UEF Library | Page 72 of 77 | Itä-Suomen yliopiston kirjasto

2014-01-22

Opinnäytteet ja avoimuus

Yliopistossamme vuonna 2012 aloitettu käytäntö viedä pro gradu -työt verkkoon yhtenäisti toimintatavat eri kampuksilla, tarjosi mahdollisuuden edistää tieteellisen tiedon avointa leviämistä sekä nopeutti käyttöön saattamista verrattuna aiempiin paperisiin ja mikrokorttimuotoisiin pro graduihin. Kaikki ei ole kuitenkaan edennyt aivan tavoitteiden mukaisesti. Asian nurja puoli paljastuu, kun tutkitaan pro gradujen avointa internet-saatavuutta, eli onko gradu ns. Open Access (OA) -julkaisu. Vuoden 2013 pro gradu -töistä vain 36% julkistettiin OA-muodossa. Ainoaan vertailukohtaan, vuoteen 2012 (42%) nähden suunta on ollut jopa laskeva. Tilanne ei ole hyvä. Näitä EI-Open Access – opinnäytteitä kun voi käyttää ainoastaan kampuskirjastoissa ja niissäkin vain tietyiltä työasemilta. Moni ei myöskään varmaan tiedä sitä, että näitä kampuskäyttöisiä graduja ei voida kaukolainata toisiin kirjastoihin. Tämä kutistaa entisestään potentiaalisesti kiinnostuneiden lukijoiden mahdollisuutta saada aineisto käyttöönsä.

OA-julkaisemisessa on selviä eroja tiedekuntien välillä, mikä voi tarkoittaa sitä, että osassa tiedekuntia asenne tiedon vapaan levittämisen suhteen on kannustavampi. Eri alojen graduntekijöillä saattaa myös olla erilainen käsitys työnsä yhteiskunnallisesta hyödyllisyydestä ja kiinnostavuudesta. Tämä voi osaltaan vaikuttaa OA-julkaisemista harkittaessa. Open Access on kuitenkin aina opinnäytetyön tekijän oma valinta.

Jyväskylän ja Helsingin yliopistoissa OA-tilanne on vain hivenen parempi kun meillä, mutta Tampereen huikeaan yli 80% tulokseen on vielä matkaa. (Verkkari 6/2013)

Tänä avoimuuden aikana on outoa, että työ, jonka parissa opiskelija on viettänyt lukemattomia tunteja, jätetään julkaisematta avoimesti internetissä. Opinnäytteen tekijältä OA-julkaiseminen edellyttää vain hiukan ylimääräistä työtä: verkkojulkaisusopimuksen täyttämisen ja allekirjoittamisen. Helpommalla pääsee kun jättää sen tekemättä…?

Miksi sitten tekijä julkistaisi opinnäytteensä avoimesti verkossa? Suurimmat ja ylevimmät edut löytyvät miltei minkä tahansa OA-asiaa ajavan tahon tai julkaisuarkiston sivuilta tai vaikkapa Google-haulla ”open access initiative”:

– lisää näkyvyyttä ja vaikuttavuutta

– lisää viittauksia tutkimukseen

– parantaa tasavertaisuutta

– julkisella rahoituksella tehty tutkimus tulee saada avoimesti saataville

Entäpä tekijän kannalta hivenen itsekkäämpi asenne? Opinnäytteen julkaiseminen avoimesti verkossa voisi toimia töitä hakiessa hyvänä korttina. Tuskin täysin mahdoton on myöskään tilanne, että gradun lukija on tekijän asiantuntemuksesta niin kiinnostunut, että lähestyy työtarjouksella. Kampuskäyttöisiä pro graduja kysytään kirjastolta käytettäväksi miltei viikoittain, niistä ovat kiinnostuneita niin tutkijat, ammatinharjoittajat (esim. lääkärit) kuin media. Joudumme ilmoittamaan näille kylmän tosiasian: matkustakaa kampuskirjastoomme lukemaan teosta.

Tietenkin on olemassa tilanteita ettei OA-julkaiseminen ole mahdollista, yhteistyö esimerkiksi liike-elämän toimijoiden kanssa tuo omat rajoitteensa. Toki moni tilanne voisi olla hoidettavissa siten, että työn tieteellinen puoli pysyy eheänä ilman että yhdenkään kolmannen tahon oikeuksia tulee loukatuksi. Työn julkaiseminen Open Accessina voi myös haitata mahdollisia kaupallisia julkaisutarjouksia.

