Mitä Artolle kuuluu?

Arto on laajin kotimainen aikakauslehti- ja monografia-artikkelien tietoja sisältävä tietokanta. Artoon tallennetaan jatkuvasti noin neljää sataa aikakauslehtinimekettä. Yhteensä Artossa on runsaat 1,5 miljoonaa viitettä. Hakuja tehdään vuosittain yli 1,7 miljoonaa. Vuodesta 2010 Arto on ollut avoimesti verkossa; hakukäyttö ei edellytä lisenssimaksua. Viitetietojen lisäksi Artossa on linkkejä kokonaisiin artikkeleihin. Kokotekstit sijaitsevat pääosin Elektra-palvelussa, ja niiden lukeminen edellyttää kampuksen ulkopuolella etäkäyttökirjautumista.

Uutta puhtia kaksikymppisiään juhliva Arto on saanut Kansalliskirjaston viime vuonna aloittaman Artiva-hankkeen myötä. Hankkeen päämääränä on luoda entistä kattavampi ja viiveettömämpi kotimaisten tieteellisten artikkelien metatietovaranto. Tallennustyön tehostamiseksi on otettu käyttöön lomake, joka mahdollistaa artikkelitietojen syöttämisen ilman syvällisempää luettelointisääntöihin tai -ohjelmistoihin perehtymistä. Kirjastojen rinnalle Arton tiedontuottajiin onkin liittynyt kustantajia, kuten Sosiologia-lehteä julkaiseva Westermarck-seura. Itä-Suomen yliopiston kirjasto on vanhastaan kuulunut Arto-tallentajiin. Vastuulehtiämme ovat esimerkiksi Yhteiskuntapolitiikka, Carelia ja Aamun koitto.

Arto sisältää paitsi tieteellisten myös ammatti- ja harrastelehtien artikkelitietoja. Haun rajaamista tieteellisiin lehtiin helpottaa nykyisin se, että Julkaisufoorumin käyttämät luokitustasot (jufo:1, jufo:2, jufo:3) ovat mukana viitteissä. Yksinkertaisimmillaan rajauksen voi tehdä tähän tapaan:

Kuva

Artiva-hankkeen eräänä tavoitteena on, että artikkelien entistä rikkaampaa metatietoa voitaisiin hyödyntää yliopistojen julkaisurekistereissä. Tällä hetkellä yliopistot ja tutkimuslaitokset tarkistavat ja tallentavat tutkijoidensa julkaisutietoja kukin omaan järjestelmäänsä. Käyttämällä yhteistä artikkelitietovarantoa vältytään päällekkäiseltä syöttötyöltä.

Ainoa kotimainen artikkeliviitteiden tietokanta Arto ei ole. Itä-Suomen yliopiston käytössä ovat myös terveystieteellinen Medic sekä ei-tieteellisiin lehtiin painottunut Aleksi.

Tietoasiantuntijat Mikko Meriläinen ja Katja Hyvärinen, kokoelmapalvelut

Jaa tämä / Share this
Share

ProQuest databases & RefWorks: maintenance break on Feb 16th

ProQuest will make improvements to its internal systems to accommodate a growing number of users and to reduce the need for future downtime. These enhancements will be installed on Sunday 16th February at 05:00 for eight (8) hours. During this time the ProQuest products will not be available. Ebook service Ebrary is not affected.

For more information:  kaarina.merilainen(a)uef.fi (Information Specialist)

pq_logo_sml

lataus

Jaa tämä / Share this
Share

Oikeus kirjastoon!

Suomen kirjastolaitos syntyi autonomian aikana, jolloin suomalaista kulttuuria, tiedettä ja taidetta ryhdyttiin rakentamaan kansalaisvaltion ihanteiden mukaisesti. Suomen kielen kehittäminen kulttuurikieleksi vaati myös koulu- ja kirjastolaitosta. Edellinen takasi lukutaidon, jälkimmäinen lukeneisuuden – tietoyhteiskunnan perustaidot jo ennen kuin tietoyhteiskunnasta alettiin puhua.

Suomalaiselle kirjastolaitokselle on ominaista sen avoimuus. Jokainen ihminen voi tulla suomalaiseen tieteelliseen tai yleiseen kirjastoon ja käyttää sen resursseja kehittääkseen itseään, oppiakseen ja sivistyäkseen.

Tiedonjakelun muuttuminen digitaaliseksi ja nopea teknologinen muutos sekä niiden aiheuttamat yhteiskunnalliset muutokset ovat aikamme merkittävimpiä trendejä: häviääkö yleinen kirjastolaitos e-kirjojen tulon myötä, häviääkö painettu kirja ja lehti? Vai onko tulevaisuus monien rinnakkaisten medioiden ja teknologioiden maisema, jossa yksittäisen ihmisen ja kirjaston on löydettävä oma polkunsa?

Kirjastojen keskeinen haaste on myös ihmiskunnan muistin säilyttäminen: jo nyt on havaittavissa ongelmia jopa kymmenen vuotta vanhojen, pelkästään internetissä julkaistujen dokumenttien löytymisessä: tieteessä tämä voi romuttaa lähteiden varmistamisen ja plagioinnin tarkistamisen. Ihmisten informaatiokäyttäytyminen on myös nopeassa muutoksessa: kirjoitettu teksti on vain yksi media muitten joukossa.

Kirjastot kampanjoivat Lainan päivänä oikeudesta kirjastoon. Taloudellisten kriisien aikaan kirjastoista ja niiden resursseista halutaan helposti leikata vaikka juuri silloin kirjastot ovat ihmisille entistä tärkeämpiä: kirjastojen käyttö lisääntyy yleensä lamojen aikana. Tervetuloa kirjastoon hakemaan parempia eväitä tulevaisuuteen!

http://suomenkirjastoseura.fi/ajankohtaista/artikkeli/292/oikeus-kirjastoon-lainan-paivan-teema-2014/

http://trends.ifla.org/

Jarmo Saarti

kirjastonjohtaja

Jaa tämä / Share this
Share

Scirus on jäänyt eläkkeelle / Scirus has retired

Elsevierin ylläpitämän Scirus-hakukoneen ylläpito on lopetettu. Käytä Sciruksen sijasta hakukoneena esim. Google Scholaria.

*************

Scirus was a science-specific search engine of Elsevier, but now the maintenance of this service has been terminated. Use e.g. Google Scholar instead of Scirus.

Kaarina Meriläinen
Verkkoresurssipalvelut / Online Resource Services

Jaa tämä / Share this
Share