Erasmus-matka Saksaan, osa II. Delbancon workshopissa ebrary ja e-kirjat

Lüneburgin yliopistonkin kirjalykkyt ovat osoittain e-extreme
Lüneburgin yliopistonkin kirjaston hyllyt ovat osittain e-extreme. Lasilattian alla vanha huoltomonttu

Workshopissa oli mukana ebraryn edustajana Aine Rice, joka kertoi ebraryn ja Electronic Book Libraryn (EBL) yhdistymisestä. ebrary osti australialaisen EBL:n, joka on ollut pioneeri e-kirjojen käyttöliittymien rakentamisessa. Tarkoitus on jättää vuonna 2015 avattavaan uuteen käyttöliittymään parhaat puolet molempien vanhoista. Delbanco saa käyttöönsä ebraryn tietokannan asiakkaitaan varten. Sopimukset ovat valmiina, tekniikkaa rakennetaan vielä.  Jatkossa on myös mahdollista tilata ebraryn kirjoja Delbancon kautta. Hyvänä uudistuksena ebrary lupaa hankinnan deduplikaatio-tarkastusta, siis tarkastusta siitä onko e-kirja jo hankittu kokoelmiin muuta kautta, toiselta kustantajalta tai välittäjältä.

Ebraryn syntyhistoria on sinänsä mielenkiintoinen ja tyypillinen digitaalisen ajan kertomus. Noin 12 vuotta sitten kaksi opiskelijaa etsi tietoa kirjastosta rakentaakseen huippupolkupyörän. He kulkivat eri osastoilla ympäri kirjastoa etsimässä tietoja: mekaniikkaa, aerodynamiikkaa, liikuntaa ja muuta pyöräilyyn liittyvää. He totesivat, että täytyy olla parempikin tapa selata tietoja kirjoista, ja alkoivat suunnitella parempaa. Lopputulemaksi syntyi e-kirjojen kokoelma ja niille yhteinen käyttöliittymä, ebrary Academic complete. ebrary haluaa pysyä jatkossakin tieteellisten kirjojen kokoelmana, muutoksista huolimatta.

Yleisesti todettiin, että e-kirjat ovat tulleet jäädäkseen; nimekemäärien kriittinen massa on ylitetty. Mobiililaitteet, saatavuus, etäkäyttö, 24/7 aukiolot, haut koko tietokannasta yhdellä kerralla ja monet muut seikat puhuvat e-kirjojen käyttökulttuurin puolesta. Länsimaisissa tieteellisissä kirjastoissa keskimäärin noin 20% kirjojen hankintabudjetista käytetään e-kirjoihin. Myös UEFin e-kirjojen hankintabudjetti on lähellä tätä osuutta.  Australiassa on jo e-extreme -kirjastoja, kuten Sydneyn teknillisessä yliopistossa. Painetut kirjat pidetään muualla, suljetuissa varastoissa ja niitä pitää pyytää tai tilata erikseen käytettäväksi. Myös Tampereen teknillisen yliopiston kurssikirjat hankitaan aina e-muodossa, jos ne ovat saatavissa semmoisina. Nykyaikaiset kirjastot alkavat muistuttaa lentokenttiä, arvioi Aine Rice.

E-kirjojen välittäjien ja käyttäjien palvelut kehittyvät jatkuvasti. ebraryn ja EBL:n kaupan myötä tuttu PDA-termi (Patron driven acquisition) muuttuu takaisin DDAksi (Demand Driven Acquisition). Kyseessä on kuitenkin sama käyttäjälähtöinen hankintapalvelu, jossa kirjasto ei hanki heti aineistoja, vaan aluksi ikään kuin lunastaa asiakkailleen lainaus- ja käyttöoikeuksia. Hankinta tehdään vasta kirjasta jota on todella lainattu tai muulla tavoin käytetty.  Mukaan tulee supon ja mupon (siis yhden tai usean yhtäaikaisen käyttäjän) lisäksi kolmaskin tapa lisensoida e-kirjoja. Kirjalle voidaan lunastaa 325 käyttökrediittiä kerrallaan. Kun nämä ovat kuluneet loppuun, täytyy krediittejä ostaa lisää, tai kirja ei enää avaudu.

Mikä näistä on kirjastoille paras ja edullisin tapa, siinä onkin analyysin paikka. Kaikki kirjastot PDA-mallissa eivät edes lainaa e-kirjoja, vaan ostavat sen heti kun asiakas kirjaa käyttää. Tämä ei tilastojen valossa näyttäisi olevan tehokkain tapa. UEFin PDA-mallissa e-kirjaa voi selata 10 sivua ilman kuluja. Kirjan laajempi selaaminen, lataaminen tai tulostaminen paperille aiheuttaa käyttömerkinnän lainalaskurille ja joka käytön jatkuessa johtaa ostotapahtumaan.

