Lukuvuonna 2022–2023 Itä-Suomen yliopiston kirjasto tuotti Itä-Suomen yliopiston opetustarjontaan 38 opintopisteytettyä opintojaksoa. Tiedonhaun ja -hallinnan opetusta toteutettiin 27 suomenkieliselle kandidaatintutkinto-ohjelmille ja 7 englanninkieliselle kandidaatin- tai maisteriohjelmalle. Tiedonhaun opintojaksot toteutetaan pääosin erillisinä yhden opintopisteen opintojaksoina tieteenaloittain. Lääketieteen opinnoissa ja toksikologian maisteriopinnoissa tiedonhaku on integroitu osaksi laajempia viestinnän ja akateemisten opiskelutaitojen opintojaksoja Lääketieteellinen tieto ja viestintä (3 op) ja Academic Study Skills in Toxicology (5 op).
Opintopisteytettyjen opintojaksojen lisäksi kirjasto tarjoaa tiedonhaun ja -hallinnan sekä tutkimuksen tuen lyhytkursseja UEFin opiskelijoille ja UEFin ja KYSin henkilöstölle. Lukuvuonna 2022–2023 suosittuja olivat mm. Zotero-viitteidenhallintaohjelman ja aineistonhallintasuunnitelmien (DMP) lyhytkurssit. Kirjaston opetusta toteutetaan etä-, lähi- ja hybridiopetuksena ja opintojaksoja toteutetaan verkko- ja monimuoto-opetuksena.
Lukuvuoden 2022-2023 opintojaksopalautetta
Kirjaston lukuvuoden 2022–2023 opintojaksojen opiskelijapalautteissa erinomaisina pidettiin opintojaksojen tehtäviä ja oppimateriaaleja, joita kiitettiin hyviksi, hyödyllisiksi, selkeiksi ja innostaviksi. Muistathan, että kirjaston tuottamat oppimateriaalit ovat avoimesti saatavissa kaikille tiedonhakijoille myös opintojaksojen ulkopuolella. Kiitosta saivat myös tiedonhaun käytännön harjoitukset, tehtävien liittyminen omaan tutkimusaiheeseen, opintojaksojen viestintä ja vuorovaikutus, opettajan antama palaute sekä mahdollisuus suorittaa opintojakso itsenäisesti ja joustavasti omassa aikataulussa. Opintojaksoja kokonaisuudessaan kiitettiin hyvin jäsennellyiksi, kattaviksi ja hyödyllisiksi.
Kandidaattiopiskelijoille suunnatut tiedonhaun opintojaksot suositellaan suoritettaviksi kandidaatintutkielman yhteydessä. Tämä suoritusajankohta sai kiitosta myös opiskelijapalautteissa, sillä tiedonhaun opintojakso myös auttoi kandidaatintutkielman kirjoittamisen aloittamisessa. Tiedonhaun opintojakson opintojensa loppuun jättäneet puolestaan katuivat opintojakson lykkäämistään. Kehittämisehdotuksissa toivottiin sekä lisää vuorovaikutusta, visualisointia ja video-oppimateriaaleja että kirjallista oppimateriaalia yhtenä (PDF-tiedosto) kokonaisuutena pienempien osasten sijaan. Huomioimme nämä palautteet opintojaksojen kehittämistyössämme.
Opintojaksolla opittuina hyödyllisinä asioina mainittiin tiedonhaku, tiedonhakutekniikat, hakusanojen valinta, maksulliset tietokannat, tieteellisen tiedon merkitys sekä tekoälyn käyttömahdollisuudet. Maisteriopintojen Syventävät informaatiotaidot -opintojakso ja tohtorikoulun opintojaksot saivat samoin kiitosta mielenkiintoisista sisällöistä, joista uusina opittuina asioina nostettiin esille asiasanoitus, viitteidenhallinta, tieteellinen julkaiseminen, tutkijan näkyvyys, bibliometriikka, data-arkistot, tutkimusdatan käsittelyn periaatteet ja avoimen tieteen mahdollisuudet työelämässä.
Lopuksi
Kirjasto kiittää annetusta opintojaksopalauteesta! Palautteet ovat arvokas lisä kirjaston tiedonhaun ja tutkimuksen tuen opintojaksojen kehittämistyössä. Kirjastolle voi antaa palautetta ja tehdä kehittämisehdotuksia myös opintojaksojen ulkopuolella mm. kirjaston palautelomakkeella. Samoin kirjasto järjestää koulutuksia niin opiskelija- kuin henkilöstöryhmille myös tilauksesta. Kaikki kirjaston kouluttajat tavoittaa sähköpostiosoitteella tietopalvelu@uef.fi. Otahan yhteyttä!
In the study year 2022-2023, the University of Eastern Finland’s Library produced 38 credited study units for the University’s study catalogue. Teaching on information retrieval and management was produced for 27 Finnish-language bachelor’s programs and 7 English-language bachelor’s or master’s programs. Study units on information retrieval are mainly organised as separate, discipline-specific courses worth one credit each. For studies in medicine and the master’s degree studies in toxicology, information retrieval is integrated as part of the broader study units in communication and academic study skills Philosophy of science and communications in medicine (3 cp) and Academic Study Skills in Toxicology (5 cp).
