Ajatuksia TET-harjoittelusta kirjastossa | Thoughts on work practice program internship in the library

(Please, scroll down to read in English.)

Hei! Olen Inka Verronen ja käyn yhdeksättä luokkaa Minna Canthin koulussa Kuopiossa. Pääsin seitsemäksi päiväksi yliopiston kirjastolle TET-harjoitteluun ja sen lisäksi olin kolmena päivänä Savonia-ammattikorkeakoulun kirjastolla.

Harjoittelun aikana kirjastossa pääsin tekemään töitä fyysisten kirjojen kanssa, mutta tutustuin myös e-kirjoihin ja -lehtiin. Pääsin tutustumaan vuorotellen kirjaston työntekijöiden tehtäviin ja sain auttaa niissä monipuolisesti. Mielestäni töiden tekemisessä oli mukavinta, kun minuun luotettiin, että saan annetut työt tehtyä loppuun asti ja hyvin.

Ennen harjoitteluun tuloa olin ajatellut, että kirjastotyö on enimmäkseen kirjojen hyllyttämistä ja varauksien keräämistä. Yllätyin siitä, että oikeastaan kaikista tekemistäni töistä hyllyttämistä oli vähiten. En juurikaan tehnyt töitä kirjastosalissa vaan yleensä henkilökunnan tiloissa ja kirjaston varastossa. Töitä tehtiin paljon tietokoneella, ja kirjojakin oli enemmän e-kirjoina kuin fyysisinä.

TET-jaksoni aikana huomasin, että kirjastoissa on paljon erilaisia töitä ja niitä jaetaan eri tyylillä riippuen kirjastosta. Savonian kirjasto on pienempi kuin yliopiston ja siellä on vähemmän työntekijöitä. Jokaiselle työntekijälle ei siis ole ainoastaan yhtä tehtävää, vaan niitä tehdään enemmän yhteistyönä. Yliopiston kirjastossa taas työntekijät keskittyvät paljon vain yhteen työnkuvaan, koska työntekijöitä on enemmän.

Molemmat kirjastot on sisustettu viihtyisiksi, ja siksi minusta oli mukava olla niissä harjoittelussa. Huomasin kuitenkin, että Savonialla kirjasto on tarkoitettu enemmän ryhmätöiden tekemiseen, ja siellä olikin äänekkäämpää kuin yliopistolla, jossa kirjastosali on hiljainen ja opiskelijat tekevät töitä enimmäkseen yksin. Myös kirjat ovat huomattavasti erilaisia. Savonian kirjastossa luin kirjojen nimiä ja löysin sieltä kirjoja, jotka minua kiinnostavat. Täällä yliopistolla keskityin oikeastaan katselemaan ja ihmettelemään kirjojen kansia ja paksuutta. Arvostan, jos joku oikeasti lukee kannesta kanteen kymmenen senttiä paksun kirjan, joka kertoo kemiasta ja fysiikasta.

Kirjaston työntekijät tarvitsevat työssään erilaisia taitoja, kuten asiakaspalvelua ja tietotekniikkaa. Kirjastossa työskennellessä tarvitsee myös osata tiedonhakua. Lisäksi olisi hyvä olla kiinnostunut jossain määrin kirjoista, sekä fyysisistä että e-kirjoista.

Yliopiston kirjasto on rauhallinen paikka olla TET-harjoittelussa. Suosittelisin paikkaa niille, jotka viihtyvät melko hiljaisissa paikoissa ja tykkäävät, että työ on monipuolista. Tylsiä hetkiä kirjastolla ei kerennyt juurikaan tulemaan ja päivät olivat mukavia.

Inkan käsi poimimassa hyllystä raskasta ja laajaa Chemistry and physics -teosta.
Tämän kirjan lukemalla teet Inkaan vaikutuksen. | By reading this book, you will impress Inka.

Hi! I am Inka Verronen and attend the ninth grade at Minna Canth School in Kuopio. I worked at the University of Eastern Finland Library for seven days as a work practice program intern. In addition to that I also worked at the Savonia University of Applied Sciences Library for three days.

During my internship at the UEF Library, I was able to work with physical books, but I also got to know e-books and e-journals. I got to take turns getting to know the tasks of the library employees and was able to help them in a variety of ways. I enjoyed my work the most when I was trusted to complete the given task and do it well.

