa ilman käyttäjätunnistusta osoitteessa: http://www.endseurope.com/
Mikäli haluat tilata uutiskoosteita sähköpostiisi ja/tai käyttää palvelua yliopiston verkon ulkopuolelta, rekisteröidy osoitteessa http://www.endseurope.com/ipform käyttäen yliopistosähköpostiosoitettasi (@uef.fi tai @student.uef.fi). Lähetettyäsi rekisteröitymislomakkeen saat sähköpostiviestin, jossa olevan linkin klikkaaminen aktivoi rekisteröitymisesi. Rekisteröitymisen jälkeen voit kirjautua sähköpostiosoitteellasi palveluun myös etäkäytössä yliopiston ulkopuolelta osoitteessa http://www.endseurope.com/login.

Palvelun etäkäyttö yliopiston verkon ulkopuolelta:
Jos olet rekisteröitynyt palveluun jo aiemmin ollessasi yliopiston verkossa, kirjaudu palveluun osoitteessa http://www.endseurope.com/login. Ellet ole rekisteröitynyt palveluun aiemmin, rekisteröidy koekäyttöön osoitteessa http://www.endseurope.com/trialform käyttäen yliopistosähköpostiosoitettasi (@uef.fi tai @student.uef.fi). Lähetettyäsi rekisteröitymislomakkeen saat sähköpostiviestin, jossa olevan linkin klikkaaminen aktivoi rekisteröitymisesi. Koekäyttö muuttuu automaattisesti pysyväksi käyttöoikeudeksi muutaman päivän sisällä. Rekisteröitymisen jälkeen voit kirjautua sähköpostiosoitteellasi palveluun http://www.endseurope.com/login.

Lisätietoja: finna(at)uef.fi

The University of Eastern Finland has subscribed to the European environmental news service ENDS Europe. It includes news and a wide range of services including analyses, interviews, opinion pieces and updates on national and EU laws, as well as additional reports on topical issues. Main subject categories are Climate, Energy, Waste & Resources, Chemicals, Nature, Pollution, Products and Transport. You can browse the main subject categories or search articles using keywords. In addition, you can order news alerts to be delivered daily or weekly to your email address. You can select news from 27 sub-categories. The service is produced by the UK’s leading professional environmental publisher, Environmental Data Services (ENDS).

If you are at the university:
You can use the service without logging in: http://www.endseurope.com/. If you want to receive emailed bulletins into your inbox and/or use the service later outside of the university network, you will need to register at http://www.endseurope.com/ipform using your University of Eastern Finland email domain address (@uef.fi or @student.uef.fi). Complete the online registration form. Once you have completed the form, you will receive a verification email. Click the link in the email to activate your account. Once registered, you can log in to the service using your email address anywhere and anytime: http://www.endseurope.com/login.

If you are outside of the university:
If you already have been registered earlier at the university network, log in to the service with your email address: http://www.endseurope.com/login. If not, register for a free trial in the address http://www.endseurope.com/trialform using your University of Eastern Finland email domain address (@uef.fi or @student.uef.fi). Once you have completed the online registration form, you will receive a verification email. Click the link in the email to activate your account. The free trial will be automatically changed into a permanent access a few days later, and you will be able to log in to the service using your email address anywhere and anytime: http://www.endseurope.com/login.

Further information: finna(at)uef.fi

Kaarina Meriläinen
Tietoasiantuntija | Information Specialist
Tietoaineistopalvelut | Collection services

Jaa tämä / Share this
Share

Paikat muutoksen puhurissa — osa 4 | Joensuu campus library renovation — part 4

(Please, scroll down to read in English)

Joensuun kampuskirjaston remontti alkaa valmistua. Kuvat on otettu 14.-17.8.2017.

The photos were taken between 14th and 17th August, 2017.

See you again next week.