In addition to credit courses, the library offers short courses in information retrieval and management as well as research support for UEF students and UEF and KUH staff. In the academic year 2022-2023, popular short courses included the short courses in the reference management software Zotero and Data Management Plans (DMP). The library’s teaching is organised as distance, face-to-face and hybrid teaching, and courses are organised online and in blended learning.
Course feedback for the study year 2022–2023
The student feedback on the library’s courses for the academic year 2022-2023 included mentions of excellent assignments and learning materials, which were praised as good, useful, clear, and inspiring. It is worth mentioning that the learning materials produced by the Library are openly available to all information seekers, even outside the course. The practical exercises for information retrieval, the linking of the assignments to individual research topics, the communication and interaction during the course, the feedback from the teacher, and the possibility to complete the course independently and flexibly within one’s own schedule were also praised. The courses as a whole were praised as well-structured, comprehensive, and practical.
The information retrieval courses for bachelor’s degree students are recommended to be taken while working on the bachelor’s thesis. This timing was also praised in the student feedback, as the course was considered helpful for the starting of the thesis writing itself. Similarly, those who had left the course to the end of their studies regretted having postponed it. Suggestions for improvement included more interaction, visualisation, and the inclusion of video learning materials, as well as compiling the written learning materials into a single (PDF) file rather than smaller chunks. We will consider this feedback in our course development work.
Students listed information retrieval, information retrieval techniques, search term selection, knowledge on paid databases, the importance of scientific information, and the potential uses of artificial intelligence as valuable things they learned on the course. The master’s degree course in advanced information skills and the doctoral school courses were also praised for their interesting content, with the following new lessons being highlighted: subject indexing, reference management, scientific publishing, researcher visibility, bibliometrics, data archives, principles of research data management, and the potentials of open science in working life.
Finally
The library thanks you for your feedback! The feedback is a valuable asset to the library’s work in developing courses in information retrieval and research support. You can also give feedback to the library and make suggestions for improvements outside the course, for example by using the library’s feedback form. The library also organises training sessions for both student and staff groups, also on request. All library trainers can be contacted by e-mail at information.services@uef.fi. Please contact us!
Katri Rintamäki, palvelupäällikkö | Head of services Opetus- ja tietopalvelut | Training and information services
Thank You Niko Niskanen for helping with the translation!
Vuoden 2022 Itä-Suomen yliopiston opetuksen ja ohjauksen kehittämisen rahoituksella tuettiin verkko- ja monimuotopedagogiikkaa, uudistuvia opetusmenetelmiä, opetusyhteistyötä, jatkuvaa oppimista, opiskelijoiden ohjausta ja opiskeluhyvinvointia, koulutusvientiä ja geneeristä osaamista koskevia kehittämishankkeita. Yksi opetuksen kehittämisrahahankkeista oli Kirjaston koulutuspalveluiden kehittäminen -hanke.
Kirjaston koulutuspalveluiden kehittämishankkeen laajana tavoitteena oli kirjaston koulutuspalvelujen – tiedonhaun opintojaksot, lyhytkoulutukset, ohjaukset, oppimateriaalit – palvelumuotoileminen tuotekokonaisuudeksi. Kirjaston koulutuspalvelujen palvelumuotoilu aloitettiin Jatkuvan oppimisen keskuksen fasilitoimalla palvelumuotoiluprojektilla, jossa kirjaston kouluttajat suunnittelivat yhdessä kirjaston koulutuspalveluita.
Kehittämishankkeen ydin oli informaatiotaitojen avoimen oppimateriaalin tuottaminen. Oppiainekohtaisten tiedonhaun kurssimateriaalien pohjalta rakennettiin informaatiotaitojen avoin verkko-oppimateriaali suomeksi ja englanniksi. Oppimateriaali on käytettävissä itseopiskelumateriaalina, opintojaksojen oppimateriaalina ja yksilöohjausten tukimateriaalina. Rakenne mahdollistaa syventyvän osaamisen jatkumon opiskelu- ja työuran eri vaiheisiin aloittavista opiskelijoista tutkijoihin.
Kehittämishankkeen toimijat
Kirjaston koulutuspalvelujen kehittämishanke toteutettiin kirjaston kouluttajien yhteisenä kehittämistyönä. Parinkymmenen hengen kouluttajaryhmällä pidettiin parin viikon välein hankekokouksia, joissa muun muassa pohdittiin tieteenalakohtaisten materiaalien roolia sekä hankkeessa koottavan oppimateriaalin luonnetta ja sisältöä. Pienemmissä työryhmissä työstettiin tarkemmin oppimateriaalin teemasisältöjä.