Beforehand I had thought that library work was mostly about shelving books and picking up reservations. I was surprised to find out that of all the tasks I had, shelving was the smallest part. I did not work much in the library’s customer facilities but usually in the staff premises and in the library’s storage space. A lot of the work was done on the computer and there were more books as e-books than physical ones.

During my internship, I noticed that libraries have a lot of different tasks, and they are distributed differently depending on the library. The Savonia Library is smaller than the UEF Library and has fewer employees. Thus, there is not just one task for each employee, but the work is done in cooperation. In the UEF Library, on the other hand, employees focus on just one job description because there are more employees.

Both libraries are decorated to be comfortable and that’s why I enjoyed my time at the library. However, I noticed that in Savonia the library is more intended for group work, and it was louder than at the university, where the library is quiet and where students work mostly alone. The books are also significantly different. At the Savonia Library, I read the names of books and found books that interest me. Here at the university, I focused on looking at and wondering about the covers and the thickness of the books. I appreciate it if someone actually reads a book about chemistry and physics that is six inches thick from cover to cover.

Library employees need a variety of skills in their work, such as customer service and information technology skills. When working in a library, you also need to know how to search for information. In addition, it would be good to have some interest in books, both physical and e-books.

The UEF Library is a peaceful place to work as a work practice program intern. I would recommend this place for those who enjoy fairly quiet places and like the fact that the work is diverse. There weren’t many boring moments in the UEF Library and the days were nice.

Inka Verronen, TET-harjoittelija | WPP intern
Englanninkielinen käännös | English translation:
Piia Pietarinen, tietopalveluneuvoja | Infomation services advisor
Asiakaspalvelut | Customer services

TET-viikkoni yliopiston kirjastossa | My work practice program week at the University Library

(Please, scroll down to read a summary in English)

Hei! Olen Isla Voutilainen Hatsalan koulun yhdeksänneltä luokalta ja olin Itä-Suomen yliopiston kirjastossa viikon 41 TET-harjoittelijana. Viikkoni oli hauska ja sisällöntäyteinen. Kaikki ottivat minut iloisesti ja hyvin vastaan heti ensimmäisenä aamuna. Kaikilta saattoi kysyä tarvittaessa apua tai ohjeistusta monissa eri asioissa.

Minulle esiteltiin erilaisia töitä laajasti ja monipuolisesti viikon kuluessa. Esittelyyn pääsi ainakin kirjahankinta, asiakaspalvelutyö, kausijulkaisujen vastaanottaminen ja lähettäminen Joensuun kampukselle, sisällönkuvailu, lainaus- ja palautusautomaattien, printtereiden ja lainattavien tietokoneiden käyttökunnossa pitäminen, julkaisupalvelut, kaukopalvelu sekä viestintä. Työt olivat mielenkiintoisia ja niistä kerrottiin selkeästi ja varmistaen, että pysyn mukana.

Pääsin tekemään töitä myös itsenäisesti. Pitkin viikkoa jatkuvana projektina seuloin Excelissä painettuja 2000-luvun alun opinnäytetöitä, jotta oikeat osataan lähettää yliopiston päätearkistoon. Tällä hetkellä varastoa nimittäin siivotaan ja kaikki opinnäyteyöt, jotka ovat jo päätearkistossa, poistetaan kirjastosta. Nykyisin opinnäytetyöt julkaistaan sähköisesti. Kirjahyllyjen kirjoja järjestin suorempiin riveihin varmistaen, että kirjat ovat oikeissa hyllyissä. Keräsin myös vanhentuneita kurssikirjoja välttääksemme vanhentuneen tiedon välittymisen opiskelijoille. Nyt vanhentuneet kirjat poistetaan tietokannasta ja heitetään pois.

Samantapaista työtä tein myös KYSin kirjastossa, joka on sairaalan ja yliopiston yhteinen kirjasto. Kirjasto on Snellmanian kirjastoon verrattuna pienempi ja keskittynyt lääketieteellisiin teoksiin. Siellä on myös pieni kokoelma romaaneja, joita Snelmannian kampuksen kirjastosta ei löydy.