Toivon että saamme parannettua yliopistossamme tietoisuutta OA-julkaisemisesta, etenkin pro gradu -työtään tekevien keskuudessa. Ajatusta on heitelty myös tiedotuskampanjasta, jonka myötä saataisiin pieni infopaketti graduseminaarien järjestäjille. Toivottavasti tiedotuksen avulla saamme opiskelijan pohtimaan työnsä vaikutusta muihin, sen sijaan että hän jää pohtimaan opinnäytteen arvosanaa tai antaa vaatimattomuuden haitata tieteen avointa leviämistä. Tavoitteena on myös helpottaa OA-julkaisemisen prosessia entisestään, nykyaikainen sähköinen sopimuspaperi on todennäköisesti houkuttelevampi vaihtoehto kun paperinen sopimuspaperi.

Lisätietoa Open Access -julkaisemisesta

– Kirjaston kotisivuilta: http://www.uef.fi/fi/kirjasto/lisatietoja-open-access-julkaisemisesta

– Suomen Open Access -työryhmä: http://www.finnoa.fi/

– Jyväskylän yliopistolla on listattuna hienosti OA-julkaisemisen etuja: http://openaccess.jyu.fi/edut

Antti Laurila, Tietojärjestelmäasiantuntija

Jaa tämä / Share this

2014-01-22

Erasmus-henkilökuntavaihto Sandhurstin kuninkaallisen sotilasakatemian kirjastossa

Olin syyskuun lopussa 2013 Erasmus-henkilökuntavaihdossa Sandhurstin kuninkaallisen sotilasakatemian kirjastossa Kaakkois-Englannissa. Kokemus oli aivan uskomattoman hieno. Pääsin tutustumaan kirjastoon, joka on hyvin erilainen kuin oma työpaikkani Itä-Suomen yliopiston Joensuun kampuskirjastossa.

Sandhurstin kuninkaallinen sotilasakatemia (Royal Military Academy Sandhurst eli RMAS) ei oikeastaan sijaitse Sandhurstissa, vaan Camberleyn ja College Townin alueella, Berkshiren ja Surreyn läänien välimaastossa. Kyseessä on Iso-Britannian armeijan upseerikoulutuskeskus. Sotilasakatemialle on varattu laaja alue, jonne on helppo eksyä ilman karttaa. Alueelle ei ole kuitenkaan vapaata pääsyä, vaan jokaisella portilla aseistetut vartijat tarkastavat sisään pyrkivien kulkuluvat. Sandhurstin alue on kuin pieni kaupunki itsessään. Alueella on kirjaston lisäksi esimerkiksi kauppa, kahvila, uimahalli, upseerimessi, urheilukenttiä sekä hevostalli. Sandhurstin kuninkaallisen sotilasakatemian tämänhetkinen komendantti on kenraalimajuri Stuart Skeates. Sandhurst on erittäin arvostettu ja tunnettu sotilasakatemia. Sandhurstissa on opiskellut, hyvällä tai huonolla menestyksellä, monia tunnettuja henkilöitä, kuten esimerkiksi Winston Churchill ja Ian Fleming.

Sandhurstin kuninkaallisen sotilasakatemian edeltäjä Royal Military College aloitti toimintansa nykyisellä paikallaan vuonna 1812, jolloin alueelle saapuivat myös kadetit. Nykyisessä muodossaan oleva Sandhurstin kuninkaallinen sotilasakatemia perustettiin kuitenkin vasta vuonna 1947, kun Woolwichissa aiemmin sijainnut Royal Military Academy (1741-1939) yhdistyi Royal Military Collegen (1812-1939) kanssa. Pitkästä historiasta johtuen akatemialla on myös laajat museokokoelmat. Museokokoelmiin kuuluvia esineitä oli mahdollista nähdä sotilasakatemiassa melkein kaikkialla, myös kirjastossa.

Sandhurstin kuninkaallisen sotilasakatemian kirjasto

Itse kirjasto ei rakennuksena ole kovinkaan suuri. Se on entinen, Royal Military Collegen aikainen, voimistelusali. Rakennus on valmistunut vuonna 1863, ja vuodesta 1931 lähtien se on ollut kirjaston käytössä. Myöhemmin kirjastoon liitettiin käytävän avulla myös Marlow Hall, joka oli aiemmin toiminut veturivarastona. Kirjasto on ollut osana alueen upseerikoulutusta alusta alkaen. Virallinen maininta kirjaston olemassaolosta löytyy vuodelta 1812, ja siinä kerrottiin, että pastori William Wheeler ei toiminut ainoastaan ensimmäisenä kappalaisena, vaan oli myös ensimmäinen kirjastonhoitaja.