Työryhmien sisällöntuotannon kokoamisesta vastasivat oman toimen ohella tietoasiantuntijat Jussi Hyvärinen ja Marika Mahlavuori. Oppimateriaalin kääntämisestä vastasi projektityöntekijä Niko Niskanen ja teknisestä toteutuksesta projektityöntekijä Anni Tarkiainen .
Oppimateriaalin sisällöntuotanto
Hanketyö käynnistyi keväällä suurten linjojen hahmottelulla sekä meillä ja muissa korkeakouluissa tuotettujen tiedonhaun materiaalien kartoittamisella. Suunnitteluvaiheessa pohdimme, kenelle oppimateriaalia laaditaan. Kaikille avoimessa materiaalissa tulee huomioida erilaisten tiedonhakijoiden erilaiset sekä suunnitelmallisen että satunnaisen tiedonhaun tarpeet. Tärkeäksi nähtiin tiedonhaun termien avaaminen yleistajuisesti opiskelijoille, tutkijoille ja kaikille kirjaston asiakkaille.
Olemassa olevissa oppimateriaaleissa pääpaino oli omaa opinnäytetyötä kirjoitettaessa tehtävässä tiedonhaussa. Sitä pidimme edelleen tärkeänä, mutta myös sitä, että oppimateriaali on opiskelijan käytettävissä opintojen alusta alkaen – myös silloin, kun tiedonhakija ei ole opiskelija, vaan kuka tahansa tutkittua tietoa ammatillisesta tai henkilökohtaisesta kiinnostuksesta etsivä kirjaston käyttäjä. Saman sivuston tuli siis olla käytettävissä sekä oppaana että oppimateriaalina, suomeksi ja englanniksi.
Sisällöntuotannon palauteprosessi
Keväällä alettiin koota ns. raakatekstitiedostoa, johon koottiin ja muokattiin jo olemassa olevaa ja luotiin uutta tiedonhakua käsittelevää sisältöä. Kirjaston kouluttajien palautteen perusteella raakatekstiä hiottiin ja täydennettiin mm. tieteenalakohtaisin esimerkein.
Palautevaiheessa tajusimme konkreettisesti eri tieteenaloja tuntevien, kokeneiden tietoasiantuntijoiden tärkeyden. Heiltä löytyi tietoa niin lääketieteen kuin historian julkaisukäytännöistä, tietokannoista, asiasanastoista ja tiedonhaun kompastuskivistä. Saimme käyttöömme eri tieteenalojen hakuesimerkkejä ja knoppeja havainnollistamaan ja tarkentamaan yleisellä tasolla liikkuvaa opasta. Opimme, että mikä pätee yhdellä tieteenalalla, ei välttämättä koske toista. Tästä suurkiitos kollegoillemme!
Oppimateriaalin kääntäminen
Käyttömahdollisuuksien laajentamiseksi oppimateriaali haluttiin toteuttaa kaksikielisenä. Oppimateriaalin tiedonhaun sanastosta tehtiin myös englanninkielinen versio, jota avuksi käyttäen oppimateriaali käännettiin englanniksi. Projektityöntekijä Niko Niskanen teki myös oppimateriaalin kielenhuollon, mikä osaltaan auttoi yhtenäistämään toteutettuja oppimateriaaleja.
Hankemuotoinen prosessityöskentely mahdollisti projektin eri osioiden limittymisen, minkä ansiosta oppimateriaalista saatiin yhtenäisempi. Aiempi tiedonhankinta auttoi myöhempää sisällöntuotantoa, ja tiedon asettuminen kontekstiin helpotti tarkistamista ja karsi ylimääräistä ja päällekkäistä työtä.
Oppimateriaalin rakentaminen WordPress-alustalle
Kirjaston avoimet oppimateriaalit on aiemmin tuotettu pääsääntöisesti WordPress-alustalle ja näin päätettiin tehdä myös tämän oppimateriaalin kohdalla. WordPress mahdollistaa laajasti erilaisten työkalujen ja upotusten käyttämisen, mikä todettiin hyväksi oppimateriaalien laatimisessa. Muutamalla lisäosalla saatiin myös toimivat kieliversioinnit sekä mahdollisuus lisätä kuvatyökaluna käytetyn ThingLinkin upotuskoodit sivuille.
Tekstisisällön lisääminen sivuille oli lopulta nopeaa. Aikaa kului kuitenkin ennakoitua enemmän kielikäännöksiin sekä kuvien työstämiseen. ThingLink mahdollisti oppimateriaalin yhtenäisen ulkoasun myös kuvien osalta. Uusien kuvien ja esitysten tuottaminen ThingLinkin avulla oli kätevää ja muodostunutta kuvapankkia on helppo ylläpitää myös jatkossa.
Oppimateriaalin saavutettavuus
ThingLink-kuvien saavutettavuus oli yksi asia, jota pohdimme projektin edetessä. Palveluntarjoajan mukaan ThingLink täyttää WCAG 2.1 AA-tason saavutettavuudessa, kun käytetään palvelussa valmiina olevaa saavutettavaa soitinta. Oppimateriaalissamme saavutettavan soittimen saa käyttöönsä Siirry tästä kuvan saavutettavaan versioon -linkistä.
