Jarmo Saarti johdattaa aiheeseen otsikolla Kohti avoimempaa ja vaikuttavampaa tiedettä. Tomi Rosti kirjoittaa avoimesta tieteestä monitasoisena toimintana. Tomi Rosti ja Marja Kuittinen tekevät avoimen tieteen tiekarttoja tutuiksi. Tomi Rosti, Tomi Kinnunen, Jarmo Saarti ja Anne Karhapää kirjoittavat tutkimusaineistojen avaamisesta osana avoimen tieteen palveluita. Anne Karhapää ja Antti Laurila kirjoittavat UEF-eRepositorystä ja kirjaston tutkimuksen tuen palveluista tutkimusaineistojen avaamiseen ja hallintaan. Kaisa Hartikainen, Tuula Rissanen ja Helena Silvennoinen-Kuikka kertovat, miten avoin tiede haastaa kirjastoammattilaisten osaamisen.
Savonlinnan kampuskirjaston toiminta päättyi 31.5.2018, joten vuosikertomuksen viimeisessä artikkelissa Marja Maijala, Mikko Meriläinen, Riitta Porkka ja Kirsi Rask käsittelevät kirjaston viimeistä toimintavuotta Savonlinnassa ja Savonlinnan kirjastotoimintojen siirtämistä Joensuuhun sekä luovat katsauksen Savonlinnan kampuksen kirjastojen historiaan.
Vuosikertomuksen liitteissä on tilastotietoa kirjaston toiminnasta sekä listaukset henkilökunnan julkaisuista ja asiantuntijatehtävistä vuonna 2018.
The Annual Report of the University of Eastern Finland Library 2018, called Open Science – Open Mind, has been published. It is in Finnish but includes an abstract in English. The appendix of the annual report contains statistical information regarding the library’s activities, along with a listing of staff member publications and specialist assignments in 2018.
Jarmo Saarti, kirjaston johtaja | library director
Tuulevi Ovaska, erityistietoasiantuntija | information specialist & communications coordinator Opetus- ja tietopalvelut | Training and information services
Mikko Meriläinen, tietoasiantuntija | information specialist Tietoaineistopalvelut | Collection services
(Please, scroll down to read a summary in English.)
Kansalliset, tieteellisten kirjastojen toimintaa kuvaavat tilastot ovat valmistuneet ja luettavissa perinteiseen tapaan Tieteellisten kirjastojen yhteistilastosta. Niiden perusteella voi tehdä sen johtopäätöksen, että Itä-Suomen yliopiston kirjaston palveluissa on tapahtunut eniten muutosta digitaalisten aineistojen käytössä.
Kokoelmassamme on tällä hetkellä noin 1,3 miljoonaa kirjaa, joista noin puolet on digitaalisia. Teosten nimekemääräkin ylittää miljoonan kappaleen rajan. Digitaalisia tieteellisiä lehtiä on käytössä kirjaston kautta noin 40 000 nimekettä. Vuonna 2018 pystyttiin myös hankkimaan paljon uusia kirjoja verrattuna edelliseen vuoteen.
Tietoaineistoja myös käytetään runsaasti, ja käytön määrä on viimeisen viiden vuoden ajan pysynyt suhteellisen vakaana. Painettujen kirjojen lainaus vähenee vuosi vuodelta tasaisesti. Digitaalisten lehtien ja kirjojen käyttö näyttäisi jopa hieman kasvavan, vaikka näiden aineistojen käyttöluvut ovat jo pitkään olleet suuria: e-lehtiä on katsottu noin miljoona ja e-kirjoja noin 1,4 miljoonaa kertaa.
Kirjaston tilat olivat kovassa käytössä. Kirjastokäyntejä oli vuonna 2018 noin 560 000, mikä on hieman enemmän kuin edellisenä vuotena. Aukioloaikojen määrä on myös lisääntynyt, kiitos Carelia 24/7 -tilan käyttöönoton Joensuussa. Kirjaston antama koulutus on jatkunut kattavana ja siirtynyt sekin entistä enemmän verkkoon. Sen sijaan tilojen neliömäärä on pienentynyt Savonlinnan muutosten vuoksi.