Teksti ja kuvat | Text and photos:
Marja Maijala, palvelupäällikkö | Head of service
Sisäiset palvelut | Internal services

Jaa tämä / Share this
Share

Paikat muutoksen puhurissa — osa 3 | Joensuu campus library renovation — part 3

(Please, scroll down to read in English)

Joensuun kampuskirjaston remontti on kestänyt kuukauden ja aikataulun mukaan ollaan remontin puolivälissä. Kuvat on otettu 20.7.2017.

Kirjaston asiakaspalvelu ja lainausautomaatit olivat tässä vielä kesäkuussa. | In June the service desk and self-check stations were here.

Opparin ja tipan palvelualuetta. | Service area of Oppari and IT helpdesk.

Tietokonealuetta. | Computer area.

Tähän tulee kurssikirjoja. | Text books will be placed here.

Näkymä toisen kerroksen tasanteelta kirjastosaliin. | View from second floor to the main hall.

Uutta ulko-ovea rakennetaan muovin takana. | New door is being build behind the plastic cover.

Salien 2A ja 3B sisäänkäynnit. | Entrances to halls 2A and 3B.

Menossa on myös ilmastointiremontti. | Also air conditioning is being renovated.

Salista 3A. | Hall 3A.

 

The renovation of the Joensuu campus library has now lasted one month. According to the schedule it is now the midpoint of the renovation. The photos were taken on 20th July, 2017.

Teksti ja kuvat | Text and photos:
Marja Maijala, palvelupäällikkö | Head of services
Sisäiset palvelut | Internal services

Jaa tämä / Share this
Share

ICML+EAHIL2017 — Inspiraatiota ja verkostoitumista | Inspiration and networking

(Please, scroll down to read in English.)

ICML-konferenssi (International Congress of Medical Librarianship) ja EAHIL-workshop (European Association for Health Information and Libraries) järjestettiin yhteistapahtumana 12.-16.6.2017 Dublinin linnassa Irlannissa. Teemana oli Diversity in Practice: Integrating, Inspiring & Innovative. Tarkemmat teemat olivat Leadership & Values, Integration, Technology, Education & Learning, Consumer Health and Research & Evidence-based Librarianship.

Varsinainen konferenssi kolmine rinnakkaisine esitysurineen ja workshop samanaikaisine työpajoineen, joita niitäkin oli kaksi tai kolme samaan aikaan, pidettiin ke-pe 14.-16.6. Alkuviikolla oli kokouksia sekä täydennyskoulutuskursseja. Dublinissa oli siten mahdollisuus saada todellinen rautaisannos informaatiota terveystieteiden kirjasto- ja tietopalvelualan ja -ammatin kehityksestä ja tilanteesta. Osallistujia oli noin 400.

Printworks on Dublinin linnan viereen rakennettu moderni konferenssirakennus. | Printworks is a modern conference annex of the Dublin Castle.

Meillä oli yhteinen esitelmä konferenssin Learning & Education -teemasessiossa. Lisäksi Tuulevi fasilitoi yhdessä norjalaisen Karen Busetin ja belgialaisen Ghislaine Decléven kanssa benchmarking-aiheisen vuorovaikutteisen työpajan liittyen alateemaan Research & Evidence-based Librarianship. Tuulevilla oli EAHILin hallituksen jäsenenä myös useita kokouksia. Osallistuimme molemmat EAHILin yleiskokoukseen.

Presenting
Esiintymässä. Kuvassa myös session puheenjohtaja LIz Dore. Kuva: Marketta Fredriksson. | Presenting. Session chair Liz Dore also in the photo by Marketta Fredriksson.

Vuoropuhelussa ja kuvissa kerrataan tunnelmia terveystieteiden kirjastoihmisten tärkeimmästä vuotuisesta tapaamisesta Euroopassa.