Halusimme verkko-oppimateriaalista paitsi teknisesti toimivan myös kognitiivisesti saavutettavan. Totesimme työn edetessä, että verkkosivustolle upotetuilla ThingLink-esityksillä on omat rajoitteensa, eikä tavoittelemamme saavutettavuus toteutuisi pelkän soittimen varassa. Nämä laajan kuvamateriaalin ja ThingLinkin käyttöön liittyvät haasteet ratkaisimme täydentämällä kuvatekstien kerrontaa, tuottamalla sisältöä esimerkkien ympärille ja muokkaamalla alkuperäisten kuvien ja infograafien sisältöjä erilaiset käyttäjäryhmät huomioiden.
Seuraavat askeleet
Tiedonhakijan opas -oppimateriaalin toteuttamiseen osallistui monta kirjastolaista. Tekstisisällön kommenttikierrokset hankeryhmän kesken, kirjaston kouluttajien palaute ja kommenttien ja palautteen pohjalta tehdyt sisältömuutokset vaikuttivat oppimateriaalin tekniseen toteutukseen, kuvamateriaaliin ja käännöstyöhön. Onneksi Tiedonhakijan oppaan osalta oli mahdollista siirtää osa kehittämisideoista myöhempään ajankohtaan.
Kehittämishankkeessa tuotettu Tiedonhakijan opas -oppimateriaali ja aloitettu kirjaston koulutuspalvelujen palvelumuotoilu muodostavat pohjan kirjaston koulutuspalveluiden kehittämiselle seuraavina vuosina. Tiedonhakijan oppaalla ja muulla kirjaston oppimateriaalikokonaisuudella sekä kirjaston opetus- ja ohjauspalveluilla kirjasto tukee opiskelijoiden tutkitun tiedon hankintaa opintojen aloituksesta opinnäytetöihin tekemiseen. Kirjaston oppimateriaalikokonaisuus palvelee myös opetus- ja tutkimushenkilöstöä opetuksessa, opinnäytetöiden ohjauksessa ja omassa tutkimustyössä.
Jatkamme Tiedonhakijan opas -oppimateriaalin ylläpitoa ja kehittämistä osana normaalia kirjaston opetuksen kehittämistä. Jatkossa muun muassa lisäämme oppaaseen tieteenalakohtaisuutta, liitämme oppaan materiaaleja kirjaston Uffe-chattibottiin ja pohdimme oppaan sisältöjä käyttäjiltä saadun palautteen avulla. Yhteisen oppimateriaalin pohjalta kehitämme yhteisiä oppimistehtäviä, verkkokurssitoteutuksia ja automatisoituja harjoitteita ja pelejä, joilla pystyy testaamaan taitojaan itse.
Oppimateriaali Uffe-chattibottiin
Tiedontarvitsijan ja Tiedonhakijan oppaan kohtaamista edistää se, että kirjaston Uffe-chattibotti ohjaa jatkossa tiedonhakijan myös Tiedonhakijan oppaan sisältöön. Uffe-chattibotin tiedonhaun osuuden kehittäminen on aloitettu ja Uffen informaatiotaitoja ja tiedonhakua koskeva tietämys saadaan käyttöön keväällä.
Kuulemisiin Uffen tiedonhaun ohjaustaitojen kehittymisestä ja muista Tiedonhaun oppaan kehittämisen asioista alkavana vuonna.
The development project’s content and the persons carrying out the project
In 2022, the University of Eastern Finland’s funding for the development of teaching and guidance was used to support development projects dealing with online and multi-modal pedagogy, innovative teaching methods, collaborative teaching, continuous learning, student guidance and well-being, educational exports and generic competence. One project where teaching development funds were used was the UEF library’s educational services development project.
Broadly speaking, the goal of the library’s educational services development project was to fashion the library’s educational services – courses on information retrieval, short training courses, guidance, learning materials – into a set of products. The service design process of the library’s education services began with a service design project facilitated by the Centre for Continuous Learning, where the library’s trainers planned out the library’s educational services together.
Creating open learning materials for information skills was at the heart of the development project. An open and online set of learning materials for information skills was created in Finnish and in English based on subject-specific course materials. The learning materials are available as self-study materials, as course learning materials and as support materials for individual guidance. The structure enables a continuum of in-depth knowledge during the different stages of study and working careers, from students just starting their studies to researchers.
Development project participants
The library’s educational services development project was carried out as a joint development project between the library’s trainers. The group of trainers, which consisted of about twenty people, held project meetings every couple of weeks. Among other things, the role of discipline-specific materials as well as the nature and content of the study materials drafted during the project were discussed in these meetings. Smaller working groups handled the thematic contents of the leaning materials in more detail.
Information Specialists Jussi Hyvärinen and Marika Mahlavuori compiled the contents produced by the working groups as an in addition to their other duties. Project workers Niko Niskanen and Anni Tarkiainen were responsible for translating the learning materials and and for their technical implamentation respectively.