Kirjaston käytettävissä olevat taloudelliset resurssit ovat kasvaneet tasaisesti UEFin ajan. Käytännössä kaikki kasvu on mennyt aineistojen hankintaan. Henkilöstökulut ovat laskeneet merkittävästi ja tilakulut hieman. Kirjaston kokonaisbudjetista suurimman menoerän tällä hetkellä muodostaa aineistojen hankinta. Henkilöstö- ja vuokrakulut ovat kaksi muuta suurta kuluerää.
Vuoden 2018 aikana annettuja palautteita kirjaston palveluista voi kuvata pääosin myönteisiksi. Muutoksia toivotaan, kuten aina, laina-aikoihin: toiset haluavat niitä pidemmiksi ja toiset lyhyemmiksi. Tällä hetkellä arvioimme laina-aikojemme olevan kuta kuinkin kohdallaan.
Uutena asiana on toivottu sähköistä kirjastokorttia nykyisen rfid-kirjastokortin tilalle. Tätä toivetta pääsemme toivottavasti toteuttamaan, kun ensi vuonna otamme käyttöön uuden kirjastojärjestelmän.
Vuosi sitten toteutettu varausmaksujen poistaminen on koettu hyvänä muutoksena, joskin muutama kriittinen palaute on tullut samaan aikaan toteutetun hyllystänoutopyynnön – kun kirja haetaan asiakkaalle valmiiksi samassa kirjastossa, josta se noudetaan – hinnan korottamisesta. Ennen kuin toteutimme maksujen muuttamisen, keskustelimme siitä opiskelijoiden edustajien kanssa.
Asiakaspalvelun palautteissa on selvästi näkynyt muutos siinä, ettei enää tule niin paljon sanomista kurssikirjojen vähyydestä. Tämä johtunee siitä, että sähköisten kurssikirjojen määrä on kasvanut ja niitä käytetään enemmän. Viime vuonna hankittiin enemmän kurssikirjoja kuin aiemmin. Ennen hankittiin yksi kirja kymmentä kurssilla opiskelevaa kohden – nyt luku on yksi kirja viittä kurssilla opiskelevaa kohden.
Tiloista ja laitteista tulee palautetta liittyen tietokonealueen koneisiin, tilojen ilmanvaihtoon ja lämpötilaan sekä myös siivoukseen. Teemme näissä parhaamme ja välitämme palautteet niistä vastaaville tahoille. Toistuvasti myös palataan teemaan ”kirjastossa on liikaa melua”. Asian parantamiseksi työskentelemme valistuksella ja ohjaamalla asiakkaita niihin kirjaston tiloihin, jotka ovat hiljaisemmiksi tarkoitetut. Kirjastossahan on myös tiloja, joissa on lupa työskennellä yhdessä – toki asianmukaisesti muut asiakkaat huomioiden.
Miten palautetta kerätään? Kirjaston kotisivulla on lomake, jolla voi antaa palautetta. Lisäksi voi lähettää sähköpostia (kirjasto[at]uef.fi), ottaa yhteyttä chatin kautta, soittaa tai kertoa suoraan asiakaspalvelussa. Ei-kirjallisesti saadut palautteet kirjataan ylös. Palautteisiin vastataan aina henkilökohtaisesti, jos lähettäjä on antanut yhteystietonsa. Toimenpiteisiin ryhdytään heti, jos se on mahdollista ja on kirjaston toimintapolitiikan mukaista. Palautteita käsitellään sen lisäksi yhdessä asiakaspalvelun kokouksissa. Kirjaston omien palautekanavien lisäksi osallistumme aktiivisesti myös ylioppilaskunnan Ruusut ja risut -kampanjan tuottaman palautteen käsittelyyn.