  1. Mikä oli parasta ICML+EAHIL2017:ssa?
    • Kirsi: Samanhenkisten ihmisten tapaaminen ja kokemusten vaihto. Esitysten myötä sain kuulla ja nähdä mitä projekteja muualla maailmassa on tehty – esimerkiksi miten tiedonhankinnan opetusta on kehitetty, uudistettu kirjastotiloja ja asiakaspalvelua, millaista yhteistyötä kirjastopalveluissa on tehty paikallisesti, kansallisesti tai kansainvälisesti ja millaisissa asiantuntijatehtävissä kirjastolaiset ovat toimineet monikulttuurisissa hankkeissa.
    • Tuulevi: Kokouksista yhteiskokous EAHILin sisarorganisaatioiden kanssa oli innostava ja valaiseva. Pidin enemmän työpajoista kuin esitelmistä. Parasta oli kuitenkin silti kollegiaalinen ajatustenvaihto mitä moninaisimmista ammatillisista aiheista.
  2. Millaista oli pitää esitelmä kansainvälisessä konferenssissa?
    • Kirsi: Sen jälkeen kun päätin, että puhun esitelmän sisällön pitkälti paperista lukemalla, en juurikaan jännittänyt asiaa. Jäi pikemminkin fiilis, että ”yes, ehdottomasti toisenkin kerran”.
  3. Miten työpajan vetäminen sujui?
    • Tuulevi: Se kyllä jännitti etukäteen, mutta sujui paremmin kuin uskalsimme toivoakaan. Olen tehnyt muiden vetäjien kanssa yhteistyötä jo vuosia ja myös osa osallistujista oli ennestään tuttuja, eivät kuitenkaan kaikki. Käytimme useita eri työpajamenetelmiä eräänlaisena omana sekoituksenamme ja olimme tyytyväisiä, kun saimme sen onnistumaan 21 osallistujan kanssa. Saimme kiittävää palautetta.
  4. Jäikö jokin keynote-esitelmä erityisesti mieleen?
    • Kirsi: Parhaan esitelmän kokonaisuudessaan paitsi sisältönsä, myös esiintymisen puolesta piti mielestäni Mark Murphy puhuessaan näyttöön perustuvasta tiedosta ja sen soveltamisesta otsikolla But the evidence says…
    • Tuulevi: Valitettavasti avajaissession keynote-esitelmä jäi mieleen pettymyksenä. Aikaa olisi ollut syventyvään, analyyttiseen esitelmään, mutta Michelle Kraft pysytteli trendien suhteen varsin yleisellä tasolla, eikä luento ollut lainkaan niin innovatiivinen ja inspiroiva kuin olin odottanut
  5. Jäikö jokin muu esitelmä erityisesti mieleen?
    • Tuulevi: Kiinnostavia esityksiä oli todella paljon. Mainitsen kaksi. Kate Kellyn Beyond Competency Statements: Benchmarking and business cases for strategic restructuring/transformation oli hyvin kiinnostava esitys siitä, miten siitä, miten benchmarkingia voi käyttää työkaluna organisaatioita uudistettaessa. Myös Linda Thornin neuvontapalveluiden järjestämisen uudistamista käsittelevä New Model for Virtual and Phone Reference Service with the Goal of Providing a Service that is Consistent, Efficient and of high Quality jäi mieleen.
    • Kirsi: Norjalaisten Idun Knutsdatter Østerdalin ja Anja Johansenin esitys Graphic medicine – improving education and patient-doctor communication kuvasi otsikkonsa mukaisesti, kuinka lääketiedettä voidaan tuoda esille visuaalisesti alan koulutuksessa ja potilastyössä esimerkiksi sarjakuvan keinoin. Graafiset, sarjakuvamaiset teokset ovat mielenkiintoinen täydennys alan kokoelmiin.  Ehkäpä meidänkin kirjaston uutuushyllyssä on pian joku teos tutustuttavana?!