Content production of the learning materials
The project began in the spring with the drafting of a broad outline as well as a review of learning materials related to information retrieval produced by our university and other higher education institutions. During the planning stage, we considered the target audience of the learning materials being drafted. In materials that are accessible to everyone, the different information retrieval needs – both systematic and occasional – of information seekers must be taken into account. Explaining information retrieval terminology to students, researchers and all of the library’s patrons in a comprehensible way was viewed as important.
Existing learning materials focused mainly on information retrieval carried out while writing one’s thesis. We still considered it to be important, but we also focused on the fact that students will have access to the learning materials from the beginning of their studies – even if the information seeker is not a student, but rather, any library patron looking for research data out of professional or personal interest. Therefore, the same website needed to be available as both a guide and as learning materials, in Finnish and in English.
The feedback process
In the spring, work began on a so-called raw text file, in which existing content on information retrieval was compiled and edited and new content was created. Based on the feedback from the library’s trainers, the raw text was refined and supplemented with i.a. discipline-specific examples.
During the feedback stage, we were provided with a tangible understanding of the importance of experienced information specialists familiar with different disciplines. They provided information on publishing practices, databases, glossaries and stumbling blocks from medicine to history. We were given examples of searches and trivia related to different disciplines to illustrate and specify the guide, which had been written as more general. We learned that what applies in one discipline does not necessarily apply to another. Many thanks to our colleagues for this!
Translation of the learning materials
To increase the range of possible use, it was decided that the learning materials would be drafted in a bilingual fashion. An English version of the information retrieval glossary in the learning materials was also created. The glossary was then used to translate the learning materials into English. Project worker Niko Niskanen was also responsible for proofreading the learning materials, which helped to harmonise the drafted learning materials.
Project-based processing allowed different parts of the project to overlap, which resulted in the learning materials being more coherent. Information gathered earlier helped in later content production, and seeing the information in context both made reviewing it easier and reduced unnecessary and duplicated work.
Setting up the learning materials on a WordPress platform
Previously, the library’s open learning materials have mainly been produced on a WordPress platform, and it was decided that the new learning materials would be handled in the same way. WordPress allows for a wide range of tools and embeddings to be used, which was found useful during the preparation of learning materials. A few add-ons also provided working language versions and the option to add embedding codes for ThingLink, which was used as an image tool, to the site.
Adding text content to the site could ultimately be done fast. However, translations and image processing took more time than expected. ThingLink made it possible for the images in the learning material to also look consistent. Producing new images and presentations with ThingLink was convenient, and the maintaining the generated image bank will be easy to maintain in the future.
Accessibility of the Material
The accessibility of ThingLink images was one issue that was discussed during the project. According to the service provider, ThingLink meets the WCAG 2.1 AA level of accessibility when the player that is already part of the service is used. In our learning materials, the accessible player can be opened by clicking on the “Click here to open the accessible version of this image” link.
We wanted to make the online learning materials both technically functional and cognitively accessible. As the work progressed, we discovered that ThingLink presentations embedded on a website have their own limitations, and the accessibility that we were aiming for could not be reached using only the player. We solved these issues related to the extensive image data and ThingLink by supplementing the image texts, producing content around examples and editing the contents of original images and infographics while taking different user groups into account.
Several library employees participated in the creation of the learning material Guide to Information Retrieval. Rounds of comments within the project team on the text content, feedback from library trainers along with changes made to the content based on comments and feedback had an impact on the technical implementation, images and translation of the learning materials. Fortunately, some of the development ideas regarding the Guide to Information Retrieval could be postponed to a later date.
Next steps
The learning material Guide to Information Retrieval created during the development project as well as the library service design project that has been launched form a basis for how the library’s educational services will be developed in the upcoming years. With the Guide to Information Retrieval and the library’s other learning materials, along with the library’s teaching and guidance services, the library supports students as they search for scientific information – from the start of their studies to the completion of their theses. The library’s learning materials package also helps teachers and researchers in teaching, thesis guidance and their own research.
We will continue to maintain and develop the Guide to Information Retrieval as part of the library’s usual teaching development. Going forward, we will i.a. add discipline-specific information to the guide, link the guide’s materials to the library’s Uffe chatbot and evaluate the contents of the guide based on user feedback.
We will use common learning materials to develop common learning activities, online course implementations and automated exercises/games that allow users to test their own skills.
Linking the guide to library bot Uffe
Information seekers will also have an easier time accessing the Guide to Information Retrieval due to the fact that, going forward, the library’s Uffe chatbot will direct information seekers to the contents of the Guide to Information Retrieval . Development has started on the Uffe chatbot’s information retrieval, and Uffe’s information skills and information retrieval capabilities will become usable in the spring.
We will learn more about how Uffe’s information retrieval guidance skills have improved and other development issues related to the Guide to Information Retrieval in the coming year!