TET-jaksolta sain monia kokemuksia ja näkemyksiä. Ymmärrän yliopistollisen kirjaston toimintaa paremmin ja olin etuoikeutettu saadessani tutustua näin moneen erilaiseen työtehtävään vain viikon kuluessa. Haluan kiittää kaikkia kuluneesta viikosta ja hyvästä hengestä, joka työpaikalla vallitsee. Oli ilo työskennellä teidän kanssanne ja tutustua edes pintapuolisesti.

TET-harjoittelija Isla Voutilainen ja erityistietoasiantuntija Tuulevi Ovaska istuvat pöydän vastakkaisilla puolilla. Taustalla näkyy Kuopion kampuskirjaston tiloja.
Tuulevi Ovaska esitteli Isla Voutilaiselle mitä ja missä kirjasto viestii. | Tuulevi Ovaska presented library communications to Isla Voutilainen.

Briefly in English

9th grader Isla Voutilainen worked as a work practice program intern in the library last week. During the week, Isla was presented with a great variety of library duties, such as book acquisition, subject cataloguing, customer service, interlibrary services, publishing, library IT services and communication. Isla also assisted librarians with removals from the collections and, of course, wrote this blog post about her experiences at the library. The library got very positive feedback from Isla:

“I gained many experiences and insights during my internship week. I now have a better understanding of how the University Library works and was privileged to get to know this many different tasks within just one week. I would like to thank everyone for the past week and the good spirit that prevails in the workplace. It was a pleasure to work with you and get acquainted even superficially.”

Isla Voutilainen, TET harjoittelija | WPP intern
Englanninkielinen tiivistelmä | English summary:
Piia Pietarinen, tietopalveluneuvoja | Infomation Services Advisor
Asiakaspalvelut | Customer Services

Muutosvoimia: Itä-Suomen yliopiston kirjaston vuosikertomus 2021 | Powers of change: University of Eastern Finland Library – Annual Report 2021

(Please, scroll down to read in English.)

Miksi kirjasto on? Tätä kysyi edeltäjäni Jarmo Saarti viimeisessä kirjaston blogiin kirjoittamassaan tekstissä. Jarmo perusti vastauksensa intialaisen kirjastonhoitaja S. R. Ranganathanin viiteen lakiin, jotka tämä määritteli jo vuonna 1931. Ne ovat edelleen ajankohtaisia, joskin uudella tavalla tulkittuna. Tärkein viesti oli kuitenkin se, että kirjastolle on edelleen paikkansa.

Itselleni on tärkeää kysyä, miten kirjasto parhaiten palvelee asiakkaitaan eli yliopiston henkilökuntaa, opiskelijoita ja kansalaisia. Kirjaston tehtävä yliopiston yksikkönä tulee täytetyksi tätä kautta. Siksi en näe, että kirjaston pitäisi olla paras joillakin luvuilla tai adjektiiveilla määriteltynä. Asiakkaidemme menestys on tärkeämpää. Kun he menestyvät, me olemme onnistuneet. Tämän mittaaminen onkin sitten vaikeampi juttu.

Tilastojen tulkinnan vaikeus

Painettujen aineistojen aikakaudella kirjaston keskeistä toimintaa kyettiin kuvaamaan kohtuullisen hyvin esimerkiksi kävijä- ja lainaustilastoilla. Enää nuo luvut eivät yksinään kerro kuin osatotuuden toiminnastamme, koska kirjaston palveluvalikoima on kasvanut parina viime vuosikymmenenä huomattavasti. Kokonaiskuvan hahmottamiseen vaaditaan nyt paljon enemmän tietoa.

Sähköisten palvelujemme tilastoluvut antavat vielä oman mausteensa soppaan, koska niiden tulkinta ei ole helppoa. Jos kirjaston sähköisten tiedonhakujen vuotuinen määrä ylittää kolme miljoonaa (kuten se tekee), mitä se meille kertoo? Yksittäisen luvun merkitys ei välttämättä avaudu mitenkään, aikasarja kertoo jo enemmän. Monesti tilastojen käyttäjät eivät näe, miten luku on tuotettu tai kaivettu tietojärjestelmien syvyyksistä. Näin luvun vertaaminen muiden yliopistokirjastojen antamiin tietoihin ei oikein ole mielekästä, sillä yhteismitallisuus ei ole taattu.