Royal Military Academy Woolwichin ja Royal Military College Sandhurstin yhdistetyt kirjastokokoelmat loivat pohjan sotilasakatemian nykyiselle kirjastolle. Nykyään kirjastossa on noin 160 000 kirjaa ja sinne tilataan noin 350 sanoma- ja aikakausilehteä. Pääasiallisesti kirjaston kokoelmat koostuvat painetuista kirjoista. Toki elektronisia kirjoja ja julkaisuja löytyy myös, mutta vähemmässä määrin. Kirjasto pyrkii hankkimaan kaiken tiettyihin aiheisiin, kuten esimerkiksi sissisotaan liittyvästä kirjallisuudesta tai ainakin tuomaan kyseisen aineiston esille julkaisemissaan bibliografioissa. Sen lisäksi kirjaston henkilökunta korostaa asiasanoituksen avulla näitä akatemiaa kiinnostavia aiheita myös erilaisissa julkaisuissa. Bibliografioiden lisäksi kirjasto julkaisee myös Sandhurst Occasional Papers-nimistä sarjaa, jossa julkaistaan Sandhurstin akateemisen henkilökunnan kirjoituksia erilaisista akatemian kannalta tärkeistä ja/tai ajankohtaisista aiheista. Kirjastossa on myös CD-Rom ja DVD-kokoelma esimerkiksi televisio-ohjelmista, joissa on käsitelty kadeteille opintojen kannalta tärkeitä aiheita tai akatemiaa yleisemmin kiinnostavia aiheita.

Kirjaston kokoelmat ovat keskittyneet melkein pelkästään sotakirjallisuuteen, ja heillä onkin yksi laajimmista aihealueelleen eli maasodankäynnille sekä sotataidolle- ja tiedolle omistautuneista kokoelmista. Jonkin verran kokoelmissa on kirjallisuutta myös esimerkiksi psykologiasta ja johtamisesta. Kadettien koulutukseen kuuluu tärkeänä, joskin pienempänä osana erilaiset kirjalliset tehtävät, joihin he tarvitsevat kirjaston apua. Akateemisiin tehtäviin liittyen kadeteille opetetaan esimerkiksi viestintää, soveltavia käyttäytymistieteitä, maanpuolustusta, ulkopolitiikkaa ja sotatieteitä.

Koska alueelle ei ole vapaata pääsyä, ei myöskään kirjastoon pääse vapaasti, vaan kirjaston asiakkaat ovat lähinnä kadetteja ja sotakorkeakoulun akateemista henkilökuntaa. Ehkä senkään vuoksi kirjastoa ei ole tarvinnut modernisoida samaan tapaan kuin monia muita kirjastoja. Kirjat lainataan edelleen kuiteilla, jolloin yksi kuitti arkistoidaan asiakkaan ja toinen teoksen mukaan. Kirjaston kirjoissa ei ole viivakoodeja, RFID-tarroista nyt puhumattakaan. Sen lisäksi ennen vuotta 1994 julkaistujen kirjaston aineistojen tiedot ovat pääasiallisesti pelkästään paperikortistossa eikä sähköisessä tietokannassa. Myöhäisempi aineisto löytyy kirjaston Heritage-tietokannasta, mutta sekään ei ole avoimessa käytössä. Kirjastossa on heidän omiin tarpeisiinsa muokattu versio UDK-luokituksesta, jossa korostetaan esimerkiksi eri taisteluita ja niiden ajankohtia. Varsinaisia laina-aikoja ei kirjastolla ole. Kirja pyydetään palauttamaan vasta kun joku toinen tarvitsee samaa teosta, joten kirjojen laina-ajat saattavat venyä jopa kymmeniksi vuosiksi.

Tietopalveluneuvoja Suvi Tolvanen

Jaa tämä / Share this

2014-01-20

Kirjanäyttelyt iloksenne – juuri nyt esillä Puheopetus

Joensuun kampuskirjastossa on parin vuoden ajan pidetty esillä ns. ’Kuukauden kirjat’ –näyttelyä. Tarkoituksena on laittaa esille maistiaisia monipuolisesta kokoelmastamme ja samalla hieman piristää kirjaston sisäänkäynnin ilmettä. Monista muista kirjastojen kirjanäyttelyistä poiketen, kirjoja on mahdollista lainata, näyttely siis toimii eräänlaisena kirjavinkkauksena.