Jussi Hyvärinen, tietoasiantuntija | information specialist Marika Mahlavuori, tietoasiantuntija | information specialist Jaakko Nyrönen, tietoasiantuntija | information specialist Katri Rintamäki, palvelupäällikkö | head of services
Anni Tarkiainen, projektityöntekijä | project worker Opetus- ja tietopalvelut | Training and information services Niko Niskanen, tietopalveluneuvoja | information services advisor
Verkko- ja julkaisupalvelut | Library IT and publishing services
Lukuvuoden 2021–2022 lopulla Itä-Suomen yliopiston (UEF) kirjaston tiedonhaun ja tutkimuksen tuen opetuksissa palattiin vähitellen monimuoto-opetukseen edellisen lukuvuoden verkko-opetuksen jälkeen. Kirjasto tuottaa opintopisteytettyjä tiedonhaun opintojaksoja UEFin perustutkinto-opiskelijoille, tutkimuksen tuen opintojaksoja UEFin jatko-opiskelijoille sekä tiedonhaun ja tutkimuksen tuen lyhytkursseja UEFin opiskelijoille ja UEFin ja Kuopion yliopistollisen sairaalan (KYS) henkilökunnalle. Kandidaatinopintojen ja englanninkielisten maisteriohjelmien tiedonhaun opintojaksot järjestetään tieteenaloittain.
Tärkeitä oppeja
Kandidaattiopintojen ja englanninkielisten maisteriohjelmien tiedonhaun opintojaksojen opiskelijapalautteissa tärkeimmiksi opituiksi asioiksi nousivat tiedonhaun ydinasiat: UEFin oman kirjastotietokannan UEF-Primon ja kansainvälisten tietokantojen käyttö, hakusanojen valinta, tiedonhakutekniikat, kuten Boolen logiikan ja haun rajausten käyttäminen sekä ”helmenkasvatuksen” eli jo löydetyn hyvän lähdeteoksen avainsanojen ja viitteiden hyödyntäminen muiden samankaltaisten lähteiden löytämiseksi.
Tärkeäksi opituksi asiaksi nostettiin myös tiedonlähteiden luotettavuuden arviointi, ja siihen liittyen sekä luotettavien vertaisarvioitujen että epäluotettavien saalistajajulkaisujen tunnistaminen. Lähdemateriaalin käsittelyssä auttavia ohjelmia pidettiin hyödyllisinä. Lisäopetusta toivottiin ulkomaisten lähteiden löytämisestä, eri tietokannoista ja viitteidenhallintaohjelmistoista, e-kirjojen käytöstä ja lähdeviittausten tekemisestä. Tiedonhaun opintojakson kiitettiin avanneen sekä tiedonhakua että omaa ymmärrystä:
”Omalla kohdallani tiedonhaku helposti jymähtää samoille vanhoille urille ja tuloksena on lähinnä turhautuminen. Tällä kurssilla sain uusia välineitä, joilla voin poiketa vähän tuntemattomillekin vesille tiedon kalasteluun.”
Erilaisia suoritustapoja
Kiitosta sai opintojakson sijoittuminen kandidaatinseminaarin yhteyteen: tiedonhaun opintojaksolla opittuja taitoja pääsi heti käyttämään kandidaatintutkielmassa. Toisaalta todettiin, että tiedonhaun taidoille olisi ollut tarvetta jo aiemminkin ja toivottiin kurssia jo ensimmäiselle opiskeluvuodelle tai vähintäänkin kurssin sisältöjen sivuamista jo aikaisemmassa vaiheessa opintoja:
”Minulle tämä kurssi oli erittäin hyödyllinen ja ehdottoman tarpeellinen. Sain juuri niitä työkaluja ja osaamista, mitä olen jo aikoja sitten kaipaillut!”
Tiedonhaun koulutuksissa toivottiin nostettavan esille paitsi opiskelun, myös työelämän tiedonhakua:
”Olisin halunnut oppia, tietämään, onko jatkossa, opiskelun jälkeen mitään mahdollisuuksia työelämässä, saada selville yhtä hyvin tärkeää tietoa.”
Lähi- ja etäopetusta yhdistäviä vaihtoehtoisia suoritustapoja kehuttiin. Lähi- ja etäopetuksena järjestettyjä tiedonhakuharjoituksia ja ryhmätyöskentelyn vertaistukea arvostettiin, mutta myös itsenäisen työskentelyn koettiin tarjoavan mahdollisuuden keskittyä itselle relevantteihin kysymyksiin:
”Ajattelin ensin, että kurssi on ns. turha, koska olen jo yhden alemman korkeakoulututkinnon suorittanut, mutta päin vastoin. Koen, että opin paljon uutta itsenäisen työskentelyn avulla.”
”Mielestäni tiedonhakukurssi oli erittäin mielenkiintoinen sekä hyvällä tavalla haastava, koska ei tällaisia asioita opi kuin opettelemalla ja oppimalla omista virheistä. En ole koskaan ennen edes ajatellut näin laajasti tiedonhaun merkitystä, ja huomasin omista tekemisistäni kurssitehtäviä tehdessä, että tiedonhaku onkin paljon vaikeampaa, kun osasin kuvitellakaan.”