Hankaluuksista huolimatta tilastot ovat edelleen tärkeitä, niitä vain pitää osata lukea oikein. Vuoden 2021 tilastoista voimme esimerkiksi hyvin päätellä, että korona sekä kirjastotilojen remontit hankaloittivat edelleen kirjaston toimintaa. Kirjojen lainaus pieneni noin neljänneksen ja kävijämäärät kirjastoissa hieman yli kolmannekseen vuoden 2019 lukuihin verrattuna. Parempaan suuntaan ollaan onneksi menossa nyt, kun kampuskirjastot saavat olla taas normaalisti avoinna. Veikkaan kuitenkin, että entiset ajat eivät enää palaa, vaan etäily on tullut jäädäkseen.

Kirjaston toimintakulut ovat kasvaneet jokseenkin kohtuullisesti, nousu vuodesta 2017 vuoteen 2021 on 11 %. Samana aikana aineistokustannukset ovat kasvaneet lähes 25 %, eli kuutisen prosenttia vuodessa. Avoimesti saatavilla olevien aineistojen käyttö ei vielä ole tuonut riittävästi painetta niin, että kustantajat olisivat maltillistaneet hintojensa korotuksia. Avoimen tieteen saralla on vielä paljon tehtävää.

Kirjaston henkilöstökustannusten kasvu on pysynyt varsin maltillisena, nousu vuodesta 2017 vuoteen 2020 on kaikkiaan vain kaksi prosenttia. Viime vuoden kasvupyrähdys johtuu pääosin datatukihankkeen kustannuksista. Olenkin ylpeä kirjaston henkilökunnasta, joka on hienosti kyennyt laajentamaan kirjaston palvelutarjontaa kehittämällä osaamistaan ja muokkaamalla toimenkuviaan. Samalla olen kyllä huolissani työn määrän kasvusta, uusia palveluita varten tarvitsemme jatkossa myös uusia vakansseja.

Arjen kuvausta

Kirjaston asiantuntijat tekevät paljon asiakkaille näkymätöntä työtä. Arkemme moninaisuudesta saa hyvän kuvan blogistamme, jossa kuvaamme työtämme ja sen tuloksia. Tekstit ovat niin mainioita, että päätimme rakentaa vuosikertomuksemme muutaman hyvän esimerkin varaan.

Avoin tiede on noussut merkittävään asemaan yliopiston toiminnassa. Kirjastolla on ollut luonnollinen rooli tutkijoiden tukena, lähtihän koko tieteen avoimuus liikkeelle julkaisujen avaamisesta vapaasti kaikkien käyttöön. Avoimen tieteen edistäminen on kuitenkin koko yliopiston asia. Se edellyttää mielenmaiseman muuttamista, toiminnan katsomista kokonaisvaltaisesti avoimen tieteen näkökulmasta. Myös tässä kirjasto on mukana.

Vuoden 2021 merkittävimmässä hankkeessamme rakensimme tutkijoille tutkimusdatanhallinnan palvelua. Jo tutkimusrahoitusta haettaessa pitää tutkijan osata kuvailla, miten dataa kerätään, tallennetaan ja säilytetään. Lokakuisessa seminaarissamme tutkijat toivat esille tarpeensa saada lisää tukea aineistonsa elinkaaren suunnitteluun. Hanke jatkuu vuoden 2022 ajan, ja tavoitteena on saada aikaan yhden luukun palvelu, josta tutkijat saavat monipuolista tukea avoimen tieteen toimintaansa.

Tietotaitojen opetusta

Kaiken avoimuuden ja internetin maailmassa opiskelija ja miksei tutkijakin voi välillä olla eksyksissä tiedon virrassa. Kirjastolla on pitkät perinteet tiedonhaun ja tutkimustaitojen opetuksessa. Viimeisen kahden vuoden aikana ne ovat korostuneet, kun opiskelijat ovat joutuneet opiskelemaan paljolti itsenäisesti etäyhteyden varassa. Siksi useimmat kirjaston järjestämät kurssitkin voi suorittaa etänä ja monet niistä missä vaiheessa opintoja tahansa.

