(Please scroll down to read a summary in English)
Tieteellisen julkaisemisen voidaan sanoa olevan siirtymävaiheessa, siirtymässä julkaisujen hankinnasta eli tilausmaksumallista avoimeen julkaisemiseen. Julkaisemisesta aiheutuvat kulut katetaan yleisesti APC– eli kirjoittajamaksulla, mutta on myös mittava joukko täysin maksuttomia julkaisukanavia (ns. Diamond OA). Avoin julkaiseminen on uusi muotoutumassa oleva tieteellisen tiedon levittämisen muoto, jonka kustannusten kattamisen mallit ovat kehittymässä.
FinELib-konsortio järjesti Helsingissä 7.5.2019 kansainvälisen Libraries Promoting Open Access -seminaarin. Seminaarissa käsiteltiin avointa julkaisemista, sen kustannuksia ja kustantamisen malleja sekä esimerkkejä toiminnasta eri maissa.
Ruotsin linjauksia avoimessa julkaisemisessa esitteli Tukholman yliopiston kirjaston johtaja Wilhelm Widmark. Ruotsissa avoin tiede ja sen edistäminen on otettu tavoitteeksi ylimmällä mahdollisella tasolla: maan hallitus on linjannut, että Ruotsissa kaikki julkisin varoin rahoitettu tutkimus on julkaistava viipymättä avoimena, ilman embargoja (kustantajan määrittelemä karenssiaika, jonka aikana artikkelia ei saa julkaista vapaaseen käyttöön). Sama tavoite koskee myös tutkimusdataa. Tällä hetkellä tavoitteena on avoimuuden toteutuminen vuonna 2026.
Ruotsissa on Suomen FinELib-konsortiota vastaava konsortionsa Bibsam Consortium. Se on toiminut aktiivisesti siten, että vanhat lehtihankintasopimukset saadaan pikkuhiljaa muutettua kohti avointa julkaisemista tukevia sopimuksia niin, että APC-maksuilla katetaan julkaisemisen kustannukset ja kaikki artikkelit ovat avoinna kaikille. Vuoden 2017 aineistokuluista on tehty laskelmia: Jos kaikki tieteelliset artikkelit ko. vuonna olisi julkaistu avoimena, olisi se maksanut Ruotsille 38,5 miljoonaa euroa. Samana vuonna Ruotsissa maksettiin todellisuudessa lisenssimaksuja (=aineistojen hankintamaksuja) sekä APC-maksuja 43,3 miljoonalla eurolla.
Suomessa on tänä vuonna alkanut Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittama ja FinELibin toteuttama projekti, jossa kerätään tietoa siitä, miten avoimen julkaisemisen kirjoittajamaksujen seurantaa on toteutettu FinELibin jäsenorganisaatioissa. Tavoitteena on kehittää avoimen julkaisemisen kustannusseuranta kansalliselle tasolle. Samalla kustannusten näkyväksi tekeminen toivottavasti helpottaa tulevissa aineistoneuvotteluissa kustantajien kanssa.
Myös Euroopan laajuista kustannusten seurantaa on olemassa. Dirk Pieper Bielefeldin yliopistosta oli seminaarissa esittelemässä siellä vuonna 2015 aloitettua OpenAPC -projektia. OpenAPC sisältää tällä hetkellä tiedot noin 240 tutkimuslaitoksen tai yliopiston APC-maksuista eri puolilta Eurooppaa. Tietokannasta saa myös kustantajakohtaisia tietoja. Mikään yllätys ei ole, että suurimmat kolme kustantajaa (Elsevier BV, Springer Nature ja Wiley Blackwell) saavat myös suurimman osan rahasta. Mutta positiivinen seikka on se, että kymmenen eniten kirjoittajamaksuja saaneen joukossa on kolme OA-julkaisijaa: PLOS, Frontiers ja Copernicus.
OpenAPC on laajentunut viime vuosina kansallisesta toimijasta Euroopan laajuiseksi, mm. Ruotsi ja Iso-Britannia toimittavat sinne keskitetysti omat tietonsa. Edellä mainitussa Suomen kansallisessa projektissa yhtenä tavoitteena on saada myös Suomesta keskitetysti kerätyt tiedot mukaan OpenAPC:en.