Valinnaisia opintojaksoja
Maisterintutkielman tekijöille suunnatun valinnaisen Syventävät informaatiotaidot -opintojakson tärkeimpänä opittuna asiana nostettiin tiedonhaun lisäksi viitteidenhallintaohjelmistot ja aineistonhallinta. Opintojakson kiiteltiin vähentävän graduun liittyviä paineita ja stressiä. Opintojaksoa toivottiin markkinoitavan laajemminkin vaikkapa suoraan eri oppiaineiden graduryhmille. Opintojakson opettajat saivat kiitosta käytännönläheisestä opetuksesta, kannustavasta ilmapiiristä ja huolenpidosta:
”Tämä kurssi nyt ja jatkossakin vähensi oleellisesti esim graduun liittyviä paineita ja stressi vapautuu käyttöön eikä koteloidu. Kiitän kaikkia opettajia, huolenpito oli lämpöistä!”
Tohtorikoulun tutkimuksen tuen opintojaksojen – Tutkimuksen tiedonhaku ja -hallinta (2 op), Tutkimusaineiston hallinta (1 op) ja Basics of Open and Responsible Science (2 op) – tärkeimmiksi opeiksi nostettiin avoin tiede, julkaisukanavien valinta ja avoimen julkaisemisen hyödyt, tutkijan näkyvyys, viitteidenhallinta ja metriikka, aineistonhallinnan merkitys tutkimuksen suunnittelussa ja aineistonhallintasuunnitelman laatiminen sekä datan avaaminen ja pitkäaikaissäilytys.
Opintojakso sai kiitosta monipuolisuudesta ja joustavuudesta eli siitä, että sen pystyi suorittamaan lukukausien aikana itsenäisesti oman aikataulun mukaan, mutta myös videoluentoja, vuorovaikutteisuutta, kesäsuoritusmahdollisuutta ja suomenkielisiä oppimateriaaleja toivottiin:
”Omalla aikataululla tehtävät verkkokurssit ovat erinomaisia tällaisen asian opiskeluun, kun on mahdollista tehdä tehtävät silloin kun siihen on aikaa.” ”Hyödyllinen kurssi, suosittelisin kaikille jatko-opiskelijoille.”
Viitteidenhallinnan uutuuksia
Opintojaksopalautteissa usein mainitut viitteidenhallintaohjelmat nousivat muutoinkin esille keväällä 2022, sillä sopimusteknisistä syistä RefWorks-viitteidenhallintaohjelman tilaus päättyy vuoden 2022 lopussa. Kirjasto kartoitti helmikuussa 2022 eri viitteidenhallintaohjelmien käyttöä UEFissa ja käyttäjien toiveita tulevista työkaluista. Vastauksia saatiin runsaasti, lähemmäs 200.
Viitteidenhallintaohjelmistojen teknisten ominaisuuksien ja käyttäjäkyselyvastausten perusteella UEFin kirjasto tarjoaa jatkossa koulutusta avoimen lähdekoodin Zotero-viitteidenhallintaohjelmasta ja käyttötukea sekä Mendeleyn että Zoteron ilmaisversioihin käyttöön. Zoteron koulutuksia järjestetään viikoittain syyslukukaudella 2022.
Opintojaksopalautteissa todettiin viitteidenhallintakoulutuksen innostaneen hakeutumaan myös systemaattisten kirjallisuuskatsausten laadinnan tueksi tarkoitetun Covidence-ohjelmiston käyttökoulutukseen. Covidence-ohjelmisto auttaa systemaattisten kirjallisuuskatsauksen teossa: työkaluun voi ladata viitteitä eri tietokannoista ja seuloa niitä mm. tiivistelmän ja otsikon perusteella. Kaikki UEFin opiskelijat ja henkilökunta saavat Covidencen käyttöönsä UEF-Primon kautta. Kirjasto tarjoaa teknistä tukea myös Covidencen käyttöön.
Kirjasto kiittää opintojaksopalautteista! Ne ovat arvokas lisä tiedonhaun ja tutkimuksen tuen opintojaksojen kehittämisessä. Kirjastolle voi antaa palautetta ja tehdä kehittämisehdotuksia myös opintojaksojen ulkopuolella mm. kirjaston palautelomakkeella.
At the end of the academic year 2021-2022, the information skills and research support education at the University of Eastern Finland (UEF) library gradually returned to blended learning after the online teaching during the previous academic year. The library produces credit-graded information skills courses for UEF undergraduate students and research support courses for UEF postgraduate students, as well as short courses in information skills and research support for UEF students and UEF and Kuopio university hospital (KUH) staff. The information skills courses for the Bachelor’s programmes and Master’s programmes in English are organised by discipline.