Kuva | Picture: Tumisu, Pixabay
Our collections currently hold about 1.3 million books, about half of which are digital. The number of titles exceeds one million. The number of scientific journal titles is about 40,000. Printed book lending is steadily decreasing year by year. The use of digital publications seems to be growing slightly, even though the use of these collections has long been high: e-journals got about one million and e-books about 1.4 million views.
Library facilities were in heavy use, with about 560,000 visits to the library, which is slightly more than in the previous year. The number of opening hours has also increased, thanks to the introduction of the Carelia 24/7 at the Joensuu campus.
The financial resources available to the library have grown steadily during the UEF history. In practice, all growth has gone to library material acquisition. Personnel costs have fallen significantly and space costs slightly. At the moment, the largest item in the library’s total budget is the acquisition of library materials, personnel and rental costs are two other large expense items.
Feedback from the library services during 2018 has been mainly positive. We have been able to buy more set books and it seems to have helped the course book situation among the students: at the present, we acquire one book per about five course students.
How is the feedback being collected? The library’s webpage has a form for providing feedback. In addition, it can be sent by e-mail (library [at] uef.fi), via chat, by phone or talking to us at the customer service. Also oral feedback is documented. Feedback will always be answered personally if the sender has provided contact information. Measures will be taken as soon as possible if they are consistent with the library policy. Feedback is also handled in one of the customer service meetings. In addition to the library’s own feedback channels, we are also actively involved in processing feedback from the Student Union’s campaigns.
Jarmo Saarti, kirjaston johtaja | Library director Arja Juntunen, palvelupäällikkö | Head of services
(Please, scroll down to read a summary in English.)
UEFissa julkaistujen tutkimusjulkaisujen avoin saatavuus on tänä keväänä kansallisestikin tarkasteltuna hyvällä tasolla. Suuntaus on toivottava, sillä myös vuoden 2019 alussa hyväksytty, ja vuoden 2021 alusta voimaantuleva, korkeakoulujen rahoitusmalli suosii avointa julkaisemista jatkossa entistä enemmän. Itse julkaisuista saatava rahoitus nousee entisestä kolmestatoista prosentista neljääntoista prosenttiin.
Rinnakkaistallentaen tai muutoin avoimesti saataville saatetut tieteelliset tutkimusjulkaisut tulevat saamaan lisäksi painokertoimen 1,2. Avoimuuteen kannustetaan siis kansallisella linjauksella, ja tähän tarjottuun tukeen kannattaa tarttua. Myös takautuvasti avoimuudella on merkitystä – vaikka rahoitusmalli astuu voimaan vasta miltei parin vuoden päästä, lukuja tarkastellaan vähintään kolme vuotta taaksepäin.
Avoimen julkaisemisen kehitys on ollut myönteistä UEFissa viimeisen kolmen vuoden aikana. Tähän vaikuttavat todennäköisesti yleisesti avoimen tieteen näkyväksi tekeminen yliopistossamme, aktiivinen laitosmarkkinointi rinnakkaistallennusmahdollisuudesta, sekä ehkä hieman yllättäenkin tekniikka, kun puhutaan opinnäytetöiden avoimuudesta. Myös tutkimusrahoittajien vaateet avoimesta julkaisemisesta julkisilla varoilla rahoitettaville hankkeille alkavat vaikuttaa osaltaan tutkijoiden kiinnostukseen avata tutkimusjulkaisujaan.