UEFin kirjasto on mukana FinELibin projektissa. Yliopistossamme on jo sovittu vuodelle 2019 keskitetystä kirjoittajamaksujen tukemisesta niissä tapauksissa, missä rahoittaja ei ole hyväksynyt maksuja hankkeen kustannuksiksi. Tässä yhteydessä rakennettiin myös maksuliikenteelle seurantajärjestelmä. UEF linjasi tuen koskemaan Julkaisufoorumin luokkien 2 ja 3 maksuja, sekä edellytti, että keskitetysti ei maksettaisi ns. hybridijulkaisujen kirjoittajamaksuja (=julkaisut, jotka saatetaan erillistä maksua vastaan avoimeksi tilausmaksullisessa lehdessä). Maksuista vastaavat tiedekunnat tai yksiköt, ja tiedekunnat voivat halutessaan tehdä omia linjauksiaan maksatukseen. Tässä vaiheessa vuotta on käytettävissä vain alustavia arvioita siitä, minkä verran UEFin tasolla käytetään rahaa kirjoittajamaksuihin. Vuoden ensimmäisen kolmanneksen aikana APC-maksuja oli maksettu noin 62 000 eurolla, josta suurin osa on ollut hankerahoitusta. Yliopiston perusrahoituksesta maksuja on maksettu noin 16 000 eurolla, joista Golden OA -lehtiin on kohdistunut yli puolet eli noin 10 000 euroa.
Siirtymävaiheen toivoisi monestakin syystä jäävän lyhyeksi. Kustannukset ovat kasvaneet entisestään. Tällä hetkellä tieteellisistä julkaisuista maksetaan sievoisia summia hankintoina, ja toisaalla APC-kirjoittajamaksut ovat kasvussa. Tieteellinen julkaiseminen on moninaistumassa, on julkaisuarkistoja, rinnakkaistallentamista, Golden OA:ta ym. Tämä voi aiheuttaa sekä tutkijalle että myös tutkimustulosten etsijälle päänvaivaa: missä julkaista ja mistä mitäkin löytyy.
Tieteellistä julkaisemista uudistavien suurten tutkimusrahoittajien koalition (cOAlition Plan S) Plan S -suunnitelman lopullinen versio valmistui toukokuussa. Täytäntöönpanoa on nyt siirretty vuodella ja suunnitelma astuu voimaan vuonna 2021. Siinä tarkennetaan, ja ehkä laajennetaankin, avoimen julkaisemisen käsitettä. Rinnakkaisjulkaiseminen nostetaan aiempaa luonnosversiota selkeämmin vaihtoehtona esille, samoin siirtymäkaudelle tarjotaan eri toimijoille, lehdille, tieteellisille seuroille yms. siirtymäkausisopimuksien mahdollisuuksia. Näin eri toimijat saavat enemmän aikaa luoda itselleen sopivat OA-julkaisemisen toimintatavat. Suunnitelmassa rahoittajat myös sitoutuvat tutkimuksen arvioinnissa DORA-periaatteisiin. Niiden mukaan tutkimusta arvioidaan tutkimustuotosten, ei julkaisukanavan tai julkaisijan mukaan. Hybridilehdet ovat tiukasti rahoittajien koalition hyväksynnän ulkopuolella. Ainoastaan jos hybridilehdellä on siirtymäkausisopimus avoimeen julkaisemiseen siirtymiseksi, se on hyväksyttävissä. Koalition mukaan hybridilehtien siirtymäkausisopimukset voivat olla voimassa ainoastaan vuoteen 2024 asti. Plan S:n periaatteet ja toimeenpanosuunnitelma on luettavissa cOAlition S:n verkkosivuilta
Scientific publications are transitioning from subscriptions to open access. The costs of open publishing are usually covered by APCs (Article Processing Charges). This transitional period is profitable for the publishers, they can now double-dip. For example, the universities in Sweden paid about five million euros more for scientific journals in 2017 because they paid for both subscriptions and open access. Many universities have built systems for following up the costs of open access. Bielefeld University in Germany has developed a service called the OpenAPC, which nowadays is tapped globally. The FinELib has started a project which aims to develop a system for following up the APC’s in Finland and there is also a plan to join the OpenAPC.
Funders in Europe have published their principles and implementation of Plan S in May. With effect from 2021, all scholarly publications funded by public or private grants provided by national, regional and international research councils and funding bodies, must be published in Open Access journals, on Open Access platforms, or made immediately available through Open Access repositories without embargo. Principles and implementation of Plan S is available in English on cOAlition S website.
Riitta Porkka, palvelupäällikkö | Head of Services
Tietoaineistopalvelut | Collection services