Usein keksimme näyttelyn teeman itse, mutta erittäin mielellämme otamme vastaan asiakkaiden ehdotuksia aiheiksi. Vinkata voi osoitteeseen kirjasto [at] uef.fi tai vaikka palvelutiskille ohi kulkiessaan.

Tämän kertainen näyttelymme onkin järjestetty yhteistyössä erityisopettajaopintoja (ERO) suorittavien opiskelijoiden kanssa. Esillä on paitsi kirjoja, myös leluja, pelejä ja muita materiaaleja, joita opiskelijat ovat käyttäneet opetusharjoittelussaan ja joilla on pyritty motivoimaan oppilaita ja saamaan aikaan iloa opiskeluun – materiaalit ovat opiskelijoiden itsensä valmistamia. Näyttely on esillä tämän viikon.

Tänä vuonna myös Kuopion kampuskirjastossa ryhdytään näyttelytoimintaan – pian kuulemme lisää. Näyttelyistä tiedotamme Facebook-sivuillamme. Katso ja tykkää!

Lisätietoja: laura.parikka [at] uef.fi

Jaa tämä / Share this

2014-01-17

Tiedonhankinta- ja hallintataidot asiakkaan kohtaamisessa – Miten ja missä?

Eino myrskyn pyyhkäistessä maamme halki, lähdimme kaiman kanssa seminaariin, jonka aiheena oli ”Informaatiolukutaito asiakkaan kohtaamisessa – Miten ja missä?” Paikkana oli Eduskunnan Pikkuparlamentin auditorio ja ajankohta 18.11.2013. Ohjelma oli monipuolinen; palvelun näkyvyys ja markkinointi, hakupalvelujen esittelyä ja case-esimerkkejä sekä lukiolaisten tiedonhankinta taitoja nettimaailmassa. Tiedonhaun opetuksen maailmaan saimme kurkistaa case-esimerkkien kautta, joista ensimmäisenä esittelyssä oli toiminallisuus ja trialogisuus opetuksessa ja toinen esimerkki oli ohjauskeskustelusta. Ohjelma.

IL Informaatiolukutaito ja markkinointi – voiko osaaminen ja palvelu näkyä

Informaatiolukutaito tarkoittaa kykyä tunnistaa tiedontarve, kykyä hakea ja paikantaa tietoa sekä kykyä arvioida ja käyttää tietoa kriittisesti ja eettisesti. Tiedon käyttöön liittyy myös tiedon analysointi ja uusien näkökulmien löytäminen. Kysymys on siis tiedon hankinta- ja hallintataidoista. Informaation määrän kasvu, uudet tekniset ratkaisut ja tiedon käyttöön liittyvät kysymykset tuovat haasteita relevantin tiedon löytymiseen ja käyttöön.

Palvelujen ja osaamisen näkyvyyttä markkinoinnin keinoin toi esille viestintäsuunnittelija, Päivi Litmanen-Peitsala Kirjastot.fi:stä. Markkinoimmeko ajatusta tiedonhankinta- ja hallintataidoista vai markkinoimmeko kirjastoa tiedonhallinta- ja hankintataitojen tuottajana, opastajana ja auttamalla asiakkaita eteenpäin tiedonhaun monimutkaistuvissa ympäristöissä? Onko meillä tuote/palvelu hyllyssä odottamassa, vai tuotammeko asiakkaalle ”tietopaketin” neuvottelemalla hänen kanssaan yhdessä merkityksellisen lopputuloksen juuri sen hetkiseen tiedontarpeeseen? Asiakkaan päämääränä voi olla tentin läpäiseminen, opinnäytteen valmistuminen, esitelmän pitäminen tai julkaisun tuottaminen tai saada tietoa elämän eri osa-alueilta. Ydinarvo tuotetaan asiakkaan ja kirjastoammattilaisen välisessä vuorovaikutuksessa. Ydinosaaminen koostuu asiantuntijuudesta ja rinnalla kulkemisesta – kirjastoammattilainen ohjaa ja opastaa tiedonhaun maailmassa.