      ICML+EAHIL 2017. Idun Knutsdatter Østerdal ja Anja Johansen: Graphic medicine – improving education and patient-doctor communication
  6. Jäikö jokin posteri erityisesti mieleen?
    • Kirsi: Visuaalisesti mieleenpainuvin posteri tuli Italiasta, Instituto Superiore di Sanitásta otsikolla Predatory Publishing: Who will save Little Red Riding Hood from the Big Bad Wolf. Kuvitus vastasi otsikkoa, pieni Punahilkka vaeltamassa yksin synkässä metsässä Ison Pahan Suden vaaniessa varjoissa. Posterin ylälaidassa tarjottiin tietoammattilaisen toimesta punaisia omenia, kuten DOAJ, PubMed ja Scopus. Sopivan julkaisukanavan valinta on tärkeä asia tutkijalle, mutta myös kirjaston on oltava ns. kartalla julkaisuasioista.
    • Tuulevi: Useampikin, mutta mainitsen kolme aihetta. Sekä Umeån että Pennsylvanian yliopistoista oli posterit opiskeluun ja opetukseen liittyvästä 3D-tulostuksesta. Niin opiskelijat kuin henkilökuntakin voivat tulostaa kirjastoissa esimerkiksi anatomisia malleja. Milloin meillä? Myös Arctic University of Norwayn posteri tohtoriopiskelijoiden tiedonhaun opetuksen uudistamisessa oli kiinnostava, koska olemme juuri uudistamassa omaa vastaavaa kurssiamme. Myös NHS:n sairaanhoitajien ja kätilöiden näyttöön perustuvaan toimintaan (NPH) liittyviä tiedonhaun taitoja käsittelevä posteri oli kiinnostava — käsittelihän oma esityksemme KYSin hoitohenkilökunnan NPH-koulutusten tiedonhakuopetusta.
  7. Osallistuitko työpajaan? Millaista se oli?
    • Tuulevi: Osallistuin UX- eli user experience – eli käyttäjäkokemustyöpajaan, joka oli erinomainen ja käytännönläheinen. Meitä oli parisenkymmentä osallistujaa ja vetäjiä oli kaksi. Menetelminä käytettiin samoja, joita voidaan hyödyntää asiakaskokemusten kartoittamisessa perinteisten kyselyiden ja haastattelujen sijaan tai lisäksi, kuten graffitiseinä ja rakkaus-/erokirje.
    • Kirsi: Osallistuin How to teach search methods for evidence based practice: horses for courses or one size fits all? -otsikoituun työpajaan. Pohdimme neljässä pienryhmässä vastauksia mm. siihen, miksi tiedonhankintaa on vaikea opettaa, mitä tietokantoja ja alustoja käytämme työssämme, miten opettaa parhaiten Boolen logiikkaa jne. Keskustelu eri maista tulevien kollegojen kanssa oli erittäin antoisaa ja mielenkiintoista. Huomasimme myös, että yhdistäviä tekijöitä on enemmän kuin erottavia. Jaamme samat haasteet maasta riippumatta.
  8. Oliko jotain, mitä olisit voinut jättää väliinkin?
    • Tuulevi: Ei varsinaisesti, mutta harmittelin, etten ollut ilmoittautunut osallistujaksi kuin yhteen työpajaan. Lähes kaikkia kehuttiin onnistuneiksi. Yhdessä tekeminen on monesti antoisampaa kuin pelkkä kuunteleminen; tosin olihan myös esityssessioissa aina varattu aikaa myös keskustelulle.
    • Kirsi: Komppaan Tuulevia.
  9. Koetko jääneesi jostakin paitsi, koska rinnakkaista ohjelmaa oli niin paljon tai muusta syystä?
    • Tuulevi: Runsaudenpulaa tosiaan ilmeni. Maanantaina tai tiistaina olisi ollut varmasti antoisaa osallistua jollekin lukuisista täydennyskoulutuskursseista (esimerkiksi Practice makes perfect – Improving information literacy through understanding the quality of evidence), mutta kokousten vuoksi se ei ollut mahdollista.
    • Kirsi: En sinällään, mutta koska rinnakkaissessioita ja workshoppeja oli tarjolla paikoitellen neljästä seitsemään, valinnan vaikeutta oli. Jos maailmassa olisi aikaa rajattomammin, olisi konferenssia ja omaa osallistumisaikaa voinut venyttää vielä parin päivän verran.
  10. Haluatko sanoa aiheesta vielä jotakin muuta?
    • Tuulevi: Haluan kiittää työnantajaani ja BMF ry:tä mahdollisuudesta osallistua ICML+EAHIL2017:een.
    • Kirsi: Kiitos kollegalle, esityksen teko yhdessä oli antoisaa. Hienoa on myös, että työnantaja kannustaa ja mahdollistaa konferensseihin osallistumisen.
Majoituimme perinteikkään Trinity Collegen opiskelija-asuntolassa. Trinity Collegen ruokasalissa pidettiin konferenssin tervetulotilaisuus keskiviikkoiltana. | We stayed at Trinity College student accommodation. The welcome reception of the conference was held at Trinity College 18th century Dining Hall.