Keskiaikaisen Lüneburgin satamaa Ilmenau-joen varrella
Keskiaikaisen Lüneburgin satamaa Ilmenau-joen varrella

 

Palvelupäällikkö Jukka Kananen, Verkkoresurssipalvelut

 

Jaa tämä / Share this
Share

Erasmus-matka Saksaan, osa I. Delbanco ja Lüneburgin yliopiston kirjasto

Delbancon väkeä ja iloiset kollegat potretissa
Delbancon väkeä ja iloiset kollegat potretissa

Osallistuin suomalais-saksalaiseen kirjavälittäjä Delbancon järjestämään workshopiin lokakuussa 2013. Mukana oli hankintakollegoita Oulun ja Tampereen yliopistojen kirjastosta sekä Tampereen teknillisen yliopiston kirjastosta. Delbanco on meille yhteinen Hanselin kilpailuttama kirjavälittäjä. Ferdinand Delbanco perusti kirjakaupan 1887. Hän vietti aikaansa Lüneburgissa, rakastui ja jäi sille tielleen. Toiminta oli kansainvälistä alusta saakka, ensimmäisiä suuria asiakkaita oli Tanskan kuninkaallisen yliopiston kirjasto.

Delbanco ei enää ole perheyritys. Omistajina on nyt kaksi entistä työntekijää, Annette Fürhoff ja Ferda Warnecke. Omistajien lisäksi myös noin 20 työntekijän porukka on naisvaltainen, töissä on vain kaksi miestä. Logistiikka toimii hyvin, omia ohjelmistoja on kehitetty, ja talossa on neljä palvelinta pyörittämassä tietoliikennettä ja tilaussivuja sekä tietokantaa. Silti lehtien ja sarjojen kestotilauksia käsitellään yhä merkkipohjaisilla ohjelmistoilla. Nekin toimivat kyllä, mutta opettelu vie aikaa ja työskentely ei ole aina kovin tehokkaan oloista.

Mutta hyvin homma toimii, työporukka on motivoitunutta ja melko nuorta. Mukana yksi suomalainenkin, joka asunut Saksassa jo lähes 30 vuotta. Logistiikka näyttää ulkoisesti vaatimattomalta, varsinaisesti tulevien kirjalaatikoiden purkamista ja lähettämistä asiakkaille hoitaa vain kolme henkilöä. Kirjanpitotositteita pidetään sähköisten järjestelmien ohella tallessa 10 vuotta myös tulostettuina, n. 40.000 kappaletta vuodessa. Hyvä että on pahvimappeja. Kierrätys toimii, kustantajien lähettämät pahvilaatikot ja pakkausmateriaalit käytetään uudestaan.
Palveluihin on satsattu, asiakasnäkökulma otetaan huomioon. Toiminta on laajentunut ja 2012 oli koko toimintahistorian paras liikevaihto. Jatkossa kehitetään e-kirjojen tilaamista ja muitakin e-palveluita.

Leuphana University library

Brittiläiset miehittäjät perustivat Lüneburgin yliopiston 1946 kouluttamaan demokraattisia opettajia. Uusi tuleminen tapahtui 1990-luvulla kun vanha vihollinen DDR hävisi kartalta ja brittien sotilastukikohta lakkautettiin. Nykyisin yliopistossa on neljä pääoppialaa: kasvatustiede, kulttuuri, kauppatieteet sekä kestävä kehitys. Uusi kirjasto valmistui 1997 osittain vanhaan panssarivaunujen huoltohalliin. Arkkitehtonisesti hieno rakennus, valoa riittävästi ja hiljaiset, lähes äänettömiksi suunnitellut tilat. Vanhojen rasvamonttujen päälle on yhdessä kohtaa rakennettu muistoksi lasilattia, josta näkee lävitse. Alle on jätetty osia vanhoista panssarivaunuista ja työkaluista. Hyllyjä on kolmessa kerroksessa, tiiviisti sijoitettuina. Paikalleen suunnitellut hyllyt ovat yhdistelmä laivaterästä ja tanskalaisia arkistohyllyjä.

Kirjaston palvelut ovat saman kaltaiset kuin meilläkin, pitkälle automatisoituja. Ylhäältä kuvaavia skannereita on asiakaskäytössä useita, samoin tulostimia ja kopiokoneita. Lukusaleja paljon, mutta niitä ei ole erikseen erotettu muista tiloista. Langaton verkko toimii kaikkialla ja läppärikäyttäjille on tarjolla pitkiä pöytiä. Työasemia on kirjastossa vähemmän kuin UEFissa.

Kokoelmissa on 660.000 kirjaa ja 30.000 e-kirjaa. Vaatimukset e-välittäjälle kovia; kirjasto ei suosi lisenssejä vaan tahtoo ostaa aineistot omiksi. Lisäksi 23.300 e-lehteä ja 1255 painettua kausijulkaisua. Pääkirjastossa on vain 25 työntekijää, sivukirjastot mukaan lukien kaikkiaan 37, silti palvelut toimivat hyvin. Kirjastotila on iltaisin klo 23.00 saakka avoinna, mutta ilman kirjaston palveluita.

Päältä kuvaavat skannerit ovat kovassa käytössä
Päältä kuvaavat skannerit ovat kovassa käytössä

 

Palvelupäällikkö Jukka Kananen, Verkkoresurssipalvelut

 

Jaa tämä / Share this
Share