Kirjasto on rakentanut koulutuspaketit, jotka tukevat opiskelua sen kaikissa vaiheissa. Avoin tiede on nyt yksi opetettavista aiheista, onhan esimerkiksi aineistonhallinta hyvä opetella heti samalla, kun tutkimuksen tekoa ryhdytään harjoittelemaan.

Uusittuja tiloja

Kirjaston käyttö opiskelu- ja työskentelytilana on tunnetuista syistä vähentynyt parin viime vuoden aikana huomattavasti. On tällä kuitenkin ollut myös puolensa, kun kampuskirjastojen tiloissa tehdyt remontit on saatu tehtyä pienemmin häiriöin kuin mitä alun perin ajateltiin. Kuopion kampuskirjasto palvelee entistä paremmin lukutilana. Joensuussa konservatorion rakentaminen Carelia-rakennuksen kylkeen pienensi hieman kirjaston tiloja, jolloin esimerkiksi asiakaspalvelupiste piti siirtää uuteen paikkaan. Nyt remontit ovat ohi, ja kirjasto voi taas palvella täysimittaisesti molemmilla kampuksilla.

Joensuussa myös kirjaston henkilökunnan tiloja uusittiin. Ensimmäiseen kerrokseen saatiin monitoimityötila avarine työskentelyalueineen. Häiriöttömään työskentelyyn on tarjolla vetäytymis- ja neuvottelutiloja sekä taukoja varten kahvihuone. Siitä on tullut yhteisöllisyyskeskus, jossa voi vapaasti keskustella kollegojen kanssa niin työ- kuin muistakin asioista.

Työskentely uudentyyppisissä tiloissa edellytti kampuskirjaston henkilökunnan sitoutumista yhteisiin pelisääntöihin. Ne laadittiin hyvällä meiningillä koko porukan kesken, ja homma pyörii nyt erinomaisesti. Akustiikka toimii hyvin, kun sisustusmateriaalit vaimentavat äänet sopivasti, eikä kohtuullisella äänellä puhuminen vaikuta muiden työskentelyyn. Vastamelukuulokkeita voi tarvittaessa käyttää lisävaimennukseen sekä etäkokousten kuunteluun.

Kirjasto on saavuttanut vuodelle 2021 asetetut tavoitteet vaikeista olosuhteista huolimatta. Kiitän kaikkia kirjaston työntekijöitä hyvin suoritetusta työstä. Jarmo Saarti lopetti blogikirjoituksensa seuraavin sanoin: “Hyvä kirjasto elää aina ajassa ja muuttuu sen mukana”. Tämä meidän kannattaa pitää mielessämme.

Ari Muhonen hymyilee
Kirjaston johtaja Ari Muhonen | Library Director Ari Muhonen

Why does the library exist? This was my predecessor Jarmo Saarti’s question in his final blog text. He based his answer on the five laws of library science established in 1931 by S. R. Ranganathan, which remain relevant to this day, with some reinterpretation. The most important message is that the library still has its place. 

To me, it is important to ask how the library can best serve its customers, i.e. the university staff, the students and the general population. This is how the library can fulfil its mission as a university unit. That’s why I don’t see that a library should be the best as defined by any numbers or adjectives. The success of our customers is more important. When they do well, we have done our job right. However, measuring success can be tricky. 

The difficulty of interpreting statistics 

In the era of printed materials, figures such as visitor and loan statistics were a reasonably accurate way of describing the library’s core operations. At this point, they only represent a part of our activities since the library’s range of services has expanded significantly in the past two decades. Much more data is now required to cover the whole picture.  

Statistics on our online services stir the pot further, as they are not easy to interpret. If the annual number of online searches of library resources exceeds three million (which it does), what does this tell us? The meaning of an individual figure may not be apparent in any way – a time series can be more informative. Many times, the users of statistics have no way of telling how a figure has been produced or drenched up from the depths of the data systems. This means that comparing such figures with the data provided by university libraries is not meaningful as comparability is not guaranteed. 