Palvelutuote luodaan asiakkaan kanssa ja lähtökohtana on asiakkaan tarve – kirjastoasiakkaalla tiedontarve ja asiantuntijalla on mahdollisuus tarjota vastaus ja ratkaisu tarpeisiin. Miten sitten asiakkaan tarpeet tiedetään? Tutkimalla, kohtaamalla ja kuuntelemalla saadaan tietoja asiakkaiden tarpeista. Markkinoinnissa ei riitä pelkästään tieto, mitä meillä on tarjolla – tiedote, vaan lähtökohtana on ajatus, miksi asiakkaan kannattaa olla kiinnostunut juuri tästä tuotteesta/palvelusta. Ei näin: ”Refworks koulutusta kirjastossa”, vaan ”Viitteiden hallinta on nyt helppoa, lähdeluettelo valmistuu helposti ja nopeasti”. Tunteet ovat tärkeässä osassa myös tiedon hankinnassa ja tunteisiin vetoaminen auttaa myös kirjaston markkinoinnissa.

Mikä kertoo asiakkaan kielellä, että kirjastossa autetaan informaatiolukutaitoon? Kirjaston imago koostuu palvelusta, asiantuntevasta henkilökunnasta ja siitä, että henkilökunta on paikalla ja tavoitettavissa helposti. Kirjaston sisustus, opasteet, tapahtumat, tiedotteet ja koulutusten otsikot kertovat, keitä varten olemme.

Olemme herkällä korvalla, yritämme tunnistaa ja aistia asiakkaidemme tarpeet tällä hetkellä ja kurkotamme innokkaasti myös tulevaisuuden haasteisiin.

Lisätietoja Eeva.Abell (at) uet.fi ja Eeva.Honkanen (at) uef.fi

Jaa tämä / Share this

2014-01-15

“Suuri ilo asioida aina KYSin tieteellisessä kirjastossa.” – käyttäjäkyselyn tuloksia

Vuonna 2013 toteutetun korkeakoulukirjastojen kansallisen käyttäjäkyselyn KYSin tieteellistä kirjastoa koskevat vastaukset kertovat enimmäkseen vastaajien tyytyväisyydestä kirjaston palveluihin ja aineistoihin.

Tärkeimpinä palveluina pidettiin niitä palveluita, jotka myös koettiin toimivimmiksi: sopivia aukioloaikoja, sähköisen asioinnin toimivuutta ja sitä, että tiedot löytyvät helposti kirjaston verkkosivuilta.

Henkilökunnan tavoitettavuutta, palveluhaluisuutta ja asiantuntemusta arvostetaan. Vastaajat ovat tyytyväisiä avun saantiin tiedonhankinnassa ja ongelmatilanteissa.

Kyselyssä pyydettiin kommentteja ja kehittämisehdotuksia kirjastoon asiointi- ja oppimisympäristönä. Monet kommenteista koskevat KYSin tieteellisen kirjaston pienentyneitä, usein ahtaiksikin koettuja tiloja, ja vähäistä tietokoneiden määrää, sekä lukusalin, ryhmätyöhuoneen ja wc-tilojen puutetta.

KYS:in kirjastossa on tällä hetkellä käytössä 14 tietokonetta ja lääketieteen opiskelijoita KYSillä on n. 400, jolloin ruuhka-aikoina on melkein mahdotonta saada konetta käyttöönsä.
Ryhmätyöskentelytiloja ei ole.
Lukusalia tarvittaisiin kipeästi!
Ryhmätyöhuoneen puute!
Olisi myös kiva, jos kirjastossa olisi vessa.
KYSillä tarvitsemme lisää tietokoneita, työskentelypisteitä ja ryhmätyötiloja.

Kaikki vastaajat eivät omasta mielestään kirjastoa käytä – tai ainakaan paikan päällä kirjastossa käy.

Verkkopalveluiden kautta saan tarvitsemani tiedot. Ja ajoittain soitan apua KYS:n tieteellisestä kirjastosta tai yliopistolta.
Tällä hetkellä ei ole ilmaantunut tarvetta, koska verkon kautta tiedonhaku onnistunut/onnistuu hyvin.
Teen kirjalainaukset ja haut verkon kautta
Sähköinen palvelu riittää
Enimmäkseen asioin sähköisesti. Hyödynnän sähköisiä palveluita lähes päivittäin.

Kirjaston näkökulmasta myös verkko- ja puhelinpalveluiden käyttö on kirjaston käyttöä.