 

Briefly in English: The International Congress of Medical Librarianship (ICML) and EAHIL (European Association for Health Information and Libraries) workshop were organised conjunct 12th to 16th June, 2017, in Dublin Castle. The theme was Diversity in Practice: Integrating, Inspiring & Innovative. The subthemes were Leadership & Values, Integration, Technology, Education & Learning, Consumer Health and Research & Evidence-based Librarianship. There were about 400 delegates from all over the world. It was an excellent week of continuing professional development for health sciences information specialists and librarians: full of meetings, presentations, workshops and networking. We both participated as presenters (see Book of abstracts) and Tuulevi also as a workshop facilitator with two colleagues, as well as an EAHIL Board member.

ICML+EAHIL2017 -twiitit löytyvät tunnisteilla #eahil2017 ja #ICMLdub. | Twitter hastags are #eahil2017 ja #ICMLdub.

Programme

Tuulevi Ovaska, erityistietoasiantuntija | information specialist & communications coordinator
Kirsi Salmi, tietoasiantuntija | information specialist
Opetus- ja tietopalvelut | Training and information services

Jaa tämä / Share this
Share

Paikat muutoksen puhurissa – osa 2

Joensuun kampuskirjasto sulki ovensa juhannusaatonaattona klo 14:00. Sen jälkeen alkoi lainauksen palvelutiskien ja muun tarpeiston raivaaminen turvaan remontin tieltä.

Siirtoja ja purkamista jatkettiin juhannuksen jälkeen maanantaina. Valmista tuli jo aamupäivällä!

Alakerran salin hyllyjen ja tietokonepöytien siirrot oli saatu valmiiksi jo torstaina.

Autio kirjastosali

 

Onneksi kaikkia kirjahyllyjä ei tarvinnut siirtää pois salista ja kantaa yläkerroksiin, vaan ne voitiin “paketoida” pölyltä suojaan odottamaan uutta käyttöä remontin ympäröimänä.

Suurin osa kalusteista siirtyi yläkerroksiin ja kirjaston liukuhyllyvarastoihin odottamaan remontin valmistumista.

Kalusteita säilytyksessä ja valvonnassa…

 

Teksti: Riitta Porkka, palvelupäällikkö
Tietoaineistopalvelut

Kuvat: Ilpo Suihko, IT-palveluneuvoja
Verkko- ja julkaisupalvelut

Jaa tämä / Share this
Share

Digitaalinen kirjasto kehittyy — kirjaston palvelut vuoden 2016 tilastojen mukaan

Kun tarkastelen yliopistomme kirjaston toimintaa ja sen kehittymistä vuoden 2016 tilastojen mukaan, voin niiden perusteella tehdä ainakin seuraavia huomioita. Ensinnäkin tietoaineiston käytön digitaalistuminen etenee edelleen, vaikka käyttöluvut ovat jo tähän asti olleet suuria. Verkkolehtien artikkelilatausten määrä ylitti viime vuonna 900 000 rajan. Tästä voi karkeasti laskea yhden artikkelilatauksen hinnan, joka on näillä käyttöluvuilla 2–3 euroa. Verrattuna kaupallisiin hintoihin nämä ovat hyvin alhaisia.