Lessons to take away
The key lessons learned from student feedback from the Bachelor’s and Master’s degree programmes for information skills courses were: The use of UEF Primo, UEF’s own library database, as well as international databases, the selection of search terms, information retrieval techniques such as the use of Boolean logic and the various ways to delimit searches as well as the use of “pearl growing”, i.e., the use of keywords and references from a good reference work already found in order to find other similar sources.
Evaluating the reliability of information sources was also highlighted as an important lesson learned, and, in connection with that, identifying both reliable peer-reviewed and unreliable predatory publications. Programmes that help in processing the source material were considered useful. Additional teaching was requested on finding foreign sources, various databases and reference management software, as well as on using e-books and making references to sources. The information skills course was praised for having opened up both students’ understanding of information retrieval and their own understanding:
“In my own case, searching for information easily falls into the same old ruts, mostly resulting in frustration. This course provided me with new tools with which I can venture into a slightly unfamiliar territory to fish for knowledge.”
Different study implementations
Particularly appreciated by students was the fact that the course was placed in connection with the bachelor’s seminar: this meant that students were immediately able to put the information skills that they had learned in the course to good when writing their bachelor’s thesis. On the other hand, students noted that they would have needed information skills even earlier, and expressed the hope that the first-year studies or, at the very least, the contents of the course should be touched on at an earlier stage of their studies:
“For me, this course was very useful and absolutely necessary. I got exactly the tools and know-how I’ve been longing for for ages!”
Students hoped that teaching on information skills should highlight information skills not only during studies but also in the working life:
”I would have liked to learn and to know if there are any opportunities later, in the working life, after completing my studies, to find equally easily important information.”
Alternative methods that combine contact and distance teaching were praised. While teaching, information retrieval exercises and group work organised in the form of contact teaching and the peer support it offered were well-liked, independent work was also felt to offer an opportunity to focus on issues that were relevant to students:
“I first thought that the course would be just a waste of time, because I have already completed one Bachelor’s degree, but the opposite proved be true. I feel that I learned a lot of new things through independent work.”
The teachers of the courses were praised for versatile teaching methods, learning assignments that supported studying, constructive feedback on assignments and encouragement to independent work:
“In my opinion, the information skills course was very interesting and challenging in a good way, because you don’t learn such things except by learning and learning from your own mistakes. I have never even thought so extensively about the importance of searching for information before, and I noticed from my own assignments that searching for information is much more difficult than I could have imagined.”
Optional courses
In addition to information retrieval, reference management software and data management were highlighted as the most important lessons learned in the elective Advanced information skills course aimed at writers of the master’s thesis. The course was praised for reducing the pressure and stress associated with writing the thesis. Students hoped that the course would be marketed more extensively, directly to the thesis groups of different subjects, for example.
The teachers of the course received praise for their pragmatic approach to teaching, an encouraging atmosphere that they created even in distance learning, and their solicitude:
“This course, both now and also later, significantly reduced the pressure associated with, for example, writing the master’s thesis, enabling the stress to be put to good use and preventing it from being encapsulated. I thank all the teachers, their care was warm! “
With regard to the doctoral school research support studies – Research information retrieval and management for postgraduate students (2 ECTS); Basics of research data Management (1 ECTS); Basics of open and responsible science (2 ECTS) – the most important lessons learned were open science, selecting publication channels and open publishing and its benefits, researcher visibility, reference management and metrics, preparing a data management plan and the significance of data management in the planning of research, and opening and long-term storage of data.
While the course was praised for its versatility and flexibility, which means that students could complete it independently during semesters according to their own schedule, video lectures, interaction, the possibility of completing the course in summer, and Finnish-language learning materials were also desired:
“Online courses on your own schedule are excellent for studying this kind of material, as it is possible to complete assignments when you have time to do so.”“A useful course, I would recommend it to all postgraduate students”.
What is new in reference management
The reference management programmes, often referred to in course feedback, were also raised in feedback in spring 2022 as the subscription to the reference management program RefWorks will end at the end of 2022 for contractual reasons. In February 2022, the library surveyed the use of various reference management programmes at UEF and user preferences for future tools. A great number of responses were received, close to 200.
Based on the technical features of the reference management software and the user survey responses, the UEF library will provide training on the open source reference management software Zotero and user support for both Mendeley and Zotero free versions. Zotero trainings have been and will be organised weekly in the autumn term 2022.
The course feedback found that the reference management training also inspired students to apply for training on the Covidence software which is intended to support the preparation of systematic literature reviews. The Covidence software helps in the preparation of systematic literature reviews: references from various databases can be uploaded to the tool and screened on the basis of abstracts and titles, for example. All UEF students and staff have access to Covidence via UEF Primo. The library also provides technical support for using Covidence.
The library thanks you for the course feedback! They provide a valuable addition to the development of the library’s information skills and research support courses. You can also give feedback to the library and make suggestions for development outside courses using, for example, the library’s feedback form.
Katri Rintamäki, palvelupäällikkö | Head of services Opetus- ja tietopalvelut | Training and information services