Despite the difficulties, statistics remain important – we simply need to be able to read them correctly. For example, the 2021 statistics indicate that the Covid-19 pandemic and renovations of library premises continued to hamper library operations. Book loans dropped by roughly a quarter and visitor numbers decreased by slightly more than a third from 2019. Fortunately, the situation is now improving since campus libraries are allowed to remain open as normal. That being said, I suspect that there is no going back to what once was and studying and working remotely are here to stay. 

The library’s operating expenses have increased somewhat moderately: the increase from 2017 to 2021 is 11%. During the same period, material costs have increased by nearly 25%, i.e. about 6% a year. The use of open access resources has not yet put enough pressure on publishers to make their price increases more reasonable. There is still a great deal of work to do regarding open science. 

The increase of the library’s personnel costs has remained moderate: the total increase from 2017 to 2020 is only 2%. Last year’s sharp rise was primarily due to the costs of the data support project. In this regard, I am very proud of our library staff who have succeeded in expanding the library’s range of services by developing their expertise and adapting their job descriptions. At the same time, I am concerned about the increased workload. We will need new positions to cover all the new services to come. 

 Describing the day-to-day activities 

Library experts conduct a lot of work that remains invisible to the customers. Our blog, which we use to describe our work and its results, provides a good idea of the diversity of our daily activities. The texts have been so good that we even decided to build our annual report around a few good examples.  

Open science has reached a substantial position in the university’s operations. The library has had a natural role in supporting researchers. After all, the whole idea of open science started with making publications available to everyone. However, promoting open science is a task for the entire university. It requires changing one’s thinking and viewing the operations as a whole from the perspective of open science. The library is also involved in these efforts.  

Our most important project in 2021 involved building a research data management service for researchers. Even when applying for research funding, the researcher must be able to describe how the data will be collected, saved and stored. In our seminar in October, researchers brought up their need to gain more support for planning the life cycle of their materials. The project will continue through 2022, and the aim is to produce a one-stop shop service that will provide researchers with a diverse range of support for activities related to open science. 

Teaching information skills 

In the modern era of openness and the internet, students and researchers alike can sometimes find themselves lost in the never-ending stream of information. The library has a long tradition in teaching the skills related to information retrieval and research. In the past two years, these skills have become even more important than before, as students have had to complete much of their studies independently over remote connections. Therefore, most courses provided by the library can be taken remotely, and students can complete many of them at any time during their studies.  

The library has created training packages that support studies in all phases. Open science is now one of the subjects covered since it is good to learn about data management right away when beginning to practice research activities. 

Renovated premises 

For reasons we all know, the use of the library for studies and work has seen a substantial decline in the past two years. However, this has also had its upsides since the renovations of the campus libraries were completed with fewer interruptions than expected. The Kuopio Campus Library is now better than ever before as a reading space. In Joensuu, the construction of the Conservatory of music next to the Carelia building cut into the library premises slightly, which is why the customer service point had to be relocated, for example. The renovations are now over, and the libraries can once again provide a full range of services on both campuses. 

In Joensuu, the library staff’s premises were also renovated. The first floor now has a multipurpose working space with plenty of room to work. Work pods and conference rooms are also available for uninterrupted work, alongside a break room for enjoying the occasional cup of coffee. The break room has become something of a community hub where you can freely discuss work and other matters with colleagues.  

Working in the new kinds of premises required the campus library staff to commit to shared rules. They were prepared jointly with the right amount of enthusiasm, and everything is now running smoothly. The acoustics are good, and the interior materials dampen sound sufficiently that talking at a moderate volume does not affect other workers. If necessary, noise cancelling headphones can be used for added sound attenuation and listening to remote meetings. 

Despite the difficult conditions, the library has reached the goals it set for 2021. I would like to thank all employees of the library for a job well done. Jarmo Saarti concluded his blog text with the following words: ”A good library lives in time and changes with it.” This is something we should all keep in mind. 

Ari Muhonen, kirjaston johtaja | Library director

***

Tilastot 2021 | Statistics 2021

Henkilökunta 2021 | Library staff 2021

Kirjaston henkilökunnan julkaisut 2021 | Library staff’s publications 2021

Kirjaston henkilökunnan luennot, esitelmät, konferenssiosallistumiset ja asiantuntijatehtävät 2021 | Library staff’s lectures, presentations, conference participation and expert activities in 2021