Verkkokirjojen latauksissa aletaan lähestyä jo puolentoista miljoonan verkkokatselukerran rajaa (1,44 miljoonaa). Painettujen kirjojen kohdalla ei tällaiseen käyttöön ylletä — lainaukset noin 150 000 kappaletta ja uusinnat noin puoli miljoonaa kertaa — vaikka käyttötavat ovat tietysti erilaisia. Kun tämän vielä suhteuttaa siihen, että painettujen kirjojen ja digitaalisten kirjojen lukumäärä on samansuuruinen ja digitaalisten kirjojen nimekemäärä (531 000) alkaa jo mennä ohi painetuista, voidaan väittää, että digitaalisten aineistojen käyttö muodostaa nykyään selvästi suurimman osan kirjaston käytöstä.

Trendejä katsoessa digitaalisten kirjojen käytön ja määrän nopea kasvu Itä-Suomen yliopiston aikana onkin merkittävin tapahtunut muutos.  Korostan vielä: Painettujen kirjojen käyttö ei ole hävinnyt minnekään, vaikka siinä on havaittavissa selkeä laskeva trendi. Kirjaston tiloja tarvitaan myös edelleen; niiden käyttömäärä on alkanut taas nousta, mikä kertonee kirjaston tilojen onnistuneista uudistamisista, joita jatketaan tänäkin vuonna.

Toinen merkittävä trendi on kirjaston antaman opetuksen nopea kasvu. Sekä osallistujien että suoritettujen opintopisteiden määrä on kasvanut 30 40 % UEFin aikana. Tämä on ollut tietoinen valinta tietoympäristön ja siinä tarvittavien taitojen nopean muutoksen vuoksi. Vuosittain noin joka toinen opiskelija käy jonkinlaisella kirjaston antamalla kurssilla.

Kun samalla kirjaston taloutta on sopeutettu tietoaineistojen nopeaan hinnannousuun ja yliopistorahoituksen leikkaukseen, voidaan väittää, että olemme yksi tehokkaimmista yliopistokirjastoista Suomessa. Jos laskemme yhteen henkilöstön ja sekä perus- että avoimen opiskelijat, saa kukin heistä kirjaston tarjoamat palvelut noin 250 euron suuruisella panoksella, jonka yliopisto rahoittaa keskitetysti. Tällä rahalla voi ostaa 5–10 tieteellistä kirjaa tai ladata saman verran tieteellisiä artikkeleita omaan käyttöönsä!

Tilastoista kiinnostuneet voivat tarkastella lukuja tarkemmin täältä.

Jarmo Saarti
kirjaston johtaja

Jaa tämä / Share this
Share

Paikat muutoksen puhurissa – osa 1

Joensuun kampuskirjaston ensimmäisen kerroksen remontti  on alkanut kaluste- ja kirjasiirroilla. Varsinaisesti remontti sulkee  kirjaston ovet 22.6.  Elokuussa avaamme uusituilla ja entistä paremmilla opiskelutiloilla.

Pohjapiirros uusituista tiloista

 

Kurssikirjalukusalista aloitettiin.

Remontissa on aina omat harminsa…

 

Alku

 

Lukusalin uusi ilme

 

Kurssikirjojen lukusalikappaleet on siirretty lukusaliin, jossa ne jatkossakin tulevat sijaitsemaan. Sali säilyy hiljaisena lukusalina. Hyllyjen taustalevytykset tehdään akustiikkalevyillä, äänimaailman vaimentamiseksi.

Kurssikirjojen lainakappaleet siirtyvät myös uusille paikoille. Siirtojen myötä opiskelulle ja työskentelylle aukeaa lisätilaa kirjastosaliin.

Tietokonepöydät ovat paikoillaan, myös osa hyllyistä ja kirjoista odottaa vielä siirtämistä. Viikon kuluttua kaiken on oltava poissa.

Teksti: Riitta Porkka, palvelupäällikkö
Tietoaineistopalvelut

Kuvat: Ilpo Suihko, IT-palveluneuvoja
Verkko- ja julkaisupalvelut

Jaa tämä / Share this
Share

Itä-Suomen yliopiston kirjasto / University of Eastern Finland Library