Vuosi sitten asetetut tavoitteemme ovat nyt täyttyneet vertaisarvioitujen artikkelien avoimuusprosentin suhteen:
”Avoin julkaiseminen on myös edennyt hyvin yliopistossamme. Olemme jo saavuttaneet 40 %:n avoimuuden asteen ja tavoitteena oleva 50 % parin seuraavan vuoden aikana näyttää siten olevan mahdollista saavuttaa.” – UEFLibrary-blogi: Saarti; Kananen (2018)
Avoimuuden kehitys eri open access -kanavissa. Antti LaurilaOpen access-prosentin kehitys vuosittain. Antti Laurila
Rinnakkaistallennusrintamalla avoimen julkaisemisen tunnettavuuden kasvu näyttäytyy tutkijoiden lisääntyneinä yhteydenottoina ja oma-aloitteisena kiinnostuksena rinnakkaistallennusta kohtaan. Myös SoleCris-palvelulomakkeella toimitettujen artikkeleiden lopullisten versioiden määrä on kasvussa ja julkaisujen tekijät ovat aiempaa tietoisempia rinnakkaistallennuksen reunaehdoista. Kehitystä on tapahtunut myös kustantajien päässä, sillä yhä useammat kotimaiset kustantajatkin ovat määritelleen kantansa rinnakkaistallentamiseen. Avoimuuden kannalta iloinen uutinen on se, että suurin osa kustantajista tuntuu suhtautuvan rinnakkaistallentamiseen myönteisesti.
Lisää julkaisutoiminnan kehittymisestä on mahdollista lukea Kansalliskirjaston Jyrki Ilvan toteuttamasta selvityksestä (Tietolinja 1/2019), jossa tarkastellaan kattavasti julkaisukentän tilaa kansallisella tasolla. Kansallisessa vertailussa UEF sijoittuu keskiarvon tuntumaan.
Avoimuus yliopistomme opinnäytetöissä näyttää jatkavan kehitystään yhä positiivisempaan suuntaan. Koko yliopiston tasolla nousu avoimuudessa alkaa nopean kasvun jälkeen kuitenkin jo hieman tasaantua.
Toisaalta terveystieteiden tiedekunnassa ryhdyttiin pilotointivaiheen jälkeen käyttämään uusittua sähköistä palautusjärjestelmää, joka näyttäisi tilastojen valossa vaikuttavan opinnäytteiden avoimuuteen positiivisesti.
Filosofinen tiedekunta sekä Yhteiskunta- ja kauppatieteiden tiedekunta ylittivät vuoden 2018 aikana 60 % rajan avoimuudessa, loppuvuodesta näytti jopa siltä, että filosofinen tiedekunta yltäisi 70 % prosentin avoimuuteen. Tämä rajapyykki jäi kuitenkin vielä toistaiseksi tavoittamatta.
Yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunnassa näyttäisi vuoden 2019 alkupuoliskolla tapahtuneen valitettavaa laskua avoimuuden asteessa, mutta muissa tiedekunnissa suunta on parempaan päin.
Erityisesti Luonnontieteiden ja metsätieteiden tiedekunnan johdonmukainen noususuunta viimeisen kahden vuoden ajalta on mainitsemisen arvoinen. Toki vuoden 2019 töistä on käsiteltynä vasta noin kolmasosa, joten kuluvan vuoden luvut elävät vielä.
Pro gradu -töiden avoimuuden kehitys. Antti Laurila
UEF Open Access statistics 2018
The year 2018 turned out to be another successful year for open access articles from the University of Eastern Finland. For the third consecutive year, open access percentage has increased and this time we have more than 50% of our peer-reviewed articles freely available for anyone. The change can be seen in all open access categories (Gold, Hybrid and Green), so it is safe to say that we’re witnessing a wholesome change in how scientists think about publishing and open access.
In addition to increased visibility and impact, open access articles will receive a financial advantage over normal subscription-based articles in 2021. Even though the new funding models are not in effect at the moment, it is already steering us to a more open access -positive attitude as the articles will be noted in three year time span. So even though the funders have started to demand the open access model for publishing, we are starting to see financial rewards from the ministry for supporting the open route of publishing. And as the funders usually cover the costs for the apc-payments, this results to a rare win-win situation.
Antti Laurila, tietojärjestelmäasiantuntija | IT Systems Specialist Taina Sahlman, tietopalveluneuvoja | Information Services Advisor Laura Hämäläinen, tietopalveluneuvoja | Information Services Advisor
Jukka Kananen, palvelupäällikkö | Head of services Verkko- ja julkaisupalvelut | Library IT and Publishing services Jarmo Saarti, kirjaston johtaja | Library director