Vastaajat ovat tyytyväisiä myös kirjaston tarjoamaan ohjaukseen ja koulutukseen:

KYS tieteellisen kirjaston tarjoama koulutus on hyvin järjestetty ja sitä on mielestäni riittävästi.
Tiedonhankinnan kurssit ovat hyviä, myös tiedonhankintapalvelut ovat erittäin hyvät.

Myös palveluiden taso saa kiitosta:

Sen lisäksi, että itse oppii tehden ja koulutuksia käyden hakemaan tietoa, on erittäin tärkeää, että tarvittaessa on käytettävissä ihmisiä, jotka ovat erityisesti perehtyneet tiedonhankintaan.
Palvelu ystävällistä ja erittäin ammattitaitoista. Suuri ilo asioida aina KYSin tieteellisessä kirjastossa.
Erittäin hyvää ja tehokasta palvelua, kiitos.
Kirjaston henkilökunta ollut auttavaista, tiedottanut todella hyvin.
Kiitokset loistavasta palvelusta KYSin tieteelliselle kirjastolle kuluneiden opiskeluvuosien aikana.
Erittäin ystävällinen, ammattitaitoinen ja palveluhenkinen henkilökunta. Kiitos yhteistyöstä.

Aina kaikki ei kuitenkaan suju niin hyvin kuin toivotaan:

Elektronisia lehtiä käyttäisin, mutta ne eivät avaudu muuta kuin kirjaston henkilökunnalle.
Paperisia lehtiä ei tule. Elektroniset eivät aukea luettaviksi.

Suurin osa lehdistä tilataan elektronisina; paperilehtiä vain erityissyistä. Jos lehtiartikkelien avaamisessa on ongelmia, kannattaa ottaa heti yhteyttä kirjastoon, jotta ongelma voidaan ratkaista. Myös tämän blogikirjoituksen lukemisesta voi olla hyötyä.

Joihinkin kommentteihin kirjasto toivoo täsmennyksiä:

E-lehtien kokoelma saisi olla laajempi.
Laajempi valikoima e-lehtiä.
Toiveena lisää lastenpsykiatriaan liittyviä lehtiä ja uutuuskirjoja.

Mitä lehtiä? Minkänimisiä kirjoja? Täsmentää voi kommentoimalla tätä kirjoitusta tai tekemällä hankintaehdotuksen. Kaikkia toiveita emme voi nykyisillä resursseilla toteuttaa, mutta kaikki hankintaehdotukset käsitellään ja niihin vastataan.

Joihinkin kyselyssä saatuihin kommentteihin kirjasto voi antaa vastauksen tässä:

Kirjaston etusivulle voisi laittaa suoran yhteyden hakukoneisiin.

Kirjaston etusivulle ei ole mahdollista suoraan linkittää satoja tietokantoja. Linkit kaikkiin tietoaineistoihin löytyvät Nelli-portaalista. Jos tarkoitetaan KYSin intranetissä olevaa KYSin tieteellisen kirjaston sivua, on siellä otsikon Tiedonhakuun alla linkitykset käytetyimpiin tietokantoihin. Samoin Itä-Suomen yliopiston kirjaston etusivulla on Pikalinkit-kuvake, jonka alta löytyvät useimmin kysyttyjen tietokantojen linkit.

Ehkä joku pikalinkki millä voisi antaa nopeasti palautetta/toiveita tai kysyä kysymyksen tilanteen sattuessa kohdalle olisi hyvä?

Verkkoasiointi-sivulta löytyvät linkit erilaisiin tilanteisiin, esimerkiksi palautelomake ja kysy kirjastosta -lomake. KYSin tieteellisen kirjaston asiakaspalvelun sähköpostiosoite on kys.kirj[at]kuh.fi.

Tarvitsisin Nelli-ohjauksen.

Tietoasiantuntijoiden kanssa voi sopia henkilökohtaisen ohjausajan. Alle tunnin kestävä ohjaus on maksuton.

Tiedonhankinnan opetusta tukisi mahdollisuus opetella itse samalla käytännössä tiedonhakua, sillä itselleni ainakin sopii parhaiten käytännön kautta oppiminen.

Tiedonhaun koulutuksia voidaan KYSissä järjestää ryhmille sovittaessa myös atk-luokissa, mutta koska kirjastolla ei ole omaa opetustilaa, tulee opetuksesta tällöin kustannuksia, joista on sovittava erikseen.

Kiitokset kaikille kyselyyn vastanneille!

Tuulevi Ovaska, palvelupäällikkö, KYSin tieteellinen kirjasto

Jaa tämä / Share this